Vapaus, August 30, 1955

              Sivu 2 Tiistaina, eloltuun 30 p, ~ Toesday, Aug. 30,1955
• I f
V A P A U S
flUDHQMCV) iDdcpCDdcot Xstior
tabUsbed S^ov. 1917, Autbori2ed
TeJetAonca: Bas. o<|!tee 0 0 / 4-4as«:
EmorialQtSice O 0 . 4 - « » 9 . Maaa^er
addnsu: Box 69, Siidtmrjr, OBtario.
Adv«(tolnar lates iqx>» aflpUeRtlon.
Tranalation free of cbaise. ^
08 cecoM ciaa nau D7 tue Post
OCBce Oeparttnen^ Ottava. Pub^
Usbed <lu1ce wetStlr: Tueodays,
TbittsdayB and SatantoTS Iqr Vapaus
PobUablJifir Cojnpany Xt(t, at lOO-IOZ
d m 8t W^ Sudbury,Ont., Canada.
ITLAUBHIMJifATc
CansdasBa: 1 vk, 7JOO « kk. 9.75
9 kk. 2 ^
Ybdysvallolm: 1 vk. 8JOO 0 kk. 490
Suomensa: 1 vk. BJSO 6 ltk. 4.75
Työnpäivänä^ 1955 :
Lehtemme tämänpäiväinen numero on omistettu Työiipätvän
icunniaksi, mitä vietetään Canadassa ja YlidysvaJIoissa ensi maanan- *
tatna, syyskuun 5. päivänä. / ; ^ ^ . , >
Työnpäivää <on < äiiia Viietetty • mietuimmlnkin'' juhlim&m^^^^^
työväen taistelun merkeissä, sillä suunniteUiinhan\ se Amerikan "eri­laisuuden"
nimissä jonjdnlai^ksi ^va^'^'^dqkjsi^ töulqohiun [ensTmmu- i
sen päivän vietolle, missä korostetaan työväen kansainvälistä soli­daarisuutta
ja työtätekevien taloudellisten ja yhteiskunnallisten vaa­timusten
edistämistä.
Tästä huolimatta on kulinkin ilolla todettava, että Työnpäivän
vietossa korostetaan lisääntyvässä määrässä työtätekevien vaatimuk­sia
ja toivomuksia,
^ Ensimn^ Työnpäivää vietettiin tällä mantereella syyskuun
5. pnä 1882. Silloin oli työväenliike vielä monessa mielessä lapsen
kengissä; Sen jälkeen työväenliike on kuitenkin kehittynyt valtavaksi
voimaksi, jota ei voida enää sivuuttaa. Se tosiasia on kun noin 900
miljoonaa ihmistä on jo ottanut ratkaisevan askeleen joko sosialismiin
tai ainakin sosialismia kohti, on kaikkein kouraantuntuvin esimerkki
työväenliikkeen valtavasta —'ja historiassa ennen tuntemattoman nor
peasta~kasvuäta, eikä tätä muuta lainkaan toiseksi se, näkevätkö ja
oivaltavatko Työnpäiväjuhlien viralliset puhujat tätä tosiasiaa, ^ai
eivätkö näe.
Tänä Työnpäivänä on Canadan työväenliikkeen jäsenillä — ja
kaikilla canadalaisillä — erikoinen syy juhlimiseen. Lainkaan Hioitte- .
lematta voidaan sanoaj että nyt vietetään Työnpäivän juhlia, vallan-toisenlaisissa
olosuhteissa kuin vuosi si^^ten.Viimeksikuluneiden kuu­kausien
aikana, kiitos siitä maailmanlaajuiselle rauhanliikkeelle, mis­sä
jägestyneellä työväellä on todella kunnioitettava asema, on kan­sainvälinen
Jännitystilanne paljon lauhtunut. Koko ihmiskuntaa
/uhannut sodan vaara on vähentynyt ja sen vuoksi voivat ihmiset
kaikissa maissa, myös Canadassa, hengittää vapaammin ja nukkua
levollisemmin.
' Mutta mitä enemmän saadaan kansainvälistä jännitystilannetta
la{ihtumaan, sitä pikemmin päästään yleiseen aseistariisumiseen tai
ainakin 'sotavoimien vähentämiseen, mikä tarkoittaa verokuorman
huojentambta ja kaikkien* kansankerrosten elintason paranenusta.
Tykkien ja hyökkäysvaunujen asemesta voidaan silloin rakentaa asun­totaloja
ja valmistaa muita jokapäiväisen elämän tarpeita.
« Täten voidaan sanoa, e^tä ennenkaikkea työtätekevillä ihmisillä
Oli todellista ilon jä juhlinnan aihetta tänä Työnpäivätiä.
. ! Mutta samalla kertaa on korostettava sitä tosiasiaa, että sodan­lietsojat
eivät ole vielä toivoaan menettäneet. He • tulevat tb^kemään
kaikkensa kansainvälisen ilmapiirin edelleen myrkyttämisek^i.. Ja joh­tuen
södanlietsojain aktiivisesta työstä hämäräperäisten 'tavoittein
duisa hyväksi, täytyy - rauhanpuolustajain, ja /ennenkaikkea järjes-tyiieen
työväenliikkeen jatkaa edelleen toimintaansa rauhan väkiin-nijttamiseh
hyväksi. Tästä myös johtuu, että nyt vietettävissä Työn­päivän
juhlissa ja paraateissa tullaan. monella eri tavalla toistamaan
yaatimuk^ia rauhallisen rinnkkainolon, neuvottelujen ja' kestävän
raiiban puolasta. . , - „
kysyniyksiä ja
vasfauksia
«fAASTA POt» OUSmSBS
M ELUKKEES BAMtiSES
Kysymys: Olen oUut Canadan asu­kas
yli 40 vuotta Ja olen oliut yii 30
vuotta • «iten; yU vuoden ajan Suo-measa-
Ja: haluaisinmennä sinne uu­delleen
fennenkuin saan vanhuuden-eläkettä
— Jos saan koito olen oUut
niin kauan Suomessa ja aion aevpä.
«ipne vielä uudeU?^^. Ollcaa hyvä
Js ilmoittakaa, voiko sen r-läkkeen
s^ada vaikka, onkin ollut Suomessa
muutamia vui^la. Joutuuko sen saa-,
minen vaaraan jos menen uudelleen
Suomeen. Old TJmer,
VMtaos: Ei tule ollenkaan kysy­mykseen
missä olette olleet enemmän
kuin 20 vuotta takaperin ennen elä2t-keen
saamista sillä eläkkeen' saanti
riippuu siitä oletteko olleet Canadas­sa
vähintään 20 vuotta ennen eläk­keen
saamista. Näiden .20 vuoden
aikana ennen eläkkeen saamista sal­litaan
teidän olla pois Canadasta
tUapäisluontolsesU enintään 1^00 päir
vää; eikä sitä käsitetä asumisen kes-
3£eyItämiseksi Canadassa mainittujen
20 vuoden aikana ennen eläkkeen
saantia. Teidän pitää kuitenkin olla
Canadassa vähintään yksi vuosi ennen
eläkeen hyväksymistä, ;
Vaunnitlasti paperia Va
Mitä muut sanovat
Yaikka työtilanne on tällä kertaa huomattavasti parempi, mitä
se oli viime talvena, niin siitä huolimatta on merkkejä siitä, että tuler
van talven aikana voi jälleen olla kuulisensataatubatta työtöntä, ellei
: hallitusviranomaisten puolesta ryhdytä päättäviin toimenpiteisiin
työttömyyden torjumiseksi. Juuri tämän uhkaavan työttömyyskauden
johdosta vaaditaan nyt pidettävissä Työnpäivän juhlissa, että sellai-
^ sille työttömille, jotka eivät syystä tai toisesta saa työttömyysvakuu­tusta,
on varattava pääasiassa liitto- ja maakuntahallitusten toimesta
riittävästi avustusta siihen asti, kunnes he pääsevät takaisin työhön.
Samalla kertaa voimistuu camidalaisten työläisten keskuudessa
sellainen käsitys, että työttömyystilanne voidaan nykyoloissa koko­naan
välttää, jos liittohallitus tekisi muutoksen ulkopolitiikassaan ja
'kaui:4)aohjelmassaan. .Asiantuntijat ovat melko yksimielisiä siitä, että
turvautumalla miltei yksinomaan yhdysvaltalaisiin markkinoihin ja
noudattamalla Yhdysvaltain määräyksiä siitä kenen kanssa emme
muka saa kauppasuhteissa olla, liittohallitus on tehnyt karhun pal­velun
Canadan kansalle ja valtiolle, Tämän vuoksi tulee entistä voi­makkaammaksi
vaatimus, että Canadan pitäisi sanoutua irti \Vall
Streetin pankkiirien talousnuorasta ja ryhtyä kauppasuhteisiin kaik-,
kien maiden kanssa, jotka sitä haluavat.
•Melko varmaa on, että nämä vaatimukset herätetään lukuisissa
Työnpäivän juhlissa siinä vakaassa uskossa, että näin menetellen,
saataisiin tuntuva lisäys ulkomaankaupallemme, mikä auttaisi paljon
*yöttömyyslilanteen parantamista. ,
Samalla kertaa korostetaan kautta maan, että jatkuvan edistyk­sen
yhtenä perusehtona on työväen jdrjestövoiman kasvattaminen ja
voimistuttaminen. Tämä tarkoittaa, ei vain järjestymättömien järjes­tämistä
ja vallitsevan hajaannuksen korjaamista yhtenäistymisen
kautta, vaan myös sitä, että ryhdytään päättäviin toimenpiteisiin Ca­nadan
unionistisen liikkeen itsemääräämisoikeuden saavuttamiseksi.
Muun ohella tämä kaikki vaatii työväenluokan yhteiskunnallisen tie­toisuuden
lisäämistä, missä tarvitaan sellaisia työväenlehtiä kuin esi­merkiksi
Vapaus, jotka kaikessa vaatimattomuudessaan suorittavat
kuitenkin korvaamattoman tärkeätä työtä tämän maan työväenliik­keen
'hyväksi. . , ^ ^
Vapaus puolestaan toivoo, että täkäläiset maanmiehemme osal­listuisivat
entistä aktiivisemmin Työnpäivän juhlien viettoon niissä
puitteissa, missä se on itse kullekin mahdollista kotipaikkakunnallaan.
"OMA KOIBA PUSI"
Bonn. —< Iiänsi-Saksan parlamentin
Jäsen, Horst Haasler tuomittiin lauan­taina
kymmeneksi päiväksi vankilaan
Juopuneena ajamisesta. Hän oli ää­nestänyt
sen lain puolesta, Jonika pe­rusteella
hänelle nyt tuomio annet­tiin.
— AP:n uutistleto elok. 28 pnä.
TEOT PUHUVAT
Eräänä näky vämpänä Geneven kor­kean
portaan iteuvotteltm hedelmänä
voidaan pitää Neuvostoliiton hallituk­sen
ilmoitusta, «ttä se tulee jupista-maan
armeijansa miesvaihvimtta 640,-
000:11a tämän kuluvan vuoden Joulu­kuun
15 päivään mennessä. Täysin
lapselliseksi on luokiteltava se jaa­rittelu,
'Jota ;tämän maan porvarileh-diat$
on pitänyt yllä siltä, että tämä
suuresti yli puolen miljoonan miehen
vähennys on niiltei mezkitylcsetöni
kun ei muka tiedetä kuinka monta
miestä neuv^toyaltlolla on aseissa. ,
Todettakoon valin,' etts,^ 640,000; on
heti i40,000'^enemmän kuin puoli mil­joonaa
Ji-i, ja; ki^n;^oh' kysymys; sota-miehistä.'
niin 'se/on^ varsin'näkyvä
Ja .-tuntuva Jo,ukko.-r. • ,
Toisaalta.'kun tätö.neuvoa
t^tksen ilmoitustavkätsellatui .elokuun
2Ö, pnä kokooiituvan :n'aMistafii-sun^
is&omissiöiiin suoiitettävam^: työn
valossa, 'niin kuka tervejärkinen voi
aliarvioida tämän konkreettisen toi­menpiteen
suurta merkitystä. Vain
ne;' joilla on Jotakin muuta mielessä
kuin aseistariisumineni-.
— Työmies.rEteenpäin,
Tervdrfiessämme Vapautta tänä Työnpäivän aattona ine ha-luamme-
kiinmttää kanssaihmistemme btiomiota siihen tosiasi*
aan, että Vapaus on ainoa unien leimalla varustettu suomen­kielinen
sanomalehti Canadassa. Tämä ei ole suinkaan sattuma^
sillä lehtemme Vapaus on sekä sanoissa että teoissa työväenlehti.
Sen työhuonekuntakin voi nyt taloudellisesti järjestyneenä osal­listua
entistä kiinteämmin tämän maan ammattiyhdistysliikkeen
toimintaan. „ •
Samalla haluamme kiinnittää täkäläisten niaanmiestejnme
huomiota siihen, että kylmä sota — mikäonne|csi on nyt väisty­mässä
— ja kylmän sodan johdosta tapahtunut kaikenlaisten
tavarain hintojen jatkuva nousu, on vaikeuttanut myös Vapau­den
talousasemaa. Esimerlckinä mainittakoon, että vieläkin on
eräitä liikkeitä, jotka on saatu poliittisista syistä, ja vastoin omia
etujaan kieltäytymään ilmoitusten antamisesta lehdellemme,
joskin naiden laitosten lukumäärä jatkuvasti vähenee. '
< Saatuamme lehtiliikkeemme vuosiraportista tietää, että ku-limeen
vuoden aikana on Vapaus kärsinyt $3,120 tappion, ja
pitäen ehdottomasti tärkeänä sitä, että Iditemme talousasema
pidetään vakavaraisella pohjalla, sekä huomioiden sen, että Va­pauden
hsrväksi ei ole:kahteen vuoteen järjestettymitään.rahoi-tuskampanjaa,
me Järvienpään suomalaiset suosittelemme, että
aloitetaan tänä Työnpäivänä erikoinen kampanja, jotta saatair
siin Vapaudelle vaunulasti sanomalehtipaperia, eli noin $5,000.
Kansallisten kulttuuriperinteidenmtie vaalimisen ja luotet­tavien
uutistietoj en välittämisen lisäksi Vapauden merkitys rau­han
ja sosiaalisen edistyksen puolustajana on efittäin suuri
täkäläisten maanmiestemme keskuudessa. Tässä edustaa Vapaus
todellista patriotismia tätä maata ja kansaa kohtaan. Samalla
kertaa on tähdennettävä, että Vapauden taloudellinen ja aatteel­linen
menestys auttaa Canadan suomalaisten syvällisintä toivoa
— keskenäisen toran ja eripuraisuuden lopettamista, sekä ystä­vyyden,
suvaitsevaisuuden ja yhtenäisyyden (kehittämistä maan­miestemme
keskuudessa.
Siksi me allekirj oittaneet olemme Työnpäivän - tervehdyk­senä
aloittaneet lahjoitusten ja haasteiden ryntäyksen Vapauden
talousaseman tukemiseksi ja myös toivomme, että tämä aloit­teemme
hyväksytään Vapauden johto/kunnan taholta, ja että l
tätä haasteryntäystä edistetään Vapauden palstoilla.
maan sm taloudellista asemaa. Tilaajina me joudumme m^^isa-maan
sanan vapaudesta aina silloinr kun työväenlebti horjumat-tomasti
puolustaa työväenluokan etuja niiden ihmisten etuja,
jotka' muodostavat lehtemme lukijakunnan.'
Kylmä sota on loppumassa ja me olenune siirtymässä uuteen
aikakauteen^ jossa lehdellämme Vapaudella tulee olemaan hyvin
tärkeä tehtävä. Kansakunnat ovat siirtymässä ystäv3ryden ja
rauhan aikakauteen.
• Kiitämme portarthurilaisia lehtemme tilaajia ja ystäviä tä­män
haästeryntäyksen aloittamisesta^ lehtemme taloudellisen
aseman tukemiseksi ja toivomme, että kaikki «liittyvät mukaan
heidän aloittamaari haaste vyöryyn! ' ' .
Vaimulaitl paperia Vapaiidelle! , v v .. ,
Parhain toveritervehdyksin,
VAPAUDEN JOHTOXUHTA.
sitx
OPPIBIBIQ
Eräässä amerikica;
«a opetti professori
la korosti Jyhytsaoa
tg. öitten Dfta ke
esittämään esimerk
Jutun. Jossa yhdi«t]
fconnoUinen. eroottii
aines. Paras
Työnpäivän teryehdyslahji^ituksia ja haasieiia-Vapauden
talousaseman tukemiseksi julkaistaan nyt seuraavasti: . «•
TERVEHDyS-HAASTEIDEN ALOITEKOMITEÄ
Ylläoleva haasteryntäysasia käsiteltiin CSJ:n Port Arthurin
osaston puolivuosikokottksessa elokuun 16 pnä, missä tervehdit­tiin
lämpimästi tätä aloitetta. Samalla päätettiin liittyä tähän
vetoomuksefen.
Osasto lahjoittaa nyt aluksi omasta puolestaan $25 ja haastaa
CSJ:n muita osastoja, naistenkerhoja, urheiluseuroja ym- suo­malaisia
yhdistyksiä tekemään lahjoituksia vointinsa mukaan
ja jatkamaan näitä haasteita.
Port Arthurin osaston kokous edelleen kiitollisuudella huo­mioi
alkutoiminnassa ahkeran keräystyöntekijän Jalmar Lehdon
ja nimittää hänet paikallisen haasteryntäyskomitean puheen-iohtaiaksi.
Aloitekomiteassa toimineet muut jäsenet ovat A. T.
Hill, Jack Kangas ja Otto Heino,
Vapauden johtokunnan lausunto
' Ilolla tervehdimme portarthurilaisten lehtemme tilaajien ja
ystävien aloitetta haästeryntäyksen alkamiseksi lehtemme talou-
4eniseri aseman tukemiseksi tunnuksella: "Vaunulasti sanoma­lehtipaperia
Vapaudelle", tavpitteena $5,000, jonka vaunulasti
paperia todellakin maksaa, .
Vapauden johtokunta toivD0,:että lehtemme tilaajat ja ystä-
.vät kautta maan ottavat vasj^an portarthurilaisten antaman
haasteen ja jatkavat haasteina,.siinä mielessä, että seul-aavari 6'
viikon aikana tullaan saavuttamaan tuo $5,000 tavoite.
.Edistysmielisenä työväenlehtenä on Vapaus joutunut myös
t,aantumuksellisten voimien hyökkäyksen kohteeksi. Kylmän
sodanlietsojat ovat kohdistaneet kaikenlaista taloudellista kiris­tystä
lehteämme kohtaan. Useilla paikkakunnilla ovat suurpää­oman
edustajat^arj oittaneet liikemiespiireissä erikoista propa­gandaa
vähentääkseen Vapaudelta ilmoitustuloja. Tämä kylmän
sodan propaganda on saanut aikaan sen, että ilmoitustulot ovat­kin
vähentyneet. *
Lehtemme tilaajat ja ystävät, ovat aina vaikeimpinakin ai­koina
käsittäneet Iditemme tärkeyden ja olleet valmiita tuke-
AMMATTI-ILMIANTAJA
JOUTUU VASTAAMAAN
Ystävyysvierailu
Canadan hallitusviranomaisten lisäksi ovat johtavat famuurien
yhdistysten sekä työväenjärjestöjen edustajat esittäneet sydämellisiä
tervehdyksiä Neuvostoliiton maatalousasiaintuntijoille, jotka NL:n
maatalousministerin apulaisen V, V. Matskevichin johdolla ovat
subrittaimassa maassamme noin kaksi viikkoa kestävää''hyv^n tahdon
matkaa."
I Neuvostoliiton maatalousasiaintuntijain tarkoitukselta on tutus­tua
mahdollisimman perusteellisesti Canadan maatalouden hyviin
puoliin, jotta saisivat niistä teknillistä oppia oman maansamaatalou­den
hyväksi. Liittohallituksen maatalousministerin apulainen S. J.
Ohagnon, joka on järjestänyt neuvostoliittolaisten vieraili jäin mat­kan,
sanoi ennen vierailun alkamista, että tarkoitus on näytpä näille
"vieraille parasta Canadan maatalouden .alalliaI^''5aI»alJa.hanila^lsui
toivomuksensa siitä, ^ että tämä vierailumatka tulisi "lähentämäjin< ja
lämmittämään Neuvostoliiton ja Canadan suhteita"— mihin kaikki '
hyvaa tarkoittavat canadalaiset yhtyvät poliittisista ja'muista'mleli-
New York. — Elizabeth Bentley,
hallituksen salaisen poliisin "tähtito-distaja".
Joka. 10 vuoden aikana on
syyttänyt kaikkiaan noin 80 henkUfiä
vakoilusta. Joutuu ensi viikolla täällä
oikeuden eteen. Jossa häntä vaaditaan
todistamaan syytöksensä yhtä syytet­tyä
Edward J. Fitzgeraldia, entistä
nude:i Jaon virkaUiJaa vastaan. Fitz­gerald
on ensimmäinen niistä. Joiden
Bentley sanoi toimineen vakoilijoina.
Fitzgerald on myös'ensimmäinen syy­tetty
henkilö saamaan. tilaisuuden
seistä vastakkain syy^ttäjänsä kanssa
Ja alistaa tämän ristikuulusteluun
avoimessa oikeudessa.
Miss BenUey sai haasteen tulla sa­kon
uhalla oikeuden eteen; Haasteen
antoi hänelle Yhdysvaltain marsalk­ka
i}^isen kesäkodissa Madisonissa,
Conn.
Haaste annettiin hallituksen uuden
Jutun yhteydessä asettaa Fitzgerald
syytteeseen halveksumisesta uuden
Compulsory Testimony (pakollisen to­distuksen)
lain alaisuudessa,
Fitzgerald on väittänyt, ettei hän
voi puolustaa itseään saamatta risti-kuulustella
syyttäjäänsä, Elizabeth
BeiiUeyä. samoin kuin yliprokuraatto-ri
Br<>wneUia 4a FBI päällikkö Hoo-vetja,
JoUle myös on annettu haasteet
saapua liittovaltion oikeuden eteen.
"Olen Uolnenfiitä, että olemme lo­pultakin
onnlsttineet pakolttamaan
Miss Bentle>-n tulemaan oikeuteen Ja'
sanomaan tai sitten pltlbnään äuimsa
kiinni", latisui Fitzgerald; Hän sanoo
tulevahsa todistamaan näiden todista­jien
valkillsen todistuksen kautta, et­tei
hän ole suorittanut mitään rikosta.
"Tämä ei ole mikään vakoilija jahti.
Se on halveksittava yritys asettaa
vääränvalan loukku valmiiksi. Minä
tulen todistamaan itse Brownellin
kautta, että hän tietää, etten minä ole
mUloinkaan ollut vakoilija eikä mi;-
nulla ole mitään tietoja sodanaikai­sesta,
vakoilusta tai ^kertakaikkiaan
mistään vakoUusta." '
Suuria lakkoja
Ifampurin telakoilla
Hanvuri Hampurissa ja Kasse­lissa
elok 22 pnä alkaneet lakot käsit­tivät
(keskivilkkoaamupäivällä kaksi
suurta telakkaa Hampurissa ja Hens-chelyhtien
vetiu-itehtaan Kasselissa.
Howaltin tefhtalla Hampurissa ovat
työt täysin pysähdyksissä.
Deutsche Werftiliä Hambung-Fin-kenwererlssä
ovat työt lakanneet te­lakoilla
kun taas työpä joilla jhä
työskennellään.
Työläiset 'haluavat kalliin ajan li­sää.'
• ... •• .
Kaikki työläiset Henschelin teh­taissa
Kasselissa ovat lakossa. Lak­kolaiset
haluavat palkankorotusta,
mutta työnantajat ovat .vastanneet
J:eiUe kieltävästi. Vaatimuksia ei ole
tarkemmin määritelty.
USA;ii uudenaikaisia
aseita Japaniin
Tokio. — "Kun JohnVV nimisiä ra­ketteja
saapui elokuun 22 pnä erään
tyklstöryknientin mukana Japaniin,
ilmoittaa USA:n armeija. "V
Ulkoministeri Shigemltsu sanoi äs­kettäin
saaneensa USA :n suurlähe­tystöltä
vakuutuksen, ettei japaniUi
lähetettävissä raketeissa ole atomi-latausta.
,IUlkoministeri lisäsi,, ettei Japanin
hallitus voi estää atortlitykklen mah­dollista
kuljettamista amerikkalaisten
hallitsemalle Ökinawan saarelle joka
sijaitsee 800 km. Japanista etelään.
GEORGE. SAIVO Port Ärihurista lahjoittaa $2 ja haasjtaa
Ellen ja Reino Mäkisen Fort Wiinamista, Jack Hymanderin
Sudburysia ja Lennart Hjorthin Toronlosla.
JACK ISOKANGAS Port Arthurista lahjoittaa $2 ja haastaa
Jack Mäntylän South Porcupinesta sekä Vilma: ja Eino Lehtolaii
Sudburysia. • -
JALLU LAMPI Port Arthurista lahjoittaa $2 ja haastaa
Niilo Niemen ja Erkki Rantalan Port Arthurista ja Eino Sirenin
Sudburysia.
JALMAR SIPILÄ Port Arthurista lahjoittaa $5 ia haastaa
Niilo Heikkilän Intolasta ja Sanni ja M. Ponnen Wahnapitaesta,
Ont.
KUSTI PERÄLÄ Port Arthurista lahjoittaa. $2 ja haastaa
Emeli Kedon Fort Williamista ja P. Vuorenmaan Port Arthu-rista.
MATT TOPPARI Port Arthurista lahjoittaa $1 ja haastaa
Heikki Ahon Port Arthurista.
J. JUOLA Port Arthurista lahjoittaa $2 ja haastaa Svante
Mäen Port Arthurista ia Emil Wallin Torontosta.
NIILO NIEMI Port Arthurista lahjoittaa $2 ja haastaa Mil<^e
Tomiskan Port Arthurista ja A. Backin Lockerb^^ta.
RISTO ROIVAS Port Arthurista lahjoittaa $3 ja haastaa
Toivo Salmijärven North Branchisia sekä Ilmi ja H. Röhtyn
Torontosta.
ERKKI RANTALA Port Arthurista lahjoittaa $2 ja haastaa
Sam Rantalan Sudburysia ja August Kankaan Winnipegista,
Man.
K- KESKINEN Port Arthurista lahjoittaa $5 Ja haastaa
Saimi Lehdon Timminsisla ja O. Männistön Sudburysia. .
SAM PUKKALA Pori Arthurista lahjoittaa $5 ja haastaa
Matti Rasmuksen Toronlosla sekä Toby Hakalan ja Fred Kivisen
Sudburysia.
OTTO LÖYTÖNEN Port Arthurista lahjoittaa $2 ja haastaa
Vilma Niskasen Port Arthurista ja M. Rasinperän Hearstista.'
VÄINÖ PELTO Port Arthurista lahjoittaa $2 Ja haaslaä
Victor Hurkastin Sudburysia ja Malli Lindalan Whltefishl8ta.
ARTHUR AHO Port Arthurista lahjoittaa $2 ja. haastaa E.
Suksen Sudburysia, Jack Rinnan Geraldlonista ja V. Kuuselan
Port Arthurista.
' A. HIMANKA Port Arthurista lahjoittaa $5 Ja haastaa Arvo
Niemen Nolalusta; H. Hakalan ja Arnold Becki^ Port Arthuristav
EINO SAARI Port Arthurista lahjoittaa SS ja haastaa Ivarl
Sepän ja J. Karjalaisen Pori Arthurista, Untamo t^äkelah Siid-burysta
ja Oskari Hietalan Fort Wilirämisia. ' ^
VIHTORI ANTTILA Port Arlhuris^ajahjoitta? $5 jä haastaa
August Sunin ja Yrjö Korven Meadisla sekä L Bentiä^Coch^
ranesta- * " . -.
ISAK FISK Port Arthurista lahjoittaa $ 2 ja haastaa Jöivb
Rintamäen Port Arthurista j4 August Kanniston Löckerbyata;
JOHN HOOK Port Arthurista lahjoilla?. $2 j?. haastaa Martti
Jaakkolan Hearslista ja Aimo Mäen Sudburysta.^^^ ^ ' • ' ' ' •
MATTIHAUTAMÄI^ Port Arthurista lahjöftiaa $2 ja haas­taa
Vili Tuulaksen Port Arthurista, Lauri Laivan Torontosta ja
Aarne Luodon Finlandista, Ont.
TOIVO UUSITALO Pori Arihuri9iaiahjoiliaa $5 ja haä$taa
Frank Rahikan Port Arlhurisla ja Pekka Mertasen Torohiösia.
TOIVO RINTAMÄKI Pori Arlhurisla lahjoiilaa $2^ jä haäs^
laa Lauri Lahden ja K. Isotalon Port Arthurista.
LAURI LAHTI Port Arthurista lahjoitta $2 Ja haastaa vei-jekset
E. ja Y. Idmanin Port Arlhurista ja P. Vaurion Torontosta.
EVERT PALOKANGAS Port Arthurista lahjoittaa $2 iä
haastaa Vikki Sillan Pori Arthurista ja John Särkilähdön DIns-moresta.
S? sk.
A. T. HILL Pprt Arthurista lahjoittaa $4 ja haastaa Walter
Hunnakon Silver Mountainisia, Heikki Niemen Nolalusta. Lauri
Mäkelän ja Eino Tarvaisen Torontosta, Tom' Kosken, Helen ja
AimeGrenon,L. Jokisen ja Kalervo Ketolan Sudburysia.
' L- KYYNY Fort Williamista lahjoittaa $1 ja haastaa Matti
Rannan Port Arthurista.
M. PELTO Port Arthurista lahjoittaa $1 ja haastaa Johii
Peltokankaan Port Arthurista.
OTTO HEINO Port Arlhurisla lahjoittaa $4 ja haastaa Han-nes
Vuoren St. Catharinesisia, Riku Pykäliseh Nipigonlsia. Idä
ia Atu Koivulan Long Lakelta sekä Lauri Närväsen ja Jalmar
Mäen Port Arthurista.
OLAVI PAJALA Pori Arthurista lahjoittaa $3 ja haastaa
Kerttu, Doris, George, Wilraa ja Vili Koivun Roiiynista. Que.
(Jatkuu 4. sivulla). '
raavastl:
--Jumalani, hem
emäntä äkkiä; otta]
polveltani!
LIIAN L
-4 Miksi koirasi pj
suusta: ulkona? '
- i Enpä tiedä. 64
liian lyhyt
• i
IKUET.
— R ^ a el pysy k
lussä.'
— Niin, mutta se I
eniten, miten hullu ;
tateeen.
MuuttamJsl
siirtävät 2-1
sisia raken
Iroquols, Ont. — '
Yhdysvalloista kaksi
ten muuttamishlryiöi
siirretään muille s
kahdeksan kylän ja 1
not. joiden nykyiset
St, Lawrencen uuden
aUe. todennäköisesti}
iNäUlä sih-tolaitteill
nelUsesti siirtämään
asuntoja, Joista ensin
retään täältä neljälle
paikalle. Työ alkoi j(
puoliskon aikana.
, Muuttohirviölden va
huu se _toslasia. etu
jotka, ovat kahden t
Ja kymmenen Jalan ko
maksavat. $6,0Q0 kap
väliin on asetettu ne
den päälle siirrettäv
asetetaan uusiin paik<
varten. -
'Jotitavia venälä
kutsuttu VSAil
• Moskova.Amerik
kraattinen: senaattori
tilstai-lltana; elokuun
Jöhtfbvassa'asemassa o
tä vierailulle '^dysva
koisesti - .^lioulsanaan.
edöstäa" senaatissa.:
... JlomaiUan- suurlähet
vaäsa/pidetyllä^^yastaat
noi toivovansa; että va
ton varapuheenjohtaja
Mikojan Ja. Pervuihin j
ministeri- Male:ikov se
kommunii^tipuoiueen li
puhemiehistön viides
sucstxiisivat hänen kut
. BUendertrtvoi myös,
tain kongressivaltuusk
TNeavbstoliitossa ja Yhd
sulaattejä avattaisiin vi
punkeihin.
Mäntymetsää tuhoutunut
Bordeaux, Hanska. — Sunnuntaina,
clokuim 28 pnä tuhosi metsäpalo
Kaakkois-Ranskassa yli 1,600 eekke-rinalaa
mäntjrmetsää.
Kuninkaallinen
Kööpenhamina. — K
gridin ajito. Jota ohja
tonkuljettajansa, ajoi
elok. 22 pnä aamupäiväl
Lönnholtin ohi HiUerö(
Själiannlssa erään 65 v
polkupyörällä kulkevai
Auto kulki melko hiljs
äkkiä ilmestyessä sen e
Kuningatar Ingrid .:
ensiavun, nämän jalka
Ja hän oli mahdollisesti
tärähdyksen,; kertoo Ai
PÄIVÄN PÄKINÄ
Pelkäämisetiä ei voiteta mitään
pide-eroavaisuuksista välittämättä.
Kuinka suuresti parempaan päin on "Geneven henki" jo vaikut­tanut
aieidänkin maassamme, se nälitiin -siitä kun näiden neuvosto­liittolaisten
hyvän tahdon vierailijoita .mustamaalaamaan (Montrealin
asemalla pyrkinyt kourallinen ukrainalaisia taantumuksellisia jäi yk­sinään
kuin "nalli kalliolle". Heitä on,käytetty kylmän sodan väli­kappaleena
aikaisenfmin, mut^a nyt heidän huutonsa haihtuivat mi­talin
merkityksettöminä kun vierailijoille järjestettiin viranomaisten
toimpsta ^stävälliiten vastaanottotilaisuus ja canadalaiset yleensä
tecve&tivät erit*ä»n läropiinä9ti näitä suurea naapurimaan vieraita.
! .Meidän lehtemme Vapaus yhtyy mr. Changnonin lausuntoon, että
tämä vierailu todella 'lähentäisi ja lämmittäisi" Neuvostoliiton ja
Canadan välisiä suhteita.
Kylmän sodan aikakaudella tuli
erikoisesti muotiin pelon lietsominen.
Pelko sovellutettiin siihen kuin piek­su
p...n.
Jos joku uskalsi avata suunsa kor­keita
veroja ivastaan ja esitellä so^r
t.imäärärahojen edes jossakin mää-;
rm vähentämistä niin sanottiin heti.
että sinä varmaaixkin toivot meidän
£eiso::kelevan kädet taskussa. : kun
kommunistinen maailma juiuri val­mistuu
•tiikerinhypp3ryn.
Jos tyytymätön ei vieläkään luopu-rut
valittelustaan saatettiin sanoa:
Jassoo, taitaakin olla parempi, että
sinusta ilmoitetaan sellaisille nappi-takeille,
jotka kyllä saavat parannuk­sen,
aikaan.
Varsinkin viime aikoina Euroopasta
tähän maahan tulleita on pyritty jat­kuvasti
pitämään pelon «vallassa.
Esim. joissakin suomalaisissa pii­reissä
on ollut oikein muotiasiana pe-loitella
karkoltuksella Jokaista. Joka
on uskaltanut pistää päänsä esim. S
J:n haalien sisäpuolelle.
Monet ovatkin ottaneet tämän pe-loittelun
vakavalta kannalta Ja sen
Johdosta kiertäneet SJm haaleja ja
tilaisuuksia kuin kissa kuumaa puu­roa.
• ' ' -
Monenkin on- tehnjrt'mieli pistäy­tyä
sisällä kuulemassa Ja katsomassa,
varsinkm kun on yleisesti tiedoksi
tullut, että näillä haaleilla esUntyvät
Canadan suomalaisten parhaat näyt-tehjät
ja esitetään parilalta suoma­laisia
näytelmiä.
Tapasunme tässä eräänä päivänä
kaverin, joka kertoi kolmisen vuotta
sitten tulleensa Suomesta. Kaveri ky­syi
minulta, että minkä verran luulen
tuolla peloittelulla olevan pohjaa ja
perää. Onko tosiaan vaarallista pis­tää
nokkaansa SJ:n haaleilla?
Sanoin hänelle, että jos se olisi
vaarallista,'jos sillä paloittelulla olisi
siteeksikään perää, niin ei sidnkaan
monikaan meistä vanhemmista Ga­r
d a n suomalaisista asukkaista enää
piittailisi Canadan kaupunkien katu­ja
ja Canadan maanteitä.
Samoin monet ollsL viime aikoina
Canadaan saapuneet suomalaiset
kärrätty kruununJcyydillä takaisin ra­pakon
toiselle puolelle.
Katsos, sanoimme, kun vain asa
esim. viime vuosina Suomesta tulleita
cn rohjennut käydä SJ:n haaleilla ja
tilaisuuksissa, olisi heidän takaisin
palauttamisensa ollut paljon helpom­paa
kuin se, jos he kaikki olisivat sen
tehneet.
;, Huomautimme sitten vielä, että CS
J on täysin laillinen järjestö, on ollut
jo kohta 45 vuotta.
Tähän-sanoi kaveri, että Jilhi Ihäh-kin
on asian ajatellut Ja toiminutkin
sen imukaaii.; Eräät verenvähyyttä
poteneet, ja kuoleman kanssa jialnift
lyöneet Ti'hmäfcunnat ovat vain nii­det
tulokkaat seuroihinsa saadak­seen,
ryhtyneet: kierästi käyttänjiääri
pelko^ aseenaan.
Canadassa, olkoon tämä niin por-varUlinen
maa kuin onkin vallitsee
kuitenkin vielä sellaltten demokratia,
että ihmiset voivat lausua mielipi­teensä
asioista, joskaan edellämabii-tunlalsesta
valehtelemisestakaan el
panna kaakinpuuhun.
Moni a ivana merkityksetön Uimi­nen,
sellainen jonka Uänl ef iuulu
mihinkään enempää kuin sääsken-su­rina,
saattaa mahtipontisesti; selittää
äskeisinä vuosina tähän maahan tul­leelle,-
että jos et tee niih Ja nihi. toi­mitamme
sinut suoraa päätä takaisin
vanhaan maahan. ,
Jos.täUaiselle äijille sanotaan heti
nenästä nokkaan, että kattia kanssa.
Nenäsi p}-styt toimittamaan tunkioon
eikä mitään muuta, loppuu asia sii­hen.
Mutta annas olla. Jos rupeat
säikkymään, luulee äijä pinhkin ole­vansa
suurikin tekijä.
Juuri huiputukseen perustuu kbko
Irarkoitus paloittelu.
Kun nyt kansainvälisessäkin inle-lessä
näyttää kylmä sota menneim
pyllylleen, on aika myöskin Canadan
suomalaisten .tehdä toppupelirf^^
luun uskomisesta ja sähoa peliadtteilJ
joille,,että painukaa sinneTnlssävp^-
puri kasvaa. Jos että pysty tölmin--
nallanne Ja j»Untyn\teeyiUme wi^^^^^
maan kannattajia hoÄimillem^; hiin
lyökää hynttyytme kasa
CSJ:niihaalellla ei ket
eikä määräillä.
. Näillä haaleilla >ollaan
tamaan Jokainen muka^
ca tulla.. Joka ei halua 1
taan häjfjtVoi käydä seuri
tehnierfc:'esityksiä, kon
kulttuxu'ltilaisuuksla.
tiile millolnkasn. sanom
mm ei sorvi käydä siellä
Vain aUlä, että käy us€
koissa tulee näkemään
khi' luHnmataän Jä sllloiii
itse päätellä mikä on hä
mudista toimintaa Ja n
: J a mitä «ltt«i oikein p
Jos asla niinkinolisl. ei
ta karkoitettaisihi sen ta
k a i t a a ' m t t y ä kulttui
unidön täi jchonkin muul
luokan Järjestöön, nlto s
nada ei enää oUsftaan h;
misteh elää. >
Jos sellaisesta maasta 1
entiseen kotimaahan vap^
lä; biisi «e vato mielulnei
Niin hullusti eivät as
0I6. ' -.
Muutfenklh on turha 1
pelko vain lisiä pelottel
Jä inik«i esim. sosialistin
talistlxfeh" aate on kysym]
äiemistö maailman Uuni
8oslali9äiM kannalla. Bai
öan .k^symyfcMSsaä taas
piiolellir vidlUUn suurempi
: Parasta onkin näin oUei
lolttellioflle, e£tä menkää
pptkikäa^itsennekuoliaakfi
poika.-