1928-03-16-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Perjantaina, maalisk. 16 ptna^FrL, March 16 V A P A U S 8. c taau T O I U I T T A J A T i T. IC CASLSOK, A- TENHUNEN. E. PCHKOITEll. >«^alcnd at ^ F M OUie» Veputmemt, Ottsra; aa •eeood C U M «3«»CT. VAPAOS (Uboty) n * <Mlr «EP» oT I W t b WoAtn i> Cn>4«. Poklufecd ia Sodbarr. Oat^ VedaMdar. Ikvadsr aad FnHay. BalMdla lUiarUSHlKltAT VAPAtn>ESSA: nxO kerta. SS40 k a U kotaa. — ArioiiitMoaiacaaUDotakaei SOc palMuuaa. — SOe. kata, $IM S ketua. — Syat7aUiIawtak»et «IJO kota, «24)0 3 kertaa. — AHaaroT—rakart t»K> kaita, «LOO kakai kotaa. — KiitoBtootakaot %iJ» kota. — KaoJaaa^haotnk- «CCtlk kaM. SOe. liaiaUaa fciit«>.latawlu tai amiato»ä»»yhi. — HalataaatieAit Ja o«ot>ibw4tiki>t M C karta. ILOO kaima kattaa. — Tit^fiiansotialiea Ja ilaotaaacBaitaanco oa. naftitucaaa. lahatctavZ T i l a a k o JoUa ^ icataa aha. taBa Mianiiaiia. fiaiui •«•«ntolca. JoUU TILAUSHIKNATs - ' ^, „ t »k. » « Ä C kk. «ej», « kk. n.TS t i J kk. $1J0. — Tbaytfaliolhla Ja Saoaeaa aeU oraoalle ~ f 1 «k. «ejtO, 6 kk. S3 JO. S kk. IZXO > 1 kk. «14». . LakteM aiotst OsMrtakaet pltU oUa kosttoriao k ^ 12 ibBcatroiapUTia edalliacsi «kiySMEal. Vayaate (oiainat Ubertr BaOdiac 33 Locsa StiaeC PakaUa S36W. T^aailaa kaoaerit likartr B«a4!iB«. 35 Loni* St. PakcUa JOS». Pprtioaoca: Bcx » . Sadbarr, Oat. .CeMtal ad_ far..t_ia ia_g lataa T k . ,| >er_ c_o l. i.a_ ck. I.f oLm t^ to atf fcaat adrerttiiaff Mfioi a M * tfca FiaaiA Paopla ia Caaula. cbarga for aSai^ iaacrtUa TSe. Tba Vapaaa Jaa atta aiOloia tahaaaa aaa «aataarta cnatmgiarra kifJaaiBMiBi. kirjoctakaa sadenacs Ukke •aiMantiaPa aIawIB< i . V . KANNASTO. DkoiUjas KommiiiDim veteraamo kirje 84-vuotia8 Pariisin kommuunin ve- seillessa, missä koyhat toverini koet-terääni Antoine Gay, jonka Neuvostoliitto on ottanut pojakseen", on julkaissut "Humanitessa" seuraavansisältöisen kirjeen: Puoluetoverit, ranskalaiset työläiset kaikissa puolueissa! Vielä vuosi sitten vietin minä kurjaa olemassaoloa Ranskassa. O-Iin silloin 83-vuotias. Muiden taakkojen ohella oli minulla myös muistot siitä 10 vuoden pddcotyösta, minkä sain kärsiä sen johdosta, että taistelin kommuunin puolesta, ja mikä tuhosi mihun elämäni. Asuin Mar-tivat tehdä elämäni niin siedettäväksi kuin suinkin mahdollista. Kunnioittaakseen vuoden 1871 kommuunia on Neuvostohallitus ottanut minut ^ttolapsekseen" j a nyt vietän rauhallisia elonpäiviä Moskovassa. Onneni on niin suuri, että kysyn monesti, eiko tämä kaikki ole ihmeellistä tmta. Vanhoissa palatseissa me vanhukset nautimme suurenmoista ylellisyyttä, pikkuirienojeitome korvaamiseksi saamme me erikoista avustusta. Suomen talonpoika \' Seuraavassa esitetään muutamia lauseita Suomen talonpojan omakä- :! tisestälurjeestäj- joka kaikessa koruttomuudessaan ptlhuu työtätekevän kansan -kohtalosta valkoisessa Suomessa. **Nyt*; v^ta talonpoika huomaa Itilleensa petetyksi. Talonpojan V niäovero on kolmessa luokassa. 309 markan alimmasta tulosta verote-taai;! meidän pitäjässä yksi äyri jokaista -100 markan tuloerää kohti. Äyrin hinta on .10 markkaa. Tämä on kunnan veroja. Valtion verot ovat yhtä suuret. Talonpojat ovat köyhiä, melkein kaikki talot ovat kiinnitysvelan alaisia.** 1 Maaseututyöläisten ja vmäkitupa-laisten asemasta samassa kirjeessä 'sanotaan: "Metsätyöt ovat paikkakunnallamme ansiotöitä. Metsät o-vat kymmenen vuoden aHcana hävinneet,- niin että risut Vain ovat jälellä. 15 'Qm. pdcsumpaa puuta, tyvestä mitattuna, ei ole "haloiksi Jäädettävä, maksetaan 30 ink. pitkistä ja 20 markkaa lyhyvistä tekopaikkaa. Paras työmies voi hankkia päivässä 25 markkaa. Nykyisin pitää olla hyvä tekijä, jos kahdeksan päiyän työll^ voi hankkia 65 k|ldn ruis jauhosäkin. Noin 40 prosenttia palkasta menee veroihin. Sanomalehti ei kiiulu jokapäiväiseen leipään, sillä se on inan kallis." Noissa muutamissa ylläesitetyissä lauseissa esiintyy mitä syvällisin totuus. V Ne puhuvat siitä elämän todellisuudesta, joka ympäröi vähintäänkin 65—70 prosenttia Suomen kansasta. Tällaiset ovat elinehdot valkoisen Suomen kansanvaltaisessa tasavallassa, jossa "kyrnmenvuotisen" 'vapauden* jälkeen vankilat ovat täynnä poliittisia vankeja, työväenjärjestöt lakkautettuina j a y l i puolet kansasta yhteiskunnan vihollisina ohranan valvohnah alaisina", kuten Työväenjärjestöjen Tiedonantaja äsken lausui./ > ' 7 Englannin sotavälmistelnt Intian ja Afganistanin sanoma-f ylipäällikön puhe bn uutena lehdet: julkaisevat jatkuvfisti uutisia Englannin sotavalmisteluista Intian rajalla, 'Afganistania vastaan. Kaikki lehdet ovat yksimielisiä siitä, että Englannin tarkotuksena on tehdä loppu AfganietaAin itsenäisyydestä ja muuttaa soT hyökkäysluki-kohdaksi Neuvostoliittoa vastaan. Englantilais-intialaisten joukkojen i ylipäällikkö, sotamarsalkka Berd-wood on ilmottanutrv "Yleisen rauhan ruskotus ei ole vielä koittanut, ja viimeistä solaa ei ole vielä käyty. On välttämättä oltava valmiina sotaan. Minä voin varmasti vakuutta-taa, että tämä sota pakottaa Intian olemaan valmiina tarttumaan asei-sun. • Johtopäätös tästä puheesta on täysin- selvä ja intialaiset lehdet sen johdosta kirjottavatkin lausuen, että todistuksena uuden maailmansodan kicrtäniättömyydestä. Sitä todistaa parhaillaan Intian rajoilla tapahtuva sotavoimien uudelljgen ryhmittelykin..; , Eräs afganistanilainen julkaisu julkaisee varmoja tietoja Englannin sotavahriisteluista Intian rajalla Kii-jÖttaja osottaa, että"punaisen vaaran" tekosyyllä Englanti suorittaa kuumeisella kiireellä linnotus-töitä Intian rajalla. Rakennetaan linnotuksia, keskitetään ilmailu- ja jalkaväkijoukkoja. Intian sotilasme noja on viime aikoina lisätty huomattavasti. Englannin tarkotuksena on ensin vallata Afganistan ja sieltä sitten uhata Neuvostoliittoa. Englanti oh jo niin valmistunut sotaan, että se pn jö ikäänkuin julistettu - — k i r jottavat Intian lehdet kuasukkaiden päiden listijä ja "suuri musmiehen kanssa marxilaisuudesta. sosialidemokraattinen johtaja" koettaa osoittaa, mitenkä kapitalistinen järjestelmä Länsi-Europassa (muualla maailmassa asuvia ihmisia eivät sosialidemokraatit tuskin ota huomioonkaan) on kehittynyt niin pitkälle, etteivät "Kommonistisen Manifestin" opit siihen nähden enää pidä kutiansa. Mutta kuninkaallinen ministeri ei olisikaan arvonsa mukainen jos hän kaiken tämän sanoisi suoraan ja reilustL Vasta pitkän lavertelun jälkeen hän arvottoinina työntää sivuun Marxin ja Engelsin opit Kaikessa tyhmyydessään sen paljon rei-lummasti teki joku vuosi sitten Amerikan sosialistipuolueen johtomies Abraham Cohen. Raivaajalle eivät kuitenkaan silloin kelvanneet nuo* Cohenin marxilaisuuden kieltävät lausunnot koska ne olivat selvästi ymmärrettäviä ja koruttomia ja se halusi edelleen säilyttää itselleen oikeuden joskus hätätilassa näytellä marxilaisuuden kannattajan osaa, mutta nyt se hotkasi Öelgian kuninkaan luottamusmiehen lausunnon marxilaisuuden paikkansapitä-mättömyydestä ilman muuta ja avoimesti astui maricilaisuuden kieltäjien tielle. Vails^a pidämmekin tarpeettomana väitellä B e l l a n kuninkaan . luotta-voimme kuitenikin huomaxrttaa, että Marx ja Engels eivät suinkaan julkaisseet "Kommunistista Mänifes-tiaan" ainoastaan sitä tilannirtta varten, mikä Länsi-Europassa juuri sen julkaisemisaikana vallitsL "Kommunistinen Manifesti" osoittaa kapitalistisen järjestelmän kehityksen suuntaviiv£^ j a köj^listön vallankumouksen välttämättömyyden, kuin myöskin sen, kuinka tuo vallankumous pääpiirteissään tapahtuu. Kaikki nämä "Manifestin" totuudet o-vat pitäneet paikkansa. Mutta kuin-kapa sosialidiemokraattien kuniidcaal-liset yjn. ininisterit voisivat sen myöntää, koska he ylimalkaan kiel tavat köyhälistön vallankumouksen, mikä on marxilaisten oppien a ja o. Summien summa tässä nyt on se, että kommunistit tänäpärvänä edustavat marxilaisuutta, minkä Van-derveldekin epäsuorasti myöntää, jota vastoin sosialidemokraatit ovat kieltäneet ja hyljänneet sen. A. R:lle antaa tämä sen opetuksen, ^ttä suotta hän etsii sitä marxilaisuuclen avainta ministerisosialismin pohjal ta, sieltä ei hän.sitä koskaan löydä, avaimet yhtä hyvin kuin koko mar-xilusuuden huone hallussaan. Ken haluaa marxilaisuuden avaimen löytää, hän etsiköön sitä sieltä, missä se dn. — Eteenpäin. Se mambisuuden avinenM^^ : Samaan aikaan kuin A(ku) R(is-sanen) käyttelee säästelemättömästi Raivaajan palstoja marxilaisuuden avaimen etsintään, joka häneltä, o- • man ^tunnustuksensa mukaan, on ai rna oilnt- hukassa, ilmestyy Raivaa jan palstoille myöskin entisen Belgian kuninkaallisen ministerin Emile ' Vandervelden, joidca ainakin yhden '-revisionistisen teoksen A. R. on aikoinaan suomentanut, kirjoitus "So- 'sialidemoratian ja kommunismin erilaisuus"^ jossa tämä entinen kuninkaallinen ministgri myöntää kom-munistiäi'' edustavan lähemmin kuin sosialidemokraattien Marxin ja Engelsin "Kommunistisen Manifestin" loppeja.'—^ "Siinä ei olekaan mitään ihmeelbtä", lausuu hän. "Monista erilaisuuksista huolimatta, ympäristöllä, jossa venäläinen kommunismi on kehittynyt, on monta samanlaatuisuutta sen tilanteen kanssa, mikä vallitsi Länsi-Europassa sinä aikana kuin Marx ja Engels julkaisivat ^Kommunistisen Manifestinsa*.'* (ifuomatkaa, että ministeri puhuu pötyä kun hän sanoo ^ ^Venäläinen kommunismi'*. Kun hän sillä ihneisesti tarkoittaa Kommunistisen Internatsionalen liUcettä j a isen edustamia aatteita, on tarpeellista muistuttaa; että se on kansainvälisempää kuin iu>i3kaan Toisen Inteiraa liike on oUut Sitä ei smnkaaus tee venäläiseesi se, jos se Venäjällä ensiksi voitti, — sekin Toittp on kansainvälisen köyhälistön, jota kunin kaalliset ininisterit eivät suinkaan voi hämätä.) - :V " Tämän jälkeen entinen kuninkaallinen ministeri, Belgian Kongon al* K P : N JÄSENTEN KOKOUS Puolueen 'eii kansallisauksien yhteinen kokous oli kutsuttu kaupungin keskuskomitean taholta tämän' kuun 4 päiväksi suomalaiselle haa-lille. Kpkou^elle esille tulevat asiat oli lähetetty soluille jo aikaisemmin keskustelua varten. Suo-mälaisia. ^ei saapunut kokoukseen juuri ollenkaan. Toiset kansallisuudet pahoitteli- sitä välinpitämättömyyttä mikä ön suomalaisilla yhteisten puplueasiain käsittel3^. Asiat tällä kertaa koski enempi meitä suomalaisia ja oli ne sen arvoisia, että olisi pitänyt siellä olla kaikkien puoluejäsenten. Ukrainalaiset arvosteli ankarasti, sillä kokous suomalaiselle haalillc oli kutsuttu sitä varten, että jokainen suomalainen saapuisi kokoukseen. ^ Näytti kuitenkin Siltä, että suoinalaisella haa-lilla tuskin tiedettiin kokouksen siellä pitämisestä. KAIVOSONNETTOMUUDEN SYIDEN TUTKIMINEN Hollittgerin kaivanto-onnettomuutta on täällä tutkittu ja ei ole vlelär lausuntoa annettu tutkintoa suorittaneen komitean taholta. Millainen se lausunto tulee olemaan on vaikea tietää. Yleisöä on ollut tut-kintotilaisuudessa aina tupaten täynnä kuuntelemassa todistajien lausuntoja. Paljon on todistettu |komppa-niaa vastaan huolimattomuudesta. Sella^et henkilöt; jotka ovat ns^t ulkona komppaniasta, ovat peittelemättä puhuneet mitä ovat tietäneet. Työläisiä ' ön ollut puolustamassa Oi B. U : n toimitsija, jolla on apuna lakimies. Miten tulee suhtautumaan työläiset tämän kaiken jäl- .keen, on vaikea sanoa. Vieläkö edelleenkin ollaan yhtä toimettomia kuin tähän asti ja annetaan uusiintua nuo ikävät tapahtuinat, jotka meitä v6i kohdata ellemme rupea vaatimaan korjauksia työoloihimme; jotka ovat vaarallisia. Nyt pitäisi työläisten järjestäytyä^ valita sellainen uriio joka voi asiaamme ajaa. Hajanainen järjestötoiminta jota täällä on ollut, on vahingollista, sillä täällä niinkuin muuallakin sen laatuinen toiminta' kohdistuu vain järjestöjen väliseksi. haukkumiseksi ja todellinen toiminta jää sivuun. Ellei työläiset sulautuisi yhteen jär^ jestöön, niin ainakin yhteistyö pitäisi alkaa eri unioitten välille. Industrialistissa kirjoittaa eräs timminsiläinen, arvostellen kaivanto-onnettomuuden uhrien hautajaistilaisuudessa pidettyä. puhetta ja toimitusta. Hänen mielestään pitäisi antaa täysi tunnustus niillekin, jotka eivät kuulu mihinkään järjestöön, vaan. asettuvat työväen järjestymis-pyrkimyksiä vastaan. Sanoo olevan hajoittajia (ja antaa huomata niitä juuri mainituista toimitsijoista), jotka estää työläisten järjestäytymisen. Voidaan uskoa niitä olevankin, niut-ta kai niitä on omassa joukossan-nekin,: koskapa joukkoime täälläkin on kahdessa osassa. Ja niin pitkälle on kehittynyt riitaisuudet, että pari vuotta sitten piti niitä.koettaa lain kautta selvittää. . Kuitenkaati eivät saattaneet syyllisiä oikeuteen ja niin "jäi asia sikseen. Porcupine Mine 'W.orkers^.Uniosta hän myös puhuu. ' äiinä V ilmenee .initen kirjoittaja seuraa paikallista ^ölaisteh järjestymisasiaa, koska ei tiedä, että mainittu - unio ei ole enään vuosiin täällä toiminut VÄEIJUOM A L H K E KUKOISTAA Valtion yäkijuömain kaupan tfen-ne avaamisen jälkeen on väkjjuo-main käyttö tullut yleisemmäksi ta asukkailta tuntuu se vain jokapäiväiseltä.-— Hm. SUOMALAINEN KUOLLUT Suomalainen John Ohtonen tavattiin asunnostaan Iniolleena viime viikolla. Hän oli useampia vuosia sairastanut täällä Timminsissä. den takia, sillä hänellä oU täällä, it-ta. Se ei kuitenkaan ollut köyhyyden takia, sillä hnellä oli täällä i t sellään talo, joskin asui huonossa kämppärähjässa. Varallisuutensa perusteella olisi hän voinut saada itselleen paremman hoidon, 'eikä v i rua puutteessa yksinäisenä. Syynä siihen lienee ollut huonot perhe-* asiat, siUä häh oli erillään vaimostaan ja lapsistaan pitemmän ajan. Aikaisemmin hän oli kuulunut järjestyneisiin työläisiin, -ollen nyt sairautensa aikana^ ulkona järjestöistä. Joku kuukausi sitten hän yhtyi Suomalaisen järjestön Timminsiii osastoon. Tuntien jo heikkoutensa^ hän sanoi haluavahsa kuolla järjestyneenä ja siksi yhtyi-osastoon. Suomalaisella haalillia oli hänen haur tajaistilaisuutäiisa. — Nykyään vielä tämän ^ : ^ n v o i v a n " yhteiskunnan aiköna joutuu moni ihminen elämään hyvin puutteellisissa oloissa elämänsä r v i ^ e hetket, vailla ihmiselle kuuluvaa hoitoa. Työläisten elämä, joka. on kurjuutta ja puutetta täyhnä, pitäisi saada korjatuksi. Pitäisi saada " kunnollinen hoito avuttomaan tilaan tulleille. Paljon olisi meillä elämässämme korjaamista, mutta'milloin se tapaht u u ? — en sitä tiedä. Ittt hyvin kirrettä^iin kuin-yleensä moskovalaisilla, on, keritäkseen joka paikkaan synnyttämään epäjärjestystä. Niin tämä "Moskovan" haali on oilnt niin pisinä viime aikoina, että on oUnt hyvin usein viidet iltamat viikossa ja sen lisäksi rielä se muu tärkeämpi toiminta. Itse S. J . osasto ei näitä kaikkia ole järjestänyt, vaan sen alasenrat ja Kommunistipuolueen,. solut, itsenäiset yhdistykset, n.k. kansainvälisiä iltamia, jotka oh järjestetty neljän eri työväenyhdistyksen toimesta, nulloin on ohjelmailtamat agitat-prop.-ko-mitcan toimesta, milloin kansainväliset iltamat, milloin S. J . osaston tanssit ja näytöskappaleet, milloin metsätyöläisten iltamat ja kokouksia, milloin^naisjaoston, milloin nuoriso-osaston, milloin ukrainalaiset toverit pitävät iltamia, milloin suom. palvelijattaret, milloin pioneerit j.n-e. " ^ Harjoituksia-ja kokouksia on mo-' nia yhtenä, iltana ja seitsemän iltaa viikossa. Samana iltana on usein pari kolme kokousta ja pari harjoitusta eri.näytelmistä samaan a i kaan. Toiset menevät solujen kor köuksiin, toiset v.- j a u.-seturan ja toiset komiteain kokouksiin, joten tähän aikaan vuodesta "Moskovan" haali kohta on jo liian ahdas. Niin se on. Tässä vuosi pari taaksepäin useat kommunistisen liikkeen viholliset ennustivat, että "Moskova'^'- pian menee konkurssiin. Tulkaapa nyt katsomaan onko se menossa alas Vaiko eteenpäin. Weil, voin sanoa, että "Moskovan" haali tulee seisc^ maan tuossa paikassa vielä monta vuotta ja tulee myös pysymään kom-, munistien toiminta pystyssä kaikista vastuksista huolimatta. PÄIVÄLISTA S. J . OSASTON K A A L I L L A ILTAMISTA "Elainan pyörteissä" tänä, lauaiT-taina, t k . 17 s ^ . , 4 :ssä näytöksessä, yhteiskunnallinen. Ohjelmailtamat sunnuntaina t.k. 18 p. Samalla myös Pariisin Kommuunin muistojuhla. Sisäänpääsy vapaa. • • ^ „' ... , .. Tanssit tiistaina t.k. 20 p. orkesterin soitolla.. Tanssit torstaina t.k. 22 p. Saraa soitto. "Isontalon A n t t i " lauantaina t.k. 24 p. Kokoillan kansannäytelmä. Aihe Suomesta. S. J . osaston työkokous sunnuntaina t.k. 25 p. V . - ja u.-senra Vesan j a nnoriso-osaston yhteinen kokous sunnuntaina t.k.- 18 p. klö 6.30 illalla, siis huomen iltana. Muistakaapas Vesalaiset ja nuorisoliittolaiset saapua kaikki! Helppari. » Vihdoin erään työväenldnfain avulla hän onnistuu pääsemään lähellä olevaan . maataloon emännöitsijäksi Täällä menee aika hyvin- Siime osuu kuitenkin Violan Califörniassa tapaama henkilö, Jorma, j o k a ^ tuntenut suurta Idintymystä Violaan KIRJALLISUUS uutisia REFERAATTI Uusia • koiratorppia . ilmestyy, tullen jo, palloruumatldn n i i k ^ Muilta seuduilta tulleitten supmalaisten, jotka eivät ole^ niin pitkällä kuin me tapainturmeluksessa, kuulee ihmettelevän tätä menoa. Meiltä vanhoil- Suom. Järj. osaston työkokouksesta maalisk. 11 päivältä. • Huvitoimikuntaan ' valittiin lisää henkilöitä, nimittäin A i l Örn ja A r t hur Lahti. Pukuhuoneen hoitajiksi valittiin Maria Kataja ja Emelia Lind. Italialaiselle .työväenryhmäHe vuokrattiin haali iltamia, varten, maalisk. 28.. p.-., A, - •.. kansainvälisen komitean osastomme edustaja antoi'' raportin viime iltamista. , Osastomme edustajat suomalaisen osuuskaupan vuosikokouksessa antoivat selostuksen. KANSAINVÄLISTÄ NAISTENPÄIVÄÄ myös täällä muistettiin joka oli järjestetty t.k. ,11 p. yhdessä suomalaisen ja ukrainalaisen naisjaoston toimesta» ja onnistui se mitä par-haammin niin ohjelman kuin yleisönkin puolesta^ sillä ihmisiä oli haalimme aivan täpösen täjrnnä, tuossa, lähemmäs viitisen sataa henkäöä, suomalaisia ja ukrainalaisia. Toimikaamme edelleenkin kansainvälisissä merkeissä tällaisten tilaisuuksien järjestämisessä, sillä kommunistinen työväenliike ei, ole mitään kansallista tai ryhmätoiinintaa, vaan se on joukkpjen toimintaa; kansainvälisessä . m e r k i t y k s e t ja suomalaiset ja ukrainalaiset naistoverit ymmärsiväl: tämän. ' MITÄ K U U L U U " M O S K O V A S T A" Kauheita tietysti, mitäs muuta sieltä yleensä voi kuuluakaan. Sehän on päivänselvä asia, että missä on vain: mitään vinossa, epäjärjes-ty^ essä, lakkoja tai nuden avustamista, ° tappeluja, y.m., niin bn siinä Moskovan, S.O. bokheviikkisten kommunistien solujen, sormet pelissä. Täällä Soossa on "myöskii "Moskova" ja komea vielä onkin; se>on tämä Suom. Järjestön osaston haali tai uusi haali. Tämä "Moskova"- niiftitys on tietysti langennut 4uvan luonnostaan .sen osalle _. vastustajain puolelta olkoonpa he ;dtten'kirkollisia tai tuplajuulaisia. Weil, täällä Soon "Moskovassa" < on nykyään o l - Aayikon vaeltajat Sivuja 100, k i r j . Helmi Mattson. Lahjalcirja Toverittaren leyitys- , ryntäyksessä vnonna 1928 Amerikan suoirislaisten kaunokirjallinen tuotanto on ollut kovin mitätöntä, verrattuna niihin muihin sivistyksellisiin saavutuksiin, joita työväenliikkeessä on saavutettu. On sentähden ilolla tervehdittävä jokais ta uutta teosta, joka saadaan ulos, Yllämainittu Helmi Mattsonin kirjot-tama, kirja "Aavikon vaeltajat" on yksi j a sangen mielenkiintoinen l i säys tähän kirjallisuuteemme. "Lähtien kuvailemaan aavikon rik kaan farmitalon rauhallista elämää ja hjjyinvointia, sekä näiden muodostamaa asukasten maailmankatsomusta, kirja antaa i-hyvin luontevan kuvan pikkuporvarillisesta maalaistalosta ja asukkaiden itsetunnosta, 'Trämppejä', jotka viljankörjuunaika-^ na tulevat tekemään työt, kohdellaan yliolkaisesti. Kuitenkin tarpeen vaatimana otetaan taloon lisätyövoimaa jolloin orpokodista päässyt Olli Warm tulee siihen. Olli on komea nuorukainen, jphon talon tytär Viola rakastuu. Violan ja Ollin suhdetta on pidettävä 'salassa, «sillä eihän talon ankara, isäntä kärsisi kulkijan j a tjrttärensä suhdetta. Tulee sota ja miehiä viedään armeijaan. Olli joutuu 'ensimäisenä lähtemään. Viola on myös :ollut Jisän-maallisissa kokouksissa, kutoo sukkaa sotilaille ja on sanalla sanoen 100 prosenttisesti isänmaallinen; O l lin lähtiessä sotaan, he menevät salaa avioliittoon, sillä Violankin mielestä on niin mahtavaa oHa sotamor-siona. Toisetkin farmarien pojat joutuvat armeijaan. Viola kulkee edelleenkin isänmaallisissa kokouksissa, joskin häntä alkavat hieman vaivata rintamalle joutuneen Ollin kirjeet, joissa sotaa kUvataah luonnollisella tavalla. Aika kuluu. Violan tilanne kotona, kehittyy sellaiseksi, että hänen on pakko ilmottaa vanhemmilleen salaisesta avioliitostaan: Ollin kanssa. • Syntyy hirveä myrsky. Violan isä ajaa tyttärensä pois kotoa, sillä, hän ei ala trämpin kakaraa elättämään. Viola joutuu-maailmalle, - jossa saa tulla toimeen omin neUvoinensa, -ei sentään aivan, äitinsä lähettää sa-laa varoja.; Kun lajsi on sjrntynyt, saa Viola palveluspaikan,Califörniassa, eräässä ravintolassa, jossa tutus-; tuu kokkim, joka omaa. radikaalisia mielipiteitä. Näin kuluu aika.. Violan lapä sairastua j a lääkäri määrää muuttamaan .toiseen ilmastoon. Menee Portlandiin. Siellä on huono aika; tuhansia työttömiä. Viola koettaa sotamiehen vaimona saada tilaisuuksia itselleen, mutta turhaan^ ja tämä puolestaan Jormaan. Jorma on työYäenKackeen tietoinen jäsen, jonka kautta suureksi osaksi Viola tutustuu työväenliikkeeseen- Violan äiti on kuolemaisillaan ja pyytää tytärtään luokseen, joka meneekin. Tulee tieto vanhimman pojan kaatumisesta rintamalla j a Olli on. haavoittunut. Vihdoin sota loppuu ja miehet palaavat tasaisin. OHi on mennyttä, miestä, pian hän kuoleekin. Seuraa sodan jälkeen ankara aika miaanviljelijoille; Violan isäukkokaan ei voi maksaa -menojaan. On otettava lainaa, jotka yhäti suurenevat ja kotitalo myydään pankkien toimesta. Ukko ei tätä kestä. Pojan -kaatuminen sodassa, vaimon kuolema ja lopuksi kodin menetys murtavat hänet ja hänkin kuolee. Jorma j a Viola menevät naimisiin ja yhdessä lupaavat taistella työväen-asian'' puolesta. , •- Tuollainen on iiöin lyhykäisyydessään kertomuksen jnom. Mitä itse kertomukseen tulee muuten, niin mielestäni Helmi Mattson on siinä huomattavan hyvin osannut asettua amerikalaisen nuorison, erikoisemmin -maalaisnuorison -elämänkatsomuksen tasolle, joten kertomus, tuntuu hjrvih luonnolliselta, oikeastaan niinkuin se olisi leikattu elävästä elämästä. Huolimatta siitä, että kertomus on. työväenluokan näkökannalta katsoen kirjotettu, ei siinä esiinny ylettömiä vallankumous-puheita, jotka' ovat niin tavallisia meikäläisessä kirjallisuudessa ja jofi-ka useasti tekevät kertomuksen luonnottomaksikin. Tässä ei esiinny sellaista. ' Tapahtumat luovat pohjaa kaikkien henkilöiden toimille ja mielipiteille ja näin ollen kertomuksen tapahtumat esiintyvät hyvin luonnollisessa asussa.. • Viola Korsbergista ei tule yhtäk' kiä vallankumouksellista, i Hän on «asvanut uskonnollisessa kodissa, ankarien määräysten alaisena. Mutta vaikka rukoukset oli luettava, ei ne tehneet" Violastai uskonnollista, ne olivat vain tapoja, pakolla yllä pidettäviä ja kertomuksen ibpussa-kaan Violasta ei tule valmista valr lankumouksellista, "ainoastaan hän elää sellaisissa olosuhteissa, joiden perusteella hänestä saattaa tulla vallankumouksellinen. Vanhan Korsbergin ukon omahyväisyys, ulkokultaisuus ja kovuus tulevat ntainiosti esiin kertomuksessa ja ne tekijät sitten, jotka murtavat itsekkään ukon sejcä maallisen rikkauden että elonpäivänsäkin. Sotaintoilu, sen hirvittävät seuraukset, työttömyys ja yleinen paniikki ovat kertomuksen pohjana, joiden pirris«i tapahtumat kulkevat. Tämän lisäksi tulee monet viehättävät tunne-elä-myskuvaukset, jotka tekijä on vielä uskaltanut pitää luonnollisissa puitteissa j a jotka rikastuttavat kertomusta. Rakkaushaaveita tietystikin. Mutta kaikista näistä pääsee selville lukemalla" kirjani, ' ' Kvm vielä ottaa huomioon, että kirjan saa lahjaksi jokainen, joka t i laa Toverittaren tämän ryntäyskau-den aikana, joutuu pakostakin myöntämään, että kirja on harvinaisen arvokas asiakirja ja jokaisen olisi riennettävä tilaamaan Toveritar, -iettä saisi tuon harvinaisen kirjan haltuun-sa. —• (Eteenpäissä) Lukija. S U O M E E N C^imadan ]ftp]^^ LÄHETYSKULUT: 40c lähetyksistä alle ?20.0d, 60 c lähetyksistä ?20.00—$49.99, 8Dc Jä-hetyfcsistä $50.00—$79.99 ja $ltoo lähetyksistä $80.00—-$100.00 sekä 25c jokaiselta seuraavalta alkavalta sadalta dollarilta. Sihkosanonalihetyfcsista ovat lähetyskulut $3.50 lähetykseltä. Sndburyssa j a ympäristöllä asuvat voivat käydä Vapauden konttorissa tiedustamassa erikoiskurssia. L A I V A P I L E T T E J A MYYDÄÄN T I E D U S T A K A A PILETTL4SIOITA Tehkää lähetykset osotteella: VAPAUS, Box 69, SUDBURY, ONT. Vapaudelle ottavat rahavälityksiä vastaan myöskin: V A P A U S PORT A R T H U R BRANCH 316' Bay Street, . P o r t Arthar, Ontario V A P A U S M O N T R E A L B R A N CH 239 St. Antoine St., Montreal, -Qne. DAVID H E L IN eri paikkakunnilla Pohj.-Ontaripssa J . OKSANEN Kirkland Lake, Ont. JOHN VUORI, South Piircupine, Ont. C H A R L E S HAAPANEN, Osuuskauppa, Timmins, Ont. A. T. H I L L , Toronto, Ont. —.Tavattavissa iltasin 957 BrPadview Ave., j a päivisin Room 304. 95 King St. E . YpSiä UUTISIA Ra;ld£ausdraama Edmontonissa Nnori venälaineja amp^^ut harhaantuneen vaimonsa j a itsensä EDMONTON,' Alta., maalisk:-15. — Kaksikymmentäkuusivuotias venäläinen kaivostyöläinen . Metro O-leniuk selvitti täällä tiistaina välinsä vieraantuneen vaimonsa, Maryn kanssa, ampumalla häntä revolveril-ssinsä. Teko tapahtui puolisojen kohdatessa toisensa kadulla. Vaimo, joka oli 20-vuot,, kupli muutaman minuutin ikuluttua. Aviopari olivat menneet naimisiin noin vuosi takaperin, mutta vaimo oli vähän ajan kuluttua vieraantunut miehestä. Viime perjantaina olivat kumipin olleet oikeudessa, missä vaimo oli syyttänyt noesta murhauh-kauksista. Tuomari oli silloin päästänyt miehen varoituksella. Newton johtaa mara-toonia P E A C H SPRINGS, Ariz., maalisk. 14 — Etelä-Afrikasta kotoisin oleva veteraariijuoksija Arthur Newton on johtanut. useana päivänä maratooni-juoksua länsirannikolta itään. Tänään hän voitti yhdennentoista kil- I>ailupäivän matkan, joka oli 51.7 mailia, ajalla 7 tuntia- 50 minuut^ tia. , , . r Tämän 44-vuötiaan juoksijan käyttämä yhteisaika on 61 tuntia ja 23 minuuttia;, juostu matka 397.4 mailia... . ..: Suomalainen juoksija Nestor Erikson johti tämänpäiväisessä juoksussa 45 mailiä> mutta kun hän pysähtyi vaihtamaan kenkiä, sivuutti Newton hänet. Tämä oli kuudes päivä jolloin N. voitti enpmmäfeen sijan. Pommi taa^ räjähtänyt NEW YORK, maalisk. 14. — Täkäläisessä satamassa, missä linjalaiva OljTnpic laski maihin eilen i l lalla unkarilaisen lähetystön, tapahtui lievempi jpommiräjähdys. Useita laukauksia sanotaan ammutun, mutta ketään ei kuitenkaan iPufckaantunut. Poliisit hajoittivat satäinaan saapuneen väkijoukon. Unkarilaiset ovat saapuneet juhlimaan porvarillisia kemuja, mitkä Amerikassa vietetään. He saivat tuli-aisikseen asiaankuuluvan vastaanoton. GUELPHIN SAIRAALASELKKAUS Hallitusta pyydetään tutkimaan aciaa Guelph, Ont.v 15. — Vaikka täkäläisen yleisen sairaalan johtokunta ei ole ilmoittanut viimeisen kokouksensa tekemistä päätöksistä, on muita teitä saatu tietää,. että sairaan-la kolme kertaa, ja sen jälkeen it- "hoitajattarien selkkaus on ollut poh- Montrealin herras-naiset Eivät .laajennettua oilceuHa ^ QUEBEC, maalisk. 15. — Lain-laatijaknnta on käsitellyt Montrealin kunnallislain muutosehdotuksia. M.m... on se hylännyt ehdotuksen kunnallisen äänioikeuden myöntämisestä erikseen niille; naisille, jot-k^. miehestään riippumatta omistavat kiinteätä omaisuutta.. Joukko.; äänioikeutta . haluavia hemtsnaikkosia eivät tule niinollen saamaan tahtoansa perille.;^ Tällä asteella on porvariUinen. kinsanvalta Quebecin maakunnassa. ' Siitä on siis vielä pitkä askel yleiseen j a yhtäläiseen äänioikeuteen.^ dittav^ana. Kertoman mukaan, tulee johtokunnan puheenjohtaja kääntymään maakunnan pääministerin, Fergusonin puoleen pyynnöllä, että hallitus määräisi erikoisen komissio-nin tutkimaan juttua kaikessa laajuudessaan. Kuten muistetaan, ryhtyivät sairaalan oppilashoitajattaret äsken lakkoon, pannakseen siten vastalauseensa ylihoitajattaren mielivaltaista komentoa vastaan> Kinosten eristämä kylä Koiravaljakoilla j a lentokoneella viedään tarpeita Detouriin S A U L T STE. M A R I E , Ont., maalisk. 15.-i-Koii!lavaljokolIa suunniteltiin a-vun kuljettamista^lumien eristä^pään Betoniin kylään j a sen .ympäristöön, mistä on ilmoitettu,-: että pari henkilöä. on vakavasti sairastunut. Tämä seutukunta on «llnt- jo monta vuorokautta ^.eristettynä, muusta maailmasta sitten kun paksut hanget pehmenivät lauhkeiden ilmojen vaikutuksesta. . Seudnnf elintaipeet ja lämmitysainevarastot: . ovat kuulema suuresti, vähentyneet, j a kauppiaat ovat alkaneet jakaa tarvikkeita annoksittain. M.m. perunat ovat kuulemina loppuneet tjrldcanään. Len-tokonelfta ; ttiUaan' myöskin" käyttämään tarpeiden kuljettamiseen eristeaine alneilfe. \
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, March 16, 1928 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1928-03-16 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus280316 |
Description
Title | 1928-03-16-02 |
OCR text |
Perjantaina, maalisk. 16 ptna^FrL, March 16
V A P A U S
8. c taau
T O I U I T T A J A T i
T. IC CASLSOK, A- TENHUNEN. E. PCHKOITEll.
>«^alcnd at ^ F M OUie» Veputmemt, Ottsra; aa •eeood C U M «3«»CT.
VAPAOS (Uboty)
n * |
Tags
Comments
Post a Comment for 1928-03-16-02