Vapaus, December 16, 1954

              pu-den
>m-
, . ,ILOISTA JOULUA!
Kirklaiid Lake
Dry Qeaners
• S a n i t o n e iiuhdistustä ja värjäv
• T u r k i l s h Kesasäily^ystä
- -1 P u h e l i n 123 ,
, JS <'°^erament iRd. w '1
K1RKII1/\ND l ^ A K E ONT'APTJ
I ' I » igatba selittää Q^yn:
touhua. KokeUemmef
b i ^ n i i l l a i s t a on o l l a sitä;
ryS^toisefesikin Peldta on
I JnhUtmeUysl
NORTH STAftl
PLUMPING CO.
•Piiiielm 1198
^ Lämmitys-ja
peltityöurakoitsijat
• Polttoöljyä
. -^60 Prospect Avenue
K I R K L i A N i D - I i A K E ÖNTARlj
toinrttaa V
riORKUND
PAURANT
H U O N E I T A
i^ydUxö Jaakkola : .:
l nfirtland Street , ,
AIO) LAKE ONTARIO i
kynttelikkö
käy niln^tojrvto kuusesta j a joulukuut
«i . . . .se.yte,alin paljon äiaa ja
Ja.' • '
Ofiitta miebelleen hän on uskalta­nut
sanoa päin sUmlä:
r^TUiaialnen rääpäle, jonkas toit ei
ole mikään kuusL Paina se ciielwsl
vasfedes, iEvertl
^ atappa painoi mieleensä varsm^
,kln._ sanan "vasfedes". Se nhnittäin
.muistuttiliäntä siitä, että joulukuusi
|HHp||HHHHHHpH
iemehiys!
[LAND LAKE
HOTEL
Kuuluisa fiyvistä
aterioistaan
et 978—979—993 •
ILAKE ONTABip
Joulntervehiys!
Jttliiaiervehiys!
W. Roy Thompson
• KIVIHIILTÄ
• ÖUYÄ
Puhelin 644
flöayid Bldg. 2 2 Prospect Ave. '
KIRKILAND (LÄEE ONTAIRlb
on hänen ko(hta1onsa ja että joulu
tulee taas ensi ^monna.
Varokoon kukin toivottamasta py­hien
aikana Hömpälle hyvää iatkoa
Hän voisi siitä suuttua ja tietysti
syyttä . . . amakin teidän mielestän-ne.
jolle ei ole sattunut tällaista j u u ­r
i nyt k u n k a i k k i a l l a leijaileee h>-vän
tahdon ja onnellisuuden ihmeitä te­kevä
henki.
— Suomen vanhin kaivanto o n O -
jamon i^utakan-os ixjhjala vuodelta
1542., Se ei ole kuitenkaan enää
käynnissä.
Suomen siirtolaisuus Ruotsiin
vie Icauas vuosisatojen hämärään
KIRJOITTANirr VOLUAR BERGH.
(Suomen Silta, nelslnki)
JUHLATERVEHDYS!
De Joseph Studio
V A L O K U V A A M O
^ Lebel Avenue
K I R K L A N D L A K E ONTARIO
O n tunnettua, että Suomesta . v a l t a ­merien
taakse suuntautunut s i i r t o l a i ­suus
o n suhteellisen m y ö h i l t ä perua,
sen aikaisemmat tapahtumat ovat
1800-luvun keskivaiheUta; m u t t a v a r -
sinamen s i i r t o l a i s l i i k e "lännen k u l t a ­maahan"
alkoi vaata 1850 . i ; - 1870 l u ­v
u l l a .
Sitä vastoin P o h j a n l a h t i "on ^kalk­k
i n a aikoina ollut rann£kkoväestöl-lemme
houkuttelevana s i l t a n a länttä
IA JOULUA! ;|
»IES' WEAR
LIMITED
okjoisett muotikcskus •: v ; i;
Puhelin 1454 • '
:i 31 Government Road • ,
. KIRKLAND (LAKE
ONTARIO
Jonlntervehiys!
R. & A. Trussler
LIMITEP
Kaikkia rautatarvikkeita
PUHELIN 69
i Goveftunent R d . East
K I R K I i A N D i L A i K E ONTARIO
HAUSKAA JOULUA!
SAM DAVIS
POIKIEN JÄ MIESTEN
PUKIMO
Puhelin 53
P.O. Box 754
K I R K L A N D ITAKE
O N T A R IO
JUHLATERVEHYS!
Kirkland Furriers
AND LADIESTAILORS
P u h e l i n 2021
25 Government Road (West
K i r k l a n d l a k e • Ontario
J O U L U T E R V E H D Y S !
HOLLYWOOD
LADIES' WEAR
Puhelin 1149
. 27 D u n c a n Avenue
K I R K L A N D L A KE
O N T A R I O
I- :. . • • . ' • . • • . . ..
Äcm6 furniture
Company
; Täydellinen varasto
..HUONEKALUJA
28 Government Road West
räRKLAND LAKE
•ONTARIO
skaa ipulua
)nneilistä
ia Vuotta!
Vuodeir tervehdys
\KING CO.
nopea palvelus \
Iin 1109
Ji' S T R E ET
ONTAElb
MOTOR
SAIES LTD. ,
M E R C U R Y I .
UNCOLN-autoja
''CURY TROKEJA
PUHELIN 816
MfROSPECT A V E .
^°^KLAND L A KE
' ONTARIO
Juhlatervehdys!
Teck Imperial
Service Stafion
• '^ohjdisen'parhain" "
KIRIKLAND LiAKE
ONTAiRIO
JOULUTERVEHDYS!
War(j & Tibbles
Florists
Puhelin 214
32 Duncan Avenue
K i r k l a n d Lake, Ontario
Vuodenajan tervehdys!
Paint & Wallpaper
Store
• P I T T S B U B G M A A L E JA
V» K E M - G L O
« S U P E R K E M - T O NE
G . W . D A V IS
K i r k l a n d L a k e Ontario
Hauskaa Joulua!
toivottaa
TEXTILE
CENTRE
( • Vogue-Ja Butterick Maileja
• Ompelutaipeita
P U H E L I N 1442
47 Govermnent Road W.
jSXBSSUOfDijAiSSEl ONTAPJO
Iloista Joulua!
A. M. SIEGRIST
Frigidaire jääkaappien
myynti ja palvelus
PUHELIN 2635
19 Duncan Avenue
K E R K L A N D I . A K E ONTARIO
JUHLATERVEHDYS!
Morris Breland &
Co. Ltd.
K I R K L A N D L A K E
I J A R D B R L A K E
O N T A R I O
JOULUTERVEHDYS!
THE BOND
Gothes Shop
J O E DA£H, omistaija
Puhelin 494
4 1 -B Government Road
K I R K L A N D L A K E ONTARIO
JÄ JA
UTTA VUOTTA!
N HOTEL
Iin 5ä'2
LiLE, omistaja
varustetut huoneet
Kohtuulliset hinnat
[ILOISTA JOULUA JA ,
[ONNEA VUÖbELtE 1955!
KIRKUND LAKE THEATRES
l^^SKLANDLAKE ' \ -
ONTARIO
Hauskaa Joulua
CASWELL
MOTORS LTD.
Chrysler ja Plymouth
autoja
f argo trokeja
Myynti }a palvelus
PUHELIN 577
K I R K L A N D L A K E ONTARIO
JUHLATERVEHDYS!
ROLLVS ,
Service Station
PulieUn.1301
Duncan j a .Tower kulmassa
K I R K L A N D L A K E ONTARIO
JiENnpjBD. W; ONTARIO /UHUTERVEHDYS!
fjMlNGTON FUNERAL HOME
AND AMBULANGE SERVICE
^ 2 1 1
'LAKE
39 Vrospect Avc;, P . p. Box 994
O N T A R I O
ONNELLISTA JOULUA
JA UUTTA.VUOTTA!
R JEWELLERS
V , / / LIMITED
toivottaa
joisHOntariossa
ÖJ:n KIRKIANP UKEN OSASTO
NAISTEN lOSIIYÖKERHO
'LAKE ONTARIO
Hauskaa Joulua
ja Onnellista
Uutta Vuotta
KIRKLAND LAKE
HARDWARE LTD.
OMER ST. G E O R G E , omistaja
Puhelin 110
67 Government R d - W.
XmKLANDliAKE ONTARIO
HAUSKAA
JOULUA!
NORTHLAND
Roomitig House
K . WALLI
27 K i r k p a t r i c k Street
K I R K L A N D L A K E ' ONTARJIO
I L O I S T A J O U L U A!
SINiSER
SEVVING MACHINE CO.
A - I B B Q U IN
Ompelukoneiden myynti
ja palvelus
• Ompelutarpeita •
• Silitysrautoja
• Ompelukoneenneuloja
P U H E L I N 223
2 Government B<L J B . y. . t
K X R E p i ^ N D l i A K E ^ OMTABIO
k d l i t i . Suomen maantieteellinen ase­ma
plt^cine merenrannäckolneen on
hionnollisesti j o h t a n u t . m a a n asuk--
toUtten huomion n i i h i n e l i n k e i n o i h i n ,
Jotka meren lälieisjss s^-nnyttää, M e^
r i t a ^ Vansinais-Suoml' s a i ensimmäi­set
asuSsiaansa, j a m u i n a i s t a »joista
C O ixaimikoiilanune t i e t e n k i n harj
t e t t u -kalastusta j a liikennettä l u k u i ­sissa
luonnomntamissa. P a l k a n n i m i -
tutkimus o n osoittanut pyyntlretkien
Ja kaupallisten.stihteiden suuntautu­neen
ei ainoastaan sisämaaata meren­r
a n t a - s a t a m i i n , vaan ^sieltä edelleen
etäisille rannikoille.
Tiedämme, i että Lounias-Suomen
seudut merenkulun vaikutuksesta jo
v a r h a i n cnivat kosketuksia Länsi-Eur
roopan taloudelliseen J a s i v i s t y k s e l l i ­seen-'
elämään. Ristiretkien luomat
valtiolliset suhteet (vaikuttivat e r i t y i ­sesti
RuotQin j a ^ Suomen ke»ken vil­k
a s t a kanssakäymistä Pohjanlahden
raunlkkoväc5t(yjen kesken. Katias
Pohjanmaan perimmäisille r a n n i k o i l ­le
ulottui j o 1300-luvun a l u l t a läh­t
i e n R u o t s i n v a l t i o l l i n e n j a h a l l i n n o l ­l
i n e n vaikutus. Pohjanlahden rari-nikkaväestölle
Mereidcurkim saaristo
o l i sopivana s i l t a n a länteenpäin, jo­t
e n sikäläiset merenkulkijat saattoi­v
a t uo'ialtautua kaupparetkllle R u o t ­s
i n puolelle j a sikäläisiä saaristoreit­tejä
p i t k i n edelleen tuottoisiin k a u p -
papaibkoiJiinMälarjärvenrantamil-le.
K u i n k a p a l j o n helpompi olikaan
Lounats-Suomen saaristosta p u r j e h ­t
i a Ahvenanmaalle »ja edelleen meren
p o i k k i ? Saariqtoväylät .soveltuivat
m i t e n pienille aluksille tahansa, ja
Ahvenanmaan länsirannikolta saat-
: t o i j o nähdä R u o t s i n saariston ääri­v
i i v a t taivaanrannalla. Olisi ollut,
varhalsimman . k e s k i a j a n llilckuvai-ftuuteen
taipuvalle rannikkoväestölle
s u o r a h a a n ylivoimainen kiusaus olla
koettelematta, mitä s a a l i i t a Ja kaup-pamahdollisuuksia
tuo k a u k a n a hää-mölttävä
seutu saattaisi t a r j o t a . N a in
fiyntyl v i l k a s t a kanssakäymistä P o h ­j
a n l a h d e n molemmin puolin. • P y y n -
tiretkiä t e h t i i n ahkerasti puolin ja
t o i s i n , J a tällaiset retket ivaihtulvat
monasti kaoipparetkiltsi, koska^ s a a l i s ­t
a saattoi olla p a l j o n , ija osa: l i i k e ni
vaihtoon qsllalslin tavaroihin, joista
itsellä pll puutetta. Näin suomalai­set
tottuivat ,iiild£umaan kauppa-asioissaan
(Malarjärvelle saakka, j o n ­k
a rikkaissa rantapitäjisai heille o li
tanjona jnonia välttämättömiä tar­v
i k k e i t a , ennen k a i k k e a v i l j a a j a suo-
: l a a j a rautaa J o k e s k i a j a l t a lähtien
meidän .maassamme : karjatalous
luqnnonnlittyden Ja kaskimaiden a'n-sioata
o l i p a l j o n yleisempi cllnkeinp
kUIh v i l j a n v i l j e l y s . • Mälarjärven v i l ­javat
Ja riikkaat klrkflcopitäjät sitä­vastoin
kernastl vaihtoivat v i l j a y l l -
jäamänsä suomalaisiin tuotteisiin,
tervaan; kalaan, (voihin (ja ennenkaik­kea
t u r k i k s i i n . Mälarjärven k o i l l i -
f«jssa kolkassa suomalaiset tulivat
lähelle mahnialueita, 'jossa taivaran-valhto
rautaan oli heille mieluisaa.
Näin s y n t y i jo. /varhaisella k e s k l a j a l ia
tiheä merenkulku länslrarmlkolltam-me
Mälarjärven k a u p p a g a t a m i h i . V a -
l i t t l v a t p a tukhölmaflalset porvarit, et­tä
suomalaiset laivarlt eivät antaudu
heidän kanssaan kauppasuhteisiin,
v a a n . pui^jehtlvat taAraroineen T u k ­holman
ohi. Meikälälfot eivät v a r ­maankaan
suosineet tukholmalaisten
välikäsiä, k u n ' saattoivat itse suoraan
v i l j a n Ja raudan t u o t t a j i l t a vaihjaa
tavaransa edullisemmin.
Puheenaolerva suomalaisten p u r j e h ­dus
läheiseen naapurimaahamme oli
varhaiselta k e s k i a j a l t a lähtien t u n ­n
e t t u ^tosiasia, . koskapa kuningas
E e r i k k i (Maununpoika-Suoimesoi käy­dessään
vuonna 1357 v a k u u t t a a eräit­t
en maamme rannikkopltäjlen asuk­k
a i l l e oikeuden vastedea^ kuten en­nenkin,
käydä kauppaa Txikholmassa
ja: MalarjäiTven kauppasatamiapa. .
Tunnettua on. että kaupankäynti
usein vie pysyväiseenkin asutukseen
etäisillä kauppapaikoilla, ' m i n V i i ­p
u r i i n ja T u r k u u n pesiytyneiden h a n -
saMcauppIaiden tulo maahamme on
ymmärrettävlfjsä. On hämmästyttää
vää, että kaukaisessa Arbogan k a u -
^ pungissa Mälarjärven koilliskulmassa
puolet kaupungin raadista 1500-luvul-l
a oJi troomalaisia. K u i n k a paljon
luonnolllsampaa olikaan, että paljoa
läheisempään T u k h o l m a a n tuli asu­maan
suo.malalsta .väestöä- K i r j a l l i s ­t
e n todistuskappaleiden puutteeom on
mahdotonta vetää aikalslnta- r a j aa
siihen, m i l l o i n suomalaisia asettui p y ­syvästi
Tukholmaan, mutta raadin
pöytäkirjoiata näkyy heitä liikkuneen
siellä a i n a k i n ' 1400-luvulta lähtien,:
todennäköisesti aikaisemminkin. P ö y - ,
täkirjolsta tapaa tuon tuostakbi mer­kintöjä
Tukholman suomalaisista.
Jotka joko UlapätaJstl ovat ole&elleet;
siellä l a l o v a t pysyvälsestl sinne aset- ;
tuneet. On perlntöaslolta Ja p e r u n -;
kirjoltusluetteloita,; Jotka osoittavat
{r.irtolal«ten saaneen han<idcsi vielä­pä
pieniä kiinteistöjäkin. Tällaisia ;
c l e n poiminut r a a l i n pöytäkirjoista
kolmisen s a l a a , j o i s t a lähea kuuden- ;
c e l l a osalla o l i o m a kllnteimistö.
L a i v u r i e n a]t£csis«a c l i T u k h o l m a an
saapunut t a v a l l i s i a työntekijöitäkin; i
ehkäpä r i k o l l i a a U n , Ehkä{^ nälkä;
j o h t i toiset oman käden o i k e u t t a;
käyttämään. A i n a k i n 60 suomalaista ;
t u o m i t t i i n varileaudeeta, j n u t t a myös ;
murhasta, mikä »ajan väkivaltaiseen;
luonteeseen luitsoen ei häinmä«iytä.
Tuomiot olivat ^ajan t a v a n mi^caan ;
a n k a r a t / Mestaus.hlrttämlnen j a k i - ?
dutus oU seurauksena e i v a i n m u i i i a s -
t a , vaan < myös « a i f l u i u ^ U i , vieläpä
mitättömistäkin. Toisinaan varkaal
t a l e i k a t t i i n Ikonvat, Jotta m u u t k in
o s a i ^ a t häntä välttää. Elävänä
hautaaanlsestakin on' esimerkkejä;
: R a a d i n pöytäkirjoista; näkyy .myöa^
: Suomesta slUtyneltten k o t i p a i k k a:
Ahrvenanmaata lukuunottamatta
Tujiku on etusijalla. M u i s t o : paikka»
kumusta mainittakoon V i h u r i , B a U '
ma, U l v i l a ; Paa-alnen. N a a n t a l i , Nttrr
piö, Pedersöre (Pietarsaaren pitäjä)
ja Kemiö. Sitäpaitsi 1400-luvun vä-häisefr^
TuQQhollnassa oleskeli aJoit|
t a i n perinnönjakoon t u l l e i t a omalfilät
N o i n 30 40 suomalaista paikkakun<>
t a a vilahtaa' e s i in r a a d i n :pöytäklrr
Joista'. ' " '
P e r u n k i r j o i t u k s i a sihnäillessä haf
vaiupe, että monet T u k h o l m a n suo--
malalset qvat menestyneet askarels*
saan. Ajan oloissa k a l l i s a r v o i s t a h or
peatavaraa, matiotja j a l u s i k o i t a l u e -
i e l l a a n . niinikään tutlklapuki^a ja
k a l l i i t a ulkolalsia iverkapukuja tapaa
omaisuusluetteloista.
Merkittävä seikka on, että T u k ­holmaan
siirtyneille i/isuomallaislUe
oli toisinaan uskottu kunnlalllQia
luottamustehtänrlä tarkastus- j a ar4
viconiehinä. Olivatpa Jotkut suoma­laiset
porvarivalan v a n n o t t u a a n saa­neet
ponvarioiikeudetkln,' e i : . k u i t e n r
k a a n läheskään n i i n lukuisa:tti k u in
1500-luvulla.
Samoja l a t u j a kulkee myös 1550-lu-'
vun suomalaisuus, mutta kosketukset
t u l i v a t entistä vil&kaammlksi. R a a ­d
i n pöytäkirjat kertovat monlata pe-^
rlnnönjaolsta, kiintel^tökauppoista ja
ammattilaisista. > Enemmistönä olivat
l a i v u r i t , m u t t a m a i n i t a a n myös suo^
m a l a i s i a kaJastajla, .vaatturelta, ouu-tareita,
kulijetustyöläislä Ja renk|!FJä:
Kauas K a r j a l a a n vievät T u k h o l m a an
s i l r t y n e l t t en sukujuuret. Myös SIsär
Hämeen s a l o i l t a tulee työnhakijoita.
Joskus pöytäkhljolsta pilkistää - s i i r ­tolaisia
joukoittain. K o s k a R u o t s i l la
ei vielä ISOO^luvulIa o l l u t omaa k a u p ­palaivastoa
— yliote tässä suhteessa
oli edelleenkin, hansakaupungeilla - r
Tukholman r a a t i keholttaa suoma­l
a i s i a pursimiehiä pestautumaan Tulk>
h o b n a n ' kaupungin sota-aluksiin;
K u n Vaasansukuiset (kuninkaat k a l ­k
i n / v o i m i n pyrkivät luomaan R u o t s i l ­l
e oman kauppalaivaston, k u n i n k a an
voudit Silvat käskyn keholttaa suor
m a l a i s i a laivatimpereitä siirtymään
kuninkaan pahrolUkseen. O l i näet h a ­vaittu,
että suomalaiset merenkulkijat
olivat kotimaassaan pystyneet, ra-^
kentamaan tukenrla . honka-aluksia»
Joissa ' raskas tervalastl< k u l j e t e t t i in
m a r k k i n o i l l e . Näistä aluksista monet
m y y t i i n . Tukliolmaan,: k o s k a ' vähem­män
painavat' tavarat k u t e n v i l j a ja
suola voitiin viedä kotimaahan k e ­vyemmissä
aluksisQa. On tunnettua,
että lalvanrakermus etenkin K e s k i ­pohjanmaalla
o l i 1600-luvulla k u k o i s -
t/uksesftian: O n luonnollista, että h y ­vät
työansiot houkuttelivat s u o m a l a i ­sia
l a i v a n r a k e n t a j i a siirtymään k u ­n
i n k a a l l i s i l l e telaikoltle.
R a a d i n pöytäkirjoista 1500-luvun
jälkipuoliskolla näkyy, että aooma-laisten
asioista 60 % o l i perinnönja­koja,
niinpä klintelstöperlnnöt olivat
a i k a i s e m p i i n näHiden kahdenkertals-tuneet.
Näin R u o t s i n j a Suomeii^ta-loudelllset
suhteet alltula3cn t a a j e n i - -
vat, j a samassa suhtessa seurasi u u t ta
s i i r t o l a i s u u t t a parempien iyöansioltr
t e n toivossa: . Aivan> (kuten meidän
päivinämme eri m a i d e n pääkaupun­git
vetävät mangneeUn tavoin p i i r i i n ­sä
maaseudun asukkaita, myös 1550-
l u v u n TukhoLma houkutteli mukavan
meriyhteyden ansiosta suomalaisia.
S a m o i h i n a i k o i h i n 'Osoittivat Sisä-
Suomen savolaiset ivllkasta l i l k k u m l s -
h a l u a : asettumalla herttua: K a a r l e n ^
kchoitUk£osta uudisasukkaiksi K e s k l -
R u o t s i n . t a a j o i h i n . eucmalalsmetsiin -
T a a l a i n m a a h a n , : H e l s i n g l a n t l i n ja
Medelpadiin j a V c n n a n t l i n , mutta
tällä llilsf^ceellä o n omat edellytyksensä
j a syynsä, j a se muodostaa maamme :
h l i i t o r i a s s a oman lukunsa, j o l l a edel^ '
lä kosketeltujen taloudellisten; a s i k - :
itojen kanssa e i ole mitään ^ s y y - y h ­teyttä.
J i u c m a t t a v a osuus 1300-luvun s i i r ­tolaisuuteen
o l i ns. t a l o n p o i k a i n p u r -
jehdukfialla. Suomalainen h i s t o r i a n ­t
u t k i j a professori K u s t a v i Grotenfelt
o n väitdskirjafisaan "Suomen kaupas­t
a j a kaupungeista'^ selvittänyt ' p u -
Torstaina, joulukuun 16 p. ~ ThursdaYt Dee. 16, 1954 „Sivu;fl
heenaolovän; ^ talonpoikaispurjehduk-sen
f l a a j u u t t a j ä t u l l u t sHhen tulok-:
seen. että . T u k h o l m a n tarve etupäfisä
tamätituoiniilttperusteeUa tyydytetä
iUin.^^ :H^^ mukaan T u k ­holmaan:
saap^eteta; a l u k J f)'Ma 7 5 / '^
t u l i Suomesta j» Jiätssä tuodut "syö­tävät
t a v a r a t " vastasivait 81 % koko
- tuonnista. TuCcholjjnan a r k i s t o a l a ' o n
. erinäisiä afi'akirJa8arjoUa, j o i s t a vielä
nyt — neljä V u o s i s a t a a myöhemmin
— selviää Dc&äisen qjomalaiscn l a l -
, v u r i n n i m i , kotlpatkSsa J a hänen) tuo­mansa
tavarashäärä aivan y k s i t y i s ­k
o h t i a miyöten. Grotenfelt mainitsee
esimeiltkinä,' että V . ' 1 5 6 6 'S
v i e t i i n voita 2,338 l e i v i s k ä ä , T u k -
: h o h n a n ko(ko v o i n t u o n n l n oUesaavain
2,738 leiviskää e l i 400 leiviskää s u u -
rempi j a s u o l a t t u a k a l a a v i e t i i n S u o ­mesta
samana vuonna 4,518 ityimyrlä;
koko tuonnin ollessa 5380 t>-nnyriä.
P a i t s i "aj-ötäviä tavaroita" oli l a l -
vureUls^.midcanaan n a h k o j a , t u r k i k s i a;
hylkeqjixasvaa j a tuohta,' m
ret määräticonyös puuastioita eten­k
i n Vakka-Suomesta; Varsinainen;
myynttikausl,:: J o l l o in suomalnlala l a i -
vurelta eniten l i i k k u i R u o t s i n s a a r i s -
toveslllä, o l i syyskesä. S i l l o i n oU k e - ;
8äW)Ita varaertoltu j a kuivatut sekä
suolatut k a l a t o l i v a t p y y n t i k a u d e n a i ­kana
huomattojvastl karttuneet. . K e ­sän-
kuluessa oU p o l t e t t u t e r v a a . : E h ­käpä
edellisen t a l v e n t u r k i k s i a k i n o li
vielä myymättä. O l i ivälttämätöntä
saada liikenevät varastot markfldnoil-
16, koeCca v l l j a n t u o n t l Ja suola o l i;
turvattava. Näin; o l i välttämätöntä
tehdä vuosittain kaui^amatkoja
R u o t s i h i J a iiälstät retkistä muodostui-se
e l i n k e i n o . J o k a tutmctaan talonpol-kalnpuiijehduksen
nimellä.
. M u t t a täinän v U k k a a n e l i n k e i n on
kantaipäUlä k u l k i toisenlainenkin l i i ­kenne.
Joka k e r t a ^ u n alukset h a n k ­kiutuivat
lähtöön,! ihnaantul h a l u k ­k
a i t a matkam^ehlä; Jotka T u k l i o l m an
työmaHkklnoilta .^toivofvat löytävänsä
taotuisampia: ; i- ^elinmahdollisuuksia
k u i n heillä kotimaassa oli tarjona* •
Joakus tällainen, vapaaehtoinen*
maastamuutto saattoi saada suoras-:
t a a n k u l k u t a u d i n , luonteen. . N i i n p ä ;
T u r u n edustajat valtiopäivillä v a l i t t i - '
vat, että m i l l o i n v a i n j o k u laiva on
lähdössä Ruotsiin,^ s en m u k a n a me­nee
Joukoittain työkansaa, n i i n että
Suomesa o n (kohta mahdotonta: s a a ­da
työvoimaa. Ja m a a : t u o n , j o u k k p -
l l l k k e e n Johdosta miltei:^ a u t i o i t u u .
(Etenkin IfleO/^uvulla; J o l l o i n Ruotsi
voitollisten J o t i e h / J o h d o s t a äkkiä k o ­hoaa
suunvallakfil, sen yhteiäkunta-elämässä
tapahtuu niin valtavia
muutoiksia, että niiden seuraukset
tuntuvat v o i m a k k a i n a meilläkin. . *
Kiinan ensimmäi­nen
• lv.'
PckJn;.^— sungarln varre]l?,.Pie4
nen Hinganln.met8ärikkauksleik'^ke8>i' ,
kelle (rakennetaan NeovostoUltan a*
vullat Kiinan ensimmäistä paperitdh^
dasta. joka tulee valmiiksi <v. 1957;-
Tehdas tulee,valmistamaan erilaifl|ta>
paperia, anm. eristyfipaperla e&bkd*' ,
teollisuutta varten^ erikoista piaperla'
jajcartonkia leptokone- Ja'autottelU«
suutta varten 'jne. Aikaisemmlh^Kii-na
osti täUaiata paperia ulkomailta;
T: Koko. tuotantoprosessi raaka-aineen
kulotuksesta tehtaalle .aina valmii<> :
seen paperiin asti tulee konetstetuk«l
Ja automatlqsiduksl. * '
HAUSKAA JOULUA
^KAtkltLE
tötyottaa
CSJ:n COBALTIN
OSAOTO
C O B ^ T , ONTAiRIO . .
RATTOISAA JOULUA ja
Onnea Uudelle Vuodelle
toivottaa
PurdyiS Modern
COBALT, ONTARIO
HAUSKAA JOULUA Ja
Onnellistä Uutta Vuotta
kaikille
toivottaa
OBMN'S
GRÖCERY STÖRE
COBALT. ONTARIO
VENYTETTYÄ T O T U U T TA
"Siellä missä olimme, o l i n i i n k y l ­mä,
että kynttilän l i e k k i Jäätyi, e m ­mekä
me voineet p u h a l t a a sitä sam'*
m u k s l l n " , sanoi a r k t l l k a n " t u t k i j a ".
" E i se ole mitään", sanöl hänoh k U -
paiUjansa. "Siellä,:^missä me olimme,-
t u l i v a t sanat suustamme, jääpalaslna
•ja meidän täytyi s u l a t t a a ne päästäk­semme
selville mistä keskustelimme."
JOULUTERVEHDYS
kaikille suomalaisille
asiakkaillemme!
C l . Cam 8K Son
HUONEKALUJA >
36—38 Lang Street ' .
Cobalt, Ontario
Hauskaa Joulua ja
Onnellista Uutta Vuotta!
t o i v o t t a a . . .
SUNSHINE
HOUSE
1/ '
P. R- Acal, omistaja
• KAPUSKASINa
• ONTARIO
HAUSKAA JOULUA JA
ONNELLISTA UUTTA VUOTTA!
toivottaa
CHAT E A U
KAP ••- '• •'•'} '' - " ••••••.'V- ör;"--1'^-;
. Mr. A . Lefebvre, omistaja
KAPUSKASING
• i ; ' ' N : : i n i ; : / , , ; ; , ; ; ; ; \ ! i I / H ; ; » , ; - ..'^.J.-':^,^^^^^^^^^^^^^
w
m
rt
m
m
km
'm'
'm
•t'
m
ftill: