Vapaus, January 26, 1928

              Torstaina, tammiktiim 2fi p;iiä—Thnr.. Jan. 26
No. 18 — 1928
VAPAUS
S. G, fCEUL,
T O I M t T T A J A T i
T. H. CABLSON, B. A. TtSBCStX. B. PCHCOKEif.
ScfiMcted SI tiu FoM OfOe* VepKtmeet, Ottawa, aa aeeosd cUaa mner
- - VAPAUS (Ubertr) -
» • «»ly «(«a» «f rnalab Urorker» i» Canada. fnkMAtd is S«dbtwr. Out^ «*err Monaay,
—"'-^ mAUSHINSAT: ' ' ^, _
1 »k- H.Sa. « Uu «tSO. 3 Uu flJS )a Ikk. SIM. — TIiiT»wU«W« J» Sooaeeo adä MMotB»
•»«•aiHii 1 ^k. 16X0, 6 Uc. SSJO. 3 Uc «ZXO Ja 1 Uc. 314)0. I -
Uklöea^alotni ibaotsbei plläi «Oa kimtumaaa IECBQ 12 iIme«trmXapli»2« «laUiaerf «rkipiiiiai.
Tafauicii UtasäMt tOMrtr Bd3£i«. 33 Lars* Stmt. Polut» U6W, . .
T«fia>4an kaottarii UMtty Baildlac ii Lns* St. Pabalia 1033. PeiUcMOM: Boa 69. Ssabny, Oat.
' Cimt€nl *«t€iatlmt ntaa 93*. |Mr eoU laefc, maUmxm cbi^ tet.^m^ iattititm Ke. Tk« Vapaa*
J M au* «ai0äa taksa» aaa naOMiU T « « t - i . - - t T - kitjce—«n—. kirje«takaa ••Jaira— UlkkcenkoUaJaa
MOBiUliadU BiacIIii | . V. K A N S I O , liikkMskaitjJa.
Leninin kuoleman neljäs vuosi­päivä
osottaa hänen vaikutuksensa
ja johtonsa jatkuvaa lieaantyztaista
työväenluokan kansain^lisen liik-keen
keskuudessa, lausuu Canadan
kommunistipuolueen pää-äanenkan-dattaja
.viime numeronsa Leniniä
koskevassa paSdrjotdksessa. Leni-nusä
oli m^ persoonallisuus, jo-ka'tulkitsi
työväenluokan Vtuja niin
voimakkaasti'ja voitokkaasti, että
^ imta^ enemmän tämä edistyy vapau­tustaistelussaan,
sitä suurempana
näkyy^hänen merkityksenpä johtaja­na.
-Karl Marx on huomatumpi tä-nääii
kuin milloinkaan ennen, siinä
mielessä, että historia on mitä mer­kittävämmin
osottanut hänen ope-tukscnsa
paikkansapitäviksL Verrat-tairi
-tuntemattomasta** saksalaises-
; to ;maanpakolaisesta, jota tyÖsken-
"teli brittiläisessä museossa, jonka
teoriöital yliopistojen "viisaat**- ja
professorit ivasivat ja jota kutsut­tiin
pedantiksi (sääntöjen orja) ja
tuhanteen keikan "kumottiin", ko­hoaa
Marx suurimmaksi, teloustie-teilijäl&
i ja yhteiskunnalliseksi ajat­telijaksi
mitä milloinkaan on elänyL
Hänen porvarillisten aikalaistensa
roskateoriat aikoja siUen unoh­dettu.
Ken tänään lukee August
G)mtea? Mitä vaikutusta on Her­bert
^Spencerin teorioilla? Ken lu­kee
Guizotia, ja mitä joukot tietä­vät
sadoista muista vähemmän huo-
-matuista "kyvyistä** tuolta ajalta.
''Heidän kirjsmsa ja ieoriansa^ jotka
' kaikki on Idrjotettu yksitybomaisuu-den
ja {Palkkatyön järjestelmän hy
Väl^ymisen pohjalta, ovat ununehtu*
aeet Marxin tyo elää ja on tarmok-
Vi vkaasti nostattamassa joiM
kissa maissa.
^ Lenin, seurasi Marxia. Opit ma-teria[|
istisesta historiankäsityksestä,
lisäarvosta ja luokkatai^eluista ovat
leniniläisjryden kulmakiviä — leni-
''niläisyyden, joka' on imperialismin
ja madiimanvallankumodcsen aika­kauden
marxilaisuutta. Leninin ne­rous
paljastui hänen kyvyssään ke­hittää
Marxin teorioita kapitalismin
kehityksen uudessa vaiheessa. Marx
vvoli jo analysoinut pääoman kasaan­tumiseen
ja keskittymiseen johtavat
kehityssuunnat. Mutta hän kuoli,
' enncnkun kapitalistinen järjestelmä
^ehti näyttää näitten täydellisiä seu-
: 'Tauksiamonopooli- ja rahapääoman
^ kehittymisessä.. Marx oli kirjotta-nut,
että hänen työnsä ei levännyt
niin paljo luokkataistelun keksimi­sen
pohjalla kuin sillä käsityksellä,
että luokkataistelu kapitalistisessa
'yhteiskunnassa \ tuKsi johtamaan
:i köyhälistön diktatuuriin. Lenin ky^
. keni tekemään köyhälbtön diktatuu­ria
päämäärän suuren vallonkumo-
: '^iiksellisen puolueen käytännölliseksi
ohjelmaksi. Marx oli jo käsitellyt
kansallisuus-, siirtomaa* ja maalais-
': köyhälistökysymyksiä, mutta Lenin.
kumouksellisen köyhälistön ja siir­to-
ja puojsiirtomaittcn sorrettujen
ja riistettyjen työläisten ja talonfr
poikain välisestä liitosta.
Lenin kykeni käsittämään todelli­suutta.
Opportunisti pitää itseään
erittäin "käytännöllisenä** henkilönä
siksi, että hän ci aseta itselleen
'^kaukaisia' mielikuvituksellisia pää­määriä'*.-
Jokainen vapaamielinen,
jokainen /*yhteirfainnan palvelija**
ajattelee itseään perin käytännölli­senä
'• vallankumoukselliseen verra­ten.
Ppportunisti elää • kädestä suu­hun
mikäli yhteiskunnallin^ teoria,
on kysymyksessä. Tästä syystä op­portunistit
ovatkin kärsineet vara­rikon
historian jokaisessa vallanku­mouksellisessa
jpulassa,jä "vallai&u-mp.
uksellinen tila on melkein kaik­kein*
normaalisin tila historiassa**,
kuten Leninin sanotaan kerran lau-
:. Opportunisti ui virran mu
kana. Lenin osasi uida vasten vir­taa.
Häh ui tsaristisen yksinvallan
virtaa vastaan, vallankumouksen
johtoon pääsemiseksi tehtyjen por­varillisten
yritysten virtaia nastaan,
meitshevismin xirtaa vastaan, impe­rialismin
ja maailmansodan .virtaa
vastaan. Ja lopuksi hänen vallan-kunipuksellinen
ohjelmansa ja peri­aatteensa
pääsi Rysiin oikeuksiinsa
neuvostoyallfua pystyttämisessä. Op­portunisteja,
joita vastaan Lenin,
taisteli, öri kanssamme tässäkin
inaassa jia he osottavoit työyäenliik-kc
«n "Ai^äiiämerkityteellisyyte^
kapii^Usmin
lankumoiaksellisen puoiutenAa^^
tomuuteien : • "kansanvallassa**. He
ovat kykenemättömiä ^ n ke­hityssuuntia
ja vaikuttavia pems-
- *"'"^'ä. : He eivät voi :käsitti
ensi kertaa saattoi näitten kysymys-
^^täi merkityksen työvä^luokan huo­mioon;
tämän hän teki ohjelmal-
' laan teollisuustyöläisten ja köyhän
;maalaisväeslön, kuin myös ~vallan-luokkataistelua,
heillä ei ole mi­tään
kaMtystä siitä, että luokkatais­telu
on kansainvälistä mittasuhteil­taan.
He taasäi' uskovat, että kapi­talismi
pn "liian viisas käydäkseen
sotaan". He hakevat peläätusto kaj-?
kenloisista pikkuparänni^^^ ja
kaiken aikaa "vallankumovtkseliinen
tila on tila, joka'kaikkein parhaiten
lähentelee normlldista ^tilaa yhteis­kunnassa'*.
TTsarismiri ulkoinen kuo­ri
näytti lujalta ja vpunäkkaalta.
Mtttta tsarisini kukistettiin^ Konfu-sialaisen
vanhoillisuuden pitkät ai
kakaudet övai antaneet-tilaa vallan­kumouksen
jä vastavallonkumoukisen
käymistilalle Kiinassa. Brittiläinen
työväenluokka, tuo kerran niin "vaa:
raton", "tervejärkinen" ja "anglo-saksilainen"
työväenluokka, ph jär;
jestänyt nykyisten aikiln suurim
mut yleisltäcbh. Lenin oli varma it­sestään,
koska hän luotti joukkojen
luovaan Voimaan. Lenin : takensi
vallankumpuksellisen teorian lujalle
källioll^. Siitä johtuukin, että Le^
nin tulee suureminaksi jokaisen vuo­den
kuluessa. Siitä myös johtuu, et
ta puolue, valtio ja kansainyälinaa,
joitten perustaja Lenin oli, sikäli
kuin yksi henkilö niitten perustaja
na voi olla, ovat tänään voimak­kaammat
kuin milloinkaan ennen.
Imperialismivastaiiieii
konferenssi Haajgrissa
Yllämainitusta imperialismiväs-taisen
liiton konferenssista cm yfa-dysvaltalaistöi
tpverilehtiemme Tuk­holman-
kirjeenvaihtaja kirjottanut
lehdilleen num. seuraavaa:
Imperiali^ivastaisen liigan yleis­neuvostolla
oli joulukuun puoli­välissä
ollut istunto Brysselissä.
Ensi istunnossa esitti Fimmen kes­kuskomitean
poliittisen raportin.
Hän lausut nun., että "Brysselin
liigan olemassaolon ensi vuosipuo­lisko
on opettanut meille, että im-perialismivastainen
liike on mahdol­linen
vain mitä jyrkimmässä vasta­kohtaisuudessa
porvarillisiin ja re­formistisiin
ryhmiin. Välttämättö­mänä,
tehtävänämme oii nyt siirty­minen
ensi kaudet — mikä oh
käsittänyt yksinomaan ^tation
lujien joukkbjärjestöjen luomiseen
kaikissa maissa ja voimiemme kedd-tykseeÄ**.
Amsterdamilainen sosialidemok­raatti
Schmidt arvosteli ankarasti 11
inteimationalea ja"^ ehdotti protesti-päätöslauselmaa
sen kantaa vastaan.
' Hänen jälkeensä esiintyivät Ara­bian
ja Syyrian edustajat, jotka
ruoskivat sosdem.-, ja MacDohaldin
siirtomaapolitiikkaa, ja Nebru, joka
«itti raportin Intian vapaustaiste;-
liista. Vielä puhuivat ranskalainen
Doriot, japanilainen Katajama ja
Englannin parlamentinjäseh Sak-latvala.
Seuraavassa istunnossa hyväksyt­tiin
seuraava protestipäätöslausel-ma:'^
•
"Yleisneuvosto on, keskusteltuaan
asiakirjan johdosta, minkä II inter-nationale
oh laatinut 7. 10. 1927,
ja minkä mukaan imperialismivas-tainen
liiga ei olisi mitään muuta
kuin kommunistinen manööveri, juh­lallisesti
protesteerannut tällaisen
harhaanjohtavan, väärän ja valheel­lisen
asiakirjan julkaisemisen joh­dosta^
Yleisneuvosto selittää, että H
internatiohale avjistaia tämän toi­minnan
avulla kapitalistisia jä im.-
periälistisia. hallituksia, mitkä aina
ja kaikkialla selittävät ja tuomitse­vat
kansallisen aktiivisuuden 'kom­munistisena
aktiivisuutena*, 'Mojo­van
siihteina'-j.n.e. ; Yleisneuvosto
kehottaa kaikkia II internatibnaleen
Ihkeutuvaih' puolueiden jäseniä pitä­mään
kiiiim sosialistisista periaat­teistaan
^a kaikin keinoin tukemaan
toveriensa v|ipaustais
sa ndtaissa, johdonmukaisesti vastus­tamaan
spsdem. johtajaiir kantaa ja
ryhmittäin liiUymään liigaan omas­sa
maassaan.** .
Päätöslauselma hyväksyttiin yksi­mielisesti—-
myöskin paikalla ol­leiden
lukuisten sosdemten taholta,
joista mainittakoon eriglantilabet
poriamentinjäsenet Wilkin8on, Brid-geman
ja Schmidt
Kiinasta vastikään saapunut Li-
Tshen kuvasi juurtajoksain maan
vallankumouksen historiaa taistelun
alusta lähtven Kiinan porvariston
luopuruuteen ja vihollisten leiriin
siirtymiseen asti. Kuomintong, joka
vielä vuosi sitten oli vallankumouk
sen johtaja, on nykyisin melkein
täysin hajalla ja käyttävät vasta­vallankumoukselliset
kenraalit sitä
hyväkseen. Kiinan vallankumous ei
i^tä huolimatta ole kokonaan epä­suotuisakaan.
Porvaristo ei voi
eheämpää yhdistää kuin vapauttaa
kaan Kiinaa.~JSe ei voi ennenkaik
kea ratasta työläis- ja talonpoi
kaiskysymystä. Kiinan talonpoikois-j
oukot ovat hirrittävästä valkoisesta
terrorista huolimatta voimakkaassa
Sosialidemokratian Eiigels-väärennykset
\nieraillessaan Neuvostoliiton 10-
vuotisjuhlassa Moskovassa tutustui
ruotsalainen proletaari-runoilija
Ture Nerman myös—marxilaisuu­den
asdcammioon'* Marx-Engels-laitokseen
ja sen luojaan, profes­sori
Rjasanoviin. Tilaisuudessa tie­dusteli
vierailija mjn., miten oli
i^ta tietojen, että Saksan sosdem.
johtajat olisivat väärentäneet En­gelsin
reformistiksi. Rjasanov selos­ti
tällöin, että Engels eli aikoinaan
sallinut sosdem. johdon poliittisista
'pyistä poistaa hänen teostensa uu­sista
painoksista eräitä kohtia. En­gelsin
kuoleman jälköen käytti
Bernstein hyv£3cseen tätä jopa siinä
määrin^ että teki Engelsistä vallan­kumouksen
vastustajan. Siihen ai­kaan
"Jkldjyrkkä** Kautsky suuttui
tästä pahanpäiväisesti ja tiedusteli
eräitä Engelsin teoksista poistettuja
kohtia. /Bernstein vaikeni kuitenkin,
ja >Kautskykin on nykyisin, tultuaan
reformistiksi, yaieimut - niistä.
Joku vuosi sitten saapm-Rjasa
noy Berliiniin ja pyysi lupaa saada
tutustua sosdem. puolueen arkis­toon.
Johto ei tietenkään olettanut,
että puplueen arkistossa piisi joita­kin
vaarallisia papereita, mutta pii
silti nyrdssääh jä suostui pyyntöön
vain hyvän näön vuoksi. Rjasanov
löysi tällöin Engelsin oman käsikir-jotulsen
niihin hänen Idrjoistäan
poistettuihin kohtiin, joita Kautsky
oli aikoinaan tiedustellut, ja saattoi
täten kumota Bemsteinin väitteet |ä
todeta, että Engels oli aito vallan­kumouksellinen
kommunistL
K:uka Ii. W . L Union
sihteeriksi?
Tilanne näyttää siltä, että Lum-ber
Worker8' Industrial Union of
Canadan itäisen piirip on ruvettava
etsimään sopivaa toveria union sihtee-riksL
Vakavana seikkana nykyistä
sihteeriä vastaan voidaan pitää sitä
ettei hän ole' snvaipnut vastata nii­hin
lukuisiin kysymyksiin mitä jäse­nistön
taholta on hänelle tehty, aina
edustajakokousten kautta. Tuollai­nen
y l i m i e l i t ä jä vaitiolo on syn­nyttänyt
kho&mtaa jäsenistön kes­kuudessa
siinä määrin, että on ryh­dyttävä
koijanksia . tekemään, tai
muussa tapauksessa siitä voi olla
vakavat seuraukset uniolle.
Koska haastattelu, missä hän loi
Canadan tilanteesta »kokolailla va
loisan kuvan, :oIi julkinen, niin pi­täisi
hänen myös julkisesti antaa
lisäselostuksia jja perusteluja sil­kin,
kun juuri sama joukko, jonka
palveluksessa hän on, sitä nimeno­maan
vaatii.* Mahdollisesti hänellä
on tarkoitus tuosta tehdä selvä e-dustajakokoukselle,
mutta koska
kerran aflaikih ori ollut julkinen,
niin voi myös ojialopipukin. Toisaal­ta
taas tarvitsee - jäsenistö riittäväs­ti
aikaa vaihtaakseen mielipiteitään
julkisuudessa noinkin perin tärke­ästä-
seikasta kuin; union sihteeri.
Äänettömyys jos edelleenkin jatkuu
ja lisäselostuksia ei anneta, niin
näyttää mahdottomalta nykyistä
sihteeriä edelleen tehtäväänsä valita.
' Sihteerilqrsymys
on perin 'tärkeä uniollemme, ja kun
edustajakokous alkaa olla ovelia,
niin on tuosta jseifcasta herätettävä
keskustelu, että jäsenistöllä olisi ti­laisuus
valita kyvykkäin ja tarmok­kain
toveri tuohoii toimeen. Sikäli
kun tämän kirjoittaja tovereita tun­tee,
niin pitäisin soveliaana tuohon
tehtävään tov. A. Vaaran. Hänellä
on pi|:kä kokemus työskennelles­sään
tällä teollisuusalalla, kuin
myös hän omaa tietoja ja kokemuk­sia
yleensä työväenliikkeestä, mikä
onkin Välttämätöntä sihteerillemme.
Kokous valmistelut kun nyt on kä­sillä,
niin kehoitan tovereita otta­maan
huomioon ehdottamani tove­rin,
sillä vuosien varrella hänen te­kemänsä
työ ansaitsee ehdottomasti
luottamusta ja tunnustusta.
Toveruudella Kortti no. 10511.
'yleiset, koko liittoa käsittävät 12
i päivänä helmikuuta ja luuUaan
'niistä tulevan suurimmat osanot-
?toonsa nähden mitä täällä on yiela
: milloinkaan ollut. Niihin tulee kier­topalkinto
pohjoisten seurain yh­teisen
komitean jäTJeötämana ja
kUpaillaan sutä viestinhiihdossa &
km- matkalla mieheen ja neljä mies­tä
joukkueeseen. Ei ole kolmeen
vuoteen täällä pohjoisessa ollut vies­tinhiihtoa,
joten se tuo taas uutta
kilpailuihin. Viesti- ja joukkuekfl-pailut
ovat nrheflulle tärkeimpiä
urheilun__ kehittämistarkoitukseen.
Samoin ne ovat yleisölle mieUyttä-vämpää
seurata kilpailun kulkua
kuin yksityiskilpailu. Samassa kil­pailussa
suoritetaan myös kenkilö-kohtainen
kilpailu. KUpailumatkat
ovat lähemmin kutsuissa. Työolojen
takia eivät kaikki jäsenet ole olleet
tilaisuudessa ottamaan osaa jäsen­tenvälisiin
kilpaUuihin. Nyt toivo­taan
kuitenkin tultaviin kilpailuihin
ottavan jokaisen osaa. Viimeisinä
vuosina on tullut Suomesta monta
hyvää urheilijaa, myös hiihtäjää,
mutta eivät huonojen työolojen ta­kia
voi harjoitella ja kilpailla. 1^-
mä pohjoisen metsätyöolot, joissa
juuri Suomesta tullut joutuu ole­maan,
ovat niin huonoja, että ei
.kunnollisesti elä, sitä vähemmin
saamaan* urheiluvälineitä. Kuitenkin
jokaisen' urheilijan pitäisi urheili­jan
sisulla koettaa toimia luokka­taistelun
jä urheilun hjrväksi. Hy­vin
ahtaissa oloissa- on Suomen työ­väen
urheilu kulkenut ja toiminut;
mutta kuitenkin se on paljon saanut
aikaan. • • "
Myöskin on tullut kuitti Colora­don
lakkokomitealta summasta
^148.00. Henkilöt, jotka « P f « ' jj
rahain perille saapumista, voivat
3y^ä katsomassa kuittia komitean
rahastonhoitajan luona. _
Toimeen valittu.
Eri paikkaki
V TULEVIA HUyEJA
S. Seuran näyttämö harjoittelee
parhaillaan kappaletta "Mamman
kiusalla!' ja voinpa sanoa, että
olemme osuneet: paikalleen tämän
kappaleen valinnassa, sillä se on
huvinäytelmistä parhaimpia. Vaik­ka
moni luulee, että sanotaan vain
sen olevan, hauskan, vaan sanon
kuitenkin rehellisellä naamalla, ettq.
Mamman kiusalla on huvinäytelmis­tä
parhaita. Vieläpä vie voiton
"Häitten jälkeen", ei proosassa,
vaan häusVuudessaan- Tämä vain
siksi, että pitäisitte mielessänne ja
seuraisitte lehtiä, hiin tietäisitte
taas. tulla haalille viettämään yksi
hauskimmista illoista. "Mamman
kiusalla" esitetään lauantaina hel-mik.
4 pnä. Pitäkää siis mielessä.
H—ri.
Tiinininsin Ilon * sarja-
^^^^^^^^^^^^^ M
Timminsin Hon jäsentenvälisten
hiihtojen 15 km. matka .suoritettiin
22 päivänä. Osanottajia kilpailuihin
oli täysi tusina. Kaikki eivät kuiten­kaan
hiihtäneet ' i&atkaa - lopi^un,:
sillä keli oli huono, pitkällisten lu-misateitten
takia, {Kilpailujen aikana
myös satoi vahviasti Ijintä^ Sarjan
voittaja saapui perille kolmatta mi­nuuttia
lyhyemmässä ajassa kuin
On liiton ennätys. Matkan loppuun
hiihtäneille ajat ovat seuraavat: V.
Kuosmanen 1 t. 2 m. : l . , E. Katväla
1 t. 9 m. 50 s., M. Ikläkelä 1 t. 10
m., D. Kumpula 1 t. 10 m. 22 s., A.
JSalminen 1 t. 15 m. 5 s., A Kuih-pula
1 t. 15 m. '54 s., A. Aho 1 t.
17 m. 8 8._ja : E. V,uori 1 t.
22 m. 7 s. ,. i .
Naisten 2 km. matkalla oli vain
kaksi osanottajaa. Edith Isakson 10
m. 56 s. Laina Honkala 11 m. 47 s.
Seuraavat hiihtokilpailut ovat
kuohuntatilassa. Proletariaatti joh­taa
taistelua edelleen. Voidaan var-muude^
a ennustaa Kiinan vallan­kumouksen
nousua. ;
Kiinan edustajan puhe otettiin
vastaan myrskyisin suosionosotuk-sin,
samoin kuin Katajaman luker
ma, Simjatsenin lesken lähettämä
tervehdyssäfakösanoma konferenssil­le.
: • '-r^rr.-'..
Tässä pitäist" astua faas toiäen
kansesaihmisemme varpaille. Pit­kästä
aikaa. Huomasimme' nimit­täin
eräästä Suomesta tulleesta esit-telyvihkosesta
seuraavan pätkän,
jonka taritsemme lukijoille, var­sinkin
niille jotka asuvat Keski-
Ontariossa. Pätkä kuuluu sanasta
sanaan .näin: "Worthington Ont.
maal. 14 p. 1927. Englanninkieli­nen
väestö antaa suuren kannatuk­sen,
minä olen lähettlUiyt eräallen
ystävälleni muutamia Kuvalehtia
Toronton seminaariin jossa on pal­jon
kaikkea kansallisuutta näkemäs­sä
ja tutkimassa Suomen oloja jä
ne ovat antaneet kiitettävän lausun­non
Suomen maan kehityksestä ja
sanovat että Suomi on aiyistynS^
paljon sen jälkeen kun se on va­pautunut
Ryssän ' ikeestä. Arvo
Tuuri." , :'\.-^--
Näin se Tuurin Arvo, soittaja-poika.
Suomeen kirjoittelee. Lisäksi
on kirjoituksen yhteydessä pari ku­vaa,
joista on toinen Worthinsto-nin
suomalaisten kaivosmiesten ka-vä
ja toinen, Cmiadan Suom. TUL tn
viimetalvisten naisten mestarauskil-liailnjen
osanottajakuva. Alla on
kirjoitus, että **Worthingtonin S u o ­mettaria
suksilla". — Asiassa ei si­nänsä
olisi mitään ihmettelemistä,
mutta se seikka on meillä epäselvä,
että millä oikehdella Tuuri menee
lähettelemään oikeiden ihmisten ku­via
VaUcp-Suomen mustimpiin por-varilebtiin?
Ja millä oikeudella hän
on jättänyt mainitsematta, ketä nä­mä
suksilla olevat "Suomettaret* to­dellisuudessa
ovat? Olisi ollut hyvä
sekin mainita, silla täällä Canadassa
on yleisesti tunnettu asia, ettei tääl­lä
porvarimieliset suomalaiset ainek­set
harjoita urheilua juuri muualla
kuin koiratorpiasa ynnä muissa por-sastelapaikoissa.
Tuurin olisi pitä­nyt
munita että nämä ovat polsuja,
jPtka harrastavat C<wadässa val-tippetolcsellista
toimintaa hiihtele-mällä
kommunistisilla suksilla, kom­munistin
valmistamilla suksivoiteilla
voidelluilla suksilla, feommonistin
aukasemaUa ladulla jne. Ja lisätä
Timniinsin QQtisia
r OIKAISU
Joulukuun 30 pnä oli tässä leh­dessä
kirjoitus, koskien Arvid Saa-renpäätä
jä oli siinä erehdys, .jonka
täten oikaisen. Arvid Saarenpäätä
oli tarkoitus pyytää antamaan. osoit­teensa
agit.rprop.-komitealle eikä
Suom. Järj.' osastolle. Mitä muu­ten
N. Sivulan kirjoitukseen asiasta
tulee, niin sen johdosta tulkoon
mainituksi, että- komitealla samoin
kuin soluillakin on oikeus tahtoa
jonkun henkilön osoitetta jos ker­ran
asiat sitä vaativat jä tietoja ha­lutaan.
Enempi selitystä asiaan toi­sella
kertaa.
SUOMEN VALLANKUMOUKSEN
MUISTOJUHLAT
Suomen^ vallankumousyrityksen
10-yuptifimuistojuhlan toimeenpanee
agit.-prop.-komiteä tk. 29 pnä.
Niistä koetetaan saada mahdollisim­man
arvokkaat ja monipuoliset. Oh­jelmassa
8;ulee olemaan puheita,
joista yhden tiilee pitämään Suo­mesta
äsken tullut toveri B. A. Ten­hunen,
Vapauden toimituksesta,
näytelmä, sekä paljon muuta, ar­vokasta
ohjelmaa. Vapaa kolehti
kannetaan ovirahan asemasta, josta
tulot lähetetään Suomen poliittisten
vankien avustamiseksi
KERÄYS SUOMEN METALLI-SULKULAISTEN
HYVÄKSI
Keräyslistat Suomen metallisul-kulaisteh
hyväksi tuottivat ^93.o0.
Kirkland Lake, Ont.
SUOMEN LUOKKASODAN 10-
VUOTISMUISTOJUHLASSA
perjantai-Utana tulee "^'^'f^^^^f
puhe toveri B. A. Tfnhuselte, Spd-burysta,
Ont. Työläisiä kehotetaan
saapumaan tilaisuuteen mahdoUisun-man
runsaslukuisesti. ^
Trochu, Alta.
SILMÄYS MENNEESEEN
Ollaan taasen uuden vuoden alku­taipaleella,
joka antaa aiheen työläi­sille
ja farmareUle tehdä'pienr vuo­sikatsaus
toiminnoistaan. TallaKin
kontrilla pienfarmarien rintaan nou­si
pieniä toivon kipinöitä, kulkies­saan
silmäilemässä keskikesällä vil­javainioitaan,
että kai se ahdistava
taloudellinen puristus nyt tana ke­sänä
vähän heUittää otettaan, an­taen
työnraatajalle pienen korvauk­sen
tehdystä työstä. Toisin kuiten­kin
kävi suurimmalle osalle tämän­kin
paikkakunnan farmiraatajia. Sa­teet
rakeitten ynnä;, muiden muo­dossa
turmeli viljan enempi tai vä­hempi
kelvolliseksi, , tullen toisille
melkein täydellinen katovuosi. Li­säksi
varhainen talven tulo peitti o-san
viljoista puimattomana lumen
alle.
OSASTON TOIMINTA
Viime aikoina on se ollut melkein
hiljaista. Kokouksia on pidetty sil­loin
tällöin ja on niiden pitoa hai­tannut
ankarat pakkaset ja pitkät
talojen välimatkat. Nykyisin on sen­tään
huomattavissa merkkejä ripe-ämpään
toimintaan puoluetyöalal-lamme,
joka onkin otettava syda-
'menasiaksi jokaisen tietoisen työ­läisen
ja farmarin. Sillä meidän it­semme
on katkottava kahleet ja
esteet vapautuksemme tieltä,' jonka
ainoastaan joukkona voimme kun­nolla
suorittaa.
MUISTOJUHLAT -
Naisosaston aloitteesta oli 15 pvän
illaksi järjestetty vapaa, ohjelmal­linen
illanvietto Suomen luokkaso­dan
uhrien muiston kunnioittami­seksi.
Tilaisuuteen oli naisosaston
toimesta järjestetty kuvaelma "Nais-tenpäiväjuha",
jonka esitys olosuh­teisiin
katsoen: sujui kohtalaisen hy­vin.
Myöskin naisosaston toimesta
muukin tilaisuuteen järjestetty oh­jelma
oli hjrrin tilaisuuteen sopivaa.
Yleensä oli ohjelmassa sellaisia esi­tyksiä,
joissa tuotiin esiin luokka­sodan
alkuvaiheita jo Varhaisemmil­ta
ajoilta, jolloin Suomen yhteis­kunta
alkoi jakaantua kahteen, toi­silleen
vihamieliseen poliittiseen
ryhmään, riistäjiin ja riistettäiviin.
Esitysten sisällys jatkui itse luokka­sodan
aikaisiin tapahtumiin, histori­an
räaimpien villipetojen, porvaris­ton
veriseen aikakauteen, jonka uh­rit,
sorakumpojen vainajat kehoit-taa
meitä kostoon koko luokkamme
puolesta. — Tilaisuus kokonaisuu­dessaan
jäi osanottajille unhoittu-mattomaksi
ja samalla oli omiaan
terästämään meitä jokaista toimin­nan
tielle, uhkaavan verileikin estä­miseksi
ja osatovereittemme tiedol­la
herättämiseksi, taisteluun työ­väenluokan
vapauttamiseksi.
PERUSTETAANKO URHEILU­SEURA
Nuorempien työläisten keskuudes­sa
on herännyt kysymys voimistelu­ja
urheiluseuran perustamisesta
paikkakunnallemme. Suurin osa nuo­risosta
alkaa jo käsittämään voimis­telun
ja urheilun merkityksen työs­sä
jäykistjrväin lihastemme pelasta­jana
ennenaikaiselta vanhuudelta.
Hyvät nuoret toverit! Ottaissanne
huomioon edellälausutun, voin li­sätä,
että urheilulla ja voimistelulla
on kauaskantoinen merkitys myös-kin
henkisessä suhteessa ihmiseen.
-Ruumiillisen kehityksen kanssa yh-dessä
samanmkaisetä kehittyy myös.
kin henkinen puoli, luoden kumman­kin
välille sopusbitua. Tämän käsit­tivät
jo muinaiset kreikkalaiset, joiL
ta on meille peViiitönä jäänyt sa­nanlasku:
terve sielu _asuu terveessä
ruumiissa. —; Järj^tönä voimistelu,
ja urheiluseurassa kehitämme myös.
kin joukkovoimaamme luokkataiste­luna
joilla niiden myrskyjen varalta,
joiden tuloenteet ovat jo selvästi
näkyvissä lifokkatietoi^lle työläi­selle,
mutta jonka myrskyn me
voimme estää tulemasta jos s järjes­tymme
joukoksi, •tekemään"'-turkaksi
kapitalistien katalatJuonet.
NTJORISOPUHUJA TULEE
Pidetään kaikin mielessä puheti­laisuudet,
jotka Nuorisoliiton orga-niseeraaja
tov. Oscar:- Ryan pitää
t.k. 26—27 päivinä iltapäivällä. 26
pvän iltafuolella on nuorisolle jär­jestetty
paljon hauskaa pelimannin
soitolla. — Mennäänpäs kaikin kat-somaan,
mitä kaildcea siellä kuuluu
ja näkyy. Siis siellä tavataan!
—- JanL
Työläisten jarjestay-
Luotetaanko parlamenttarismiin?
ohranalle jälkihuomautus, että ota
kiinni, jos nämä naikkoset pistävät
nokkansa Suoinen maaperälle. Mut­ta
Tuuri, tämä meidän haaleillamme
kierrellyt saapasvarsimnsiikin anta­ja,
ei ole näin kirjoittanut,, josta
me häntä moitinune.
Toinen seikka, joka meille edeHä-lainatussa
pätkässä pisti polseviikki-seen
silmääinme, oli maininta, että
Toronton seminaarissa on paljon
kansallisuuksia tutkimassa j a näke­mässä
Suomen oloja. Olemme tä­hän
asti olleet sellaisessa hullussa
uskossa, ettei Canadassa ole vielä
toiminnassa sellaisia oppilaitoksia
joissa tutkittaisiin Suomen oloja.
Ehkäpä asia on kuitenkin; niinkuin
Tuuri sanoo. Ehkäpä Toronton se­minaarissa
tutkitaan ja nähdään
Suomen kansan siÄstystä hyvinkin
mielenkiinnolla. Varsinkin jos siel­lä
mahdollisesti on oppilaina oikein
ehta valko-suomalaisia koiratorppa-urheilijoita.
SUloin emme lainkaan
ihmettele, vaikka he herättäisivätkin
toiskielisissä mielenkiintoa omalaa­tuisella
"sivistyksellään". Etenkin
jos nämä toiskieliset tietävät, että
Suomen kouluissa on opiskelu sitten
-ryssän ikeestä" vapautumisen jäl­keen
käynyt täysin "länsimaiseen"
tapaan — 96 prosenttisen pirtun
selässä ja kymmenlitrainen "neekeri-voimalla.
Puukko hampaissa, tussari
kummassakin nyrkissä, kuularuisku
poika" päksäkissä. Vähemmästäkin
siinä on tietämätön toiskielinen älli-käUä
lyöty. Varsinkin sellaiset sota-hurmiossa
elävät, kuin canadalaiset
nuorukaiset, joille opetetaan isän­maallisuutta
ja toisen ihmisen hen­giltä
nitistämistä jokaisessa käden­käänteessä
kouluista eläviinkuviin
saakka.
Arvo on hsrvä saapaasvarsimusiik-keri,
jonka Keski-Ontarion tansseja
järjestelevät suomalaiset ottanevat
huomioonsa.
Toveri "Tramppi Vetulta" olem­me
saaneet khrjeen, jossa hän Iqrse-lee
eräitä Suomea köSkevia asioita.
Julkaisisimme kirjeen mielellämme
kokonaankin,' mutta toveri '"Vetu"
on lykännyt sitä hiukan liian pitkäs­ti.
Ei tahdo tänne kivijalkaan mi­tenkään
mahtua. Toveri "Vetu" ky­syy
siinä allekirjoittaneelta, että
olemmeJio_ huomanneet Suomesta
pam sellaisia oireita, niinkuin siellä
varustauduttaisiin sotaa varten Tä­hän
voimme vastata, .että kyllä* siel­lä
näyttää porvareina olevan sinne
pam kehitys menossa- Suomen por­varit
nimittäin silloin v. 1918 hur­miossaan
pettivät Saksassa Suur­suomen
karttoja, johon oU pistetty
Kuulee usein sanottavan, varsin­kin
jos sukeutuu keskustelu tämän
maan^ työläisten: järjestäytymisestä,
että mitä hyötyä täällä on kuulumi­sesta
jäsenenä puolueeseen ja siinä
toimimisesta. Monen mielestä ei mi­tään.
Tehdään usein sekin syyksi,
kun muka ei ole äänioikeutta, että
voisi äänestää omia-, -miehiä parla­menttiin
ja kunnallishallintoihin.
Tällainen käsitys on johdonmukai­nen
seuraus sosialidemokraattisesta
ideologiasta. Toisin sanoen todis­tus
siitä, että kyseessäöleva henkilö
omaa puhtaasti sösiälidemöla-aatti-sia
käsityksiä yhteiskunnallisista a-sioista,
joka on että äiiipastaan ää­nestyksen
kautta; pärlämenttaarista
tietä voidaan rauhallisesti ja vai­vattomasti
nykyinen • järjestelmä
muuttaa toiseksi. Tällainen käsitys
on kuitenkin ehdottomasti väärä ja
omiaan johtamaan sellaisella käsi­tyksellä
varustettuja ihmisiä jar­ruttamaan
todella' vallankumouksel­lisen
joukkopuolueen luomista tässä,
niinkuin muissakin maissa. Tällaista
joukkopuolueen luomistyötä suorit­taa
tässäkin maassa kommunistipuo­lue.
Kommunistipuolue ei pane to­siasiallisesti
kovinkaan suurta ar­voa
parlamenttaariselle toiminnalle
ja''p3rrkimyksille, mutta kunnallishal­lintoihin
pyrkimyksille kylläkin. Tä­mä
sentähden, että kommunistit kä*
sittävät kunnallispolitiikassa työs­kentelyn
paljon hyodyllisemmäksi
siitä syystä kun silloin tullaan ole­maan
elävässä kosketuksessa työ­läisten
jokapäiväisen elämän kanssa.
Työ sitävastoin'. parlamenteissa on
liian kaukana työläisistä ja ennen­kaikkea
työlästä jä monimutkaista.
Kailjille ..pitäisi olla tiettyä' se hui-jauspolitiikka
jota -tämän maan
kaupunki- ja kunnan valtuustot har­joittavat.
Niissä ei nimeksikään kat­sota
palkkatyöläisen etuja, koska
ne ovat kokoonpantu trustien, ja
pikkuporvareiden edustajista. Mutta
jos niihin saadaan työväen edusta^
jia, jotka ajavat kaikessa työväen e-tuja
ja paljastavat ne monett väärin­käytökset,
joita siellä tehdään ja
joista ain oastaan työläiset • j ontuvat
kärsimään, silloin sellainenkin työ­läinen,
joka ei osaa vielä iajatella
työläisten pyrkimyksistä mitään,
koska häntä ei ole vielä jfennemmin
voitu vetää millään tavalla tämän
ajatusten piiriin, pakostakin alkaa
omaamaan niitä käsityksiä, joita
työväen edustajat kustakin asiasta
esittävät, koska hänen ' täytyy ne
tuntea omikseen. Jä mikä-täi-keintä,
hän tuntee niistä taloudellisesti hyo-vänsä.
Mutta näihin valtuustoihin
ja hallintoelimiin ei päästä ellei ole
äänioikeutta. Sentähden' olisi pyrit-täya"
saamaan käiisalaisoikPudet, jo­ka
takaisi äänestyskelpoisuuden.
Kansalaispaperien saanti ei vielä ny­kyään
ole erikoisen vaikea asia. Ne
voi saada miltei kuka tahansa viisi
vuotta maassa ollut henkilö, eivät--
ka n keovinpaijoH- edes rahallisesti
kuuluvaksi, Muurmanni, Neuvosto-
Karjala ja Inkerinmaa I^eningradei-neen
päivineen. Vieläpä oli näUle
alueille valittu jo maaherratkin, oh­ranan
päälliköt y.m. tarpeelliset hal­lintoelimet,
valettu valmiiksi jo san-karipatsaatkin,
mutta, polseviikin
pahuukset eivät luovuttaneet aluei­taan
Suur-Suomen hallintoon.
.. Siitä lähtien on asia kaivellut
Suomen porvarien sisua. Varsinkin
kun kaikki piirustukset ovat valmiita
Suur-Suomea varten, mutta alueita
vain puttuu. Ja siitä lahtien on Suo­nien
porvarit varustautuneet suur-rjrnnäkköä
varten. Emme voi toveri-
"Vetulle" sanoa, koska tämä suur-rynnäkkö
alkaa, mutta kiikarimme
linssit kyUä pidämme Sorkkaana. Jä
hetä kun se on alkanut, niin tiedo­tamme
kansalle, ^tta nyt se on al­kanut.
Emme - nunittäin halua ru­veta
profeetaksi. Pysymme vain
henk&estikin täHä jykevällä maa­perällä.
—
Joo, ja keskustelkaahan kansa tä­män
Vapauden muuttohommasta j?
keskustelkaa ja päättäkää niin että
hyvä tulee, muunlaista kehoitusta
emme anna. Sattuisimme vielä hä­viämään
kilvoittelussa ja se oli i l ­keää.
Mekin sitä pelkäämme, ku­ten
muutkin.
Lnppovaaran. I*ko.