Vapaus, August 29, 1928

              Kesfdviikkona, elok. 29 p;iiä W€d„ August 29 No. 186^
Yhtä ja toista Sqierior-järveD kaksois-kaqmi^
eista
T H U N D E R B A Y N Pimi O K OLLUr J A UESEE TODENNÄKÖISESTI
' E D E L L E E N K I N H U O M A T T A V I N SUOMALAIN^EN ASU­T
U S K E S K U S CANADASSA
E r i lähteistä keräillyt EL S.
On Ikäanlnrin luonnollista, että S u -
periorjärven rannalla sijaitsevista
kaksoiskaupuneeista on ensiksi pe­rustettu
se, mikä sijaitsee Joen suifl-la.
Varhaisempina aikfttTtft kun el
ollut muita kulkuteitä käytettävänä,
k u i n vesitiet, perustettiin asutuksia
m i l f e i aina Jokien suulle Ja n i i d en
varsille. Niinpä historiatiedot kerto­vat,
että nykyinen Port ^ i l U a m in
kaupunki perustettiin vuonna 1667
kaupankäyntipaikaksi, missä ympä­ristön
silloiset asukkaat, intiaanit,
kävivät vaihtamassa pyydystämän^ä
turkikset silloisen tuotannon tar-vlkkeihin.
Joina lienee ollut etu­päässä
väkijuomat, ampumatarpeet Ja
Jonninjoutava rihkama.
Tässä Kamistiquia Joen suulla sijait­sevassa
kaupxmgissa ilmotettiin vuoden
1901 väenlaskun perusteella asuneen
4,800 henkeä. Kahdenkymmenen
vuoden kuluessa o l i väkiluku noiissut
r i n n a n Canadan yleisen kehityksen Ja
väestön 'lisääntymisen kanssa niin
että vuonna. 1921 toimitetussa väen-laskussa
Umotetaan Fort Williamln
fuukasluvuksl 20,541, Joista oli mie­hiä
10.712 J a n a i s i a 8,829. Viimeisim­p
i en arvioiden mukaan Umotetaan
kaupungin asukasluku n o i n 23X)00 hen­geksi.
F o r t Willlamissa sanotaan muiden
hyvyyksien lisäksi olevan 15 kirkkoa
sielujen böyläOmlstä varten J a ainoas­t
a a n kaksi sairaalaa meidän ruumiil­l
i s en hyvinvointimme korjaamiseksi.
Baltloteltä sanotaan olevan noin 31
maUla Ja l a i t u r i t i l a a noin 26 m a i l in
pituudelta. Sieltä lähtee hyvä autotie
JJuIuthiin.
Fort WiIIlamissa Umotetaan olevan
kaikkiaan 42 teollisuusyritystä. Jois­t
a 36 pääoma oU vuoden 1925 teol­lisuustilaston
perusteella 20,973,799
dollaria, pttäen tyOssään yhteensä
960 henkeä. Joille maksetut palkat
nousivat 1,273,298 dollariin. Baaka-ftlnelslln
Umotetaan käytetyn mai­n
i t t u n a vuonna 4,929,120 dollaria Ja
tuotteiden iarvon nousseen 9,002,657
doUariin. Joten tyOn kautta tavaroUiin
lisätyn arvon n^lärä nousee 2,800,239
dollariin. -
roit Arthnri — toinen kaksofar-kaapmiceista
tunnettua ennenvanhaan Prince A r t -
hurs Landingin nimellä.' Asukasluku
oU vuoden 1901 väenlaskun mukaan
3,214 henkeä, nousten vuoden 1921
väenlaskussa 14,886 henkeen, mistä
mädästä 7,727 IhnotettUn olevan mies-puöUsia
Ja 7,159 nalspuoUsia asuk­kaita.
VUmelsimmät arviot sanovat
asukasluvuksi noin 18,000 henkeä. •
V a i k k a Port A r t i i u r osottautuu asu-kaSluviUtaan
pienemmäksi näistä k a k -
solskaupungelsta, n i i n sUtä puhutaan
finemmftn suomalaisten keskuudessa
k u i n naapurista Fort WUliamlsta. 8e
johtunee UmelsesU sUtä, että Arthu­rissa
Uenee enemmän suomalaisia
asukkaita. Port Arthur on myOs
Thunder B a y n pääkaupunki, sillä pU-r
l n oikeusistuinten keskuspaikka on
sieUä.
A i i ^ u r i s s a limotetaan vuoden 192S
ieblUsuustllaston mukaan oUeen y h ­teensä
22 teolUsuuslaitosts, j o U i i n k U n -
liitettyjen idUiomien määrä oU 9,817-
.224 dollaria Ja Joissa työskenteU kaik­k
i a a n 783 työläistä, JoUle maksetut
palkat nousivat vuoden kuluessa
1,017,268 dollariin. K u n raaka-ainei-sUn
Umotetaan käytetyn 1.420,199 dol­l
a r i a Ja k u n valmistettujen tuotteiden
arvollmot^taan yhteensä 4,662,368 d o l ­l
a r i k s i , n i i n Jää työn kautta tavaroi­h
i n lisätyn arvon määrä 2,224,901 dol­l
a r i k s i.
KaksdsksnpnngU ovat täriteä
lUkenndtesktis
V a i k k a kaksoiskaupungeissa löytyy­k
i n huomattavia ^teollisuusyrityksiä,
kuten paperi- Ja puumassatehtaita,
suuri kuivatelakka, laivaveistämö Ja
Jauhobaoylly, n i i n kaikesta hucdlmatta
ovat kaksoiskaupuhgit huomattavim­mat
sen erikoisen tärkeän aseman
v u o ^ mikä niillä on lännen aavi­koiden
viljan markkinoUle kuljettami­sessa.-
' • • • •
länneltä läin tuUessa o n kolmella
tärkeänä rautatielinjalla i ^ t e a s e m a n -
sa kaks(äskaupungin Järvilaitiurien vie­ressä
sijaitsevien noin 40 suuren v U -
JasäUiön ääressä. NUhin tyhjenne­tään
rautateitse vilja-aavikolta saa­puvien
viljajunien kuormat. Niistä
taasen v i l j a edeUeen kuormataan l a i ­voihin,
jotka kuljettavat v i l j an kauem­mas
itään, kaiken maailman markki­noUle.
Nämä vUjasäUiöt ovat noin
70 miljoofnan bushelin vetoiset Tähän
mennessä on näiden säiliöiden kaut­t
a kulkenut markkinoiUe enintään 381
miljoonaa bushelia viljaa vuodessa,
v a l t a v a osa viljasta kuljetaan edel­leen
vesitietä myöten, sillä vuonna
n i i n Fort wmiamlssa, kuin Port Art­hurissakin.
Edellisessä paikassa K a -
ministlqula joen suun rannalla la
jälkimäisessä muutaman mailin etäi­syydessä
Superiorin rannalla. T^stä
liikenteestä Johtuu, että ktanmankUi
canadalalsen rautatiejärjestelmän. itäl-suomalaisen
työväestön päivälehden.
Vapauden levittämiseen. Sftlä siinä
suhteessa <m Thunder' B a y n piirissä
lyöty jotain taimin. Sen osottavat
numerot tilaajain lukumäärästä ver­rattuna
asukaslukuun Ja muiden paik­kakuntien
vastaaviin lukuihin.
Lutilisl olevan selvää, että canadalal-sina
me haluaisimme seurata etupääs­sä
canadalaisia asioita Ja tapahtumia
ja niistä saa parhaan selon ainoastaan
oman lehtemme. Vapauden väUtyksel-lä.
Vapauden etusivun uutisista <m
noin puolet canadalaisia asioita käsit­televiä,
eikä mikään suomalainen lehti
tällä mantereella kykene voittamaan
lehtemme siinä suhteessa. On luon­nollista,
että lehden muiden sivujenkin
set linjat päättyvät Fort wmiamUn,
josta taasen luonnollisesti alkavat
läntiset l i n j a t .;
Kaksolskanpnnklen llikennetärfceyden
edellytetään kasvavan
kun St. Lawrencen vesitie tulee jos­kus
maailmassa syvennettäväksi, niin
että sutiret valtamerilaivat pääsevät
purjehtimaan suoraan Port Arthuriin
tai Ftort Wnilamlin, eikä ainoastaan
MontreaUin saakka, kuten nykyisin
on asiianlaita. Vaikka sitä ennen val­mistuva
Hudsonlahden rautatie ja
Fort Churchillin satama vievätkin
jossain määrin sitä rahtia. Joka muus­sa
tapauksessa tulisi kulkemaan niin
i^dästä kuin lännestäkin kaksolskau-punUen
kautta, n i i n lienee syytä otak­sua,
että St. lAUwrencen syyvennetty
vesitie tulee todeUa lisäämään kaksois-kaupunklen
Uikennetärkeyttä lännen
tuotteiden maailmalle lähettämisessä
Ja muun maailman tuotteiden k i i i -
Jettamlsessa edeUeen lännelle.
Näiden kaksoiskaupunklen suur- Ja
jdkkuporvarit hokevat tämän tästä tä­män
St. Lawrencen vesitien syventä­misen
tärkeydestä. He näkevät sUnä
mahdollisuuden voittojensa lisäämi­seen-sisältö
on samassa suhteessa suurem­massa
määrin canadalaista. validia­kaan
silti ei lyödä laimin kansainvä­listen
asioidenkaan selittämistä, niin
uutisissa kuin kirjoituksissakin.
On suorastaan ihmeteltävää, että
meidän lehtemme ei leviä jokaiseen
suomalaiseen majaan Canadassa. M a an
yleisten asioiden seuraamisen luulisi
jo pelkästään sitä edeUyttävän. V a i
ovatko suomalaiset taantumassa tie-donhaluimsa
nähden? Emme sano
tätä siksi, että lehtemme olisi t a ­loudellisissa
vaikeuksissa, vaan siksi
«!ttä haluaisimme levittää tietoa ja
valistusta suomalaisen työväestön kes-ktmteen.
Joka on lehtemme ainfwna
tarkotuksen& sivumennen voidaan
lanoa, että Vajaus lienee varmimmal-l
a taloödeUIseHa pohjalla oleva suo­malainen
sanomalehti tällä m ^ t e -
reeHa. Sitä tullaan laajentamaan s i ­tä
mukaa Imin uusia tilaajia saa­daan.
^•»fc-tl siis luetaan esimerkiksi I n -
dustriallstista Vapaudesta lainattuja
rflna^?»iflf«rtft aslolta koskevia harvoja
uutisia? Luulisi paljon edullisem­paa
olevan lukea ne j a muutkin c a -
nadalaiset uutiset suoraan ja tuoreem­pina
siioraan Vapaudesta. Muutkin
kaiken maailman uutiset saadaan
Vapauden välityksellä Canadassa u -
seimmissa tapauksissa tuoreempina
k u i n yhdysvaltalaisista sanomalehdistä.
On luonnollista, että esimerkiksi B r i ­t
i sh Columbiassa saadaan j'leiset maa­i
l m a n uutiset tuoreempina Astoriassa
ilmestyvän Toverin välityksellä, mut­ta,
tT>i»ftii canadalaiset uutiset ovat
kirsymyksessä. niin on Vapaus siinä
suhteessa edullisemmassa asemassa,
sillä se käsittelee ymmärrettävästi
runsaammin canadalaisia asioita, kuin
vhdysvaltalaiset lehdet.
Siis, Vapans jokaisen Canadan sno-malaisen
käteen!
Thnnder Bayn piiri on oUnt Canadan
suorin snomalaisasatnksen keskns
Ja saattaa vieläkin olla. SUlä vuonna
1921 toimitetun väenlaskun tilastot
tosottlvat maassa siUoin asimeista 20,-
100 suomalaisesta asuneen 12,529 O n ­tarion
maakunnassa. Jakautuen 7,776
Suomessa syntyneeseen siirtolaiseen
Ja 4,753 maassa syntyneeseen suoma­laiseen,
Jotka oUvat ymmärrettävästi
etupäässä nuorta väkeä.
Näistä asui 2,949 Suomessa syntynyt­tä
Ihimder Bayn piirissä. Joista 358
Fort WUllamls3a Ja 899 Port Arthu­rissa.
Seuraavana tärkeimpänä asu­tuskeskuksena
oU mainitun vuoden
väenlaskun mukaan Sudburyn piiri,
missä oU 1,365 Suomessa syntynyttä
asukasta Ja kolmantena järjestyksessä
Algoman (Soon) p i i r i , missä Umote­taan
sanottuna vuonna asuneen 1,012
/Suomessa syntynyttä siirtolaista.
S i t t en vuoden 1921 o n Canadan suo­malainen
väestö lisääntynyt siirtolai­suuden
Ja syntynelsyyden Johdosta
ainakin kahdellasadalla prosentilla Ja
uudet suomalaiset Canadan asukkaat
ovat sijottuneet entisestään poikkea­v
a l l a tavalla .erinäisiin keskuksiin.
M u t t a vaikka Quebecin maakunta ja
itäinen osa Ontarion maakunnasta
ovat saaneetkin huranattavimman o-san
uusista siirtolaisista, n i i n on edel­leenkin
Jokseenkin selvää, että Thun­der
Bayn piirissä asuu edeUeeyikln
(eniten suomalaisia kuin muualla vas­taavan
laajuisella alueella,^ Canadassa,
sillä ohhau Port Arthurin seutukin
saanut huomattavan osan uusista t u ­lokkaista.
Port Arthnr on tavallaan valkosaoma-lalsen
knlttanrin keskus,
sillä onhan siellä Suomen enslmälnen
konsuU Canadassa, Joka kustantaa
kerran viikossa Ilmestyvää lehtiriepua,
nimeltään Canadan Uutiset Port
A r t h u r i n seuduiUa Uemee kansallinen
pikkuporvaristo voimakkaampaa kuin
missään muualla maassa. Sen 11-
NMS1K OSASTO
Port Arthurm naisosas­ton
toiminta kuluneel­la
vuosipuoliskolla
Port A r t h u r i n naisosasto o n pitänyt
kokoukset säännöllisesti Joka toinen
tilstal-nta. 'Jo vuoden alussa järjestet­t
i i n kokoukset siten, että asiat pohdi­taan
ensin j a jos jää aikaa, käyte­tään
se keskusteluja varten eri ky­symyksistä.
(Nuo; keskustelukysymyk­set
ovat kyllä jääneet hyvin vähiin).
Piirillä vuoden alkupuolella ilmesty­neeseen
kiertävään nyrkkilehteen v a ­l
i t s i osastomme keskuudestaan avusta­j
a t
Kokouksista "Toverittarelle" raport-teeraamaan
on jokainen kokouskerta
valittu uusi raportteri, ajatuksella että
siten se tulee vaihtelevampaa j a y k ­silöt
eivät tule n i i n kovin kuormitet­tua.
Port Arthurin osasto oli jonkun a i ­kaa
toiminnan yhteydessä Fort W i l -
Uamln osaston kanssa. Iimostusta o-sanottoon
jäsenten kesken kuitenkin
puutttii j a T i » n ollen kevään tullen
Icoko yhteistoiminta jäi syrjään.
Kahdet käsityö-myyjäiset on osasto
pannut pystysm viime vuosipuoliskol­la.
Tfflsista myyjäisistä tidot luovutet­t
i i n SuomaL järjestölle. Toiset pidet­t
i i n nuorisokurssirahaston hyväksi
M a i n i t a sopii, että Port A r t h u r i n nais­osastomme
on lahjoittanut -kurssira-hastoon
150 dollaria 85 senttiä.
Pioneerityöhön on naisosastomme
taholta kykyjen mukaan kiinnitetty
huomiota j a koetettu olla apima. K e ­väällä
valittiin pyhäkoulukomltea,
jonka huolena on oppiaineiston han­k
i n t a alkavaa talvikautta varten y j n .
Virkailijat osastoomme olemme v a ­linneet
vuosineljännekseksi kerrallaan.
Myöskin on ollut osaston puolesta v a ­kituiset
edustajat valittu, kuten a-gltatsioru-,
kaupunginkeskuskomiteaan
yjn. kokouksiin.
Alvan vuoden altossa saatoimme
maan poveen yhden parhahnmista t o ­vereistamme
nimittäin Edla Telkkisen.
Hänen muistolleen osaston jäsenet
lauloivat sekä lahjoittivat pienen sep­peleen.
Naistenpäivää Port Arthurin osasto
vietti Fort Willlamln osaston kanssa
siten, että sama ohjelma esitettiin
kummankin juhlassa. Useampia eri
iltamia on osasto myöskin homman­nut
kuluneena vuodpuolishjtt.
pongissa j a myöskin
haalPiTTa. joten nukkumaan d
ritty. Keväällä Nipigossa
ryhmäneuvottelukokoukseen
Port A r t h u r i n osasto kaksi ednl"
Inttflassa 5 pnä ele*,
lasten aluejuhlien järjestävä "
osasto osaa; samoin tulee
p i i r i n naisjärjestöjen y h t e i ^'
juhlat tääUä Port Arthuris«\
wmiamlssa 19 pnä elokuuta, t
vointinmie mukaan otamme osaT
maa toivomme toisUtakin
denteen kuuluvUta naisläHL-*^
sUlä k u n joukkoina ^ ^ ' ^ ^ ^ ! ^
me tietä nouseville polville '
Tässä pääpUrteissään, joskaan,
kokonaisuudessaan maiiuttuTii
Port A r t h u r i n naisosasto on toii
kuluneella vuosipuoliskolla. Nyt
sydännä on toiminta kai4eiii'2'
jalsimmUlaan, mutta toivottavaa
että se taas syksyn tullen viZz
ja myöskin että saisimme lisää
mukaan. — M R "'^
UUDISTAKAA
TItÄUKS
Ki a
A<«i>tetta RiUuus,, kirj. Rafael Sabatini,
keakiajoilu, nid.
"riitan ja miekan romaani"
Amerikan Unioniitiaen Ednttajiston Venäjän Matka, oeaToatarallan Dykiri.
ilatä oloitta ja •aaTuiuksiita. •aomesno*
.85
M
.7S
JS
. .SS
.IM
. iM
. £0
. JS
. .TS
. .«O
. .50
. 2.00
. JO
•
Battiljen Valloitiu. kirj. Alexandra Domaa. nid. (Raaakaa vallanknmonk.
«en aikana täpahtusat. ..i.. 'T*
Babbitt. kirj. Siötlair Lewia, nid. • 1-50
Anga Pitou, kirj. ..«unui; |^ ui>, a.j , .^laaa «aiMaunnkaaa aikoja)
Ajaa Unobuma ia< «iij bdca Kisa lanoaaba, nid. -
Aapiaea, laalea opettalakirta. «id — » • • ..
AaroilJa UlapoiU. n.aWti'4 rojuani, «drj. Jack Loadoa, nid. i
Alaatera Saaakirja. •aoavilaiMaglaBdli nea. «id _. • - . i -
Ana«ki, kirjoitti: Kanppi«-Ueikki. Bia. •» • '
AoMrikalaiara TrörienlUkkMa Vararikka, kirj. VTm. Z. roatar,
Apiaaia Kaniofaa, kirj. E. R. Boiroacfaa. nid. '
AvioTaimo. kirj. Anna Baadagaard. nid.
nid.
Aaamaaaia Pojat. kirj. H. CoarU-lfakUr, aid.
Autokirja, kirj. YrjS Vailin. «id.
Arattomia. zomaaai. kirj. J. .1. Vatanen, nid..
Bakteerit, Tietoaarre. kirj. 0«e. Streng. aid.
Port Arthurin T^- ja n.-senra itlcnn kenttä, ja ratanrheilijoita. Vasemmalta
oikealle: N. Rajala, J . SUpoIa, A. Mikkola. M. Viita, A. Mendelin, E . Järvi,
S* Fonsen.
Havaintoja Fort Francesin osuuskaupasta
OsuuslUkkeUlä yleensä on äärettö­män
paljon alkuvaikeuksia. Useat o-
1926 vei 1386 laivaa noin 290,000,000
bushelia viUaa kaksoiskauptmgeista.
Suurta laivaliikennettä varten onkin
olemassa hjrvät satamaedeUytykset
miönä o n mainitun lehden lisäksi t u ­kevin
suomalainen k i r k k c ^ n t a ja
kansallinen yhdistys, jotka osottavat
erittäin väkevää valkoista henkeä.
Työväenliikkeessä siellä esUntyy voi­makkaampana
kuin missään muuaUa
maassa suomalaisten keskuudessia
i.w.w:läinen suunta, Jont^ sUpien suo­jassa
lämmittelevät sosialidemokraatit­kin.
Mutta huolimatta näistä vasta-virtauksista,
osottaa vallankumouksel-
Unen j a Kommunistisen kansainväli­sen
kannaUa oleva työväenliike olevan
tälläkin paikkakunnalla voimakkaim-pana
tekijänä suomalaisen asujamis-ton
keskuudessa. Sillä työläisten suuret
joukot ovat havaixmeet, että vallan-ktimouksellisen
työväenliikkeen Upun
Johdolla ajetaan voimakkaimmin ja
tuloksellisemmin raatajarahvaan asiaa.
suusliikkeet eivät heti ensimäisinä kuu­kausina,
eikä mahdollisesti heti alku­vuosinakaan
ole antaneet n U t i tulok­sia,
mitä nlUtä mahdollisesti on odo­tettu
Ja tehty laskelmia nUden suh­teen.
On yksUöitä, jotka hetken In­nostamina
ovat Uittyneet osuusliikkee­seen
Ja odottaneet sUtä paljon, vaan
kun eivät sUtä nUtä tuloksia heti alus­ta
alkaen ole saavuttaneet, mitä
he sUtä oUvat bdottfmeet, on heistä
tuUut osuusliikkeen vihaajia Ja vas­tustajia.
Toiselta puolelta osuusliik­keitä
vastaan keksitään kaikenlaisia
juonia, Jotka alunperin ovat porvaris­ton
ja osuusliikkeiden vastustajien
alkuunpanemla. Asia el oUenkaan
muutu sUtä vaikkapa ne sitten olisi­vat
osuuskunnan jäseniä, tai johto­kuntaan
kuuluvia hehkUöitä, Jotka
nUtä kertaa. Jos osuuskunnan johto­kunta
o n kokoonpantu vähemmän työ­väen
luokkataistelussa karaistunees­ta
joukosta, n i i n hyvin helppoa on
heihin juurruttaa nUtä toimenpiteitä,
joiden pohjimmaisena tarkoituksena
on osuusliikkeen vahingoittaminen,,
Koskekoon se sitten osuuskimnan eri<
näisiä yksUöitä, sen palveluskimtaa,
tai osuuskunnan muita toimenpiteitä,
liikkeen laajentamista, tai muuta sel­laista.
Minä en oUenkaan tahdo s a ­noa
sitä, että kaikki Jutut aina oU-sivat
aivan aiheettomat, ei suinkaan,
mahdollisesti nUtä monasti on a i ­heellisiakin
seikkoja, joihin nähden
on tehtävä muutos. Mutta ylimal­kaisesti
katsoen paljon synn3rtetään
ensimäisinä kuukausina voitu saada
Itsensä kannattavaUe pohjaUe, liike­vaihtoa
el saatu k y l l in suureksi, että
se olisi vastannut menoja, eU liikekus­tannuksia.
Liikkeenhoitajaa on jou­duttu
vaihtamaan liikkeen lyhyen toi­minta-
ajan kuluessa niin, että nyky-aiheettomiakln
juttuja osuustoiminta­liikettä
vahingoittavassa tarkotukses-sa.
Työväenliikkeessä yleensä pitää
paikkanssa se, että paljon helpompi
on hajottaa, kuin rakentaa, ossustoi-minta
el ole sUtä poikkeus, siksi
osuuskunnan jäsenistöltä j a erikoises­ti
juuri johtokminalta vaaditfuan h a r -
kitsemiskykyä, mitenkä missäkin suh­teessa
on toimittava.
F O R T F R A N C E S I N OSUUSKAUPPA
East E n d Workers Co-Op. Co., L td
on oUut toiminnassa vasta toista vuot­ta,
mahdollisesti tääUäkin on erinäi­siä
yksilöltä, jotka ovat pettyneet sen
n i i n Eiykypäivien toiminnan tuloksiin,
k u i n tulevaisuuteenkin nähden.
Enslmälnen soomalainen työväenlehti
Canadassa
perustettiin vuonna 1907 kesällä Port
Arthiuissa ja ilmestyi siellä noin
kahdeksan vuotta, ktmnes monesta
eri syystä johtimeiden taloudellisten
vaikeuksien vuoksi oU pakotettu l o ­pettamaan
ilmestymisensä; Tästä leh­destä,
jonka nimi oU Työkansa, johtuu
mieleen, että Port Arthurin seuduilla
pitäisi kiinnittää suurempaa huoniiota
tämän nykyisen j a ainoan Canadan
suhteen, toisin sanoen: eivät ole saa­neet
sUtä kyllin suuria etuja, mitä
alussa olivat otakstmeet sen antavan
ja niin oUen ehkä tänäpäivänä kat­selevat
liikettä vähemmän mieluisena
oliona. He ovat lapsia, jotka eivät
kestä edes vähäpätöisempää tuulta,
rajumyrskystä puhumattakaan. Kaik­ki
eivät käsitä, että osuustoiminta, k u ­ten
työväenliike yUpäänsä. on sitkeää
rakennustyötä, jota rakennetaan vaan.
sitkeällä ^öUä, askel askeleelta, rappu
rappuselta. Kulku tietjrsti el aina ole
yhtä nopeaa, mutta osuustoimintaliik­keen
rakentajien täyt3?y oUa niistä
seikoista selvillä j a toimittava voin­tinsa
mukaan kussakin tilanteessa, e i ­kä
antautua tuuKajoiUe jo ennen
myrskjn alkamista, eikä sen kestäes-säkään,
vaan pyrittävä ne kaikki voit­tamaan.
Fort Francesin liikettä ei läheskään
ään on jo vUdes UikkeenhoitaJa. K u i ­tenkin
kaikista vastustuksista hpoU-matta
liike o n ospttanut hUJaista nou­sua,
talvikuukausia lukuun ottamatta,
sUlä kaikissa Uikkeissä UikevaUito tääl­lä
slUoin laskee. VertaUun vuoksi
mainittakoon eri kuukausien päivän
keskimääräistä myyntiä. Toukokuun
keskimääräinen myynti päivää kohden
oU $112.65, kesäkuun 1 päivästä kesä­kuun
27 päivään keskin^ääräinen
m j ^ t i oU $114.70 j a kesäkuun 27
päivästä elokuun 17 päivään päivän
keskimääräinen myynti $120.20. Nousu
ei tietysti ole suurta, mutta joka t a -
paukseJssa se osottaa, että liike on
nousemaan päin. Mahdollisesti on
ostajia, jotka erinäisten seikkojen t a ­kia
ovat j a k e e t liikkeestä pois, sen
toiminta-ajaUa, mutta heidän tUaUeen
on tuUut toisia j a toivottavasti kes­tävämpiä,
jotka eivät kaikkia pikku
myrskyjä pelkää. Jos vielä vertaam­me
heinäkuun 1927 m3^tiä, idka. oU
keskimäärin päivässä $71.75 tämän
vuoden saman ajan myjmtiin, niin
me havaitsemme, että keskimääräinen
mysmti tänä vuotena samaUa ajaUa
oli $48.45 suurempi. Paikkakunnan
tilanteen huomioon ottaen tulosta ei
olenkaan voi pitää huonona. Tietysti
siinä olisi paljon toivomisen varaa
ja edeUjrtyksiäkin tehdä suurempaa
liikettä, mutta liikkeen alkuvaikeudet
huomioon ottaen voidaan j o saavutet-tuo
tulosta pitää tyydyttävänä.
V A S T A I S E T S T A J N N T T E L M AT
Jos miUe, n i i n osuusruokalan perus-tamiseUe
täällä olisi: koko hyvät ^del-
Ijrtykset j a mahdollisuudet, sen voisi
laittaa samsin katon aUe, jpssa on
osuuskauppakin; sen kannattavaisuu-desta
ei ole epäilystä, sillä onhan ihan
vieressä suuri työmaa, jossa käy töis­sä
satoja miehiä. K u n vaan katsotte
sopivan ajan sen alkamiseen, niin
sen heti altista alkaen saa kannatta-
Cjrathia, kirj. ConrU.Jjabler. nid.
Englaaninkielea Oppikirja, kirj. K. Brekke, aid.
Eliittoraa Kapina, kirj. Jack London, aid. •
Eriaua katnn. kirj. Jack London, «id.
.40
IJO
ija
.75
EloUi«tea Olealojea'Liaäatrminen. kirj. F. Kolpin RaTn, «id M
EBglantiIai«.SaeaiaUiaeii Sanakirja, brrä opettelnkirja, kirj. Y. HalaMO 2.65
J.1M
1.7S
•„ iJU
S.O0
.60
M
, .65
i.M
M
JS
EUa. kirj. TeDwo PakkaU, nid.
Ei Onnea Ilman Sinaa. kirj. H. Coarth«.MabIer. «id. ......
Eaglaatia Aloittelerilla. kirj. Enekell-Saarinen. aid. .
Eaglaatilala-Saoaulainta Sanakirja^ toimit. T. Vralleain», «id.
Englaatilal«-Saemalainen Sanakirja, kirj. S. Naortera. aid. — .
Ekiyneitä. kirj. A. N. Koskela, nid.' ,
Corillamie», kirj. Heikki Nnmmi. nid. —: .
Griaeldia, kirj. H. Conrtba-Mabler, nid. _ _
Halikon Hakoniikat. mnrrekertomnktia, kirj. Kallio, «id. \
Hiiri, romaani, kirj. Ninna Claacn. nid. — — .' -
Haolto^hdiatrkaen Vooaikirja III, 4927
HnilonioilUjaB Kata, rakkantromaani, kirj. H. de Ver* Suepoole. aid. .75
Hirmn-Hallitna. kirj. Aleiandre Dnmaa. nid. (jatk. Uijaan Mai(on>
RoDgen Ritari) —'.. . —— .... . . .75
Hopeakniln, JännittäTi intiaanikirja, kirj. Georg* HanTille Fenn, nid. _ .75
Haakairikko, kirj. intialainen Rabindranath Tagore, «id. 1.50
Hänen Englantilainen Roaranaa. kirj. Rndolpb Stratz. «id. 1.25
Hamoriatinen Laalakirja. «« viimeinen paino« — , i..'. .. • M
Hamubannan ParintB. norelll. kiij. V. Laja, ntd. . ,,. .50
Hypatia, kirj. Cbarle» Kingslay. nid. i —: ; .75
. 1.25
. J6S
. .90
, 1.75
. .40
. .75
. 1.25
1.50
Isoäidin Kuvakirja, kirj. Arvid Lydackes. «id. , . .50
Ilmojen Halki, kertomaa lennosta pohjoicaaTalle. kirj. Aonndaen, nid. 1,50
Janatoparooni, kirj. 'Kalla Riaaanan, nid. . .40
Joaef Balsamo, kirj. Alexandra Dnmaa, blstarialliaen romaani No. 2 .90
Jumalan Maa Ja Nainen, Idrj. Jamea Oliver Conrood. aelkkailaja Cana.
dan pohjoiaaenduissa. nid.
Ihraiaaydäa, kirj. Cny da llanpa««an, «id. '
Ikuiaea Päivin Maa. kirj. E. R.- Bnrroscb*. aid.
Ikäinen RakasUja, kirj. Edgar Rice Bnrroal^a. nid. ...
Ihmisen Herra, tarina aynnist!. kirj. Hall Caine, 2 Maa, hld.
Ikuinen Salaisuos, kirj. Jack London, nid. . ' . ' .
Ihmissjdän, kirj. Cajr de ICanpaaaaot, nid. ,
Ikuinen Linna. kirj. Rndolpb Strata. ud. , .'
Isänmaattomat, kirj. Herman Bang. aid.
Murrosajan Lauluja, rnnokirja. kirj. Aku Päiviö, aid.
MieEkamieben Onni, aeikkailaromaaai, kirj. R. Bringer, nid
Minna Sanotaan Puusepäksi, yhteiak. romaaoJf kirj. Upton s'inli^;. " 7 .
Myrkky-NuoU. kirj. A. E. V. Maaon, Jännitya romaaneja I. n i "
Nuoren Opetujattarea Varaventtiili, kirj. H. Valtonen, aid
Norma. kirj. Katblaea/ Notria. nid. ——___1JII
Naaraioimiakonla. byvS näyttämöille, kirj, Jnurjoja. nid.
Napoleon lU Vallankaappaus, kirj. Karl Blarx, nid. . ,,',
Nelitahtinen Räjäbdysmootlori,' käsikirja moottorin takeaujille ti^
insinööri '\'äin5 Laurinen, aid. ______________________ '
Nai»voimisteln II. kirj. ElU Björksten. nid.
Naiaten ja Tyttöjen Urbeilnopa*. toim. Anni Collan (kuviteltu)
Nainen ja Avioliitto, hyvä tarveyaopillinen kirja. kirj. Margaret Steöl~~i
Neiti de Tavemey, kirj. A. Dumas. hiatoriallinen romaani No. 3 nid "*
Nai»voimistela 1. kirj. EUi Björkaten. nid. '__
Nuoren Naisen Terveys, lääkatietecllinen kirja. kirj. Krlstine SHMTP
Nyrkkeilyn Alkeet. Arthur Koch (kuvitettu), «id.
Osakeyhtiö Europa vai Europan 'YbdyaTallat, kirj. Edo Fimmen, oiä.
Polttomoottorit, kirj. Väinö A. Airaa, «Id. .
Peloponnesolaia Sota, kirj. Tykydides. Suom. Emil Härdh, nid.
Puolineilsyet. kirj. Mkrcel F^vost, «id. ' , , , ' '
Pimeys, Erik XIV ja Juhana UI, Il o«a, kirj. Carl BUnk
Puhetaiden Opaa, kirj. Arthur M. Lewi«. «id. '
Pakolainen, kirj. Lauri Luoto, «id.
Perintö Reinin Rannalla, romaani nykyvuosilu, kirj. Rene Sthickele, aiil
Rau. ja KenttiurfaeiInn Käaikirja, kirj. Jaakko J. Mikkola (172 kBruli
Rannarengaa, kirj, David Potter, nid. •-
Rakkaudesta Osaton, kirj. H. Courta.Mahler. nid. „
Rämekorven Laiskottelijat, kirj. Veikko Korfaoneit. aid. _
Rämekorven Viinakuninkaat, kirj. Veikko Korhonen, nid.
Pieni Tietosanakirja, 3 osaa, kpU aid.
Perustuslain Olemus, kirj. O. Saari ,
Pieni Mehiläiskirja, kirj. Mikko Ilkka
Pieni Komontokirja, kouluja Ja lyhyitä kursseja varten, kirj. E. Kiffio
Primitiivinen eli Penisveiraiatdo (naiaille). kirj. Kaarina Kari, sid. |
Pariisin Salaisuudet. 2 «uarU o«aa. kirj. Eugene Sue, aid. j
Papukaija ja Kumpp., kirj. Harold MacGrath, aid.
Pelaatusrengaa, raUuusiomaani, kirj. Leo Leipziger, nid.
PDKalkrWk#o«p.Kaaiit»Aa , ktFnMoMlleAmaB>aatat«o»^m».u_anata.u tAu_ktLk>:iv__a van1k-i1la1.x omaanfi . k• i• rj. Jack Loidog]
Perheen, Yksityisomaisuudan Ja Valtion Alkuperä, Idrj. F. Engels, « il
PenikkaUuti, kirj. Nikelia. Lenin, nid. ,
Poikien Oma Kirja, toimittanut Veli Giovanni, nid.
Pohjolan Kukka, kirj. James Oliver Cnnrood, aeikkailuja Canadan lu.
rilla aaloilla, nid. • , • '
Pakolais Kuningas, kirj. A, Oumaa, historiallinen romaani No. 10, ;
Sairas Lapsi, lasten terveyahoiiokirja. kirj. Ruotsalainen, sid.
Salaperäinen Ruumisarkku, kirj. Stein Biverton. nid.
JiU. raiellytUvI romaani, kirj. E. M. OeUn«ld. «id.
Jack London Elämäkerta, kirj. Helmi Krohn, nid.
Juvenllia*. kirj. Lorin Kyösti (Nuoruuden Mniatelmia), «id.
Jenkkejä MaailmalU, kirj. Mark Tnin, aid.
Järjeatelmäni Miehlile, hyvä volmistelukirjo. kirj. J . Mu«U«r
Kamaran Sankarit, kirj. Lauri Luoto. nid. _ _ _ _ _ _ _ _
Kamaran Sankarit, kirj. Lauri Luoto. sid. "
Kauhea Tanan, kirj. E. R. Burrou^s, nid.
Kaleerivanki. No. 117, 3 «uuru osaa, kirj. P. Du Terrail. «id.
Kaupimki.Kansakonlun Laskuoppi ja Tuloakirja. aid. _ _ _ _ _ _
Kananhoitokirja. kirj. Mikko Ilkka. aid.
vaUe pohjaUe. - '
Toimikaa päättävästi j a edeUytyk-sien
sekä laskelmien mukaan, ei pidä
horjua sinne tänne eikä, antautua kaik­kien
tuulien mukaan ajelehtimaan.
Ehkä liikkeen laajentamisessa tulette
tapaamaan vastustajiakin, mutta p l
täkää mielessänne, että liikkeenne on
paljon voimakkaampi sUloin, Ktin sen
yhteydessä o n osnnsmokala. — X .
.75
SO
.90
Jerin VeU, erään koiran aeikkailnja EtelämarelU, kirj. Jack London, «id. 1 JK)
1.25
1.75
1.25
1.00
ISO
.75
3.75
1.00
IJS
IJOO
.90
1.00
.75
1.00
.30
.60
.«O
.50
1.00
IM
1.50
.65
1.25
.75
1.2S
Saksan Suuri TolonpoikaissoU, kirj. Daniel Crainer, suom., nid. __
Sata Kuusikymmentä Ohjetta Loaten Taudeissa, kirj. tri Jules Comby, l/Ap
Satukontti (pikkulapsIUe). toim. Helmi Krohn. nid.
Salomaiden Samoilijat, kirj. James .Oliver Cunrood. Inonnonromaani, nii
Salaliittolaiset, kirj. Alexandre Dumas, historiallinen romaani No.- 9, nid.
Saksan Kumoustaistelu 1848, kirj. Karl Marx. «id.
Seurustelun Taito, kirj. B^thsera. nid. , , • .. •
Seurustelun Taito, kirj. Bagfaeero. «id.
Setä. Tuomon Tupa. Lapsille, Lyhennetty, Kuvitettu, Suom.,
Beecher-Stove, nid.
kirj. Haniet
Silkkilaiva, romaani, kirj. Elenlna. nid.
Soalalistisen Filosofian Juuretv kirj. Frietrich Engels, nid."
Suomen KieUoppi, kirj. E. N. SeUIä. «id.
Kahdeksan Serkusta, kirj. Lonisa'M. AlcotC. aid.
Kairosta Niiliin Utvoille, matkailijakertomua. kirj. PekkoU. aid.
Kadotuksen Kansa, kuvana London itäpääsa, krij. Jack Looden, sid.
Kemia. kirj. Hanna Seikka, dd.
Kanaakoulun Karttakirja, tolra. Jotuni, aid. - • '
Kielletty Hedelmä, kirj. NaUly von Escbstmtb. nid.
Kirja NaisiUe. kirj. Mr«. E. B. Daffy. nid.
KauUnauba. kirj. H. Courts-Mahler. nid.
Kakai RakasUvaista. kirj. H. Courta-Habler, nid.
Kansakoalua KarUsto. ausi. toim. A. R. Blomqvist Ja E. E. Kaila
Kommunistinen Manifesti, kirj. Karl Mara. «id. ,
Kurjat, ens. osa Fantine. kirj. Victor Hugo, aid. • '
Kuudes Maanosa, kirj. Arvid Lydeeken. nid.
Kesäinen Leikki, romaani, kirj. Fredrik Böök, dd. _ _ _ _ _ _ _ _ _
Keltainen Domino, kirj. Marcel Prevost, aid^ hieno rakkausromaani
Klondyken Kuningas, seikkailuromaani Alaskasta, kirj. Jack London
Kuningattaren Kaulanauha, kirj. A. Dumaa, hlatoriall. roinaani No. 5. nid. .75
Kreivitär de Charay, kirj. A. Dumas. historialliset romaanit No. 8. nid. .75
Kansaa Mies. kir]. A. Dumas. romaani Ranskan vallankumonkseau, nid. .75
Kipinälennättimen Toiminta, kuvitettu opaa, kirj. Krigai Ja Subkia, aid. .SO
Kilpakosijat, seikkailararaaanl. kirj. D. Criaaton, nid. M
K!rjanpito.opu. tehnyt Juhana Titivioinea. ntd. - - , .H
Kirjanpito, kauppaopistoja varten, kirj. L Kovero ' ' j cg
Keittokirja. kIrJ. MIna WaUi. sid. , • , jjjo
Kolme Mnsketttsoturia, Jännitysromaani, lurj. A. Dumaa. 3 nid. •
Kruunun Perämies, kirj. Lorin Kyösti, nid. • j jj
Ketnnpryntiopaa, kirj. Edvard Koiionea. nid. • ' . • ijgQ
Kurkien Keralla Afrikkaan, matkailija, ja lintnkert.. kirj. B. Berg. nid. l!7S
Kuluinen Paula. kirj. James O. Cnnrood. nid. • • - ju
Kuvia Metsän ElämäsU. kirj. R. H. France. Tietoaarra. Uusi Sorja L nid. M
Kba RuusB Puhkeaa, roaiaani. kirj. L. M. Aleott, rid. _ _ _ _ _ _ _ _ _ ].M
Kultamaan RaUcuottx, kirj. Jack London, nid. • ^
Kaunis Amhrpsine, miellyttävä rakkausromaani, kirj. Elinor Glyn, nid. _ M
KuunUakso.t^omaoni, 2 osaa. IrirJ. Jack London, aid. . : 2M
Kuningaa Ludvig ja Hänen Lemmittynsä, kirj. Coarths-Mahler. nid. _ _ M
Leonora. hieno romaani, kirj. Arnold Bennett, aid. , ^40
Lenin ja Leninismi, kanina sarjakirjastoon. kirj. I. Stalin, aid. . 78
Lenin — Taistelija, Opettaja, JohUja. nid.; M
Lumikenttien Tytär, aelkkailnroraaani Alaskasta, kirj. Jack Loadoa, aid l i S
LapPVV««n Kuningatar, Sten Sture Vanhempi ja Hänen Aikalaisensa, I osa.
. JSS
. M
. .50
. .65
. .35
. M
. JBS
. M
. J$
M
SS
3.00
.75
kirj. Cari Blink. nid.
Usten Laulukirja. Idrj. HUja Liinamaa.Pärsainen. dd. anottipaiaoa
Luonnontieteiden Voittokulku. Tietoaarra, kirj. Lounhardt, dd.
Luolatyttö, kin-. Edgar Rice Bnironihs, nid.
Lasten Offik Kirja, toimittanut Veli Giovanni, nid..; •
Uäkärin Muistelmia, kirj. A. Dumas, hUtorialliset romaanit No. 1
Luokkien Sota, kirj. Jack London, nid.
Lyhyt Terrertoppi Naidlle, kirj. tri Fr. Bovitx
Lisclottea Naiminen, kirj. H. Courts-Mabler. nid. _ _ _ _ _
Lynne Courtin Salaisuus, kirj. J. S. Flcteiter. nid. _^
UpI Seinän, kirj. O. Moffett. Jäimitys romaaneja U. nid.
Lajien Synty, luonnonhistoriaa, kirj. Charles Danrin, nd. _
Maison-Rongen Ritari, kirj. Alexandra Dnmaa, nid.
Marseljeed. romaani Ranskan vallanknmöoksesta. kirj. A. Daaaa. nid. _ JBS
Maan Liomenissa, kirj. Edgar Rice Bnrroaijia (Iknisen Päivän Mao on
tahan jatkoa), nid. ^
Maanviljelys, Kemia jo Fysiikka, kirj. Arthur Rindell. dd. 1*75
Maanviljelysoppi, kirj. Suninen, dd. .
Mabelin HiicutiLa. D. D. VTells, nid. _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _
Mardn Prinsessa, krij. E. R. Bnrrou^a, nid.
- I JS
. .40
. J6S
Kirkländ Laken suomalainen ruo­kala
tarjoo mokaa aterioittain. Jä­senyyteen
voivat myös järjestyneet
työläiset mttyä.
FINNISH CLUB,
Maailman Taloudellinen Työväenliiite, kirj. H. Losovsky 75
Maailoanrakenne, käsittele. maaUmankaikkentta. kirj. E . Becher. ~~ in
Mansaarea Tyttö, romaani, kirj. HaU Caine. nid. .
MaapaUon Kehilydiistoria. Tietoaarre. k»j. Victor Madsen. nid. • \o
Maoilmanlijke, Tietoaarre. kirj. Albrecht Wi«b. dd- _ •
Martin Eden. kirj. Jack London, dd.
Mitä Olen SinnUe T«inyt. kirj. H. Courts-Mahler. niä. '~
Minkä Jumala on Tfbdisiinyt, kirj. H. Courts-Mabler. niJ «
Maija-RooTan Onni, kirj. H. ConrU-Mabler. nid. - ' 7g
Metdn Tyttö, kertomarooaani. Idrj. Maurixe Bams. nid. - j.
iHnun Marttani, kirj. Arvid Järnefelt, sid., kertomus •
Minä Tahdon, kirj. H. Courths-Mahler, nid- ~
Merikotka, kertomus Saksan kaapparilxivostosu «ota^ikasa.
on Luckner. sid. kJij. Felix
SukupuoUelämän Terveysoppi, kitj. Max von Cmber, nid.
Suloisen Järjettömyyden Kaupunki, erittäin hieno rakkonsromaaai, kiij.
E. Temple Thurston, dd. , ,,
Silmukorven Nuori Epro, kirj. Kaaria Halme, «id.
Sireenien AlU, romaani, kirj. L. M. Alcott. dd.
Signe Bjöneth, kertomui, Idrj. Juho Koskimaa, nid.
SieluUisesU Sairaa Ihminen ja Hänen Hoitonsa, kirj. Karin Neumsn-Esliti
SoikkoiUjatar. kirj. E. Phillips Oppenheim. nid. .
Synöve Pöivänknmpu, kirj, BjSmstjeme Bjömson. nid. _ _ .
Syömisen Taito, kitj. S. Henning Belfroge, löäket. tri., «id.
Torranln Pedot, kirj. E. R. BnrTon^«, nid.
Tarzanin Poika, kirj. E. R. Bnrreo^a, nid. _ _ _ _ _ _ _ _ _
Torion Ja Oparin Aarteet, kirj. E. H. Burrough», nid.
Tarzan Ja Valkoinen Nainen, kirj. E. E . Burroughs, nid. _
Tafzan Jo Pikkuväki, kirj. Edgar Rice Borron^s, nid.
Tanan ja Knltaleijona. kirj. Edgar Rico Barrou^s, nid.
Tarttuvisu SnknpaoUundeisto, kirj. tri Pirilä, nid.
Tolttnmaton Toraan, kirj. E. R. Burrough», nid.
Tie Terveyteen Ja Kauneuteen, nolaten kotlvoimiiteluopas, kirj. Hilaa
. Jolkonen—Helvi Salmineti (88 valokuvaa), old.
Tuhatvuotinen VoltokunU, kirj. Upton Sinclair, nid.
iThuvU, Mordn Neito, kirJ. E. R. Burroo^a. nid.
TieteaonakirJa, Uydelliaen 11 onu, Tutekondaaa »1
Tulenliekki, aeikkailn. Ja rakkanaromaoni, kiij. L. J . Vance, nid.
Tropiikin Hehknaaa, aeikkaUnröteaani. kirj. Bland Diver, nid.
Tyttöjen Oma Kirja, toimittonnt Haimi Krohn, nid.
Templen Vongit, kirj. A. Damos
Tora Sawyerin SeikkaUnt, kir). Marie Twoin, nid.
Tom Soiryeria Seikkisilut. kirj. Mark Twoin. aid. _ _
Tnomo SedSo Tupa. kirj. Harriet Beecher.Stoire, nid.
Taistelu Naisesto, kirj. Edgar Rice Borrou^*, «eikkailuja AUskarta, nid.
Työväen Olympialaiset, toim. V. Koivola. yjn.. dd.
TerveytoM Itaesaggeatlonia - Avnlla. kirj. Harry Brooka, nid.
Tuhat Sanaa Englantia, nalaio oppikirja, nid. ;
Tnhlaajapoiko. romaaai. kirj. HaU Coino, dd.
TuUIiemen TntUvono, kirj, Jack London, dd.
TySväen Laalakirja, 9 painoa, dd.
TellaavoiiaialolB I, kavltettti, UrJ. ViinS Laherrao .
Tcliaevoimistelo H, kavitetta. kirj. Vöinö Loherma
Tiede Jo Vollonknmoua. Baialo taos. kirj. Ernest Untermann. nid.
Työväen Lonlukirjo. nuottipoinos. aid.
TySmldien Taloaaoppio. kirj. O. W. Knnainco, nid.
Työn Hiatoria. kirj. Tjumenasr. dd.
Toiselle Lavotta, kirj. Emilia FIygare.Car]en, romaani, nid.
UrheUapoikol» opas, UrJ. ViinS Lahmaa, kavitetta, dd. _.
UrheUaväa» Käaikirja 1925, toim. YrJ3 Holma. nid.
UttoToava Jo Motalmiaa, toaoonl. kIrJ. Rudolph H. Boztaeh. sid.
Voltio Jo VoUonkamooa. lätj; N. Leain. «nem.. nid. _ _ _ _
Vanhan Arvoilak<en ntkoini. kitj. T. J . Lohtimiea • —
Vanhaan Hyvään Aikoan, kirj. Aimo Aarni. Kavaiia
Vaaajossa I800.Iitvoa cdeOiaelU pooUskoUo. nid.
konsanelämists
Volkeot Siaaret. kirj. Florence L. Barclor, lorina kobdeonelutoisu «o»*..,
sadolta, nid.' : 1*1
" i m 51 Valkeat Sisonrt, kirj. Florence L. Barclay, dd.
Villininsu. kirj. Koto Dougloa Wiggin. kehitys romaani, nid.
Voimistelun Teoria, kirj. Viktor Heikel, nid.
Valoveljet. romaani Idonnia osattomiaen ajoilta, kiij. G. Gunnarson, • ^ ' ' l
Vaimo. Jonkas Minalle Annoit, romaani «Umästl, kirj. Hall Cdne, n l i Ui
Väradaanin Haiko, kertomaa Seandlnovion «olosnomalaiaist*. kirj. En»_
Lampea, nid. ,
VoimisteluaaU aeU Voimiatelapavnt Ja Telineet (13 kavao). yUp«J»«
X. Konioa Voimistelu Kidkirja Imen oaan Tmestö lavnsu _
Voimistela Ohjelmia. Soava-liikkeiti. k&J. Arvo Vortio. nid. _ _ — •
Voimlstela Ohjelmia. Vapoo.. Sean. Ja Penaantoliikkeitä, lurj. AITO
Vartia, nid. ; .
Voimlstclan Rytmihaijoitakdo Undikin Mukaan, kirj. Hilma Jalkana
(naiaille). aid. — „, •
Voimistelun Kärikirja. kirj. Eino O. KoUio, nid. (etupäöau »aisr. vutea) H
Viimeisen Tuomion Mestari, kirj. Leo Perntx. niS. , • *|
Vierosu ja Omaa Kieltä Viertyston. engL-kialen .opplkiijo •—— ,1
Valkosen Leijonan MetasUjät. Krj. touri Lnoto. dd. ——- J jf
Valkosen Leijonan MetusUJöt. kirj. Laari Lnoto. nid. : ' JJl
Vanhat Postivannut. kertomokdo kirjoiliJoeläiBSsU. kirj. Y. Hirn, « J i » »|
Venöjänkielea Sanasto, kiij. A. Räätälöinen, dd. —
Ylös Helvetistä, romaani, kiij. Konrad Lehtimäki, dd. —^Jji
Yleiaen Terveysopia Alkeet. HrJ. Toor Laitinen, dd. • -'Jl
Yleinen Johdatua Luonnontiateiaiin. Tietoaarre. kirj. Th. H . Huxley. «"^ «I
Yön Kuningatar, kirj. Headon Hill, "S-* • — «I
Ybdistysopas Naisvoimistelijoille, kirj. K"..ri..« Kari. nid. • - . •'J
Valkoset Intiaanit, romaani, kirj. E . C. Seliger. nid. j]
Vedonlyönti, romaani, kirj. Heino Tovole. dd.
7.000 Mailia HalU Afrikan .^vikoidea, kirj. Ouo Zeltias.ColdfeIa. aid. 1 ^
Meren Erakot, kirj. Arvid Lydeeken. nid. "iQ
B o x 297. K i r k l a n d Lake, O n t VAPAUDEN KIRJAKAUPPA
Ylläolevaa liaikd voi Vapauden konttorista tiiau VTATElaMAXS FOt>|
TAIN KYNUt, joiden hinnat ovat $2.75. $4.00. f6M Jo 7.03.
tlusio kirjoja tuloa Jatkuvasti Suomesta oomoin kain omiakia ku>tn^^|
Seuratkaa ilmotnksio Vopandesto. TeUcäi tilaukset oaotteeUo
Box 69, SHdbury, Ontl