Vapaus, April 26, 1955

              Sivu 2 Tiistaina, huhlikuun''26 p. — Tuesday, April 26.1955
V A P A U S
Moiaea »or. e, ua. äxmsizeA
m «eeoad «lu» XDAU toy tbe Foet
OCOi» OcpaitncDt, Ottewi. mb^
Ifaiied;. ttuU» vecUy: Taesdftjr»
Ibaafltni «sd 6atardsini I7 VApatis
gBMähtag cwaiwmy »»'103
Telepbone*: Sui. Office O S . 4<4284
Editoria} Office OS. Manager
B.SuUL SditorW>fllUTMlMamf^
addreaa: Sos €8, SudbaiT* Onlaflo.
AdreitialBg catea spoa ^ipacrtioa
Itanslatioo f »e of «tjaise.
mAUfiHZNNAT:
Cantdaiaa; i t k , 7i» « k k . f.95
1 k k . 3iZS n d r n i O M M : 1 «k. t j » d k k . 480
fiBDOMM i f k . MO 0 k k . 4.15
SYNTYAAÄ-
PÄIVIÄ
69. Vappu
*. ^~£iisi sunnuntaina, toukokuun 1 päivänä^ on työväen kansainväli-
)ien*soI>daarisuuspäivä — kuudeskymmenes yhdeksäs kansainvälinen
vappu, mitä vietetään rauhantunnuksia julistaen kaikissa sivistys-
«naissa. Kuten tavallista^ lehtemme Vapaus ilmestyy tänään ja ensi
-^staina työväen mainehikkaiden vapputraditiöidiöi lylläpitämisen
merkeissä ja osallistua iukijakunlansa toivomusten mukaisesti tämän
tärkeän merkkipäivän solidaarisuussanoman levittämiseen^
; Vaikka vappua — työväen suurta kansainvälistä solidaarisuus*
juhlaa' vietetäänkin tänä vuonna asiallisesti puhuen atomi- ja Vety­pommin
varjossa, niin siitäkin huolimatta me rohkenemme katsoa
näiden'vaarallisten sotapilvien ylä- ja ulkopuolelle.
- Ja vaikka Canadassa on tätä vappua vietettäessä lähes 700,000
työtöntä, niin siitäkin Nhuolimatta me rohkenemme olla toivorikkaita
siitä, että uhkaava talouskriisi voidaan torjua.
;j Kuten tiedetään, vappu, työtätekevien kansanjoukkojen^ vapau­den
juhla sai alkunsa Pohj/>ts-.4merikan mantereella kehittyneestä
äfovasta taistelusta 8-tuntisen työpäivän puolesta. Kaikista vasta-taitteista
huolimatta on siis korostettava sitä tosiasiaa, että vappu on
ennen muuta canadalaisen työväestön juhla.
I Samalla kertaa vappu on nyt, kuten ennenliin työtätekevien
katselmus onissä juhlitaan saavutuksia ja voittoja ja kootaan voimia
uusia ponnisteluja ja suurempien parannusten saavuttamista varten.
• tässä mielessä tullaan näissä vappujuhlissa kiinnittämään eri-
Jcoishuomiota rauhanpuolustajain taisteluun. Tässä yhteydessä lie-i^
criJailtallaan jaitarpeellistakin korostaa sitä tosiasiaa, että vaikka
työläiset vievät yksinomaan lukumääränsäkin perusteella johtavaa ja
dikäraticaisevaa osuutta taistelussa rauhan puolesta; niin nykyaikai­nen
rauhanliike, minkä veroista ei ole lukumääränsä ja tehokkuutensa
suhteen oiilloinkaan aikaisemmin nähty, ei ole suinkaan "ainoastaan*'
työväenliikkeen toiminta.. On ilolla pantava merkille, että nykyaikai­nen
rauhanliike on vetäny( mukaansa'kaikki hyvää tarkoittavat ihmi*
eri puolilta maailmaa heidän yhteiskunnalliseen asemaansa ja
I^iittbiin mielipiteisiinsä kat.somatta. Rauhanpuolustajain työhön
osallistuu työläisten ja maanviljelijäin rinnalla suuri määrä oppi-ifeistoa
ja keskiluokkalaisia, sekä valistunein osa porvaristostakin,
)^ Tämä sellaisenaan on äärettömän tärkeä seikka ja antaa yleistä
ilon aihetta kaikkien maiden työläisille, jotka joutuisivat ny|, kuten
^na ennenkin, kaikkein raskaimman osan sodan kuormasta kanta­ja
kestämään.
Vaikkd ih nrskj^ntaa; uhka^ nyt ;ehneii|tun|en^a)bA,fa|töm;j^^
ra, niin siitä'huolimaha vpidhan"tänä W ifoita' jä katsoa
luottamuksella tulevaiäijuteeii['pmenomaätj|raiÄia'nvoimicn suurien
voittojen ja vielä suurempien iifia/i^llisiruksi^rf^joh'dosta. Palautetta-
?^oon tässä yhteydejsä^mieleemme, että vielä viime vappuna kuoli
ifimkiäIndo-'KHnan' sotatantereilla mutta kiitos rauhanpuolusta­jain
peräänantafnattomalle työskentelylle,. tykkien JitioliplaalU' on
sielläkin lakkautettu, mikä sellaisenaan edustaa yhtä suurvoittoa kulu­neen
vuoden ajalta - —
Tämän lisäksi nähdään* että sodanlietsojat ovat joutumassa yhä
tiukempaan asemaan. Juuri viime viikon lopulla ilmoltettiinj että
suurvaltojen ulkoministerit .kokoontuyat loppujen lopuksrkifi >l;^ti-inaan
Itävallan rauhansopimuksen, mistä saattaa hyvinTsin hfiAjdostua
erittäin tärkeä porras Saksan rauhansopimuksen lBatimista^«kiohfi.
' Toisella puolen maailmaa, Bandungissa, Indoneesiassa; ovät\*Vfri-i
a n ja Aasian <maat neuvottelussa, missä on edustettuna toinen puoli
iioiko ihmiskunnan määrästä. Tätä kirjoittaessa on myös toiveita,
^iitä, että Afrikan-Aasian maiden konferenssi, missä on henkilökoh-
^isesti ja välillisesti edustettuna monta erilaista aatesuuntaa seu­raavia
piirejä, tujec antamaan suuren ja vaikuttavan panoksen rauhan
asian hyväksi.
:; Kaikki tämä — j a me olemme maininneet vain tämän hetken
•tärkeimmät seikat — antavat meille täyden syyn uskoon, että uh­kaava
atomisota voidaan ehkäistä ja kansainvälinen rauha säilyttää.
Se olisi suuri voitto, ei vain työläisille ja farmareille, vaan koko ihmis-iKimnalle
ja niinmuodoin 'meillä on syytä iloon ja toivorikkauteen tänä
vappuna. Totta on. että toivorikkautemme ja iloittelummc perus­tana
täytyy olla vakaa päättäväisyys siitä, että me kaikin yksityisesti
ja yhteisesti tulemme pcräänantamatta työskentelemään kansainväli­sen
rauhan säilyttämiseksi ja atomiaseiden tuhoamiseksi kaikkialta
itiaaihnassa.
i Jos kaikkien hyvää tartioittavicn ihmisten unelma kansainvälisen
fauhan säilyttämiseksi saadaan toteutetuksi, kuten on mahdollista,
niin silloin voidaan toteuttaa myös ne monet kansalliset ongelmat,
'jotka nyt aiheuttavat niin suurta huolta ja kärsimystäkin canada-laisiHe.
i Jos kansainvälinen rauha saadaan vakiinnutetuksi, silloin ci ole
afaitään syytä haaskata kansakunnan varoja varusteluun, mikä köyh- '
dyltää niin yksityiskansalaisia kuin valtiotakin ja aiheuttaa puoles­taan
työttömyystilanteen pahenemisen.
• Mutta mitään parannuksia ei tule "itsestään" ilman tietoista
ponnistelua kansanjoukkojen toimesta. Tässä yhteydessä lienee
paikallaan uudelleen korostaa sitä tosiasiaa, että nyt vallitseva ja
edelleen paheneva työttömyys Aoidaan poistaa, mutta sen toteutta-j^
seksi tarvitaan kansakunnan enemmistön tietoista Joukkopainos-fusta
siinä mielessäj että saataisiin hallituksen ohjelma muutetuksi.
Mitään työttömyjltä.aiheuttavaa "ylituotantoa" ei luoliaöllisesti-kaan
voi olla olemassa silloin kuin enemmistö ihmiskunnasta elää
vieläkin alinomaisessa nälässä ja puutteessa. Kysyrtiys ei siis ole
''ylituotannosta'' vaan ihmisten ja tavarain välisistä suhteista ja
i^iiden uudelleen järjestämisestä.
} Lapsetkin tietävät, että esimerkiksi Kiina ja Intia voisivat ostaa
kaikki traktorimme ja muut moottoriajoneuvomme, jos järjestäiäim-me^
suhteemme sellaisiksi, että nämä maat voisivat ostaa varastoihim­me
karttuneet '•ylijaämätuotteet"'.; Totta on, että tällainen uudelleen
järjestely vaatisi Yhdysvaltain sotaisesta ulkopolitiikasta irtaantu­mista
ja ystävällisten suhteiden Järjestämistä 'Kiinan ja teknillisesti
takapajuisten maiden kanssa — multa sellaisesta uudelleen järjeste­lystä
hyötyisi Canadan kansa ja valtio ainakin yhtä paljon kuin ne
uudet kauppatuttavatkin. mitkä sen avulla saisimme. Tässä suh­teessa
ei siis ole mitään -syytä pidättyä muutosten. ja uudistusten
vaatimisesta, semminkin, koska kysymys on loppukädessä siitä, olem­meko
me kansakuntana itse isäntinä omassa maassamme, vai saavatko
sptaiset jänkit komennella maatamme ja kansaamme Canadan kansal-
Ifsista eduista välittämättä. ' .. \
\ Tässä mielessä keholtamme kaikkia maanmiehiämme osallistu­maan
paikkakunnillaan järjestettäviin vappujuhliin ja -mielenosoi­tuksiin.
Mkko leriTä, Vancouver, täyttää
tänään, huhtiJtuun 26 p n a 50 v u o t i a . .
yhdymme sukulaisten j a t u t i a v am
onnentoh-utuJisiUi. • -
Veden fluerineinti ja
sen vaikutus hampaisiin
MonJsea canadalaistesa itaupungeJ*-
i a on p a r h a i l l a a n kaynnJJiJi keskus­telu
f l u o r i n i n käytäHtä jorana^edes-sa
lasten baninjasmädän ehkaiseml-
<ie'/iEi.: V a r s i n k i n Torontossa o n tämä M|ta muut fffitHOVJit' «taikastelu saanut l a a j a t mittasuhteet.
^' ' , Va-stmitajat -/äittdvät, että tlutSiXi
"myrkyttää veden, mu t t a sekä,' ISä-k
a r i t että hanuna-slääkärit' kannattac-
,vat Juomaveden •fluorirK)intia. S e i i -
raaivai^isa juacaJsemme- havaintoja
eräistä Canadas^ia j a Iflidysvalloissa
suoritetuista kokemuksista. .
, . . PitäisCfö juomartreden fluorinoldai?
lista ratkaisua varten Ja W ^ m n g - £^tääk...mme vastauksen tähän k y -
t o i l Q» v a s t a n n u t tavalla,.mwä t u n - , „,;^._
f A TOSIASIAT OVAT
KOVIN) ITCiEPBS;fAISIA
f^än^mOep k^jrED-liiicnit|e-doittanutt
että^häfnen hallituksensa
haluaa YhdysvalölA^ kansstis neuvot­telua
rö)Wosafrrl(3«5tmyksen>rainial-t
u u epäjohdonmukaisuudelta j a . e i -
auttavalta. Valtiodepartmentti .sanoo
että nfi. V a p a a n K i i n a n tasavallan,
tarkoittaen sillä kenerahsmus Chlang
Kai-shekiä. täytyy osallistua tasaver­taisuuden
p o h j a l l a konferenssiin. T ä ­mä
ehdotus, jos .^iitä pidetään.kiinni;
torpecdoi k a i k k i toiveetkin s i i t a , ctta
voidaan neuvotella mr. C h o u n kanssa
Pormosan ky.symyksesta. puhumatta­kaan
nyt fopimuksen mahdollisuudes­t
a ; j a m i k s i Amerikka omaksuu tä­män
kannan, mikä ei hämmästytä
yksinomaan sen llittolaLsla, v a a n mybs
amerikkalaisia Jos 'he • ajattelevat:
asiaa. •
Mikä on asiallisesti C h i a n g K a i -
shekin asema? Hän on m i e s . . . joka.
käKi', tappion sisällissodassa, j a j o n ka
hänen omat maanmiehensä ovat h y l ­jänneet.
Se s a a t t a a o l l a valitettava
seikka länslvalfojen kannalta, mutta
se o n k u i t e n k i n t a p a h t u n u t . ..
— Globe and M a i l
J O U K K O M I T T A I N E N
ITSEfJÄISYYS J U L I S T U S
New Y o r k . — B a n d u n g l n konferens­s
i paljastaa, että Keski-Idän. Aasian
j a A f r i k a n kansojen keskuudessa on
p a l j on aatteellisia erimielisyyksiä,
mutta o n k u i t e n k i n ykai seikka, m i ka
yhdistää n e k a l k k i . Tama -(yhdistä­vä)
seikka o n se, etta ne vastustavat
länsimaiden sekaantumista itäisten
maiden sisäisiin a s i o i h m . . . B a n d u n -
g i n konferenssi edustaa itsenaisyys-j
u l i s t i i s t a joukkomitassa. Siellä k o ­koontuneiden
maiden v t h a l l l l i u k s et
edustavat tai tehokkaasti' k o n t r o l l o i ­vat
n o i n toistaa p u o l t a koko i h m i s k u n -
naptä . . . — D p r o t h y Thompson.
U i U , lakko
: |.oii^.t~-.lU>pt0on lethtjljakkolaiset
h y v ä i l i v ä t ko!&ouksessaän.;(ceskiviik-;
koiia.?ijBHtikuwi.2Q. pna sopimuksen
27.' päivää kestäneen l a k o n lopettami­seksi.
Heidän johtajansa olivat teh­neet
s4plmijk|^':tUBtaJnpr-. • . j
Täten ' v o i v a t ^kaksitoista Lontoon
lehteä jälleen, a l k a a ' ilmestymisensä
torstaiaamusta lahtien.
Sopimuksen mukaan lakkolaiset,
700 sähkö- j a korjausmlesta palaavat
työhön j a hyväksyvät työnantajien
tarjouksen, jonka * m u k a a n uudet
palkkaneuvottelut, aloitetaan kahden
kuukauden kuluessa.
Työhön r y h d y t t i i n kello 5 k e s k i v i i k ­kona
Iltapäivällä.
Lentäjät vaativat
työaikaa
symykseen on ensiksi saatava tietää,
mikä hyöty siitä o l i s i C a n a d a n väes­tölle
tai olisiko sen käytöstä v a h t a -
goUisia s?airauksia. >
N o i n 25 v u o t t a .sitten haivaitt;ln, et-'
tä luonnollisesti fluorinoitua vettä
käyttävillä ihmisillä oh v a r s i n , v ä ­hän
hammasvikoja n u h i n v e r r a t t u n a,
j o t k a eivät olleet koskaan käyttäneet
f l u o r i n o i t u a vettä.
Tämä haivainto oli ensimmäinen
edistysaskel maamme eraan suurem-
.man terveysongelman ratkaisemiseksi
O n arvioitu, etta Canadassa on n y ­k
y i s i n hammaslaakäreita -vain n e l ­jännes
silta määraata, mitä väestön
todelliset tarpeet vaativat.;
V a i k k a o l i s i k i n riittävästi hammas­laakäreita,
m i n terveydenhuollon tär­k
e i n puoli on ehkäisytoimenpiteet.
L a a j a t lääketieteen tutkimukset s u u n -
tavat j i i u n tahan. Tassa tapauk-
.sessa on meillä käytettävänä, l u o n ­non
kokemuksien tuloksia, j o t k a o-soittavat,
että meidän käytettavia-samme
o n tehokas ase hammasmätää
vastaan - tama ase o n k l u o r i n o i t u v e ­si
t a i f l u o r i n i n käyttö jossain muus­sa
muodossa.
BBANTFORDIN KOKEILUJEN ,
T U L O K S E T
T u t k i n n o t niillä paikkakunnilla,
missä f l u o r i n im maära vedesai l u o n ­nostaan
o n suhteessa 02 —- 5 a s t i j o ­k
a i s t a miöoonaa vesiyksikköä kohti ,
csoittavat. että hammasmätä tap^t^-
cet ovat a i n a 65 p r c s e n t t l l n saakka
vähemmät k u i n m u u a l l a . Näitten t u -
ioisiin, .perusi^^ella ryhdyttiin k o k e i -
l u i h u v j o t k a o ^ i t t i v a t . ^ e t t a k u n käy­t
e t t i i n n . y k s i fluorin .yksikkö j e n i s ­tä
.'niljoonaa veslyksiklijpä k o h t j , h a m ­masmätä
v a b em 65 p r o s e n t i l l a . Vuon-^
na. 1945 a l o i t e t t i i n laajemmat kokeilut
Brantfordissa. Ontariossa j a G r a nd
Rapidsissa. MiCliiganisa?, missä j u o ­maveteen
lisättiin f l u o n n i a vumeksi-m
a i n i t u n suhteen mukaisesti. K o k e i ­lujen
tulokset ovat vahvistaneet a i k a -
sempien kokeilujen havainnot.
Tarkastakaamme yksityiskohtai­semmin
numero tietoja. Stratfordi^-
rn, Ontariossa, o n . luonnostaan v e -
des3a f l u o r i n i a suhteessa 1.3 m i l j o o ­naa
vesiyksikköä kohti. Siellä on
6—8 v u o t i a i l l a l a p s i l l a h a v a i t t u , oler
van keskimäärin hammasmätää k a h ­dessa
hampaassa,- k u n toisaalta sel­laisilla
a l u e i l l a , min^ä e l o le f l u o r i n ia
veäessä o n s a m a n ikäisillä lapsilla
keskimäärin kahdeksassa hampaassa
hammasmätää. Stratfordissa o l i 12—
14; vuotiaiUa l a p s i l l a keskimäärin k o l -
i n e r i ^ pyssrväisessä hampaassa hamr
masmäl^ä k u n vastaava l u k u m u u a l ­l
a o l i 12. "ramän lisäksi o n h a v a i t t u ,
että nlUlä •ihmisillä, j o t k a käyttävät
f l u o n n p l t o l s t a vettä, o n hammasmä­tä
lievempää laatua j a k e h i t t y y h i ­taammin.
Fluorin estaa myöskin
maitohampaiden menettämisen. T u ­lokset
myöskin osoittavat fluorinia
käyttävien .vanhempien ihmisten
keskuudessa on h a n - e m m i n märke-
•vaa i k e n i e n ttUehduftta .(pyorrhea),
jonka johdosta tässä ikäluokassa me­netetään
eniten hampaita.
Badloaktijviiifiii
sade Japanissa
UeUaUMsU «nltsist». mbmo nU
tuSgU.nOioHkmvista. mättt», j O '
k» aibeotti p^vmtMUU» Jan*
lMiHBal«fgt«lOTj» totoBIe;»
cvojme ja sDto|eu*taiiliIaieiUe.
Osakan yliopffton tiedemlebet
srrelevst etfft sslapenioen sa­de
on jobtonot atomikoesarjasta
Nevadan aotlomaafaa Tbdysval»
folEsa. :.
EI AIHEUTA HÄIRIÖITÄ
• B r a n t f o r d i n kokeilut ovat k i i s t a t ­tomasti
osoittaneet f l u o r i n o i d u n v e -
Herra Kleofas ja
hänen tyttärensä
i K i r j . Michael Balucki
Vuosina 1869—74 j u l k a i s i p u o l a l a i.
n e n komediakirjailija M. ^ B a l u c k i
K r a k a u n päivälehdessä " K r a j " y l i
;.v^200 vJikkokronikkaa, j o t k a ansaitse­vat
huomiota viela n y t k i n . " Seuraava
s a t i i r i n e n dialogi todistaa hänen k y ­nänsä'
terävyyden. . ; ' ; ' ' i
Pelastaakseen naisiukupuolsn hen­kisesta
rappiosta herra B a r a n i c kl
avasi ammattjlaismuseon sabssa kor­keamman
sivistyksen kurssit.... ' ^ u t ta
k a v i ilmi, «ttä kaupufigissa, missä
saattoi p y i y a pystyssä monia monia
naisten muotihikkeita, ei pystynj-t
t o i m i m a a n edes Vksi ainoa korkeam­pi
oppilaitos^'joka y r i t t i koristaa h i u ­k
a n paan sisäpuoltakin. rVain h y v in
h a r v o i l l a nuorilla n a i s i l l a o l i halua
ylelliseen hengenkoristeluun. K e r r an
k y s y i n herra Kleofasilta, kaksiker­roksisen
talon ja kolmen tyttären
omistajalta, miksi h a n ei vielä ollut
i l m o i t t a n u t tyttäriään tähän l a i t o k ­seen.
•••
"Herrasem, minkä vuoksi sen t e k i ­s
i n ? " kysyi hän. . ' M i n u n tyttäristäni
el t a i v a a n kiitos tarvitse t u l l a k o t i ­opettajattaria,
ei yhdestäkään! : M i ­nä
omistan muutamia tuhansia lap­pusia.
iMinun tyttärilläni o n s y n t y ­mätodistus,
rokotustodistus ja M a .
damen antama todistus siita etta hei
osaavat puhua ranskaa. Eiko tämä
n i t a miehen saamiseksi? K u n m i ­nun
vaimoni aikoinaan sai minut, ei
hänellä ollut naista mitään." .
"Mvönnettaköon. M u t t a tieto on
sen t a a n aarre, jota mikaan tuh ei
voi polttaa eika mikään vesi pyyhkiä
pois."
" O l e t t e oikeassa, minäkin saarnaan
Montreal. — International Fede­r
a t i on of A i r L i n e P i l o t s Associationin
täällä pidetyasä 10. vuosikokouk­sessa
hj'väksyttiin yksimielisesti pää­töslauselma,
jossa s a n o t t i i n , että lenr
tajäa ei saa p l t a a lentokoneen kont- tuota a i n a Nepciollenl. k u n se l a i s k u r i
vultaan: epämääräisen henkilön, sts.'
kynahiekan kanssa. ' '
"Hyvät naiset, olen t u l l u t tänne e h -
dottaakssni teille, e t t a . kävisitte t u ­tustumassa
museon oppikursseihin."
K u i n käskystä nyrpistivät P i n c i a,
- M i n c i a * j a T l n c i a nenäänsä.
"Pidättekö meitä ehkä stvistymat-tbminä;
hyvä h e r r a ? " mutisi yksi.^
"Sisäoppilaitoksen olemme luojan­k
i i t o s päättäneet-jo kauan sitten'-',
Iisasi toinen.
'No, Siina näette!" herra Kleofas
huusi vahmgoniloisfesti. •
"Isämme ei tieda, m i h i n hänen
pitäisi heittää -rahansa'', huomautti
v a n h i n ; • ' ' K u n - pso^simme h i l j a t t a in
uusia h a t t u j a , ei isä: ole ostanut niitä
m e i l l e ."
A s i a paattyi n i i n , etta isa K l e o f as
lupasi ostaa tyttäriensä ulkoiseksi
päänkonsteeksi uudet hatut. • ,
M u t t a minusta nuo nuoret n a i s e t
tuntuivat-vielä paljon naurettavam­m
i l t a k u i n se r a n s k a l a i n e n räätäli;
j o k a ehdotti hottentottilaisnaisille
etta he vetäisivät vaatteet ylleen.
Prometheus-parka! Miksi kan­n
a t t i rikkoa seitsemättä käskyä
tällaisissa olosuhteissa a n t a a i h m i s i l le
t u l i ? Jos oltsit sensijaan lähettänyt
tuoreen lähetyksen pariisilaisia t a i
p r a h a l a i s i a h a n s i k k a i t a , k u i n k a p a i .
j o n k i i t o l l i s e m p i a o l i s i v a t k a a n sinulle
siitä jotkut F m c i a t * j a T i n c i a t . •
den tärkeyden hammasmädän ehkäi­semisessä.
Tulokset osoittavat,: että
21 p r o s e n t i l l a lapsista,on ehjät h a m ­paat,
kun e n n e n kokeita, kymmenen
vuotta sitten, vam viidellä prosentilla
o l i ehjät hampaat. .Kuusi vuotiaiden
keskuudessa o n h a v a i t t u hammasmä­dän
Vähentyvän 65 p r o s e n t i l l a j a s e i t ­semän
vuotiaiden keskuudessa on
hammasmätä vähentynyt 6&3 pro­s
e n t t i a . V a i k k a f l u o r i n pltoLVa v e t ­tä
o n käytettävä jaficuVästl v a r h a i ­sempien
(vuosien aikana, kun ham­paat
muodostuvat, ei s en vaikutus r a ­j
o i t u yksinomaan lapsuSSaikaan. • O h
h a v a i t t u , etta lapsuusvuosina n a u t i t tu
fluorin auttaa myönteisesti siinäkin
tapaukse.nsa v a i k k a henkilö myöhem­m
i n muuttaa alueelle missä ei o le
f l u o r i m a juomavedessä. Tällaisten
lapsuudenaikana, f l u o n n p i t o i s t a vet­tä
nauttineiden, m u t t a myöhemmin
t a v a l l i s t a vettä nauttineiden 2i>—24
rvuotiaiden joukossa h a v a i t t i i n olevan
60 prosenttia vähemmän hammasmä­tää
k u i n sellaisilla, samanikäla-llä,
•jotka eivät olleet käyttäneet fluori­n
o i t u a vettä l a i n k a a n .
S e n lisäksi, että o n Ueteelliscsti t o ­d
e t t u fluorinin vähentävän hammas­mätää,
on todettu, että f l u o r i n in
kajrttö suhteessa y k s i f l u o r i n yksikkö
m i l j o o n a a vesiyksildcoa k o h t i , ei a i ­h
e u t a minkäänlaisia vakavia - j a l k i -
valkutuka'a. Yhdysvalloissa niillä
a l u e i l l a missä o n fluorin pitoista vet­tä,
n . 3.5 m i l j o o n a a ihmistä käsittä­vät
tutkinnot ovat osoittaneet, että
näiden ihmisten keskuudessa ei ole
h a v a i t t a v i s s a keskitasoa runsaammin
syöpätapaukaia, reumatismia, munu­a
i s - , sydän- tai verenkiertotauteja t ai
m u i t a vakavampia tauteja. .
VÄHÄISET K U S T . % N N U K S ET
A i n o a tauti, j o n k a fluorin voi m a h ­dollisesti
aiheuttaa murto-osassa i h -
.tilsiä, jos fluorimnäärä yUttää 2
yksikiköä m i l j o o n a a vesiyksikköä k o h ­t
i o n fluorosls, j o k a aiheuttaa h a m ­m
a s k i i l t e e n rnyöpymisen j a tummen-tumisen.
T ä t ä t a u t i a on havaittu
v a m .• harvoissa tapauksissa j a v i e l ä ­k
i n -Vähemmässä määrässä siUoui k u n
vedessä on Vähemman k u i n 2 yksiki­köä
f l u o r i n i a;
Nämä seikat otsoittavat, että f l u o r i -,
n o i t u vesi on v a r s i n tehokas: mene--
telmä hammasmädän vähentämises­sä.
Ja' sitä voidaan käyttää suh­teellisen
h a l v a l l a . O n a r v i o i t u . : että.
veden fluoriointi tulisi maksamaan
n. .1-5 d o l l a r i i n m i l j o o n a a gallonaa
k o h t i . Sellaisessa kaupunginla kuin
Torontossa, missä käytetään päivit­täin
n . 135 g a l l o n a a vettä, t u l i s i . f l u o -
r i n o i n t i maksamaan $175:sta $700:iin
päivittäin. /
Tällaisella sijoituksella voitaisiin
vanhentaa hammasmätää n . 65 prosen­t
i l l a , jo.'« f l u o r i n p i t o i s t a vettä käy­tetään
j a t k u v a s t i lapsuusvuosien ajan.
T a m a tulisi huomattavasti vähentä­mään
hampaiden huoltokustannuksia.
S e n lisäksi olisi n y k y i s i l l a hnmmas-laaikareillä
parempi tilaisuus huoleh­t
i a hammasvikoja, mika o.'^altaan
myöskin auttaisi yleistä tilannetta.
F L U O B I N O I N N I N V A S T U S T A J AT
Useammat fluorinoinnln vastusta­j
a t eivät ole tietoisia asiaan l i i t t y ­vistä
tosiseikoista. O n yäitetty. että
on epäviisasta, j o p a v a a r a l l i s t a a n -
Kolme sai surmaiisa
heUkoptenn tör­mätessä
vuoreen
Sitltm, »fc — T o r s t a i n a törmäsi
vuoreen lähellä Sbe?p C^eekia C a n a ­d
a n JlnUivascnlen n e l i k o p t e r i . joJlom
kolme vikJestÄ h e l i i o p t e r l s s a f l l s e s ta
s a i surmansa.
S u s i n k a a l l j s e n r a t s u p o l i i s i n G r a nd
P o r k s i n aJua?a päällikkö H . E . B l o x -
faam ilmoitti että poliisit löysivät
kaksi h e l i k ^ t m s s a o l l u t t a l o u k l a a n -
tuneena Santa^Jtosan k u k k u l a l t a , s a -
mom palaneen h e l i k o p t e r i n jaäiinos-set.
rollissa yhtämittaa 8 t u n t i a enempää,
i l m o i t e t t i i n keskiviikkona.
Kokouksessa kaytettun .useita i J u -
heenvuoroja, joissa osoitettun. etta
lentäjien väsymys on johtanut mo-,
neen lento-onnettomuuteen.
Y h d i s t y k s e n puheenjohtaja, k a p -
juoksee tiehensä kurjojensa äärestä
M u t t a se o n a i v a n e n asia, h a n on
poika siita tulee kerran hänen l e i ­pänsä;
Tytöille tieto o n tarpeetonta.
Jos tytöllä on hyvät myötäjäiset, eika
h a n tieda missä Volga virtaa, han
paaseee kuitenkin nopeammin r o u -
tecnl Clarence C. S a y e n sanoi l e n t a - | vanpäähineen alle k u i n sellainen, j o -
jsen haluavan, etta heita varten p i - k a osaa s o r m i l l a a n laskea k a i k k i t a i ­taisi
l a a t i a kansainvälinen l a k i . vaan tähdet j a pystyy nimittämään
.iHan sanoi, etta lentäjä voi I e n - ! k a i k k i - j o e t viidessä maanosansa, mut-tää
t u r v a l l i s e s i yjitä:-mitt?a 12 ^ t u n - l t a jd)la muuten c i ole mitään arkus­tia
24 t u m i l n ^ a l k ^ a - Väin » i l n f ta­saan-."
••• " i
pauksessa, jos hän s aa välillä lepo:
hetken.
" M u t t a entä se tyydytys, j o n k a opis.
kelemihen tarjoaa? Te ette sitä ehkä
i yimnärrä, mutta tyttärenne kyllä,"
! "No, j o t t a ette k u v i t t e l i s i että minä
olen tyttäriäni kohtaan tyranni; voit­te
t u l l a mukaani j a t u l l a »tse vakuuta
Lontoo. — P i l l a s t u n u t m a t k u s t a j a - ; tuneeksi asiasta." ' •
Juna ajoi keski\-iikkoiiar^huhtikuun | Minä. siis menin hänen kanssaan
20, p n ä i l m a n k u l j e t t a j a a ja- l a m m i t - j toivoen; että kun v a l a i s i s i n nuorille
'^Pillastunut"
matkustajajuna
tajäa kahden aseman ohi Dunstables-sa.
Midlandissa murskaten p a n r a t a -
sulkulaitetta tasoristeyksissä enneiv
k u i n juna saathn pysäytetyksi hata-j
a r r u j e n avulla.
K a h d e n Ja p u o l e n . k i l o m e t r i n pääs­sä
raiteilla lö.vdettun lämmittäjä
kuolleena j a k u l j e t t a j a , j o k a oli saa­nut
vammoja. Junassa oh 16 m a t k u s - i
ta j a a . Seka lämmittäjällä etta k u l -
neitosille museossa pidettäviä kurs­seja,
he h y v i n pian haluaisivat men­nä
mukaan,
"Tassa, tyttäreni, esitän teille nuo­r
e n kavaljeerin, joka haluaisi eslttaa
teille jotak-.n", sanoi herra Kleofas
k u n olimme astuneet sisään.
' J o t a k i n sankariteatteria?" fcj-syi
F i n c i a uteliaana. .
"Ehkä t.insslaiset!" huudahti M i n -
j e t t a j a l l a oh pahoja palohaavoja. T o - cia, joka osasi mainiosti tanssia m o -
dennäköisesti ovat höyrypannun alla I lempia valsseja, pyöriä vasempaan ja
olevasta tuUpesästä l i e k i t lyöneet^J^iir^ j oikeaan.
s i i i p e l l a voimalla.: että molemmat I 'Ehkä . , ," a l o i t t i T i n c i a , nuorin
miehet ovat niiden paiskaamina Ien-| tyttäristä. M u t t a hän e i päättänyt
täneet veturista tai he ovat h y p ^ n - [ k u i t e n k a a n lausettaan; koska hän
neet k u l j e t t a j a n hytistä. ' huomasi että hän-oli tekemisissä sul.
PAiym PAKINA
Antti päätti lopulta altekirjoittaa
A n t t i j a J u s s i oUvat kämpparaiehia
molemmat, eivätkä suinkaan huo­nommasta
päasta olleetkaan. .
Molemmat kuuluivat shhen t a v a l l i ­seen
suomalaisten rasvanahkaisten
työläisten joukkoon, j o k a ei a n n a e r i ­koisempaa
kunmoitusta herroille ja
yleensä herraska^suudelle. vaikka he
eivät kaikissa yhteiskunnallisissa k y ­symyksissä
a i v a n samaa mieltä olleet­kaan.
— Kjilähan sinun pitäisi . tietaa
herrojen kieryyden j a metkut, tapasi
;iussi sanoa, k u n Antti joskfis erehtyi
puolustamaan - h e r r o j e n . kantaa.
! — N o e n , m l n a n h h i n retkaleisiin
lisko, v a i k k a o n h a n niissäkin j o i t a k in
o i k e i t a miehiäkin,. t a p a s i A n t t i p\io-l
u s t e l l a . . i ,
• J u s s i - j a A n t t i nukkuivat vierekkäi­sillä
v u o t e i l l a aivan suuren mieskam-pän
peränurkassa j a useto i l t a i s i n e n ­n
e n v a l o j e n sammuttamista he kävi­vät
keskusteluja yleisistä maaUman
asioista,
. (Monta kertaa siinä" väiteltiin ja
monta kertaa taas oltiin yhtäkin
mieltä, m u t t a koskaan ei väittely k e ­h
i t t y n y t r i i d a n asteelle, vaikka siinä
välim v a i h d e t t i i n k i n s e l l a i s i a sanoja
k u i n : • • •
—- Xlä p u h u p . . k a ^
— M u t t a kyllä staun pääsi on k u i n
seula J e i siellä Ednakaan järki l i a i t t a a.
'Tämmöiset sanat ' a n o t t i i n U um
täydessä sovinnossa, eivätkä n e ' v a i ­kuttaneet
mitenkään loukkaavHta; •
Nyt oli J u s s i käynyt kaupungissa.
Hän oh' siellä tavannut henkilöitä,
j o t k a keräsivät a l l e k i r j o i t u k s i a r a u ­hanpuolustajain
vetoomukseen, jossa
vaaditaan a t o m i - j a . vetypommien h ä ­vittämistä
j a k a i k k i e n joukkotithon-aseiden
pannaan.asettamista,
Jussi o l i l u j a r a u h a n k a n n a t t a j a ja
muutenkin sellainen mies. joka seu­r
a s i h y v m läheisesti k a i k k i a m a a i l ­man
asioita Ja s i k s i hän empimättä
pihrsikin mmensa vetoomukseen. Hän
ei -tyytynyt vielä siihenkään, vaan
pyysi kerääjältä listan, jolla voisi
kämpälläkin kerätä a l l e k i r j o i t u k s i a.
. K u n h ä n s i t t e n kämpälle saavut­t
u a a n k e r t o i l i i l l a l l a AntiUe y k s i t y i s ­kohtaisempia
kaupunklkuulumisia,
j o i t a ei n y t erikoisen paljon ollut
kahdessa päivässä ehthiyt kerääntyä,
m u i s t i hän myöskin allekirjoitusten
keräyslistan.
. — Panepas sinäkin se komea alle-,
kirjoituksesi tuohon listaan, sanoi
h a n . ojentaen l i s t a n ' A n t i l l e .
— Mikäs pahuukseen pumaaka se
taas on? Joko taas pitää luopua
d o l l a r e i s t a an Jonkto oman kodin
hyväksi, • • .v--.
E i tässä r a h a paljon merkitse.
tässä o n n i m i suuremmasta arvosta
k u i n raha.
— No annahan k t m katastän. k a n ­nattaako
siihen k i m n i a l l l s t a nimeään
raapustaa.;'
A h t t l o t t l l i s t a n , t a n k k a i l i sen eng­lanninkielistä
o t s 1 k k ö k i r j o i t u s t a .
Kaksi iasta paloi
kuoliaalisi
Robervai,' ^ e . Tulipalo tuhosi
maanantaina taalla lähis'tollä s i j a i t ­sevan
farmirakennuksen j a m r . R e -
nai F e r l a n d i n k a k s i lasta. Puolentois.
t a vuoden • Ecäinen Cecile j a kuuden
kuukauden ikamen Rosairc raivat
surmansa tulipalossa.
Laisten äidm, o n n i s t u i pelastaa v a in
y k s i lapsi ennenkuin kuumuus p a -
k o i t t i hänet pois p a l a v a s t a rakennuk­sesta.
Lasten..isä;oli tulipalon sattueaia
työssä navetassäi T u l i p a l o n alkusyy­tä
ei vielä ole v o i t u määritellä.
SITÄ
H A U
P i k k u p o i ka
pyysi lup3a 1
" K e l l o t r i :
hehmeen. •'
poikaa n u r
Nimiö teillä
h a n .byva pc
n e n hanien?
— kiitos.^' '
. Kulmakau]
.tatuntonsa si
työtä. Välit
' M i n u l l a o
v a i n t a r k i s ta
nokkelasti.
Meidän k y
A n t t i Rissan
sesti ''Antt
K e r r a n h a n
myöhästynee
n a a v a n : " A r
teemme, on
A n t t i luuli
häntä, myoh
tä j a jatk(
" . , . j a lähte
RADIOAKTIIVISUl
3-IO.KERTAINEN
Toronto.^'.-.^ Radloaktiivisiins on
T o r o n t o a 3—10 kertaa normaa­lista
'voimakkaampi, todetaan
Electronics' Associates Lfanitedin
asiantuntijoiden keräämien tieto­jen
perusl<e)la. .
Mainitun liikkeen presidentti
Eric Leaver.-sanoi: «Ei ole lain- .;
Iman epältyä siitä, etteikö tämä
radioaktiivisuudeq lisääntyminen:
aiheutuisi Nevadassa suoritettuis-tä
vetypommikokeilnlsta."
T i l a n t e e n Jöhdoata haastatellut
lääkärit..- o v a t k u i t e n k i n väittäneet,
taa ihmti^^n. n a u t i t t a v a k s i m y r k y l l i s ­tä
ainetta. :.Joka p a l v a me n i e l e m ­me
kuitenkm. myrkyllisiä aineita, j o t ­ka
o l i s i v a t p e n n v a a r a l l i s i a suurem­missa
annoksissa ja määrätyissä olo­suhteissa.!
,;Muttä pienissä erisJri j a
ruoan ja veden joukossa, ne ovat i h ­m
i s i l l e v a a r a t t o m i a . Rsimerltiksi t ?es7
sä esiintyvä j t a n n l m ^ h a p p o , vihreis-.
sa kasvikfissa esiintyvä- a l k e a l i , COT:
deme-päänkipulaake, •.S8'iä; juoma.ve-:
teen sekoitettu, k l o o r i ovat kaikki
myrkyllisiä . a i n e i t a ; ; . Viimeksimamit--
tua käytetään . y l e j s e s t i v e d e s ; ^ ' s e l ­l
a i s t en .Siutlen', . f hJpäisemise-ksi" k u i n.
lavantauti j a kolesra,' j o t k a voivat l e ­vitä
veden k?iutta.._ , ' . *
f F l u o r i n i n ' s u h d e on a i v a n sama:
Kenatefyssä muodossa fluorin o n v a r ­s
i n mjrkyllLsta. V M u t t a ^ k u n si ta s e ­koitetaan
vke^n suhteessa y-ksi f l u o ­r
i n yksikkö nuljoo'naä vesiyksikkoa
k o h t i sen vaikutus o n vaaraton. S i l ti
se voi ehkäistä hammasmädän. •
MUITA VÄITTEITÄ^ '
On myöskin ea'.tetty kysymys, 'etfa
miksikä f l u o r i n pitää sekoittaa juo­maveteen?
Miksei sitä yoida sekoit­t
a a m o k i i n n i i n k u i n j o t i a lisätään
suolaan struuman ehkäisemiseksi.
F l u o r m i a ' voisi sekoittaa ruokiin^ m u t ­t
a sen : edellytyksenä o n vuosia kes­tävät
tutkinnot aJtä missä ruoka­lajeissa
se olisi tehokkain ja k u i n ka
p a l j on sitä tuhsi kayttaa. T a l l a k e r ­t
a a o n vakuuttava ma a r a todisteita
f l u o r i n käytöstä vedessä. Me t i e ­dämme
m i t a ? t u l o k s i a o n saavutettu
hammasmädän ehkäisemisessä. M e i ­dän
tulir»! h e t i m i t e n kayttaa naita
k o k e i l u j a hyödyksemme j a vaatia
fluorinoitua vettä.
e t t a tama ra
tymmen e l o:
' M r . Leave
kymmenen .
Säteilyä tode
joissa sadevc
m i k o i k s i j M
k e r t a a voimi
Imen. N am
säteilyn vc
s c i n t i l l o - m i t t
h e r i c m p i ku:
t a r i . .
iHan sanoi,
o n aina tode
r a radioaktii'
n e t a a n taust
Suf fieldissa
N a t i o n a l Rsö
aseman eräs
että normas
voimakkaam]
n y t y l k h e h -
f k i a l l a Canax^
atomipommtJ
k u i t e n k i n , el
vit.se k i i h o t tu
. e t t a se e i olä
Kenraali
yleistjvku
. Tasavallan
neuvostossa
k e n r a a l i l u i f tr
Sundmanille
i a n perustee
l i k o n virasta
m i t t a n y t ; syj
v i r k a a n 20,'6
n a n komentc
n Tauno Vik
Yrittänyt
ammattit
New York.
entmen ras
27-vuotias C l
tanut tarjo:
$15 000 palkk
Ilja I r w i n Jc
.tappiolle otl(
vastaan. T i
pna ja- Heri
vusi vuotta
kon. •
työnsi s i t t e n t a k a i s i n j a t o k a i s i:
— E i k a n n a t a . . . T u r h a a hotko-tysta
kaikki tuollainen nimien k e ­räily.
"
—. No- e t - s n h i k a a n sinäkään sen­tään
h a l u a koko maailman havatta-mista?
•
— E i nuo tuollaiset pumaakat snna
hommassa aSitään merkitse, sama
p i i r s i n i i h i n nimensä tai ei piirtänyt.
Herrat ne asiat k u i t e n k i n maaraä-vat
, , .
—Määräävät jos a n n e t a a n määrä­tä
. . . J o s k a i k k i ottaisivat tuollaisen
passinpäan k a n n a n , n i m s i l l o i n k a i k ­k
i määräämisvalta jäisikin herroille
j a p i a n saataisiui h a i s t e l l a atomipom­mien
käryä. M u t t a sadat miljoonat
nimet merkitsevät jotakm.
— Tassa asiassa on toinen juttu
. . . Tassa on kysymyksessä suurpo-l
i t l l k k a j a S i i n a eivät pienet merkitse
enempää k u i n . h y t t y s e n p . . . a I t ä ­merellä.
. •;
— J o k o sinä taas sitä k a n s a n m i t a t -
lömyjrttä saarnaat, a i v a n k u m ne j o t ­ka
herrojen v a l t a a puolustavat.
Suupoika komensi ni^kkumaan. j a
alkoi sammutella valoja. Jussin ja
A n t i n k i n keskustelu loppui s i i h e n ja
p i a n o l i v a t k i n molemmat makeassa
unessa, .
A n tm uni e i k u i t e n k a a n loppujen
l o p u k s i ' o l l u t n i i n makea k u i n päältä
näytti. •
Hän o l i heräävinään hirveään j y r i ­nään
j a meteliin. M a a h u o j u i ja
vapisi. Ilmassa oli jos minkälaista
käryä, savua Ja t u l t a .
K u n p a h i n rytäkkä o l i ohitse, lähti
A n t t i , j o k a oli s i l l o i n olevinaan k a u ­pungissa,
katselemaan mitä oikeas­t
a a n o l i tapahtunut.
H e t i tilos päästyään hän huomasi
koko ' k a u p u n g i n olevan rauniomä,
K u o l l e i t a , _ p a l a s i k s i s i l v o t t u j a j a kär­ventyneitä
i l
l a p n a maka;
eläimetkin o
Y h t a a n eh
nyt missaan,
r a u n i o i s t a k i
tusta j a vali
Atomihyök
Samass*a 1
e t t a miksi ti
tapahtua. j E
M u i s t u i ajat
s a t o j e n - m l i jo
merkitsee p
herrojen, sot
miel J i a l u .
iMina j a tu
olemme siis
muiiteen. tak
s m a i n a k i n v
talauseeni.
y k s i n syyliin
mattomasti I
tomuiftefex\;~
, K u n ' ' A n t t:
heratyssoitto
seen Jussille:
— Kyllä, n
naan aliekir
— J a a , . j
— Näin n i
K e r r o n sen s
i l m a oli yhte
— K u u l in
T a l s i o l l a a l i
- Seuraavani
s i n kanssa j
k i r j o i t u k s i a 1
o l i tarpeen a
s e l i t t ä m i s f^
L o p p u j e n 1
pällä aUekir^
k u k a a n e i he
m a a i l m a n tu