Vapaus, January 12, 1965

              rv*!:
I rt
.1
Urheilua
'rityksen sisähyppykitparluissa
ioll kaiklciaan 2| osanottajaa
Toronto.... — Toronton y-' 'ja ii--
seura Yritys järjesti joulukuun'27
pälvänä—jäscntenvällsct sisUhyp-
-pykilpailuTr joissa tehtiin hyviä
I.tuloksia^joka lajissa. Eorn.Takala
hyppäsi -kaksikertaa, yli. Uiton~
~ennätykscn vauhdittomassa kor ,
keushypyssä ja Henry Kataja
näytti kolmiloikassa, että liiton
ennätys voi olla tänä talvena vaa-
[xassa. Takalan korkeushyppytulos
on erikoisen hyvä saavutus, kun
huomioidaan se, että hän oli juu­ri
hiljattain sairastanut keuhko­kuumeen.
Pojat eivät olleet oikein tosissaan
lärjoitelleet näitä sisähyppykilpai-
PMJä varten, mutta voimme toivoa
arempia tuloksia tämän talven ai­kana
kun harjoitukset pää.sovät
tunnolla vauhtiin. .j
Bob Miner oli paras vauhditto­massa
pituushypyssä ja häo.uhkai
[lee^myös varmasti tänä vuonna lii.-.
|on:ennätystä. ,
Pikkupojilla oli vauhditon pituus
ja vauhdillinen korkeus, joissa la­jeissa
käytiin kovaa kilpaa ja kaik'
d olivat innostuneila jatkamaan
Harjoituksia, että tulokset paranisi
irat vielä tänä talvena kun kilpai­llemme
uudestaan.
TULOKSI A: - -
Vauhditon pituus, Yleinen sarja:
DB. Miner 290, 2) H. Kataja 282.
V) L. Boström 274;5.
Alle 21 v : l ) R. Paananen 235,
5) B. Heikkilä 249, 3) R. Thomp­son
247.
Alle 17 v: 1) R. Junnila 244.
115.
'Alle 17. D R . Junninla 115.
Ikämiehet: 1) T. Kivimäki
);iTfc~Hunnakko 110.
Poikain vauhdillinen korkeus^
1) L. Hunnak!ko-3, 6" 2) R. Män­nistö
3V4" 3) J. Kivimäki 3' 2" 4)
S. Penttinen 3'~5) W.~Hiihtanen 2'
3" 6) E. Kivimäki, S. Miklazs. R.
Ilavimäki 2" 4"'.
Canada^ voitji
Tshekkoslovakian
nMialem 3^-2
Toronto;— Canadan kansallinen
jääkiekkojoukkue voitti viimes sun­nuntaina
Mapile Leaf Gafdensissa
Tshekkoslovakiaa vastaan pelaaman­sa
ottelun maalein 3—2. Canadan
ioukkue sai viimeisessä eräissä kaksi
maalia.-;::
Otetlua oli keirääntynyt seuraa­maan
7,522 henkilöä käsittävä ylei­sömäärä.
Ensimmäisessä erässä ca-nadalaiset
tekivät yhden maalin,
mutia toisessa'ei'ässä olivat tshek­koslovakialaiset
valttia vieden tilil­leen-^
Ijiaksi maalia.-VCanadälaisteh
kolmanehssa emässä t6keh»ät kaksi-maalia
/^elifstiyat isäntämöah jöutu-m
ä s b . t e v i ö l l e . '-'^ •
GeideHn Almä-Atassa
5,000 7.38,6
Mp.skova. — Vaikka Neuvostolii­ton
luistelun huiput olivatkin Nor­iansa,
tapahtui mään omillakin luis-
'inradoilla ihmeitä. Suhteellisen
tuntematon Vladimir Gdderin te­kaisi
viime viikon tiistaina Kasak-stanissaAlma-
Atan vuoristoradalla
5000 metrin luistelussa uuden;Neu-
/ostoliitoh ennätyksen 7.38,6. Tulos
ori kokonaista 4 9 sekuntia parempi
kuin Ants Antsonin viime vuoden
maan maailman nyrkkeilyliiton jhelmikuu.ssaOslo.ssa tekemä tähän-1
(WBA) vahvistama raskaan: sarjan fastinen Neuvostoliiton ennäty^ j
maailmanmestari. |^ Pikamatkojen "vanhus'' .Ievft<?nij
Edelleen on WBA määrännyt et-1 Grishin osoitti tällä kerralla olevan-}
tä Terrel-Machen ottelun voittajan |-sa paremilia.ssa kunno.ssa kuin pari i
tulee puolustaa mestaruuttaan hei-! viikkoa sitten Sverdlovskissa. Hän i
.'nikuun 1. päivänä oteltavan kamp-i voitti 500 metrin matkan tuloksella!
pailun Floyd Patterson Georj; Ghu-'
valon voittajaa vastaan. i
Nyt tehty ottclusopimus ei sisällä '
mitään määräystä uusinna.sta Ter-1
rellin ja Machenin J:esken. Machen ]
on .saanut: takuun 20,000 doUarLsta
kun taas Torrellille ci ole annettu '
mitään takuuta. Kummallekin otte-:
lijallc annetaan 30 prcsenttia otte- j
lutuloista. I
Canadan edustajat;
MM-luisteluihin
PORT ÄRTHURIK nmSIA iiiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii^^
Terrellin ja Machenin
.VlM-ottelu Chicagossa
Chicago. — Ernie Teller ja Edclie
.Machen allekirjoittivat viime viikon
maanantaina sopimuksen ammatti­nyrkkeilyn
raskaan sarjan MM-otte-lusta,
joka käydään tulevan maalis­kuun
5. päivänä Chicagos.sa.
Tämän ottelun voittaja tulee ole-
Port Arthur.—^CSJ:n Port Ar­thurin
kokouksessa "viime torstaina
hyväksyttiin talvitoLminnan usuunnj-telma.
Tämän kuukauden toimintojs
oli aikaisemmin järjestetty haalin
käyttämisessä "Junula ja Tanula"-
näytelmän uusinta on työsuhteiden
takia jouduttu peruuttamaan. Työ­väen
sosialistisen sanomalehdistön
uranuurtajain historiallisen tehtä­vän
jatkajaksi toisen maailmanso­dan
tilanteissa perustetun 'Cana­dian
Tribune"-lehden hyväksi on
25-vuotisjuhlan merkeissä seurapelir
ilta tprstaina, tammikuun 21 pnä
ja osaston seurapeli-ilta seuraavana
torstaina tai perjantaina, riippuen
se, kuoron hai-joitusiilan ja näytel
mäharjoitui^iltojen sovittamisesta. -
Myös osasto, toivoo, että ei tulisi
mitään, toimintojemme yhteensrittu
^mia _Canadan raiihankongressin tri
James Endicottin puhetilaisuaden
kanssa perjantaina, tammikui^n 15
p., jolloin on tilaisuus järjestetty
Port Arthurin kirjaston haalissa,
alkaen kello 7.45 illalla.
Uusia toimintoja hyväksyi osas­ton
kokous seuraavasti:
1) Osaston kabaretti-tanssi per­jantaina,
helmikuun 26 pnä, alkaen
kello 7 illalla.
2) Kalevalajuhla sunnuntaina,
helmikuun 2^pnä. Kun siihen on
vap:ia sisääniiääsy niin järjestetään
hihjavoitoksi Koru-Kalevala. Lipuis
ta peritään 10 senttiä, ja niitä myy- South Porcupine. — Täällä Ete
(lään etukäteen ja juhlailtana. i läpäässä ei ole näitä "härkäviikko-j
3) Kansainvälisen naisten päivän j ja ' vieltäe.ssä tapahtunut paljoa-i
juhla sunnuntainai maaliskuun : 7 • kaan :nainit.sLtmiscn arvoista. Mutt-n
van sovitellen yllämainittujen toi­mintojen
kanssa.
7) Päätettiin järjestää osallistu­minen
näytelmäfestivaaieihin huhti­kuun
17 ja 18 päivinä Sudburyssa.
Ehdotettuna näj^telmänä "Ei Ikinä'"
tei'vehdittiin siihen sopivana, koska
siinä on kaiken lisäksi .pieni henki­löluku-
8) Päätettiin kannattaa lasten ke­säleirin
toimeenpanoa kaikkien vel-jepjärjestöjen
ja osuusliikkeiden
yhteistoiminnalla. Valittiin edusta­jat
sitä varten alustavaan konfe-ren.
ssiin tammikuun 17 päivänä.
Helmikuun 4 päivän illalla pidet­tävään
vuosikokoukseen valmistava­na
nimitettiin johtokunnan valintaa
varten-11 ehdokasta. Vuosikokouk­sessa
valinnan^ edellä;^aa: vielä tehdä
lisää^TTffsvitylfffFä.
P E R H E E N
A Fine Game For a Party
CLOTHESPIN PICKUP
Ontarion työsuhdelautakunta vii­me
viikolla hyväksyi Lumber &
Sawmill \Vorkers Union osastoi
2963 (UBA) W. Savvotzky Limited-yhtiön
Kenoran piirin työläisten
edustajaksi. — ATH.
Lay six clothespins in a row,
about two feet apart. Make a start-ing
line two feet in \front of the
first olothespin.
The first player (boy or girl)
hops in between the clothe.spins —
vvithoul touching them— until he
has hopped over the last clothes-pin.
He picks up this ,<.»10'th3spin
while siili on one' leg; and hops
HJack • with it over each of the
other : clothespins where he lays
his clothespin down behind the
starfing point. _
Theri~~he .sets out again iirifil
he reaches what is now the last
jclothespin in^^the . ro\v. He picks
I that up aiTd hops back with il in
pin brought to the starting point,
making six a" perfect score on a
single turn. 1£ the player^should
kick against or drop a clothespin
before reaching the starting point,
he loses his turn.
Thea the next player lays down
six clothespins for! his turn. The
one who scores i5 points first
wins.' 'I-JBrenda's
Cat JLikes
Dog Btscuits
ihe same way.
He continues this until he has
picked up ali the clothespins. He
jiets one point for each clothes-
South Porcupinen
kuulumisia ^
41,0. Nuori kirovilainen Vadim Vas-nctsov
hävisi hiineile kaksi sekun­nin
kymmenystä.
: :: • — o— ••
Guljajev 41,0
Maies 7.52,5
pnä.
4) "Tuhlaajapoika"-näytelmän esi­tys
sovitettava maaliskuu.ssu.
5) Suuret lahjavoittotan-s.sit, lois­sa
jaetaan $50.00 arvoinen ensim
mainen vaatetusostopalkinto ja 7
I aina ne .«uuren maailman metkut
; tahtovat ylettyä tänne "ylämaihin-
! kin". Tehdään rikoksiakin. jo:ka k uv
1 vaavat osaltaan tätä "vapaan maa
j ilman" elämää. „ _ .
Viime perjantaina, vähän ennen
; muuta arvokasta lahjaa. Toivotaan i pankin sulkemi.saikaa, tunkeutui
i että näiden lippujen myyntiin lulet»
i myös Kaiku kuoron; v- ja u-.seura
Iskun Ja ,\ikamme Naiset kerhon
jäsenet ja ystävät.
kolme naamioitua miestä erääseen
.Vorandan pankkiin ryöstäen sieltä
* nätit tarverahal", kertoman mu­kaan
noin 30,000 dollaria. Rikoksen
suorittaneet pääsivät livistämään.
En tiedä joutuvatko milloinkaan
kiinni? ,
I 6) Seurapoli iltoja varten varat-
Skien. - Neuvostoliittolainen; lua aikaa voidaan käytlää yhtcises-
Boris Guljajev saavutti viime tor.s-i läsopimuksesla vuorotellen.
Ko.ska;kuorölla ja Lskulla ei ollut • V n m e viikolla oh taalla taas sei-
"aista ösakehurinaa. Rahamiesmaail-panivat
kuulemma
Irja-tädin
postilaatikko
Päivää, tytöt ja pojat.
Tänään meillä on postilaatikossa
kaksi kirjettä, joista kiitos Brenda
Piispaselle ja Eugene Ellmenille.
Uusi vuo.si onkin saanut hyvän
alun kun useimmat tämän osaston
kirjoittajat ovat jo ilmoittaneet, et­tä
he ovat saaneet joulukortin ja
dollarin joka kaikille perheen nuo­remmille
lähetettiin. |
Tammikuu.ssa .syntyneitä on kak-'j
SI. Annette Alanen ja Ronald Jänt­ti.
Annette tammikuun 16 päivä ja
Ronald tammikuun 19 päivä ja mo-1
Dear Irja-täti.
Thanks a lot for the _dbllar.~I
bought some pens, ^aper, candy
and dog biscuit* with it. When 11
carae home I waT sorry to know
that my dog wouldn't eat the dog '
biscuits. I bröke some of them and I
gave them to my cat. Oh! did my j
cal everlike them! When I put
them away my cat ran after me and
-started meowing. I know he wanted
some more dog biscuits. I didn't
give him any more after that. '
On December 19 1964 there was
a concert at the Beaver Lake hali.
l was In a play and some songs.
1 had lots of fun and got lots of
presents.
In the past few .weeks Tve had j
a very bad cold. Ifs nearly over j
now. I was aWy from sehool for i
a Week. I have to say" goodbye now. j
ril write soon.
Brenda Piispanen.
Muistakaa kuoron "kemut", jotka
pidetään Wuorisilla 36 M^rianfield-kadulla
Torontossa ensi lauantaina,
tammikuun 16 päivänä:
Kahviaiset ja seurapelitilajBuns
haalilla sunnuntaina, tammikuun
17 päivänä; alkaen kello 3 iltapäi- >
väliä.
Sunnuntaina, tammikuun 24; pu-vänä,
alkaen kello 3 iltapäivällä esi-tetäänä
näytelmä "Olenkp minä tul­lut
haaremiin". Uusintaesitys on
sunnuntaina, tammikuun ~31 päivä-
Aäj alkaen kello 3 ip. - __j
Finlandia-kuojro järjestää laatil^-
kopäivälliset sunnuntaingu-^et^^
kuun 14 päivänä,'1jlkaen kello: 12.30 -
iltapäivällä.
Eugene Takes
Gnitar Lcssons
'Dear Irja-täti, boys and girls:
Ikämiehet: 1) A. Hunnakko 252, Toi^onto. —Canadan luisteluliitto
»)-T. Kivimäki 237, 3) U. Penttinen I on nimennyt edustajansa tämän vuo-! Tällä matkalla olivat seuraavina
J14. ! den pikaluistelun MM-kisoihin Os- Johnny Nilsson. Ruotsi 7.53,2, Per
Pikkupojat: Ilossa helmikuun 13 ja 14 päivänä i Ivar Moe. Norja 7.54.3 ja Magne
taina Skienin kansainvälisessä luis-1
lelukilpailuissa 500 metrin matkal-i •^»»käteen e.sitettävää yleistä toimin
la uuden rataennätyk.sen 41,0. 5000itO-Jen .suunnitelmaa, niin toivotaan mar. '^^d<'=^<ajat
nyt sellaisten järjestelyn tapahtu-:''«kke-ille huhun, etta kullan hi:it:ia
— ———[tultaisiin korottamaan, ja että pan-n
L-' * l 1» \r ' ikit myisivät sitä vielä vanhoilla hin-
U«kisat lOKaKUUSSa . , ostajia oli kuulemma ilmes-metrillä
Norjan Fred. A. Maier si
vusi rataennätystä' ajallaan 7.52,5.
Thank you very much foi- the
Christmas present. Pm going to
saye it instead of spendirig it.
I started to lake guilar lessons i
Icmmät täyttävät 9 vuotta. HAPPY: about 3 months ago. I got a new
lURTHDAY to you both. I .liuitar and a music stand too.
Heipä hei sitten vaan ja kuule-l ' hope you had a nice Christ-
. T i i i n . — Irja-täti; I mas. I had a nice time, but no
• • • • ! .snow. It loöks like we are going
' 10 have rain and warm weather
POOK TKACIIKR
Fondparenl: "Johnny, whai. did
the : music-teachor think of your:
I for New Years too.
f It was luck thai
exams before 1 had
I h a d ' my 1
my Chicken
S. Penliinen 6" 10"
L. Hunnakko 6' 9'
W. Huhtanen 5' 8%" 10 vuotias
R. Männistö 5' VA" 9 vuotias
Mexico City — Vuoden 1968- tynyt aika runsaasti. Samoin koho
.2 vuo.bs i pMe„äv,i„ miesten kisoihin osallis. 1 Thomassen. Noria 7.57,0. ' \ "y'">Pi»l'i«-' .{f-", '»•; Sav\T vIS„uT,'^^^^^^^^^^ ''"'^""^ '''''"'''^•'''^"•'^''''^^ l^is'"»!,''Chris. n v « , i a s U e „ „ „ „ aus.ra,ia,aine„ Pani; Viimeksi mainiuu s,ioi.,„i pika-1 ~ ^^^^ J^i:^:rZ^Z:^
Enock ja Frank Lvidge, Oulussa 6 matkalla toiseksi ajalla 42,2 ja h a n ! ' ^ ' ' ' ' ^ ' ^ ^ ^ ^ ^ .. ... . . bmall .«,on. Weil, d.id, wheii
ja 7 päivänä helmikuuta pidettävis- j oli samalla
J. Kivimäki 5' 5%" 10 vuotias ' naiäten kilpailuissa puolustavat SamoLssa
Ui" 8 vuotias
6 vuotias
E. Kivimäki 5'
R. Havimäki 4' 5'/^
) S. Miklazs 4' 4" 9 vuotias.
Vauhditon kolmiloikka:
Yleinen sarja: 1) H. Kataja 851 i
Canadan värejä Doreen McCannell j nina teki
ja-Joanne Fath. iniot ajat 46.0 ja5.16,7.
;L7kif Ihlb^fjn^^hS P'»^^^^^^ läheUä* olevat lähieet j sitten la.sku kaikessa tässä. Silloin ...y,,,, j , , . ,,hen Id! 7 ^ '""f
rparacXispifte ssä ( ^"l*»" Sääa.siantun- kerrotti.n pres.dentl. Johnsonin sa , , ^^.^ ^. ; of her. because she is always on the ,
rirfv.rcc TnT^^^^^ ' 'Uat ovat arvioineet tämän ajankoh^-noneon. etta hintoja ci nosteta vaan . . .. , go.
- n n i/Si^^, . M- dan edullisimmaksi. Komitean ai- Päinvastoin niitä lullaan paremmin-, Z : I hope pappa and mummu and
oOO ja 3000 metnlla mai- vk-<!innmn.nn Vhrtv<»v.nl. • kin la.skemaan. Jäämmekin tässä i Iijatäli and ali the readers of
DE.
780.
Takala 823, 3) L. Boström ( Suomi löi Leningradin luistelussa^
vion mukaan yksinomaan Yhdysval-,
loista saapuu ki.soihin nelisen mii- odoltimiaan mitä tuleman pitää.
Joonaa katselijaa.
vakitui.seenlukijakunlaan.
.Samana p;iiviin:i siiatcttiin ' I I V OS
KUOLON SAALISTA
Norjalle kaksois­KajaanL
— Suomalaisluistelijal aseita kokonaista. 20,5 C. voitto mäkiviikolla
Alle 21 v:.l) G.'Kwapisinski 779.1 jaksoivat säilyttää vöitontahtinsa j Hyviä lujoksia tehtiin kaikesta
) B . Heikkilä 737; 3) R. Paananen j täällä jatkuneessa pikaluisteluotle-| huolimatta. L. Zaitsev saavutti 1500] Bischofshofen. — Norjan'Björn
m. . ' • j )us.sa'Suomi^Leningrad. Suomen f metrillä kerrassaan komean tulok-jVVirkola voitti viime keskiviikkona
Alle 17: 1) R. Junninla 672. r joukkueen voittopistemääräksi tuli i sen 2.14,9. Merkittäviksi suomalais-j Saksan--Itävallan mäkiviikon nelv
Ikämiehet: 1) A. Hunnakko 696.11755 523 Leningradin joukkueen ! suorituksiksi kohosivat TUL:n mai-ljännen ja viimeisen kilpailun Bi.s-
T. Kivimäki 679, 3) U. Penljtinen j 1772,262 vastaan. Olcsuhteet eivät jnehikkaiden luisteluperinteiden jat-[chofshofenissa. Tshekki Motejlek
enää olleet niin hyvät kuin ensim-;kajan Erkki Mäkelän .saavutukset. 1 oli toisena ja hänen nimiinsä tuli
Vauhditon korkeus. maisena: päivänä. Ensimmäisten | Juhani Järvisen kasvatti kiisi uu- i uusi mäkiennätys 104,5 metriä. Y
Yleinen sarja: 1) E. Takala 142.
!) H. Kataja 130, 3) R. Miner 130
Alle 21 v: 1) C. Kwapisinski 12,5
5) R. Paananen 110, 3) B. Heikkilä
105.
Viime viikon keskiviikkona täälv
lä saatettiin haudan lepoon Pohjoi
.sen pitkäaikainen asukas ja hyvin
tunnettu kansalaisemme mi:s: Alma
Vilhelmiina Hovi (os: Laurila).;
Hän kuoli Timminsin vanhainkocli.s '
sa tammikuun 3 päivänä. Mr.s. Hovi
oli kuollessaan 81 vuoden ja seitse­män
kuukauden ikäinen. Alma Hovi
oli .syntynyt Janakkalan pitäjä.ssä.
V i i p u i i n läänissä. Lähinnä jäi kai-haudan
lepoon yli kolmckyinmcnlä j
vuotta paikkakuiiniillanime iisvinut
k;in.salai.sc!ri:ne mrs. Sanni .Anir.liirJ
Mattila (o.s. .Mäkelä): Ilhn kuoli ko-i
lonaan sydänbalvauk.seon lammi I
' kuun 2 päivänä.
.Mrs. Mattila oli syntynyt L a p i i'
; lilla. Hiin oli kuollessaan 74 vuoden i
I 10 kuukauden ikäinen. Lähinnä jäi i
1 suremaan hänen miehensä Nestorit
; -Mattila täällä South Poicupinessa i
I ja yksi sisko Yhdysvalloissa sekä :
this page a Happy New Year.
Good-by for now; . , •
t P.S. Tm writing this letter _with
a pen.and pencil. 1 got for Cristr
rnas-..-
Eugene Elimen.
St. . Gatharines
Yksinäinen optimisti
Washingtpn. — Yhdysvaltain tie­dotusviraston
johtaja jCarl Rowan
sanoi, että Yhdysvaltain maine ul­komailla
on tällä hetkellä parempi
kuin viisi tai kuusi vuotta •sitten;
Yhdysvaltain tiedotuspalvelun
kirjastoja vastaan äskettäin Kairos­sa
ja Indonesiassa tehdyt hyökkäyk­set
eivät anna oikeata - kuvaa ulko­maiden
suhtautumisesta Yhdysval­toihin,
Rowan sanoL
Mr. Caii Rowanin. USA:n entisen
Helsingin-suurlähettilään, lausunto
on jyrkässä ristiriidassa tunnetun
kommentaattorin Walter Lippman-n
in viimeisen artikkelin ja esim.
NY Timesin lausuntojen. kanssa.
Molemrtiat ovat sitä mieltä, että
USA:n kansainvälinen maine on
aallonpohjassa ja aivan erityisesti
Aasiassa ja Afrikassa.
luistelijain kiitäessä matkaan oli! teen nuorien Suomen ennätykseen ( teispistei.ssä vpi Norja kaksoLsvoi-j paapaan kaksi tytärtä, mrs. Lillian j
pakkasasteita 12 Kun viimeinen pa- 1500 metrillä ajallaan 2.18,2 ja myös ! ton. Torgeir Brandtzäg oli odoteltu 'Ranta South Poicupinessa ja mrs.
kaksi veljeä Suomessa ja laaja tut-li
taittoi taivalta 10,000 m:n mat- pojan ensimmäisellä 10,000 metrillä . voittaja ja VVirkola yhtä varma kak-kalla
noin neljä tuntia kilpailujen |iaavuttama lupaava aika 17.46,1 oli jkonen. Suomen Erkki Pukka sijoit-alkamisen
jälkeen, mitattiin pakkas-: ilahduttava. ; tui yhteispisteissä kuudenneksi.
Taimi McGill Whitc Riverilla sek;:
kaksi poikaa, Reino ja George per­heineen.
Mrs; Hovi kuului Liekin
lavapiin niin Canadassa kuin Suo
Imessakin. Mrs. Mattila kuului myös
: L i e k i n vakituiseen lukijakuntaan.
H.
XIITOS
tuttaville joulu­tervehdyksistä
Hilja ja Eino Junnila
16 Burndale Ave.
Winowdale Ontario
Surulla ilmoitamme, että rakas
äitimme
Johanna Justiina
Elovaara
kuoli Samiassa St Josephin
«airaalussa jonlukuun 3 pnä
1964, 75 vuoden ja 6 päivän
ikäisenä.
Suremaan Jäivät tytär. Elli
Sillanpää perheineen, Wahnar
pitä«. Qnt. ja poika, Unri
Lamnii. perheineen, Sarniassa,
Ont.
K I I T O S
Kauniit :kiitok.«2t kukista.
Kiitos kantajille .sekä Sarnian
ja Detroitin emännille kahvi­tarjoilusta;
LILI JA LAURI
VIERAITA JA VIERAILIJOITA
V. 1935 alkaen hilleriläiset voi­mistivat
sotilaallista, tiedustelu- ja
poliittista toimintaansa Suomessa
toivoen muuttavansa sen hyök-käystukikohdaksi
tulevaa ; sotaa
varten.
Sotilaallisen yhleisloimilinan
alalla luoliin kiinteät yhteydet en­nen
kaikkea Saksan ja Suomen ar­meijan,
laivaston ja ilmavoimien
; korkeimman sotilasjohdon välille.
Puolustusneuvoston puheenjohtaja
Mannerheim matkusti v. 1935 Sak­saan
missä hän tapasi Göringin
j a Ribbentropin. Samana vuonna
kävi Suomessa ryhmä Saksan pää­esikunnan
upseereja,^ jotka tutus-
. tuival. Suomen armeijan tilaan ja
olivat mukana taisteluharjoituk­sissa.
Suomen armeijan~Romentaja.
. Icenraali Österman ja -eräät' muut
suomalaiset upseerit kävivät puo­lestaan
Saksassa. Kesällä 1936 vie-
I raili Saksan armeijan jalkaväen
: tarkastaja kenraali Rewe ja eräitä
: muita korkeita upseereita Suomes­sa.
Samana vuonna palkittiin sak­salaisia
upseereita suomalaisilla
kunniamerkeiUä.Siiomen puolus­tusministeri
NiiiHkanen ja Heisin-
;gin kaiipunginjphtaja Tuleitbeimo
' saivat saksalaisia kunniamerkkejä.
''Alettiin harjoittaa vuosittain'kum%
' mähkin maan tiedustelu- ja vasta-
•tiedusteiu-upseerieh vaihtÖvierai-luja.
Saksan gestapo ryhtyi lähei­seen
yhteistoiminlasn Suonien, et-
^rSivän keskuspoliisip kanssa. Suo>^
JBialais lehdet kirjoittivat avoi­mesti,
että saksalaisilta ei meillä
^ple mitään salattavaa.
V Kesäkuussa 1937 saapui suurin
juhlallisuuksin vietetyille Manner­heimin
70-vuotlspäiviIle saksalai­nen
valtuuskunta kenraali von Fal-kenhorstin
johdolla: tätä vierailua
käytettiin molemmin puolin saksa-lais-
suomalaiscn asdveljeyden pe­rinteiden
korostamiseen. Suomen
pääesikunta kääntyi Holstin puo­leen
vaatien yhteyksien lujittamis­ta
Saksaan.
V. 1938 saapui .saksalaisten ja
valkoisien suomalaisten joukkojen
suorittaman Helsingin valtauksen
20-vuolisjuhlaan suuria saksalaisia
valtuuskuntia amiraali Baslianin,
kenraali von der Gollzin ja ken­raali
von Brandensteinin johdolla.
Näiden valtuuskuntien vastaanota
tajaisissa soitettiin kansallislaulu­jen
ohella natsien puoluehymni
"Horst Wessel". Mannerheim va­kuutti
juhlien osanottajille^ että
Suomesta tulee henkisesti ja ai­neellisesti
luja länsimaiden' "cTtl-
_yarlio Pohjolassa.
''SUOMALAISEN MAC-ARTHURISMIN
AIKOJA"
Sotilaallisen: yhteistoiminnan laa­jentamista
hitleriläisen Wehr-machtin
kanssa seurasivat aktiivi­set
sotavalmistelut. Jokaisen val­tion
(myös pienen) pyrkimys vah­vistaa
tiirvallisuutlaan kansainvä­lisen
jännityksen voimistuessa
yleensä on ymmärrettävää ja luon­nollista.
Sotavalmisteluilla oli
Suomessa kuitenkin alusia alkaen
neuvostovastainen suuntaus. Jat­kuvasti
' korostettiin mystillistä
vaaraa "itäisen naapurin" laholta.
Jo V. 1935 alussa Mannerheim laati
suunnitelman sotilaallisten valmis­telujen
voimistamiseksi. Samana
vuonna eduskunta vahvisti uuden
laajan ascislamisobjelmän. Liike­kannallepanoa
varten oli valmiina
noin 300,000 miestä. Samanaikai­sesti
nopeutettiin linnoitu/sten ra-kennustöitä
Karjalan kannaksella.
Suomen ja Neuvostoliiton rajan
läheisyyteen alettiin rakentaa sak­salaisten
asiantuntijain avustama­na
lentokenttiä, joiden lukumäärä
moninkertaisesti ylitti Suomen il­mavoimien
tarpeet. Vuodesta 1938
alkaen Suomen aseistusmcnol oli­vat
yli 25% budjetista.
Saksalainen imperialismi tun­keutui
yhä enemmän Suomen ta­louselämään
työntäen vähitellen
Englannin .syrjään. Suomen tuonti
Saksasta sai valtavat mittasuhteet.
Suomalaisia, tavaroita, erikoisesti
puutavaraa — Suomen tärkeintä
vientitavaraa — toimitettiin Sak-.
Saan alle maailmanmarkkinahinto­jen.
Suomes.sa: kuului saksalaisille
kapitalisteille suuri a.setehdas,
usefta puunjalostusyhtiöitä- sekä
vientr ia,,; tuontiyhtymiä. Ki^upp-yhtyinä
säi ' ruot.saläisen haara-osastonsa_
Boforsin kautta suuria '
tilauksia Suomen puolustusminis-
"teriöltä.
Suurta huomiota hitleriläiseV
kiinnittivät .Suomen väestön ideo­logiseen
muokkaukseen. Perustel­tiin
fasistisen Sak.san kanssa sol­mittavan
liiton/ poliittista, maan­tieteellistä
ja kulttuurista välttä­mättömyyttä.
Jo v. 1936 oli Sak­san
natsien puoluekokouksessa
läsnä prof. Mikkolan johtama
edustava suomalainen valtuuskun­ta,
joka kävi Hcssin ja Ro-senberg-jn
kanssa neuvotteluja Saksan ja
Suomen lähentämisestä kulttuurin
alla. Vuodesta 1937 lähtien Suo­meen
tulvi virtanaan .saksalaisia '
"turisteja",^"tieteellisiä tutkimus­retkikuntia"
ja 'luennoitsijoita".
Erittäin usein saksalaisia asiamie­hiä
voitiin nähdä LapLssa ja muil­la
l^euyostoUittoon rajoittuvilla
alueilla. 'Pohjolan lähentämisen"
tunnuksella harjoitettiin säännöl­lisiä
kulttuuri- nuoriso- ym. val-tuu.
skuntien ja radio-ohjelmien
vaihtoa sekä levitettiin voimape­räisesti
Saksassa suomen kielellä
julkaistua natsilaista kirjallisuute
ta. Hitlerin puheita julkaistiin
eräissä suomalaisis.sa lehdLssä mil­tei
lyhentämättöminä;
Suomen hallitus ei ryhtynyt
minkäänlaisiin toimenpiteisiin sak­salaisten
fasistien Neuvostoliitolle
vihamielisen propagandan lopetta-rai.
seksi. Suomen taantumukselli­set
it.se kehoittivat samaan aikaan
avoimesti hyökkäykseen Neuvo.s-toliittoa
vastaan.: Lehdistössä, ra-dios.
sa ja koulujen oppikirjoissa
istutettiin ajatusta, että Neuvosto­liitto
on Suomen "periviholtrnen",
joka aikoo "tuhota sen riippumat­tomuuden".
Keksittyjä tai provo-
"soituja rajavälikohtauksia Neu­vostoliiton
kanssa paisutcltiin^kai-kln
tavoin.: Suomalainen histori-
"oltsija M. Jakobson^ toteaa, että
Suomen suhde Neuvostoliittoon,'
erikoisesti yhteiskunnallista mie­lipidettä
muodostavissa piireissä,
oli äärimmäisen vihamielinen. Itä-
Karjalan kysymys hallitsi jatku­vasti
nationalistisen nuorison tun­teita,
Kauppa Neuvostoliiton kans­sa
oli merkltykseiöntä .kulttuuri­yhteydet
puuttuivat käytännölli­sesti
katsoen kokonaan. Ne blivat
suomalaisen macarthurismin ai-koja.
SUOMEN SUHTEET LÄNTEEN
Suomen"puoiueeltomuus" ei es­tänyt
sitä lähentymästä sekä Sak­saa
että miii ta lännen imperialisti­sia
valtioita, jotka olivat kiinnoa-tuneita
neuvostojUrjestelmän hä­vittämisestä.
Vaikka Englanti, 30-luvulla ine-nettikin
huomattavasti asemiaan
' Itämerellä, ei .se kadottanut mie-lenkiintoaan
Suomea kohtaan.
Mannerheim, jota Englqnnin leh­distö
nimitti "Suomen kruunaa­mattomaksi
kuninkaaksi", suoritti
vv; 1935—1938 useita matkoja
Lontoo.seen, jossa kävi neuvotte­luja
poliittisista ja sotilaallisista
ky.symyksistä Englannin hallituk­sen
edustajien kans.sa.(Englannin
sotilaallisten toimitusten yleismää-rästä
tuli Suomen osalle v. 1935
497o, V. 1936 23%, v. 1937 28% ja
V. 1938 43%). Ulkoministeri Hols-ti,
valtiovarainministeri Tanner,
kenraali Oesch ja muut Suomen
_ valtiomiehet. kävivät näinä vuosi­na
Englannissa. Lordi Plymouth
vieiiaili vuorostaan Suomessa ke­sällä
1936, ja ulkoministeri Holsti
luonnehti hänen vierailuaan vuo^
den 1919 englantilai.ssuomalaisen
yhteistoiminnan, so. neuvostovas­taisen
interventiokauden, jatkanii-seksi.
USA' pyrki käyttämään englan-tilais-
säksalaista antagonismia Itär
merellä omien asemiensa vahvis­tamiseen.
Englannin ohella USA
oli Suomen pääasiallisin luoton­antaja.
Vuodesta 1920 toisen maa­ilmansodan
alkuun mennessä sai
Suomi USA:st,i yhteensä 110 mllj.
dollaria. Syksyllä 1938 vieraili
Suomessa tJSA:n entinen presi­dentti
Hoover, v. 1919—1920 neu­vostovastaisen
intervention iiktii;'
vinen järjestäjä, joka oli silloin
porinistellut melkoLsesfi vetääk­seen
myös Suomen siihen mukaan.'
Hooverin vierailu edisti neuvosto-vastai-
iten voimien lujUtumista
Suomessa.
"VASTUUNALAISET JA .
VASTUUTTOMAT"
Neuvostoliiton hallituksen oli
muodostuneissa olosuhtei.ssa tie­tysti
pakko- suhtautua epäillen
Suomen ulkopolitiikkaan, koska se
oli avoimessa ristiriidassa Suomen
virallisesti julistaman puolueetto­muuden
kan.ssa Pravda.ssa todet­tiin
1. 7. 1936 täysin peru.stein:
"Neuvostoliiton kansat haluavat
elää Suomen kanssa ystävyydessä,
jota ei mikään synkentäisi, mutta
sitä varten on välttämätöntä, että
Suomessa lopetettaisiin vertaan.sa
vailla oleva kiukun ja vihan pro­paganda
Neuvostoliittoa kohtaan
ja että Suomi harjoittaisi todella
vapaata eikä Berliinin määräysten
mukaista politiikkaa". Ky.symys
oli siis ennen kaikkea mahdolli­suudesta
käyttää Suomun aluetta
ja armeijaa imperialististen-^ val­tioiden
(eTisi sija.<^sa Hitler-Sak-
.san) aggressiota Varten Neuvosto-
- liittoa vastaan. Suomen^porvarilli-sessa
hisloriankirjoilukses.sa -ja
lehdistössä on tähän .saakka väi­tetty
että Neuvostoliitolle viha-
::mielistä toimintaa 30-luvun Suo­messa
harjoittivat vain erilliset
vastuuttomat ainekset. Hufvudr
stadsbladet-lehdessä korostettiin 5.
6. 1964. että "demokraattisesti hal­littavan
maan politiikasta on pää­teltävä
määrättyjen vastuunalais­ten
valtiomiesten eikä vastuutto­mien
kirkujicn toiminnan mukaan
— Neuvosto-Veiijijän silloisen po­liittisen
johdo'n täytyi tietää tämä
seikka". Käytännö.ssä kuitenkin
Suomen "vastuunalaisten" Ja "vas-
>, fuiittoroien' piirien politiikka .suh­teessa
Neuvostoliittoon oli yhtä
vihamielistä. Ero oli vain siinä,
ettU "vastuunalaiset' henkilöt ei­vät
yhtä avoimesti ilmaisseet mie­lipiteitään
kuin "vastuuttomat".
ERKON JA TANNERIN OSUUS
Eräänä Suomen aseistamisen ja
Hitler-Saksaan lähentämisen poli­tiikan
pääideologina ja Harjoitta­jana
esiintyi miljonääri, Helsingin
Sanomat-lehdcn omistaja ja pää­toimittaja
Elja.c Erkko, josta jou­lukuussa
1938 tuli ulkoministeri.
Puheissaan ja lehdistössä Erkko
• ahkerasti korosti länsivaltojen voi­maa
ja vakuutti Neuvostoliiton
heikkoutta, luodakseen varmuu­den
neuvostovastaisten aggressii-
_->isten suunnitelmien helpon Ja no­pean
toteuttamisen roahdoUisuu-
• desta. • .
Toinen: neuvostovastaisen ulko­poliittisen
suuntauk.sen ai^iivinetl~
—iHoilteentekijä ja -harjoittaja oli
Suomen sosialidemokraattisen puo-
-lueen^oikelstolalnen johtaja Väi­nö
Tanner. Hänen peru.ssääntö-nään
on aina oUut: 'palvella hal-
' litsevan porvariston politiikkaa si­ten
kuin porvariston sisäinen ydin
on pitänyt-tarpeellisena ja tarkoi­tuksenmukaisena".
Jo v. 1918 al­kanut
Tannerin yhteistoiminta
saksalaisten militaristien kanssa
jatkui myös myöhemmällä kaudel­la.
Tannerin ponnistukset suuntau­tuivat
^siihen, että vaikeutcttäisiiii
laajojen työtätekevien joukkojen
kansainvälisen tilanteen ymmärtä­mistä,,
pestäisiin länsivaltojen po-litlikka
puhtaaksi ja vahingoitct-'
täisiin Neuvostoliiton arvovaltaa
parjauksen avulla. Suomalaisten
fa.si.sticn csilnnostamaa "kansakun­nan
yhtcnäisyys"-tunnusta käyt­täen
Tanner kehotti työläisiä
unohtamaan luokkaristiriidat ja
antamaan kaiken tukensa Manner­heimille
vakuuttaen, että yhteis-,
toiminnasta porvariston kanssa on
tullut kansan tarvitseman rauhal­lisen
kehityksen tae. Hän erotti
va.semmistoainekset puolueesta ja
meni v. 1937 muiden oikeistososia-lidemokraattien
kanssa hallituk--
secn missä sai rahaministerin pai­kan:
Monet pitivät häntä '^hallituk­sen
voimakkaimpana persoonana".
Suomalaisten monopolien ahtai­ta
luokkaetuja ohjeenaan pitäen
Tanner kehotti aseistautumiseen,
esiintyi fasistisen puolueen kieltä­mistä
vastaan sekä sai' SDP:n
edustajakokouk.sen v. 1939 hyväk­symään
päätöksen työläisjen-liit-tymisestä
fasistisiiiT Järjestöihin.
Tämän yhteyde.S6ä Tanner yrltii
vakuuttaa joukoille, että:mukar"fa-^
sismi__on_:^omessa hävitetty"j.Ja
Suomen Sosialidemokraatti kir­joitti,
että Suomen ja Sakean'so-~
tilaallis-poliittinen yhteistoiminta
on täysin mahdotonta. SDP^o joh­tajien
tällainen kaksinaamaisuus
helpotti Suomen vetämistä Hit­toon:
HitlerSaksan kanssa. Fasis­tinen
lehti "Ajan Suunta" totesi
29. 11. 1939 tyytyväisenö: "Sen
jälkeen kun sosialidemokraatit
ovat avoimesti sanoutuneet irti
luokkataistelulinjastaan, ehdottaen
täyden luottamuksen ja yhteistoi­minnan
aikaansaamista työnanta­jain
ja työläisten kesken ja har-oittaa
selvää kansallista politlik- ^
kaa, meillä el ole enempää eri­koista
huomauttamista."
(Jatkuu)
''f\
.m
•m