Vapaus, October 20, 1953

              Sivu 2 Tiistaina, iokak. 20 p, — Tutsdav, Qct, 20, 1953
; tKtBERTT) — Icdepsndent Z^bor
' ( " O r g a n of Finnifih Canadlarii. E»-
taWlshed Nov. G, 1917. Authorlzed
as 6€cond class rr.a,! by the Ifost
Olfice Deparane^i t/ Pab-llshed
thrice » c e k l / ; 'fuesdayfi
Thursdays and SaiUrdays by Vapa"^
PublfshJrj)? Company L u i . , a t 100-102
E l m 61. V/.. Sudbury, O r . i . Cöna^ii;
Tc-lftphones: BuBiucs» Office 4>4264
Ecänor.ai 01f:c6 4-4265. Manager
E. S u K i l . Ed;tor W. Eklund. MaiJJng
address; B^JX 69, SUdbury, Ontario.
Adveri.s.r,;; rates upon appjlcatlon.
T I L A U S H I N N A T :
C a n a d ä s s a : 1 vk. 7.0O 6 kk. 3.75
3 kk. 2J25
Ybdysvalloi«a: 1 vk. 8.00 6 kk. 4J30
«uo.-ncsia l vk. 8.50 6 kk. 4.76
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Mr. Ku-sli .Sihvola, C-vO-i2'i.sta Dr.',
onj-je.ni/j] votuk-snr.! yhäti Länsi-Saksassa
"Riittävän halpaa ja pian"
Vajtrji-^-r; (••;:,> Itj"n,'i',;!''-!,(•- i n tuuttarrti/it-r! \ h ' K ' , . ' i i i o ! - t a ' c i o l f/
laitonta", 'thf' ^'on liaifrr-," (J/i- f^oiufjar.y of 'I o n j i u o ' puotuilja
loista tuotettava k;irf-ij ;i,a.»v.!!i h j l p , i , i ' l; - i ! ; ! saadaan '"pian'
Oicti<iVriarn;:i( a r , c T r i ' n t u . M " ; k i < i * a i.i^vu.fjnkaa .»n UJ')tlami-n
c n Vh<i\h\aJi';i'-ia a >,\. ]iu,<)ia - ^.i (.tta -aataiiun •,:dt.i
%<ihrfn [i''<r>iiun i n n < r <! ; o'iir i luofiionJ-aa-^ua Mljcrta^t i
M u t t a onk(i l.<,':<) .aiaallc j , . J-ai' ^^ilK' ViihihU.oUinvn tf)irru'npiflc • l a i l l i ­n
e n teko" silloc;. }>is laKji.iafifat < j . a ! <,>le a i k a i n r n m i n tietäneet, etia
tii.tisä ,niaa--a vaidaan !,i-l"!;a t n:;.a t a a - u C f / l J ' n i - s ! ' Ja onko mainit­tu
knasuyhtio otkt-iu'If•., liioManiaan ^ JKI: . - v a i i o i . - , l a kaasua Torcj/i-t^^
xin, vaikka se o l i ^ j h n rnttasan j i a i f j a a ' . jo^ '-e t i l a a suurimman
o^an Cana(Ja.st<t kokkaan .(afiM^ta tai.i -nhtcelli-e-ti haljiaa ja taho­kasta
polttoainetta,-'
Selvästikin vasiau-, }ia<jF"v i.ii liy-.ymyksijn on .'•ittfnkin kicltei-n<;
nj vaikka mainittu torofiJolajiicii kaa^u\fltio olisi ' teknilli.-es-a mie­l
e s s ä " kuinka oikea>M t a l i a n M . Ja j o - asia ou -it"n, ettei CoiMi-mers
kaa-iuv'ni'>t.i \oi(la ! i \ . v j , t ' n lal^ > a, d o - f n mulaan ( s l a a tuot­tamasta
'rtirontoonyjHJysvail alaista kaa.sua. .srlloiii orr (Ontarion lain-:
laatijakunnan vfivollJMius laatia "pik.un.ir-^^ks^a ^ellainr-n laki, joka
.sanoo selvästi ja ilman nvtaan l/ikaportfeja j . i t t a m ä t t ä . e t t ä kaikki
."jfllaisel kaa.sukaufiat. j o t l a chkai--'"..'! Oni.irion ja Canatian krhi-ty,
sla nyt ja luU-^.aisuu(lf>.-,i, uvai i.iiltuima lekoja, j o i i i . i nnnelaaii
ankarat rani^.iisluksft.
.'\<iianuin{!jat o\at ••"iiitaMU'! kuK-n on t.simeikik,"-! lallakm pals­talla
todettu, t itä iaju maan \Il;erta-!a It.i-Canadaan rakennettavalla
kaa.sujiutkij(jridolla on ki-rra-^atn I-aua'~kanlfH'neii nierkit3'S Canariar.
tulevaan k o i i i t v k - e t n. }'<>il \it.huth,la j a J''ort \\'iiliamista tuli,si la­man
liaKan ja fdiOkkaaii jjoitioaint i-n .saannin jierustedla };uuri teol­lisuuskeskus.
Sudijur>-ta i;eiiiliyj^! cfilia vah.i.^a keniikaalisen teol-,j,
lisuuden k o t i p . t i k k a j a ( ) n t a i ! ' i i i ',adat muut kunnat löytäisivät sil­loin
oikean paikk/m-.i auringon a l la
.Mutia jos L"oniumei> k a a s u \ l i t i o tuottaa Torontoon yhdysval-
•••laiseii kaasuj)utkrlinjan; .silloin .saikyy. koko lama,unelma .sen. vuoksi;
e t t ä -MlieilaNl.i lta-t'ana(la m ra!.e!ini'tlavak>,i .smmnitellu^ kaa-ti-putkijolito
tulee taloudtlli-^i-.ti l.annatlom.ittomak.ci.
Mciliä on täs'=;i a^-ia^-a tutii-,tajana Ontarion pääministeri Frost,
joka lokakuun 7 pna Oitav.a--a .-miaman-^a lausunn<jn yhteydessä
selitti ui.kovan.sa, *-ira C,madan luomiomfsur^^eja valtiaan parhaiten
k e h i t t ä ä siten, e t t ä rakeniu-laan kaasupmkilinja Alberta.sla I.tä-.Cana-daan.
Mitä muut sanovat
K i;.N \ A M . J -i v.\.\ M i; V
T l I.OS VAIiOri XAA
•Ostakaa IJie Welt (.Maailma)", i
huusi .nurjri lehtien myyjä. "Idasta }
' tullut hyokkaaia on pysäytetty, i
ICuhr on yiia meidän hallussamme,:
; I»an.ssaridivi.Sioomtmme ovat ryh- ?
l>nf«>t vastahjokkavkseen. •
0;/-..i ' . i . f - f r . kau.-.ajla :eh.dc-n, S . ; -!
!.a L. '/A'^t. r--'-^'" rnyvja.T: omia '<e.<-j
-.:.'o.n Hui. <>l! . a i n huutan\iL ,u./ci |
l-irt&;i.<u.n ler.ua^.sfon tu',n .r.txi
; f-li. -i;v.o.tava'n.^;aV.,sl. reaktiokcne-
!a:/uf- k*r.s. juuri samalla hsiy.':llä.
pa.-tfmmc :.ht-so, ja sun lurioa t.icia.ä'
ul.".-.'.j : r.'.j. kojviomrr.e.
f . v ^ i a r> mr-l-.d r<a;i;
i'>,i:L eriis oh.ku-kija-'•täiiy-s-r!)
ai-hn<-.ii!.su tavasta, yM'--
\iu-^<)'<v.Yi'ii 'A vac j a i i a n e c i vain p.L-
))tM)'.valkOiSf.Tt'savujuovair..• ' T O S ^ M '.
! ko :uko-.at r:,hv,a tuohon uudellc-tr.'''
' Lum ta;-'<<aan kaike.n, rnita oh l u -
••£(iu.s/'.b:i.^a;, icrjLVua Lc';<.,St ,'i
Juii:.i'.;iu ',yo;-d^f-ii'. >\'. IM/.><•:.' .-nuo-.
'JK'.:'.;n:s • .n. ^".\ir,r.i'()rr.;i:. <;hfJK
'•i'.',t: s.I'.. uv-'.'ujiK"* cci'j'.:av.,ij
as".'n!i,''i Pv.Ia/a p<iai:ii .nr-jl.-
lU.<;r,uol'j 'A'- t o t e u t u m a a n vL.-ri'. -.itVy^n '
mon\'S't :,o-.aJvf jfL.s.sSti tiuj {-o-
^ jj liikkfifi ;• :0n^ ts?niy t;-2Ve' eri 6c,ä;i>'''^käHi!-.i,
rnutioniSjc.s;. • Kurrj-oj-j.. ni.;ri, suuri,, el-- i
tfi sTi\\\hii.r. jfek"-'!,! <. <d(:i ko?i-lapuo'!_.-
t r.'jU',<-am.,t3', 1 iot<,i su J.M
;'jUlu'.;a rn';.<j"...'<'^.as.o.:a A.-'
-£.'rf!.'ik.a, j.sa.'n;iä-'i.<.;i. ^/.;/.i.:a::.a ,
j.no .M.T.f) sn-; tahclauun, :ij .sta la­ma
hoppu"'.
c - t a / a r u Jc.irtm valtauen ots-kkoj^n
".Soiku vaat.i kyllä tUvi:i;jrriistä. - alfa, Kys':e.^sa o i i v a i b n t u l ä i s e n R e i -
S ihiai on jksinkr-rlnmen ke.r.o. vaik-1 n armeijat suuret iyys- eh '-Hold-fa,
st"-imanoover..l:. 150,000 • j a l k a v ä e n -
•nf..;:a>; !.•
Piiäininisteri Frost myönsi \a-jtu-tavansa (.'onaumers' (ias Com­pany
iv aikonuLsta luottaa ka.(su; i.^h(ly.sva Iloista, silla "'^ Canadan.
rakennettavaksi sun nn liehua kaasiipiitkilinjaa . ei silloin ,tule ehkä
kokkaan rakennetuksi" kuten lian '•elitti '^elvaa nimittäin on, etta
. jos '["oronton ..svuirei markkin.al ly\dytiiaän^^^^^Y^
silloin on kyseenalaista, kannalia.ai.o lat. i kaa^iiputkilijijaa rakentaa
pienempiä maikkinoiia vai ien,
M u t i a jo.s nain k a v i ^ , si' p.iniM Canadan teollisuuden tulevan
kehityk.sen amerikkalai.-cni p. i k k o p , i i t a a n . I\iämink-.teri Krost esi­merkiksi
mainit.^i kantan-.i \ l i t ( i i a iieuisteUina viime sodanaikaiset
kokcmuksen.sa; jolloin Vlidy.svallat tarvitsisi itse kaasunsa ja, antoi
Hamiltonin seudulk- vam nu-aialt.i l'.aa-ua Jo< nyt johdettaisiin ,\1-
-bertan kaasu Yhdysvaltoihin ja Mul>s-,..Unista tuotaisiin kaasua To­rontoon,
min sc panisi yhdy.-.vaUal.ii.-ii;n inonopulislien kasiin .sekä
v i e n t i - että tuoniij}utkrcmme h.mat. jotka '•uljett.iisim ja avattaisiin
• amcrikkalai.slen. ra!ian.\iesu.'niniiejij(>}itcideiv.uiidcaän lainkaan ;välittä-m
ä t i ä sätii miten ^e (.'an.id. iu t< olli-i,iuU-i'ir j.t MMI kehitykseen vai­kuttaisi.
I*aan\imsUri 1 l o s i oh ( . p a d t i n u i a lukui^s.i kun h.m \lkimaini
lun lausunl()nsa:yhtcy(ies.sii.:.sanDi,..elia.lapil.\uKulan.:rakenneltavaksi-,
suunniteltu ka^Lsuputkilinja ' ou .-uutin a.sia Canadalle sitten C l ' R :n
rakentamisen jälkeen", r. i ä i n i n i - t e i i Fiost oli "epäilemättä oikea.-sa
- selittae.ssaan, etta Canadan oma'hionnunkaasu 0.11 larkea tekiia <Jn-:
larion tulevalle kehit\k>e!!e.
E i ole epiiilemy.^takäan .-iii.i, etteikö (Inlaiion vaesto ja Canadan
kan.sa kokonaisuutle.s>a.in nuu-e pu>ilu-t.mia.in lapi" Canadan raken­nettavaksi
suunnitellun kaii-^upntkilinjan toteuttamista, jos asian tär­keys
tulee suuren yleisön (ietouii, Kv-jrnx-- ei (jle ninutltiin -en v.i-hemmiist.
i kuin koko Puhjoi^-Uiitarion teo!listutt.un^.•^e^ta, mikä an­taisi
ennen tuntemattoman -uuren >\,-äyksen Canadan kehitykselle.
l'ohjois-Ontaiion miltei'kn.>kemattoman maan uumcissa on satumai­sen
suuria rikkau!;>ia. Xam. i iuonnomo^i!i>Mt -odottavat tilaisuutta
piiä-^tä palvelemaan, ei vain <)nt,uioii. \aan koko maan etuja. Ainoa
mita taalla [itmltuu. <'n h.il()i n leliok. i - polttoaine .Mutta Canadan
aavikkonuiakunnat kelhl\^^t .i- i iH.-esti i)uhuen u l j \ - ja kaasumeren
j^äalla, Meill.i on \u o - i k y m a v i u k - i liaipaa j , i h\vaa [loltto.iinetta,
jos tämä tuiki tarke.i kaa. - i i p u l K i i l n j a takeniiettaisijn ,\lliertasta Itä-
Cänadaan,
Kat.'-otiuna a-i-f.i maan Niei-etiijen kann.dta toiontolaisen kaasu-yhtiön
[uiheet palja- l i i v . i t o.-akkeenomistajien-a pikkiimai-eksi nä-pertel\
ksi omien r_\ Inn ie!ii!'>n-a \u,iksi .Maimilin kaa-u\htion OMk-keenomk-
tajat pane\at rxlmiäetun-a Ont.inon'\ae.st(in ja koko Cana-d.
m kansan \lapuolelli IKita e^ Inkuta \ahaaka. i n so. jaako Cana­dan
luonnoresirssji kehittam.aia. annetaanko Pohjoi--Ontariolle ti­laisuus
kehitt\a juureksi teolli-uuske.-kuk.-ek-i. rakennetaanko Cana-dasta
vauias ja edi,-t>k>ell'inT-meiillijuu,'>m.fa. K.aasu\htiön osakkeen­omistajien
ainoana "ihanteena' j . i tavoitteena o n , ? c . miten saisivat
mahdollisimman pian ja paljon voitjio-o-inkiija it-elleen.
Ja huomioonott.^ien -en tOMa-kin, e l i a ko. torontolainen kaasu-
Viitiö käy :lktii\ ! - t a kamp. i n j . i . i yhdysvaltalaisen' kaa«un tuottami-
.seksi Toronton ahieell" pltäi- i Ontarion kiinlaatij.ikunt;! kutsua vii- '
v y t t e l e m ä t t a >Iimä, i r ä i - e e t i i-<mniuah, nii-^^a määriteltäisiin muodolli­sestikin,
ctta kaasun tuoitänunen h(i>-\alloi>i.i on lain mukaan ran-^^,'
gaistava teko. . .'
f. .Lainlaattjäkunnan j.i-en .1. H<'.xiUherit ( L I T ) on ehdottanut
tiillaisen ylimääräisen !«iunnon pitämi- t i i . Pääministeri Frost un .-in-tanut
ymmärtää, ettil jcnkitliai-iin toimenpiteisiin on ryhdyttävä.
K a i k k i ihmiset, jotka ovat t-ähän mennes.-ä päässeet selville, mistä tq-delja
on Ijy.-ymys, ovat ehdotibmn.-ti AiÄ mieltä, että Cönsuniers' .
k a a s u y h t i ö ei .';aa'.tuottaa Torontoon yhdysvaltaista kaasua.
- ' M i l i s i sitten viivytellään?
•ka: .siia ,ei.-,haliiia • Kayttaa.-ii.P.iluu, •so­tien
jalicei-Sf-en j.htoi.slyohfjn, n"^ kol-rnen
. -suurt-n haJJuu.'>jiD}ij,'ian iJm.-tn
kif-.^ailyja ja rehcliLsin miolm en var-,
ma keino.: ma.-in . n u n taloudelh.sc-n
k u i n : poji tti.sen iilantef-n .selvittarni-
;;(;k,si. M u t i a elloivalvasianomaiset si-^
l a halua, j-is he alk.ivat vicda pc-rille
taantumu,s.voirn.im vnyt:..kohi11eie.'na: 1
fcuunnitelmaii, on Ljo-,ae;jlufjkaii ja
k a i k k i e n .lyotiiitekc;-/ie:i ; valpjian.si)
Kcurattava iLSiairr irienoa ja- oltiiva
valin ina.jjuolu.st.inifiaii koko -joukko-^
voimalla unalluja a.scmiaan. • .Niidc-n.-
j , ; t k a nyt jatkavat piineita suunnilc-I-mlaari,
on .s}>i.i huoinioida inyo.s juu­r
i . toirfntettajen- kuniiaJlisvaahcn 'ö^.
soittaman virran kulkua. - .Sen -ei p i -
ta SI r.:;hkai,sia ni.t.i puuhia, joiden
par.ssa r-Cjrvanli.sot r y - m a t ja niiden
mukaiiajuok.sijat nyi^as/.artcleva
Vapaii Sana, Helsinki
Berliinissä kesäkuun n pna sattuneet levottomuudet: osuivat
.samaan aikaan, jolloin keskustelut: suun-attojen neuvotteluista oli-.
:vat taane
Jannittyksessa vihdoinkin tapahtuvasta önneil:.sesta laukeamisesta..
M i k s i : levoitomuudet .saituivat juuri silloin ja miksi niiden jatkuva
: paisuttelu ns. Jän.silehdjston palstoilla nayttaa pyrkivän hukatta- ;
.maan neuvottelu-, ja supimuätoiveet: uuteen, sotakiihoitukseen ja
aseiden kalisteluun. Rauhanpuolustajat eivät tahdo .-sekaantua
: .minkään maan sisäiäun asioihin. Kuitenkaan ei,voi olla n
ta uudelleen:nou>ievan ja Lansi-äaksassa virallista suojelua nautti- :
van fasismin o.suutta näihin mellakoihin, jotka muistuttavat ta­pauksia
Hitlerin \-aItaannousun ajoilta. Ne tapaukset huipentui­vat
silloin valtiopäi%-ätalon paloon ja jättiläismäiseen sotaprovoka-tioon;
toiseen maailmansotaan. -Hitlerin fa.sismi on antanut sel­laista
havaito-opctu.sta ihmis.kunnalle e t t ä jokaiselle rauhaa rakas­tavalle
ihmiselle luulisi olevan selvaa, mita: vaaraa saman- fasismin
jalleennousu merkitsee.
• Oheellisena julkaisemme lukijoille Tdnään-lehdesta laina-:
lun artikkelin; jossa: kuvataan nousevan fasismin vaaraa ja taiste­lua
sita vastaan.
^niiriuiiri'
.sen Ta.savallan -valtuuskuntaa vaa­t
a a n ; . - . s y y t ä e n ^karkeita-haukkumrisa-noja,
k a k k i e n uusnat.silr.r-,tcn l y h -
mle.n.; y hteistm ja yleisen: f m e o l ö g i a 11
tot i l a s i a ja 20.0ÖO il-mavo:miensotila.s- muka i s e s t i
-'ta: oh -mobiliso,:tu..!-'Corj.umaan..-kuvi-.:i
•eltu hyökkäys ida.sta pain Sak-anj Samana i l t a n olin läsnä craan
£<jueellp" ' Lunsi-Saksan Rauhanliikkeen -,al-tutiskunnan
j ä r j e s t ä m ä s s ä vastaano-
"Talla hetkellä", kirjoitti lehti, tossa. Ensim.mamen puhuja, s-.vasti
.•.,1'joukot;ovat .ajamassa takaa pu-, l i i k u t t u n u t nuori rnies, lausui JiiIk
nikkipartisaaneja,-jotka;:ova:ti7Ös-;!. h ä p e ä n s ä Ita-Saksan".edu,st.^ijnio B u i i -
taneftt maatihija ja hyökänneet
kyliin hankkiakseen -itselleen elm-tariieita.
Nämä terrori.stit. tuotta­vat
paljon vaivaa vakinaiselle arr
nitijallemnie,; .t'
Kreikka luovuttaa
sotilastukikohtia
USÄ:n käyttöön
Ateena. — Yhdy--yallain ja K r e i ­kan
tiedoitotaan:'akoneen' uuden, ren-ka-
in-:: N A ^ r O i n : ''puoUist.u.-keDjuii!T'V
l u n taalla a l l c k ' r j o i t e t n n .•-upi.nuii,
JoM.^camukaan Y h d y s v a J t a i i i l e m o - ja
l.tiva£iov,j.-iiat^ saavat kayttooii.sa
kreikkaIaii.11 ilma- 3a laiVastctuki-
,kohtia,, • Kyscessaolevi^n :tukikohtien
luiMnlaaraa ej ole i l m o i t e t tu
Siplniuk-sen rdlekii-joittival K r e . -
•kair puolest.a. ulkoministeri Stephen
Stephaiiopoulcs, j a Y h d y s v a t am puo-le.
sta , l ä h e t t i l ä s : . Cavendish Caimon.
. .Wash;nKtoiviSJ3a . vaUiodcpartmentm
puhemies; k i n e h t i ihnoittaniaan, etta-ta.
nia Eopiinus ei kaipan....venaatiiv hy-vak.
syinista tai ratifioimista.
ONKO HITLEIt K L O i X L T ? .
•:^';Ktilkiess'aiii ; , Ö y s s e i d p r f i n : ; j ä ; ' puls-|:
burg i j . i B o i i h i r i - . jä^
m-.nu.sta" tuntui yha e n e m m ä n silta
etUi -^•tfö,-:;./;väk^^^
•jatku-yrtsti, • oiehiassa, ^"vjdl^^
-duiikulrtiäsEä'..-^^
• i^örrimtlinV ^;.nun;-.iei::yeh.ii ^miiiUä:'ju-:
ristcesrä.:'/^j;'jla, ;nänV;:kiitsui:"v.VAfr
' 3o.u:.v:ojeii., J.-ntisut .,j,itse;net;';.>-St^
.:cJisia,::p;dc;ttä v - I n i ^ ö k ö u k s i ^^
n-ij-i]i;..iriiOti!le^
: l o k u v a t ö a t terin';;-^-M ;eduS^:
lällav; inissä^-vhaneniineonvaloputk^
:i*äikcä5Sä ;^ Valossa .'öleväii-^^
lukiVettä^^lQkuya-'Roinmei,^
lenfuehs". • Romrtiel ••erämaan'''-'kettui^
(made;:,Jn;^HpUy^vcod/:,!esitys•.^^^
vielji::i•ySdenncn •
!Tiiiuteii\läita melkein
'I:^ä! isi-f^aksä n saäaissa
iväsajf-ivi^sä^i-täUi:'-^
samanaikaisesti. Edelleen tapasin
E r n s t .UommeUn- use;den suurten ku­valehtien
' e l u s i v u i l t a , . L e h d e t julkai--
"sivät;.hähen;.:elämäil^
:!jie:hiiiieStä'^:tai;'R^
j a nuoruus".
• • r a r i t c n a ' ka.kkien näiden i u v a -
I c h t i f i i joukossa on k i e l t ä m ä t t ä -'die
Revuc'': jonka- jo••enn.estaan\S;UUi'j,-pai-.
nos r;n y:)ä i i s ä ä n t y i i y l sen ene.akko-
• tiedphi'-?^
e n s i m m ä i s e n , vuoden: 1934• mulhsluk-
K r c i k a n hallitus hyväksyi heti \ o i - .jen jälkeen kirjoitetun H i t l e i m to-dcshaus'inedu.
stal la-valmistetun
taanoton johdosta,
Hermann Matern keskeytti han:-t
vilkkaudes-saan- AJkaa v ä h t i a . : o .sil­ta,
.rakkaat, y.stavat", han sanoi- l ä m ­p
i m ä l l ä ä ä n e l l ä "paasia on. etta De­mokraattisen
Tä.sa v a l l a n yalluu.skun-tri
on -Läalla 'LansiiSaksassa.. Ja si :iä--
etta... olemmevoineet.-.tulla-.-, l a n n c.
B o n n i i n ja Remagen'iin, .saamme- ko- [^^.^^ ^.^ .^s i>hdemoki..äti,.''
konaan . k u t t a a teitä, "
R a u h a n p u o l u s t a j i a ! " •
kysyisi kansan mieltä? Kysytään­ko
meiJ ta laeidan mielipidettam-me?
Onko Bonnissa . kukaan ot­tanut:
huomioon niitä satoja tur
hansi.^ allekirjoituksia; jotka ke­r
r a t t i i n vetooteukseen uudelleen-aseistamista
vastaan?: tVIutta alkaa
vain vastedes sanoko; ettanie sak-'
salaiset olemme yksirt; vastuus.sa
: kaikesta, mitä : myöhemmin • saat-;
taa tapahtua . . .'"
.iu;iö£sa, matkalla Dy.-^.seldorfisla
•iJuiSbUrsiiii/ei-ä^
.veäiK-än/'tyänJLhtaja.--;joka',yiiihe:-sor
rian-aiiana:oh kuusi..kertaa haavau­tunut
ja n:.kyi-,n tyo,skfc:!tek-a lasi-;
i.isu.kkecss 1, selitti minulle:
: : - E : - I Saksan: kansa e;.sotaa:. • Syy on
'r.aakaupungiss.T:-.-, .Mina .olcm...so.siahsti •
l u u t t a :
1 ' - l l y o n t a i a a , etta he tekevät kaik-
! kensa, tosiaan kaikkensa, saattaak-
;;:See:a-j^^r t^. y ä i i l s en
j:nväah']^oli'tnk^
I dan tekevän sen tahaiiaan!"
" K e t k ä he? '
Keskusielutoverini -; katsoi
j r i t t a m a n a p:-.te!!a ihmf-ttelyaan
;-tutriVkySyTnykken^^
kb he. Sehän on vallan sei,aa, l ä n ­tiset
liittoutuneet ja hallitus M tä
Inttoutuneisiin.tulee, m m heita ei voi
s y y t t ä ä avonnelisyvden puutteesta.*
L u k e k a s h a n tarna!' Ja haii ojensi
.•ninulio tl aan uusfa.sist sen lehden,
•Deutsche Gemiii-schart" iS?.k,san
Y n t e i v - i s y y s i . L u i n seuraavaa-
:-::ll-Sätiii:daj^;;Evenl^^
3 1352 .puiva:y.ssa- numerossa - n m e r i k -
kalainen..Saksan- Kysyiiiysien -eri.vo.is-t
u n t i j a James ODonnel k h j o - i t i ot­s
i k o l l a "Suuri • välttely-.Saksan..-osuu--.
dei;ta:':TaisteIevai;ko^-^^
^•däh^i-^Vinnailamm ••••A.^'M':^'^:^}
SITÄ
- J A -'
TÄt:
AUTTOI XOpFier, -
P e k k a - _ ^JJl-
/.otiin ynden pojan, ka.-, ...'^
luun kädet likaisina, "'""^
SJ^W;v:---;;Aijttä:kc^?ä^
-Pekka. — AU-te, -ä-j»
k a l k k i e n poikien k-de;
»
KOHTELI.\ i s i i -ä
l a k k a a r / i m ä r t e l e ^
minun peittaa kas Ilar.;' kTrr:.-'"
L u u t n a n t t . . ' - E.ha.i st'tT'
dan k ä t e n n e o;,--!! a:',a.T J1--1*'
siihen , tarkotuksesiy. ~"
LEHTIIN EI VOI UOTty
R o u v a : — Kama sukai o-,£-.
v i l i a a j a lehde;sa .saiv.,f.!;n nc^
l e v ä n täysv.llaisia
;/iKaUJDpiAS:
y a h ä n ;5an^malehtirg^^^
Rauhanyeioomusla
levitetty kautta
, ko.ko maailman
Toronto. _ C.ini-.d.in R-^UIK
: "Bonnin hallitus perustaa poii^
•tilkkansa,väitteeseen, etta Saksan .. ., .
kahtiajako on lopullinen ja kerta- f ^""^ "f"'' ''^'^^-
kalkkinen. Huomattavin iaisieU- l^^'':^^^', '''' ^^^'^^'"-^
ja taman ajatuksen puolesta on tn , , , ^
Konr•'a••d,: ,.:.i « e n a u e r . N o..jd..a;>k:-s^e-e;-n.; .^t:o:-: , i .^.P^' -"'^'^''^. ^y'^^s^,,.en-^i..icuun
teuttaa pohti.kkansa Lansi-Sak-• i-auhankPmp..n:ou l^^'
.sassiv. länsivaltojen ohsi ollut ^e-[ --
kaistava tri Adcnauer jollei lu-.nta j
Lansi-Saks-fin
.Vierufitovei-.ra .el -lainkaan •• vierok-
•'OLI,SI PITÄNYT TEKAISTA . . .-j sunut tara tun;:r-:tele-.aista kiS5m,s-
B o r l . i m n edu.stajien käynti, jonka i 1,1 vaan vastasi vksmkertaisesir • E n
ol.si jo ollut olemassa!"
V ^'•:Kuvit(yIkaaiiän ^
ta-Vä-ikeUksiä',.-joiia.'noilla
i n c r i k k a l a i r i l l a oli-si ollut \oitc-tt.i\a-
.nilan sanoi::-r-työttäni^
;;k; nVkesk u siel ei-na; i iI? Ma ailiiiiiSai;
j hni'<onferen--.n JJ laitiue-.ra
10,J4,
.";Kai;a;:is^liVvini^
;;suiit:äv::-alili^iV^
levitc-f.y ih.-.ii-,teii kPikuuttc.n
-pi]käli'::sesti ,nai;rähta^
;j>i?^,Va:ad.itaanc
;;fcnvVal;it:en>isliJ^itcjtn^
mi'i.-iitysla "v l a l i nr-n l e h d i s t ö ' on
J ä r j e s t e l m ä l l i s e s t i pyrkinyt nntaioi-maan,-
o h : t a s t a huoli.matta ke.skuster-lujen
j a kommentaarien aiheena koko.
Lansi-Saksassa. ; .: . :
"Me tavallLset kansalaiset", sa­noi
minulle eräs käsityöläinen;
-iianesta : l a i n k a a n . :Minun on . m y ö n ­n
e t t ä v ä , . e t t a - . s e i t s e m ä n vuotta sod^en,:
• p ä ä t t y m i s e n j ä l k e e n en vielä ole löy­t
ä n y t , omaa :.li-njaain p ^ l i i t t i . s e s t a . e l ä ­m
ä s t ä m m e ! " -
'/.^Ollessani-,nia.'tkäiia.-fc
'jaa., palatakseni. 'Rariskaah;. e r ä s ;-hen-;
jonka .tapasin eräässä . Duisburgln kisen- t y ö n tekija, lakitieteen -ja työt-o1utkapakas.
sa, "me emme h.ihia tomjyden tohton, :i:uten hai. itse
muuta:.kuin.rauhaa. Mutta ikuka |'.sanoi,csoitti minulle*, seuraavat' Sa-
O.si ollut saatava ai.iiiaii s. n t c t l t . -
nen: Adenauer.!'
, Jvjärä -ef iaiisuhUt' könimiiiiist:'; :y3an | -n?uvottelajcn.;a
•Hfelene-;.-Wessel;' -vKeskttstaM-puoiloefen- :.,-i-;iuhan.Äonnteac• hyvak-s-yivät
'.aikuius-,allanien ja.seii Ila.i on iun- f-m :v':-J~kov...=::n p taaue^iaan icLvj
maan: astuvan s o p i m u k s e n - e s i t t ä m ä l lä
s i ta p.iilamentin hyvak-.ytlavak.si.
T ä m ä :muodolli.suus: toimitetaan i n y ö -
' l u ' m . nm
Y h d y s v a l t a i n vaUiotlepartmentin
puHeinie-s serut!;.: e t t a iiamaMtuk-Jcoh-dat
:tu le v a t : olemaa n myös •, mu iden
: A - h i t o n -sop,musvaltc5jcn rajoitettu­jen
ilina-:..ja marivoimien. paaasiallir
sesti :' spesialistien . ja teknikkojen,
k ä y t e t t ä v i s s ä ,
• K r e i k a n kanssa solmittu sopimus on
j l ' e e n k i n sam-inlamcii kuin .sopi-mul-
tset. j o t k a : o n solmittu Portuaalin
ja Lsluim-n k.\n.ssa. Francon F, p a i i -
ja cli pUjon vaativampi j a l i u ' . u t ti
tukikoht.aan vam '^ilU chdoll.i. etta
sille amietaan -satojen niilioonien
dullaneti edestä -a*, u s t u s t a ' ase.den
ja .sotatarpe.den inuodJ>.>i.a
Taft-Hartiey laki
entistä pahemmaksi,
sanoo senaattori
.-':;'v:-r:-::';,'<::.-::.:..:-•»:.:;.;'::; :;v-,;;;';-^^^
Sprinfcflfld. — H . n o i i l n senaattori
Paul n. -Dputia.s isanoi taalla e.len
pltama-ä-^aan puhe.".-^i etta Tafl-
Hartloy laki tuHa.m tfkimaan j y i -
• kemnm-i.«L:' uir.oita..' kuUt aa n v k u i n - so-e
n t i s e l t ä ä n on Hän -anoi etta re-publlka.
xmen enc!i:mi.<;to kan.-;allise--3.-.
t>i)SUht:olautakunnas.s.x tuk>e tata Li-k
T. f-iten kiiyttamaan 7—
Doug!.^-? >anoi etta lautakuiinan
'ludLMi pu.ieenjoht.\ian t3.iatoki.'st^i on
k ä y n y t stlville h ä n e n tarkoitiiij-ensa
t e h d ä lam ;ulki;ina-v-a uit.ov.vstaibia
muutoksia. Laut.i'<:inta vDjdaan
^iiuiodo.-t.i.i sellaiseksi, etta tyon^nta-i
. i : vor».it..sa-ada '^l^^ta untou.-) Tiä-j
i i t t . i v i a paatok^a. lankun .-isaltyi-v.
it jseU.-iiset^ ".'iscet". joita 'talouslä-^
maannukie.i' aikana , veid.aan hyvin
.5:!.iytta.H- .u:iio:den::.ha.joitianiisecii/:'^
Puhejis-aaii. jonka fona.it.tori Doug- •'"'•^ '"Maternin, rri Karl Hanlanin
d e n p e r ä i s e n . e l ä m ä k e r r a n , ; H i t l e r hi
kouristuneet- ipiirtect seuraavat: t ä nä
p ä i v ä n i i : E ä n s i - S a k s a n . - s u ' u r t e i i : ^ kau­punkien.:
korkeilla' '"senilia::..:olevista
mainoksista alituisesti. ohitse.<ii:-6hti-
•.la v . i k i j o u k k o j a . ..
E i p i i tumaan kierrä lansisaksilais-ten
parissa :seuraavanlais. a ;juttuja:; .
. . . "Ettekö tiedä, mita maail­massa
tapahtuu? Ost.ihan toki
kuv-aiehtia, hyvä veli: Niistä saat
. a i n a k i n tietää; mitä maailmassa
tapahtui "Tuh.itvuDt:sen Valta-
.'kunnanvr-j vuoden aikana: '-Mus-
• solinin rakastajattaren muistel­mat".
"Mitä, Leni Kiefenstalil sa­noi
Fyhrerillc" jne. jne."
• M i t a — m . i a jninut? Saksas-
.sak.-j-:oIisi: poliitikoita.: jotxa-.iialuavat
l a u h n . i ' Raihoituhan toki! "Kor-keunnialla
taholla" moilla on ka kki;
i n i k a on larpeelhsta tchciaksemme, lo­pun
s i l t a '"
rr A - S A K .< A N V A L T L U .s K l' N N A N
VA^TA,VNOTTO
O l m parasta aikaa B o n n i s s . i Sak­san
Demokraattisen Ta-siualLm val-tuuskuiman
sa.ipuessa tuomaan
•'Bundesiag'ille" ch Lansi-S.iksan
'oai l.iine.it.ile "Kansan Eduskunnan'
k i i - j c t i i . j c s s a esitettiin koko Saksassa
. toun tettavven-ylei-sten vaalieivedelly-:
tyk.sia tutkr.aii \hteisen komission
muodostamista
:-. S y n k ä n . t a i v a a n -alla- odotin taajas­sa'vasij:
o-akpÄsa Kolenzerstrassen: k u l -
;inassa.. .Sattumalta - j o u d u i n - keskelle-.
na-siyn:na.i. jossa naiset huolellisesti
k a t k i » a t seikansa taakse suuret kuk-kukiinppuiisa.
jottei poli si riistäisi
heilt.e mita,,
Mutta ministeri Lehr, joka cn tark-k.
i in.es, oU m ä ä r ä n n y t virailisen k u l ­kueen
kulkemaan kiertoteitsev ,
M i n u n onnistui kuitenk.n paastä
"Bundeshaus'in" edustalle juuri v l l -
de.i \ a l t u u t r t t i n . Otto Nusehken, H'er-
Tamä kuva, missä Helen ja Morton Sobell nähdään l i y m y i l e v i n ä , ön
otettu ennen kuin .>rorton:Sobeir vangittiin; .Tiedemies Sobelliä syy­tettiin
Rosenberjfien jutun yhteyd£.s.sä ja Vaikka, h ä n ; kuten Rosenberg
;pariskuntakin.;:kielsi:jyrkasti syyllisyytensä, tuomittiin hänet 30 vuo­deksi
Alcatrazin vankilaan. Ileleu Sobell ön kulkenut eri puolilla
.Yhdysvaltoja puhumassa puolison.sa puolesta.: jonka asiasta on jätetty
vetoomus.' Eokakuun 10 ja 11 pna pidettun Chicagossa konferenssi
Rosenberg-Sobell jutun johdosta.
p u n u t l a m a n puolueen, -puheeiijchta-,
j a i r p a i k a s t i i ' ä n t a u t u a k s e e n;^kq^
tMsteluun^ r a i i h a i i piioljsa^^
•'Bonnin .hallituksen.entiseh' sisä
niiii' s t e r i ri;-'.tri';Lehrirl.;.edeltäjiintri . '
•Heinemannin:--'.kau.ssa: •h.an-''on -':perus-'
•tanut;.:: jäi^jefildn ' ' " N o t ^ e m e i n i i h ä it
fvr-den P i i e d s n m Euro;-ja.'. (Euroo-:
pan-.Raunan Puolustajat/;.. .
. -'"Minulla, vr. :melkeiir. joka-' 'ilt-a-.ko-,
kous: jossa on ..l-asnä n. aoO' honkca-',
han sanoi 'He ovat inin.sia, j'jtk i;
haluavat .-tietojai.ja jo.tka edustavat
käik;kiä-:po!iiltis:a';;SUunta.iik5i^
— Ei.ko koskaan ole jr. t c t l y 's: O D - |
lo.da" kokouksianne?
— K j l l ä . luöiin^Tiiscsti, Mu'.ta on'
huomattava, .ctta- aloite :tus--cin :-koK.-'
kaan tulee •kuulijam purista: Se :-tu--;
lee:. eräänlaisen •.. ccatier yhtyeen-:, ta-^'
h o l t a ; . j o k a seuraa minua jokaiseen
i-uhe:ilaiiUuteeni "
N ä h d e s s ä ä n n.eman nolon ilme?-
ni,fco;./.i> t ä s t ä en losiaanrcaan ym-;
:.martu'*.iy:. i n i t a a n ; :IIele:it; V/essel :sc-:
•littat;^;:-:^^
' Tuo kenties tuntuu te.gta c m i r u i -
selt'ä..':"::;Minäv:oleh:! jo ' tottunut :si;:Ken;
ajan.loon. Joka kerta tuo tapahtuu;
suunniiieen^;: riäjri; 6 ^
vastustajain lentol€ht.s.a kokoussa­l
i n ovella; •.. Ja •puheeni • p ä ä t y t t y ä - i l ­mestyy
' p j a o s a n es.ttaja " Ha-i oi,
n u o r i s ä l n t t p l ä i n e h ^^
Jugend" jai-je.-iton jasen Nania nuo-
-ru'saiset, jotka .l.T.e.s^sti o at \ a i sm
varattomia tuodaan melkein ama k"-
;;kouk'5iin./j.ik^;',hj^
la tai vuokra-autolla, Ja he .':elitta-
\ a t :
" M e i d ä n on pelastettava isän­maamme
Aa.sian laumoilta. ,jnf . '
.Tunnette:'.käi;'Sion
S l«»n nousee puhumaan n s Ha- i
Saksan pakolainen, joka i.ikufavin
sanoin ku-.aa sitd "suuna pc-li..a",
jonka vallassa han siellä eli.
K . l m a s esiintyy ' t ä y s . n T.uolueetto-
: ma nä ::^Kli.yöiä taksien :Mu^
• sciäsa •• Maii-ilnri-h :R;a^
"tobniUk^eiV,:-Jek^a;'.^
'k^älie. N;.u^ust'9j;iio;:£H,'- •^^X
AjU5ti;ai;a:;sa.''p^ ifeiettyV/iriuri;
;hankBnfei-eii js'^
jqitlt;''"jääii'estys: '.raiih^
: j a - S i i m o i n ; " ön .'^kamppailu, :käyn3i=
:iiaikk!älla/.:nT?i'a'lmäss^^
.niu3.':jotä.:oh' ilev-itetty;;'Canaäas>2:;
;sa;atettu' ;:k-iikillä ':'kielil!ä kaS
;häaiImav'känsojeiv^;iieB^^
=.i:a, £,."ioin Cän.>dis~i cvat tivg
iiet;;ihmisct; :kyi:nän:sadan
|.':Senv^^ä-^?-i3^ia:;.,'-''.^;
m. n u n - k 1 m pp uu n 1, • a s e t ta en • kys»
.;a}a:£ek'si :;tpdisteläni'v^
. ';7.Mlittä^U
•:ihniiset'i.-joiäin:'e^
' kykerie yän->'hä ikä ilehi-ii t
" k e y t t ä m ä a n .puhujaa, huutava;;.'!'
ja.-aa jo ul-js t i i i C-J'^-Cdi-pfi:
n o n ' "
:"l\Cuuten.'ette';ym
Helene-'A^VesseV"
: :'mäaräms:;3.yhtenäisyy^^^
s u u r v a l l a n . sopimuksen vasfasta.K
'käj;tettäylssii-'qiG,v
l i t e t t a v a s t i k y a r ä t ' b
>me':RU:;;ielia;!l^^
:;:;'--';-JgvEn
me ta - l i . k e ''
:';:'• ;^;:?5P:^ngk^
ei Gle:kiinteiiäi^järjeStpiniioiiojte
o:i muuten muuttuin.iss,'. "II-^is.-!:
• lä-SiUk>eeksi':v-^^
soti^is.a pariamentaaf-.k.-ioja -
ep<'< l e n i a t i a moikitsee i.ol:!tt.5'ä:
tysas.-ielta.
;:::9fJ:^Mutta|rne
valttaa n ä k e m ä s t ä . l y . i i i «'jur.'-i^-j
ke,uksiaaiim-,
—- .Ia kuitenkin Iisaa W
\Vcs5.el sälsilcvasti ^ li>nnil
vaikka u-koisinkin; etta
tuhoutuu Ivuomcnna. niin l>»i'^
kin vieU tana päivänä isluitiis
.:iiuorcn omenapuun*" ,
PÄIVÄN PAKINA
las p.ti flhnoi- State Federation of
L a b o r i n vun;uises.<.i konvciitMopissa,
hau van tl mvös etta Esenhovverm
h a l l r u s en a n t i n u : ijr.liitukseii kon­t
r o l l in . - u u r l i i k i - v l l e . S e on emakv..:vat
sellainen myynti- ja Iahjoi;teluah:el-mnn
joka i-V.k:u\ k a n s a l t a sille kuu-^
luvat luonnnnr.kkaudet s e k ä ' l a i l l i s en
turvan a j a t s ä ä / . - . k e s t o n nvuttomaiia
suuro.mlstajahi armoille.
H e i n r i c h Homanm ja Ernst 'GoJden-b.
itimm astuessa .autostaan.
Yhdistvksen "F->'r Fr.eden und
F r o i h e l t " (Rauhan Ja Vapauden puo­l
e s t a ' » auto oh pujahtanut ''poliisi-;
suoja-autojen'.* ohi;, ilmeisesti ,'järjes-.
tyst.i y l l ä p i t ä v i e n virano.maisten'* hy-vantahdan
ansiosta!^ Ilman ' m i n k ä ä n ­laisia
esteitä auton" k o v a ä ä n u i e n put­ka
i i i slsuansit Saksan Demokraatti-
Kun herrat määräävät n i i n . . .
K u t e n asioita seuraa','nt lukijat h y - ; l a iD.stavatasoisiai urheilukilpailai-v
i n tietavat, anto rat papei-i.-eurojen: hm,
ä ä n i e n avulla viroissaan istuvat S u o - » .\rutta mm kum sanassa san'taan,
men T U L i n sosdempomot B u k a r e s t i n f esivalta ei m i e k k a a ' h u k k a a n kanna'
E i k a T U L : n pomotkaan olleet tur­haan
soti-sopaan pukeutuneet,
E n sm he ryhty yät ker-ääiiiäi-in ur­h
e i l i j a i n nlmia julistukseen, jossa
f e s t i V a a l i k i l p a i l u i hm . osallistuneet
t u o m i t t i i n maan 2'akoon.
' T ä s t ä honimasta t u l i k u i t c n k ' n tay-i:
d e i l i n e n pannukakku, alvaii sellainen
l e h m ä n lepoma .silla vam muutama
k;,in.menen T O L - n ky.nnrlenista tu-hansista:...-
urh,eilijois.ta::-.-:^m.Oi---':julistuk-
T U l i - n ixjmoilla oli ku tenkm iie- soen n i m e n s ä --' osa n i i s t ä k i n vahm-festivaahkisojen-
aattona'ulos :_korkean
ukaasm;: jossa: ankaran, rangaistuksen
uhalla kiellettiin T U L i n urheilijat
osallistumasta.naih-n.kuluvan vuoden
h u o m a t t a v i m p i i n - - u r h e i l u k i l p a i l u i i t i n .
.::>-^.-Nain--tekivat-.TUL:nikorkeat lurhei-:
lupomo:,, vaikka: esinvTkansainvalinen
u r h e i l u j ä r j e s t ö j e n keskustorni kunta
o l i ilm.ontanut, etta n i a i n i t t u i i i i i i k i ­s
o i h i n , on urheilijoilla täysi vapaus
osallistua.
lanne. ÄLssa o.i t a i v i t c u hy.-ia. u r - | paäe.-^toa tayta. on se .-lel.otx. Pj
h e i l i j o i t a j l i h n k i i i edustusatieliahm mutu tunkiclle pty'k.tta'a-si
s.ellä on langaistus unohdettu, i n u i t . i johto on 'festr,aaLk;.5..niyi5es3ä Äj
inlssa se ei ole olhit taipeplliiicn s . t l - l k H a i l a tavalla ioukrt\':u; tjfl'-^-^
la se on julistettu ankarasana.^^Cbti | h e . l u n p r r i a a t c t t a ja a-isa-H-iu'=1
' • l y n k i v e n - ' kaulaansa.'.
•Vättsu,us-o5i;näi^
se.naan j-jhdon tjpcryys ; i psl"-!-
voimaan.
H J on aiheuttanut ylcLsta p.iheksu-mlsta
ja lukuisten vaLtal ius---.cieii la­hottani
sen
dossa. ' e t t a ' amerikkalaisen isanta
•maan-iahdcfc.eivat::::lule mukaan.- ja
nnnpa he kuuliaisina poik na maala­sivat
kistista punaisen piruiikuvaii
Semalle ja - lukivat julki juurjulmat
uhkaukset nuta 'vastaan, jotka mah­dollisesti
aikovat k s o i h i n osallistua.
K a vi sitten kuten kavi. etta lähes
2,500 muu.--, nuoren ohella joukko suo­m
e n , , T U L i n urjieilijolia, aina Suo­n
i e n mestareita m y ö t e n , ma-tkustl fas-:
t.VaaUm ja osdllistui siellä kymme-nfen::
tna!den: pn-itdeniinuorteu^raiika-.
ista ,teKeinaan ssumom itu •^"i.,,'< '"-/iJr.
gossa.
. Herrat e'vat kuitenkaan silta p i i -
taniiec: Olkoot urheilijat .mita miel­t
ä tahansa, kannattakoot jos t y k k ä ä ­vät
iu'heilun ptjriaatteidcn mukaista
k a n s a i n v ä l i s t ä v£lje]Iist.i urhe,lutoi-nnntaa
he. suuret pomot, ovat kui­tenkin
niitä j o t k a . m ä ä r ä ä v ä t . ' v
Ni n p ä sitten onkin, alkanut - seu-j
r a t a rangaistuksia, k i l p a i l u k i e l t o j a ja
seh sellaista,
Tosin pqmC)jen'on t ä s s ä k i n ,asias-,
saJ; täytynyt',»- kiemurrella v,suine,;.suiii
N i i n suun on lama T L ' L : n urreih- f pa.suus jOkä cn suurc-.:s! liä.t^is^
jaia-..toyere-.ttei!sa.-..puolest.a •-:t..^i'pä'yiu- '
nut joukkotsiHityminen, etta T U ' L -
iehtikin. on oll-at p.i.-ioit^i-.u peitsen
taittanjls(|ey:H^
iestä vaikka sen oli';! maata p laa
^ Viiä3i;^iruC: ii. ^
'mutta myös.-: n s.saiseile "-o.m:
S-^ e n l p n c i j t - t äm a s^
kannattaakaan puhua,
T ä s s ä y h t e y d e s s ä ön ny/a
..nappinsÄ,--.pais-.:.tä-na'i3islä^3äiiö?Si'ä?' , _e .- etta m i n k ä ä n mu-^n cu:W
T ä s s ä v.i.-ne V 1.1 o l l a eras T U L - l e h - [ sen maan urheilujaije:..o- if^
den vakituiSiSta pahtanikkarelsta tai - J n e i m ä a porvarilliset k'j;r. tyo-äfS
r.ia asiaan ja s ta h . u i a r . sinne t ä n ne
s?kQ.teraiaan nivoiitäa, etta johdon
t e k e m ä paatos ei liene ollut oikea,
•matta e t t ä s i l a on k u i i e i . k i n itiji-at-tava,
.
Han Väittää, ctta j i v ei pomojen
maäräy-icsia toJelli,' ui.n .-»iiat inetu-va:
plöroksL
Noin_ensisilmäyksellä saattaa v ä i te
n ä y t t ä ä verenpt.ivalia, timtta la'nem-nnn
tarkiistettuna sq osvittautuu seu­laksi,
. , •
On n i m i t t ä i n muistettava, etta ur-heiluhuon
paamie.sten velvollisuute­na
on johtaa hiton to.rnmtai sen
s ä ä n t ö j e n ja pe.naatteiden mukaises-i
ja nama vei o'ttav'at veljelliseen
k a n s s a k ä y m i s e e n kaickien mutten
tydlaisurhellUTäen karissa. • ' .
4^ii^h^A.^.«:i^tat)^/^n3I^^^Jai^
'M
•porvanll
h e s i l u j a r j e s t ö t k a a n k.el:<i:''-f'^ J-^
aan csallistumasta Buk<ir=ä;-i
jvaäifköp^iioM
k . l p a i l i j o i t a kaikista " ^ - - - ' - f ^
maaiimanennatysmiehia ^'i^"^^,^^
i ä i n e n oli e s i m ä - N o r j a n Stranci.
;iJ:J;M||gf
sanoo toimeksiantajam-a
ren mukaisesti etta kun :-.e-'^_'_
vat m ä ä r ä y k s e n mita sita or.
\'\ oU SS v p . i k a kurnia ,u ^ ]
vaikka kuinka vahmgo-lhr-S'
. Mutta suomen urhe ir-a '?
nuoriso ei''ole samaa .Tiic-itä.:
SS ei halua amerikkalaisten
sodan pomojen määrittelyni?^'?
koimista liitossaan. ' vaikka ' i
pamput s l t ä ' h e ; U e kuinka '<-J^'^;^
-Se on n y i jo n ä h t y ja se