Vapaus, February 21, 1967

              Urheilua
Kuulumisia
Antero Rauhanen
voitti 15 kmn
murtomaahiihdon
. Quebeci ^ Antero Rauhanen,
Sudburysta, voitti Canadan talvi­kisoissa
vliicon vaihteessa 15 k i ­lometrin
murtomaahiihdon kulta­mitalin,
saaden voittoajaksi
1:01^44. Toiseksi ttili Marty Rau­tio
ajalla l:02i21 ja kolmanneksi
'ttili Nils Skuldru British Colum-biasta
ajalla 1:04.43.
Ampumahiihdossa toiselle tilalle
sijoittuneessa Ontarion joukkuees­sa
ollut sudburylainen Eero Mie­lonen
voitti näistä kilpailuista tä­män
joukkuekilpailun hopeamita­l
i n.
Kaksi Inuvik-tyttöä Northwest
Territoriesta, vei naisten murto­maahiihdossa
kaksi kirkkainta mi-,
talia ensimmäisen kerran kotiseu­dulleen
kun Janet Tourangeau voit­ti
naisten sarjan 5 kilometrin mur-
^tomaahiihdon ja A n i t a A U e n sijoit­tui
toiselle tilalle. Kolmannen, eli
pronssisen mitalin vei Jackie
Crawford, Ontariosta.
Canadan- murtomaahiihtomesta-ruUskilpailut
pidetään Suomiran-nalla.
Sudburyssa, alkaen keski­viikkona,
ZZ. päivä kello 10 ap,
j o l l o in hiihdetään 30 km. matka.
Kilpailut jatkuvat sunnuntaihin
asti jolloin hiihdetään mm. 50
kilometrin matka.
Suomelle tuli
täysiiosuma Grenoblessa
Autlrans. — Suomen ampuma­hiihtäjien
viestijoukkue Heikki
Fiöjt, Martti Jantuneh, Kalevi Vä­häkylä
j a E r k k i Ala-Hönkolä kruu­nasi
komeasti Veikko Kankkosen
sunnuntaina aloittaman suomalais­menestyksen
Grenoblen esikisoissa
valtaamalla kisojett viimeisenä päi­vänä
viime" viikon maanantaina
viestikilvan kultamitalin. Suomen
joukkueen aika oli 2.15.26,0 ja en­nakkosuosikki
Norja hävisi kovan
taistelun jälkeen vain 14 sekuntia;
Ampumahiihtoviestin lopulliset
tulokset: 1) Suomi (Heikki Flöjt
2 ohilaukausta,' Martti Jantunen O,
Kalevi Vähäkylä 1 ja E r k k i Ala-
Honkola 1) 2.15.26,0, 2) N o r j a d v ar
Nordkild 2, Olav Jordet 3, Torgeir
Talleraas O Ja Jon Istad 0) 2.15.40,6.
3) Ruotsi (Sture Ohlin 0; Tore
Eriksson 2, Holmfrid Olsson O ja
Olle Petrusson 2) 2.18.30,9, — 14)
Canada 2.37.45,0.
13-vuotias tyttö
loistokunnossa
voimistelukilpailussa
Quebec. — Canadan ensimmäi­set
talvikisaty joihin osallistui y l i
1,800 urheilijaa päättyivät tääl­lä
sunnuntaina ontariolaisten va­kuuttavaan
joukkucvoittoon.
British Columbia tuli maakun­tien
välisessä kilpailussa toiseksi
ja Alberta kolmanneksi.
Kolmetoistavuotias tyttö, Terc
McDonald, Scarboroughsta, Ont.
voitti voimistelukilpailuista 4 kul
tamitalia j a yhden hopeamitalin.
Lisäksi hän sai osuuden kulta ja
hopeamitaliin joukkuekilvassa.
Stenius leikattu
USA osti Grenoblen
televisioinnin
Grenoble. — Vuoden 1968 Gre­noblen
talviolympialaisten televisio-oikeudet
siirtyivät viime viikolla 2
miljoonalla dollarilla amerikkalai­selle
radio- ja tv-yhtymälle ABC:lle
(American Broadcasting Company).
Sopimuksen allekirjoittajaosapuo-let
olivat olympiakisojen järjestely­toimikunnan
puheenjohtaja Albert
Michallo ja A B C : n varapresidentti
Roone Arledge.
Koskaan aiemmin ei tällä alalla
sopimusta ole kirjoitettu näin suu­resta
summasta. Sopimus antaa yh­tymälle
yksinoikeuden televisioida
kisat Yhdysvaltojen kautta;
Port Arthur. — B i ole tullut pit­kään
aikaan täältä mitHäft kuulute­tuksi,
vaan nyt kuitenkin muistui
mielfeen asioita joista tulee pakista.
Nyt enslhhäkiH tledoitan rhaail
Jihalte, että ICanäainvälistä Haisten^
päivää vietetään täällä jätjestön
haalillä: tnaäliäkuun 12 päivänä ja
tilaisuus alkaa kello kaksi iltapäi:;
väliä.
Tilaisuuteen Oh vafattu paljon
h y v p ohjelmaa, mm. meidän kai-ku-
kuöfontrae tulee esittämääh kau­niita
lauluja. On myös ipuheita, ru­noja
jne.
TilalfiUUs on järjestetty eH kan­sallisuuksien
kesken. Siis Ottakaa
tämä Huomioon ja tulkaa joukolla
viettämään tätä ai'vOkaätä Juhlaa
316 Bay St. haalille.
No niin, sitten ovat naiset päfit-tSneet
Jfifjestöä oikein roimat
Rummage^myyjäiset Ja ne pidetään
maaliskuun 4 päivänä meldätl omal­la
haaliUamme. Kaikenlaista tava­raa
lahjoituksina otetaaij mielihy­vin
vastaan. Siispä Jäämmekin odot­tamaan
tästä tilaisuudesta jotakin
erikoisen suurta ja kun joukkona
viedään yhteistyötä eteenpäin,
niin se tulefe Varmasti hyvin onnis­tumaan.
Sitten taasen on tiedossa leivos-ja
käsityömyyjäiset ja ne pide­tään
huhtikuun ensimmäisenä päi-vähä
meidän osuusliikkeessämme.
Ottakaapas naiset tämä huomioon­ne
Ja alkakaa kiireellä tekemään
käsitöitä tätä tilaisuutta varten.
Nämä myyjäiset ovat aina hyvin
onnistuneet Ja tulevat nytkin onnis­tumaan,
kun vain otamme koko
joukolla asiasta kiinni. Siis monen­laiset
lahjoitukset ovat erittäin ter­vetulleita.
Sii.s pistetäänpä tytöt töpinäksi,
että saamme taasen nähdä hyviä
yhteistyömme tuottamia tuloksia.
Tyyne.
Eteläpäässä tpimitaan
paperlkaitipdnjah hyväksi
SöUth Porcupltte. —= tefvelsiä
täältä lumisesta pohjolasta. Täällä
ort' rtykyääh niin kova talvi, että
sitä e i ole ollut tämäh miespolven
alkalia. Jotkut vanhemmat ihmiset
tietavat kertoa, että väin 1014 oli
ollut tämäh sorttinen talvi, mutta
kukaan ei voi tätäkään sen pafem-
•min todistaa. Me siis'elämme ja la-l)
IoiMime lunta joka päivä.
•Mutta lukijani hiitteko viime lau-antaln
Vapaudesta sen presidentti
Kekkosen puheen? Se on parhaim­pia
Jpuheita mitä on Suomesta kan-laututtUt
tähne Atlantin rapakon
taakse. Ja kiitos lehdellemme, - että
.^e otti sen kokonaisuudessaan. Mi­nusta
tuntuu, että on vain Vähän
suurienkin valtioiden päämiehiä
jotka ymmärtävät kansaansa ny­kypäivän
valo.ssa niin kuin Kek­konen
ymmärtää; Toivoisin, et­tä
kalkki Canadan suomalaiset
lehdet painaisivat sen lukijoi­den
opiksi ja nautinnoksi.
(f . •» . ••.
Samaa on sanottava Helien Tar-me
aina osallistuneet voimiemme
mukaan. Niinpä riytkin. Kun leh­temme
tarvitsee apua paperin os­toa
varten. Se asia ymmärrettiin
täysin Ja lahjoitettiin kassastamme
aika nätti summa. Samalla kehol­tamme
kaikkia lehtiemme lukijoita
tekemään lahjoituksensa ja Ilmol­tamme,
että aslamiehemme välittää
lahjoitukset: pelille, jos ette itse
•niitä lähetä. Mutta jokaista pyyde-,
tääri hUdltiHmaan tämä yhteinen
asiamme, että lehtemme .saapuisi
jatkuvasti jokaisen tilaajan luo
säännöllisesti.
Kokouksessa keskusteltiin Jo alus
taV^striensL kesän rahoitustyötä,
koska lehtemme on ilmestynyt Jat­kuvasti
kunniakkaan 50 vuOtta, niin
sitä tarvitaan nyt yhtä kipeästi,
kuin siiloin kun se antoi ensimmäi­sen
nSytenuiheronsä ulos.
Siinä kokouksen yhteydessä asla­miehemme
esitti tavdn omaisen
vuosiraporttinsa, Jossa todciliin et­tä
liikevaiHtomme on ollut 1966 ai­kana
kiitettävän hyvä, ja että tilaa-
Tiistai, helmik. 21 p. —'Tuesday, Feb. 20 1967 Sivu 3
Korkeus ei
haitannut
Kurentsovia
. Mexico City. — Y l i kahden kilo­m
e t r i n korkeus merenpinnan ylä­p
u o l e l l a ei o l e haitannut pahem­min
painonnoston k e s k i s a r j a n maa­ilmanmestaria
V i k t o r Kurentsovia,
j o k a nosti Mexico Cityssä yhteis-tulok.
sen 460 k g . T u l o s on 7,5 kg
j a p a n i l a i s e n ; Masahl Ouchin viral-
Oulu. — Rainer Stenius ei osal­listu
kuluvan talven aikana USA:n ^
sisäratakilpailuihin. Syynä on hä-1 Hsta ME:tä parempi. Saman yhteis-nelle
suoritettu jalkaleikkaus. ker tuloisen Kurentsov saavutti äsket^
too Juha Väätäinen AlamösastaYh- täin myös kuubalaisessa Santa Cla-dysvalloista
Ouluun lähettämässään ''an kaupungissa.
kirjeessä.
Steniuksen kantapäästä on pols-
Kääpiösarjan maailmanmestari
Aleksei Vahonin nosti yhteistulok-tettu
akillesjännettä painanut luun- sen 335 kg, kevyen sarjan Nikolai
palanen. Rainer Stenius aikoo ensi
kesänä kuitenkin Suomessa olla en­tistä
ehommassa kunnossa. Mainit­takoon,
että viime talvena Stenius
filoitti sisäratakauden USA:ssa pon­kaisten
pituushypyn SE-numerot
Ö16. — PSP
Nagaitsev — 395 kg. raskaan kes­kisarjan
maailmanmestari Vladimir
Beljajev — 472,5 kg, kevyen ras­kaansarjan
mies Jan Tafis" —-477,5
kg ja raskaan sarjan maailman­mestari
Leonid Zhabotlnski
532,5 kg.
Mestarikertojain SUURROMAANEJA
F R A N K G. S L A U G H T E R :
JÄNNITTÄVÄ LÄÄKÄRIROMAANI
, LÄÄKÄRIN TULIKOE
289 SIVUA - HINTA SID. $4.65
M i k e Constant palaa kymmenen vuodnn poissaolon jälkeen loista­vana
k i r u r g i n a New Sal'omiin, jonka slummien kasvatti hän on_ Hä­n
e n tehtävänään on kaupungin sairaalan tason parantaminen. Työ ei
ole helppoa, j a sitä vaikeuttavat hankai^at ihmissuhteet, joista Mike
o l i turhaan kuvitellut pääsevänsä eroon kymmenessä vuodessa. Hän
huomaa edillecn rakastavan.sa Sandra Westiä, nuoruuten.sa toteutu­mattomien
haaveiden punnlukk.-iLsta naista.
F R A N K G. S L A U G H T E R :
VEDENNEITO
359 SIVUA - HINTA SID. $4^0
M i a m i - j o e n sui.SLomaa oli 1840-iuvulIa läpitunkemattomien eukalyp-tusrämeiden,
petollisten .suonsilmäkkäiden, alligaattorien j a hehkuvien
orkideain valtakunta. .Näis.sä luok.sepää.s'2mättömissä turvapaikoissa
pitivät viimeiset rippeet ahdistetusta seminoli-intiaanien helmo.sta
puo'Jaan valkoista maahantunkeutujaa "vastaän. Nuorella lääkärillä,
tohtori Royal Coella; oli ainoana valkoihoi.senapää.sy intiaanien .salai­s
i i n piilopaikkoihin. Mutta viimeisen veri.s*en taistelun vaiheLsfa ei hä­nenkään
o l l u t mahdolli-sta .säilyttää monetiti petettyjen punaisten mies­ten
luottamusta.
I V I L L I A M F A U L K N E R:
.VOBEL-MES/TARIN K U U L U I S A PÄÄTEOS
ÄÄNI JA VIMMA
306 S I V U A > « ^ HINTA SID. $5.30
Ääni Ja vimma, •William Fau^ pääteos, tuo Inieleen
sekä Shakespearen r a j u n voiman että a n t i i k i n draaman k o h t a l o n t u n -
nun_ Ulkonaisilta juoniaineksiltaan se on kertomus erään vanhan
etelävaltlosuvun hajoami.sprossesista. Tapahtumien keskuksena ' o n
Compsonien suku, joka hiljalleeh rapp-eutuu filosofisen mietiskelyn ja
v i s k i n parissa. . \''
J U N I C I I I R O T A N I Z A K I:
-UNIENsiLTA^^::-;^^
256 SIVNA HINTA SID. $5.25
Aniharva nykyisin elävä, k i r j a i l i j a on saavuttanut, sellaisen me.sta- ,
•ruuden j a herkkyyden kuin Junlchlro Tanlzakl. Hänen kertomuk.sensa
muistuttavat jnpanilaista puutarhaa. Jossa, maisema von kuin taikurin
keinoin sovitettu pienen pi-inelle alueelle, kokonaisuuden t a i luonnol­lisuuden
hiukkaakaan känsiniättä.
Laaja n M i n o v e r i ;'Unien s i l t a " on kuvaus Outoja polkuja etsivistä
eroottisista tunteista. "Sokean miehen kertomius" kuvaa taisteluja Ja
rakkautta feödaaliajalta. .
Tilatkaa osoitteella:
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD,
BÖX69 SUDBURY.ONT.
Ftaniken nopein
Oberhofin 'kilvassa
Oberhof, Länsi-Saksa. — Norjan
Johannes Harviken voitti miesten
30 km:n hiihdon Oberhofissa alka­neissa
kansainvfilislssä kilpailuissa.
Voittoajaksi merkittiin. 1.45,49.
Naisten 4 km:n hiihdon voitti
Itä-Saksan Christinfe Nestler ajalla
19.06.
vaiseh Canadan histoi-ia.sta Joka on Jamääräkih on pysynyt kokolailla
Jääpallon
MM-kilpailut
Helsingissä
Helsinki, (KU). — Jääpalloilun
MM-kilpailut alkoivat keskiv. Hel­singissä
ja Lappeenrannassa. N-liitto
Joka tähän mennessä on
korjannut kultamitalit kaikissa ai­kaisemmissa
neljissä MM-kisoissa
aloitti tälläkin kerralla vakuuttar
valla tavalla. Pääkaupungin uudes­sa
urheilupyhätössä Pirkkolassa
neuvostoliittolaiset eivät antaneet
Norjalle minkäänlaista yllätysmah-doHisuuksia,
vaan ottivat vakuut­tavan
5—0 (3—0) voiton. Tämän
perusteella Neuvostoliittoa on hie­man
konkarituntuisesta pelaajama­teriaalista
huolimatta pidettävä
edelleen selvänä mestariehdokkaa-na.
•
Lappeenrannassa iskivät yhteen
vanhat kiistakumppanit Suomi ja
Ruotsi. Vieraat pääsivät ensimmäi­sellä
jaksolla johtoon, mutta toi­sella
puoliajalla suomalaiset tasoit­tivat
Auvisen onnistuneella rangais-tuslyönnillä
lopputulokseksi: 1-—1.
Kokonaisuudessaan näitä numeroi
ta voidaan pitää oikeutettuna, vaik­ka
meikäläiset toisella jaksolla oli­vatkin
hienokseltaan tahdin mää­rääjinä.
Naapurien ensimmäisen
puoliajan esitys tasoitti kuitenkin
voimasuhteita.
Sarjataulukossa Neuvostoliitto ot­ti
odotetusti johdon kahdella pis­teellä
kannoillaan Suomi j a Ruot­si,
joilla on koossa yksi piste. Nor­j
a on kuparisella. Seuraavat MM-ottelut
pelataan torstaina, jolloin
Neuvostoliitto kohtaa Suomen Ou­lussa
ja Norja Ruotsin Mikkelissä;
SUOMI J A N L H T TO
T A S A P E L I I N OULUSSA
Suomi otteli hienosti Oulun kes­kuskentällä-
valonheittimien valossa
Neuvostoliittoa vastaan MM-jääpal-lo-
ottelussa selviten tasapeliin 1—1.
Se oli myös ensin Jakson tulos;
Suomen täysosuman laukaisi Seppo
Rounaja 42. minuutin pelin jälkeen
tasoittaen Evgeni Papiigihin kahta
minuuttia aikaisemmin ampuman
johdon. Neuvostoliitto oli kamppai­lussa,
hallitsevampi, joskin myös
Suomella oli omat paihostuskau-tensa.
Lars Näsman suoritti lois­tavia
pelastuksia ja hänen panok­sensa
tasapelitulokseeri oli ratkai-sevaa
laatua.
Mikkeliiisä käydyssä Ruotsi—-Nor­ja
MM-ottelussa Ruotsi joutui Odo­tettua
lujemmalle. Norja taisteli
tiukasti ja hävisi vain 2—1. En­simmäisen
Jakson tulos oli 1—0.
MM-jääpalloilun ratkaisuottelut
pelatunn lauantaina ja sunnun­taina.
Jatkunut Jo vuoden alusta alkaen.
Se on oppitunti meille, jotka vain
olemme kulilleet huhupuheita
tämän laajan maan menneisyydes­tä.
Kiitos Helen Ja jatkoa vain toi­votaan.
» ff » , , ,
Viime suttnuntairia pidimme osas
tomme vuosikokouksen. Toimin­tamme
ei tietenkään ole millään ta-,
valla kenellekään esimerkiksi kel­paavaa,
mutta nämä ihmiset, jotka
ovat olleet järjestömme mukana
Vuosikymmehiä, ovat aikoinaan teh­neet
järjestössämme suuriakin töi­tä
Ja tälläkin kertaa heidän sydä­mensä
sykkii kaikille niille hyville
asioille mitä järjestömme on teh­nyt
kansalaistemme hyväksi täs.sä
maassa, ennen kaikkea kulttuurin
ja luokkavalisluk.sen edistämisessä;
Muiden asioiden lisäksi näiden
ihmisten mielessä on Jatkuvasti Jär
jestömme perustamat sanomaleh­det,
Liekki ja Vapaus.,Niiden yh­teiseen
joukko tukemiseen olem-kuulumisia
Port Arthur. — 53 tavaravaunua
kasaantui yhteen paikkaan kun
CPR:n tavarajuna suistui raiteilta
Ral«igh-nimi8en pysäkin lähellä
noin 16 mailia Ignacesta länteen
päin. CPR.n matkustaja- ja tavara­junat
joutuivat kiertämään CNR:n
radan kautta. Nyt on kuitenkin
saatu yksi rata puhdistetuksi ja
on vapaa liikenteelle.
Onnettomuuden tapahtuessa oli
40 asteen pakkanen ja toisella ra­taosilla
on vielä huomattava mää­rä
tuhoutunutta nautojen ja lam­paitten
ruhoja pilkin rataa ja ym­päristöä.
Junassa oli yhteensä 85
vaunua, joten niisiä on palautettu
Winnipegiin jo y l i kaksikymmentä.
Ajaessaan autoa maanantai ilta­na
sai Anthony Cifarelii .sydän kou-ristuskohtauksen
ja törmäsi kadul­la
pysäköityyn autoon Victoria ka­dulla.
Pysäköity auto kuului sai­raanhoitajatar
VVardille, joka an­toi
Cifarellille ensiapua, siksi kun­nes
ambulans.si saapui; Mutta hä­net
julistettiin kuolleeksi lunnin'
kuluttua sairaalassa.
Kaupungin ja työläisten No. 58
union välinen uusi työsopimus täl­le
vuodelle hyväksyttiin yhteisten
neuvottelujen tuloksena. Viime
maanantaina kaupungin valtuusto
antoi sille vahvistuksen.
Sopimuk.seen kuuluu tällä kertaa
myös union jäsenmaksujen kokoa­minen
siten, että ne pidätetään
työläisten palkoista uniolle tilitet­täväksi.
Palkankorotus "puoliam­mattilaisille"
on 7 senttiä tunnilta
ja ammattilaisille 11 senttiä tunnil­ta.
Palkan nousu tapahtuu kahdes­sa
erä.ssä. Ensimmäinen' kaksikol­masosaa
eli noin 9.30 pi-osenttia
taannehtivasti tämän vuoden tam­mikuun
1. päivästä alkaen ja toi­nen,
yksi kolmasosa eli 4.65 pro-
.senttia astuu voimaan toukokuun 1
päivästä. Yhteenlaskettu lisäys
palkkoihin on 13.95 prosenttia.
T:. • ../ATH;
korkealla. Vaikka Jatkuvasti on leh­tien
tilaajia siirtynyt ajan rajan'
toiselle puolen; Viime vuonna saa­toimme
,"haudan vlepoon seuraavat
lehtiemme pitkäaikaiset- lukijat:
Matti Visti, Heikki Väyrynen,
Ernest Ylitalo, Heikki Tirkkonen,
Samueli Santti. Vilho Klmplsalo,
Roobert Harju ja A l i n a Rintamäki.
Kokouksen loppupäässä naisjäse­nemme
ehdottivat, että ostettaisiin
täkäläiseen yleiseen sairaalaan
T.V.j joka lahjoitetaan naisien osas­ton
Yleiselle puolelle. Asia sai yh­teisen
hyväksymisen Ja se tullaan
järjestämään lähiviikkojen aikana.
KUOLONSA ALISTA
Viime tiistaina nukkui ikuiseen
uneen Timminsin vanhainkodissa,
PohjoisOnlariossa yli neljäkym­mentä
vuotta asunut maanmiehem­me,
metsätyömies Kalle Vanhala,
joka sairasti useita vuosia vakavan
halvauskohtauksen saatuaan työ-j
maalla. |
Edesmennyt Vanhala oli syntyi­sin
Soinista. Oli kuollessaan lähes
64 vuoden ikäinen. Vainajaa lä­hinnä
kaipaamaan jäi 1 tytär per­heineen,
sekä laaja tuttavapiiri kan­salaistemme
keskuudessa täällä poh
joi.sessa. Jossa hän suoritti pitkän
päivätyön metsäteollisuusalalla.
"Salon Ruusun" ji!kiniaiitin1(eja
Toronto, — "Salon Ruusu" e s i ' !:ottavasti ja reippaasti. Liisa Pakft-tettiin
Don haalilla s u n m n ) t ; i i i i ; v : r i ! i en näytteli miellyttävästi, ensi-helmikuun
viidentenä päivänä. K o s - ^ortalaisena, tunnevaihtelu paikal-ka
ei lehdessämme ole ollut seljos-lhian. .
lusta sen esityksestä, niin lienee Meidän näyttämömme kuuluvai-paikallaan,
että siitä mainitaan,! suus on huono, joten näyttelijäin oii
opittava k.-iyliämiiaii enemmän ää-nivarojaan,
' Alaisinkin:. Jos joutuii
lausumaan repliikkinsä sivuttaih.
Tattis vain Liisa hyvää tulee . . .
toivon näkoVäni siWut. u^^
näyttämöllä. Eero Takala, ;Kfi'kkd-herrana
oli mielijinen'yllätys, ^
Suntiona, Eino TäiVäiÄfen o l i hial-nio,
pikkuseikatkin huomioituna,
yksinpä l i i v in napitkin olivat juO-poHhapissa,
oiemriie aina tottiineet
saamaan Einolta täysipainoista Ja
saimme nytkin. \'
Marcsin, hänen poikansa osa ölt~
John Passilla. isättSä kutllläiggfia
poikafta John näytteli Tubrinolliseh
hauskasti; Häneh i.sänsäjälsöisänsfi^^
jo aikoinaan näyttelivät •Jofeh' " l a -
valläoio" periytyy kaiketi SUktljuU-reen-'.-...
Meri Smerk, edellisen äitinä ail-toi
loistavan siiorituksen. Samoin
suoritti Elsa ROmanoff pienen tehr [
tävänsä mainiosti.
Unto Penttinen kylätuomarina, ai­van
paikallaan. Talonpojat, musta­laiset
Ja puhemiehet suiautuivat hy­vin
kokonaisuuteen.
. Suuri osa esityksen onnistumises­ta
kuitenkin lankeaa sen ohjaaijalle
Elsalle. Hermoja kysyvää hommaa.
Roolihenkilöittenllikuinäärän tässä
näytelmässä ollessa taVattomah. suu­ren
jä j'oidenkin rdolihenkilÖideri
itsekurih puutteesta ehkä Johtui,
ettei harjoituksissa olleet aina kaik­ki
mukana.
Yleisö palkitsi näyttelijät toistu­villa
sUositonosoituksilla j a poistui-vat^
esilyksen päätyttyä tyytyväinen
hymy huulillaan.
Kiitos hyvästä kannatuksesta. Jos
olen ollut vähän ankara arvostelus­sani,
n i i n en ole tehnyt sitä pahalla
vaan opiksi j a ohjeeksi. .'
Kiitollisena näyttelijöille ja E l ­salle
viihtyisästä illasta . . . '
— Poika Willowdalesta.
varsankin kun o li joukko nuorisoa
matkassa. Pääosilla oli ensikerta­laisia,,
joilta ei voinut odottaa sitä
mitä näyttämötöttumuksen omaa--
viita — kaikkihan me olemme ol­leet
erisikertalaisia, kun vaan muis­tamme
Ja tunnustamme heikkou­temme.
Esimerkiksi allekirjoitta­neesta
mainittiin: " K i ollut rakas-telija,
ei ainakaan näyttämöllä."
Kävihän se vähän 18-vuotiaan po^
Jan kunnialle ja siitä johtui, etten
ottanut esitettäväkseni,jnainitunlak
sia osia pariin vuoteen. Mutta tuli­han
se lopuksi eteen ja Kun vastus­telin,
niin johtaja~sanoi että "minä
määrään o.sat, etkä sinä." Mitähän
siitä muuta kuin yrittää uudemman
kerran, kun ei näyttämöltäkään
hennonnut luopua,
Olin kyllä aika myllyssä harjoi-tusajan;
sai toisenkin kelran ottaa
takaisin Ja varmuuden vuoksi vielä
kolmailhenkin 'kerrari. Kun näytel­mä
esitettiin, niin sama arvostelija
muisti edellisen esitykseni j a sanoi:
"Missä lienee oppinut, tällä kertaa
Oli esitys mukiihmenevä." Jos on^
nistuin esityksessäni paremmin,
n i in se oli ohjaajan ansiosta, ehkä
minun yrittelijäisyytcni oli apuna.
Pää.see lähemmäksi totuutta jos
seuraa tarkasti ohjaajan neuvoja Ja
joka vielä näyttää miten se tehdään.
Harjoituksissa on syvennyttävä o-saansa
muuten osan tulkinta jää
tpäselväksi, sanonta on oltava sel­vää
ja kuuluvaa — tietenkin tunne-vaihtelujen
mukaisesti.
Rakasteli jaa ei minusta koskaan
tullut, sen paremmin näyttämöllä
kilin sen ulkopuolellakaan. Nyt .se
ehkä o n k i n jo myöhäistä . . .
Minunhan piti mainita '"Salon
Ruusun" esityk-sestä, mutta kuinka
se nyt lipsahti sivuun.
Matti Rasmus, Janokseha, Ja hä­nen
vaimoansa esittänyt Helmi Ter­vola
veivät osansa uskottavasti. Im­re,
heidän poikansa Aulis Salosen
hahmossa, komea ulkomuoto eduk­si,
liikehtiminen, olisi ehkä saanut
olla hieman reippaampaa, mutta!
miellyttävä esitys. Seija Vähäranta
Mariana* ei oikein jaksanut nousta
vireeseen, unkarilainen ryhti puut­tui,
muuten miellyttävä ja hyvä en. j
Kaikkien näiden työn yhteisten I «ikertalaiseksi . . . Sylvie Sundholm.
vuosien aikana kuului Vanhala
myöskin lehtiömme L i e k i n Ja Va­pauden
-vakituiseen lukijakuntaan
kuolemaansa asti. - — H .
Tilatkaa Vapaus!
G y u r i n äitinä tulkitsi osan m a ' :
osti, .sanonta selvää j a kuuluva;; ,
k o h t i i n i n e n varmaa, V o i t t o Sa]oi<.
o(U'.llisen poika, e s i t l i vaativ.!"; :.
i i y v i n . Varmuutta osiiiity!;!..-;: •.-•
ä'inen voim:ikknutta. niin..lvv.
S.C.A. Urheiluliitto
virkailijoiden osoitteet:
Puheenjohtaja: Ake Hunnakko
90 Neville Park B v l d,
P u h e l i n O X 1-3195
Toronto Ontario
:ce
Sihteeri: Paavo Vaurio
49 Hiawatha Rd., Toronto 8, Ont.
Puhekin H O 6-8815
.Liiton rahastonhoitaja j a
naistoimikunnan jäsen:
xMartha TUrkia
5.02 Woodb!ne Ave: Apt. 18
• Torontoja. Ont.
.• . Puhelin 691-3477
Yrjö Rönn voi pienen:.osansa--'us-' •:.[.
H E L E X T A R V A I N E N:
1887 1 1987 Canadan historiaa
M-M-Jussi 43,5
Juhani .Järvinen luisteli Kallion
kentällä 500 metriä 43,5, joka on
hänen parhaansa tänä kaUtenfl.
Heikki Mattilalle merkittlih .ajaksi
4 5 , 3 . . . :
Jättiläismäki
Jugoslaviaan
Belgrad. — Uusi jättiläismäki
aiotaan rakentaa lähitulevaisuudes­sa
Planicaan Jugoslaviaan. Mäestä
suunnitellaan niin isoa, että peräti
160 m:n hypyt ovat mahdollisia.
Mäeh kriittiseksi pisteeksi on suun­niteltu
136:ta metriä.
' M a a i l m a n mäkiennätyksen omis­taa
nykyisin norjalainen huimapää
Lafs Grirti, joka äskettäin leiskaut­ti
Oherstdorffin mäestä tasan 150
rh.
(Jatkoa)
33. OSA
Samuel Hearne oli heti valmis uudelle matkalle,
mutta nyt oli ky.symys koska lähteä. Jos matkaili­jat
olisivat odottaneet kevääseen, niin he eivät olisi
voineet päästä arktikkaan ennen keskitalvea, jol­loin
koko pohjoinen on hautautunut paksun'lumi­kentän
alle, ja niin ollen olisi mahdotonta löytää
jokea, jota ho etsivät. Jos he lähtevät linnoitukses­ta
talvella, on heidän edessään kaikki talven vaarat,
suuret lumimyrskyt Ja metsänriistan puute. Kuiten­kin
intiaanit ehdottivat talvimatkaa lumikengillä.
kanootit voisi sitten tehdä myöhemmin Jos niitä
tarvitaan. Ja koiravaljakot hidastuttavat matkaa.
Muut englantilaiset eivät halunneet lähteä mukaan,
kun Hearne viiden intiaanioppaan kanssa lähti mat­kalle
helmikuun 23 päivänä 1770.
Heillä oli mukanaan vaan pienet kantamukset,
sillä he luottivat metsänriistaan ruoakseen, j a lepo-paikoikseen
he i l l o in kaivoivat lumikengillään tun­nelin,
jossa oli lämmin j a tuulen suoja. Matka kulki
samaan suuntaan kuin ensimmäiselläkin kerralla,
p i t k in jäätyneitä jokia ja järviä jotka olivat yhtey­dessä
Hudsonin lahteen. Huhtikuussa he pääsivät
tundra-alueelle, jo.ssa kasvaa vain pieniä kitukasvui­sia
puita, Jäkälää ja pieniä pensaita. E i näkynyt vai-
-koisessa lumessa yhtään jalanjälkiä, ei jänistä, ora-vaa,
ei lintua.
Hearne ei uskaltanut mfennä eteenpäin ilman
ruokaa ja oppaat ehdottiyatkin, että Odottavat " l i n ­tujen
kuuta", jolloin linnut suurina parvina palaa­vat
pohjoiseen. Kolme päivää heidän ainoana ravin­tonaan
oli lumi, vaikka intiaanit joka aamu lähti­vät
elBimäön riistaa.' Kolmantena iltana Hearne o li
yksin lumikuopassaflh, yö t u l i Ja aamu, eivätkä met­sästäjät
palanneet takaisin. Oliko hänet yksin Jä­tetty
tänne v i l l i in erämaahan? E i yhtään ääntä kuu­lunut
jäiseltä aavikolla, kun Hearne nälästä heiken-t.
vneenä nukahti, heräten metsästäjien huutoon. He
öiiVal löytäneet lauman peuroja, joita saivat puoli
tusinaa. Kunnollisesti levättyään joitakin päiviä, he
taas lähtivät eteenpäin Ja toukokuussa he kulkivat
tundra-alueella pohjoiseen.
Heti kuh lumet tundralla sulayat^ja jäät lähte­vät
Joista, tuhatpäiset kariboo-laumat kulkevat län­nestä
itään kesälaitUmilleon. Intiaanit ja .samoin
eskimot kerääntyivät jokien varsille, josta oli help­po
keihästää elukoita kun ne uivat jokien y l i . Intiaa­nikyliä
oli suuren joen rannalla kun Hearnen retki­kunta
uupuneena pääsi Karibou-joelle. Oppaat Keti
liittyivät metsästäjien joukkoon, ja pian olikin kai­killa
tarpeeksi ruokaa. Jäkälä oli hyvää polttoainet­ta,
lihaa savustettiin Ja varastoitiin, ytimestä tehtiin
pemmigania ja kalojakin oli joessa niin paljon kuin
halusi ottaa.
Hearnen oppaat eivät halunneetkaan merthS
eteenpäin, vaan päättivät viettää talven heimoläis-tensa
kanssa. Mutta Hearne oli ainoa valkoinen mies
tuhansien intiaanien joukossa, joista toiset kohteli­vat
häntä avonaisella vihamielisyydellä. Hänen atti-muksiaan
varastettiin ja kun hän vahingossa rikkÖi
kompanssinsa, päätti Hearne vielä kerran palata ta­kaisin
Prince of Wales linnoitukseen. Vihdoin säi
hän suostuteltua oppaat kotimatkalle syksyllä. Koi­ravaljakon
ja kelkan he saivat eskimoilta ruoka-tavarain
kuljetusta varten. Paluumatkalla ankatiit
myrskyt eksyttivät miehet, joiden aioana kompas­sina
oli tähdet taivaalla.
Jonkun aikaa harhailtuaan he tapasivat toiseft
retkikunnan. Se o l i Matonabbee, joka oli myöskin
kotimatkalla vuotuiselta turkisosto matkaltaan, lÄa-tonabbeen
joukkoon kuului kymmeniä naisia, jotk^
'ohjasivat täysinäisiä kelkkoja Ja tämä viisas mfet-sänkulkija
antoikin Hearnelle hyvän neuvon. "Nai­sia
pilaa aina ottaa mukaan pitkälle matkalle", hän
sanoi, "koska matkan pitää joutua nopeasti, on )4ä-ras
että miehet eivät kanna suuria taakkoja. Naiset
voivat paUlata jäniksiä Ja lintuja, laittaa ruokaa ja
valmistaa lepopaikkoja. N i i l i jää miehille aikaa pyy­dystää
suurempaa riistaa. Jos haluat, minä opastan
sinut Far-Off-Metal-joelle, sillä minä tiedän missä
se .on". •
Innostuneena otti Hearne tarjouksen vastaan,
olihan Matoflabbee tunhetuih erämaan matkailija,
mitä tiedettiin. Jo ennenkuin he pääsivät takaisin
linnoitukseen, oli seuraavaa piatkan suunnitelmat
valnillna, sillä Hearne halusi lähteä takaisin poh- ^
joiseen heti keväällä; Linnan kuvernööri antoikin
luvan vielä yhdelle matkalle, koska jatkuvasti Eng­lannista
oli painostusta uusien alueiden valloituk­seen.
Hearnelle annettiin määräys suostutella eski­mot
ja "kupari-intiaanit" yhtiön pyydystäjiksi ja
nostaa Britannian lippu suuren pohjoisen meren
rannalle.
(.Jatkuu)
iii!:!;i,:i::i!:iir;:!;!;iii'