1965-10-26-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Tiistaina, lokak. 26-p. - r Tuesday, Oct. 26, 1965
VAPAUS I N D E P E K J D E N T L A B D R O R G AN
O F F I N N I S H C A N A D I A NS
( L I B E R T Y ) Establlshed Nov. 6, 1917
EDITOR:W. EKLUND . MANAGER: E. SUKSI
T E L E P H O N E : O F F I C E A N D E D I T O R I A L 674.4264 ^
PublMhekl thrice weekly: Tuesdays; T^^ b7 Vlipaua
E^ubliahlQg Co. LlnUted, 100-102 Elm 6t. West, Sudbury, Ontario. Canada.
Mailing Address: Box 69
Advertising rates upon appUoatlon, translatlon ri!«e of eharge.
Authoriaed as second class.maU by the PoBtOttloe Department, Ottava,
and ft>r payment o{ pofltage m oash.
CANADIAN LANGUAGE PRFSS
TILAUSHINNAT:
canadassa: 1 vk: $9.00. 6 kk. W.75 USA:wa 1 vk. »10.00. 8 kk. WÄ6
8 kk. a.76 euomessa: 1 vk. lOJ», 8 ttu 8^
Kehnonlainen perustelu
CP:n Viime keskiviikkoisessa YK:n uutistiedossä
ti in Canadan aseistariisuntaneuvpttelijam kenraaliluutnantti
E. L. M. Burnsin "hyljänneen Neuvostoliiton ehdotuksen
ydinaseiden levittämisen kieltämiseksi" sillä perusteella, kuten
mainittu uutistoimisto selitti^ että "Neuvostoliiton sopimusluonnos
kieltäisi muodostamasta sellaisia ryhmiä, joita
Yhdysvallat ehdottaa multilateraalisen eli monenkeskeisen
ydinasevoiman järjestämiseksi 15 jäsenvallan (NATO"> lii*
tölle".,
Tämän johdosta on kuitenkin kysyttävä, kuten tuhannet
canadalaiset varmaan kysyvät, mitä hyötyä on sellaisesta
ydinaseiden levittämiskiellosta, mikä ei kuitenkaan kiellä
ydinaseistuksen levittämistä kaikissa muodoissa?
Toiseksi voidaan kysyä, että onko kenraaliluutnantti
Burns tässä asiassa-jenkkiihäisempi kuin itse jenkkipoliitikot.
Jokatapauksessa vähänkin läheisempi asiaan tutustuminen
osoittaa, että kenraaliluutnantti Burnsin perustelut ovat
kovin kehnoja.
Meitä ei kiinnosta tässä yhteydessä niinkään paljoa Neuvostoliiton
ehdottama ydinaseiden levittämisen kieltoluoimos
kuin kenraali Burnsin asenne. Tässä yhteydessä palaa ensimmäisenä
mieleen paavi Paavali IV YKin yleiskokouksessa
pitämä puhe aseistariisunnasta. Paavi sanoi suurta huomiota
osakseen saaneen puheensa yhteydessä: "Jos te haluatte olla
veljiä, antakaa aseiden pudota käsistänne. Ei voida rakastaa
hyökkäysaseita käsissä pitäen."
Paavi ei puhunut mitään "multilateraalisen" ydinaselai-vastön
perustamisestapa sen tarpeellisuudesta. Päinvastoin
hän sanoi, että kukaan "ei voi rakastaa hyökkäys- eli ydinaseet
käsissä".
Yleisesti tiedetään, että Yhdysvaltain hallituskin epäilee
jo, että koko multilateraalisen ydinvoimalaivaston perusta-misaikeesta
on luovuttava yksinkertaisesti siksi, kun sosialististen
maiden lisäksi Ranska ja monet muut vallat vastustavat
silä päättävästi loppuun asti. Miksi leitten kenraali
Burnsin pitää tässä asiassa esiintyä itse jenkkipoliitikkoja
jenkkimäisempänä?
Ja miksi ihmiskunnan enemmistö vastustaa multilateraalisen
ydinaselaivaston perustamista ja siihen verrattavaa
Britannian hallituksen ehdotusta?
Yksinkertaisesti siksi, kun se jätti takaovat selkosen selälleen.
Ydinasevoimien laajentamiskieltoa tulkittaisiin niin,
kuten sitä tulkitsee nyt valitettavasti kyllä Canadan edus-,
taja kenraali Burns, että ydinaseita voidaan myöntää sellaisille
maille, joilla niitä ei ole (Länsi-Saksa etunenässä) vissien
sotaliittojen kautta ja muodossa. "Kielletyksi tulisi siis
ydinaseiden laajentaminen vain yksilömaiden kohdalta, mutta
mitä hyödyttäisi sellainen kielto, kun ydinaseistusta jaettaisiin
ensin Atlantin liiton ja sitten luonnollisesti kaikkien
muiden sotilasluontoisten liittojen välityksellä kautta maailman!
Kuten sanottu,-me epäilemme, että kenraaliluutnantti
Burnsin perustelut tästä asiasta eivät saa hyväksymistä mistään
poliittisesti valveutuneista ja kansainvälisiä asioita seuraavista
kansalaispiireistä.
Liberaalien Janus-kasvot
Kaksikasvoinen Janus oli muinoin porttien ja ovien suojelija
sekä kaiken alun ja lopun jumala. Hänen temppelinsä
Roomassa oli avoinna sodankin aikana.
Samoin näyttää olevan liberaalipuolueella useissa elintärkeissä
kysymyksissä kasvot sekä edessä että takana, että
voidaan samanaikaisesti pitää aivan vastakkaisia puheita,
vaikka puheiden pitäjä on yksi ja sama liberaalipuolue.
Ottakaamme esimerkiksi kysymys vesi resurssiemme luo-vuottamisesta
Yhdysvaltain käyttööm Liittohallituksen re-surssiministeri
Laing varoittaa vesivarojemme luovuttamista
vastaan ja vakuuttaa, ettei hallituksella ole mitään aikomusta
suostua Riihen että Canadan eräitten suurien jokien virta
rhiiutettaisiin rajan eteläpuolelle Yhdysvaltoihin. Mutta pääministeri
Pearson puhuu tottuneen diplomaatin tavoin siitä,
että hallitus voi ryhtyä "keskustelemaan" vesiresurssiemme
luovuttamisesta Yhdysvaltain käyttöön. Kaiken lisäksi liberaalit
selittävät, että herrojen Laingin ja Pearsonin selostusten
välillä ei ole muka mitään ristiriitaa?
Toisaalta muistuu mieleen pääministeri Pearsonin vakuutus,
että social creditin quebecilainen johtaja Rea Caouet-te
ei muka^tiedä mistä hän puhuu väittäessään, että Yhdysvaltain
aseapupyynnön täyttämiseksi liberaalipuolue suunnittelee
pakko-ottoa asevelvollisten lähettämiseksi Vietnar
miin. Kuten muistetaan, pääministeri Pearson tiedoitti aikaisemmin
saaneensa presidentti Johnsi^nilta kirjeen, missä pyydettiin
Canadan apuff Yhdysvaltain sotatoimien edistämiseksi'
Vietnamissa. Ulkoministeri Paul Martin väitti silloin, että
vaikka presidentti Johnsonilta onkin tullut asiaa koskeva
kirje, niin mitään sotilaallista apua ei ole Canadalta pyydetty.
Mutta nyt ilmaantui näyttämölle liittohallituksen räha-asiain
ministeri Walter Gordon, joka toimii myös liberaalipuolueen
kansallisen vaalikomitean puheenjohtajana. Hän
sanoitaas, että presidentti Johnson on todella pyytänyt Ca-nadasta
asevoimia, mutta siihen pyyntöön on vastattu kiel-teisesti.
•. : , •
Vanhojen puolueiden poliitikkoja auttaisi luonnollisesti
paljon, jos heillä olisi Janus-jumalan tavoin kahdet kasvot
niin, että voisivat samanaikaisesti puhua aivan eri tavalla,
riippuen siitä, minkälaisia kuulijoita kulloinkin on. Mutta
kun Janus-jumalaa ei ole, niin hätäkeinona voidaan käyttää
vissinlaista "työn jakoa", jonka perusteella Lalng "vastus-
-Koreasti! jipanin iiirtDaiia
Etelä-Korean pääkaupungissa
Soulissa on monien kuukausien
ajan järjestetty jatkuvasti mielen
osoituksia Japanin ja Etelä-Korean
suhteiden palauttamista vastaan.
Niiden kärjessä on ollut eri
;tyise«ti maan ylioppilasnuoriso jä
sivistyneistö. Mielenosoitusaallon;
Jatkuessa on korkeakouluja suljettu,
professoreita erotettu ja
dpetusmlnisteri vaihdettu toiseen.;
HielenoBoltusten toistuvana vaatimuksena
on ollut Japanin ja Etelä-
Korean välisen sopimuksen hyl-
. Mämiäen. Tikmteen tekee omalaatuiseksi
se tosiasia, iettä myös
Japanin ammattiyhdistykset ja
vasemmistbpuoluet niin ikään vaativat
sopimuksen kumoamista.
Soulin ja Tokion vallanpitäjät
ovat ihmeissään, onhan kysymys
vain näiden kahden maan välisten
suhteiden '^normalisoimisesta".
Maalhnan on valkea käsittää, etä
tuhannet antautuvat pidätettäviksi
ja uhraavat akateemisen
uransa vain estääkseen suhteiden
"normalisoimisen".
Japanin ja Korean, ja itseasiassa
koko Korean, välillä on yhtä ja toista
normalisoitavaa. Korea oli 35
vuoden ajan eli vuodesta 1910 vuoteen
1045 Japanin siirtomaana. Keisarin
käskyläiset kuljettivat satojatuhansia
korealaisia pakkotyöliön
Japaniin, riistivät maan raaka-aine-rikkauksia
ja ryöstivät sen kulUuu-riaarteita.
Korea vaatii kaikesta tästä
riittävää vahingonkorvausta, sitä
haluavien korealaisten kotiuttamis-
Korean kansalaisiksi/' 240,000 Po|i-joj£-
Korean ja loput 30a,000 haluaa
jä^dä 'Japaniin. Normalisointisopi-korealaisia
asunnon ja työn saannissa,
huoltoavun ja kouliimahdolli-suuksien
suhteen ulkomaalaisina.
Heidän asemansa siis on sama kuin
pohjoiskorealaisten ja. kaikkien
muiden ulkomaalaisten. Suosituimmuutta
ei ole.
Vaikeimpia ovat sopimuksen. taloudelliset
pykälät. Japani tukee
kymmenen vuoden aikana vientiä
Etelä-Koreaan vuosittain 25 miljoonan
dollarin määrällä ja investoi
niin ikään vuosittain 20 miljoonaa
dollaria Etelä-Koreaan. Tämäii ii-säksi
japanilainen yksityispääoma
sijoittaa vuoten 1975 mennessä vuosittain
30 miljoonaa dollaria Etelä-
Korean teollisuuteen. Nämä summat
korvaavat Etelä-Korean_vuosit-taista
kauppavajausta Japanin kanssa.
Toimenpiteiden tarkoituksena on
Etelä-Korean talouselämän "saneeraaminen".
Etelä-Koreasta on näillä keinoin
aluksi muodostuva Japanin tuotteiden
markkina-alue. Vähitellen kun
Etelä-Korean mahdolliBuuksia kehitetään
voidaan maan halpaan työvoimaan
turvautuen tuottaa halpoja
artikkeleita, joilla valloitetaan maa-ilnlanroarkkinoita.
Tuotantolaitokset
tulevat pysymään kokonaan tai
osaksi japanilaisten käsissä, mahdollisesti
jonkin korealaisen bulvaanin
välltyk.sellä.
35 vuotta kestäneen miehityksen
vahingot korvataan vaivaisella 300
ta ja Japaniin jäävien tasa-aryoi. miljoonan dollarin summalla. Ryös-suutta
japanilaisten rinnalla.
VNormälisointisopimus" jättää en
tetyistä taideaarteistii palautetaan
. „ . „ . , 1430 esinettä, vaikka virallisessa
sinnäkin Pohjois-Korean kaikkien .Etelä-Korean luettelossa on noin
korvausten ulkopuolelle. Toiseksi ei |.- — ______— • •• .
virallista sopimustekstiä ole julkaistu,
itse asiassa ei yhtenäistä sopimustekstiä
ole olemassakaan, vaan
ns. sopimus koostuu monista irrallisista
artikloista,, lisäyksistä, pöytäkirjoista,
kirjeistä jne.
Tämä puolijulkinen sopimus on
monessa suhteessa epätyydyttävä.
Tämä koskee mm; kalastusperustei-ta.
ICesäkuussa 1060 lähetti Japani
neljä kalastuslaivastoa, joihin kuului
600 alusta, kalastusretkelle Etelä-
Korean aluevesille aseistettujen
vartioalusten saattamana. Kalastuslaivastot
operoivat edelleenkin
Etelä-Korean vesillä, vaikka tilanne
on välillä muistuttanutkin oikeata
merisotaa eteläkorealaisten lykkive-
500 ^ f e t t ä . ' Korean^yhdiBtämistä
ei sopimu8.:edes mainitee.
SOTILASSOPIMUKSEN
SALAILET PY^StST
Yllämainittu koskee sopimuksen
julkisia klausuleita. Salaisiin kuuluu
lisäpöytäkirja, joka sisältää US-An,
Japanin ja Etelä-Korean liittosopimuksen.
Tässä lisäpöytäkirjassa
tiettävästi edellytetään Japanin sotilasapua
ja yhteisen japanilais-ete-läkorealaisen:
armeijan muodostamista
Japanin johdolla mahdollisen
uuden Korean sodan varalta. J ^ a n i
ottaa hoitaakseen Etelä-Korean armeijan
aseistamisen ja koulutuksen.
Tarkoituksena on, että kummankin
maan armeijat muodostaisivat perustettavan
NEATOn (Koillls-Aa-sian
sotilasliiton) ytimen, johon
myöhemmin liittyisi myös Formosa.
Palkkiona osallistumisesta tähäji
suunnitelmaan on USA heittänyt
Etelä-Korean Japanin syliin.
EtelärKdrean kansan vastarinta on
ymmärrettävää. Se ei halua tulla
NEATOn tykinruuaksi, se pitää sopimusta
häpeällisenä kansallisena
antautumisena. Japanin edistykselliset
piirit taas näkevät sen osana US-An
hyökkäyspolitiikasta ja Japanin
siirtomaapolitiikan uutena alkuna.
Harry Siekrowsky
Kaiku-kuoro
harjoittelee
ijerjanlaisih
Port Arthur, Kaiku-kuoro on
aloittanut toimintansa, kesäloman
jälkeen. On valittu johtokunta y.
m. elimet ja aloitettu varsinaiset
lauluhaijoituksetenne-stään pidetyn
johtajamme Veli Kentalan johdolla.
Johtajamme opintojen tähden emme
voi nyt pitää haijpituksja kcskiviik
koLsirii vaan perjantaisin, kello 7
111, Vaikka olemme vuosikausia tot:
.unecl .<:iihen, eitä lauluhaijoitukset
neiden upotettua satoja japanilaisia i pidetään keskiviikkoisin, niin us-kalastusveneitä.
"Normalisoinnin" kön kuitenkin, että voimme tottua
nimissä käyttävät Japani ja Etelä-
Korea nyt samoja kalastusvesiä, ts.
anastus on laillistettu. Ja koska Ja-~
panilla on suurempi ja parempi laivasto,
on selvää, ketä tämä "yhteistyö"
hyödyttää.
Toinen sopimusklausuli koskee
ja päästä perjantai illan harjoituksiin,
jossa käytämme runsaan kaksi
tuntia kuoromme hyväksj. Eikö
niin? Pyritään myös siihen, että
olemme säännöllisesti ja aikanaan
mukaan. Uudet laulajat öval sydämellisesti
tervetulleita, .loka rakas-
Unkarilaiskuvaus
TVssa marrask. 2 p.
CBCn Newsmagazine-ohjeImassa
nähdään "Unkari yhdeksän vuoden
jälkeen"-nlmisessä ohjelmassa kuvauksia
heimolaiskansamme Unkarin
elämästä sellaisena kuin Unkarista
V. 1956 Canadaan "pakolaisina"
tullet, tanssijatar Agota Gabor
ja valokuvaaja Mike Lente. sekä
Newsmagazine-ohjelman tuottaja
Bill Cunningham Unkarin viime kesänä
näkivät. Tämä ohjelma esitetään
tiistaina, marraskuun 2 pnä.
Ennakkotietojen mukaan ohjelman
yhteydessä vertaillaan nykyajan
Unkaria siihen, minkälaisena
miss Gabor Unkaria muistelee 9
vuotta sitten. Ohjelman ala- tai lisä-nimenä
on "La Bolshi Vita"' millä
halutaan sanoa tai kuvata, että Unkaria
pidetään yhtenä kaikkein va-paamielisimpänä
11 ä- E u r o o p a n
maista.
Miss Gabor on ollut oppilaana
Budapestin kuuluisassa taideteatte-rissa.
Hän osallistui myös hallitus-vastaisiin
oppilasmielenosoituksiin
yhdeksän vuotta sitten. Ensi viiKon
tiistaina esitettävässä ohjelmassa
nähdään miss Gabor tanssimassa entisten
kouiukumppaniensa kanssa,
joista loiset ovat nyt Unkarin baletin
jäseninä. Hänen enonsa, tunnettu
sanomalehtimies; jota sanotaan
30 vuotta kommunismille omistau-i
f ^ n ^ l ' ^ y ^ ^ ^ ^ ^'^hä"^^'" kuo-: luneeksi henkilöksi, keskustelee
90.000 heistä tunnustautuu fctela- ,otoiminnasta. tulkoon hän mukaan j mi.ss Gaborin kanssa nykyelämästä
omaksi ja ystäviensä iloksi ja nau-! ja -hallituksesta sekä vie hänet rau-tinnoksi.
Kyllä siellä laulamaan j hankokoukseen.
oppii. Ei siinä-taivita mitään erikoisuuksia"
sillä sellaisia "tavaili-
KieltSytyiniaäc»! h y v ä k s ] ^ ^ ^ kami0BtäSj»^msrintSi-maa.
yhdeluliienviMehiilf^ kM-ningas
Yrjjö III vaati vuosia sitten, että hän neuvottelee ran8kalai$^n
liittolaisemme (Lafayette), mutta ei kenraali George Washingtonin jä
Amerikan kapinallisten kanssa.
— Senaattori Geo. McGovern, U.'S. Farm News4ehdessä.i";
"LAULAJAISIA" SOTAA VASTAAN
Bauhanlaulnt kaikuivat New Yorkin suuresta musiikklkaJfcuksei*^
Carnegie Hallista syyskuun viime päivinä, kun kaikkiaan 30 erir eflij^t^
kuultiin «Sing-faa for Peace in Vietnam" ohjelman yhteydessä.'2j800i*en^
kUöä käsiitävä yleisö osoitti kaikkein voimakkaimmin suosiotaan Ican-canlaulajatar
Joan Baezin puheelle, jossa tämä julisti: >
"Minä esitän yhden pyynnön yleisön joukossa oleville miehille'—älkää
olko yhteistoin^innasaa sotaväkeen ottamisen kanssa." v
llliUss Baezin ohella ohjelnuussa esiintyivät\m.m. kansanlaulaja'Ilie^^^
dore Bikel; näyttelijätär \ ViVeca* Lindfors, jbka luki Berthold Brectitin
"Parable of the Buming House", ja kansanlaulajat Pete See^ei* ja Phil
OchB. "~ -
Fasistit ja heidän sukulaisensa olivat vimmoissaan tilaisuuden johdosta.
Heitä oli eaapnnut aina Connecticutista asti- pitäi^ään t ^ o ^ l i ä än
sotavastaista alaisuutta vastaan. Nämä fasistit eivät itse mene "Vietnamiin
kuolemaan asiansa puolesta. He haluavat lähettää sinne Asiedkan
äitien poikia.—Naisten Viiri. ^^^^^^ , ;
ELÄKKEITÄ OUSI KOmmTTAYÄ JA
IKÄRAJAA ALENieTAYÄ - MH
(Jatkoa sivulta 1)
takin muutoksia sen parantamiseksi,
^aissa tulisi varata eläketurva suuremmalle
osalle Canadan työläisistä
ja se, että estettäisiin mahdollisuus
jotta työnantajat voivat vapautua
heidän selvästi todistettavissa olevasta
velvollisuudestaan mikäli on
kysymyksessä voimassaolevat teol-lisuustyöläisten
eläkesuunnitelmat.
Siinä tulisi olla kohta, minkä perusteella
voitasiin siirtää raskaassa te
ollisuudessai sellaisessa kuin mei-.
dän, työskennelleet työläiset mah
dollisimman aikaisin eläkkeelle.
Me käsitämme, että näiden vaalien
kautta voitaisiin edistää edelleen
suunnitelmaa Canadan jpohjois-ten
alueiden kehittämiseksi ja ke
hoitamme jotta pyrittäisiin vaatimaan
kaikilta poliittisilta puolueilta
lupauksia tämän suunnitelman
edelleen kehittämiseksi. Kiinnosta
vinta tässä yhteydessä on erikoisten
verohuojennuksien -myöntäminen
maan pohjolan asukkaille, alueen teollistaminen
ja sen suunnattomien
luonnonrikkauksien hyväksikäyttä
minen.
Me ehdotamme kansallista l^li$Ö
minimituntipalickaa. '
Me ;ehdotamme jotta työnt«kijoille
sallittaisiin $2,000 tuloveroyäpatis
avioliitossa oleville edelleen isii,O0O
ja $550 jokaista lasta kohtaan >r-tackoittaen,
että esimerkiksi avioliitossa
olevan ja yhden lapsen isän
ei tulisi olla velvollinen maksamaan
tuloveroa hänen vuosiansionsa ensimmäisen
$3,550 kohdalta; , r
Meidän kär-^ksemme mukaan nämä
ovat alimmat tavoitteet; jptka
voisivar taata vakaamman aseman
Canadalle. niin kotimaassa kulli
ulkomaillakin sen pyrkieasS ole
maan vaikuttajana köhtl rauhaa,
turvallisuutta ja edistystä. j?v
Eri kansallisuus^ 4
ryhmillä jrhtdnen^
vaalikokous 31 p.;
Toronto. -—Canadan kahssdUsut^
ryhinien neuvoston tohaii^
Bathurst St. sunnuntaina^ hÄak<ui|a
31 pnä, kello 2 ip. järjei^iettäväiäa
yleiseen vaalikokoukseen > on pj^
On tunnustettava täydellisesti in-1 detty puhujiksi kaikkien puolueid#r
I 1 . : — . - j -"liberaali-, konservatiivi-, NDJpTjIä
kommunistisen puolueen' rdtrdokk^^
Anfon Rannan
muMe
Sault Ste. Slarie. — Anton Ranta
oli syntynyt Karvian kylässä, Kar-vian
pitäjässä, Suomessa joulukuun
28 pnä 1885.
Hän oli tullut jo hyvin nuorena,
vasta 16-vuotiaana, Yhdysvaltoihin,
jossa tapasi myöhemmin itselleen
elämäntoverin, jonka kanssa hän
matkusti v. 1921 Suomeen. Mutta
Anton ei viihtynyt siellä pitempää
aikaa vaan tuli tänne Canadaan ja
asettui perheineen asumaan tänne
Sault Ste. Marieen, asuen täällä yhtä
mittaa kuolemaansa asti.
Hän oli kaupungin palveluksessa
niin kauan kuin oli työkykyinen.
Mutta kun terveys petti, hän joutui
vuosia sairastamaan, ollen pitkän
aikaa lääkärien ja myös sairaalahoidossa.
Kuolema vapautti hänet
lopulta ainaisista tuskista. Suremaan
jäi lähinnä elämäntoverinsa
Sofia, joka on myös jo ikäihminen.
He olivat olleet naimisissa 52 vuotta.
Anton oli aikaansa seuraava, hiljainen
mies ja myös meidän lehti-emme
tilaaja. Menetimme hänen
mukanaan taas molempien lehtiömme
tilaajan, siliä Sofia ei riäe enää
lukea. Hän sai jokin aika sitten
halvauskohtauksen.
Sofian rinnalla jäi Antonia suremaan
yksi poika, yksi tyttö ja 2
veljeä Canadassa, sekä kaksi siskoa
ja kolme veljeä Suomessa, ja laaja
ystäväpiiri täällä Canadassa. Ystävien
paljoutta osoitti-tavallaan se
kukkalaitteiden paijous, mikä oli
hänen arkkunsa ympärillä. Suuri oli
myös se ystäväjoukko joka oli tk.
13 pnä saapunut hänen surujuhlaansa
lausuakseen viimeiset jäähyväiset
Antonille. Olkoon leposi rauhaisa
nyt kun et enää tunne tuskia
ja kärsimyksiä. — S:nen.
Unkarin uusi pääministeri Gyula
Kallai nimitettiin toimeensa aika-sia'
me olemme kaikin. Johtajalla ina, jolloin tätä ohjelmanumeroa valon
luultavasti mei.stä suuri vastuu [ misteltiin, multa tuottaja Cunning-ja
vaivakin, mutta hän on jo vuo iham sai kuitenkin häneltä haastat-sia
opettanut meitä ja siksi toivoni-j telun. Ulkoministeriö kutsui miss
me, etlä käidivällisyylensä edelleen J Gaborin tämän haastattelun filmaus-kestäisi.
Koettakaamme me kuorolaiset
puolestamme tehdä parhaamme
silloin'kun olemme harjoi
tuksi-ssa. Puhellaan sivuasiat suuremmalta
osalta vaikka puhelimien
välityksellä; Tervetuloa sekä entiset
etlä uudet laulajat.
Osastomme 60 vuotisjuhla on o
maila haalilla, 316 Bay kadulla
marraskuun 21 pnä kello 1 ip. Siellä
anta myös kuoro ohjelmaa.
taa" vesiresurssiemme lahjoittamista
Yhdysvalloille samalla
kun Pearson lupaa "keskustella"
asiasta jne.
Mahdollisesti siten menetellen
saadan huiputetuksi joitakin
Ihmisiä, ainakin joissakin
tapauksissa, mutta kyseenalaista
on kuitenkin, voidaanko siten
auttaa mitään kansallisesti
hyödyllistä asiaa.
Kuoromme jäsen mrs Ella Mc-
Leod on ollut sairalassa leikkauk.sel-la
vaan on juuri päässyt takaisin ITO-tiin.
Me kaikki kuorolai.sel toivotamme
Ellalle pikaista toipumista
että'näkisimme hänet entiseen tapaan
touhuamassa joukossamme. K.
tilaisuuteen, muttei suonut hänelle
haastattelumahdollisuutta, selittäen,
että "se olisi verrattavissa siihen
jos Burgess tai Maclean haastattelisi
sir Anthony Edeniä.
KISSA SOI KANAN
JA HAUTOr MUNAT
Berliini. Maanviljelijä Albert
Kummeris omistama kissa söi hil
jaftain iiäsaksalaisessa Erlaun kaupungissa
Kummerin omistaman kanan
suihinsa ja istui sen jälkeen
seitsemän niunrui päällä niin kauan
että poikaset kuoriutuivat, kertoo
itäsaksalainen maatalousjulkaisu
Deutsche Bau^ärn Zeitung. Lehti ei
kuitenkaan maininnut mitä kissa
teki poikasten l^uoriduttua.
tiaanicn ja eskimoiden oikeudet ja
tarpeet.
Me ehdotamme jotta kiinnitettäi
siin erikoinen huomio automatisoinnin
ja teknologisen kehityksen ai
kaansaamien ongelmien ratkaisemi
seen ja näiden johdosta työmahdollisuuksiensa
menettäneiden työläisten
uusiin ammatteihin opettami
seen. •• •
Me vaadimme Hallin komission
raportissa esitettyjen kansallista lää
kintävakuutusta koskevien ehdQtuk
sien hetikohtaista täytäntöönpanoa
Me ehdotamme jotta varattaisiin
vapaa koulutus kaikille ylioppilaille
kannattaen erlkoisestlkln New-ioundlandin
hallituksen tässä suhteessa
esittämiä ehdotuksia ja n i i
den toteuttamista kansallisessa mittakaavassa.
Me ehdotamme tehdas- ja kevyen
teollisuuden nopeaa kehittämistä
maassamme joUa voisimme mahdollisimman
pikaisesti:poistaa vallitsevan
teollisen j a taloudellisen tasapainottomuuden,
joka johtuu siitä,
että. tuotantomme keskittyy raaka-aineiden
juottamiseen ulkomaisille
markkinoille.
Me ehdotamme vanhuudeneläk-keiden
kohottamista S100:iin kuu
kaudes.<;a ja niiden antamista kaikille
65 vuoden ikäisille ihmisille i l man
varattomuuskokeita.
ta.
Lopuksi on tilaisuus kokousyl^:
sön toimesta esittää Jcysymyksiä
ehdokkaille. >
Eri kansallisuusrybmien yhtein^
vaalikokous on siis sunnuntiuiiä, t|^
31 pnä, klo 2 ip., 300 Batburit^^g
CIA tekee rikolan^
Vietkongin npnijiii'
Wasbington. Ohlolainen;^
jiaattori Stephen M. Ybuhg sän%\
viime viikolla VlTashin^onissa» 'CttS
Yhdysvaltain : keskustiedusteiup^-
velu CIA jsyyUistyy julmvuk»]^
Vietnamissa. Hän sanoi CIAW.:ä-.
siamiesten yrittävän j|iuBtattf^ - Vti^-
kongin sissien mainetta .puköiitb'
maila hisseiksi ja surmaan^Ua' sitten
etelävietnamilaisia öiiehiä
raiskaamalla naisia. ;1SenaBtt^i:i
Young kertoi kuulleensa tämSh
eräältä CIA:n asiamieheltä Vi^tnaT
missä, mutta hän ei suostunnt.J^ifi-jastamaan
miehen nimeä.;-.Viettiä-missä
on satoja CIA:n asiamiehiä,
sanoi Young. , ''
Senaattori Young oa senaatin äirr
mei ja valiokunnan jäsen ja ti^äh Aikoo
kehottaa valiokuntaa Uilkimaan
CIA:n toimintaa.
PÄIVÄN PAKINA
JENKKEJÄ
Joutuessaan eräässä vaalikokouksessa
vastatusten suuttuneiden
canadalaisnuorten ' kanssa, jotka
arvostelivat Yhdysvaltain likaista
sotaa : Vietnamissa, torypuolueen
johtaja Oiefenbaker muisti kaiketi
sen, kuinka suuria voimia saa
vastaansa canadalainen politiikko,
joka uskaltaa esittää yhden moitteen
panan VVashingtonin herroista.
- Niinpä hänen kerrotaan tuohtuneen
canadalaisnuorille ja sanoneen
"uskovansa", että oikeassa
ovat yhdysvaltalaiskenraalit ja po
liitikot Vietijamin sota-asiassa ja
auttamattomasti väärässä • seka
vietnamilaiset, että vietnamilaisten
elämi.soikeulta puolustavat ca-nadaiiiisel.
.
Totta, että mr Diefenbaker ei
käyttänyt juuri yllämainittuja sanoja,
multa hänen lausuntansa sisältö
ja merkitys oli sellainen.
Toisin sanoen vanha toryjohtaja
omaksui syyttäjäni tuomarin ja
hirttäjän roolin Vietnamin kansan
pään menoksi.
Me emme tiedä millä perusteella
mr Diufsnbaker katsoo, että
jenkit ovat oikeassa pommitlaes-saan
vietnamilaisten majoja, kouluja,
riisipeltoja ja metsiä;
Mc emme tiedä sitäkä.n, millä
perusteella mr Oiefenbaker katsoo,
että vietnamilaisten naisten ja
lasten tappaminen sekä kiduttaminen
ja piekseminen on oikeutettua
niin kauan kuin "antajan" puolella
on jenkkipoliitikkoja kenraalei-neen
- Multa mo—voisimme suositella
hänen luettavakfjeeiv National
Guardian lehden lokakuun 16
päivän numerosta eräitä lainauksia
mistä näkyy, että kaikki amerikkalaisetkaan
eivät ole aivan varmoja
siitä, että heidän hallituksensa on
oikeassa.
Mainitun lehden kertoman inu-kaan
Yhdysvaltain merijalkaväen
.20-vuolias. korpraali, Ronnie J.
VVil-son, VVIChitasta, Kan. on kertonut
äidilleen lähettämässä kirjeessä
mm. seuraavaa:
"Mom. minun täytyi lappaa
erään naisen ja vauvan . . . M e
tarka.stimmc kuolleita Cong-sissejä
kun tarkastettavani olevan sissin
vaimo juoksi ulos luolasta, kaappasi
konekiväärin ja ryhtyi ampumaan
meitä. Minä ammuin hänet
ja kun minun kiväärini on automaattisesti
toimiva, minä olin tietämättäni
ampunut kuusi panosta.
Neljä panosta osui naiseen ja toiset
menivät luolaan, missä niiden
oli täytynyt sinkota kiviseinästä
pois, osuen vauvaan. Mom, ensimmäisen
kerran tunsin todellista pahoinvointia
vastassani^ Vauva oli
noin kahdeii kuukauden ikäinen.
Minä vannon Jumalan nimeen että
tämä paikka on helVeTtiä pahempi.
M i k s i täytyy minun tappaa
naisia j a lapsia? Kuka tietää kuka
on oikeassa? He katsovat olevansa
oikeassa, ja niin katsonime
mekiii. Ki/npikin puoli menettää
miehiär Minä toivon Jumalan nimeen
että se loppuisi . . \" .
Ja Herald Tribune-lehden syyskuun
29 pnä julkaistusta Breslinin
kirjoituksesta:
Merijalkaväen helikopterin eräs
ampuja kuvaa Nuongsin jäseniä —
Taiwanista tuotettuja kiinalaisia
palkkasotureita, joita USA on palkannut
pataljoonan taistelemaan
Vietnamiin: "He saavat kiinni V-C:
n (Vietkong sissin) ja määräävät
hänen pitämään käsiä poskillaan.
Sitten he ottavat tSniiän rautalangan,
vetävät sen yhden käden läpi
ja toisen posken läpi suuhun.
Sitten he vetävät rautalangan läpi
toisen posken gatyön.t|lvät sen tdl-seen
käteen. Rautalangan ku|#^
päänkin päähän he sitovat i>uupji==
l a t : . . Teidän tulisi nähdä lat^^
ka hiljaa ne'istuvat henkofiterissä
k\m me paketeeraamme heidet älliä
tavoin."
Tai WashingtQn PQst?l«hden"iPr
kakuun 3 päivän i^umerosta F^j-sien
kirjoituksen: ''MerijalkaVäitn
virallisessa tiedonannossa sänc^^
tiin, että "Yksi Vietkong ,ssa'tlin
vangiksi tänään (syysk; '3S ;S
mailin päästä Danangista-kaak-koon.
Kahden karkausyrityl(sen
jälkeen eräs tnerijalkaväen mies
afnpui häntä jalkaan. Tosiasia :on
. . . se vanki.oli lojaa^senkyUn|lii-sen
perheen kuuromykkä iiöika.
Häntä ammuttiin oletettavasti siksi
kun poika ei kuullat pysähty:?
mismääräyätä. Hän jupk^t Silasi
kun hän ei ymmärtänyt' miksi
hänet oli pidätetty. ^ " ;
Mutta torypuolueen korkea -|>aa>
vi, jonka johtajapaikalt^ sly\iut«
tamisesta on kuulejnina kaikessa
hiljaisuudessa sovittu niin»' .,että
pian vaatien jälkeen: \äae\i tilai^
leen vaUta9n uusi Möose§; )tuii
tenkin sitä mieltä, että c^^ad^lal-set
opiskelijat ovat' v % j a
Yhdysvaltain suyret v|$ita?,llC oi,
keassa Vietnamin asia«5a.; ' i'i'.
Hyvä on muistaa tämäkin^jpttu
vaaliuurnalle mentäessä.
K ä n s ^ b u r a .A
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, October 26, 1965 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1965-10-26 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus651026 |
Description
| Title | 1965-10-26-02 |
| OCR text |
Sivu 2 Tiistaina, lokak. 26-p. - r Tuesday, Oct. 26, 1965
VAPAUS I N D E P E K J D E N T L A B D R O R G AN
O F F I N N I S H C A N A D I A NS
( L I B E R T Y ) Establlshed Nov. 6, 1917
EDITOR:W. EKLUND . MANAGER: E. SUKSI
T E L E P H O N E : O F F I C E A N D E D I T O R I A L 674.4264 ^
PublMhekl thrice weekly: Tuesdays; T^^ b7 Vlipaua
E^ubliahlQg Co. LlnUted, 100-102 Elm 6t. West, Sudbury, Ontario. Canada.
Mailing Address: Box 69
Advertising rates upon appUoatlon, translatlon ri!«e of eharge.
Authoriaed as second class.maU by the PoBtOttloe Department, Ottava,
and ft>r payment o{ pofltage m oash.
CANADIAN LANGUAGE PRFSS
TILAUSHINNAT:
canadassa: 1 vk: $9.00. 6 kk. W.75 USA:wa 1 vk. »10.00. 8 kk. WÄ6
8 kk. a.76 euomessa: 1 vk. lOJ», 8 ttu 8^
Kehnonlainen perustelu
CP:n Viime keskiviikkoisessa YK:n uutistiedossä
ti in Canadan aseistariisuntaneuvpttelijam kenraaliluutnantti
E. L. M. Burnsin "hyljänneen Neuvostoliiton ehdotuksen
ydinaseiden levittämisen kieltämiseksi" sillä perusteella, kuten
mainittu uutistoimisto selitti^ että "Neuvostoliiton sopimusluonnos
kieltäisi muodostamasta sellaisia ryhmiä, joita
Yhdysvallat ehdottaa multilateraalisen eli monenkeskeisen
ydinasevoiman järjestämiseksi 15 jäsenvallan (NATO"> lii*
tölle".,
Tämän johdosta on kuitenkin kysyttävä, kuten tuhannet
canadalaiset varmaan kysyvät, mitä hyötyä on sellaisesta
ydinaseiden levittämiskiellosta, mikä ei kuitenkaan kiellä
ydinaseistuksen levittämistä kaikissa muodoissa?
Toiseksi voidaan kysyä, että onko kenraaliluutnantti
Burns tässä asiassa-jenkkiihäisempi kuin itse jenkkipoliitikot.
Jokatapauksessa vähänkin läheisempi asiaan tutustuminen
osoittaa, että kenraaliluutnantti Burnsin perustelut ovat
kovin kehnoja.
Meitä ei kiinnosta tässä yhteydessä niinkään paljoa Neuvostoliiton
ehdottama ydinaseiden levittämisen kieltoluoimos
kuin kenraali Burnsin asenne. Tässä yhteydessä palaa ensimmäisenä
mieleen paavi Paavali IV YKin yleiskokouksessa
pitämä puhe aseistariisunnasta. Paavi sanoi suurta huomiota
osakseen saaneen puheensa yhteydessä: "Jos te haluatte olla
veljiä, antakaa aseiden pudota käsistänne. Ei voida rakastaa
hyökkäysaseita käsissä pitäen."
Paavi ei puhunut mitään "multilateraalisen" ydinaselai-vastön
perustamisestapa sen tarpeellisuudesta. Päinvastoin
hän sanoi, että kukaan "ei voi rakastaa hyökkäys- eli ydinaseet
käsissä".
Yleisesti tiedetään, että Yhdysvaltain hallituskin epäilee
jo, että koko multilateraalisen ydinvoimalaivaston perusta-misaikeesta
on luovuttava yksinkertaisesti siksi, kun sosialististen
maiden lisäksi Ranska ja monet muut vallat vastustavat
silä päättävästi loppuun asti. Miksi leitten kenraali
Burnsin pitää tässä asiassa esiintyä itse jenkkipoliitikkoja
jenkkimäisempänä?
Ja miksi ihmiskunnan enemmistö vastustaa multilateraalisen
ydinaselaivaston perustamista ja siihen verrattavaa
Britannian hallituksen ehdotusta?
Yksinkertaisesti siksi, kun se jätti takaovat selkosen selälleen.
Ydinasevoimien laajentamiskieltoa tulkittaisiin niin,
kuten sitä tulkitsee nyt valitettavasti kyllä Canadan edus-,
taja kenraali Burns, että ydinaseita voidaan myöntää sellaisille
maille, joilla niitä ei ole (Länsi-Saksa etunenässä) vissien
sotaliittojen kautta ja muodossa. "Kielletyksi tulisi siis
ydinaseiden laajentaminen vain yksilömaiden kohdalta, mutta
mitä hyödyttäisi sellainen kielto, kun ydinaseistusta jaettaisiin
ensin Atlantin liiton ja sitten luonnollisesti kaikkien
muiden sotilasluontoisten liittojen välityksellä kautta maailman!
Kuten sanottu,-me epäilemme, että kenraaliluutnantti
Burnsin perustelut tästä asiasta eivät saa hyväksymistä mistään
poliittisesti valveutuneista ja kansainvälisiä asioita seuraavista
kansalaispiireistä.
Liberaalien Janus-kasvot
Kaksikasvoinen Janus oli muinoin porttien ja ovien suojelija
sekä kaiken alun ja lopun jumala. Hänen temppelinsä
Roomassa oli avoinna sodankin aikana.
Samoin näyttää olevan liberaalipuolueella useissa elintärkeissä
kysymyksissä kasvot sekä edessä että takana, että
voidaan samanaikaisesti pitää aivan vastakkaisia puheita,
vaikka puheiden pitäjä on yksi ja sama liberaalipuolue.
Ottakaamme esimerkiksi kysymys vesi resurssiemme luo-vuottamisesta
Yhdysvaltain käyttööm Liittohallituksen re-surssiministeri
Laing varoittaa vesivarojemme luovuttamista
vastaan ja vakuuttaa, ettei hallituksella ole mitään aikomusta
suostua Riihen että Canadan eräitten suurien jokien virta
rhiiutettaisiin rajan eteläpuolelle Yhdysvaltoihin. Mutta pääministeri
Pearson puhuu tottuneen diplomaatin tavoin siitä,
että hallitus voi ryhtyä "keskustelemaan" vesiresurssiemme
luovuttamisesta Yhdysvaltain käyttöön. Kaiken lisäksi liberaalit
selittävät, että herrojen Laingin ja Pearsonin selostusten
välillä ei ole muka mitään ristiriitaa?
Toisaalta muistuu mieleen pääministeri Pearsonin vakuutus,
että social creditin quebecilainen johtaja Rea Caouet-te
ei muka^tiedä mistä hän puhuu väittäessään, että Yhdysvaltain
aseapupyynnön täyttämiseksi liberaalipuolue suunnittelee
pakko-ottoa asevelvollisten lähettämiseksi Vietnar
miin. Kuten muistetaan, pääministeri Pearson tiedoitti aikaisemmin
saaneensa presidentti Johnsi^nilta kirjeen, missä pyydettiin
Canadan apuff Yhdysvaltain sotatoimien edistämiseksi'
Vietnamissa. Ulkoministeri Paul Martin väitti silloin, että
vaikka presidentti Johnsonilta onkin tullut asiaa koskeva
kirje, niin mitään sotilaallista apua ei ole Canadalta pyydetty.
Mutta nyt ilmaantui näyttämölle liittohallituksen räha-asiain
ministeri Walter Gordon, joka toimii myös liberaalipuolueen
kansallisen vaalikomitean puheenjohtajana. Hän
sanoitaas, että presidentti Johnson on todella pyytänyt Ca-nadasta
asevoimia, mutta siihen pyyntöön on vastattu kiel-teisesti.
•. : , •
Vanhojen puolueiden poliitikkoja auttaisi luonnollisesti
paljon, jos heillä olisi Janus-jumalan tavoin kahdet kasvot
niin, että voisivat samanaikaisesti puhua aivan eri tavalla,
riippuen siitä, minkälaisia kuulijoita kulloinkin on. Mutta
kun Janus-jumalaa ei ole, niin hätäkeinona voidaan käyttää
vissinlaista "työn jakoa", jonka perusteella Lalng "vastus-
-Koreasti! jipanin iiirtDaiia
Etelä-Korean pääkaupungissa
Soulissa on monien kuukausien
ajan järjestetty jatkuvasti mielen
osoituksia Japanin ja Etelä-Korean
suhteiden palauttamista vastaan.
Niiden kärjessä on ollut eri
;tyise«ti maan ylioppilasnuoriso jä
sivistyneistö. Mielenosoitusaallon;
Jatkuessa on korkeakouluja suljettu,
professoreita erotettu ja
dpetusmlnisteri vaihdettu toiseen.;
HielenoBoltusten toistuvana vaatimuksena
on ollut Japanin ja Etelä-
Korean välisen sopimuksen hyl-
. Mämiäen. Tikmteen tekee omalaatuiseksi
se tosiasia, iettä myös
Japanin ammattiyhdistykset ja
vasemmistbpuoluet niin ikään vaativat
sopimuksen kumoamista.
Soulin ja Tokion vallanpitäjät
ovat ihmeissään, onhan kysymys
vain näiden kahden maan välisten
suhteiden '^normalisoimisesta".
Maalhnan on valkea käsittää, etä
tuhannet antautuvat pidätettäviksi
ja uhraavat akateemisen
uransa vain estääkseen suhteiden
"normalisoimisen".
Japanin ja Korean, ja itseasiassa
koko Korean, välillä on yhtä ja toista
normalisoitavaa. Korea oli 35
vuoden ajan eli vuodesta 1910 vuoteen
1045 Japanin siirtomaana. Keisarin
käskyläiset kuljettivat satojatuhansia
korealaisia pakkotyöliön
Japaniin, riistivät maan raaka-aine-rikkauksia
ja ryöstivät sen kulUuu-riaarteita.
Korea vaatii kaikesta tästä
riittävää vahingonkorvausta, sitä
haluavien korealaisten kotiuttamis-
Korean kansalaisiksi/' 240,000 Po|i-joj£-
Korean ja loput 30a,000 haluaa
jä^dä 'Japaniin. Normalisointisopi-korealaisia
asunnon ja työn saannissa,
huoltoavun ja kouliimahdolli-suuksien
suhteen ulkomaalaisina.
Heidän asemansa siis on sama kuin
pohjoiskorealaisten ja. kaikkien
muiden ulkomaalaisten. Suosituimmuutta
ei ole.
Vaikeimpia ovat sopimuksen. taloudelliset
pykälät. Japani tukee
kymmenen vuoden aikana vientiä
Etelä-Koreaan vuosittain 25 miljoonan
dollarin määrällä ja investoi
niin ikään vuosittain 20 miljoonaa
dollaria Etelä-Koreaan. Tämäii ii-säksi
japanilainen yksityispääoma
sijoittaa vuoten 1975 mennessä vuosittain
30 miljoonaa dollaria Etelä-
Korean teollisuuteen. Nämä summat
korvaavat Etelä-Korean_vuosit-taista
kauppavajausta Japanin kanssa.
Toimenpiteiden tarkoituksena on
Etelä-Korean talouselämän "saneeraaminen".
Etelä-Koreasta on näillä keinoin
aluksi muodostuva Japanin tuotteiden
markkina-alue. Vähitellen kun
Etelä-Korean mahdolliBuuksia kehitetään
voidaan maan halpaan työvoimaan
turvautuen tuottaa halpoja
artikkeleita, joilla valloitetaan maa-ilnlanroarkkinoita.
Tuotantolaitokset
tulevat pysymään kokonaan tai
osaksi japanilaisten käsissä, mahdollisesti
jonkin korealaisen bulvaanin
välltyk.sellä.
35 vuotta kestäneen miehityksen
vahingot korvataan vaivaisella 300
ta ja Japaniin jäävien tasa-aryoi. miljoonan dollarin summalla. Ryös-suutta
japanilaisten rinnalla.
VNormälisointisopimus" jättää en
tetyistä taideaarteistii palautetaan
. „ . „ . , 1430 esinettä, vaikka virallisessa
sinnäkin Pohjois-Korean kaikkien .Etelä-Korean luettelossa on noin
korvausten ulkopuolelle. Toiseksi ei |.- — ______— • •• .
virallista sopimustekstiä ole julkaistu,
itse asiassa ei yhtenäistä sopimustekstiä
ole olemassakaan, vaan
ns. sopimus koostuu monista irrallisista
artikloista,, lisäyksistä, pöytäkirjoista,
kirjeistä jne.
Tämä puolijulkinen sopimus on
monessa suhteessa epätyydyttävä.
Tämä koskee mm; kalastusperustei-ta.
ICesäkuussa 1060 lähetti Japani
neljä kalastuslaivastoa, joihin kuului
600 alusta, kalastusretkelle Etelä-
Korean aluevesille aseistettujen
vartioalusten saattamana. Kalastuslaivastot
operoivat edelleenkin
Etelä-Korean vesillä, vaikka tilanne
on välillä muistuttanutkin oikeata
merisotaa eteläkorealaisten lykkive-
500 ^ f e t t ä . ' Korean^yhdiBtämistä
ei sopimu8.:edes mainitee.
SOTILASSOPIMUKSEN
SALAILET PY^StST
Yllämainittu koskee sopimuksen
julkisia klausuleita. Salaisiin kuuluu
lisäpöytäkirja, joka sisältää US-An,
Japanin ja Etelä-Korean liittosopimuksen.
Tässä lisäpöytäkirjassa
tiettävästi edellytetään Japanin sotilasapua
ja yhteisen japanilais-ete-läkorealaisen:
armeijan muodostamista
Japanin johdolla mahdollisen
uuden Korean sodan varalta. J ^ a n i
ottaa hoitaakseen Etelä-Korean armeijan
aseistamisen ja koulutuksen.
Tarkoituksena on, että kummankin
maan armeijat muodostaisivat perustettavan
NEATOn (Koillls-Aa-sian
sotilasliiton) ytimen, johon
myöhemmin liittyisi myös Formosa.
Palkkiona osallistumisesta tähäji
suunnitelmaan on USA heittänyt
Etelä-Korean Japanin syliin.
EtelärKdrean kansan vastarinta on
ymmärrettävää. Se ei halua tulla
NEATOn tykinruuaksi, se pitää sopimusta
häpeällisenä kansallisena
antautumisena. Japanin edistykselliset
piirit taas näkevät sen osana US-An
hyökkäyspolitiikasta ja Japanin
siirtomaapolitiikan uutena alkuna.
Harry Siekrowsky
Kaiku-kuoro
harjoittelee
ijerjanlaisih
Port Arthur, Kaiku-kuoro on
aloittanut toimintansa, kesäloman
jälkeen. On valittu johtokunta y.
m. elimet ja aloitettu varsinaiset
lauluhaijoituksetenne-stään pidetyn
johtajamme Veli Kentalan johdolla.
Johtajamme opintojen tähden emme
voi nyt pitää haijpituksja kcskiviik
koLsirii vaan perjantaisin, kello 7
111, Vaikka olemme vuosikausia tot:
.unecl .<:iihen, eitä lauluhaijoitukset
neiden upotettua satoja japanilaisia i pidetään keskiviikkoisin, niin us-kalastusveneitä.
"Normalisoinnin" kön kuitenkin, että voimme tottua
nimissä käyttävät Japani ja Etelä-
Korea nyt samoja kalastusvesiä, ts.
anastus on laillistettu. Ja koska Ja-~
panilla on suurempi ja parempi laivasto,
on selvää, ketä tämä "yhteistyö"
hyödyttää.
Toinen sopimusklausuli koskee
ja päästä perjantai illan harjoituksiin,
jossa käytämme runsaan kaksi
tuntia kuoromme hyväksj. Eikö
niin? Pyritään myös siihen, että
olemme säännöllisesti ja aikanaan
mukaan. Uudet laulajat öval sydämellisesti
tervetulleita, .loka rakas-
Unkarilaiskuvaus
TVssa marrask. 2 p.
CBCn Newsmagazine-ohjeImassa
nähdään "Unkari yhdeksän vuoden
jälkeen"-nlmisessä ohjelmassa kuvauksia
heimolaiskansamme Unkarin
elämästä sellaisena kuin Unkarista
V. 1956 Canadaan "pakolaisina"
tullet, tanssijatar Agota Gabor
ja valokuvaaja Mike Lente. sekä
Newsmagazine-ohjelman tuottaja
Bill Cunningham Unkarin viime kesänä
näkivät. Tämä ohjelma esitetään
tiistaina, marraskuun 2 pnä.
Ennakkotietojen mukaan ohjelman
yhteydessä vertaillaan nykyajan
Unkaria siihen, minkälaisena
miss Gabor Unkaria muistelee 9
vuotta sitten. Ohjelman ala- tai lisä-nimenä
on "La Bolshi Vita"' millä
halutaan sanoa tai kuvata, että Unkaria
pidetään yhtenä kaikkein va-paamielisimpänä
11 ä- E u r o o p a n
maista.
Miss Gabor on ollut oppilaana
Budapestin kuuluisassa taideteatte-rissa.
Hän osallistui myös hallitus-vastaisiin
oppilasmielenosoituksiin
yhdeksän vuotta sitten. Ensi viiKon
tiistaina esitettävässä ohjelmassa
nähdään miss Gabor tanssimassa entisten
kouiukumppaniensa kanssa,
joista loiset ovat nyt Unkarin baletin
jäseninä. Hänen enonsa, tunnettu
sanomalehtimies; jota sanotaan
30 vuotta kommunismille omistau-i
f ^ n ^ l ' ^ y ^ ^ ^ ^ ^'^hä"^^'" kuo-: luneeksi henkilöksi, keskustelee
90.000 heistä tunnustautuu fctela- ,otoiminnasta. tulkoon hän mukaan j mi.ss Gaborin kanssa nykyelämästä
omaksi ja ystäviensä iloksi ja nau-! ja -hallituksesta sekä vie hänet rau-tinnoksi.
Kyllä siellä laulamaan j hankokoukseen.
oppii. Ei siinä-taivita mitään erikoisuuksia"
sillä sellaisia "tavaili-
KieltSytyiniaäc»! h y v ä k s ] ^ ^ ^ kami0BtäSj»^msrintSi-maa.
yhdeluliienviMehiilf^ kM-ningas
Yrjjö III vaati vuosia sitten, että hän neuvottelee ran8kalai$^n
liittolaisemme (Lafayette), mutta ei kenraali George Washingtonin jä
Amerikan kapinallisten kanssa.
— Senaattori Geo. McGovern, U.'S. Farm News4ehdessä.i";
"LAULAJAISIA" SOTAA VASTAAN
Bauhanlaulnt kaikuivat New Yorkin suuresta musiikklkaJfcuksei*^
Carnegie Hallista syyskuun viime päivinä, kun kaikkiaan 30 erir eflij^t^
kuultiin «Sing-faa for Peace in Vietnam" ohjelman yhteydessä.'2j800i*en^
kUöä käsiitävä yleisö osoitti kaikkein voimakkaimmin suosiotaan Ican-canlaulajatar
Joan Baezin puheelle, jossa tämä julisti: >
"Minä esitän yhden pyynnön yleisön joukossa oleville miehille'—älkää
olko yhteistoin^innasaa sotaväkeen ottamisen kanssa." v
llliUss Baezin ohella ohjelnuussa esiintyivät\m.m. kansanlaulaja'Ilie^^^
dore Bikel; näyttelijätär \ ViVeca* Lindfors, jbka luki Berthold Brectitin
"Parable of the Buming House", ja kansanlaulajat Pete See^ei* ja Phil
OchB. "~ -
Fasistit ja heidän sukulaisensa olivat vimmoissaan tilaisuuden johdosta.
Heitä oli eaapnnut aina Connecticutista asti- pitäi^ään t ^ o ^ l i ä än
sotavastaista alaisuutta vastaan. Nämä fasistit eivät itse mene "Vietnamiin
kuolemaan asiansa puolesta. He haluavat lähettää sinne Asiedkan
äitien poikia.—Naisten Viiri. ^^^^^^ , ;
ELÄKKEITÄ OUSI KOmmTTAYÄ JA
IKÄRAJAA ALENieTAYÄ - MH
(Jatkoa sivulta 1)
takin muutoksia sen parantamiseksi,
^aissa tulisi varata eläketurva suuremmalle
osalle Canadan työläisistä
ja se, että estettäisiin mahdollisuus
jotta työnantajat voivat vapautua
heidän selvästi todistettavissa olevasta
velvollisuudestaan mikäli on
kysymyksessä voimassaolevat teol-lisuustyöläisten
eläkesuunnitelmat.
Siinä tulisi olla kohta, minkä perusteella
voitasiin siirtää raskaassa te
ollisuudessai sellaisessa kuin mei-.
dän, työskennelleet työläiset mah
dollisimman aikaisin eläkkeelle.
Me käsitämme, että näiden vaalien
kautta voitaisiin edistää edelleen
suunnitelmaa Canadan jpohjois-ten
alueiden kehittämiseksi ja ke
hoitamme jotta pyrittäisiin vaatimaan
kaikilta poliittisilta puolueilta
lupauksia tämän suunnitelman
edelleen kehittämiseksi. Kiinnosta
vinta tässä yhteydessä on erikoisten
verohuojennuksien -myöntäminen
maan pohjolan asukkaille, alueen teollistaminen
ja sen suunnattomien
luonnonrikkauksien hyväksikäyttä
minen.
Me ehdotamme kansallista l^li$Ö
minimituntipalickaa. '
Me ;ehdotamme jotta työnt«kijoille
sallittaisiin $2,000 tuloveroyäpatis
avioliitossa oleville edelleen isii,O0O
ja $550 jokaista lasta kohtaan >r-tackoittaen,
että esimerkiksi avioliitossa
olevan ja yhden lapsen isän
ei tulisi olla velvollinen maksamaan
tuloveroa hänen vuosiansionsa ensimmäisen
$3,550 kohdalta; , r
Meidän kär-^ksemme mukaan nämä
ovat alimmat tavoitteet; jptka
voisivar taata vakaamman aseman
Canadalle. niin kotimaassa kulli
ulkomaillakin sen pyrkieasS ole
maan vaikuttajana köhtl rauhaa,
turvallisuutta ja edistystä. j?v
Eri kansallisuus^ 4
ryhmillä jrhtdnen^
vaalikokous 31 p.;
Toronto. -—Canadan kahssdUsut^
ryhinien neuvoston tohaii^
Bathurst St. sunnuntaina^ hÄak |
Tags
Comments
Post a Comment for 1965-10-26-02
