Vapaus, September 28, 1928

              Sivu 2 Perjantaina, syysknim 28 ptnä—Fridayj gept. 28 No. 211 — 192S
VAPAUS Ccafd«& r-—~'-«~" tyS>l«taa «isoa «—k—«m». fliiMtjj Ssib«-
A. VAASA.
T O I M I T T A I A T i
B. A. TEXHTKEK. , H. SDLA. R, fmnoyzs.
njäOTUSHINXAT VAPAUDESSA: "
JbiuOootG^. nxo kerta. 12X0 kakai teua- — A»ioUittooaa«ca»»t»k.«f 5fc. pate«ttw«a. —
MnDasnonoctsbet SOe. kota, t l j » J kertaa. — &riilTB»ilm«3k»« U i » keita, |2Ä> S »«ma. - -
ATioaroOBotakaet »2J» kerta. »Jto ktkaS kanaa. — KiaofcFpotckaet «JX» i""*- — K»o»«"o»toi>t»*.
M CIA kerta. SOe. liOaakta kii»oala.»«Iu tai «aMtariayia. — Halauanti«t* Ja <*>t«^o^k«rt
HK kata. »JOO kols. kertaa. - TU^fiahaoOaiUa {k fl«Qt.i«eB^»rä«» o», ru^tuaj^ ^'^'^^
iTwari<rTnri •tsklteea. — Tilaakaia, Joita d «aona taka. ci tmUa Igenimlra, paiiai aaiittiaatcn. JoiUa
mAUäHINNAT:
l Tk. I4J6. ö kk. C M , 8 kk. n.73 Ja 1 kk. « J » . - VkdT«»»3t<»ai» *• Sooajee» »eki l a e »^
•ftsBaUie: 1 »k. $6M 6 kk- f3J0, S kk. «2X0 ja I kk- 11X0.
VAPAUS (Ubertr) , „ -
Ike ernlr ctpia ci ricaUh W«kera In Caaada. PotUdbed <Iailr « Sodbcnr. Ontano.
Uttön aiofM nim>tBkiet pitJi oIU konttori»-. kelJo 4 lp. iWymiw»!'in » M U ^ D . arklp»..«ui.
Vapaodca Joimljn.: HBOH««O 207. M«:k«ry Bolldinc. 4 Dorham Ä. Pohelm 53«.W. ^
«•».oOea ko»ttori.. Uber-T B.ildinfc SS Lor». St. PnhaUa ICM. Poati.^. ita. 69. Sadtary. Ont.
Ceutal adrextUiac rstca TSe. per eol. laeh. Minioam eJu»«e fof ato^, faaertioo 7Se. Th. Vapaoa
M« beat adTeriölac mediaa astonc fb» FiBniih Peoplo la Cana<1a. •
JO. MU, oJUoin tMixMnm « a Tartaaat* eartaUaeen tUitfennc. kirjottakaa oadelleea liSkkee«hoiuJaa
«MsaUiaeOa si3»#m; I. V. KANNASTO. liikkeenkoltaja. '
Asiakkaittemme huomioon
Vapauden toimitushuoneusto, mi- kirjeet sekä käunokirjallisel kyhä-kä
on tähän saakka sijainnut Li-bertv-
haalin rakennuksessa, sijaitsee
elmäl on lähetettävä osotteella: Va­pauden
toimitus, Box 69, Sudbury,
Olemmektf me tehneet osanm^
Ganadassa olevat työläiset ovat
viimeisten viikkojen ajalla. Vapau­den
väJityksellä, olleet tilaisuudessa
tutustumaan siihen taisteluun, jota
mi- i ta.
ovat jö aikaisemminkin saaneet lör-siä
kansalaissodan kauhut, vankilat
j a kidutukset, mutta he eivät siitä
1 huolimatta ole lakanneet taistelus-mattomana
kykene tekemään — . Heti va-p auduttuaan ov,art -nh-e
tään." Kumpikaan näistä seikoista i taas ryhtyneet taisteluun. MeiUa-ei
kuitenkaan anna oikeutta laake-kaän täällä olevilla ja tänne siirty-reilla
lepäämiseen. Luokkataistelu'neillä ei ole mitään oikeutta lyoda
Suomen työläiset ovat käyneet vii- jokaisessa maassa kärjistyy joslcus rintoihimme ja sanoa "me olemme
meksi toimitetun kommunistivainon | tilanteeseen, jolloin on pakko pu- tehneet osamme". Eehellinen, kuu-johdosta,
josta viitisenkymmentä to-jhua aseilla. Niin on käynyt mo-, . , -x «. -v- rröc ATOI<;
veriä istuu lukkojen takana, odotta-j nessa Europan maassa. Kiinassa, In- nut osansa vasta silloin kun elon guudessa Jmoitettu eiKa myös omxs
siltakomppanialle, jonka pääliike on
Montrealissa, ollen heillä Torontos­sa
kokolailla suuri haaraliike. Nyt
tämän oston kautta pääsi liike- kau­pungin
suurimmaksi, saaden ehdotto­masti
määräävän aseman tällä liike­alalla,
sillä kaupungin rautaraken-nuksista
valmisti huomattavan suu.
ren osan tämä myyty MacRigorin
. , ja Megentyerin liike. Mistä sun^-
nollinen luokkataistelija on suoritta- masta liike on myyty, ei ole julki-
». i._ '^tn-r, ;l^ n 4 f a f f n oiVä Tnvös omiS-massa
Turun hovioikeuden päätöstä i tiassa ja osittain Yhdysvalloissa ja
— jonka jo etukäteen tiedämme si-1 Canadassakin, joissa monet suuret
sältävän pitkäaikaisia vankilatuomi-' lakkotaistelut ovat muodostuneet
oita syytteessäoleville tovereille. 1 paljon ihmishenkiä vaativiksi taiste-
Olemme olleet tilaisuudessa,'aina- luiksL Ja todennäköisesti ._yuotaa
kin osittain, seuraamaan oikeudelle työläishurme vielä vuolaana virtana
esitettyjä — kidutuksilla ja rääk- j tässäkin maassa ennenkuin työväen-käyksillä
laadittuja — kuulustelu- j luokka saavuttaa oikeutensa,
pöytäkirjoja, jotka eivät todellisuu-j Ganadassa parin vuosikymmenen
dessa ole paljastaneet mitään, ei; ja enkä pidemmänkin ajan olleet
ainakaan niiden avulla ole toverei-j työläiset, oletteko te tehneet osan-tamme
kyetty ssryttämään mistään j ne? Ette, pientä prosenttia lukuun-rikoksesta,
katsoen.
työväen näkökannalta ottamatta. Toverit Suomessa elävät
vielä vaikeimmissa olosuhteissa kuin
Olemme lukeneet syytettyjen ja |^e täällä, mutta siitä huolimatta he
syyttäjien todistuksia ja tuU^^^iriijfr^kies^televat kuin sankarit. Miksi?
tä^ huomaamaan — pelkkien todis-1 Koska he "kaikkialla näkevät väE-tusten
nojalla — lukuunettateatta; r y y t t ä , sortoa, ribtoa, kurjuutta ja
luokkavaistoa, että syyttäjä ei, kaik- puutetta seka kärsiviä tovereita",
kien kätyriensä (kuten Rasi) par- kuten toveri Tuominen lausui puo-haista
ponnistuksista huolimatta ole j lustuspuheessaan. Kas, siinä syy,
nykyään Mackcy Buildingissa, nu-,Q^j. j^j^j^^ tilaukset, maksulliset
mero 4 Durham kadulla hu^neus-j .j^^^^^^^^ osotteiden vaihdot, kirja-tossa
207; kontton on edelleen L i - j ... i - i
berty-,h aa,li.n rak, ennuIk sessa, si:i:s„ en- =tilaukset, y.m. suoranaisesti luke- , / . • » I,;UMOI»Ö«S tisessa paikassa. K^ un ki ,o^n„Mtto^r, :i jira. alaan kuuluvat asiat oi n lähe•te tutä v„ä
. . ^ \ , , ^,.,t\ osotteella: Vapauden konttori. Box
toimit, us o,v at nam j.o.u..t..u. ne.e t . m•^u»u„„ta„- f 6^9, cSu djubu ry, tO(n t.. TLe hdessä j• u ilik,„a:i„s - man katukorttelin paahan toisistaan, . . . ' V4Un nnn asiakkaittemme t. ul!i•s i• •p ai:n aa ItäTväUks i aiotut sähkösanomat on lane-tämän
seikan mieleensä ja tarkoin
noudattaa seuraavaa menetelmää:
Lehdessämme julkaistavaksi aiotut
artikkelit, paikkakunta- ja työmaa-tettiv^
osotteella: Vapauden toimi­tus,
Room 207, Mackey Building,
4 Durham St., Sudbury, Ont,
TOIMITUS JA KONTTORI.
Kelloggin sopimuksen jälkeen
Berliiniläinen Wilhelm Köncn kir-jottaa
International Press Correc-ppndencessa
tuosta paljon puhutusta
Kelloggin sopimuksesta ja sen alle-kirjottamisen
jälkeisestä ajasta seu­raavaan
tapaan:
Kelloggin sopimus, mikä sallii
niin sanotun puolustussodan käyn­nin
ja antaa vapaat kädet semmoi-
' sille sotilaallisille poliisitdimenpi-teille
kuin Nicaraguan, Syyrian,
Marokkon ja Nankingin alistami­nen,
ja millä ei vähimmässäkään
määrässä edistetä aseistariisumid|a,
on suurilla juhlallisuuksilla all^kir-jotettu
Pariisissa "hq^imuksena, mi­kä
tekee^odat laittomiksi." Brian-din'pitämän
virallisen puheen mu­kaan
tosin vain "yhden puolen ha­luama
itsekäs sota" tehdään tuon
sopimuksen avulla laittomaksi.
Tämä merkitsee vapaita käsiä im-penalistisille
suurvalloille kaikissa
maailman "kaukoisiBsa" osissa, va­paita
käsiä siiheti, mitä *ne tahto­vat
kutsua "puolustussodaksi". yini-ta
pienet rauhanhäiritsijät Europas-sa,
Aasiassa tai Afrikassa on heti
' tukahdutettava. Sodan laittomaksi
julistaminen on näet - suunniteltu
noiden : pikkumaiden sotilaallisia
mielijohteita varten; nuo pikku­maat
tulevat nyt, enempi kuin mil­loinkaan
ennen, olemaan alistettui-
Että Amerikan kapitalismi olisi
saanut aikaa suuren sotasaaliinsa
sulattamiseksi, tarjottiin maailmal­le
JTilsonin rauhanpuheita vV. 1918
—19. Niinikään pn Amerikan
suurpääoman johlavaii aseman laa­jentamiseksi
ja lujittamiseksi pi­detty
Washingtonissa merivaruste-luiden
rajottamiskonferenssi, herra
Coolidge on tehnyt «esityksiä aseis­tariisumisesta
ja nyt on herra.JCe/-
/ogg laatinut sopimuksen sotien lait­tomaksi
tekemiseksi, sama Kellogg,
joka 1916 lähtien on ollut yksi
raivokkaimpia sodan lietsojia. Hän
ei perusta mitään siitä, että samaan
aikaan ktm hän ai lekirj ottaa "rau­hansopimuksen"
Pariisissa, jyrisevät
amerikalaiset tykit Nicaraguassa,
anTerikaläiset sotajoukot miehittä­vät
laajoja alueita Columbiassa }a
Amerikan sotilaita lojuu Kiinan
satamissa, valmiina kertaamaan
Nankingin, Kantoniin > tai Shangliain
pommituksen. • :, . ; -
Vain mui//a rintatnilla oh rauha
säilytettävä — tällä J^etkellä. Rau­ha
oft säilytettävä Euroopan vaaran­alaisilla
seuduilla, etteivät imperia­listiset
voimat, eritotenkaan englan­tilaisten
kilpailijoiden voimat, pää­sisi
uudelleen kehittymään. Tämän
Ifkia on Yhdysvallat sekaantumas­sa
Europan asioihin tuon uuden so-voineet
todistaa tovereitamme syyl­lisiksi
mihinkään "rikokseen", lu­kuunottamatta
sitä että heistä jot-jonka
tulee kannustaa työläisiä toi­mintaan
kaikkialla.
Vähintäin kymmenessä tuhannessa
kut ovat kuuluneet jäseninä S. K. on laskettava se työläisjoukko, joka
P:n ja toimineet siinä.
Sen lisäksi olemme lukeneet to-yereidemme,
kuten S. Ammattijär­jestön
sihteerin A. Tuomisen ja
puolustusasianajajan, tuomari Pek-kipinä
hänessä sammuu.
Toverit! Oletteko te valmiit aut­tamaan
näitä sankarillisesti taistele­via
Suomen tovereita. Varmasti, sa­notte
te. Suurimman ilosanoman
näille tovereille tuottaisi se, että he
saisivat kuulla niiden tuhansien työ.
Iäisten, jotka Vapaudesta ovat seu­ranneet
heidän taisteluaan, liitty­neen
Canadan kommunistiseen puo­lueeseen,
taistelemaan samaa taiste­lua
heidän kanssaan. . Se tuottaisi
lohdutusta heille ja parannuksia Ca­nadan
työläisten oloihin.
Ei kapitalismia päästä pakoon
muuttamalla maasta toiseen. Nyt
on aika valmistautua" taisteluun, on
otettava oppia tovereidemme kärsi,
myksistä muissa maissa, sillä saam­me
olla varmat, että Canadan kapi-talistiluokka
tulee käyttämään yhtä
likaisia ja verisiä keinoja valtansa
säilyttämiseksi kuin Suomen por­varitkin.
Työläiset! Oletteko tehneet osan-lehterdme
Vapauden kautta on seu.
rannut näiden vangittujen toveriem-me
sankarillista taistelua. Oletteko
te nähneet ympärillänne vääryyttä,
riistoa ja kurjuutta sekä kärsiviä
kalan puolustuspuheet, joista on tovereita. Te, jotka pitkät päivät
käynyt ilmi ne korkeat ihanteet,
joiden puolesta syytetyt ovat taistel­leet
ja yhäti taistelevat.
Me olemme ihailleet heidän ur­hoollisuuttaan,
heidän suorasanai­suuttaan
ja rohkeuttaan — mutta
siinäkö kaikki? Vapauden lukijat
-ovat tavallisesti ensimäiseksi kat­soneet,
mitä uutta on lehdessä Suo­men
kommunistijutusta. Se on siis
ollut mielenkiintoinen asia, mutta
onko se johtanut Canadan suoma­laisia
työläisiä mihinkään toimin,
taan? Olemmeko me tehneet osam­me?
Suomesta saapuu Ganadaan vuo­sittain
satoihin, ehkäpä tuhansiin,
nouseva joukko työläisiä. Heistä
on suuri osa sellaisia, jotka Suo­messa
ollessaan ovat saaneet kokea
vankilakauhut, tai ainakin jossain
muussa muodossa kapitalistisen jär­jestelmän
puristuksen. Saapuessaan
tähän maahan, näennäisesti vapaam­piin
oloihin, katsovat he olevan tar.
peetonta, vieläpä hyödytöntä, liittyä
työväenjärjestöihin' sellaisillakin
paikkakunnilla, joissa olisi hyvä t i ­laisuus
yhtyä. Tavallisesti käyte­tään
kahta valttia, jotka kuuluvat:
"Minä olen Suomessa ollessani ot­tanut
osaa kansalaissotaan, ja ollut
niin ja niin monta vuotta vankilas­sa",
että "Minä en kieltätaita-na
suurien susien'määräysten alai-j pimuksen avulla ja halukas esittä-siksi.
Sillä tällä hetkellä ei olisi
suurvalloille otollista sekaantua sat­tumalta
tai yllätyksestä sotaan pien­ten
maiden tähden. Npden pien-valtain
ilijat, jotka on järjestetty
verraten suurilla juhlallisuuksilla,
ovat nyt suurvalloille vähemmästä
merkityksestä kuin koskaan ennen,
näyttivätpä ne miltä tahansa. Maa­ilman
uudelleen palotteleminen ta­pahtuu
nykyään näet tykkänään eri­laisissa
puitteissa kuin aikaisem­min.
Taistelu 67/y5/c^ kumista, puuviU
lasta, hiilestä, potaskasta, raudasta
ja kuparista on täydessä käynnissä.
Ja tämä taistelu on levinnyt yli mai­den
ja mantereiden. Amerikan maa­ilmanvalta,
joka on muodostumassa
vallitsevaksi mahdiksi, on heikentä­nyt
Englannin aseiUaa erinäisillä
laloiidellisilla aloilla. Dollariku-ninkaat
ovat voitokkaita öljyn ja
kumin tuotannossa.,- Kuparintuotan­nossa
ovat he ehdottomia yksinval­tiaita.
Englanti on jo ahdistettu
pois Etel ä-.Amerikan hiil imarkki-noilta.
Ja Taistelu puuvillasta on
käynnissä kaUtta linjan.
Mutta tällä uudella vallitsevalla
suurvallalla, Pohjois-Amerikan Yh­dysvalloilla,
ei ole vielä valtiopoli-tiikkansa
komennettavissa sitä suun­natonta
* sotilaskoneistoa, minkä se
tarvitsee "noita taloudellisia voitto­jaan
turvaamaan. Näin ollen on
YhdysvaUoille välttämäiöntä voit­taa
aikaa militaristisen varustelun
kohottamiseksi -taloudellista ja fi-ncnssiyliherruutta
vastaavalle tasol­le.
— Ja sillävälin rauhan täytyy
vallita.
mään poliisin osaa. Niinikään lu­jittuu
NeuvostoliiUQa«:.,ympärjöiv»
imperialististen valtojen Tengäs
tuon uuden sopimuksen kautta.
Kukaan ei ymmärtänyt Kelloggin
sopimuksen merkitystä nopeammin
kuin Stresemann, joka toivoi pää­sevänsä
pakoon läntisten suurval­tain
kurinpidon alaisuudesta siten,
että tarttui kiinni tuon poliisin kä­teen.
Siksi hyväksyi hän innolla
Kelloggin sopimuksen ja matkasi
heti Pariisiin — mitkä matka muu
ten oli ensimäinen ministerin'matka
"vihollismaan" pääkaupunkiin yli
viidenkymmenen vuoden aikana.
Mutta hän ei pitänyt Pariisissa pu­heita
voittajasta ja voitetusta, eikä
yrittänyt siellä ratkaista Saksan po­litiikan
käytännöllisiä probleemeja,
hän vain heittäytyi siellä suuren a-merikalaisen
poliisin kaulaan. Ka­pitalistisen
Saksan ja sen miribte
rin uutena päämääränä on päästä
kapitalistisen Amerikan liittolaisek­si.
Ja suuri kapitalistinen Amerikä
i tarvitsee Saksan laisen a-seenkanlajan
Europassa. Saksa on
näet menetetyn sodan ja kukistu­neen
monarkian, nöjTyyttäväin rau­han-
ja sotakon'ausehtojen, rahan-anon
alentumisen ja ^ Da\ves-suun-nitelman
kautta täydelleen tai\'utet-lu
ja alistettu. Mutta se on nyt
jo kuitenkin kyllin voimakas palve­lemaan
Yhdys»-aItoja," jos se saa­daan
-vihollisena usutetuksi Englan
nin selkään. Tämmöisen tilanteen
vallitessa tervehti Kellogg, vallot-taja,
Stresemannia, europalaista a-seenkantajaansa.
raadatte metsissä, kaivannoissa ja
tuhansissa muissa kurjissa työpai­koissa.
Aivan varmaan olette näh­neet.
Monasti ette viikkojen raata­misesta
ole saanedt mitään korvauk­seksi.
Ihailu on kaunista, inhimillistä.
Mutta yksin sen avulla ei saavuteta
mitään. Vain toiminnalla voidaan
jotain aikaan saada. Mitä merkit,
see ihailu jos se jää pelkiksi sa­noiksi.
Toverit, työläiset! Ottakaa
esimerkkiä Suomessa taistelevista
tovereista. Meillä Ganadassa' on vie­lä
tällä hetkellä tilaisuus yhtyä kom­munistiseen
puolueeseen, joka tais­telee
riistoa, sortoa ja kurjuutta
vastaan, j a tahtoo poistaa järjestel­män,
joka tätä synnyttää. Mikä iha-na
sato Oanadan kommunistiselle
puolueelle, jos ne tuhannet lukijat,
jotka Vapauden kautta ovat seu-raniieet
Suomen tovereiden taiste­lua,
omalta kohdaltaan täyttävät
velvollisuutensa liitt3rmällä puoluee­seen,
taistelemaan sortoa, vääryyttä
ja kurjuutta vastaan. Mitä auttaa
muutamien urheus jos toiset nukku­vat.
Meidän ihailumme on veristä
ivaa tovereitamme'kohtaan* jos em­me
itse kohdaltamme ryhdy taiste­luun.
.
Ne toyeritV^ jotka ^näpäivänä
ovat Suomessa syytettyjen penkillä.
tajien taholta syytä liikkeen myyn­tiin,
sillä liike oli kaikin puolm hy­vässä
kunnossa ja laajalti tunnettu.
ROYAL YORK HOTELLIN RAUTA-KEHYS
VALMIS
Syyskuun 22 päivä liehui "Union
Jack" täällä rakenteilla olevan, mil­joonia
maksavan hotellin kattorau-doilla
seisovan nostokoneen puomin
nokassa, ollen merkkinä siitä, että
rautakehystä valmistava liike oli saa.
nut kattoraudat paikoilleen. Kaik­kineen
rakennukseen alkuperäisten
suunnitelmien mukaan .kiinnitettiin
rautaa 14,500 tonnia, johon vielä
uusien suunnittelujen mukaan tul­laan
lisäämään 1,200 tonnia, siten
lisäten hotellin huoneiden suunni­teltua
lukua 168 huoneella ja sa­malla
määrällä kylpyhuoneita. Tä­män
rakenteilla olevan hotelliraken-nuksen
rautakehys ottaa niin suuren
rautamäärän tonneissa ettei yhteen­kään
kaupungissa aikaisemmin ra-
Mutta niitäkin harvoja surkuttden.
sillä en todellakaan olisi uskomit^S
vieiä meidän päivinämme ^ytyy sd
laisia henkilöitä, jotka ovat nun « i '
haisella kehitystasolla, että menevä*
vapaaehtoisesiti papin lörpöttelyis
kuuntelemaan. Puolueen jäsenissä ea
sentään luule niin sekapäisiä lövty
vän, • *"
Täällä muuten satoi ti:. 23 Ja u
päivinä lunta. Samoin on oUut myös­kin
pakkasta. — —r—i—n.
ne? Jos ette ole, niin tehkää se nyt, j^^^^.ttuun rakennukseen ole käy-siihen
velvoittaa meita synnyin­maamme
toverien sankarillinen täis.
telu. — H. Elimen,
Miitta Englanti ei ole vielä kukis­tunut.
Tällä ensimäisen luokan
maailmanvallalla on näet vielä käy­tettävissään
suuret reservit. Cham-berlain
lyhyesti kieltäytyi kohtaa­masta
Kelloggia. Mutta siitä huo­limatta
onnistui Chamberlain pois­tamaan,
kaikkein tärkeimpiä kohtia
Kelloggin sopimuksen alkuperäises­tä
luonnoksesta: Kun Eaiglanti en­sin
sai takeet kaikista alkuperäisis­tä
liikkumbvapauksistaan, ^ niin sen
jälkeen lähetti se ulkbvirastonsa a-lemman
virkailijan Pariisiin, alle-kirjottamaan
sopimuksen sodan lait*
tJbaksi tekemiseksi.
Niinikään on Englanti jo ryhty­nyt
toimenpiteihin eMcäistäkseen A-merikan
sekaantumisen. Europan a-sioihin.
Englantilais-ranskalaisen
merivarustelusopimuksen sitominen
kaksi päivää ennen Kelloggin Parii­siin
saapumista jo ^osotti, että jos
amerikalaiset ryhtyvät hyökkää­mään,
niin Europan johtavien suur­valtojen.
Englannin ja Ranskan»
väliset pienemmät erimielisyydet
tulisivat helposti sivuutetuij^i. Eng-lantilais-
ranskalainen ystävyyssopi­mus
on jälleen herätetty henkiin,
ja sen päärintama on tällä kertaa
suunnattuna Yhdysvaltoja vastaan.
Mutta tämä liittoutuma ei'silti ole
hukannut sitä henkeä, mikä siinä
vallitsi ennen vuotta 1914. Se on
nytkin, kuten silloinkin, suunnattu
vastustamaan Sj^an kehittymistä
keskieuropalaiseksi suurvallaksi.
Tuota seikkaa ei kukaan käsittä­nyt
niin nopeasti-kuin Stresemann.
Siksipä hän meni, Briandista huo­limatta,
Pariisiin, tavatakseen siellä
Kelloggin. Samasta sjrystä kieltäy­tyi
hän menemästä Geneveen, mis­sä
hän kohtaisi Briandin ilman Kel­loggia,
ja Briand on nyt vähenmiän
taipuvainen kuin koskaan ennen te­kemään
myönhjlyksiä. Välien rik­kominen
Kansainliittoa kontrolloi-vain
valtain. Englannin ja Ranskan
karissa ei kuitenkaan käy vielä laa­tuun.
Sillä taiA-as on korkealla, A-merika-
kaukana ja Saksassa on vie­lä
englantilaisia ja ranskalaisia so­tilaita.
Sitäpaitsi on Ranska suu­rin
sotakorvausten velkoja Saksal­ta.
Nain ollen öli välttämätöntä, etta
kun kerran oli Pariisissa käyty Kel­loggia
pokkuroimassa, tehdä s^oin
Kansainliit^le Genevessä. Mutta
moinen kaksinaamaisuus oli enem­män
kuin mitä Stresemann voi su­lattaa*,
joten hän sairastui. Tämän
toisen osaii esittäjäksi, Kansainlii­ton
pokkuroijäksi» passasi sitäpaitsi
mainiosti tyhmeliini Herman Myi-ler.
Hän ei tulisi, tekemään yhtään
arvostelevaa kysymystä vasta liittou­tuneille
maailmanvalloille. Hän ei
tulisi hiiskumaan mitään sotakor-vauskysymyksestä
eikä Reininmaan
evakuoimisesta. Hän näet ei ole
niin kiintynyt näihin asioihin kuin
Stresemann, joka ei saattaisi niistä
puhua niin, ettei hän sanoisi jota­kin.
Mutta sosialidemokraatti, Her­mann
Myller voi, ja hän on sitä­paitsi
vihamielisempi Neuvostoliit­toa
kohtaan kuin Stresemann. Ja
se juuri sopii mainiosti englantilai­sille
sodan valmistelijoille.
He asettavat Myllerin vastaamaan,
kun Litvinovin avoin kysymys, mi­ten
asiat Qvat ^aseistariisumiskomis-sionin
työn jatkumisen .suhteen, jou­tuu
« todella käsiteltäväksi. Niin,
kaikkia Neuvostoliiton f^istariisu-misesityksiä
vastaan /on Saksan ta­savallan
sosialidemokraattinen pans-sariristeilijä-
kansleri sopiva mies
puoltamaan uutta englantilais-rans-kalaista
merivatrustelusopimusta. Tä­mä
on se linja, jota seuraten tapah­tuu
osittainen välien lämpeneminen
englantilais-ranskalaisten ja saksa­laisten
kapitalistien tendenssien kes­ken,"
sen jälkeen kim .Amerika oli
niitä äkillisesti kylmentänyt.
Imperialistien uudelleenryhffiitty-misprosessissa,
mikä ilmenee Eng­lannin
ja Ranskan veljeilyssä sekä
Saksan lähentymisessä Amerikaa
Kelloggin johdolla, on tappiota
kärsinyt vain Saksan ulkopolitiik­ka,
|oka "vasempaan" erientoi-misestaan
huolimatta on vieläkin
TORONTON VESIJOHTOLAITOK­SEN
LISÄYS
Jo kauan suunnittelun alaisena
ollut uuden vesijohtolaitoksen ra­kentaminen
alettanee tänä syksynä.
Vesijohtolaitoksen lisäys kaikkine
tunnelineen ja pumppuhuoneineen
sekä maan lunastusarvoineen tulee
maksamaan neljätoista miljoonaa
dollaria ja kestää laitoksen valmis­tus
kolme vuotta. Alue itiihin tämä
uusi laitos tullaan rakentamaan on
Victoria Park Ave:n päässä alhaalla
rannassa. Tämän uuden laitoksen
valmistuttua kykenee kaupungin ve­sijohtolaitos
tyydjrttämään kaupun-gin
veden tarpeen, vaikkapa asukas­luku
kohoaisi miljoonaan, joka ny­kyisellä
vesijohtolaitoksella olisi
mahdoton, koska nytkin vaikka ei
kaupungin asukasluku ole täyteen
seitsemääsataatuhatta, on kesän ai.
kaan veden jakolaitos kovasti yli­kuormitettu,
voidakseen ' tyydyttää
veden tarvitsijain tarpeen.
HOTELLIRAKENNUS VEI TAAS
TYÖLÄISEN HENGEN
Royal York hotellirakennuksella
putosi syyskuun 26 päivä 19-vuotias
sekatyöläinen J. Waugh 16 jalkaa
työskennellessään sementtimuottien
muutossa. Hotellirakennus ei vielä,
läheskään ole valmis, mutta .jo tä­hän
mennessä on siinä tapaturmien
kautta menettänyt useat työläiset
henkensä. J. Waugh ei pudonnut
muuta kuin 'yhden lattian välin, 16
jalkaa, mutta siitä huolimatta sai­raalaan
vietäessä menetti henkensä,
TjUlinen kiire useassa tapauksessa
estää työläisten varovaisuuden liik»
kuessaan vaaranalaisissa paikoissa,
joten ovat aina alttiit tapaturmille,
LIIKKEET TRUSTIUTUVAT
Torontolainen rakennu^rauto ja
valmistava ja niiden ylösasettaja se­kä
rautasiltoja valmistava liike, jon­ka
on omistanut MacRigor ja Me-gentyer,
ovat myyneet liikkeensä sa­malla
liikealalla toimivalle Dominion
tetty.
PIONEERIKOULU
Suomalaisten lasten sunnuntaikou­lu
alkoi taasen toimintansa, ollen
koulu toiminnassa jokainen sunnun­tai
iltapäivällä kello kahdesta nel.
jään. Suomalaiset vanhemmat, lä­hettäkää
lapsenne tähän kouluun
oppimaan yhteenliittymisen ja yh­teistoiminnan
alkeita; sillä muiste-taan
"mitä nuorena oppii sen van­hana
taitaa". Siis luokkamme lap­sille
on' mitä tärkein päästäi ym-märtämään
luokkataistelun opin al­keet,
ja siksi lähettäkää työläiset
lapsenne pidemmittä kehoituksitta
tähän kouluun. — J .
PIJOLUETOIMINNASTA
Asuntosolu numero 14:sta päätti tii­vistää
solun sisäistä toimintaa siten,
että jäsenkirjuri kokouksen alkaessa
toimittaa nlmihuudon ja jos joku jä­sen
sattuu olemaan poissa kokoukses­ta,
niin seiuraavassa solun kokoukses­sa
on hänen selvitettävä syy, mikä esti
hänet saapumasta. Ja jos jäsen on
kahdesta kokouksesta poissa Ilman
päteviä esteitä, erotetaan hänet sil­loin
jäsenyydestä. Myöskään ei pää­tetty
ottaa jäsenmaksuja vastaan toi­sen
henkilön kautta,' vaan on ne jo­kaisen
itsensä suoritettava henkilö-kohtatsestl.
Tämä siksi, kun on huo­mattu
soluissa olevan sellaisia jäse­niä,
jotka eivät ihmeeksikään käy
kokouksissa, vaan yksinpä maksunsa-kin
suorittavat toisten kautta. Tä­män
kaltaista epäkohtaa ilmenee etu­päässä
emäntäväen keskuudessa. Sa­malla
päätöstä tehdessä oli tpivomus,
että tällainen menettelytapa yhtäläis-tytettäi^
in kaikkien solujen kanssa —
mikä kyllä itsestäänlun on välttämät­tömyys.
Tänne Timminsiin on — kuulojen!
mukaan — tullut Yhdysvalloista suo­malainen
pappi, joka höyrii ja pyörii
suomalaisten ympärillä kuin raamatun
kiljuva jalopeura. Kuuluu hän myös-khi
kokouksiaan pitävän ja agiteeralle-van
niihin kansaa saadakseen, mutta
tähän mennessä el toki ole montakaan
sielua hänen kpkouksissaan käynsi;.
MoD näkökulmasta
"Taiteilijat ovat hassuja ja omltui- ru koKoon satoja, tuhansia, ehkäpä
sla luonteeltaan". Suunnilleen nällläJ miljoonia,
sanoilla eräs yhtelskutman pomomie-hlstä
haukkui Torontossa muutama
päivä sitten nälkäpalkollla työskente­leviä
pUrustustaiteilijoita. Tämä puhu-jaukkeli
kai lienee ollut, jonkinlaisessa
henkisessä nousukunnossa, ehkäpä
hienossa hönössä, ja lienee kai tar-kottanut
louheensa ja taiteilijain kel-läämlsen
läsnäolevien huvitukseksi.
Taiteilijat kuitenkin bttlvat nok­kaansa
tuollaisesta puheesta ja — te­kivät
lakon. Ihan oikean ryskätyöläis-ten
mallisen lakon, ollen vaatimuksi­na,
että äijän täytyy julkisesti peruut­taa
puheensa ja lisäksi korottaa hei­dän
palkkaansa. Tämä taiteilijoita
haukkimut yhteiskunnan' pönkkä ni­mittäin
on isäimöltsljänä liikkeessä,
johon taiteilijat tekevät työtä.
En tiedä missä määrin taiteilijat
ottavat haukkumiseksi allekirjoitta­neen
seuraavan lausunnon, jossa ju­listamme
julki, että elrät taiteilijat­kaan
ole sen kummempia kuin muut-
Kesäkoulajen julkaisut
Kommunistipuolueen ylläpitämät
kesäkurssit ovat muodostuneet var­sinaiseksi
puolueen valistustyön piiyl
teeksi. Ne pantiin onnistuneesti a-luUe
viime vuonna piiri kahdeksan^
nessa, Sylvan Lakella, Albertassa
ja piiri viidennessä, Beaver Lakella*
lähellä Sudburya, ja Torontossa!
Näiden leirien toisen vUoden lisäk­si
alotettiin tänä- vuonna uusia työ.
Iäisten kursseja, ja niistä kaksi ou
valmistaneet julkaisuja, jotka osot-tavat
annetun kasvatuksen suuntaa
ja kuinka oppilaat ovat voineet sd
velluttaa sitä käytännössä.
Toveri William Moriarty. oli joh­tajana
Sylvan Laken kursseilla, joil­la
oli kaikkiaan 25 oppilasta. Tä­män
ryhmän julkaisema lehti on
mielenkiintoinen ja vaihteleva sisäl­löltään.
Se on nimeltään "Sylvan
Lake Internationalist" ja muodos.
tuu se kolmesta seihälehdestä, joi­den
toimittamisesta huolehti kolme"
eri komiteaa. Oppilaat tekivät suu­rimman
osan korjaustyötä, täten
saaden arvokasta kokemusta sano-malehtityöälalla.
Steve Spilakin
kirjottama artikkeli "Hiilikaupunki"
antaa hyvin laaditun kuvauksen
Drumhellerissa vallitsevista olosuh­teista.
Tauno Mikkilän artikkeli
selostaa vehnänmyjTitirenkaan toi­mintaa,
päättyen seuraavalla taval­la:
"
"Jos vehnänmyyntirengas ottaisi
käjrtäntöön oman viljanlajittelemis-järjestelmänsä,
ja ylläpitäisi päättä­väistä
taistelua yksityisten viljakaup­paa
vastaan, niin meillä olisi sellai­nen
rengas, jollaisen sen pitäisi ol­la,
nimittäin kansainvälinen rengas.
Mutta tämä vaatisi taistelua, ja ren­gas
on muodostunut suoranaiseksi
liikeyritykseksi."
Valma Northin kirjottama artikkeli
päättyy: ''Sellainen oii Grows'
Nest Pass — hieman unionismia,
hieman kommunismia, ja hieman
joukkojärjestöjen vaikutusvaltai­suutta:
kaivannot käyden 160—180
päivään vuodesta." Toiset kosket­televat
propagandaa kouluissa, lap­sityötä
ja työsuhteita länsi-Cana-dassa.
Toveri Beckie Buhay oli johta­jana
uusilla kursseilla, jotka pidet­tiin
PottsVillessa, lähellä Timmin-siä.
Tämän ryhmän julkaisema-jul.
kaisu on nimeltään «Northern" Red
Star" (Pohjoisen punanen tähti). Se
on erittäin kiitettävä työnsä puoles­ta.
Se on kuvitettu jokusilla valo­kuvilla
kuin myös piirroksilla, jotka
ovat kaikki oppilaiden työtä. Se on
hyvin monistettu ja sisältää myös
suomenkielisen osaston. Siitä on
otettu 130 kappaleen painos. Kun
koulun 47 oppilasta ovat saaneet
numeronsa vapaasti, tullaan loput
myymään. Kuten "Sylvan Lake In-ternationalist"
kin tämä lehti -sisäl­tää
seinälehtiä, joita oppilaat val­mistivat,
seinälehden ollessa yhden
kaikkien kurssien piirteistä.,.
Yksi osasto muodostuu kertomuk-
Bista luokkataisteluaiheista. X , " K i e l -
tääntyi olemasta lypsettynä", Toi­ni
Kemppaisen kirjotus on hyvä al­kuperäinen
kertomus. Ilmar Nie­men
artikkeli "Miksi työläiset muo­dostavat
ammattijärjestöjä" osottaa
toveri Gilbertin opetuksen hedelmäl­lisyyttä.
Walter Junell kirj ottaa
kentaa järjestöjään, myöskin hokisi-vat
Itselleen oman sielunsa (kovin je-susmalnen
sana!) valistamiseksi, että
hekin ovat samanlaisessa , riistetyssä
asemassa tässä lantamahöjen vallitse­massa
yhteiskunnassa kuin nekin työ­läiset,
jotka työskentelevät "alem-
Mutta useinkin, oikeastaan 99.9 pro-1 missä" ammateissa. Tällaisella itsensä
kaan proletaarit. Hekin tekevät työtä
ja ansaitsevat kovaUa työllään, ei
suuresti tosin ruumiillisesti, mutta
henkisesti rasittavalla työllään muuta­mia
vaivaisia kolikoita, joiden avulla
senttisesti, luulevat taiteilijat, kuten
muutkin "kravattlköyhäUstö". Itses­tään
jotain aivan toista kuin tavalli­nen
kuolevainen jätkä. He uskottele­vat,
että he ovat talteUljolta "juma­lan
annosta", ja. niinoUen huikeasti
yläpuolella tavallista räkänokkaa.
Mutta he unhottavat tässä itsekehus­saan,
että he ovat kapitalistin palkka­laisia,
kuten muutkin työläiset ja u-seln
eivät saa niinkään suurta palkkaa
kuin tavallinen ammattityölälnen, jo­ka
ajaa asioitaan järjestäytymisen,
joukkovoiman avulla. Lisäksi herra
taitelUja unhottaa, että taiteilijoita
"jumalan annosta" ne ovat muutkin.
Esimerkiksi reipas tukkijätkä on sel­lainen
taiteilija tukkisumalla rulla­tessaan,
että siellä toisen lajin taitei­lijan
pöksyt kastiusi.savotan maltoas-tiassa.
Ja tukkipojan taiteellisuus. Ta­vatessaan
sumalla tai laskiessaan kos­kea,
on sellaista ettei sitä joka junnu
opikaan. Allekurjoittanut esimerkiksi
kykenemätön poimimaan kauan toi-vomiaan
hedelmiä. Reininmaan eva-saavat
sitten henkiriepuaan siirretyksi
muutamilla vuorokausilla eteenpäin.
Ja porvari- nauttii täysin siemauksin
heidän työstään, kuten muidenkin
kuoimisesta jo sotakorvaussummien j työläisten. Työläinen yhdessä koneM
määrittelystä ja joka sen taida y-1 kanssa, taf ilman, valmistaa tuotteita
rittää jälleen todeta alistuvaisuute? porvari reklameeraa sen tuhannesti
1 . .11 1 ~ j ! näitä tuotteita jos vaikka mi*''-^'
taan europalaisille käskijöille uuden kokoisten taiteilijain
Neuvoslolutlovastaisen kiihotuksen rreklaamien avulla. Ja m=.vc=
kautta.
minkä väris«
tekemäin
reklaamien avulla. Ja maksaa muuta-pan
sentin pari työstä, jolla hän kää-on
vuosikymmenen koettanut kalMlta
kulmiltaan tukklsouvarin talteUljau-ralla,
mutta surulla täytyy tunnustaa,
ettei meistä ikinä oikeaa jätkää tule!
Paitsi siinä suhteessa, että täit meihin
sikiää paljon runsaammasti kuin ta­valliseen
jätkään, korpien nälkätai­teilijaan.
Niin, taiteilijoiUe, kuten yleensä kai­kille
työläisiUe, jotka työskentelevät
nussa n.s. "paremmissa" ammateissa
ja ovat senvuoksi hiukan nokkavia
tavalliselle ryskätyöläiselle, olisi kaik­kein
viisain. temppu alkaa, järjestäyty­mään.
Ja samalla kuin alkaisivat "ra-valistamlsella
olisi sellainen tulos lop­pujen
lopuksi, että "kravattiköyhälis-tölälnen"
tuntisi itsensä samaan luok­kaan
kuuluvaksi., toisten työläisten
kanssa ja nousisi lyömään kanttulhin
koko tämän riistoyhtelskuraian, kä­sikädessä
vaikkapa makkilaatikköjen
tyhjentäjätyömlehen kanssa'.' • '
Joo, tämän ylläolevan me siis omis­tamme
taiteilijoille sillä hartaalla toi­vomuksella,
että he alkaisivat piirrellä
pilakuvia porvareista proletaarisen
hengen mukaan. Nyt he- pllrtelevät
pUakuvia ja pilkkaavat pienestä mak­susta
omaa luokkaansa ja samalla o-maa
Itseään, ovat siis eräänlaisina yh­teiskunnallisina
peUelnä, nykyaikai­sina
hovinarreina. ,
• • •
Toissapäivänä oli sitten eri humu
toimituksessa. Nim. tämän kalkkien
työläisten rakastamian ja porvarien ja
heidän kätyriensä vihaaAan Vapauden
tolmituksessä.i3Kaikki toimittajat hää­rivät
hlkihatussa . muuttohonunlssa,
ollen koko ajan mitä suurimpana vas­tuksena
varsinaisille muuttotyöläisille,
jotka itsekseen kiroilivat, että kun 11-
keäisi heidät käskeä pois tästä sork­kimasta.
Toimittajat eivät kuitenkaan
osanneet sitä itsestään tehdä ja niin­pä
sitten pUvatMn kaikki paikat niin
perusteellisesti sekaisin, että Kannasto-ihmetteli,
kim hän ei etevänä liike­miehenä
osannut varoa noita tounittar
jia sotkeentumasta muuttohommaan,
ja nyt meni monta senttiä niiden jäl­kiä
parsiessa. Muuten hän vakuutti,
, että jos kerran näille meidän toimitta-