Vapaus, February 27, 1964

              Sivu 2 . Torstaina, helmi. 27 p., — Thursday, Feb. 27, 1964
VABAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN
\ OK l-INNISH CANADIANS
Kslablislied Nov. ti, 1U17
Maiinucr: E. öukiii
- E i l i l o i i a l G74-4-JG!>
( L I B E U r V i
EdUor: W. EkluiUI
Tclcphunc: Office «74-42«4
PublisliPd (hnc-p \vcokl.v: Tiimlav.s, Thuisday.s aiul Suliiida.v.s hy VJMJUUS
Publishing Co. L t d : , 100-102- E l m St.: W«ät. Sudbury, Ontario, Canada;
M a i l i n t : address: Box t>9
Advcitisintr l a l c s upon a p p l i t a t i o i i . translations U I T ot ciiai{;e.
. A u t l i o r i m l as seiond c-lat-s niail by tlt» Post Office D t p a i l m e n i , O l l a w a ,
and for paymrnl of "pcslapc in ca.';h__A
i M p m b c r o f t h e CANADIAN LANGUAGE-RRESSi
T I L A I J S I I I N N . Ä T
Canadassa: 1 vk. $9.tt0. t> kk. $4.7.'i USAtssa
3 kk. 2.75 Sm>mos.sa :
1.vk. $100» () kk. $5'>f)
1 vk; "10.50 6 kk. 5.75
KiimmalKsta ^^jparannusta"
P o l i t i i k a n t e o s s a tavataan u s e i n ' ' k u m m a l l i s i a vuodekunippancita".
S i k s i voidaan k a i k e t i pitiiä •luonnollisena" sitäkin, etta Quebecin
l i b e r a a l i p u o l u e e n pääministeri Jean Lcssage j a U n t a r i o n k o n s e r v a t i i ­v
i p u o l u e e n pääministeri John Kobarts ovat k a i k i s t a m u i s t a e r i m i e l i ­syyksistä
j a e r i l a i s u u k s i s t a a n huolimatta tulleet " v c r i v e l j i k s i " Cana­dan
e l i i k e s u u n n i t e l m a n vastustamisessa. Heidän '^perustelunsa" ovat
p i n n a l l i s e s t i k a t s o e n n i i n kaukana toisistaan kuin yo o n päivästä,
m u t t a ' s y v e m m i n asiaan tutustuttua havaitaan etta he ovat perusole­mukseltaan
yksituumaiset suurten vakuutusyhtiöiden puolella.
Quebecin pääministeri Lesage on antanut tietää, että han j äa —
tyydyttääkseen quebecin ranskalaisten k a n s a l l i s t u n t e i t a Canadan elä-k
e s u u n n i t c l m a n u l k o p u o l e l l e , luultavasti siinä mielessä, etta Quebec
l a a t i i oman eläkelakinsa.
O n t a r i o n pääministeri Kobarts on j o u t u n u t tOKScnlaisen yleisen
m i e l i j p i t c cn painostuksen kohteeksi: l i a n ei r o h k e n e avoimesti " v a s -
l i i s t a a " s u u n n i t t e l e i l l a o l e v a a Canadan eläkesuilTnTiTCTmaa. Sen s i j a a n ,
että- ryntäisi avoimesti Ottawan suunnitelmaa vastustamaan, Ontarion
pääministeri Kobarts vaatii s i i h e n "parannuksia' ja " k o r j a u k s i a " !
L o p p u t u l o k s e n a on k u i t e n k i n se, etta n i i n pääministeri Lesage kuin
pääministeri K o b a r t s k i n ovat nyt p o i k k i t e l o i n l u i k i valttämattömästi
t a r v i t t a v a n Canadan eläkesuunnitelman tiellä. y
P A R A N N U K S I A , K E N E L L E ?
V a r s i n k i n konservatiiveja äänestäneiden j a . t u k e n e i d e n ontano
l a i s t e n sietää kysyä itsellään, ja etsiä kysymykseensä ennakkoluulo
tonta vastausta: K e n e n hyväksi pääministeri Robarts 'parannuksia'
vaatii?'
K u t e n tiedetään, pääministeri Kobarts sanoo, etta l i i t t o h a l l i t u s ei
ole tehnyt riittäviä parannuksia muutama viikko sitten maakuntien
j a l i i t t o h a l l i t u k s e n edustajain konferenssissa esitettyjen toivomusten
p e r u s t e e l l a .
M u t t a Oltawa teki alunperäiseen suunnitelmaansa k u i t e n k i n niel-i
ko kohtalokkaan " p a r a n n u k s e n " . Sen s i j a a n , eitä e h d o t e t t a i s i i n eläk­keen
täydellisesti voimaan tultua $175.00 kuukausieläkettä, nyt ehdo­tetaan
ainoastaan $150.00 eläkettä — k i i t o s tästä alennuksesta pää­m
i n i s t e r i K o b a r t s i l l e j a s a m a l l a myös y h d y s v a l t a l a i s t e n rahamiesten
o m i s t a m i l l e vakuutusyhtiöille. • Vakuutusyhtiöiden ja pääministeri
K o b a r l s i n vaatimuksen perusteella Oltawa suostui myös s i i h e n , etta
Canadan eläkesuunnitelman yhteyteen perustetaan nOTii. kahden j a ,
puolen m i l j a r d i n d o l l a r i n rahasto — minkä tarkoituksena, vaikka
rahat peritään cläketarkoitukseen, ei o l e cläkeal>iain edistäminen,
vaan l a i n o j e n myöntäminen m a a k u n n i l l e . Kukaan ei kiellä tällaisen
s i j o i t u s r a h a s t o n t a r p e e l l i s u u t t a — mutta m i k s i s e pitäisr kehittää elä­k
e s u u n n i t e l m a n puitteissa, se on v a l l a n e n asia.
Ilmeistä on että vakuutusyhtiöt j a pääministeri Kobarts ovat o.sa-p
u i l l e e n tyytyväisiä ylläoleviin " p a r a n n u k s i i n ' . s i l l a t a l l a kertaa ne
näyttävät keskittävän vaatimuksensa siihen, että suunniteltua SlfiO
eläkettä c i maksettaisi kokonaisuudessaan ennen kuin vasta 15 vuo
den k u l u t t u a , jotavastoin l i i l l o h a l l i t u s ehdottaa, että k a i k i l l a canadä
l a i s i l l a olLsi mahdollisuus saada $150 kuukausieläkkeen 10 vuoden ku­l
u t t u a , m i k a l i he ovat sinä aikana suorittancCi asianmukaiset maksut
eläkerahastoon.
Jos tämä odotu.saika pidennetään 15 vuodeksi, kuten pääministeri
Kobarts v a a t i i , .se auttaisi t i e t e n k i n vakuutusyhtiöitä, j o t k a pelkäävät
l i i k e t o i m i n t a n s a vähenemistä sillä perusteella, etta h a l l i t u k s e n k5>i'l
ta saadaan halvempi j a parempi eläkcsuunnitelma.mita sääOäan va
kuulusyhtiöidön kautta. y
Mutta tavallisten p u l l i a i s t e n kannalta on t i e t e n k i n monta kcrlau
cdulli.sempaa, että eläkeikään tulevat kan.salaisct saisivat täyden.eläk­keen
j o 10 vuoden; k u l u t t u a , sen s i j a a n että heidän t a y l y i s i odottaa
vielä 5 vuotta lisää.
Pääministeri Kobarts tekeytyy viattomaksi j a v a i l t a a , etta hancn
tarkoituksenaan " e i o l e j a r r u t t a a " eikä vaikeuttaa Canadan elakc-
.suunnitelman toteuttamista. Mutta heti sama.s.sa hengenvedossa han
juli.staa k u i t e n k i n , että Canadan elakesuunnitelma on alistettava uu­d
e l l e e n maakuntien j a l i i t t o h a l l i t u k s e n konferenssin käsiteltäväksi
ensi maaliskuussa, ja eitä siitä on keskusteltava pcrusteelli.sesti,
v a i k k a eläkesuunnitelman täytäntöön l u l o viivästyisi s u l a . v u o d e l l a!
M u t t a tämä ei o l e kuulema j a r r u t u s t a.
C a n a d a l a i s l c n yleensä tulisi puolestaan antaa seka hallitusten
m i n i s t e r i e n ja p a r l a m e n t t i jäsenten "TTelää, että Canadan eläkesuunni­telman
vastustajat j a j a r r u t t a j a t eivät puhu t a v a l l i s t e n kansanjoukko­j
e n puolesta. Canadan eläkesuunnitelmaa ei saisi viivyttäli eikä
huonontaa, sillä kansakunnan enemmistö kärsii siltä.
Lehdistöltä karhun palvelu
O n t a r i o n l a i n l a a t i j a k u n n a n jäsen,- Stephen Lewish (Scarboio
West) sanoi Torontossa Yhdistyneet Kansakunnat yhdistyksen ko­kouksessa
maanantai-iltana, että länsimaiden "lehdistö on tietämätön,
pahansuopainen j a omahyväinen" A f r i k a n asioista kertoessaan.
> ^ M r . L e w i s joka on o l l u t k a k s i vuotta opettajana A f r i k a s s a , esitti
käytännöllisiä esimerkkejä siitä, miten e s i m e r k i k s i torontolaiset val-talchdet
antavat kokonaan harhauttavia tietoja A t r i k a n asioista. Hän
m a i n i t s i Star-lehdes.sä j u l k a i s t u n " n o i t a j u l u n " Angolasta, .sekä puheet
i " K u u b a n y l i h e r r u u d e s t a " Sansibarissa j a " N y e r e s i n oikeankäden .mie­hen
Moskovan v a k o i l i j o i s t a.
Hän sanoi länsimaiden lehdistön vitsauksena olevan psykologisen
pc^on 'tummaihoisten mantereesta", mikä saattaa valtalehdistön teke-mpän
täysin paikkansapitämätlömiä r a t k a i s u j a.
-. Tämä s e l l a i s e n a a n on y k s i uusin e s i m e r k k i s i i t a , k u i n k a pijutteel-li.<>
c.sti j a harhauttavasti i n f o r m o i t u j a suurten v a l t a l e h t i e n l u k i j a t ovat
monissa asioissa. Missä tahansa valtalehdistön oma "maailmankat-
.somus" — p o r v a r i l l i n e n s e l l a i n e n — törmää yhteen " v a n h o j e n arvo-j
e h kanssa", siellä tulee u u t i s t i e t o i h i n k i n pahansuopainen j a omahy­väinen
l e i m a , mistä Uuden demokraattisen puolueen nuori parlamen­t
a a r i k k o omien kokemustensa perusteella, t o r o n l o l a i s i l l e kertoi.
' Tämä pahansuopaisuus j a omahyväisyys m u i h i n m a i h i n j a - k a n s o i -
hin, ei s u i n k a a n r a j o i t u yksinomaan A f r i k a n j a A a s i a n maihin. Niistä
Massamurhaajien
erikoiskouluja
\VicH. — Itävallan p o l i i s i etsii
p a r h a i l l a a n useita "oppineita
i h u r h a a j i a " , j o i l l e opetetuin'kaa-
^ s u l i a tappamisia, e r i k o i s i l l a kou-lulusleii-
eiliä, i l a i o i t e l l i i u Wien.s-
Ku v i i m e v i i k o l l a.
Wioitissä (biinivan juiilalaisl(>n ,
t n l k i n i u s k c s k u k s c ^ i entinen juh-lajä
Siinöii 'WiVst'iithal väitti te­hokasta
k i i a s i i l l a (appaniisia ope­tetun
neljällä leiVtliä. llävallassa
, J f i Saksassa. .
. Uäii sanoi ilnioiftanoensa p o l i i -
,ffi\\R l ' | ' Hävaltalaisen iiimcl^ joi-
, f i n i iiäi|, väitti o p e i c l l e e n tani;ia
:kamii''»Uavaii taidon n i i l l ä " lei­reillä,
j o i s t a tärkein s i j a i t s i H a r t .
heimiKsa, Yl:i<ltävallasKa. Muut
kolme sijaitsivat Saksassa ja ije
o l i v a t Hatlamar L i m b u r g i n iähis-
. tiiliä, sekä (iralenegg ja Sonne-l
i c i g P i r i i a n hihisiöliä S a k s i n osa-,
valtiossa.
• Alä hi0ii sorj^aäl B r i t d h i f l a s ­ta,
sillii, he/iiDyat n i i n typcriäj,'i)a
n i i n pcrtlsicVui^bn mahdoU^lbita
o p e t e l t a v i k s i , että Mliti «I b le
edes osaan Ateenan taloustöisUi."
C i c e r o Ätticuksöllfc
Tiedämme, että rotiLsorto j a rotu
i j o l i i t l i n e n 'ajattelu k^iiluvat yhä
kansainväliseen kuvaan. Niiden
l u i i p i n i on saavutettu Etelä-Afri­kassa,
jossa valkoisen väestön elin-laso
Oli mnäilman k o r k e i n -paariais-risemaan
(i^inetun mustan encmmis-lön
k u s t d h n M l l i a . , •Sämdti:'^!'! as­teiseksi
,Iaimennäi|ujarinnaHkais-iImiiiitä
löytyy .'Ijtclä-ivd^^j/Pohjois-
Khodesia^ta j a Yhdysvalldist?rff:ls-r
a c l i l a i s e t j a arabit eivät, v o i ,sictä§
l o i s i a a n — ilmiö ci .ensikädessä.ole
l o t u p o l i i t t i n o n , . m u t t a tietyssä mi-
•assa myös sitä. K i i n a n . v i i m e a i k a i ­sia
p o l i i t t i s i a kannanottoja on tul
k i l t i i myös .rotunäkemykscn inspi-
•oimiksi .-^ N e u v o s t o l i i t o s s a k i n.
Joa nät.ssä kysymyksissä kääntyy
a n t r o p o l o g i n :puoleen,, n i i n hänen
selontekonsa ei anna .pohjaa min­käänlaiselle
rotunäkemyksellc. M a a ;
i l m a n roduista valkoinen o n nyt y l i ­voimaisesti
hallitsevassa asemassa
— varsinkin, t a l o u d e l l i s e s t i , joka
k u i t e n k i n o n p o h j a mutt^ nain-
.hän ei a i n a o l e o l l u t , j a v a l k o i n en
rotu on lainannut monia menestyk­sensä
avaimia muilta r o d u i l t a . T e ­räs
lienee keksitty Intiassa tai T u r ­kestanissa,
ruuti j a paperi K i i n a s s a,
Järjestetty maatalous on kehitetty
t i c o J i i t l i s e l l a kaudella Aasiassa ja
.•\tnerikan i n t i a a n i t lisäsivät siihen
maissin j a tupakan, arabit keksivät
n y k y i s e n kymmenjärjestelmän j a
algebran, maailman nykyisen tek­n
i l l i s e n sivistyksen pohjan.
Rotu j a k u l t t u u r i eivät siis o le
millään tavoin kulkeneet käs> kädes-
.sä, vaan ihmiskunnan nykyinen
k u l l l u u r i t a . s o on e r i l a i s t e n kult-t
u u l i e n summa. Eikä mikään o i ­keuta
vetämiiän myöskään s e l l a i s ia
johtopäätöksiä, että j o k i n rotu olisi
vuosi.satojen kulkiessa " r a p p e u t u ­n
u t ' ja joutunut sen vuoksi s i i r l y -
m . i i i n t a k a a l a l l e sivistyksen e t u r in
canslonii .-Mfons t i o r b n c h i i i . nuilUi
.iillä ijelastiii viiitottyääiv l e i r i n toi- i
n i s i o u (arvil.scvaii häntä
än kii.«ia!ansa yunk-Si, . j a t k oi
eiithnl.:, '' ' . • •"
G p p i a j a l i i)aätytlyä ' • v a i j m i l " , t a p . -M
)ajat s i i r r e t t i i n Ausschwitzin ja
vlaiithausonin kaltaisiin suuriin
ceskity.sleireihin' soveltamaan oppe-aaii
kävlänlöön.'
MIEHET OVAT PAREMPIA
KUIN NAISET
Miehet kykenevät
parefnrpin arvioimaon „„.„,.,,„,,.
vblimolkoja kuin naisfT Kuin noiset.
pyslyvat
paremmin ralkoisemaan
loogillisia ongelmia
Leireillä k o i i l i i l o t t i l i i l u i o r i a :sak
salaisia SS- j a SA-inieliiä, JoisUi
.i.seinuna; olivat noin 25 vuo..en
ikäisiä, tappamaan ihmisiä kaasu-
.vimniioissa j a sen jälkeen polUa-niaan
uhrien, r u i i i i i i i t . Wicseiitiwil
.sanoi, ettei nyt k a n n a t t a i s i enää ke-nenkäiin
väittää toimineensa p c i
iästään • kcskilysloiriL-n jolilajieiv
.<äskyslä;.
\VicsciTthal k c i t o i .sa.ineeii.sa t ie
doii " t a p p a i u i s k o u h i i e n ' olcnuissa
)losta eräältä iläval!ai:ii.sclt;i valo,-
AiivaajiiMa, j u k a : i i a y t l r liäuolle ojic-
.'aik.sen e n v ; i i h t . ' i s t a o t o U u j ; i valo­kuvia.
Korkeat naLsiiipseenl. olivat
'.lOiliiiiis.sä tutkineet iiiiitä k u v i a ke­hittääkseen
no|)eiminan nuiiidolli.
sen lapiiainistavaii .Sekä sen opetus
vieiielehiKin. lieidäii mielestään ei
i e s k i t y s i c i r i e i r alkuaikoina .saavu-iettu
240 u h r i n l u n l i v a u i i t i ollut
liitävä, vaan se o l i k a k s i n - tai iiiah
iolli.se.sti . k o h n i n ! \ e i t a i s l e l l a v a . : jot
a ••jiiulalaisoii,;;eliiia"' v o i t a i s i i n rat-
;aista mahdoili.sunmaii nopeasti.
; e r l o i Wieseti!hai.
•"Opiskelijat" harjoittelivat inie
cnvikni.sill;i r o l i i l i y i i l e n i a n u h r e i l la
a halliliik.seii va.stiijjtajilla. . K e r r a n i . . .... ,,„,i„. , , . , . . , Maniasta. Meidän vuosisadallamme-ihka.
sivat " o i n s k e l i j a l jQ ottaa uh- , , , , „„...„„^w. «f ., , han on tehty paljon ns. antropomet-ikseen
Itävallan nvkyi.sen liitlo- . , . j „ ; j „ . .....h „ u
- t :.:\tt^.:: .-«Ii .; i , : ; . ........ j : isia t u t k i m u k s i a , j o i d e n avulla on
jopa yrilthmällä yritetty osoittaa
, .. , i v a l k o i s e n rodun etevämmyys nyky-hanen
h v - ! ; ., „,..,i... .
i maailmas.sa. T a l l o i n on m m . mitat-
W ie-' ' ' •
• .\v i tu e r i •lötuja edustavien ihmisten
k a l l o n pituu.s, leveys aivojen tila-i
vuus j n e , j a v a i k k a tiettyjä r o d u l l i -
I s e . s t i . yhdenmukaisia piirteitä on
v o i t u k i n k i r j a t a (m.m. eräiden nee-.
kerirötujcn pitkäkalloisuus), hiin
mikään ominaisuus ei o l e j o h d o n ­mukaisesti
hallitseva, yaan pitkä:,
i. ka 1 l o i s t en joukosta tavataan : pöik-i
k e i i k s e t f : i l y h y t k a l l o i s i a j a päinvas­toin,
: eikä sen o l e v o i t u todistaa
v a i k u t t a v a n pienimmälläkään taval­la
näiden ' " p o i k k e u s i h m i s t e n " älyk-kyy.
stasoon./ Myöskään a i v o j e n tila­vuus
c i i h m i s t e n älykkyydessä vai­kuta
s i n n e eikä tänne. Ilse asiassa:
s i i u r i n aivojen tjlayuus o n mönesii
syntyperäisesti vajaaälyisillä ris.
m o i i g o l o i d e i l l a , joiden henkinen ke­lli
tys on liiyiis lälics poikkcuk-sclta
jälkeenjäänyt.
. liSA.ssa asuu tunnetusti paljon
eri kan.^-allisiiuksjen ja myös e r i ro
l u j e n edustajia ja. s i l c l i täs.sä maas­sa
on ollut helppo s u o r i t t a a testejä,
j o t k a ilmai.sevat eri r o t u j e n älyk-kyyslason
jä s u o r i t u s k y v y n . Niinpä
jo en.siinmäisen maailmansodan ai­kana
l e l i l i i n hyvin laaja koesarja,
j o l l a t u l k it t ii n e r i : rotu j e n kan.sall i-s
u i i k s i e n ns. henkistä ikää (men-lal
a.ue). Tulokset osoittivat, että
kiihläniä laso säayulettiin v a l k o i s i l ­la
keskimäärin 13,1 vuoden iä.ssäi
n i i n neekereillä se o l i 10,4 vuotta.
ValkoLsteri joukossa puolalaiset ja
italialaiset olivat luettelon alapääs-
.sä. 'l'ällöih on k u i t e n k i n huomatta­va,
että tällaiset kokeet o n s u o r i ­tettava
sosiaalisesti yhdeninukai-se.
ssa kentässä, p h osbitettävissa,
etiä U S A n etelävaltioiden köyhä
neekeri on ' t y h m e m p i " , k u i n poh­j
o i s v a l t i o i d e n valkoinen työläinen,
multa kun USAssa t u t k i t t i i n sitten
v a s i a k k a i n pohjoisvaltioiden necr
k e r e i t ä j ä etelävaltioiden köyhiä
v a l k o i s i a , n i i n vaaKa. k a l l i s t u i sel­västi
neekereiden hyväksi.
Mitkään tieteelliset tutkimukset
eivät siis tee rotuhäkemystä j a s i ­ten
rotusortoa ja • p o l i t i i k k a a oikeu­t
e t u i k s i . Kun. j o k i n t i e t t y - r o t u his­t
o r i a n j o s s a k i n vaiheessa on pysty-hyt
nostamaan: päätään multa koi--
keammalle, n i i n se on o l l u t tiiloijta
olosuhteista. Ja olosuhteiden m i i -
kaan on j o a i k o j e n aamuina esiin­tynyt
t i e t t y ä " r o l u s o i t o a " . Ciceron
alussa siteerattu laiise on Iästä
eräänä esimerkkinä. A r i s t o t e l e e l l a ­k
i n o l i . " r o t u j p o l i i t t i s i a " ajatuksia,
.samoin epäileniältä m u i n a i s i l l a e-gyptiläisillä,
j o t k a rnielellään piti­vät
alempitasoisia n u u b i a l a i i i a nee-kereitä
orjinaan.
Mutta varsinainen nykyaikainen
r o t u p o l i t i i k k a on vasta myöhem­p
i e n a i k o j e n tuote ja .se l i i t t y y eli­m
e l l i s e s t i t e o l l i s l u m i s e e n j a n y k y a i ­kaisen
l u o k k a y h t e i s k u n n an syntyyn.
Sen johtavana ' " / l a s s i l l i s e n a teoree­t
i k k o n a " pidetään ranskalaista k r e i ­vi
de Gohiijneau*ta, joka vy. 1853—
1857 j u l k a i s i esseensä ' r o t u j e n epä
tasa-arvolsuiidesta"; Niiden johta­vana
aatteena oli että maailmassa
pii kolme rotua, väJkoinen, keltai-
Hakuteostfnlunftett«i.n|^;S^ÄsHk^
henkilöiden nimista
voin 8*/. on naisten
mmia. .
oloilo ovat miehet
yleensä pystyvompia
kuin roiset.
Miehet pyslyvat
pflfemmi
leknilli;
kuin notset.
,. . iinrotkoiseitioon
leknillisia ongelmia
Miehet ovat.
suppeosanaisempiti
puheissaan kuin naiset
Rutsupoliisii tar'kahtivat
SlUn toimiston
Vancouverissa
Vancouver. — Canadan kunin­kaalliset
ratsupoliisit suorittivat
tiistaina tarkastuksen Seafarers In­ternational
U n o i i i i i i toinijslo.ssa tääl
lä etsien a s i a k i r j o j a , j o i l l a v o i s i olla
jotarnTyliteyttä S l U n presidentti
Hai Kanksia vastaan Itä-Canadassa
nostettujen syytöksien kanssa;
' ^ l U n länsirannikon varapresi'
dentti Rod H e i n e k e y kieltäytyi k o m '
mentoimasta suoritetun tarkastuk
sen johdosta. '
saadaan esimerkkejä valtalehtien
p a l s t o i l t a joka paiva.
' l a m a sellaisenaan korostaa lyo-vaenlehtien
merkitystä j a tärkeyttä
n y k y a i k a n a . Voidak.seen seurata
n y k y m a a i l m a n tapahtumia ja nyky­a
i k a i s t a kehitystä, valtalehtiä t a i
n i i d e n ohjelmaa seuraavia muita .sa:
nomalehliä lukevärcTinatlalalsel tar­vitsevat
myös tyovaenlehtien uutis­palvelua.
-
Tässä mielessä mc tarjoamme V a ­p
a u t t a k i n maaliskuun I S p a i v ä n ä a l -
kavaftTcVilyskampanjan aikana n i il
le k a n s a l a i s i l l e m m e . Jotka eivät v ie
la lukeudu lehtemme liikijakiintjtian.
nei];;ja;mtista j a ne \^i>x\, s o v e l s i E u -
ioot>pi^a(i; ( j a ntmenpm^ai^ Ilans-kaali)
8iteh,( että , n s ; ' älppirotu o l i
iioMältaatt! keltdln.ön. :.'ns. VäUttJc-rcn
rotu pohjaltaan musia j a v a in
•nSi ' p o h j o i n e n rotu varsinaisesti val­koinen.
Samaan ajatuksen juok
-suun -kuului,-että valkoinen rotu
edustaa vaaleatukkaista teiiloneja,
ärjnlalsia,1iUtcndeGobincau sanoi,
j a että se o n m u i d e n yläpuolella
•Kuitenkaan de Gobineauta eivät
kannustaneet mitkään k a n s a l l i s e t t a i
— j u u r i i n menneen — r o d u l l i s et
aatteet, vaan konservatiivina a l i s!
'.toRraaifttna "hän dli;järkyttynyt.,vuo
den 18411: vajlaijkumoijk^s^a,^..joka
a s c t i y a t e j l s t c n j o m u u t c p k i n ktitis:
!urtc<JV cfUoiHeudct uhanalaisiksi.
S i t e n Y , d e . ' G q b i n e a u p y i k i , rotuopein
'pci:«sle)cmnan" aalejigton, p c r i n -
nölHstä.;yuV.aitan- E i pidä ynohtaa.
että, l^ld^olcon o l i . k o r s i k a l a i n e n , ,
de G o b i n c a u n aatteet jäiyät aika­naan
v a i l l e laajempaa vastakaikua,
mutta ue,eivät s i l t i kuolleet. Ne t a ­vataan
.1800-luYulla mm. Yhdy-sval
loissa. Jonne,kasvavassa määrin a i
koi saapua s i i r t o l a i s i a nimenomaan
P u o l a s t a , j a J t a l i a s t a . K u n s i i i l o l a i
set. sitä ennen tulivat pääasias.sa
pohjoisen "tcutohi '-rodun piiristä,
j a j o j u u r t u n e e t siirtolaiset — lä­hinnä
t a l o u d e l l i s i s t a syistä — vas
lusUvat uusien s i i r t o l a i s t e n saapu­mista
maahan, n i i n erääksi taistelu
nscQksi o t e t t i i n myös rotunäkökoh-ta
gobincaumaisin s e l i t y k s i n . U S
A : s s a esiintyvän r o t u a j a l t c i u n juu­ret
lct)Sävät siis Syvällä j a h y v i n ­k
i n monenkirjavassa maaperässä,
J a aina kun r o t u p o l i t i i k k a a on
e s i i n t y n y t , o n löytynyt myös " teoree
t i k k o j a " , j o t k a ovat pystyneet selit
tämään melkeinpä mitä tahan.sa
J o n k i n l a i s e n a merkillisyytenä mai­nittakoon
ranskalainen Jean-Louis
A r m a n d de Quatrefages, joka 1872
Ranskan käi'sittyä murskaavan tap­pion
sodassa Saksaa vastaan, j u l k a i ­si
' p r e u s s i l a i s t a rotua" koskevan
'tutkielmansa'". Sen m u k a a n preus
silaiset eivät ole l a i n k a a n 'arjalai­sia",
vaan "leveäkalloista rotua",
j o n k a alkuperän .selvittämiseksi on
tutkittava — suomalaisia. Ja suo­malaiset
t a a s — - de Quatrefagesin
selityksen mukaan — ovat slaavei-hin
sekaantuneita vanhoja Euroo
pan aasialaisia v a l l o i t t a j i a jotka
r a n s k a l a i n e n kulttuuri on tunkeu­tunut
Preussista Euroopan äärilai
d o i l l e . Saman .suuntainen profeet
ta oi i R i c h a r d W a g n e r i n vävy Hous­ton
C h a m b e r l a i n , j o k a 1809 j u l k a i s e ­massaan
teoksessa " D i e G r u n d l a ^ cn
de Ncunzehntcn J a h r h u n d e r t s " j u
listi * j o h t a j i e n periaatetta'' j a ko­hotti-
saksalai.sen teutonirodun mui­den
yläpuolelle. Jotta e i o l i s i j ou
tunut selity.svaikcuksiin Chamber­lain
k u i t e n k i n laajensi huomatta­vasti
' t e u t o n i e n " k u l t t u u r i p o h j a a j a
l u l i s t i " t e u t o n e i k s i " myös mm. L u d ­vig
IV:n, Danten, Michelangelon.
Marco Polon Ja ^—Jeesuksen.
•los j a k u n siis halutaan lietsoa
rotupohjalta vihaa ju vainoa, niin
'.selityksiä" j a ' " t e o r i o i t a " on a i na
löydcttävi.ssä Ja mikäli ei o l e , niitä
voidaan " v a l m i s t a a ' . A s i a n yinmär-lämi.
seksi ei k u i t e n k a a n ole .syytä
t u t k i a rotuja, vaan vainoa. Ja v a i ­no
on taas vanha, hyvin vanha ins­t
i t u u t i o , p a l j o n vanhempi kuin m i ­kään
rotukäsitys. Ja v a i n o n todel­l
i s i a pcru.ssyitä on v e r r a t e n helppo
löytää. Niinpä yhteiskunnalliset
muutok.sel ovat tiety.ssä kehitysvai-hee.
s.sa aina muodostuneet välttä­mättömyyksiksi
mutta niitä vastaan
ovat taistelleet ne, j o t k a tavalla tai
loi.sclla ovat vanhasta järjestelystä
hyötyneet. Ja tällöin taloudelliset
tekijät kohoavat päällimmäisiksi.
K e n on saanut valtaa j a aseman —
VV
• . ' S . 9 \ /«
)<n>li / !
•|i|i.-;r/li,>l
r i r . ' /
Jälleen valjaissa. Kuvassa nähdään kenraa'.ikuvcriiööri V a n i c r alahuoneen istunnon j u h ­lavassa
avajaisistunno.ssa lukemassa h a l l i t u k s e n ohjelmapuhclta. Oltuaan kahdeksan v i i k ­koa
j o u l u l o m a l l a p a r l a m e n t i n jäsenet palasivat helmikuun 18 päivänä i s t u i m i l l e e n paria
m c n t t i t a l o o n . Ottavassa. Ohjclmapuhccssa ennakoitiin, että alahuoneen käsiteltäväksi esi
tctään ehdotus Canadan eläkcsuuiinitelma-lai i s i ; ehdotus senaattorien eroamispakosta ikä­r
a j a n perusteella; muutosehdotus B N A - I a k i i i i ; ehdotus korottomien lainojen myöntämi­seksi
y l i o p p i l a i l l e j a ehdotus C o l u m b i a j o c n kchittämissopimuksen r a t i f i o i m i s e k s i - T N S k u va
. i S i l .
kVtiMÄÄ SOTAA El KUKAAN VÖITÄ
H e l s i n k i . — Kylmää sotaa ' e i
kukaan voi voitaa j a r i n n a k k a i s ­elo:
merkitsee uusien ratkaisujen
etsimistä kriitillisissä kysymyk­sissä,
lausui Varsovan y l i o p i s t on
kansainvälisen oikeuden professo­r
i Manfred Laclis esitelmöides­sään
maansa u l k o p o l i t i i k a s t a l*aa-s
i k i v i - S c u r a n järjestämässä r s i t e l -
mäfnaisuudessa Helsingissä.
Hän totesi, että Saksan-kysy­mys
on 1'uolan kannalta tällai­nen
k r i i t i l l i n e n kysymys. Se on
epäilemättä osittain tunnepohjai­nen,
mutta c i s u i n k a a n kokonaan
Emme voi o l l a ottamatta oppia
h i s t o r i a s t a , mutta olemme myös­k
i n halukkaita h y v i i n s u h t e i s i in
Saksan liittotasavallan kanssa.
P u o l a n länsirajasta ei k u i t e n k a an
voida neuvotella/ sitä puolalaiset
pitävät ratkaistuna tosiasiana j a
l a i l l i s e n a . Kauha j a t u r v a l l i s u us
Euroopassa ovat J a k a i n a l l o n i a t.
Esitelmöitsijä totosi o.sityksen.sii
•liussa. että v a i u s l e l u h u d j e t i t i n aa
j o k a perustuu aina omaisuuteen, r a ­h
a a n — h ä n haluaa säilyttää ne ja
s i t en päästä aateluuteen ja silä
kautta :|)eriylyvään piihda.svcri.syy-t
c e n " . Ja k u n kenttää laajenne
taan n i i n päästään heliiosti e r i kan­sojen
puhdasvei isyyteen", sen tuo­m
i i n e1u'oikeuksiin" ja sitä kautta
kokonaisten r o l u r y l i m i e n parem­muuteen"
toisiin verraten. -
J a kun tätä ajatusta kehitellään
toisin päin, n i i n rotuvainoista pääs­tään
vasta sitten, k u n on poistettu
tai vähennetty n v i n i m i i i y i e todelli
set vainojen syyt, joiden varjolla
rotusortoa ylläpidetään. Rotu s i -
i l m a l l a paisuvat samalla, k u n . o l l a an
yhä kykencmättömämpiä tyydyllä-mään
m i l j o o n i e n tarpeet. Tämä luo
perustan myös Puolan u l k o p o l i t i i -
' ; a l l c . Puola k u u l u u p o l i i t t i s e s t i , ta-o
u d e l l i s c s t i j a s i v i s t y k s e l l i s e s t i E u -
ooppaan; vaikka se o n k i n sosialis-i
s en l e i l i n jäsen, j a s en vuoksi se
iintee jakavansa osavastuun Euroo-
)an tulevaisuudesta;
Esitelmöitsijä totesi edelleen et-ä
rauhanomainen rinnakkaiselo e i
j u o l a l a i s t e n mielestä ole sodan ja
auhan välitila, vaan. .se on päin­vastoin
o.soitus rauhanomaisesta
<ilpailusta j a yhteistyöstä. Verellä
•a raudalla ei .saada ratkaisuja a i -
;aan, vaan ymmärtämyksellä.
Aseista iisumapyrkimyksiä Puola
liitää tärkeinä, mutta sen s i j a an
i u i l t i l a t e i a a l i s e n ydinaseen suunni-e
l l i i a perustamista se pitää h u o
l o s t i ajoitettuna ja v a a r a l l i s e n a.
\ i l p a v a r u s t e l u on p o l i i t t i n e n ongel-na.
Jol<a aiheuttaa kansainvälistä
päkuiloa. .
P o l i i t t i n e n selvänäköisyys on täs
ui asetettu strategisten näkökoh-
• i e n vaatimusten a l l e . Tärkeintä on
n y k y i s e n v a a r a l l i s e n kehily^isen py-
^ähdyltäminen, vaikka maantieteel-li.
sesU r a j o i t e t u i s s a k i n mittasuhteis:
ia:
Tä.ssä yhtcfydc.s.sä esitelmöitsijä
n a i i i i t s i kuusi vuolta s i t t e n esitetyn
.{apackin suunnitelman, j o n k a k a n -
aatiik.seii hän sanoi koko ajan laa­jentuneen.
Sitä on s u o s i t e l tu sovel­lettavaksi
myös muissa maanosissa
ja vuonna 196:^ lälics 9 0 ' i Y h d i s t y ­neiden
Kansakuntien puhujista kan­natti
tällaisia ydina.scetlomia vyö­hykkeitä;
.Niiden a v u l l a ydina-seiden
limattomasta alusia alkaneet aja-uksct
ovat päätyneet h i s t o r i a n opc-' '"
.uk.sen mukaan t e k o i h i n . Tällaisena
ajatuksena pidämme myös ydin-' ' .
aseettomia vyöhykkeitä. N i i d e n '•
a v u l l a on yritettävä päästä pois k o h -
;alokkaasla ympyrästä. ' • '• '.'
P r o f Lachs mainitsi, että päämi;
n i s l e r i Gomulka esitti v i i m e j o u l u - ' '.
kuussa uiiden rajoitetumman e h d o - ' j.
tuksen ydinaseiden jäädyttämiseksi. '
Hän sanoi, että puolalaiset ovat
kiinnittäneet huomiota myös presi­dentti
K e k k o s e n ehdotukseen y d i n -
asevapaan vyöhykkeen muodostami-sesla
Pohjolaan j a pitävät sitä to­teutettuna
tärkeänä askeleena tur-^
v a l l i s u u d e n nsteiltaiseen saavutuk- y
öcen Euroopassa. .,
P u o l a tahtoo tehdä parhaansa l i e - ,
ventääkseen kansainvälistä jännity»-
tä ja kiinnittää tässä suhteessa e r i -
tyistä huomiota puolueettomien___;-^
maiden asema-au; P u o l u e e t t o m a t , - --^
maat, hän sanoi, edistävät kansainp ]
välisen jännityk.sen l i e v e n t ä m i s t ä » - v . •
i j i . i .
nänsä ei o l e m i l l o i n k a a n olhit r i s t i - \ i.evi.-iininen s a a t a i s i i n py.sähtymään
l i i l o j e n perimmäinen a l k u j u u r i . E i - j la ne v o i t a i s i i n ehkä myös .siada
kä se o le syynä .liyl, myöskään E t e - ' p o i s l e l u i k s i v a a r a l l i s i n i m i l t a a l u e il
lä-Afrika.ssa,-lJS.A:.ssa lai Välimeren ! a .
SepBratJsleia myös
CBC-yleisradiossa?
polijuka.ss.T Jos Etelä .•\frikan J ; i
U S A n etelävaltioiden neekerit voisi­vat
vapautua alistetusta a.semastaan
ja jos kansainvälisen tilanteen l u o
ma jämiifys voitai.siin poislaa V i i l i -
mereii pohjukasta, n i i n a p a r l l i e i d i l -
la Ja r o l u e r o t l e l i i U . i ei o l i s i pohjaa,
ci myöskään a i a h i e n Ja j u u t a l a i s t en
k a t k e r a l l a keskinäisellä v i h a l l a.
O l l i Laine
On i)i(leltävä erheellisenä teoriaa
että v o i t a i s i i n käydä p a i k : i l i i s i a .so­tia.
Jatkoi esitelmöitsijä, samoin
k i l i n niyiis väitellä, että tilanne täl­laisten
ydinaseettomien alueiden
kantta n n i i i t l i i i s i Euioopa.ssa .sosia­l
i s t i s i l l e v a l t i o i l l e edulli.semmaksi.
Tälä <'i tile v o i l i i todistaa. K a l l i s ti
set ohjukset voidaan näet sijoittaa
p a l j o n kauemmaksikin ilman että
ne iiiencttäväl tehoansa. Monet vaa-
Ottawa. — O i k e u s m i n i s t e r i yGuy":
Favreau on kieltäytynyt kommen­toimasta
tiedotuksen johdosta, jossar»
väitetään, että ,Canadan kuninkaajj^
l i s en r a t s u p o l i i s i n s a l a p o l i i s i t olivat
tunkeutuneet valtion omistamaan
Canadian BrDaucast-yhtiöön etsien
s e p a r a t i s t e j a tSstä Canadan radio-j
a televisiotoiminnan johdossa ole­vasta
laitoksesta. «
Hän .sanoi odottavansa raporttia
Montrealissa j u l k i s u u t e e n anncH,u-„^
j e n väitteiden johdosta.
V a l t i o s i h t e e r i M a u r i c e Lamontag^-
ne. joka o n - r a p o r t t i v e l v o l l i n e n pajv^i
l a m c n t i l l e C B C n toiminnasta, myö*"
kieltäytyi kommentoimasta.
M o n t . e a l i s t a saapunci.ssa
tuksis.sa sanoUiin.ellä Canadan 1 ^
ninkaallinenViät^ipoliisi o l i paljJB*^
tanut todistuksia separatistien jär-
JesKiyksikö^tä; .valtion omistaman
vhtiön- ran.skankielisen verkoston
päämajassa Montrealissa.
tiedo*v
PÄIVÄN PAKINA
"Yhden miljoonan komitea"
E n g l a n n i s s a , kuten tiedämme, toi­mii
"sadan komitea". Multa U S -
A : s s a - - - s i t ä aikaisemmin emme
tienneet — t o i m i i nyt " y h d e n mil­j
o o n a n k o m i t e a " . J a k u n E n g l a n n i n
"sadan k o m i t e a " esiintyy . a k t i i v i s e s ­ti
ydinaseita vastaan j a järjestää
mm. p e r i n t e e l l i s i k s i muodostunei­ta
pääsiäsmarssejaan, n i i n amerik­k
a l a i n e n " y h d e n miljoonan komi­t
e a " askaroi aivan toisella suun­nalla.
Suorastaan se v o i d a a n luon­n
e h t i a u u r a i t t e n s a p c l i n k a l i s t e l u j en
yhdyskunnaksi, kirjoitti Suomen
l a a j i m m i n leviävän työväen päivä­lehden.
Kansan U u t i s t e n p a k i n o i t s i ­j
a Nuolta j o k i n a i k a s i t t e n j a j a t k oi
edelleen:
" Y h d e n miljoonan komitea esit­täytyi
muutama päivä-sitten amerik­k
a l a i s e n "New Y o r k Herald T r i -
bune".-lehden palstoilla, jonne se o l i
maksanut vaalimaltoman yhden s i ­vun
kokoisen ilmoituksen. E p i s t o l an
teksti o l i ylevästi osoitettu " Y h d y s ­v
a l t a i n kansalaisilta Ranskan kan­s
a l l e " ja siinä i l m a i s t i i n peittele­mättä,
miten suuresti "yhden mil­joonan
komitea", o l i pahoittanut
mielensä niiden tietojen johdosta,
että Ranska o l i päättänyt tunnustaa
K i i n a n h a l l i t u k s e n.
K o u l u l a i s t e n a i n e k i r j o i t u s o p p a i -
den parhaiden perinteiden mukai­sesti
teksti sisälsi ensin Johdannon
ja sitten: päästiin varsinaiseen asi­aan.
Johdanto ponkaisi l i i k k e e l l e j o
1700-luvulla j a k i i r u h d e t t u a a n nope­asti
nykypäivään se s o i t t e l i sielun
syvimpiä bassokieliä mnu-scuraa-vaan
tapaan:
" K a h d e s t i tämän vuosisadan ai-,
kana me olemme lähettäneet nuoria
a m e r i k k a l a i s i a teidän maahanne
taistelemaan teidän .rinnallanne
k a n s a l l i s e n vapauden yhteisen- pe­rinteen
puolesta. A m e r i k k a l a i s t en
v e r i on sekaantunut ranskalaisten
vereen teidän niityillänne, teidän
v u o r i l l a n n e , teidän kaupungeissan­ne
j a kylissä.'-
J o k a i n e n vapauden ystävä ym­märtää
l i i k u t t u a tällaisen r e t o r i i ­kan
edessä j a on s i t e n virittäytynyt
sopivaan tunnelmaan ryhtyessään
lukemaan selontekoa K i i n a n n y k y i ­sen
h a l l i t u k s e n k a i k e n p u o l i s e s t a raa­dollisuudesta.
Niinpä saamme k u u l ­la,
että pienimmänkin myönnytyk­sen
tekeminen K i i n a l l e merkitsee
"kan.sallista itsemurhaa" ja että
koko Yhdysvalloissa "ei ole ainoa­takaan
p o l i i t t i s t a kysymystä", joka
ei .saisi "yhtä laajaa kannatusta"
k u i n K i i n a n h y l j e k s i m i n e n j a että
" A m e r i k a n kansan valtava eneni-inislö"
on " y h d e n miljoonan komi-
1 l o a n " a n l i k i i n a l a i s o n e v a n k e l i u m in
takana.
Varsinaisessa julistuksessa tämä
sama horjumaton usko esitetään sit-
Ien kolmen teesin muodossa j a j u ­l
i s t u k s e n alle ilmoitetaan kerätyn
1,2.50,000 amerikkalaisen nimet.
A j a t e l l a : 1.250.000 nimeä. U S A s s a on
lähes 200 miljoonaa asukasta, " y h ­den
miljoonan komitea puhuu hei­dän
"valtavan enemmistönsä' n i ­missä,
mutta sen p l a k a a t t i i n piirtää
niinensä vajaa yksi (1) prosentti
- Y h d y s v a l t a i n - a s u k k a i s t a . Täytyy on­n
i t e l l e n myöntää, että siinä, on ko­m
i t e a aivan ihanteellisessa voiman­sa
tunnossa. ,
Näistä 1,250,000 u r h o o l l i s e s t a on
s i t t en 74 nimet kelpuutettu pahvin
alareunaan j a ne ovat orhiaan kyllä
hieman vaka voittamaan jo kovin
hilpeäksi käynyttä tunnelnwa. Se
ei vielä ihmetytä, että a l l e k i r j o i t t a -^
j i e n joukossa on y k s i a r k k i p i i s p a,
p a r i piispaa ja k a h d e k s a n muuta
kirkonmiestä, että siellä on k ea
r a a l i Lucius D, C l a y j a a m i r a a li
A r t h u r W. R a d f o r d , MRA-tirehtööri
Jahies Burnhara j a mammultikus-l
a u l a j a Henry R . L u c e , ("Life ja
T i m e " - I e h d e t ) . Mutta mitä sano
taan siitä, että tämän täysin pauk
kupäisen dokumentin alle on raa­pustanut
nimensä myös 35 senaat­t
o r i a e l i siis 35 p r o s e n t t i a US.\:n
koko senaattorikunnasla?
Määrä on vavahduttavan korkea
eikä ole o m i a a n lisäämään luotta.-
musta U S A : n k o r k e i m p i e n lainsää­däntö-
j a h a l l i n t o e l i n t e n u l k o p o l i i t ­tiseen
viisauteen. M e r k i l l e pantavaa
on vielä s e k i n , että listasta puuttuu
B a r r y Goldvvalerin n i m i , joka ehkä
p i t i vielä "yhden miljoonan komi-l
e a n k i n " tekstiä hieman "kommxi-n
i s m i n hapaltamana", multa k u u l uu
muuten aatteellisesti samaan ryh­mään
j a kohottaa siten prosentti
määrää yhdellä pykälällä.
Lisättäköön, että U S A : n nykyises­sä
senaatissa on demokraateilla
p a i k k o j a 67 j a r e p u b l i k a a n e i l l a 33.
Heistä y h t y i " y h d e n m i l j o o n a n ka-'
m i l e a n " sotamarssin s a n o i h i n 21 r e ­p
u b l i k a a n i a . j a -14 demokraattia.
K u n republikaanien vahvuuteen
voidaan lisätä vielä B a r r y Goldwa-ter,
n i i n joudutaan siihen, että re­p
u b l i k a a n i e n senaattoreista on a i ­d
o l l a s a p e l i n k a l i s t e l u l i n j a l l a run­saat
66 pi-osenttia. k u n taas demo­kraatit
jäävät vajaaseen 18 prosent­t
i i n . M e l k o i s i a l u k u j a . Tulos käy l i ­säksi
eräänä näytteenä U S A : n kah­den
valtapuolueen tavattomasta epä­yhtenäisyydestä
j a siitä kuilusta,
mikä on k u m m a n k i n puolueen " v a ­semmisto".-
ja " o i k e i s t o s i i v e n " vär
Iillä. L u u l i s i , että j o näin jättiläis-tärkeässä
maailmanpoliittisessa kyr
symyksessä kuin suhteista K i i n a an
U S A : n valtapuolueet voisivat löy-tää
k u m p i k i n oman johdonmukaisen
l i n j a n s a j a että j o n k i n l a i n e n puo­l
u e k u r i saataisiin päteväksi ratkai­s
u i h i n , joista r i i p p u u koko ihmis­kunnan
kohtalo, mutta sekään ei o l6
m a h d o l l i s t a . ' ' .
Eipä ole y k s i n k e r t a i s t a o l l a vas­tuunsa
tunteva äänestäjä U S A : s s a.
— Nuotta. -
• ' I M I
: i:"it
.i.ill»
• M l i ! ! ' ,
l i i il
,:>ll!
i .111
.'iMi
• PDll
lii'
;i!-n
•':<;•
r l f i l
. • t l ' l
• !CI
••!••;» ;
•:i I
• i i i i i ;
i ! i ' - t :
•'•'.'.I
i ; im
•1!':
U
I
\<.i:i
"II
:li>
.;:ll>
. VI.»! •
.-."ir
• ti.t» •
.',1,11
•.,!.M
l . ,11
1,1 •Iti ,
• ' I t ' l - .