Vapaus, February 3, 1966

              Sivu 2 Torstai, helmik. 3 p. — Thursday, Feb. 3, 1966
VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
\ O F F I N N I S H C A N A D I A NS
( L I B E R T Y ) Establlshed Nov. 6. 1917
EDITOR: W. E K L U N D MANAGER/E . suiali
T E L E P H O N E : O F F I C E A N D E D I T O R I A L 6 7 4 - 4 2 6 4
Published thrice weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Co. Limited, 100-102 Elm St. West. Sudbury, Ontario. Canada.
Mailing Address: Box 69
Advertlslng rates. upon appllcation, translatlon free oi charge;
Authorlzed as second class maU by the Post Olflce Department, Ottawa,
and llor payment of postage in cash.
Membor of th -CANADIAN IIANGUAGEXPRESS
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. $9.00. 6 kk; $4.75 USA: ssa
3 kk. 2.75
1 vk. $10:00, 6 kk. $5.25
Suomessa: 1 vk. 10.50, 8 kk. 5.75
KIRJA-ARVOSTELUÄ
QUEBEC IN REVOLT. THE GUIBORD AFFAIR. KIRJOITTANUT
HERMAN BULLER. KUSTANTAJA THE C3ENTENNIAL PRESS,
TORONTO 1965. HINTA ?4.50. ILMESTYY PIAN PAPERIKANSISSA.
Tämän mielenkiintoisen ja samal­la
ajankohtaisen kirjan pääaiheena
onkirkon ja valtion väliset suhteet
Canadassa, mutta samalla kertaa sii­nä
käsitellään syvällisesti ja todella
inhimilliseltä näkökanhalta ihmis­ten
välisiä suhteita, raukkautta,
rohkeutta ja uskollisuutta.
Sarja dramaattisia tapauksia seu­raa
toinen toistaan kun kirjoittaja
kuvaa ranskalaisen Canadan kaik­kein
värikkäintä aikakautta, vuo­sien
1830—1869 väliltä, kaupun­gin
jokapäiväinen elämä; kirkon
juonittelut ja rehevä huumori, anta­vat
mielenkiintoisia välähdyksiä
sellaisista kuuluisista henkilöistä
kuin,esim. Louisi^Papineau ja Wil-fi-
ed Laurier. Kaiken tämän lisäksi
on tietenkin Guibordin perheen Jo-
Vietnam lähentää
Ranskaa ja NL:oa
Moskova. — Neuvostohallituk­sen
äänenkannattaja Izvestija toi­votti
lauantai-iltana prcsidciUti
Charles de Gaullen tervetulleek­si
vierailulle Neuvostoliittoon ja
sanoi Neuvostoliiton ja Ranskan
näkökantojen olevan Vietnamin
kysymyksessä "samat tai hyvin
lähellä toi<>iaan".
Izvestija kirjoitti Ranskan j;i
Neuvostoliiton suhteiden olevan hy^
väliä kannalla, kun Ranska on ryh­tynyt
realistisemmin arvioimaan
maailmantilannetta.
Eurooppaa on usein kutsuttu
"suureksi taloksi, jonka läntisessä
siivessä on Ranska ja itäisessä sii-i
vessa NeuvostoliiUo", jatkoi lehti. 1
Historia on osoittanut, että näiden i
,kahden maan hyvät suhteet ovat j
aina palvelleet "suuren talon" kaik-1
kien kansojen etuja. !
Ontarion lääkintäpalvelulaki
Vaikka viikko sitten torstaina Ontarion lainlaatijakun-nan
istunnolle esitetty muutosehdotus lääkintäpalvelulaiksi
(Medical Service Insurance laki) onkin eräiltä kohdin pa­rempi,
kuin sitä edeltäneet kaksi "Robarts-pelätintä", niin
ilmeistä kuitienkin on, että tämän ehdotuksen yhtenä tarkoi­tuksena
on vieläkin jarruttaa ja viivästyttää tuomari Hallin
kuninkaallisen komission ehdottaman yleisen ja pakollisen
lääkintäpalvelulain laatimista kansallisessa mittakaavassa.
Tältä pohjalta katsoen Ontarion terveysministeri Dymondin
muutosehdotuksiin olisi saatava lainlaatijakunnan opposition
ja maakunnan väestön yleisen mielipiteen painostuksen avul­la
ainakin sellaisia "muutoksia, että se kelpaisi kansallisen
lääkintäp?ilvelun yhteyteen sitten ja kun liittohallituksen
toimesta sellainen lakiehdotus chyväksytään.
^ Yleisesti tiedetään, eitä pääministeri Robartsin johtama
toryhallitus, jolla on silmäänpistävän lämpimät ja läheiset
suhteet suuriin vakuutusyhtiöihin, on vastustanut alusta pi­täen
sellaista kansallista lääkintähuoltopalvelua, mitä tuo­mari
Hallin komissio suosittelee. Toryhallitus ei sano asiaa
suoraan, mutta se vastustaa tätä pakollista, kaikkikäsittävää
lääkintähuoltopalvelua samasta syystä kuin sitä vastustavat
yksityisen pääoman kontrolloimat vakuutusyhtiötkin —
Hallin komission suosittelema lääkintähuoltopa!velu panisi
inhimilliset tarpeet etualalle ja pääoman voittoilumahdolli-suudet
sairauden kustannuksella toisarvoiselle tilalle.
PARANNUKSIA ENTISIIN VERRATEN
Nyt esitetty muutosehdotus lääkintäpalvelulakiin on, ku­ten
sanottu, melkoinen parannus Ontarion toryhallituksen
aikaisempiin suunnitelmiin ja esityksiin verraten. Tämä sel­laisenaan
on kaunis tunnustus yleisen mielipiteen painostuk­sen
voimalle ja merkitykselle.
Kaikkein suurin parannus edellisiin ehdotuksiin verraten
on se, että tämä lääkintäpalveluvakuutus ei tulisi, kuten ai­kaisemmin
oli tarkoitus, vakuutusyhtiöiden välikappaleeksi
voittojen keräämisessä maakunnan väestön sairauksien ja
kärsimysten kustannuksella. Päinvastoin, Ontarion hallitus
ehdottaa nyt aivan oikein, että lääkintäpalvelun pitäisi tulla
valtiollisen elimen hallintan ja kontrolliin.
Toinen huomattavin parannus, mikä on välittömästi yh­teydessä
edelläkerrotun kanssa, on se, että enää ei aiota
"rankaista" korkeimmilla maksuilla vanhoja tai kroonilli-sesti
sairaita ihmisiä, mihin yksityisomistuksen ja -hallinnan
alaisuiiteen suunnitellut aikaisemmat "lääkintäpalvelut" täh­täsivät.
Suunnitelmaan, sisältyy myös vähävaraisen väestöosan
avustaminen niin, että lääkintähuoltovakuutus tulisi ilmai­seksi
kaikille niille; joilla ei ole niin paljon tuloja, että he
joutuisivat maksamaan tuloveroa. Asteettaista verohelpotus­ta
annettaisiin niille yksilöille, joiden vuositulon verotettava
osa on korkeintaan $500, sekä niille pariskunnille, joiden vuo­situlon
verotettava osa on korkeintaan $1,000 ja niille per­heille
(aviopuolisoille joilla on huollettavia lapsia) joiden
vuositulojen verotettava osa on korkeintaan $1,300 vuodessa.
Kuinka tärkeä tämä vähävaraisen väestöosan avustamisky-symys
on, se näkyy yksistään siitä, että yllämainittujen mää­ritelmien
perusteella Ontariossa on lj8O0,00O sellaista alipal-;
kattua henkilö, jotka tulisivat saamaan (jos k.o. lakiehdotus
hyväksytään) kokonaan ilmaiseksi tai osittain valtion avus­tuksen
turvissa tämän lääkintähuoltovakuutuksen.
VIELÄKIN KALLIS
Toisaalta — ja johtuen erikoisesti siitä kun se ei olisi
yleinen ja pakollinen siten, että kaikki ontariolaiset tulisivat
• sen alaisiksi, lainlaatijakunnalle nyt esitetty ehdotus lääkin- .
täpalveluvakuutuksen järjestämiseksi on paljon kalliimpi
kuin esimerkiksi Saskatchewanin maakunnassa voimassa ole­va
lääkintähuoltopalvelu ja kuin olisi tuomari Hallin ehdot­tama
kansallinen lääkintähuoltopalvelu. Tämä siitäkin huo­limatta,
vaikka Ontarion lääkintäpalvelulaki antaisi paljon
huonomman palvelunmitä saataisiin tuomari Hallin suo­sittelemasta
kansallisesta lääkintähuoltopalvelusta. Ontarion
lainlaatijakunnalle - nyt esitetty lääkintäpalvelulaki, tulisi
maksaman $60 vuodessa jokaiselle sen alaisuuteen liittyvälle
yksilölle, $120 pariskunnalle ja perheelliselle (pariskunnalle
jolla on huollettavia lapsia) $150 vuodessa. Rehellisyyden
nimissä myönnettäköön kuitenkin se myönteinen tosiasia, et- "
tä, nämä taksaJLpvat kuijenkin halvemmat, mitä saataisiin lakiehdotusta vain sillä perus-sephin
ja hänen aviopuolison.sa väli­set
jännittyneet j a muut suhteet.
Tämä "tapaus Guibord", mistä
tuli aikoinaan kansainvälisesti tun­nettu
juttu, on erittäin harvinainen
ja omalaatuinen./ tapaus. Joseph
Guibord oli kirjaltaja. .Hän rakasti
lukemista j? vielä enemmän mieli­pidevapautta.
Häntä vainottiin jo
eläissään ja. kirkon tuomion perus­teella
hänen ruumistaan ei saatu
säädyllisesti hauclaluksi kuuteen
vuoteen.
Mutta tämä kertomus on siksi sy­vä
ja laajakantoinen, että sen yh­teyteen
tulee sellaisia kuuluisuuksia
kuin Papineau ja muut. .
• Itse kertomus on hyvin realisti­nen
ja kaike.sta näkyy, että kirjoit­taja
oiv suorittanut ääre*'öm3n pal­jon
tutkiinustyötä sekä .'tapaus
Guibonlista" että ranskalaisen Ca­n
a d a n ' n i s t o r i a s t a y l e n s ä .
Kirjassa kuvataan mukaan vetä­vällä
tavalla Institut Ganadien-nimi-
.=:en kirjallisuu.sscuran porustami-jäosta.
mikä veti puoleensa sen aika--
kauden parhaita kirjailijaUykyjä.
Multa piispa Bour.ijct, historian yksi
myrkyllisin pai:pif:mics.: suhtautui
vihamielisesti tähän yhdistykseen.
Nykyaikana on vaikea kuvitella,
että joku kirjailijayhdistys joufiin
niin kalkcr.-in liyökkäyksen kohtock-si,
että siihen kietoutuu .suuria kan-
.sanjoukkojii niin Quebeci.-^sa eli
ranskalaisensa Canada^.^ia, kuin.
muissakin maissa. Pii.span hyökkäys
päättyi kii konkirouksoen.. IMispa;
liouri^et' katsoi, eitä m i k ä tahan.sa
ajatus, mikä oi saa kirkon hyväksy­mistä,
on "viiäiä" ajatus, ja että
kiikko, eikä ainakaan piispa IJoui-net
ei voi suvaita ja sallia "vääriä
ajatuksia". Se oli sen ajan niccai-
'hysniia!
Institutin jäseniä vastaan harjoi­teltiin
paiiioslusta ja monet .sen
jäsenet .saatiin silloi.sen "noitajah-
(iin" avulla jäämiiän pöis jäsenyy­d
e s t ä— multa .loseph Guibord ei
Collins ja Young
USAn seuraavat
avaruusmiehet
Houston. — Yhdysvaltojen ilmai­lu
j a avaruushallitus Nasa nimitti
avaruuskapseli Gemini-10:n miehis­töksi
ilmavoimien majurin Michael
Collinsin ja laivaston komentajakap­teenin
John Youngin. He ovat 35
vuoden ikäisiä:
Gemini-10 on määrä lähettää ava­ruuteen
myöhemmin tänä vuonna
Youngille se on jo toinen avaruus­matka,
sillä hän oli Gemini-3:ssa
yhde.ssä everstiluutnantti; Virgil
Grissomin kanssa. Gemini-10:n len­toa
j oh laa majuri Collins.
Nasan edustajien kertoman mu­kaan
suunnitelma on vielä epätäy­dellinen.
Ei ole vielä päätetty, sLsäl-lytetäänkö
kokeeseen "avaruskäve-ly",
kuten on suunniteltu tulevien
Gemini-8:ii ja Geinini-9.n lentojen
yhteyteen.
Gemini 8:n matkaa on kaavailtu
maaliskuun puoliväliin. Siitä tulee
ensinnnäinen amerikkalainen ~ava'"
ruuslento, jota johta siviilihenkilö,
Neil Armstrong. Lento kestää kol­me
vuorokautta j a ilmavoimien ma­jurin
David Scottin on sen aikana
määrä •kävellä" avaruudessa koko­naisen
tcierroksen ajan.
iiiiiiiiiiiiHiiifininiininiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiNiiiiiiiiiim
Mitä niuut sanovat
"YSTÄVISTÄSI SINUT TUNNETAAN" .
Länslsaksalalnen sanomalehti "National Zeitung" kirjoitti marraskuun
19 päivän numerossaan Smithin vallankaappauksesta:
"Yli 4,000,000 mustaa ja 200,000 valkoista elää Rhodesiassa; valkoiset
muodostavat luonnollisesti yläluokan . . . Ainoastaan valkoihoisten vallan­pito
estää heidät (mustaihoiset/— V) hyökkäämästä toinen toisensa kimp­puun
ja kirjaimellisesti puhuen syömästä toisiaan . . ."
"Industriekurie", Länsi-Saksan Johtava teollisuuspiirien lehti, kirjoitti
lokakuun 16 päivänä Rhodesian tilanteesta puhuessaan seuraavaa: "Siellä
on valkolholn-en johtajisto viimeinkin tehnyt päätöksen, että se ei peräänny,
eikä laske lippuaan mustan tulvan edessä." — GDR:n rauhanasiain tiedon-antobulletllnl,
joulukuussa 1965.
Ydinvoimala liian kallis Tukholmalle
Tukholma. — Agestan ydinvoi­mala
on osoittautunut niin kalliik­si
ja monimutkaiseksi laitokseksi,
että Tukholma ilmeisesti ei halua
ottaa sitä haltuunsa, kuten alunpe­rin
kaavailtiin, sanoi kaupunginjoh­taja
Gösta Agrenius.
Kun Agestan voimala käynnis­tettiin
joitakin vuosia sitten, pää­tettiin,
että Tukholman kaupunki
vastaa laitoksen tavanomaisesta
varustuksesta ja yhtiö vain varsi­naisesta
reaktorista. Myöhemmin
piti kaupungin myös ottaa hoidet­tavakseen
reaktori. — Jos me oli­simme
sillouf tienneet sen, minkä
nyt tiedämme, tuskin, kukaan olisi
vaatinut Agestan voimalan raken­tamistakaan,
sanoi Agrenius. Pe­rustamiskustannusten
arvioitiin
aluksi kohoavan 0—50 milj. kruu­nuun,
mutta ne ovatkin olleet 200
milj. kruunua. Myös käyttäkustan-nukset
ovat tuntuvasti ylittäneet
ennakkoarviot;
.\FINAT TAA.S AVARUUTEEN
VVashingtou. — Yhdysvallat aikoo
lähettää ensi vuonna avaruuteen
apinoi a, joLsta eräät.joutuvat kier­tämään
maapalloa jopa kuukauden,
ilmoitti .\'a.sa. Kokeilla pyritään tut­kimaan
piti-äaikaisen painottomuu-flen
ja jatkuvan kiertoliikkeen vai­kutusta.
Ensimmäisenä joutuu avar\jus-kap.
seliiin astumaan 8.8 kilon pai­noinen
Pete. Hänen edeltäjänsä
Kno kier.si avaruudessa marraskuus­sa
1961.
Hanoin viesti Englannille
. Moskova. Pohjoisvietnamilai-nen
diplomaatti välitti sunnuntaina, Ki:kon painosluk.scn joii
Hanoista tulleen viestin Englannin j ^ ^ , . , oij-mKihdolhsuu
Moskovan-suurlähettiläälle sir (leof-frey
Harrisonille.
Englannin suurlähetystön virkai­lijat
kieltäytyivät paljastamasta ,
viestin si.sä!töä. Viestin toimitti pe-!
rille Pohjois-Vietnaniin .\Io.skovan i
suurlilhetystön asianhoitaja Lv
Trang.
Japani johtava
laivanrakennus-maa
"McNamara yliarvioi
USAn ohjusvoimat"
Moskova. — Neuvostoliiton
kommunistisen puolueen äänen­kannattaja
Pravda kiisti sunnun­taina
Yhdysvaltain väitteet, että
sen strategiset ohjusjoukot tulisi­vat
vuoteen 1971 mennessä ole^
maan niin voimakkaat, että ne
pystyisivät tuhoamaan sekä Neu­vostoliiton
että Kiinan.
Lehti viittasi puolustusministeri
Robert McNIamaran lausuntoihin,
että Yhdysvaltain budjettiesityk-tyksi-
ssä strategisten ohjusten ke-hittämi.
seen vuosik.si 1967—:1971
Japanin merimies-
, lakko päättynyt
Tokio. — Japanin laivanvarusta­jat
ja maan merimiesliitto, johon
kuuluu 134,000 jäsentä, ovat pääs­seet
yksimielisyyteen uudesta työ­ehtosopimuksesta,
ja 35 päivää kes­tänyt
merimieslakko päättyy siten
lähipäivinä, ilmoitti merimiesliiton
edustaja Tokiossa.
Lakon' ollessa tehokkaimmillaan
5 6 vaikutti noin 1,800 alukseen 47
satamassa. Laivanvaru-stajien tappi­oiden
arvioidaan kohoavan noin 90
miljoonaan dollariin.
suunniteltujen määrärahojen turvin Uusi potkurijärjesteilmä
Lontoo
NL:n paviljonki eräs
Montrealin
suurimpia
' Moskova.Xcuvostoliitto osal­listuu
laajoissa puitteissa Mont- !
realissa kahden vuoden kuluttua i
järjestettävään maailmannäytte­lyyn.
Sillä tulee, olemaan eräs i
näyttelyn suurimmista paviljon i
geista ja sen lisäksi maa osallis­tuu
moniin kansainvälisiin yhteis
näyttelyihin ja perustaa Montrea­lin
saarilla sijaitsevalle näyttely­alueelle
useita kansallisia kaup­poja
ja kioskeja.
.lapani johtaa edelleen
tensa; kirkko julisti hiiret pannaan ! maailman. laivanrakennustilastoa,
Guibord kuoli pcnnitlömänä ja piis- mi.itta Kuot.si on .syrjäyttänyt Eng-pa
kiel.si häncltii häutausoikeuten- i lisnnin ja . kiivennyt toiseksi, tode-k
i n paitsi •••pyhiltämättömään" maa- ; 'J''"'" Ll"ycl-?in julkaisemas.sa Ilias­han
rikolli.^^ten.il-scmurhahfehnei- 1 lo--'-'-''' vuodolta ,1065. .tapanin lela-fien
ja kasti.malta jääneiden vauvo- lakenlamie.n alusten koko­jen
rinnalle ' nai.>m;iärä viime vuonna oli 5,340,^
' • , \ . - , • , vOOO tonnia Huolsin 1.244.000. Eng.
\ L)v: hyosti .s,a n. oen (.ai, bo. r;di, ua .k.i. ul: j' l,ä n n i n 1, .m087,,0-)0 • ja ,L -a nsi--oS aik san lettiin: kansalaisvapaudet ja Institut
aloitti hänen puolestaan 6 vuotta
kestäneen taistelun.
Tiima on vain lyhyt yhteenveto
mitä miclenkiinloisimniin kirjoite­tusta
tapahtuiiia.-^ta. •.Korlomuksen
yhteydcsä näl-däiin vilalukiksiamo-,
licnlai.^esa katuehiniäslä.' ihmi.sist.i
ja ihmisten tavoista.
Tämän kirjau lukijan täytyy
myöntää, e'tä Canadan historia on
kaikkea muuta kuin ••vä.syttäv.ä".
VoJdaan olla eri-niitltä siitä, onko
kirjoittaj.-i. kiiyttänyl parasta niah-
(lollista lyyliä tämän kii-jan .'suunnit­telussa
ja ainehistonsa käsittely.s.i^ä:
.Mlekirjoiltaneen mielestä tässä
teknillisessä puole.ssa on toivomisen
ja parantamisen-varaa. Mutta-se on
kaikesl;: huolimatta niin arvokas
Yhdysvallat voi kehittää niin voi­makkaat
ohjusiskujoukot, että ne
pystyvät tuhoamaan Neuvostoliiton
ja Kiinan. .-
Pravda sanoi McNamaran lausun­tojen
tarkoituksena olleen johtaa
yleisöä harhaan. Neuvostoliiton puo­lustusvoima
on riittävä suojaamaan
rauhan Ja sosialismin etuja. Lisäksi
Neuvostoliitto pystyy murskaamaan
hyökkääjät, totesi Pravda.
1.030.000.
— Ruotsi on edistynyt huomatta­vasti.
niiiKa kaikkien muiden saa­vutukset
kalpenevat kuitenkin .Ja­panin
rmnalla. sanoo Lloyd.s.
\'iime .vuorien viimeisen neljän- j neliiikilometria.
!iek-en l:l:i-lossa on Japani vallan- i Saaren lövsi
tankkilaivoihin
Tukholma. — Suuria tankkialuk-sia
varten suunnitellaan Ruotsissa
vastakkaiseen suuntaan pyöriviä
potkureita. joilla on nykyistä suu­rempi
työntövoima.
. Uuden potkurijärjestelmän ja sii­hen
sopivan turbiinikoneiston kehit­tämiseksi
on Ruotsin teknillinen
tutkimuslautakunta myöntänyt 737,-
)00 kruunun määrärahoista noin %
•uotsalaiselle toiminimelle.
Uusi jääsaari Vnikka merenkulussa on siiryt-
Mirny. — Neuvostoliittolaiset na- j ty yhä suurempien tankkialusten
patutkijat ovat löytäneet uuden saa- käyttöön, ei potkurien työntöyoima
nut yli kolmanneksen koko.laivan­rakennuksen
viennistä, tämän li-len
Eteläiseltä Jäämereltä. Se kä­sittää
valtavan jäävuoren; jonka pi-luiis
on noin 100 km ja leveys 50
km. .Saaren koko pinta-ala on 5,000
tutkimusalus Ob,
joka parhaillaan purjehtii Alashje-vin
lahdella; Vuosi sitten sama alu,s
ole kehittynyt samassa suhteessa;
Esim. 18.000 tonnin tankkialuksen
työlövoiman teho on 60 prosenttia
kierrosluvun ollessa 110- kierrosta
minuutissa, kun taas vastaava teho
1,50,000 tonnin ; lankkialuksessa on
45 prosenttia.
Aiemmin on työntövoiman tehon
Eräs italialainen rakennusalan
yritys rakentaa parhaillaan Neuvos- ''äsiltelee
toliiton näyttelypaviljongia. Piirus-1
tukset on kuitenkin tehty Neuvosto­liitossa
arkkitehti Mihail Posohinin
johdolla. Se on lasista ja koottavista
elementeistä luotava hyvin virtavii­vainen
rakennelma, joka näyttelyn
jälkeen tuodaan takaisin Mosko­vaan.
Paviljongin pituu.s on 137
rhetriä ja sen korkein kohta 42 met­riä.
Siihen sijoitetaan suurten Neu­vostoliiton
talouden, tieteen ja kult
tuurin saavutuksia osoittavien näyt­telysalien
rinnalle mm. elokuvateat­teri
600 hengelle ja ravintola 1100
vierailijalle.
Sosialistisista maista näyttelyyn
ovat Neuvostoliiton lisäksi tähän
mennessä ilmoittaneet osallistuvan­sa
Tshokkcslovakia, Jugoslavia ja
Kuuba. Myös muiden so.sialistislen
maiden odotetaan osallistuvan näyt­telyyn.
,, Vouiou sai luvan
teos, etta jokaisen canadalaiseii pi- . . . . . . _ „ . ,
•äisi lukea .se. sillii Herman Buller i T.iSpanjaan
s ä k . s i se rakentaa yb kolmannek-1 teki .syvänmereritutkimuksia Etelä-• laskua pyritty korvaamaan kierros­lukua-
alentamalla ja potkurin hal­kaisijaa
suurentamalla. Kehittämäl­lä
vastakkaiseen suuntaan pyöri­v
i i n potkureihin. perustuvaa järjes­telmää
voitaneen käyttää hyväksi
kierrosluvun nopieuden alentamista
tarvilsemaita pidentää. potkiirien
halkaisijaa. Tällöin voitaneen työn-,
tövoiman tehoa lisätä jopa 15 pro­senttia.
: sen parhaill;i tekeillä olevista kaiip- .sellä Jäämerellä Tsheljuskininnie-
! pa- Ja .siiijiöaliiksi.sta ja on lisännyt mimaan lähellä. Nyt .syntynyt .saari
oiin.a kaupi)alaivastoaan enemmän ! on irronnut niemimaasta,
kilin i n i k ä u U nnuiniaa:: • , 1 .• • •• •::. • ' •
.,'apanin osuus maailman laivan-!
rakennuksen viennistä oli 38.3 pro-
: senttiä. FtuoL^in :12.6. Länsi-Saksan
.11.2 ja ['"nghinnin 7,3 prosenttia.
I i \ L tuke YKn
rotuseniinaaria
vakuutusyhtiöiltä ja mitä olisi saatu Ontarion-maalruntahal-lituJcsen
kahden aikaisemman vakuutuksen perusteella. Mut­ta
tämä myönteinen puoli ei kuitenkaan muuta toiseksi sitä
tosiasiaa, että kalliiksi tulisi tämä vakuutus silloin kun esi­merkiksi
Saskatchewanissa saadaan täydellisempi ja parem­pi
lääkintähuoltovakuutus vajaan $30.00 hinnasta vuodessa
henkilöä kohti!
Kaiken lisäksi on kyseenalaista, "kelpaisiko" tällainen
lääkintäpalvelulaki nyt suunniteltavana olevan kansallisen
lääkintähuoltopalvelulain yhteyteen sikäli, että Ontarion
maakunta saisi sen rahoittamiseksi liittovaltion määrärahoja.
Meille on selitetty, että tätä Ontarion lakia voidaan myö-
.hemmin korjata niin, että se täyttäisi liittovaltion- suunnit­teleman
lääkintähuoltopalvelulain vaatimukset, v
Mutta miksi ei tätä lakia laadita heti sellaiseen asuun
ja muotoon, ettei sitä laadittaessa ole epäilyä lain kelpaa-vaisuudesta?
Kuten näkyy, oppositiolla ja erikoisesti uuden demo­kraattisen
puolueen edustajilla on suoritettavana Herkuleen
työ, jos mielitään, että lainlaatijakunnalle nyt esitetystä
muutoksesta lääkintäpalvelulaikiin tulisi käyttökelpoinen uu-
•distus. ' •
Me emme suinkaan lukeudu niihin, jotka vastustavat tätä
teellä, että ensin olisi saatava
tietää, minkälaista lääkintä­huoltopalvelua
liittohallitus tu­lee
loppujerT lopuksi ehdotta­maan.
Päinvastoin katsomme,
että kunnollinen maakunnalli­nen
lääkintähuoltopalvelu aut­taisi
kansallisen lääkintähuol-topalvelun
järjestämistä, kuten
Saskatchewanin tapaus meille
osoittaa; Mutta kun kansallista
lääkintähuoltopalvelua vastus­tava
Ontarion maakuntahalli­tus
osoittaa tällaista "kiirettä"
oman erikoislakinsa laatimi­seksi,
niin se anta vaikutelman
siitä, että "kaikki ei ole kultaa
mikä kiiltää". Toisin sanoen,
hyväksyttäköön Ontarion lain-laatijakunnassa
tarpeelliset
muutosehdotukset terveysinir-nisteri
Dymondin ehdotukseen
niin, että hänen lakiehdotuk­sensa
ei missään tapauksessa
jarruttaisi kansallisen lääkin-tähuoltolain
laatimista, vaan
auttaisi ja edistäisi sitä Soska-
Ichevvanin esimerkin tavoin.
• se,
kaiken lisäksi tässä, kir-paljon
sellaisia historiallisia
ky.symyk.siä. joista meillä itse kulla­k
i n on perin vähän ennakolta tie­toja.
Muun ohella, vanhempien kansa­laistemme,
joilla saattaa olla ."kieli-vaikouksia"
kannattaa ajatella lä:
män kirjan ostamista ••syntymäpäi­välahjaksi"
tai johonkin muuhun
sellaise'jn tarkoitukseen lapsilleen.,
Allekirjoillaja suorittaa puolestaan
lakin noston sen kirjoittajalle, Iler-.
man Bullerillo, -— W,
Madrid. — Kongon tasavallan
(Brazzavillen Kongon) entinen
presideiilti Fulbert Youlou sai suri-nunlaina
luvan Jäädä • Espanjaan
saavutitiaan lauantairilfana Pariisis­ta,
kerrottiin asioista perillä ole­vista
lähteistä Madiidissa.
Ranskan viranomaiset käännytti­vät,
lauantaina Youloun takaisin Pa­riisista,
jonne tämä oli saapunut
yllättäen Leopoldvillesta. Youlou
on asunut Leopoldvillcssa siitä läh­tien,
kun hän yli vuosi sitten pääsi
pakenemaan Bra'/-zavillen Kongosta.
I; New York. — Neuvostoliiton pysyvä
jedu.staja YKrssa Nikolai Fedorenko
tuki pääsihteeri U Thantille lähettä-mä.
ssään kirineessä YK: n yleiskoko­uksen
päätö.stä .seminaarin järjestä-misek.
si käsittelemään rotusyrjinnän
lopettamisen sen kaikissa mliodoissa
ja tähdensi, että tällaisen seminaarin
tulee olla luonteeltaan täysin kansain­välinen,
Samalla r.euvostoedustaja kiinnitti
pääsihteerin huomiota NL: n valtuus­kunnan
tekemään ehdotukseen tehok­kaisiin
toimenpiteisiin ryhtymisestä
tässä asiassa. Niihin kuuluisivat po­liittiset,
taloudelliset ja diplomaatti-
SL>t pakkotoimenpiteet rotupolitiikkaa
noudattaviin hallituksiin nähden. :
Neuvostoliitosta
puuvillaa Canadaan
Canada ostaa nyt ensimmäisen
kerran puuvillaa Neuvostoliitosta.
Kaikkiaan laivataan 90 000 paa­lia
puuvillaa arviolta 12,1 milj. dol­laria
v. 1966 alkupuolelta vietäväk­si
Neuvostoliitosta Canadaan, Vien­ti
vastaa noin 20% Canadan puuvil­lan
tarpeesta.
Tilatkaa Vapaus!
PÄIVÄN PAKINA
El LAINKAAN HURRAAHUUTOJA
Maailman toljauksia seuraavat
länsimaiset tarkemmin sanoen
amenkkalaismieliset tarkkailijat
ovat viimeaikoina esittäneet tois­tamiseen
valiitelujaan siitä tosi­asiasta,
että \Vashingtoa on joutu­nut
altavastaajan asemaan i)ropa-gandasodassa.
Kielt^ämätön tosiasia on, eitä
Suuren Rahan omistamat ja kon­trolloimat
valtalehdet, radio- ja
TV-asomat pitävät pintansa tällä
mantereella, erikoisesti Yhdysval­loissa
ja Canada.ssa. Mutta yhdys­valtalaiset
ja ciinadalaiset muodo.s
tavat sittenkin vain pienen murto-osan
koko ihmiskunnasta. Ja koko
ihmiskuntaa silmälläpitäen alussa
mainitut tarkkailijat oval melko
yksimielisiä: siitä, että .Washingt.on
on pahanlaisesli häviönpuolelln
propagandasodassa, missä käydään
taistelua ihmiskunnan sielusta,
kuten sanotaan.
Tässä yhteydessä kiintyy huo­mio
Pohjoi.s-Violnamin ilmapom­mituksen
uudelleen aloittamiseen.
Huolimaita lainkaan siitä, mitä
o.slettuja ja maksettuja puolesta­puhujia
Yhdysvaltain imperialis­teilla
on, losia.sia kuitenkin on, ja
sellais'jna py.syy, että kukaan vas­tuuntuntoinen
julkisuusmies tai
-nainen, sanomalehti tai radio e_i
ole ' h u r r a a ' tai "ei, hei" huuto­j
a esittänyt VVashingtonille tämän
ponimituspäätöksen johdosta.
Britannian työväenpuolueen hai
litus. joka USA:n taloudellista
lukea sekä sotilaallista apua esim.
Malesian tiimoilla kärkkyen on
"joutunut syömään kunniansa, on
-esittänyt melko happamin naa-teltävä,
jos -mielitään namusia
.saada.
Asian tässä vaiheessa kiintyy
huomio erikoise.sti Canadan ulko­poliittisesta
ohjelmasta vastuu.ssa
olevien henkilöiden, ulkoministeri
Paul Martinin ja pääministeri
Lester. Pearsonin lausuntoihin.
Vaikka hän yritti kaikin diplo­maattisin
sanakääntein antaa siu-
"Me olemme ilmaisset 'VVashing­tonille.
että he (amerikkalaiset)
voisivat jatkaa pommitustaukoa,
ottaen huomioon sen mahdollisuu­den,
?ttä Hanoi tutkii nyt huo­lellisesti
(pommitus-) tauon mer­kitystä
. . ."
Tällä lausunnollaan mr Martin
tulkitsi varmaan asiasta Canadan
kansan suuren enemmistön mieli­piteen
ja toivomuksen.
Valitettava vain on. että mr.
Martin ei istunut heti ylläesitetyn
lausuttuaan alas vaan esitti ta­pansa
mukaan varauksia ja an­teeksipyyntöjä
jenkkien likaisen
moin Ja ilman minkäänlaista innos
tusta muodollisia lausuntoja Yh-.
dysvaltain hyökkäyspolitiikan puo­lesta,
antaen kuitenkin samassa
liongeivedo.ssa ymmärtää että pa­rempi
olisi ollut jos pommitustau­koa
olisi jatkettu ainakin siihen
asti kun pääministeri Harold Wii-
.son vierailee helmikuun loppu-
|')Uolella.Moskovassa.
Sanrmlaisia esimerkkejä voitai-
.siin esittää muualtakin näistä
"vastoin tahtoaan metsään viedyis­tä
koiri.sla" eli liittolaisista. Nämä
opportunistiset hallitushenat ovat
pitkää ja hapanta naamaa niiyltä-en
uskollisten palvelijain lailla
selittäiieeti että vaikka mitään
hurraamista ei pommituksen aloit-lamispiiälökse.
ssä olekaan, niin'
"Namusetää" on kuitenkin liehi-nauksensaVVashingtonin
hyökkäys _ sodan "yminärfämisen" puolesta,
olijclnialle, valittamalla niitä !loIo-suhteita",
joiden perusteella nä­mä
pommitustoimenpitect "tulivat
tarpeellisiksi", kuten hän sanoi,
pääministeri Pearson ilmaisi kui­tenkin
tavallaan toivomuk.sen, että
uuMa pommitustaukoa ei ole ko­konaan
lyöty pois.päiväjärjestyk­sestä.
.
Mielenkiintoisempi on kuitenkin
ulkominLsteri Martinin lausunto.
Tämä sitäkin suuremmalla syyllä
kun mr. Martinia on totuttu pitä­mään,
oikein tai väärin, liberaali­puolueen
oikean siiven kovanaa-maisiin
kuuluvana politiikkona.
Esittäen "pahoittelunsa" siitä
kun Yhdysvallat aloitti uudelleen
Pohjois-Vietnamin pommituksen,
ulkoministeri Paul Martin sanoi
maanantaina Toronto.ssa:
"Me emme ole kuitenkaan so-da.
ssa,. emmekä taisteluun osallis­tujia,
ja me voimme ymmärtää
niitä vaikeuksia, missä Yhdysval­lat
nyt on", sanoi mr. Martin edel­leen
jatkaen, että "me olemme
varovaisia", mitä me "namusedäs­tä"
sanomme.
Kokonaan aiheetonta soutamista
ja huDpaamista selvässä asiassa!
Mutta; pantakoon kuitenkin mer­kille,
että ci edes mr. Martin ollut
ilomielin tervehtimässä jenkkien
uusia sotavouhotteluja, vaan ilmai­si
mieluiniminkin "valittelunsa"
sekä tapahtumasta että siitä kun
moisia tekoja joudutaan taas puo­lustelemaan;
Ajan merkki sekin.
— Känsäkoufa.