Vapaus, September 20, 1972

              Sivu 2 Keskiviikko, syysk. 20 p. — Wed;, Sept. 20, 1972
VAPAUS INDEPENDENT L A B O R O R G AN
OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) Established Nov. 6, 1917
Editor:W. EKLUND Manager: V. KENTALA
Telephone: Office and E^torial 674-4264
Fublished once weckly: Wednesday8by Vapaus PuMishing Co. Limited,
100 Elm St. West, Sudbury,- Ontario, Canada.
MaUing address: Bok 69.
Advertising rates upon application, translation free of cbarge.
SecondClass Mali registratipnNumber 1076;:
Momber of tn e CANADIAN LANGUAGEPRESS
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk."$10.00r6 kk. S5.25 . USA:n: 1 ,vk. $11.00, 6 kk. $5.75
3 kk< $3.00' Suomeen: 1 vk. $11.50, 6 kk. $6.2a
Kalliiksi se tulee
Liittohallituksen kaupunkiasiain ministeri Ron Basford tie-
(loitti kansallisen vaalikampanjan alkaessa viime viikolla, että
NHA "liberalisoi" kiinnityslainasäädöksiä niin, e t t ä nyt on -mah­dollisuus
saada uusiin omakotitaloihin $30,000 kiinnityslaina en­tisen
$25,000 asemesta ja vanhojen omakotitalojen korjaamista var­ten
$23,000 $18,000 asemesta. Kiinnityslainojen saantiehtoja lu­vattiin
myös lieventää niin, että perhe voi tuloistaan k ä y t t ä ä 30
prosenttia omakotiasunnon ostamiseen nykyisen 27 prosentin ase­mesta.
• Kaunistelematon tosiasia on kuitenkin, että kiinnityslaina-sää-.
dösten "liberalisoinnin" jälkeenkin vain keskitason tuloluokassa
olevat voivat saada N H A : u lainan omakotitalon ostamista varten.
Pientuloisilla — köyhyysrajan alapuolella elävistä puhumattakaan
— ei ole mitään mahdolliaautta näissä olosuhteissa omakotitaloa
ostaa. Syynä siihen on se, että 30,000 dollarin suuruisen kiinni­tyslainan
säantiehtona on, että perheellä on vähintäin. $12,000
vuositulot — vaikka arviolta 70 prosenttia Canadan perheistä an­saitsee
vuosittain sitä vähemmän.
^ • M omakotitalojen hinnat ovat niin korkeat etteivät taval­listen
canadalaisten tulot niihin riitä? Yksinkertaisesti siksi kun
maakeinottelun avulla on nostettu tonttien hinnat taivasta hipo­viksi
ja kun myös N H A : n kiinnityslainojen korko on 9—9'/^ pro­sentin
välillä. Ne jotka pauhaavat tässä yhteydessä "työläisten
korkeista" palkoista puhuvat joko tietäen tai tietämättään, useim­miten
tietäen, palturia, sillä tosiasia on, että työläiset eivät
kykene ostovoimansa pienuuden vuoksi hankkimaan niitä oma­kotitaloja
joiden hinnat on maakeinottelijain ja koronkiskurien
toimesta nostettu pilviin asti. Ajatellaaanpa asiaa. $30,000 kiinni­tyslainasta
tulee yllämainittujen korkotaksojen perusteella $248
kuukausimenot asunnosta, huomioonottamatta kunnallisveroja ja
muita menoja. Miten ihmeessä voi $6,000—$8,000 vuosipalkalla
olevat "paremminkin palkatut" maksaa tällaisia kuukausimenoja ?
Ja mikä on tällä perusteella rakennettavan omakotitalon lo­pullinen
hinta: Yksistään $30,000 kiinnityslainasta koituu 9-pro--
senttisen koron perusteella 30-vuotisen maksuajan puitteissa y!i
$40,000 lisämeno; mikä nostaa sellaisen omakotitalon hinnan
70,000 dollariksi!
Tilannetta voitaisiin ja pitäisi luonnollisesti parantaa. Se
voitaisiin tehdä, ainakin osittain, nykyisenkin yhteiskuntamuodon
puitteissa. Jos. hallitus kansallistaisi kaupunkikeskuksissa tontti­maat,
mieluimmin ennen kuin ne joutuvat keinottelijain käsiin,
tai tarpeen tullen myöhemmin, ja myisi ne voittoa tavoittele­matta
omakotitaloja tarvitseville, se alentaisi roimasti omakoti­talojen-
ja yleensä asumisen hintaa. Jos hallitus varaisi korkein­taan
4—5 prosentin korolla kiinnityslainoja, silloin nähtäisiin
jälleen, että omakotiasunnot tulevat arvoonsa.
Nykyisellään ollen omakotitalot ovat liian kalliita — kiitos
siitä maakeinottelijoille ja koronkiskureille, sekä niitä suosiville
vanhoille puolueille.
. i i i i i i i i i r i i m i i i i i i i i i i i m i i iiiiiiiiirirn i i iiiii
CANADAN POHJOISIN
SUOMALAINEN FARMARI
Gamadan kailklkein pohjoisiin.suo-m:
6nlkiie.lein • t9,iit'0)inen suur-fanmari
on OttoHiitola. Hänen omistama
j a hoitama viljan- j a teuraseläin­ten
kasvatusfarmi o:n laadultaan
ehkä pohjoisiin koko maaiCmassa.
Hiitolan 640-eekkerin (noin
300 hehtaarin) isuurfanmi: on 59
astsc-n tasantedla Canadan Alber-tan
provinssin High Levelin kaupr
palasta 25 maiilia itään, Peace
joen lähellä. High Levelim home­et
e a d u u disasutuks&n ja kauppa-i
•".a-n vilja-eilevaiattori säiliöt on to­dettu
maailmain pohjoisimmiiksi.
N2 seisovat Great Slave rautatien
ja MacK&nzie vailtatien varrella.;
Venä.jäl'ä on pohjoisinta kuinniaä
kilvoitteleva viljaelevaattori mut­ta
se on todettu olevan.17. mailia
ct3'.ä.mmässä. -
. C t t o . j ä hänen LiMian emäntän-i
sä ,jo!ka on britt•iIäi3-ra'nEi!{a^'ais-j
canadalainsn synnyltään, tsrvahti-v
ä t luteriiläista lentäjä-pastoria
perheineen farmin pihaOla. Hiito­lan
uutisasutus hom'estead, ensin '
320 e£ikikeriä( noin 150 hehtaaria)
ön yuodcSta 1963 aClkaen paisunut
piioieMa. Maasta on puoli viljas­sa
ja suuret laumat teuraskarjaa!
ja sikoja liiikkuu laitumella. Aino- j
ahtaan pari lehmää lypsetään ke- j
-:;i'iäin kotitarpeeseen. . • |
"Tervetuloa _ hauska kuu;la.j
FUcmea!" tervehti tanakka Ottor |
i s ä n t ä , ieppoisasti. "Kun siirryim- |
.me t ä n n e pian kymmenen vuotta 1
sittrn ja äitini kävi katsomassa
! uiis-asutustamme, niin hän purs-
' .kahti itkuun, 'Voi, tänne erämaa­han!'
Ei nyt enää itiketä, nyt hy^
myillään onnistuksesta."
CANADAN-SUOMALAINEN-Mrs.
Meirin "oikeuskäsityksestä''
Omaksuen ilmeisesti sen^ kannan, että tulipalon liekkejä voi­daan
"sammuttaa bensiinillä" tai että paholainen on tehokkain
sielunvihollisen vastustaja", pääministeri Golda Meir sanoi viikko
sitten tiistaina Jerusalemissa Knessetin (parlamentin) istunnossa,
e t t ä "Israelin velvollisuus on iskeä missä tahansa 'kaikella voi­mallaan*
arabiterroristeja". Kaiken lisäksi hän kehoitti muiden
maiden hallituksia yhtymään tähän lievästi sanoen kummalliseen
"oikeuskäsitykseen".
Kuten aina j a kaikkialla. Vapaus on tuominnut myös Miinche-nin
traagisen verilöylyn. Munchenin tapahtumat osoittivat kerran
uudelleen kuinka hyödyttömiä terroriteot ovat j a miten ne koi­tuvat
usein itse suorittajiaan vastaan.
Toisaalta Munchenin verilöyly paljasti lähi-idän räjähdys­mäisen
tilanteen. Kun tuomitaan terroriteot, silloin on myös näh­tävä
niiden tausta ja tuomittava kakistelematta myös Israelin
terrori arabiyäestöä vastaan, kuten suomalainen kansanedustaja
Mirjam Tuominen vähän toista viikkoa sitten totesi.
Vaikka hänellä ei ollut kädessä sen paremmin pyssyä kuin
pommiakaan, n i n m r s Meir syyllistyi henkilökohtaisesti, terroris­tisen
toiminnan puolustamiseenpa suosittelemiseen kun hän Knes­setin
istunnossa sanoi, että •"Meillä ei ole muuta mahdollisuutta
kuin iskeä, terroristeja missä tahansa voimme" ja että "me tu­lemme
täyttämään tämän velvollisuutemme kaikella voimaHa".
— Tosiasiassa mrs Meir menf^itemmälle esittäen heikosti pei­tetyn
vaatimuksen arabimaiden "tuhoamiseksi". UPI-Reuter-uu-tjstiedon
mukaan mrs Meir vetosi "maailmanlaajuiseen yhteistoi­mintaan
terroristijärjestöjen vastustamiseksi>ja vaati »niiden (ter­rorijärjestön
pesäkkeiden) "likvidoimista". Aikaisemmin Israel on"
määritellyt, .että Syyria, Libanon ja Egypti "suojelevat terroris­tien
pesäkkeitä". Tältä pohjalta katsoen mrs. Meirin vaatimus
terroristien "pesäkkeiden lik\(idoimiseksi" saa todella erikois­leimansa.
Tosiasia on, että Israel ei ole suostunut noudattamaan Y K : n
päätöksiä lähi-idän ongelmien ratkaisemiseksi, eikä liioin palaut­tamaan
takaisin V. 1967 sodalla arabeilta valtaamiaan alueita.
Päinvastoin se on vaatinut ja vaatii edelleen, että arabimaiden
t ä y t y y suostua niiltä laittomasti kaapattujen alueitten ainakin
osittaiseen luovutukseen. Tässä mielessä Israel on saanut osak­seen
maailmanlaajuista ar\'ostelua, sekä arabien sammumatto­man
vihan. On siis yhtä hyödytöntä puhua "terrorismin likvidoi-misesta"
ilman sen aiheuttajien poistamista, kuin olisi puhua tau­tia
parantamatta keuhkotautisen.yskinnän lopettamisesta.
Miljoonat arabit ovat Israelin hyökkäysten ja maaalueidcn
kaappausten johdosta joutuneet jättämään kotiseutunsa ja elä­mään
pakolaisleireillä vihan ja katkeruuden väsyttämässä ilma­piirissä.
Uutistiedot osoittavat myös, että Israelin miehittämillä
lueilla on arabiväestö jatkuvan yäkivallan kohteena, jost^psim:
Toronto Piaily Star sanoi tyytyväisesti viime keskiviikkoisessa
toimituskirjoituksessaari Tel Ayiyin osoittaneen, että se pystyy
SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ
i I.cfrpi Korby, Sprucedale, Qnt,
läyitaä perjantaina syyskuun 22
ijäiväna 77 vuotta.
Kallo Viinikka, South Porcupine.
. Ont.. täyttää lauantaina syyskuun
23 päivänä 70 vuotta.
Keino Myllyniemi, Iroquois Falls,
..Ont, täyttää sunnuntaina syyskuun
'24 päivänä 69 vuotta.
itatiiia Närhi, St. Catharines, Ont.,
ta\ Uää maanantaina syyskuun 2.ö
rii-^vänä 70 vuotta. •
i.aina Tolppanen, Waters Town-
~hip, Ont., täyttää keskiviikkona
.vvyskuäii 27 päivänä 77 vuotta."
Yhdymme sukulaisten ja tuttavien
c::..i?;: toivotuksiin.
ylläpitämään lakia ja järjestystä
miehitetyilläkin alueilla. Rau­hallisia
mielenof.oittajia ammu­taan,
arabikyliä hävitetään tä­män
tuosta maan ta.salle ja tu­hansia
arabeja viruu vankiloissa.
Tämä on 'sanan varsinaisessa,
merkityksessä avointa terroria —
mutta siitä ei mrs. Meir puhu
mitään, sillä hänen takanaan ja
tukenaan ovat suuret imperialis­tiset
voimat j a vallat.
Sen sijaan että puhutaan mrs.
Meirin tavoin voimakeinojen käy
töstä arabimaita vastaan, Myn-chenin
verilöylyn pitäisi aktivoi­da
maailman kaikki rauhanvoi­mat
entistä voimakkaammin toi­mimaan
lähi-idän ongelmien oi­keudenmukaisen
ratkaisun puoles
ta YK:n Turvallisuusneuvoston
marraskuussa 1967 hyväksymän
päätöksen pohjalla. Sen mukaan
on Israelin vedettävä pois jouk­konsa
V. 1967 valtaamiltaan alu­eilta.
Se loisi perustan uuden
ajanjakson, rauhallisen ' rinnak­kaiselon
alkamiseksi lähi-idässä,
mikä muun ohella on pitkän täh­täyksen
kannalta ainoa realinen
asenne myös Israelin turvallisuu­den,
vapauden ja 'itse olemassa­olon
takaamiseksi.
Mrs. Meirin väkivaltaohjelma,
jonka mukaan lähi-idän."oikeus"
on muka hänen kenraaliensa kon
troUissa olevien pyssyjen piipuis­sa,
ei voi muuta kuin pahei\taa
jännitystilannetta hetikohtaisesti'
ja. vaarantaa Israelin asemaa
kansakuntana tulevaisuudessa.
ERÄMAAHAN
-Otto siirtyi .perheiTCsen noin
kymmemen vuotta isiititem Ryntymä-ssudultaan
AlbeTtan Edky il'iestä
600 maiilia pcilijoiseen. Häaen raa-helaiinen
Jaakko (Jack) isänsä ja
Hilda-äitinsä olivat siirtyneet Suo
mesta .uudisasukkaiiksi Albertaan
vuiosisadan alussa. Siellä suoma-lais-
perheiden kesfken Otto oppi
.suomalaisuuden taidon ja tavat.
Su'cmeksi puhuminen häneiltä, käy
loisitavasti, .mutta luikem^msn ja
kirjoittamiinen on .hidasta, kun
toouluutus Canadassa .tapahtui
emglanniksi j a ransikaksi. •
Perheessään hän nyt ei voi käyt­t
ä ä suomea kun emäntä eivätr
kä viisi poikaa taida isän kieltä.
Poikia syntyi Hiitolaan viisi, ni-mrt
aakkos- ja ikäjärjesityksessä,
Arne 22, Brian 21, Craig 17, Dean
13 j a Ericlk 6. Nuorin on pohjoi-:
.cessa syntynyt. Vanhimmat ovat
jo emissä toimissaan.
Kovalla työllä ja sisulla Otto
on .avannut suur-farmin erämaa­han.
Edelleenkin pohjoisen tavoin,
hän on öljynet3intälaitok3!'ira trak­torin
hoitajana talvisin. Canadan;
"lapin" hyvistä palkoista on Hii­tolan
talo hyötynyt. Otto on muu­tamassa
vuiodessa suiurtraktoreir.a
avamnut farmin haavikkoon; Par-haillaain
hän kunnosti puimareita
elonkorjuun, saadakseen ohrat ja
kaurat markkinoille.
. Onko talossa suomalais-tradi­tiota
saunaa, kysyttiin? Ei ,,olej
joutunut aikaa kiireestä, ja paik­kakunnalla,
ei o'.e muita suomalai­sia
inlnoittajiksl. "käyn pari ker­taa
vuodessa ."holidayllä" lomal­la
syntymäseudulla etelässä ja
siuloin saunassa. .Tahtodham suo-malaisuois
häipyä pohjoisessa, kuTi:
en ele tääHä muita suomalaisia ta
vannut ennen lentäjä-papin käyn­tiä",
huomioi Otto.
Todettiin Oton suorittaneen lu-teri':
ai3:n rippikouCun. Kun Oton-puc;
U'--ö 'kuuluu angi"kaani uskon­suuntaan,
ovat he osallistuneet sen
?.-surakun'nan' menoihin. Canada'n
pohjoisessa he ovat tavanneet yh-j
t ä harvaan luterilaisia kuin. suo-mailaisiakin.
— E. Olaf Rankinen,
Pastor-Pilot,
Box 696, High Level. Alta.
KULUTTAJAT JA FARMARIT SUURTEN
KETJULilKKEIDEN KYNITTÄVÄNÄ
Vaikka farmarit saavat liyt huonomman hinnan lihasta kuin
muutama viikko sitten, vähittäishinnat o/at sUti kohonneet
Toronto. T - Canadan karjankasvattajien yhdistyksen — Cana­dian.
Cattlemens. Associationin. torontolainen.: liikkeenhoitaja
Charlie Gracey on perheenemäjntien kanssa täydellisesti samaa
mieltä siinä, että lihan hinnat ovat liian korkeat — ja hän todistaa
myös asenteensa paikkansapitävyyden.
, Mr." Gracey sanoo, että cana-dalaiskuluttajat
ovat joutuneet
suurten ketjukauppojen hinnoi-tusohjelman
uhreiksi. Lihan hin­tojen
olisi^pitänyt viimeksikulu-neeen
kuukauden aikana laskea
sen vuoksi kun farmareille mak­setaan
huonompaa hintaa kuin en
nen, hän selittää:
"Tästä huolimatta lihan hinnat
ovat kohonneet kesäkuun puoli­välistä
alkaen" ^ hän toteaa.
Mr. Gracey tietää asian parem­min
kuin useimmat kuluttajat
siksi kun mainittu yhdistys on
viimeksikuluneen 3 vuoden aika­na
tutkinut hintojen kehitystä
saadakseen paremmin- selville,
mistä on kulloinkin kysymys.
Toronton alueen viiden ketju-liikkeen
lihan hinnoista laaditut
raportit osoittavat, e t t ä " T - b o n e"
j a "porterhouse steaks", joiden
hinta oli toukokuun viimeisellä
viikolla $1.16 pauna, oli samoissa
ketjukaupoissa viime viikolla
$1.54 (Näillä ketjuliikkeillä oli
viime viikolla erikoisia "alennus­myyntejä",
joissa näiden lihala-jien
hinnat laskivat $1.39 pau­nalta.)
Samana ajankohtana jauhetun
naudanlihan-hinta nousi 5 sen­tillä
pauna, 93 reen senttiin 88sta
sentistä, ja kylkipaistin^^inta
$1.18:sta $1. 23 pauna.
/Mutta.viime toukokuussa nämä
suuret ketjilliikkeet maksöfv^at
farmareille kylkipaistista $66 sa­dalta
paunalta ja viime viikolla
vain $62.
Mr. Gracey sanoi, että kun
vähennetään 25 prosenttia ravin­noksi
kelpaamatonta ainetta l i ­hasta
(pääasiassa luita ja ras­vaa),
ketjukaupat maksav.at nyt
lihasta 82 senttiä jpaunalta ver­rattuna
88-senttiin toukokuussa.
Sen sijaan että olisivat luovut­taneet
nämä. säästöt kuluttajille,
ketjuliikkeet ovat karjankasvat­tajien
tilastotietojen mukaan ko­rottaneet
hintojaan 4-prosentti-sesti.
Keskinkertainen hinta on
noussut $1.07 paunalta $1.11
pauna.
Farmareille maksettava hinta
rupesi laskemaan kesäkuun lop-.
pupuolella, selittää mr. Gracey.
Olemme 'antaneet vieriä koko
kuukauden ennen valituksen te­koa".
'
Ketjuliikkeiden päämiehille lä­hettämässään
teräväsanaisessa
kirjeessä mr. Gracey kehoittaa
asianomaisia tutkimaan fhinnoi-tusohjelmiaän"
ja hän sanoo
mm.:
"Meidät on pakoitettu" sellai­seen
lopputulokseen, e t t ä te olet­te
hinnoitusohjelmanne perusteet
la valmiina voittoilemaan sekä
kuluttajien että tuottajien-(far­marien
kustannuksella . . ."
. H ä n sanoo tuottajien'kärsivän
välillisesti sellaisesta yoittoilu-ohjelmasta.
Paavi kielsi naisilta kail(ki viralliset
asemat kirkon papistossa
Vatikaani. — Torjuen kardi­naalien
ja naisryhmien vetoo-mukäet
paavi Paavali on kiel­tänyt
naisilta pienimmätkin vi­ralliset
roolit roomalaiskatoli­sen
kirkon papistossa.
iiiimiitiiiiiiiiiimiiiminiiiiitiiiiiiiiiiiimitiiiMmiiiiiiii
Mitä muut sanovat
"YSTÄVISTÄÄN" HÄNETKIN TUNNETAAN
Julie. Eisenhower, presidentti Richard Nixonin nuorin tytär
sanoo olevansa valmiina kuolemaan taistelussa Thieun hallituksen
pelastamiseksi Etelä-Vietnamissa. Puhuen Columbiassa, Ohiossa
Kiwanien naistenryhmän tilaisuudessa, hän sanoi, että presidentti
Thieu on valittu julkisuusmies, joka ansaitsee Yhdysvaltain tuen.
— Globe and Mail, uutistieto, syysk. 14 pnä 1972. uskonnollisissa m e n o i s s a anta-
I neet.-:
Toisaalta tämä dekriitti laajeh-
Omakätisellä dekriitillä.—- a
motu proprio — paavi määritteli
viime torstaina, että naiset voivat
edelleen lukea raamattua jumalan
palveluksessa ja suorittaa visse­jä
alttaripalveluksia. Mutta hän
tähdensi, että naiset eivät voi
koskaan suhtautua näihin tehtä­viin
ikäänkuin ne olisivat heille
kuuluvia oikeuksia.
Tämä dekreetti pirstosi tuhan­sien
naisten ja nunnien toiveet
siitä, ettei kirkko kiellä virallista
tunnu.stusta siltä avulta, mitä he
ovat vuosien aikana papistolle
"POHDISKELUA"
Pohdiskelkaamme kaikin tänään. Suurliigan jääkiekkoilu . . . on
asiallisesti hävinnyt läntiseltä pallonpuoliskolta. Epäilys, että voima-heiluri
on kääntynyt itään, tuli vahvistetuksi Neuvostoliiton jouk­kueen
loistavista peleistä USA:n NHL-joukkuetta vastaan. .
Pohjois-Amerikka, erikoisesti Canada, on tullut toisen luokan
jääkiekkovoimaksi.
Hävittyämme Neuvostoliitolle neljästä ottelusta kaksi rae olem­me
osoittaneet, ettei meillä ole riittävästi hyviä pelureita . . .
"Tfidän ei pitäisi hämmästyä jos Neuvostoliitto sivuuttaa Ca­nadan
jääkiekkoilussa", sanoi Arkady Chernychev joitakin viikkoja
sitten iVIanle LeafGardensissa, Torontossa.
si miesten oikeuksia kirkossa niin
e t t ä he voivat tulla luennoitsi­joiksi
ja akoluuttciksi (pappien
apulaisiksi) maallikko asemas­taan
luopumatta — ts. tulematta
papeiksi, joiden on oltava kuu­liaisia
piispoille.
Tämä dekriitti tulee epäilemät-
[tä aiheuttamaan laajakantoista
"Meillä on Neuvostoliiton koulussa ja kentillä 3 miljoonaa poi- i väittelyä, selittävät asiantuntijat
kaa pelaamassa jääkiekkoa. He kilpailevat aina vuosittain Kulta-1 "Minä vastustan totaalisesti
kiekko-otteluissa. Korkeammalla tasolla, nuorisosta aikuisiin, meillä | sitä. että haiset pidetään kirkon
on miljoonaa jääkiekkopeluria, joiden joukosta valitaan edusta-u^;^-., 4^ ,. . „ .
'toiminnasta erillään . s a n o i St.
Michaers Collegen teologian pro­fessori
tri Jöanne Dewart asiasta
Torontossa. Hän, kuten muutkin
Sitten seuraa' suurenmoinen lasku palatessamme katselemaan uskonnolliset naisjohtajat Viitta-
Aflanta Flames ja Los Angeles CIowns-otteluja. Pohtikaamme! c i ia„ e „ n n r . l l o o n wnö, v , n , „ ; ff
asiaa. - Dick Beddoes, Globe and Mailin urheiluosastossa 14. 9. 72. yllämainittuun
jat maajoukkueeseemme.
. . . M e olemme nähneet neljä mainiota NL—Canada ottelua
. . . (ja) tulemme näkemään neljä muuta syysk. 22 ja 28 päivän
välisenä aikana.
limillKllllllllllllKIIIUIIIUIIII itiiiiiiihniitiiiiiiiniH
(•Talkuu sivulla 3)
PÄIVÄN PAKINA
PIENEN VÄLIPÄÄN JÄLKEEN
Viikcn aikana tapahtuu toisi­naan
hyvin paljon. Niinpä tällä­kin
kertaa tuntuu siOtä kuim olisi.
suuria vaikeuksia päästä takai­sin
"ajan tasolle" sillä viimeksi
kulunut' viikko olympialaisineen,
NL-Canada jääklekko-ottelui-
, neen, Miinchenin tragedioineen,
^vaalipäivän määrittslemisineen
jne, oli todella tapahtumarikas
j a mielenkiintoinen viikko.
Allekirjoittaneelle se oli kui­tenkin
"kesälomaviikko", mistä
on lausuttava_suurkiito3. ei vain
llikkeTn'johdolle ja työtovereille,
jotka vaikeuksista huolimatta tä
män • loman järjestivät, vaan
myös kolmelle "Eevan tyttärcl-
Ie"-Helenille (Torontosta),,sekä
Tyynelle ja .Rauhalle (Sudbu-rysta),
jotka lomaviikon aikana
huolehtivat siitä, että Vapaus
tuli hyvässä järjestyksessä ja
reilassa iukijoilleen..
Mieli tekisi puhua monista ta-paih!;
umista, mutta "mistäpä koi­ra
unta näkee kuin luusta", ku­ten
sanotaan? Tarkoituksemme
on kiinnittää vähän huomiota
lehtiliikkeemme palvelusknnnan
kesälomiin.
Kaikissa laitoksissa —. aina
jättiläisauuresta ImcoHta. tällai­siin
pi'k)ku lehti in kuin Vapaus —
on omat vaikeutensa kesälomien
järjostämisesjsä. Ottakaamme pa- .
ri tunnetuimta esimerkkiä. Lie­killä
om ykSi toimittaja ja avus­tajana
oikolukija. Vapaudella on
yksi toimittaja ja sajma oikolu­kija
kuin Liekilläkin sekä osa-aja'lla
työsikentelevä avustaja.
JOS esim. oikoilukija menee ka-sälomalie
— silloin ei "o'koluki-jaa"
ole. Jos Liekin toimittaja
memee lomalle, silloin ei Liekillä
ole toimittajaa paikan päällä.
Samanlainen tilanne vallitsee
useilla muilla l'ehtipajamme työ­aloilla.
Nämä ovat yleisesti tunnettu­ja
tosiasioita j a siitä kaiketi joh­tui,
että viimeksipidetyn yhtiö-kolkouksen
yhteydessä tuli ken­t
ä l t ä useita esityksiä,' että an­nettaisiin
Jiikkeen kaikille työ­läisille
samanaikaisesti ainakin
viikon loma jättämäMä lehtien
yksi numero ilmestymättä.
Tällaista menetelmää käyttä­vät
sadat pikkuliikkeet ja lehdet
sekä sellaiset suurlaitoksetkin
kuin esim. Inco, selittivät tämän
esityksen kannattajat.
. Vapauden joihtoiku'nta sekä:
khtiemme toimituäkuimnat torjui
vat kuitenkin tämän ehdotuiksen
selittäen, että kum asiasta ei ole
keskusteltu lehtien tilaajien .ja
lukijain kanssa, niin "lomanume-ron"
ilmestymättä ' jättäminen
voi aiheuttaa väärin ymmärrys-t
ä ja paheksumistaikin.
Nyt tuli tämä asia esitetyksi
lukijain harkittavaksi. Ja kun
keväällä koikoonnutaan yhtiöko­koukseen,
niin sitten voiden
tehdä asiasta ratkaisu joko puo­leen
tai' toiseen.
Kysymys ei suinkaan ole jon­kun
vanhan äijäkörilään eduista
vaan siitä, mitem tällaisessa pik­kuliikkeessä
voidaan lomakysy-myäkin
ratkaista mahdollisim­man
realisesti ja samalla tarkoi­tustaan
vastaavasti;
Se siitä.
Vaikka sanotaan, että " s i t ä t i ­kulla
silmään, jdka vanhoja muis
telee", niin meidän sallittanee
kurtenikiin esittää pari reunahuo­mautusta
Neuvostoliiton ja Ca­nadan
joukkueen jäälkieikko-otte-lun
neljästä ensimmäisestä pe­listä.
.
Tiilokset ovat tunnettuja — ja
paljon puhuvia. Amatöörijääkiek
koiilu osoittautui, kuten . monst
uiihei'luheinikilöt ovat ennuBtelleet
odotettuakin paremmiksi am-matti'laisiin
verraten.
Canadalaisina me kaikin oli­simme
tietenkin toivoneet menes
t y s t ä canadalaisille. Mutta kysy­mys
ei ollut kuitenkaan näin suo­raviivainen,
sillä ratkaisu teh­tiin
amatöörien amniattilais-ten
paremmuudesta.
N H L : n aivopesun uhreiksi jou­tuneet
lehtim:iehet ja muutkin
puhuivat suuriäänisesti siitä, mi­ten
annmattilaiset voittavat koko
otittCusaiTJan tuloksella 8—0. Mut
ta toisin kuitenkin on tähän
mennessä käynyt. Neljästä en-siimmäisestä
pelistä voittivat
amatöörit 2 peliä ja ammattilai­set
1. Yhdestä ottelusta tuii ta­sapeli
-—ja aekia on tietenkin
häviö niille jotka ennustivat
kahdeksaa katikeamatonta voit­toa.
Myytti NHLjn voittamatto-muudesta
on siis ikuisiksi.ajoik­si
mennyt huolimatta lainkaan
siiitä mitä Moskovan otteluissa
tapahtuu.
Meille on NHL: n aivopesijäin
toimesta : syötetty pajyköyttä
jonka mukaan ensin on NHL:n
pelurit, sitten pit/kä välimatka ja
vasta sen jälkeen joitakin muita.
Siihen loveen lankesi- myös
Hodkey Canada, mikä asiallises­ti
puhuen toiimi N H L :n rukka­sena
tai karkeistycn tekijänä.
"Venäläiset jotka ovat tuliset
. tänne oppimaan, vaikuttivat pi­kemminkin
opettajilta kuin oppi­lailta",
totesi mm, Vancouver
Sun-lehti.
Tunnettu maalivahti^J. Plant
kirjoitti Montreal Derniere Oi*-
lehdessä, että neuvostoliittolai­sen
joukkueen esitysten tulee pa­kottaa
Canadan ammattilaiset
muuttamaan valmennusjärjestel­määnsä.
. Canadalaisten valmemtaja Syn-den
totesi, että neuvostoliitto^
laisten jääkiekko on' loistavaa,
tulkiten' siten monen canadalai-sen
mielipiteen.
Me puolestamme yhdymme n i i -'
hin jotika ovat täällä sanoneet,
e t t ä tukemme ja myötätuntom­me
on canadalaisten puolella,
voittakoot tai hävitkööt Mosko-va.
ssa — mikäli he j ä t t ä v ä t si­vuun
"miehentappo-ohjelmansa"
j a pelaavat reiviia jääkiekkoa. .
— Känsäkoura.