Vapaus, September 17, 1970

              Sivu 2 Torstai, syysk. 17 p.W;Th!ursday, Sept. 17,,^!^
INDEPENDENT L A B O R ORGAN
VAPAUS O F FINNISEN C A N A D I A N S
(LIBERTY) BataibiMMd NOV. 8.1917
IJflJSCB':'W. EK!LU*ro" Maaapö«p:SDB»1
OamadassaM vk. $10.00, e kk. $5.25
3 kk. $3J)0
TILAUSHINNAT:
nSArn:
, 8uom^:
1 vk. •Iljq0,.6kk.i».76
1 v|t..(41.80. 6Uc46LaS
Dmitri Gifldlkiyv: ' , , >
MITÄ KUULUU INDONESIASTA
Aika tärslcäy» jälleen!
Ne däkeläiset ja heidän ystävänsä, jotlfca erehtyivät luu­lemaan,
että päämiinisteiri Pierre Trudeaun puheet "oijceuden-muikaisesta
yhteiskunnasta" sattvat alteuviikplla' uudöni näyt­teen
sirtä.ikuirifca' epäluotettavia "ystäviä" nuljqnääri-liberaa-lit
ovat. Kun Ganadan eläkesruunninitelman eturja nautti-i
ville sanottiin nyt, että heidän eläkettään (korotetaan tulevan
vuoden alussa 2-prösenttisesti, ja kun samassa yhteydessä
annetliiin, yni!märtääT=ip?«ttä peruselä/kettä korotetaan vuoden
väilhteessa myös 2-prosenittisestii,monen eläOcdäisen ja kaik­kien
oikeamielisten canadalaisten rinnasta nousi huokaisuii
muotuinen äänähdys: varjeltakoon meitä moiisilta ystävillä!
Meille tietenkin sanotaam, että "laki on laki, e!kä sille
voi hallituskaan mitään". Tosiasia tieterikioi! on, että lait ovat
ihmisten laatimia ja ne voidaan myös muuttaav korjata tai
vahingollisiksi tultuaan kokonaan romuttaa. Tässä tapaukses­sa
ön kysymys nimenamaan halllituksen, aloiitteesta mnpdost
tetusta laista.
Noin viitisen vuotita sitten, jolloin astui voimaan, yksi­löiden
ja heidän työnantajiensa kuukausimaksuihin perustuva
Canadan eläkesuunnitelma, säädetDiin lakivöimaäsesti, että
elinkustahnusteh noustua kiorotetaain vuosittain myös yarfiuu-deneläkkeitä.'
Peruseläke, mikä on nyt vajaa <$8a ikk. ja^ va­rattomuuteen
perustuva lisäeläke, mikä on nyt vähän yli $30
kuukaudessa, tuli saman säädöksen alaiseksi. Kaikkien näiden
öläkekorotusten yhteydessä säädeittiin kuitenkin, että eläkkeet
voivat vuosittain nousta' korkeintaan vain 2-|prosenttisesti,
huolimatta siitä kuinka paljon ehnikustannukset ovat ko. vuo­den
aikana nousseet.
Kun huonuloidaan, että elinkustannuikset ovat kohonneet
viimeksikuluneitten vuosien "öifeana yli 4-prose)nbtisesti, ja
eläkkeitä onv korotettu vain 2-prosenttisesti, silloih nähdään,
että eläkeläisten talousasema on huonontunut vuodesta vuo­teen.
Esimerkiiksi viime vuonna kohosivat elinkustannukset
virallisesti 4.1 prosenttisesti, mutta nyt tiedoitetaan, että tam­mikuun
1 päivänä koroteta'ain eläkkeitä vain 2-prosenttisseti!
Käytännöllisesiti katsoen eläkeläiset ovat koko: vuoden ajan
joutuneet hintojen nousun talkia maksamaan entistä enemmän
kulutustavaroistaan. Vasta vuoden kuluttua heillle luvataan
vähän huojennusta tilanteeseen, mutta silloinkin vain vajaa
puoli siitä, mitä elinkustaniiukset ovat kohonneet! Voiko tä­män
suurempaa vääryttä ajatella.
Ja kadken tämän jälkeen esimerkiksi pääministeri Trus
deau cn pauhannut palkanlkorotuksia vastaan muka sillä pe- ^^^^ tilanteissa ja se olisi ilah-rusteella
kun eläkkeet ovat jääneet syvälle aallon pohjaan
iikiäänkuin työläiset olisivat vastuiissa hallitiiksen ja par­lamentin
laatimasta ke!hnosta laista ja.siitä ikun vääryyttä
tapahtuu eläkeläisiä koihtaan liittohaUituksen tekemättä mi­tään
korjausta tilanteeseen.
Kuinka suuresta nurjamielisyydestä eläkeläisiä kohtaan
on tässä kysymys, se näkyy mm. seuraavasta: Canadassa on
nyt 1,600,000 peruseläkettä nauttivaa vanhempaa kansalaista
j.a heistä lähes puoli (lähes 800,000) niin varattomia, että he
saavat köyhyyteen perustuvaa lisäeläkettä joko osittain tai
kokonaan. Peruseläikkeen j a koko liisäeläkkeen saava henkilö
; Inäbnesia sai itsenäistyessään jperlitmöksi'riij)puYUU kansaiA'
välisistä b»j4tjBiiltfieflkt4^nl^rM(tilbi^ta/ syvään ^Juurtuneen ieodflIis>
min jääntilQt lJLgi^«U3i6uHteis«ä .JA:l|Lapsallisen talouselämän ää^iiomlli-T
>sen heilikou^en. .QuomattayA osuus tässä oli ns. comprajdor-ain^hisil-la,
jotkj «ylivat sadpin sitein kiinitittyneet imperialistisiin monopo-leihin.
. Kommu^stinen puoluer sen jofikkojä^estöt ja muut kansalliset
;isänmaa|l|fi«t ypjiofuecii j ä ryl^mittjrmHt joutuivat alun alkaen -tais-
(telemaan paitsi kolonisaattorieh avjoimia a^rgressioyfityksiä myös si­säisen
taa^tumultsejikiilM^yjiytitäyastarintaa vasta
«teja vastaan (nsi Mitdiunin tapaukset) veivät hengen monilta tuhan-mi^
n vuonnja 1948 organisoima provokaatio Indonesian kommunis-silta
ihmisiltä ja .heikensivät vakavasti tasavallan asemaa.
Askel askeleelta syrjäytettiin po-iliittiselta
näyttämöltä im
jtismieUset; j a färiäattiset;^^^^^
riölliset ryhmittymät. Gmaksut-tiin
Entistä pääittayä.mpi kahta u l -
kpmaisiih joääomasiföituksiin näh
'den, laadittiin aktiivinen ja itse­näinen
ulkopoliittinen linja, jonka
avulla Indonesia hankki itselleeii
näkyvän paikan aasialais-afrikka-
:la.isen' solidaärismisliikkeen r i ­veissä.
Juuri IndonieSiäii Banduiir
gissa pidettiin menestyksellisesti
Aasian ja Afrikan maiden konfe­renssi,
jorikä osuus kehitysmair
den yhtenäisyyden lujittamisessa:
oIi'-suuri.;-^,\.:'.
Myös maan taloudellinen itse­näisyys
lujittui. Sosiahstisten
maiden :kaiissa solmittujen sopi­musten
puitteissa' ryhdyttiin r a -
kentaimaah useita teollisuuslaitpk-sia,
kulttuurikohteita, koulutet­t
i i n . tuhansia^spesialisteja mitä
erilaisimpiin ammatteihin, ryhdyt
tiin tpimenpiteisiin tasavallan
puolustuskyvyn lujittamiseksi.
Sen diplomaatit esiintyivät kan­sainvälisillä
.foorumeilla usein yh­dessä
sosialiististen valtioiden
kanssa kysymyksissä, jotka kos­kivat
taistelua imperiaiismia ga
köionialismiä vastaan niiden kai­kissa
ilmenemismuodoissa sekä
rauhan ja kansainvälisen yhteis­työn
puolesta
Laajan kansainvälisen kanna­tuksen
tuiVin Indonesia sai var
pautetuksi : yuonna 1962, Länsi-
Irianin ^ v i i m e i s e n osan aluees-taah,
jota hoUantilaiset olivat lait
tomasti pitäneet rniiehitettynä ta­savallan
julistamisenkin jälkeen.
• Poliittisessa elämässä tapahtui
tärkeitä muutoksia. Vasemrnisto-voimien
ja ennen kaikkea kom­munistisen
puolueen arvovalta ja
vaikutus kasvoivat. Puolueen r i ­veissä
laskettiin olevan neljättä
miljoonaa jäsentä. Pidettiin jouk-kokoiiksiä
ja luotiin joukkojärjes
töjä, jotka yhdistivät lopulta 16
miljoonaa työläistä, talonpoikaa,
kalastajaa; - sivistyneistön edusta­jaa
ja taiteilijaa. •.
\ Hollantilaisille, amerikkalaisille
j a belgialaiselle pääoinalle kuulu­neet
tuotantolaitokset kansallis-tettiih,
inriikä loi edellytykset ke-hittää
talouselämän valtiollista
sektoria todellisen itsehäisyyden
saavuttamisen perustana;.
Niinpä 6Ö-luvun alkuiin men--
nessä Indonesiassa alkoivat kehit­tyä
edellytykset miaan kaikkinai­selle
edistykselle yhteiskUrtnaliis-taloudellisen
kehityksen; tiellä.
Vapautusvallankumouksen kan-sallis-
dempkraattineri vaihe alkoi
olla sivuutettu.
EDISTYKSEN KAUSI
Vuoöina 1959-f60 ryhdyttiin
USA :n, Englanniiti j a Hollannin
tuen turvin useilla alueilla vasta­vallankumouksellisiin
separatisti­siin
mellakoihin. Ne uhkasivat va­kavasti
alueellista .eheyttä ja
maan poliittista riippuvuutta.
Koko 50-luyun kuluessa toimi eräi
den laillisten muhamettilaisjär-jestöjen
tukemia terroristi jouk­kioita.
Muhamettilaisjärjestöt
yrittivät muuttaa Indonesian tek­nokraattiseksi
islamilaiseksi val­tioksi;
joka olisi harjoittanut an­tikommunistista
politiikkaa. .
Miitta joukkojen poliittisen ak­tiivisuuden
korkea taso/.kansalh-sen
vapautusliikkeen vauhti, Neu­vostoliiton,
muiden sosialististen
maiden sekä vapautuneiden A a ­sian
j a A f r i k a n maiden tarmokas
tuki auttoivat Indonesian kansaa
voittamaan nämä koettelemukset.
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Tilhi Hänninen. Long Lake.
Ont. täyttää tänään, syyskuun 17
pnä 84 vuotta.
Jack Walli, Sudbury, Ont. täyt­tää
perjantaina, syyskuun 18 pnä
75 vuotta.
Frank Tommila, Whitefish
(Little Penage), Ont. täyttää per­jantaina,
syyskuun 18 pnä 72
vuotta.
Tyyne Sillman, Thunder Bay,
Ont. täyttää sunnuntaina, syys­kuun
20 pnä 77 vuotta.
Arnold Mänty, Kirkland Lake,
Ont. täyttää sunnuntaina, syys­kuun
20 pnä 72 vuotta.
Matti Ponne, Wahnapitae, Ont.
täyttää sunnuntaina, syyskuun 20
pnä 71 vuotta, . \ .
Yhdymme sukulaisten j a tutta-vain
onnentoivotuksiin;
duttava enne tulevaisuudelle
järjestön nyt viettämänä 25y
vuotispäivänä sekä vaikuttava­na
esimerkkinä maailmalle."
Ei ole epäilystäkään siitä, et­teikö
yleisen mielipiteen pai­nostus
ja sen yhteydessä ko.
supervaltojen i asennoituminen
voi vaikuttaa nJin, että Israel
lopettaa jarrutuksensa ja ryh-?
tyy neuvotteluun arapimaideiii
saa nyt kuukausituloksi $111.41, Kun eläkettä korotetaan 2- ^ ^ ^ ^ ^ Jarringin johdolla.
Loppujen lopuksi tässä on yhtä
paljon kysymys Israelin kuin
araibmaidenikin eduista. Rau­han
vakiinnutttaminen oikeu­denmukaisella
tavalla ei louk­kaa
minkään lähi^idän maan
todellisia kansallisetuja vaan
tukee ja voimistuttaa niitä.
Samassa yhteydessä pääsih­teeri
U Thant kehotti Yhdys-prosenttisesti
tammikuun alussa, heidän eläkkeensä nousee
todeUa ruhtinaalliseen määräänj eli $113.64 kuukaudessa. Mut­ta
jos laki olisi laadittu sellaiseksi, että eläkkeitä korotettai­siin
vastaavasti elinkustannusten nousun kanssa, eläkeläisten
pitäisi nyt saada $121.27 kuiukaudessa ollakseen ostovoifmal-taan
ennallaan. Toisin sanoen, hallitus nipistää niistä jokaisen
vanhan ukon, eukon ja leäken kuiufcaiKieläkkeistä pois $7,63,
puhumattakaan nyt siitä, että eläkeläistenkin elintason, pitäisi
teknologisen kehityksen ja tuotannon nousun-, ansiosta paran*
tua — eilkä huonontua, ikuten nyt tapahtuu vuodesta toiseen.
Jos koskaan, niin nyt olisi hallitusta pommitettava vaati- ;;Vt;ja^a* Neuvö^diui^
muksilla eläkkeiden korottamiseksi, Aikaamme sekaantuko ^^^^J ^..^ puolustus- kuin
hyökkäysluontoistenkin ydin­aseiden
kokeilujen moratoriu-miin
siihen asti kunnes naiden
kesken päästään lopulliseen so­pimukseen
kaikenlaisten ydin­aseiden
kokeilujen täydellises­tä
lopettamisesta. :
U Thänt sanoi, että tällainen
atomiaseiden kokeilujen mora-toriumi
olisi hyödyllinen alus­tava
askel Wienissä ja Helsiny
, ,, v-m - x " X , .• . X , gissä pidettävien SALT-neu-lueensäTkorottaa-
eläkkeitä — tai joutuu antamaan paikkansa votteluien^^edistvmisen kannal-voilmille,
jotka täniän tär<kteän ^j^ ta katsoen
sen tekevät. T^- - 1- j i-- -K-,
— - _ : ' ^ • • Kuten tiedetaan, Neuvosto^
liitto on aikoja sitten ilmaissut
kantansa ydinaseiden kokeilu­jen
kieltämiseksi. Yhdysvallat
ph kiuitenfldn halunnut etinäis-ten
väitösten-perusteella jatkaa
maanalaisia; kokeiluja ja niin ei
ole tästä asiasta päästy lopulli­seen
ratkaisuun.
Ydinaseiden kokeilut on su-pervalltöjeh:
yhteisen sopimulcK
sen perusteella kielletty maas;!
sa, ilmassa ja meressä. Toivot­tavaa
vain on, iJcuiten U Thant
vuosiraportissaan esittää, että
nyt lopetettaisiin kaikki ydin­aseiden
kokeet väliaikaisten
järjestelyjen puitteissa, kunneS
asiasta saadaan hyväksyityksl
varsinaiinen kansainvälinen so-mihinkään
er5koisvaatim'uksMn. Eläkkeet ovat aivan liian al­haiset.
Niitä on korotettava. Ja. eläkkeiden korotusten lisäksi
on vanhemmille kansalaisille saatalva muitakin etuisuuksia,
kunnallisverojen huojennu)ksia, alennettuja matkustuslippuja
busseissa, junissa, lentokoneissa jne; kaikille eläkeläisille i l ­mainen
kalastusoikeus sekä ailennetiut metsästysluvat jne. Tär^
keintä on kuitenkin, että vaaditaan näiden kaikkien eläkkei-
. den tuntuvaa korottamista. Se voi tuntua pitkäveteiseltä ja
hyödyttömältä toiminnalta —^ muitta nutä lähemmäksi tulevat
seuraavat liittovaalit ja Tnitävoimalklfcaiammaksi nousee vaar
timus eläkkeiden korottamiseksi, sitä enemmän tulee mah­dolliseksi,
että pääministeri Trudeau ja hänen liberaalipuo)
Ajankohtaisia vetoomuksia
Puhuen Yhdistyneet Kansskunnat järjestön 25'vuotiskaui-den
juhlinnan merkeissä Yileiskokouksen istuimossai viime
maanantaina, pääsihteeri U Thant esitti kaksi ajankohtaista
vetoomusta.
Varoittaen 'kuulijoitaan — Y Km 126:n jäsenmaan.edusta­jia
— että lähi-idässä voidaan meneittää rauhan miahdollisuu-det
jois Egyptiä ja Israelia,etjsaadanyt YK?n välilttäljän Gam-nar
Jarriogin puheenijohdolla heuivottelupöydäni ääreen, U
Tharit ketosi erikoisesti Ybdysvaltoilhih ja Neuvostoliittoon,
että ne tekesivätkailken voitavansa nieuvotteJiuijen uudelleein
käynnistämisei]ksi. Hän antoi ymmärtää, että nämä supervaj^'
Iät yoiivat Engiannin ja Ranstkian tukemana vaikuttaa pailljjon.
rauhanasian edistämiseksi lähi-idässä. ,
Viiutgten siiurvailtojen tärkeääm rooliin YKrssa, U
sanoi: 'Täniä oh, uskon iMin vakaasti, miten Y Km toiminta^^
on sutinmteltu jä miten se on toiminut vaikeissa ja vaaralli- pimus,
VIRHEET J A T A K A I S KU
On kuitenkin sanottava, että
tänä aikana tasavallan johtajat
tekivät useita periaatteellisia vir­heitä
suunnitellessaan maan ke­hityksen
myöhäisempää linjaa,
antautuivat Pekingin tehostet­tuun
painostukseen ja viehättyi­vät
perusteettomiin ja väliin
edesvastuuttomiinkin ulkopoliitti­siin
toimenpiteisiin yhteiskun-nallis-
taloudellisten uudistusten
tappioksi. Kuten todetaan nykyi­sin
Indonesian maanalaisen kom­munistisen
puolueen asiakirjoissa,
että puolueen johtajat moalaisten
käsitysten voimakkaan vaikutuk-;^
sen-alaisina menettivät kykynsä'
suhtautua luokkakaiitaisesti ta­pahtumiin
ja kannattivat varauji-;
setta hallituksep linjaa.
Tämä edisti oikeistovoimien va­kiintumista.
Ne käyttivät omiin
tarkoituksiinsa maan taloudelli­sen
tilan huononemista sekä että
vieraansumista, joka oli havaitta­vissa
Indonesian suhteissa useim­piin
sosialistisiin valtioihin ja
Aasian sekä Afrikan maihin, sekä
talonpoikien tyytymättömyyttä
hallituksen . välinpifämättqpyy-.
teen maaseudun agraariuudistus-kysymyksessä.
Taantumukselliset
luottivat suunnitelmissaan armei­jaan
ja ennen kaikkea maavoi-miinr
joiden johdossa oli runsaas­ti
antikommunistisesti suuntautu­neita
upseereja.
Vuoden 1965 syyskuun 30 pn
tunnettujen tapahtumien jälkei­sen
vallankaappauksen tuloksena
virastaan syrjäytettiin hallitus,
jota oli johtanut Indonesian kan­sallisen
vapautusliikkeen huomat­tava
henkilö pesidentti Sukarno.
j a pantiin toimeen julmuudessaan
ennennäkemätön fyysinen ja po­liittinen
terrori kommunisteja ja
muita vasemmistovoimia vastaan
ja kiellettiin lainsäädännöllisesti
marxilais-leniniläinen oppi. Pog­romien
j a murhien maininkeihin
menehtyi ainakin 500,000 kommu­nistia
ja muuta patrioottia, sadat
tuhannet heitettiin vankiloihin ja
keskitysleireihin. Indonesian taan
tumuksellisten rikokset herätti­vät
vihaa ja suuttumusta maail­man
edistyksellisissä piireisä.
Viime viiden vuoden tapahtu­mat
ja Indonesian poliittinen ke­hitys
tuona aikana ovat reaalise­na
uhkana Indonesian vallanku­mouksen
saavutuksille. Vasem-mistovoimien
syrjäyttäminen l a i l ­liselta
poliittiselta näyttämöltä ja
antikommunismin kohottaminen
viralliseksi poliittiseksi linjaksi
heikentävät huomattavasti tasa­valtaa
j a tekevät sen alttiiksi im­perialististen
valtioiden painos­tukselle.
Kolme vuotta sitten hy­väksytty
laki ulkomaisista pää-omansijoituksista
avasi ovet se­lälleen
lännen aktiivisesti tunkeu­tua
maan elämään. Se vei tasaval­taa
monta vuotta kehityksessä
taaksepäin.
Tapahtuneet muutokset. ovat
lyöneet leimansa myös maan ulko­politiikkaan
ilmoittaessaan pysy­vänsä
uskollisena liittoutumatto­muuspolitiikalleen
Indonesian dip
lomatia kuitenkin sallii tasavalr
lan liittyvän Kaakkois-Aasian
maiden liittoon, poliittiseen ryh­mittymään,
jonka länsi pyrkii
muuttamaan sotilaspoliittiseksi
liitoksi hajonneen SEATO:n s i ­jaan.
Hiljattain Indonesian haUi-tus
teki aloitteen niin sanotun
Djakartan konferenssin kutsumi­sesta
koolle pohtimaan Indokiinan
ongelmaa. Itse asiassa tämä t a ­paaminen
muuttui USA:n sota-liittolaisten
tapaamiseksi tällä
. maailmankulmalla.
Indonesialaiset reagoivat yhä
levottomammin näihin vaarallisiin
pyrkimyksiin ja vastustavat ääri­oikeistolaisten
voimien aktivoitu­mista,
nämä kun pitävät nykyistä
hallitusta liian maltillisena. Yhä
useammin kuulee vastalauseita
viranomaisten mielivallan, lah­jonnan
ja demokratian puutteen
johdosta. Maan demokraattiset
voimat toipuvat vähitellen iskus­ta,
jonka: ne taantumukselta: sai­vat
ja vaativat yhä aktiivisemmin
Indonesian kansan etujen suojele­mista.
Ne ovat varmoja, että va­paus,
oikeudenmukaisuus ja yh­teiskunnallinen
edistys lopulta
voittavat.
miittt isiutiovat
KESÄMÖKKIKÖ VEDEN JAKAJA?
Kysyy Kalua» TaH<^,9nÖ^ Suomessa ja vastaa; ettei oma
asunto, auto tai kesämökki suihkaan ole aatteellinen tai poliittinen
veden jakaja, jonka perusteella vasemmistolaisia voitaisiin lajitella,
kutien porvarillisessa propagandassa yritetään hämätä työläisiä:
"Sosialismi' ei viuokittele Uimisia omalla työllä hankitun omai­suuden
perusteella eikä liioin vainoa tällaista omaisuutta, päin vas­toin
se pyrkii ja pystyykin luomaan sellaisen yhteiskunnan; jossa
jokainen saa omistaa sen mitä kykenee omalla työllä hankkimaan.
Tämän sosialismi turvaa sillä, että poistaa oikeuden käyttää pää­omaa
toisten riistämiseen. Vedenjakaja on suhtautumassa tämän
oikeuden poistamiseen eikä suinkaan omalla työllä hankittuun omai­suuteen.
Tätä porvarillinen propaganda pyrkii alinomaan sotkemaani ja
hämäämään keksimällä kaikenlaista soopaa kesämökki-vedenjaka-jistaiSiMi
kauniin kodin ja täyden vatsan omalla työllään hankki­nut
työläinen selitetään samanlaiseksi omistajaksi kuin sanokaamme
Ehnrooth, joiden edut ovat yhteiset ja siksi heidän tulee olla kor-
; keintaän Simpan tapaisia 'maltillisia' sosialisteja^ joiden niielestä
Ehrnroothin on saatava pitää pääomansa siinä kuin työläisen kau­niin
kotinsa; täyden vatsansa ja autonsa.
Kalkkein pirullisinta on, että propagandalla lietsotaan kateutta
ja epäsolidaarisuutta työläisten keskuuteen. Sillä kylvetään vähä-osaisimpiin
kateutta ja kaunaa paremmin pärjääviä työläisiä koh­taan
ja heihin sillä • lietsotaan välinpitämättömyyttä vähäosaisimpia
kohtaan. Häpeällistä mutta totta on, että tässä hämäyksessä on tois­taiseksi
melko hyvin onnistuttu.''
BRASILIAN LIITTOVALTIO
Asukasluku: 85,655,000 / + in
tialaisväestö n. 90,000).
Pinta-ala: 8,512,000 neliökm.
Väentiheys: 10.7 as/neliökm.
Pääkaupunki: Basilia 300,000
asukasta.
Muita kaupunkeja: Sao Paulo
5,251,000 as. Rio de Janeiro 3,-
977.000 as.
Valtiomuoto: sotilasdiktatuuri.
Presidentti: Emilio Garrastau
Medici. .
Virallinen kieli: Portugali.
Bruttokansantuote henkeä koh­den:
220 US$, kansantulon kasvu
V. 1960—1966: 0.6%/v.
Lapsikuolleisuus: 79 jokaisesta
1000 :sta elävänä syntyneestä
kuolee ensimmäisenä ikävuon-naan.
Lukutaito: 60 pro.<., koillis-osassa
25 pros.
Siitä lähtien kun Brasilia v.
1500 joutui Portugalin herruu­teen,
se on ollut ulkomaisten val­takeskusten
tiukassa otteessa, en^
sin Portugalin, sitten Englannin
ja viimein Yhdysvaltain imperia­lismin
puristuksessa. Täysi riip­puvuus
emämaasta, jota valtiolli­sen
itsenäisyyden saavuttaminen
ei ole katkaissut, on luonut maa­han:
sisäisen luokkarakenteen,
jossa valta on harvalukuisella
suurtilallis- ja kapitalistiluokalla.
Pääministeri Louis Robi-chaud
ja hänen liberaalipuo­lueensa
ovat kuumeisessa
vaalikampanjassa. Liberaalit
toivovat, että New Bruns-wickin
asukkaat • äänestävät
heidät takaisin valtaan suu­remmalla
enemmistöllä maa­kunnassa
lokakuun 26 pnä
suoritettavissa vaaleissa.
Tämä luokka riistää hyvinvoin­tinsa
työläisten j a maaseutupro-letariaatin
työstä, mutta se itse
on täysin riippuvainen ulkomai­sista
imperialisteista eikä se näin
ollen voi panna alulle kansalhsta
kapitalistista kehitystä..
Kaikki hyväätarkoittavat yri­tykset
• uudistaa parlamentaari­sesti
maan taloudellis-yhteiskun-nallista
rakennetta ovat sortuneet
Yhdysvaltain tukemiin sotilas-kaapauksiin.
Tunnetun tapaus on
porvarillis-reformistinen presi^
dentti Joao Goulart, joka toimi­kautenaan
1961—64 yritti varo­vasti
parantaa työväestön asemaa
Hänet syöstiin vallasta aprilli­päivänä
1964, Yhdysvaltain i n ­nokkaalla
tuella. Tämä siitä huo­limatta,
että hänen aikomansa
uudistukset eivät suinkaan olisi
mez'kinneet ongelmien perimmäi- •
sen syyn, kapitalistisen talous­järjestelmän
poistamista. Mutta
Yhdysvalloille on jo Hikaa, että
joku sen rautaisessa hallinnassa
oleva maa yrittää tutkia mahdolli­suuksia
kansalliseen taloudelli­seen
kehitykseen.
Vuodesta 1964 lähtien ovat eri
kenraalit ja marsalkat vaihdelleet
valtaistuimella, mutta politiikan
suunta on pysynyt samana. Kan­san
hsääntyvä vastarinta on pa­kottanut
hallituksen yhä verisem-.
piin tukahdutustoimiin, mutta se
on myös pakottanut vallanpitäjät
paljastamaan todellisen luonteen­sa.
Tämän päivän vankiloissa v i ­ruvat
isänmaanystävät ja kaiken
inhimillisen elämän ulkopuolelle
jätetyt kansanjoukot eivät elätä
minkäänlaista toivoa kehityksestä
ennen kuin kansa itse on maail­man
edistyksellisten voimien
tuella syössyt Y^hdysvaltain sät­kynuket
vallasta ja johtanut
maansa voimavarat oman kansan,
sen työtätekevien käyttöön.
Apollo-kapseli haettiin
Murmans^kista
• Murmansk. — ApolloK)hjelmiaan
kuulunut koekapseli, jonka neuvosto-liittolaiset
kalastajat poimivat me­restä
Biskajanlahdella, On luovutet­tu
Yhdysvalloille. Amerildcalaiöen
jäänmurtaja South Wind purjehti
hiljattain kapseli mukanaan Mur­manskista.
Jäänmurtajan miehistö tutustui
kolmen päivän aikana Munnanädin.
He laskivat mm. seppeleen toisen
maailmansodan aikana kudleiden
neuvostoliittolaisten, amerikkalais­ten
ja englantilaisten merimiesten
haudalle.
PÄIVÄN PAKINA
EDULLISTA "KAUPPAA"
Jos asiaan paneudutaan pre­sidentti
Nixonin hallituksen kan
naita, niin myöntää täytyy, että
Kaakkois-Aasian sodan "aasia-laistuttamisella"
on vissit etun-sa^
ja tenhovoimansa.
Sodan "vietnamisoiminen" tar
koittaa etukädessä sitä, että
amerikkalaiset miehet vapaute­taan
sodankäynnistä. Ostetut j a
maksetut aasialaiset palkka- yn­nä
muut sotilaat ampuvat, haa­voittuvat
j a kuolevat siellä, mis­sä
tähän asti on vuotanut jenk­kien
veri.
Alkuviikosta Washingtonis3a
tulleen New York Times Servi­cen
uutistiedon mukaan jokai­sen
amerikkalaisen sotilaan vuo-simenoksi
Vietnamissa tulee
$13,000, mutta esimerkiksi Ete­lä-
Koreasta "avustuksen" nimis­sä
ostettujen öotiiaidcn hinta on
vain $5,000 vuotta ja miestä
..•••kohti!
^ "Sää8tö'V on siis tuntuva. Pe­räti
$8,000 miestä kohti. Sodan
"aasialaistuttamineh" s i i s " k a n - .
nattaa" ja tuottaa melkoisia
voittoja "tykin ruoan" hintojen
säästön puitteissa.
Sivumennen sanoen amerikka­laiset
Buivut vaata nyt tietää
millä hinnalla Pentagon on saa­nut
Vietnamissa käyttöönsä
Etelä-Koreasta lähetettyjä soti­laita.
Sopimus, ns. Winthrop Brown
memorandumi,' Etelä-Korean so­tilaiden
lähettämisestä Vietna­miin
tehtiin jo maaliskuussa
. 1966, mutTa amerikkalaiset sai-vat-
siitä virallisen tiedon vasta
viime viikolla.
Kaupan salaamisen syyksi on
virallisesti selitetty se kun Y h ­dysvaltain
silloinen (Johnsonin)
hallitus kävi neuvotteluja myös
muiden maiden sotilaiden Viet­namiin
hankkimisehdoista.
USA:n senaatin ulkoasiainva­liokunnan
puheenjohtaja J . W.
Fulbright (D-Ark.) ilmaisi, kui­tenkin
nyt, vakuuttavammalta
tuntuvan katsantokannan, että
Etelä-Korean sotilaiden hankki­mista
koskeva sopimus tehtiin
salaa kongressin selän takana
sen vuoksi, että kongessin jäse­net
eivät saisi tietää minkälai­sella
kaupalla Etelä-Korean soti­laita
Vietnamiin hankittiin. Edel­lämainitun
uutistiedon mukaan
USA:n Seoullssa, Etelä-Korean
pääkaupungissa olleet vlran-praaiect
olivat antaneet ymmär­tää,
että: memorandumi tulee p i ­tää
salaisuutena presidentti
Johnsonin pelätessä kongressin
oppositioa;
Nyt Yhdysvaltain senaatin u l ­koasiainvaliokunnan
alakomitea
jonka johtajana toimii Stuart
Symington (D-Miss.), on saanut
tietää, j a sen perusteella puo­lestaan
tiedoittanut, että 50,000
eteläkorealaisen sotilaan lähet­täminen
ja ylläpitäminen Etelä-
Vietnamissg'"on tullut viimeksi-kuluneen
vuoden aikana maksa­maan
y l i m i l j a r d i n - ^ eli keski­määrin
$5,000 sotilasta kohti.
Ja mainitussa uutistiedossa
sanotaan: "
"Yleisenä tietona on ollut
kauan, että Yhdysvallat on t u ­kenut
Vietnamissa olevia Etelä-,
Korean asevoimia. Mutta tämän
avustuksen määrä ja hinta on
pidetty salaisuutena viime hel­mikuuhun
asti annettuun, todis­tajalausuntoon
asti . . ."-
Thaimaasta hankitusta tykin-,
ruoasta on jouduttu maksamaan
vähän korkeampi hinta, sillii tä­män
alakomitean julkaiseman
tiedon mukaan Thaimaan 12,000
Etelä-Vietnamissa olevaa soti­lasta
on tullut amerikkalaisille
maksamaan noin $1. miljardi eli
suhteellisesti kaksi kertaa enem­män
kuin Etelä-Korean sotilaat.
Etelä-^Vietnamiin lähetetyn
2,000 iilippiinlläissQtilaan koh-dalta
Yhdysvallat on maksanut
vuoden 1969 loppuun mennessä
$39 miljoonaa, eli osapuilleen
$6.700 miestä kohti.
Kallista hommaa on satelliit­tienkin
sotilaiden :'värVäämi-nen",
mutta kun amerikkalais­ten
sotilaiden kustannusten sa­notaan
olevan $13,000 vuotta ja
miestä kohti, niin-"säästö" on
sittenkin melkoinen.
Toisin sanoen, presidentti
Nixonin hallituksen kannalta
katsoen Vietnamin sodan "aasia
laistuttaminen" on kannattavaa
afääriä. Vika on vain siinä, että
näitä satelliittien sotilaita saa­tiin
rahankin voimalla perin vä­hän
— ja niiden "sankaruudes­t
a " ei ole taistelukentiltä mitään
erikoista kuulunut.
Ja siunatuksi lopuksi. Ihmeel­lisiä
ovat U S A : n "kansanvallan"
polut. Valtapiirit voivat sysätä,
miljardeja miljardien perästä
tuhansien mailien päässä käy­määnsä
hkaiscen sotaan, eikä
siitä anneta^^ pitkän viiden vuo­den
aikana tietoa edes kongres­sille
— tavallisesta kansasta pu­humattakaan!
Dpllaridiplomaatia on ilmei­sesti
äärettömän tehokasta ja
myös tuloksia tuottavaa afääriä,
mu^ta ihmetellä kaiketi sopii sen
joitakin kotkotukaia.^^^^^^^^^^: ,
— Känsäkoura,