Vapaus, July 22, 1952

              Sivu 2 - Tiistaina, heinäkuun 22 p. — Tuesday, July 22, 1952
'im;,
ie
rCagan Qg Htättea Oanadlana. Es«
CaDUSbed Kov; 6, 1917. AutbaxizeA
es eeeond daes m a i l b7 the Post
OfBeoDepitrtmeDt; Ottawa. PUIK
B^ietf tbzieo «eeUy: Toesdaya,
ItPPBflapi and SatumlayB bjr Vapaus
gahllahlng Company LUU at I00«10ss
E t a 1^ Wv Btttfboty, Oat, Canada.
Tielephones: ^us]lUSIS OIDeB 4-4284.
Editorial Office 4.42(&, Mamu
E. SukelEdttor Wv1EldmutMali
fiddress Box eo, Sudbuty. Qntasla.
Advertlsinsr rates upon applicatiaa,
Tranalation free cf charge.
CanadBgna;
XbdysvaUolssa:
Suomessar,
l vfc 7J00 0 kk,-8.73
1 TlCft00 6'ldE.420
1 vk. 8.60 6 kk. 4.75
Raiilmnimaltistajaih^^
{Puhuessaan MaaOinan Ratihanneuvostpn kokou]!:sessa^'^erlunis-
'fS/tunnettu ranskalainen tiedemies j a .rauoanpuoluslbja JolIot-CuHe
"Koskaan ei ole ollut ffiin montaa 'ja niin suurta, vaaraa,
sodan syttymiseen kuin n^Viinutt^^^^^^
sanoi, että ^'maailman ylisen'mielipiteen paino^idn' jö tähän
mennessä onnistunut siiriäptäain sotavalmistelut rai^iV^aan^}ä
että se antaa syyn olla optimistinen l Tässä sodan far^^
f j ^ ' välisessä kilpailussa meidä täytyy kyetä herättämään maailman
I^J? omaltmto ja rauha tulee voittamaan/' •
tr a^i :l*^Ra^^
r osoittanut mitä rauhantahtoi-miV^
yUnsean Rauhanpuolustajain
on estetty atomiaseiden käyttö Koreassa
^ v ^ s d d a n laaje
on oUut molempien yllämainittujen rikosten teko.
-^^^^^^ ennen
toisen^maailmansodän päättymisen jälkeen j
»fiulenarkaa'!; kohtaa; missä s o t ^
'Hiittä sutä huolimatta tri Joliot^urie, joka tiedemiehenä, ja aktii-
$>']^' 1^ tietää mistä hän puhuu, on kuitenkin
r t ^ u t t u n u t siitä, että rauha voittaa.
'2 ) Kuinka oikeutettu rauhanpuolustajain optimistisuus rauhan voi-
~ ^ mahdollisuudesta on, se näkyy ehkä parhaiten eräästä canada-
, läiestaestaierkistä.. Palautettakoon kuitenkin mieleemme se tosi-
, v C ^ ^ että rauhanliike on kymmenissä, muissa^ maissa suhteellisesti ;
! i i j j ^ o n w l i n ^ ^ Canadankm rauhan-
S^^^^ fittolustajain rintamaoni ei vain lujana vartiopaikallaan, vaan jatku-
Z ^ ^ s t i kasvava ja voimistuva tekijä tässä maassa.
"iC Kuten tiedetään, Canadan Rauhankongressin puheenjohtaja tri
JJHjdlcott on ollut kansallisella puhujamatkalla ja puhuessaan rauhan
puolesta omien vakaumustensa mukaisesti, häntä'vastaan on
AOBlettu kaikki pimeyden voimat: Tri Endicott on joutunut sanoma-l
^ t i e n ja radiokomentaattorien mustamaalauksen kohteeksi» häntä
on. parjattu, paneteltu ja peloiteltukin parlamentin puhujalavalta;
vaukka sanomalehdet ovat syytäneet palstakaupalla valheellisia syy-
^ö^iä t r i Endicottia vastaan; niin hänellä on; asiallisesti kielletty o i - :
1 julkisen sanan paJptoiUajyastata näihin Jsyytöksiin; tri IShdicöttin
mksiaiOn/häirijty j a oni>an»enty,niinkin pitk
Sten uhkailujen vuoksiv haalien omistajat ovat joufjirieet';^
l^ii|e^t|i^alkaisemmin vuoferatut kokouspaikat, i i i i . •;; i .i r '<
Mutta mikä on seuraus? Ovatko canadalaiset rauhanpuolusta:
pfelä^tyneet tästä .Danaystulvasta,, joka^J^klis i^u. ei., vain t r i
Ucottia, vaan k|!)Jt ci|l.^j|ivi^^ [J^ '^vjoiti ele |ljn i i i | |vas-"
KaikijLin«kityiittaä^^^ siihen/ että tii.Endiwittin kokoukset
«lleötfj^istäi»suurempia * ja' -entistä' innokkaampiäl - Canadan
i^banpuolastäjilla ei ole pienintäkään aikomusta perääntyä ^äti
^ t t i s e s s a työssään Cana^dan-pelastamispkalr uhkaavan f^sodan^^varf
m&M aiheuttavilta oni|elt0n?miksiltalt ; r \ '< [ \ \j\ \\ '} ; !
11 Samanlaisia esimerkkejä voitaisiin luetella luke
^puolilta*maaihnaa. Palauttakaamme vain mieleemmt^sien likaisfeij
•eghe- jä mbSamaalausryöpyn, joka Tkohdistettun Öritanniassa Cahf
«äflbutyn tuomiorovasti tri Johnsonia vastaan hänen Kiinan matkaltai
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Maono PolkkfmäU Sudburysta saa­vuttaa
tanaan, Heinäk. 22 pnä, SO
vuotta. «SUdymme onnitteluihin tä­män
merkkipäivän jolidosta.
ttuaan j a toiselta puolen sen kuinka innokkaan vastaanoton hän
sai suurilukuiselta kuulijakunnaltaan näistä sotaisista hyökkäyksistä
Inttämättä.
\ luuri tämä kansanjoukkojen päättävä esiintyminen ja toi-h^
minta rauhan puolesta antaa luottamusta ja uskoa siihen, että
t ^ rauha tulee lopuksi voittamaan.
**i»arhaat ja kyvykkäimmätkin johtajat olisivat vain heikkoja yksi'
löitä, joillen ääni ei kuuluisi minnekään, ellei olisi sitä miljoonia
; käsittävää : rauhanpuolustajain armeijaa, joka aktiivi-
>sj^ti, tietoisesti j a päättävästi^uojust rauhan asiaa. Tämä kan-
;sä|ijoukkojen aktiivisuus ja tietoinen toiminta rauhan hyväksi on se
n^imm lähde, jonka perusteella maailman kaikki rauhanpuolustajat
; ovat optimisti^^^ siitä, eftä kansainvälinen rauha
ivddaan tällä kertaa pelastaa.
-ve (Mutta rauhan säilymisen hintana on juuri sey että kaikki rau-ha&
voimat, niin pienemmät kuin suuremmatkin, työskentelevät her-liömättä
rauhan hyväksi. Tässä yhteydessä me haluaisimme kiin-
; nÖ huomion siihen, että kaikki se, mitä me voim-lÄp^
tehdä Canadan rauhankongressin tukemi moraalisesti, jär-je^
öllisesti tai rahallisesti, auttaa rauhanasian lopullista voittoa. Ja
t5^skentely rauhan säilymisen hyväksi on suurimman patrioottisuu-den
osoitus aikana, jolloin edesvastuuttomat sotakapitalistit yrittävät
työntää ihmiskunnan tuhoa ennustavaan sotaan.
Ne i^anhuudetieläkkeet
1-' v'Me olemme aina olleet sitä mieltä, että yhteiskunnan velvollisuus
r o n r huolehtia siitä, ettei yhdenkään elämänsä ehtoopuoleen päässeeni
hei[k0ön tarvitse nähdä nälkää, kärsiä vilua eikä tuntea itseään hyl-
"* I t i i s i , jonka tehtävä on "odottaa kuoleman armahtavaa kättä".
Tietee^ ja, tekniikan nykyisenä aikakautena ei Ole^ yhtään päte-vaa
järkisy;jrttä,:" miksi esimerkiksi rikkaassa Canadassa; missä haas-
3 'k^^aan miljoonia dollareita päivittäin sotavarusteluun, elinikänsä
t y f i ^ tehneiden, perheitään kasvattaneiden ja yleensä Canadaarikas-
*' liittäneiden kansalaisten täytyy pelätä miten' tollaän. toimeen sitten
--.;lHm työkunto loppuu ja on jäätävä vanhuudeneläkkeen varaan.
5< Mutta me haluamme liittyä torontolaisiin unionisteihin ja kaik-l-
f kfiS niihin vastuuntuntoisiin canadalaisiin, jotka protestoivat ala-
H' huoneen jäsenten uutta eläkesiiunnitelmaa vastaan, mikä antaisitiäill^
£ . h a r o i l l e kansanedustajille $2,000. vuosittaisen, vetovapaan eläkkeeni
I Ken tahansa seuraa näiden "uhrautuvaisten" kansanedustajain
toimenpiteitä, hän havaitsee, että he; 1) verottavat meitä tavallisia
Kaasalaisia niin paljon kuin uskaltavat mielettömien sotavarustelii-jaasa
rahoittamiseksi^ 2) vastustavat kaikkia parannuksia ja refpt-meja,
joista työläiset ja farmarit hyötyisivät niin kauan kuin se on
heille jotenkin mahdollista, mutta 3) ovat aina valmiit lisäämään
jOmaa pulleata hyvinvomtiaan.
Yksikään liberaalien tai toryjen parlamentin jäsen et ole vielä
Erottanut ääntään vaivaisen $40 kuukausittaisen vanhuudeneläkkeen
'korottamisen puolesta. Pämvastom he ovat meille selittäneet, ^ttä
bansakuntaa uhkaa inflaatio ja suoranainen vatratikko, jos vanhtlU-deneläkettä
korotetaan' $40' suuremniaksi ja että koko maa kohtaa
'^lyaterloonsa'V jos vanhuudeneläkettä ruvetaan antamaan ^ ikä-jkyttodlesta
alkaen, jjj^u
Kysymfksiä ja
• - t t r ' -
X I T I E V C i i X K K E EV
' B y i ^ y s : onko' tässä maansa M y -
t&rmös^ mitään leskeksi .^ääneläen
naisten «vustamlSmuotoa. vÄskei-nOti
siirtolainen. •'
Vasfans: On, mikäli on k y ^ y k -
sesisä sellaiset lesket. Joilla on aUiakin
yk^i alle 16 vucden ikäinen lapsi huol­lettavanaan.
Onta'riossa el näille
leskille makseta eläkettä jos heidän
omistamansa kiinteän omaisuuden
arvo ort y l i 4,000 dollarin; ellei eläk­keitä
maksava komissio käsitä kysy­myksessä
olevan klinteimistön olevan
tarpeellisen lesken Ja ihänen lastensa
asunnoksi tai ellei leski suostu ko-mission\
eslttämiin ehtoihin eläkJ^een
saantia Varten,
Hitlerin ystävä
Dippiakomitean
puheenjotitajalai
Helsinki. — K u t en o n j o aikalsem-ttiln
ttedöitettu; valittihi täällä kan-sainvälisen
olympiakomitean puheen-
'Johtajaksl tunnettu; Hitlerin srstävä
•AVery Brundage, Jonka valitsemista
' Yhdysvallat painosti voimakkaasti;
iBrittiläiset esittivät tehtävänään
Lord fiurghleytä. Jonka valitsemista
kannstttivat myöskin Neuvostoliitto Ja
kanlsandemokraattiset maat. Äänes­tyksessä
Cnmdage tuli kuitenkin va­lituksi.
, Srundage on miljoonia omistava
ralceimus- Ja kiinteimistöurakoitsija.
Hän oli ameriklcalaisen^ Joukkueen
'--"ikana Bei^hin! (vloliympidlii^iasal
e-Julkaisun' dniloia^' häried^ «tuli
tiivinen natsilaisuuden putlstaBJa^
•Hitlerin olympialainen -ylistä^'i
ierli|iilV;>ly|npialäisiin os&mstuf
>en ' <ira»ustamisen han leimasi
iksi J uutalaisten ryhmäjuonitte-tg^"-
" UV <
t P a l a t t u a a n Benlinln ; ^ l ^ ^ i a l a i s i s -
tA>esiihtyi hän yhtenä pääpnhujana
^ k s a n ] ; Amerikan Bundin Järjestä-nÄIäsä
kqkpuisifi^. "Horst Wesselin"
liqlamisen 'jälkeen hän tapasi sanoa:
Aina siitä lähtien, k o n amerikka­laiset.
Panmunjonin asel^xmeuvotte-luiden
kriitillisestä loppuvaiheesta
viis veisaten j a länsieurooppalaisten
liittolaistensa mieltä m i t o i k ^ ky^
i^mättä. Juhlivat K o K a n ' sodan 2^
vuotlspäivää lähettämällä 700 pom­mikonetta
ruhjomaan Jalujoen voi­malaitoksia,
ovat: terroiipoamitnkset
— byökldyktet Voimalaitoksia, kau­punkeja
Ja asutuslceskuksia vastaan
— Jatkuneet.: Amerikkalainen sodan-
Johto selitti ' nKnittaneensa-, Jalu-hyökkäyksensä
preventiivitarkoituk-sessa^
lamauttaakseen yleisen Aiur-byökkäyksen,
: Jota kansanarmdja
muka valmisteli. Rauhanrintanian
taholla hyökkäys settsijaan /leikäat.
tiin jättiläi«provokatloksl. Jonka terr
koituksena oli katkaista lopullisesti
aseleponettvottelut Ja velääj sotaan,
paitsi Kiinaa vh-allisestikin, n^ös
Neuvostoliitto.
Mikään ei ole osoittanut, että kan­sanarmeija
olisi valmistellut yleis-hyökkäystä,
n i in kertakaikkisesti kyl-l&
M;yneitä kuhi sUlä taholla saate­taankin
olla amerikkalaisten aselepo­neuvotteluissa
harjoittamaan Jarru­tukseen;
päinvastoin on tehty kaik­kensa
neuvottehijen Jatkumiseksi Ja
päätökseen saamiseksi. -Civät myös­kään
rauhanrintaman taholla tunne,
tut pahat aavistukset Korean.; sodan
leviämisestä yleis-itäaasialaiseksl tai
jopa maailmansodaksi ole , toteuta-n'eet:
kansanarmeija ei ole katkaissut
neuvotteluita. K i i n a Ja N L ovat kyl­mäverisesti
pidättyneet kaikista uh-rjossaihhoitettiln, että tJSA:n halU-kaavista.
asenteista, vaikka J a l u n v o i ^ l t u s s a a kantaa vastuun provokatioik-malaitosten
tuhoaminen koski myOs' taan Aaiäan rauhaa vastaan, el ole
a^finiTrthiirian j a VUuUvostokin s^-|-ainakaan: yllättävä. *
könsaantia. Maailma näkee jälleen lahottaneen,. että: -Kiina vapaaeh-kerran;
e ^ mitäi •ors.V provosoikin I~toisa3iheijoföeen ön puoleksi ^ t ä a -
Botaa, K i i n a j a N L eivät anna itseään'
provosoida.
Että kysymys K i i n a n kohdalta
ole vain Jalujoen voimalaitoksista.
Ilmenee K i i n a n uutistoimiston ame-zlkkalaidsta
urajalonkkankslflta sno-~
rittamasta -yhteenvedosta. O^män
yhteenvedon mukaan on helmikuun
29, Xa heinäkuun 10 päivän välisenä
^yvä valtio j a että se näinollen ei
voitolla niin'turhantarkka hyökkäys»
tekoihin nähdeh. jotka tavaUisissa
oloissa, imperialistivaltain kesken,
riittäisivät vähintäin hyvityksen vaa­timiseen,
mutta todennäköisesti so­dan
aiheeksi. «Slutta myös «DBA on
(täysin) sotaakäyvä.valtio; Ja Iniiten-kin
olisi ajatuskoekin. että se sietäisi
kiinalaisia rajanylityksiä j a : ' i l m a ­hyökkäyksiä
'Kaliforniassa, täydelli­nen
mahdottomuus. K i i n a on vaiiha
' kulttuurimaa, jonka sivistys oli-5,000
vuoden vanha jo silloin, k u n Amerik^;
ka vielä oU pelkkä V i l l i länsi, mutta
aikana 7,073 i amerikkalaista; lentoko­netta
esiintynyt 1,662 paikassa koil-lis-
lSiinan alueiden yläpuolella; e-räissä
tapauksissa^ nämäi lentokoneet
olivat ryhtyneet bakteerisotaan. mut­ta
39 täiiauksessa pommittaneet tai
ampuneet kiinalaisia kaupunkeja j a ' se ei nitä selitykseksi sen. rauhatU-asutuksia
Antungin, Iiinkiimgm, leseen kärsivällisyyteen. K i i n a raken-
Shlanin. Aväntienln jä SUaunghonl taa sosialismin perustuksia. U S A
Suomen Yleisiadion
olympialaajallukset
BelsinUL— Stoostti ITfelsradlo
« B olympiakisolfcn «Jaksi laajta-l
^ a t lybytaalt^paivdostaan «I&O;.^
okäille. KisaktMtlUläSsIa räntefSaa
itanäk. 20 iX «lekBän 3 päivSÄ
«äUatha Sukana vOAdaaUeieSx
F o h Jois-Amerikkaan tapahtnn
laaJaUos seoiaa^^ aaltopitnUk-fiilla;
16 J 5 19.75 Ja 31.40. l ^ n . .
toon ajan mokaan tapahtnvat
.hetykset seoraayasti: t)l]nnpiaoli<'
jelmaa 3.00—3.20 englanidn kle-rellä^
320--.3.40 ranskan kielellä,
,3Af-^M- tkomeiTl^elellä Jar, 4.40Tr:
LlO^^taotainkielellä.
Unkarista i lialsteil <
miekkailun
maailmanmestari
maakunnissa; 29 kiinalaista s i v i i l i -
henkilöä on saanut näissä ihnahyök-käysissä
surmansa j a runsaasti r a^
kennuksia kuljetuskalustoa jdf muuta
omaisuutta tiÄoutunut; tämän jäl­keen
iviime perjantaina Antungin
kaupunkia vastaan suoritetussa ilma­hyökkäyksessä
sai surmansa tai haa­voittui
49 siviilihenkilöä. Tämä kai­ken
sen Jälkeen, mitä K i i n a vuoden-alkukuukaushia
sai kärsiä amerikkar
laisesta bakteerlsodankäynnistä! U l ­koministeri
Chou x;n-lain viikonvaih­teessa
esittämä Jyrkkä vastalause,
vyöryy sotavarustelujen j a talouspu­lan
kilpajuoksussa kohti sotaa; aika
työskentelee K i i n a n hyväksi, mutta
'USA: ta vastaan: kun tämän otamme
.(huomioon-olemme jo lähempänä to­tuutta.
IB£utta.:Eamalla muistakaam­me:
jos-Kiinan lohikäärme amerik­kalaisista
neulanpistoista ärtyneenä
kerran heilauttsiapyrstöään, n i in T33
A : n vallanpitäjaiä ei ole mitään mo­raalisen
vastalauseen aihetta, vaikka
he lentäisivätkin Giiiangin timnettui
tietä. Vapaa Sana, Helsinki.
Zatopek voitti 10,000 loistavassa olympialais-ennätysajassa
— Walter Davis korkeushypyn
ja Nina Romaskova naisten kiekonheiton
Helsinki. — Olympiakisojen yleis-urheUukUpailut
alkoivat täällä sun­nuntaina
kauniin sään vallitessa, sil­lä
avajaispäivän sadepilvinen taivas
oli nyt selvinnyt aurinkoiseksi.
Päivän kilpailujen huippukohdaksi
muodostui,10,000 metrin juoksu, jon­ka;
-sahtt^ oli; monenlaisiatarvioita
(;Jge volmnje.pppla^ paljon Hl
Ä a s t a ' . ; ' ! ! .^lU r u: / ,
<••••>
Itlsojen ohjelma
BelBinkL — Täällä alkaneiden vuo­den
1962 olympialaiskisojen kilpailut
tapahtuvat seuraavassa Järjestykses-sd:
Avajaiset heinäk. 19 pnä.
Rata- Ja kenbtaurheilu heinäk 20—
27 pnä.
Paini heinäk. 20—27 pnä.
Voimistelu heinäk. 20—24 pnä;
Jalkapallo I sarja h e h i M k . l 9 - Sl
pna, n sarja heinäk. 23—25 pnä. väU-erät
heinak. 28—29 pnä Ja loppuerät
elok. 1—2 pnä.
Maahockey heinäk. 20,22 Ja 24 pnS.
Soutu hemäk. 20-23 pnä.
Purjehdus hetaäk. 20—23 j a 26—2B
pnä.
Viisiottelu heinäk, 21—25 pnä.
Uinti Ja vesipallo heinäk. 25—elok.
2 pnä.
Ampummen heinäk. 25—29 pnä.
Pyöräily heinäk. 28—29. 31 Ja elök.
2 pnä.
Melonta heinäk. 27—28 pnä.
Painonnosto heinäk: 25—27 pnä.
Miekkailu heinäk. 21—elok. 1 pnä
Nyrkkeily hehiäk. 28—elok. 2 pnä.
Ratsastus heinäk. 28—el<^. 3 pnä.
Koripallo heinäk , 25—elok. 2 pnä.
Näyte-esitykset eiok. so—3i pnä:
Taidenäyttelyt hehiäk. 16—elok. 3
pnä.
. Lopettajalsjuhlalllsuudet elok. 3 pnä
Kaikki kUpaUut, viisiottelua Ja vlSr
sejä jalkapallo-ottelujen alkueriä lu^
kuunottamatta .suoritetaan Helsingis­sa
tai sen läheisyydessä; ^Viisiottelu
suoritetaan H^eenlUlnassir. ^ o i h lOÖ
km., pohjoiseen Helsingistä. '
^:n^.^Zatopek oIi..s^ositulnv.voi
äl^Qkäs, huolimatta saksilaisten
(mUajoista. i, i "ihmlsveturl'.' ; Zatopek
täyttikin kaikki häneen asetetut) toi-veet
Ja uusi Lontoon voittonsa j4 uu-
|dessaJQ)s|ava66a >olyra|)^ennl|tysaJas-:
%a j 2si'17.0;V (Entinen i 'Olyjnijläennätys
oU 29.59^6; jonlca Zatopdk Juoksi Lon-i
toossa 1948, Toiseksi sijoittautui^
Ranskan A l a in Mimoun, ajalla ^.32.8
Ja kolmanneksi A. Amoufriev, Neu-^
vostoliitto 29.48.2. Seuraavina H.<
Sando;:
Ruotsli
isännöivät yllvoimesti. Nina Romas­kova
voltti kilpailun uudella olympia-lalsennätyksellä
51.42. -Seuraavien
järjestys^: iP., Bagrjaneva. USSR 47.08.
Nina Dumbadze 46.26. Tojoko Joshi-mo.
Japani, 43.81, E . Haidegger, Itä­valta
43.48, Ja L i a IManolu^ Romania,
,f2.63. ,
jv: Neljäs olymplaennätys tehtiin 400
' ^ e t r i n aitajuoksim alkuerissä joissa
vySArn Charlie Moore ^ o k s i ^ ajan
Mfi. Toiseksi pa^aänTSj^^ j
• alkuerissä New - Z ^ & n i K n ^ HOlIa:
> 53.3 j a kolmnneksi parhaalla ajalla
[jlroitti eränsä NL.-h LituJev 53 5. K a i k -
{.jldl. kolme N L : n edustajaa voittivat.
Olympiakisat
avattiin sateen
vallitessa
Helsinki. — Olympialalskisat avat­tiin
täällä juhlallisin menoin lauan­taina
heinäk.. 19 pnä kun Suomen
urheiluhistorian mainehikkain mles|
P^ayo: "J^ipnjl - ilmesfyl., pdi^ttamatto-mastl
kisakentälle tuoden KreikastiB,
laEtene^ T l ^ l ^ p i & I^K^ l h ^ u n l H e i
"%ihgin itädfoniiie]' m&> ' o l f äUtuisesfe
sateesta huolimatta» täynnä < viiineisti
palkkia • myöten.- - i
iTdlnen/n!Sunnuntain . k j i p a i l u j e n f ' p u i f j e h d u k s e s a a'
<loppukilpallQlaJl oli; korkeushyppy,'^
jonka. U S A : n Walter Davis voltti
myöskin olympialalsennätystuloksella
2.04. Seuraavat viisi: K e n iWeisner,
USA. 198. J . Con <:k}ncicao. (Brazilia^
1.98. G. 'B.: Svensson. Ruotsi. 1.98. R o .
nakl Pavlt. Britabnla^ 1.95.
Kolmantena l o p p u kilpailulajina
sunnuntaina oli naisten klekonheit-to,
Jossa <Neuvostolllton nalsatleetlt
|^än4ät tlijluI^Kia heitä on LituJev,
.'Julin- jä" 'iMbiv.
Sadan metrin alku- j a välierissä
salvat parhaat ajat ;pall"y. Britannia.
Ja Remighio rUSA. !Jotka>: juoksivat
i'io.4i NLini-^uharevv vdittt-erärisll
'ajalla{,'ip5. . . i^/a, ,( ^f,.
r Alkukilpailuja; suoritettiin yiuyöskdni
Hampuri. — Laps&ialvaus on vaa*
tlnut Jo 41 kuolonuhria t»ohJols-
Jthfelnta-WestXalenln alueella, ilmoi­tettiin
heinäk. 12 pnä. Viranomaiset
uskovat kuolemantapausten. lisäänty­miseen
olevan syynä sen, e*tta ihmiset
.kylpevät vesistöissä; Jotka ovat ter^
veydelie vaarallisia.
Tiedonanto liitto­juhliin
saapuville
urheilijoille p .
Fort Arthur. — K a i k k i a SOA(UL:n
liittojuhliin Osallistuvia uiheilljolta
pyydetään huomioimaan seuraava
llittojuhlakomitean tiedoitus:
Yleinen valdiistava kokous pide­tään
perjantaina klo 7 ip. CSJ :n
haalin alakerrassa. Samana Iltana
näytellään «iKaunis Veera" alkafen
klo 8.30, Joten aikaa Jää kokouksen
pitäihläeile Ja Siitä huolimatta urhei.^
Iljatkin: voivat muiden mukana saa-pUa
katsomaan näytelmää. Urheili­jain
kokoushuoneeseen, 316 Bay St..
t^Mäee '^näihiniäiseätä ^uovesta. :
SaMassä huoneessa on myöskin t a ­vattavissa
majoituskomitean edustaja
nqröhöhlirhin lUalla; Myöskin torstai­na
ja perjantainakin junakyydillä
Port Arthuriin saapuvat voivat Jär-jtetää.
niajoitusaslan.sa samassa pai­kassa.
• ,•: .
jym. " 3 ( 0 ,
- Ensimmäisen '^li&lvän .kilpailujen
jälkeen, on pistetilanne seuraava:
Neuvostoliitto . . . . . . . . . . . . . . . . .23
Yhdysvallat . . . . . . . . . . . 15
Tshekkoslovakia . . . . . . . . . . . . 10
Itflnslctt •••• ••••••••»««.«•••. 5
. B r i t a n n i a ..4
: Ruotsi . . . . . . . . . . . i . — . . . . . . . 4
B r a z i l i a 4
. Suomi . . . . . . . . . . . . . . . . . V i . . . i . 3
Japani . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3
Itävalta 2
iRomanla 2
:: Pisteet lasketaan siten, että voit-
Kööpehhaminai. Miekkaiiu^^n^r
ten MM-kilpaiiuissa saavutettihi k i l -
pallnjen viimeisenä päivänä seuraavia
tuloksia; Italia—Tanska 9—2, U S A : -
Englaiiti 9—4. Unkari—Tanska ;9—4,
UnlEari pääsi maailmanmestariksi 10
pisteellä. Seuraavat: Ranska 8. Ita­lia
6, Tanska 4. U S A 2 ja Englanti 0.
Itä-Saksan hyväksyminen
oljrmpiakisoihin
siirtyi 28 päivään
HelsinU. — Viime perjantahia
SfätteaiirväHnefe ^lynrpiakoinitea 'siir-,
si Itä-Saksan olympiakisoihin osano­ton
ratkaisun sihrettäväksi heinäk.
28 päivään, siis y l i kisojen. • ;
Olympiakomitean jäsen Otto Meyer
syytti, että Itä-Saksa- " e i ole osoittar
nut hyvää tahtoa" neuvotteluissa
Saksan yhteisestä edustuksesta."
Nikolai Romanov, neuvostohittolai--
Tien komitean jäsen sanoi oikeuden
mukaiseksi osallistumisoikeuden
myöntämisen: kummallekin Saksalle,
koska Saksa tulee kuitenkin myö­hemmin
yhdistymään j a sitten itse
yhdistämään edustuksensa^ Asian
i-atkaisu kuitenkin siirtyi.
Urs^t^öffia i k u n Jvaltäf?
feöitti' b l ^ b l a l a l s h y m^
^otakorvausiirakkä
päättyi TäthpereeUa
H^ i i i k l . — (S-S) Tampeteen, ko­nepajan
osuus sotakorvaussuorituk­sissa
päättyi heinäkuun -11 pnä, Jol-loh^
viimeinen veturi luovutettiin vas­taanottajille.
Tilaisuuden johdosta
oli konepajalla järjestetty juhlatilai­suus.
taja saa 10 pistettä, toinen 5, kolmas hattiin pofs^palkalta ja, poliisit vält-
4, neljäs 3, viides 2 j a kuudes 1 tivat myohenlmin hänen olevan
pisteen. ; mielenvikaisen länsisaksalaisen opls-
Olympiaurheilijoita
Canadan kansalliseen
näyttelyyn
Toronto. — Viime viikolla ilmoi­tettiin,;
että Canadan kansallisen
näyttelyn (CNE) yhteydessä pidettä-
>vlln uriieilukUpallulhln Työnpäivänä
yritetään saada e yhdysvaltalaista . ja
6 canadalalsta o l y ^ j i a k l s ^ ^
tunutta urheilijsäij *- i . ' » / . ' f. 1 r-.
Toisena Työn päivän ohjelman ko­hokohtana
tulee 'olemaan pehmeäpal-lon
,^ < j''rii^'damanniesbäruuskilpällut".
Tästä niestkruudesta tiiltte siUoinJkH'-^
HAMJSI gem KOkONAAV
RkkuifoDca: haluaidn ostaa
^ n p e r i n u n . Paljonko ne |
^ i r a k a u p p l a s : "Viisi dollaria kap.
PikkHoika: "Niin. mutta minä j « .
lualsin sen kokonaan."
TIESI VASTAVKSEN
:i^önantaj^: -'Mitä osaat tduB
poika?"
Poika: "Mitä tahansa, herra"
Työnantaja: "Voitko vieda käny
•kuorman savua pois?*' -
Poika: "Kyllä vain, jos te voitte
paima sen kärryille."
— Btelä-(Afrilkan f^^et^äv"! Un^ut
kutovat pföänsä ruohon* lehdistä "Ja
kasviksien kuilusta; :usein hyvtarhiior
lellisesti. •
Puhuen 'suomen-, njotsin-, ranfl
kan- ja englannikielillä julisti Suoij pailemaan yhdysvaltalainen, canada-men
tasavallan presidentti JUho lainen Ja hawaiilainen joukkue,
Paasikivi kisat alkaneiksi. Nykyalf
kalsen stadioi^in ^ ,täyttänjyt ylel^:
nousi s< "
va solttol
nin;
'Kisoihin-'' ilmoitettiin - osallljstirv^n^
'kalkkla!atf%.297 kypaUIjäa:;kaikkiaafe
6^, .^rif maasta. -Vanhan*iperinteen^
mukaan oli juhlakulkueen etunenässä'
Kreikan joukkue ja sen jälkeen kaik­ki
muut maat aakkosjärjestyksessä.
Ennen avajaisjuhlaa oli satanut
kolmena :pCTäkkäisenä päivänä, jon­ka
johdosta kilpailupaikka oli märkä
Ja useissa paikoin nähtiin vesilätä­költä.
Avajaisjuhlan''yhteydessä tapahtui
odottamaton yllätys kun kreikkalai­sen
jumalattaren valkoiseen huntuun
pukeutunut nuori nainen juoksi ken­tälle,
nousi korokkeelle Ja ryhtyi p u ­humaan
mikrofoonlln. Hänet raa-kelijan.
Hän o l i 23-vuotias Barbara
Botraut Pleyer. .
Ennenkuin presidenttiPaasikivi o li
julistanut kisat alkaneeksi, oli kiso­jen
järjestelykomitean päämies Erik
von Frenckell lausunut kilpailijat Jä
yleisön tervetulleiksi: "Me olemme
iloiset saadessamme olympialaiset
Suomeen, maahan; jossa länsi j a itä
saattavat tavata toisensa häiriöittä."
Suurella tulosten ilmoitustaululla
'oli nykyaikaisten olympiakisojen isän,
parooni Pierre de Coubertinln sanat:
"Olympiakisoissa el ole tärkeätä voit­taminen
vaan osallistuminen!"
Tuntia ennen avajaisia avattiin t a i ­vaan
ovet ja: saatiin sadetta, jota jat­kui
vielä avajaisjuhlallisuuksien a i ­kanakin.
Mitä hyvää on
liittojuhlilla
kaikille tarjolla
frort Arthur. — LUttojxihlat läl^ni
vät. mutta hyvin vähän niistä puhu.
taan ja_vielä vähemmän kirjoitellaan,
toimitaan kai sitä enfempi.
Koöka allekirjoittanut el kuulu Uit.
tojuhlakomiteaan, niin en sellaia.
naan voi erikoisia niistä valmlsteluii.
ta mahiita. mutta se mistä haluaisin
mainita ori, että Port Arthurin «sas-ton
näyttelijät ovat päättäneet eät-tää
uustata esityksenä paljon hiior
; miota saaneen • näytelmän • '^miis
Veera" j a esitys tulee olemaan ihan
juhla-aattona siis elokuun 1 päiräLä,
perjantaina j a silloin jo uskotaan
saapuneen suurimman osan vieras-paikkakuntalaisista
juhlijoista. Niin. j
pä saavatkin sitten nähdä erikoisen
•kauniin j a runsaalla huunaorilla ko:
ristetun näytelmän "Klaunila Vee­ran".
Esitys oU kerrassaan taito
Unen ensikerralla ja uskotaan sen
olevan vieläkin paremman tällä ker­taa,
joten Joka ei sitä ollut tilaisuu­dessa
nähdä ensi-iltana n i in voi nyt
varata itselleen lipun ajoissa - että ei
missään nimessä vaan jäisi pois,
Olenpa kuullut monien ihmisten'sa­novan^
että he haluavat vieläkin i
nähdä' tämän näytelmän uudelleen
joten toivotaan heidän tulevan iiu-d
e l l e e n . . c . • j j . . .•
jtLauainial-iit^na^v elokuun 2 päivä­nä,
on- sitten 'erikoisen yllättävät Ja
hauskat. juhlatanssit,. joissa pn tila!,
suus vieraspai^kalalsten tutustus[tä.
,män Port Arthurin ja ympäristön
nuorisoon ja pistää valssiksi ja ixit.
kaksi. (Musiikki I on erikoinen, ^
meidän Vic's orkesterimme on sellai>
hen':^pka osaa 'soittaa' tanssimusiik<
, k^i.f ilesri; että se {sopii nim nuoriile
kuin vanhemmillekin. Lippujakin;voi|||
jokaineri jo ostaa itselleen etukateenf
sillä niitä myydään kaikkiaUa. >
'f Tähän rajoittuu tietoni niistä suu­rista
liittojuhlista ainakin tälläker-taa,
mutta seuraavalla kerralla Jo |
varmasti tiedän enempi näistä asi-i
oista Ja niinpä sitten sanonkin V8lii,|
että kuulemiin ja juhlilla sitten ta­vataan
joten samalla näkemiin..
' — TAS.
Olympiaennätykset
Helsinki. — Ensimmäisen keroa
olympiakisojen historiassa tullaan tä­män
vuoden olympiakisoissa hyräi-symään
olympiaennätykslksi royosbn
karsintakilpailuissa saavutetut ennä­tystulokset.
Sijoittumisen mäaS»
kuitenkin, kuten" aikalsemmlnkni.
vain loppukilpailuissa saavutetut tu­lokset.
PÄIVÄN PAKINA
Hyvät ja huonot presidentit
-5?
*»
: «4
• b
k.
I.
iu
t l
Mutta tämä ei lainkaan estä heitä suunnittelemasta $2,000 vuosi-eläkettä
($166 kuukaudessa) itselleen/ minkä he saisivat noin 50^
vuotiaina, tunnusfuksena ja palkkiona' siitä suuresta "uhrimielisyy-destä",
mitä he alahuoneen jäseninä ovat osoittaneet, uhratessaan
koko muun kansan suurpääoman riistettäväksi.
Jos parlamentin jäsenet katsovat, että $40 kuukausieläkekö
vuotta täyttäneille ei tyydytä heitä, niin miten herran nimessä se voi
tyydyttäävarattomia työläisiä ja farmareita, -joilta ei ole monta­kaan
senttiä riittänyt "sadepäivän'^ vatallei^ Me kannatamme slta/
että parlamentin jäsenet saavat aivan samanlaisen eläkkeen kuih
muutkin kansalaiset, ja jos se ei riitä heille, niin korotett^^koon sitten;
kaikkien eläkettä ja ruvettakoon sitä maksamaan kaikille 65-vuotta
täyttäneme.
Se, että viiden tähden keiuraali D a ­vid
Divlght (Ike) EiserAower,on n i -
xhfetty repubUkaam^uoluteen presi-dfenttiehdokkaaksi
— sen Jälkeen, kun
ktuiimankin suurpuolueen taholta o l i
kosiskeltu häntä ehdokkaaksi —, voi
dääh luontevasti liittää muihin iUS
A :n valtioelämän sodanjälkeisiin m i -
litärisoitumisilmiöihin: Pentagonista
Csotaministeriöstä) on tullut todelli­nen
mahtitekijä, kenraaleita on n i ­mitetty
haUltuksen jäseniksi (John­son,
Marshall), voitto- ja satelliitti-
Ittältten käskynhaltijoiksi (MaoArtj-hur,
Eisenhower. Rldgway) ja sota^
varustelujen avainasemiin. Älköön
kuitenkaan luultako, että Eisenhojsrer
Olisi ensimmäinen sotilas Valkoisessa'
talossa: USA:n kaikkiaan 33 presi­dentistä*
näitä on'ollut kerrassaan 9.
Yhdysvallolfisä sotilas-presidenteis­tä
saadut kokemukset eivät kuiten­kaan
ole olleet järin hyviä. E i aina­kaan
sen vertailevan tutkimuksen no-jalla.
jonka prof. Arthur Schlesinger
muutama vuosi sitten valmisti luet-
-telolmalla yU 50 amerikkalaisen Jhis-toriottsijan
mielipiteet sekä laatimal­la
niiden nojalIa"pTesidenttlen arvo-tatilukon".
Tämän arvotaulukon mukaan Y h ­dysvalloilla
on ollut 6 "suurta" pre­sidenttiä
(suuruusjärjestyksessä: L i n .
coln, Washington. Franklhi Roose­velt.
Wilson; Jef f6rson) Ja Jackson) ja
2 "aivan kehnoa" (Grant j a Hard-
Irtg); "lähinhä suuria? ovat olleet Imenyt
Theodore Roosevelt; Clevelnnil. John
Adams j a Polk,sdcä keskitason ala­puolella
taas T*?ler. Coolldge, Pilmore,
Taylor, Buchanan ja iPIerce; muut
(tämän vuosisadan presidenteistä m.
m. Taft, Hoover ja nähtävästi myös
Truman ovat ^'keskitason miehiä".
Suorittaessäaii tämän jälkeen sel­vityksen
presidenttien aikaisemmasta
elämänurasta j a sen vaikutuksesta
p r e s l d e n t t i t o i h i h i t a an Schlesinger
Jättää syrjään Lincolnin j a Was(hlng-tonin
— he ovat omaa arvoluokkaan­sa
—, mutta toteaa sitten, että-muis­ta
"suurista" presidenteistä molem­mat
iRoosevelti^, Wilson ja Jefferson
^ k ä "lähinnä^ Suurista'v6leveland Jä
Polk olivat'"'f aikaisemmin toimineet
osavaltioiden •kuvernööreinä, eräät
parhaista • "keskinkertaisista" niin­ikään
kuvernööreinä tai Tilkomlniste^
reinä (diplomaatteina); 15 parhat^st^"
presidentistä on 9 ollut kuvernöörinä,
t l kehpoiimna^ta vain 4, 6 kalkkein
kehiioiöimafeta''el yksikään.
Jos siis .ki^vemöörinura on Schle-singerjn^
tutkimuksen mukaan osoit­tautunut
edulliseksi koulutukseksi
presidentin tehtäviin, n i i n sensijaan
kongresslnjäsenen ura on (Lincolnia
lukuunttomatta). ollut vähemmän he­delmällinen;
heihin kuuluu "kaikkein
huonoin presidentti" Warren Hardlng,
kuten myös ^"kesfcinkertalslin" nipu­tettu
Harry TYuman. J a jos toisaal­ta^
ulkoministeriniira on osoittautu­nut
kohtalalseho hyväksi presidentin-kouluksi,
n i i n huonoimmin on laita,
muiden ministeriöiden: < niistä on läh-vain
2 •presidenttiä, l ^ t ja
Hoover,' molemmat "keskinkertaisia",
Ja mitä vihdoin sotilasuraan tulee,
n i k i kaikkiaan 9 sotilaspresidentlstä
vain 2 on ollut ammattisotilaita —
Grant, "toiseksi huonoin** j a Taylor,
"alapuolella keskitason"; muut 7 sen­sijaan
ovat ei-ammattisotllalta, hei­dän
joukossaan. "suuriin" kuuluvat
Washington j a Jackson; Yhteenve­tona
prof. Schlesinger toteaa:
"Tuntuu ilmeiseltä että kuvemöö-rmäolo
jossakin valtiossa — j a mie­luimmin
Jossakin suurimmista valti­oista
— on paras pätevjrysehto. — J a
on aivan selvää, että miehet. Jotka
eivät ole olleet muuta kuin lahisää^
täjiä j a ammattisotilaita, ovat epä-tJiJrdyttävlntä
presidenttiainesta
vaikka eivät epätyydyttävimplä pre­sidenttiehdokkaita."
Helsingin Sanomat, Jonka selostus­ta
tässä olemme seuranneet, toteaa
lopuksi sen omituisen tilanteen, että
kummallakin suurpuolueella on tä­män-
vuoden presidentinvaalissa pää-ehdokka^
ia epätyydyttäviin ryhmiin
kuuluvia!: miehiä: repubUkaanellla
kenraali Eisenhower Ja senaattori
Taft, demokraateilla senaattorit K e -
iauver ja Russell sekä ent. kauppa­ministeri
Harrimah.' Kuhunallakln
on kuitenkin oUut käytettävällään
myös kuvernööri-presidenttiehdokas:
republikaaneilla Warren, demokraa­teilla
StevensonJ J a siunatuksi l o ­puksi
— nyt seuraa HS : n a t l a n t i l a l -
nen taikatemppu — " e l Eisenhower
olekaan tavallinen ammattisotilas e i ­kä
Harriman - tavallinen - ministeri:
nämä molemmat miehet — joita H S ,
kuten koko länsieurooppalainen ame-rlkkalaislehdistö.
pitää myös omhia
äidokkainaan — ovat kansainvälisis­sä
luottamustehtävissä hankUneet
Itselleen aivan erikoislaatuisen päte-vyyden!
^
J a nyt palataksemme Eisenhowe-r
i i n : sen verrau kai voidaan sanoa,
että hän ammattisotilaana el kuulu
"epätgrydyltävttnplln prealdenttleh-dokkalsUn",
onpa päinvaatohi Umel-sestlvetavta
ehdokas, minkä takalan
valtaan pyrkivät republikaanit saat­toivat
löytää. Joskin hänellä 10 fflil-
Joonan "rUppumattoman" äänest^j
ääniä kalastaessaan on urakkaa kyl-i
liksi ja Joskin hänen on jokse^*»!
valkeata vallata demokraateilta eani
ammatillisesti järjestäytyneiden tj5-
Iäisten tai neekereiden ääniä, nitt
onpa eräs suuri ihmisryhmä, JoH»
hänen kunniamerkeillään ja sex a^
pealiilaän arvattavasti on melkoio^
vetovoima: naiset. Ehkäpä lisäksi ent
rintamasotilaat, urheilijat ja nur.-
so, jolhui Iken sIsäpolIittisesU J a ,^
siaalisesti älyvapaa, remps^
laaUInen urheilljahahmo vetoaa
remmin kuin Jonkun ammattipolifr
kon kuiva professorimalsuus..
entäpä sitten, jos Eisenhower nSafl
ryhmien" avulla - ja ennenkalkfc»
Wall Streetto Suuren Rahan voifflJ^
- astuu Valkoiseen taloon: tulislD
hänestä parempi presidentti
kaikaisemmista ammattisotlUMJ;
Amnättlsotilas presidenttinä
sessä tUanteessa, jossa sotavBrttöW
on ennättänyt toihi pitkälle, että »
Uitavana on Joko sota tai t a l o i ^
nen kriisi, on Jo sinänsä k a n » ^
nen vaara. WaU Streetin hoHimDg
oleva kohtalokas, eikä mikään B »^
howerm urassa osoita hänellä o l « ^
itsenäisyyttä sen torjumiseen. Ja»q
puksi: Chicagon konventionissa n ^ l
vlrrtina. sirkusmenolla ja h » ^ " ^
eleillä saavutettu voitto. ^
alkuunkaan sisä- jä talouspoUi^
asiantuntemuksen ^^^^'^^^tM,
Valkoisessa talossa kaiken todennsi
kölsyyden mukaan hurm
r l l n . johtajaeleisihi - uuteen
r i l n ! •
Eisenhowerhi voitto merkitösi J»*
raa' sekä YhdysvaUolDe että
maapalolle. > i
Hapan, Hels.
1 U | _ ^ | ' fli -