Vapaus, February 12, 1955

              ,
puisitIia»antaina,!»Tjxukuim 12 p.—Saturday, Feb, 12;i»55
ra »Kft"
J
1
iÄUtfied noK €, 1917, AntlMricea
MMMtod d a » auOl tj tbe Podf
YkfapiMBCs; SOL oaie$ 0& 4>42M
EdiSoHa) QfOce C»8.4<4269. Jiusger
addroi: B « «9. ggdfcmx Ontarto,
AtffertMog ntes tqK» «piaicsuoa,
Tnuialattoo Irce of chsrge.
TBMJSBBflSATi : , ,
. lffcaj(»6kk,4,75
Neiivostoluton {»aiimiisteriat vaflulos
, J^koyiikosta saapunut'tieto/ että Neuvostoliiton pääministeri
'-^'"Maleiikbv.on eronnut, ja <ttä-mideksi'pääministeriksi, on hyväksytty
}^^raiel^esti marsalkka Bu]gam'n, on aiiieuttanut icohua kautta
-^^paaihnanV^ korostaen sellaisenaan kuinka tärkeä voimatekijä 'Neu-s
f!
%4
M.
'm mmm. AFLm ja CIÖ:ii yhdistäininen
l 7Ö5 tämä yhdistämispäätös toteutuu — kuten on luultavaa ja
i^^toivotUvaaf^^ se vetää Yiidysv^ saman x
% -katon alle 20 «vuotta kestäneen hajaannuksen jälkeen. Siitä voi muo-
1^ dostna valtava voimatekijä Yhdysvaltain yhteiskuntaelämään, sillä
l^kaikkiv nieikit niittaavat siihenp että muodostettava yhtenäisyysliitto
I /—jonka nimestä ei ole^vielä tietoa — tulee ryhtymään 15,000,000
IfesjMJestyneentyöläisen uuteen jättiläismäiseen ryntäyk- r
I ;'seen järjestymättömien työläisten järjestämiseksi.
I ^; . 'Kuvaavaa muuten on, että kehitys tapahtuu tässäkin dialektisesti.
' ^Kaksikymmentä vuotta sitten erosi A F L : s t a suhteellisen pieni unio-
!,-ni5tien:ryhmä, joka.korosti, että nykyaikaisten suurteollisuuslaitosten
työläisiä ei voida-järjestää jhnan ettei oteta suppeiden ammattiyhdis-
1^' -tysten tilalle käytäntöön sellaista järjestömuotoa, että voidaan jär-
I' jestää ammatista välittämättä kaikki yhden teollisuusalan työläiset
"-samaan unioon. Kuten muistetaan, tämä ajatus johti CIO:n perus-
|^;^tam[iiseen j^^^^
I 'i)eaan järjestymiseen Yhdysvalloissa ja Canadassa. On osoittautunut,
I.että öUteassa olivat ne, jotka sanoivat, että edislyksen ehtona -oli 20
'\ vuotta sitten uusien järjestömuotojeh hyväksyminen.
I iMutta niin voimakkaan sysäyksen kuin CIO;n perustaminen
l^lyöläisten: järjestymiselle antoikin, se e i kuitenkaan^^^v
1^ .päälle poistaa sitä haittaa, mikä työväenliikkeen hajaantumisesta
I väistämättömästi ailieutiiu. A F L m ja CTO:n keskeinen kilpailu no-l^
v petstutti;voimakkaasti'järjestymättömien järjestänustäy'mutta samalla
i^i^rtaa kulutettiin työväenliikkeen
i!£VoTmien mittelyyn. Ja sitä mukaa mitä enemmän joutui .CIO:n huip-ifipujohto
f oikeistolaisten kontrolliin, tyrehtyi työläisten järjestyminen
.^ijaTnäiden.unioiden voimavarat keskitettiin kummaltakin puolelta tur-
^inlolliseen ryhmätaisteluun. Kasvamisen j a voimistumisen asemesta
iovatviimevuosiimisekäAFL että CIO tallanneet paikoillaan ja me-
„ nettäneetkin jäseniä..
,' -' Idissä tilanteessaovat Yhdysvaltain edistysmieliset unionistitpit-
4kän aikaa suositelleet, että näiden uniokeskusten välinen kinastelu lo-i^
IMlettaisiin/jotta voitaisiin rkeskit^ kaikki voimat taisteluun uhkaa-
^;';^^.tdouspulan j a sodanvaaran torjumiseksi,^^^^
^ >tymättömien t}röläisten järjestämiseksL
^ Y 'Juur;i tällaista yhtenäisyyttä ovat kummankin keskuksen rivijä-
Ifesenet fe^^ tämä rivijäsenten painostuksen johdosta on
JäiAFttn j a C I O : h johdon välillä käyty näitä yhtenäisyysneuvotteluja,
sjoidenrperusteella allekirjoitettiin yllämainittu sopimus. Tämä yh-
^distämispäätös on luonnollisesti alistettava A E L : n ja CIO: n vuosi-
^konventionien tatif ioitavaksi, muttasiitä huolhhatta voidaan olettaa,
«että näiden järjestöjen yhdistäminen toteutuu vielä tämän vuoden
' aHcana.
Pv :S^s järjestöjen yhdistäminen — j o s .niiden ,
liyhdistettyä ;vounäa käytetään järjestymättömien työläisten järjestä-jtiimisen
j a uhkaavan talouspulan torjumisen hyväksi — tulee epäile-
|tniättä muodostumaan suureksi edistysaskeleeksi Yhd3^altain työ-
IfiiVäenliikljeen h i s t o r i a ^ Sellaisenaan on sitä lämpimästi ter\'eh-
^^dittävä.^ ^ .
tämä^r^ukainen pääfflinistertvaihdos a
£>|>?<K3kehintojea Tpmahdusmaisen l a ^ u n New Yorkissa, Torontossa jne.,
<j^öit/sen johdata'harjoitettu-kannunvalantaa sekä päivälehtien pals-
' liöijla että kqrkeissa Jiallituselimissä,
'^^t.fc^ljfeilteönrsanottu sanoi presidentti Eisenhower, että pää-
':>^mi|n^teiivaihdos, kuvaa'muka tNeuvostoliitossa ilmenevää sisäistä
/tyytyniättöm3ryttä — vaikka ^lalenkov nimenomaan lausunnossaan
korosti, että puolue j a hallitus on täysin yksimielisiä siitä, ihitä teh-
'^>^läroän pitää/
Joiutta yleisempänä "sananselityksenä'' on kuitenkin ollut tämä:
p-^Mälenkovin ero kuvaa sitä, että Neuvostoliitto "luopuu" rinnäkkais-
'^«^ii-|||>enlstuneestajrauhanohjelmastaam on liienoi
|^tifflnustti$;siitä, että Neuvostoliitto ei olekaan toteuttanut sotaista
ohjelmaa, kuten on Washmgtonistä^ ja Öttawasta selitetty, vaan rau-i
'%,W'ohj^maaI^',Mutta kuka.tahänsa viitsii lukea Malenkovin, MOIO-K
Itoyin ja Bulganinin, Iau5Unnot,\hän jää myös täysin vakuuttuneeksi
^^<£iiitä, ^ttä-Neuvöstolfiton uusi hallitus tulee edelleen jatkamaan'rau'
y han ohjehnaansa. Totta on, että Yhdysvaltain lohnesta on kärjistetty,
: kimsainväiistäjtilannet ' Formosan, kaappaus j a suunnitelma Sak-
^ Jsan nnliterismi henkiiiöherättämistä varten; on luonnollisesti jännit-§
/ ^ h y t Icansaiiivälistä ,tilannetta —- mutta ^ siitä lankeaa Yhdysval-
."^loiUey eikä Neuvostoliitolle, joka .pääministedvaihdoksen yhteydessä
r itekl tä^in tiettäväksi, että se (Neuvostoliitto) ''haluaa kilpailua Yh-
^'dysvaltain kanssa rauhanomaisessa tuotannossa, mutta ei vetyponi-
''i,nuen vahnistaniisessa" — kuten «Molotov asian esitti.
K; , Jotkut yliviisaatovat näkevinäänj, että Neuvostoliitto luopuu nyt
.itampanjasta' kulutustavarain tuotannon lisäämiseksi —^ vaikka CVIa-
</']^ov jihnenomaan korosti erolausunnossaan, että tätä kampanjaa
,'iullaan jcdelleen jatkamaan, ja^tehostamaan huomioonottaen se tosi-
. asia, etteikulutustarvrkkeiden tuotantoa voida, jatkuvasti lisätä, ellei
'^•huolehdita siitä, että raskaan teollisuuden tuotannon lisääntyminen
pysj)^ jatkuvasti etualalla'.^' ^ ' ' -
> ' ^\Canadalaisiiia meillä ei ,ole mitään syytä lähteä niiden villien;
/:/'**seiitysten'fmtiluän^mitä ön viime päivinä annettu. Parempi on, j a |
(^.v^emniän pettynnylcsiä^saamnie kansakuntana kärsiä, jos suhtau^
^^4ti|i^[Qe ahoihin sellaisina'kuin ovat - r etkä sellaisina kuin toivoi-; ]
'^'Siimne/joko.oikein tai väärin, niiden olevan.
Kysymyfcsiä ja
vastauksia
QDEBECVN aiAAKVNNAgSA
Bjftrmjfi Jos henkilö on tuUut tyd^
kprytuimäkii sy4!&nidm JohOost^
'to h{<n<^>'ji Tn??Tffftn>ffV"^t ^aada^-halli'
tukselta. tydlorvyttamjryBavnstttsta
Quebecin naaaJcuiuiassa. Bliten i a mis*'
i ä sitä pltäM hakea: — Neuvosta k i l*
toUtnen. ' "
Vasteos: Meidän tietdäksenune lifl
Qu^>e6in maaKunnagga ole kä^rtän-nösnl
sellaisia, tydkyvyttömyyseiäk"
keU& Icuin o n Ontarioesa Ja; Joissakin,
muissa maakunnissa; £ A v u n tatpees-
«a olevat voivat mahdollisesti saada
apua liyväntekeväisyjroiJärjestdilfcä.
Kuten muistetaan eritti liittovaltion
hallitmi viime vuoden .lopulla:; maar.
kunnille sellaisen ehdotuksen; että
liittovaltion, hallitus makeaa puolet
maakuntien iyökynrjrttömyyseläkkei'
den kustannulcsista; j a : sellainen: sor
plmushionnof esitettiin myöskin :Que-becin
maakuntahallitukselle. Sen J o h '
dosta pidetään mabdolUsena, että Que
becissa säädetään, piakkoin työkyvyt-tömyyfieläkkeitä
korfteva laki koska
liittovaltio-maksaa puolet, siitä Joh­tuvista
^kustannuksista.
Kehoitanune teitä r .tiedustamaan
avunsaantiintnahdollisuuksia kauppa­lanne
hualtovlranomaisilta.
Ho
G
wen
anadan
m- mm
l<aarrhniu npaive
turmioksi
Ivelui''
Jo» kasppamlnbteri Hoire J s^
Albertan plänbilstctl^ S fw
aaavst tahtmt» läpi» saa Ybdys^ /
valut Albertaäi^^
cnnenkiiin lÖ-Canada. Oheelll-nen^
IVjuhfivtonln laporttf»^ i<mka;'
Flnanelal^Post Jolkalsi tammlk.
22 pnnaioerossaan, paljastaa sen;
ettämr, Howo on tolmlnat: tYh-^vv
dysrallaln haJIUoksen byväksi"
Ittvafessaan > Albertan Inonnon-- <
kaatua Montanaan:
Wa8hln«toiil -.-^ Yhdysvaltain uusi
suunnitelma Jialvan canadalaisen voir
man/ Saarniseksi kilpailussa^ canada-.
Mitä muut sanovat
AIKOVAT OSTAA MEIOXT
HALVALCA PROPAGANDALLA
IVaahincon.'—' Time-Julkaisun apu-lalstoIqcUttaJa
£dwln>Ck>ppsi sanoi tä­nään,
että yhdysvaltalaisyaatainen
mieliala on noussut/huippiiunsaCar
nadassa...
Mr. Copps ehdotti, että Yhdysval­tain
pitäisi käyttää enemmän rahaa
ttedonantopalveluun Canadassa vas­tustaakseen
siten;. Canadassakasva­vaa
nurjamielliu^yttä Yhdysvaltoja
Itohtaan, Hän s a n o i . C a n a d a n lehr
dlstön Ja Julkaisujen osoittavan, että
vaistexmiielisyys; Yhdysvaltoja koh^
taan lisääntyy Canadassa...
- • Globe and M a i l lehden uutis-tieto
belmik 8 pnä.
Canada on miltei
USA:n safeiliitti
sanoi ccf:iäinen
. ottava. —• bCF:läinen parlamentin
alahuoneen Jäsen . AUstair St'ewart
VVinnipegistä sanoi .olevansa (huo­lestunut
sen; llsääntymisen^,^^
mltä-yhdysvaltalalsten rahamiesten
Canadaan tekemät sijoitukset ;osoit-:
tavat. Canada on muodostumassa
Yhdysvaltain: satelUtiksi taloudelll-;
sessa suhteessa,Vsanoi, mr..:Stewart.
Joka vastustMialUtuksen. takuun: anr
tamista: n i i l l e . lainoille,. Joita c yhdys­valtalaistenrahamiesten
perustama
irans-Canada Plpe Llnes-yhtlö a i -,
koo ottaa^rakentaakseen luonnonkaa-sun
putkijohtolinja Albertasta Xtä-
Canadaan: Hän: sanoi; että ellei hal­litus
ehkäise yhdysvaltalaisten vaa­rallisia
sijoituksia tähän - maahan,
Joutuu Canada taloudelliseen orjuur
teen Ja että kun yhdysvaltalaiset r a -
hamiehet pääsevät tämän maan her-,
rolksi taloudellisessa elämässä niin
se Johtaa myöskin poliittiseen herruu­teen.
Mr; Stewart palautti mielim myös­k
i n sen, että C C P on vaattaut. että
kysymyksessä oleva putkiJOhtohnja p i ­täisi
olla hallituksen omistama Ja l e i ­masi
sen yksityisyrittäjäin Julkeaksi
hävyttömyydeksi, että he vaativat
hallitusta takaamaan tarvitsemansa
lainat. Siten hallitus omaksuu kaiken
vastuuvaaran Ja yksityisyrittäjät saa­vat
siltä voitot. Hän leimaat; canada-laiset
kapitalistit pelkureiksi Ja rauk­kamaisiksi
olennoiksi. Jotka. ovat a n ­tautuneet
riippuvaisiksi ulkomaalais­ten
kapitalistien sijoituksista.
Newfoiind]andissa o n
vielä runsaasti muuseja
Grand Falls, Nfld. — Samaan a i ­kaan;
kunmonillapaikkakuimilla C a ­nadassa
on kielletty muusin metsäs­tys,
on se . tuottavaa urheilumetsäs-tystä
Newfoundlandissa.
'Riistanvartija Art B u r t sanoi tiis-taUia,
että yksistään Sandy Laken
alueella viime Joulukuussa ammut­t
i in 141 muusia.
laisia tuottajia vastaan, toteutuu n o i
peasti. .
Yhdysvaltain suojatullien «varassa
canadalaisia metallintuottajia vasr'
taan kilpaileva yhdysvaltalainenvsur
lattoteollisuus on nyt siinä erinomai^
seasa tilanteessa, että sille annetaan
canadalaista luonnonkaasua, mikä
täyttää sen polttoainetarpeen yhdelr.
lä kolmanneksella siitä hinnasta; m i '
tä: sen on nyt; j a myös .sen canada-:
laisen kilpaihjahi ca. maksettava.
He (yhdysvaltalaisten' sulattojen,
omistajat), sanovat Jo saaneei^sa l u ­pauksen
siitä, että Canadan hallitus
antaa vientiluvan,> luonnonkaasuile; ^
Ja heidän anomuksensa Yhdysvaltain
tuontiluvan saamiseksi on kehittynyt
viimeiseen vaiheeseen asti liittoval­tion
voimakomissionir. kuulusteluissa^
.Tässä: uusimmassa; tapauksessa; on
k a yhdysvaltalaisella; yhtiöllä^ kaupl^^
pamlnlsterlHowen-kirje,..mitä pide-J
tään takeena siitä, että danadan
vientilupa annetaan< heti kun yhtiö
saa Yhdysvaltain. hallituksen tuonti­luvan
- ^
.-Anomuksen: Canaaan.: luonnonkaar
sun tuontia varten o n esittänyt Butr^
ten voimalaitos. Montanassa;/.Siitä
hyö:yisivät. : pääasiassa ; Anaconda
Copper Mining Co. j a American;
Smeltins and Refining Co. (St,: Jo-'
seph Leadin alayhtlö).
' T ä s s ä on se mitä tarkoittaa Cana­dan
luonnonkaasun antaminen Y h ­dysvaltain
terästeollisuudelle, kuten
asiaa on selostettu Yhdysvaltain voi-makomlsslonln
• kuulusteluissa A n a -
condan edustajan B.Caplesintoimes-:
ta. Hänen esittämässään lausunnos­sa-
sanotaan: •„,.,•,- ..,„.;.•.
Tehtaat; jotka tätä luonnonkaasua;
saisivat; antavat 12 pros. Yhdysval-;
tain kuparista', 25 pros.' Yhdysvaltain
sinkistä Ja 90 pros. Yhdysvaltain
manganeesista.
Anacondan Great f alisin tehtaan
tulisi maksaa kaasusta 18 senttiä t u ­hannelta
kuutiojalalta. Vastaava
määrä kivihiUtä: maksaisi senttiä
Muilla tehtailla vastaava määrä
kivihiiliä maksaisi 2 % kertaa. enem­män
kuin Canadan luonnonkaasu.; X
Montana Pdwer yhtiön edustaja
selitti, että hänen yhtiönsä ei voi
saada Yhdysvalloista* käytettäväkseen
uutta kaasureserviä — j a että.Yhdys-valtain
kaikki •: luonnonkaasm-eservit
loppuvat 11-15 vuoden kuluessa.
Montana Power yhtiön presldentt;
J . - Ei • Corette sanoi, että hänen, y h ­tiönsä
omistaa Canadan luonnonkaa-sureservlt
-Joita oli vuoden 1953 lo­pussa-
231 miljardia tuhatta kuutio-
Jalkaa. Hänen yhtiönsä: srrittää myös
ostaa luonnonkaasua muilta kentiltä
Se omistaa Juonnonkaasureservejs
Pakowki järvellä,' Etelä-Albertassa
(teknillisesti omistus on- mainitun
laitoksen alayhtiön Canadian Mon­ana
Co :n käsissä) ja. sillä on 16
tuuman kaasuputkilinja mikä tulee
kaasu-alueelta rajalle olevan toisen
alayhtiön (Canadiah Montana Pipe
Line Co:n) laitoksille.
Se (yhdysvaltalainen calayhtiö C a ­nadassa)
on anonut-vientilupaa; Jouv
ka perusteella se voisi lähettää Y h ­dysvaltoihin
päivittäin 100 milj..kuu­tiojalkaa
Ja,korkeintaan 20 miljardia
tuhatta kuutiojalkaa kaasua, vuodes­sa
tulevan 20 vuoden ajan. Albertan
Petroolin Ja luonnonkaasun suojelu-lautakunta
hyväksyi tämän suunni­telman
viime; toukokuussa . . .
PUOLVSTUS-VEBUKE
. A l b e r t a n : luonnonkaasun vient:
Anacondan tehtaille Montanassa jär-jestettim
"puolustus-hätätilanteen'-
varjossa. Jos uttawa j a -Washington
hyväksyvät nyt esitettävät anomuk­set,
siitä muodostuu tavanmukainen
liikesopimus . ^ .
' Canada suostui tähän sopimukseen
Yhdysvaltain'kiihkeän pyynnön pe­rusteella
v . 4SSO. heti^ Korean sodan
pulikeamisen Jälkeen,
Vaikka AJberta ei ollut ailhen men-
.nessä' nraltuuttanut 'Vielä^ rlatokaan
;lut>nnonkaasun maastavientiä, pää­ministeri
Maiming £UOStui< pyyntöön;
5jonka ,mr, .Howe esitti Yhdysvaltain
.puolesta.
Vaikka liitto- Ja maakuntahallitus
toimi näin nopeasti ^puolustus-hätä-'
tilanteeksi" siUoin leimatussa ^ olo-;
rsuhteessa,/niin Yhdysvaltain Jiittoval--
;tlon voimakomissloni- ei::kuitenkaan'
'pitänyt asiaa näin: kUreellisenä,';sil^
sen lupa tulivvasta .helmikuussa ,11952.
'Mutta nyt' on Albertan h a l l i i r^
suostunut siihen; että luonnonkaasua
voidaan lähettää Yhdysvaltoihin k a k ­sinkertaisin
annoksin seuraavan -20
vuoden aikana, ilman'mitään "puo-lustusvaatimuksiä'^
1 J05;v
feoa^^ yhtiön esittämiin lausuntoihin,
mr;Howe on myös luvannut antaa
vientiluvan,,
Montanan metallitehtaiden kivihU-likuh)
tus .on arvioitu osapuilleen sa-.
maksi k u i n on canadalaisten-sulatto."
Jen kiviihilen kulutuksen' h i n t a > T r a i -
lissa (BC:ssa) . . . .
Sen lisäksi, että yhdysvaltalaiset
yhtiöt yrittävät nyt saada><3anadan
luonnokaasun kustanmiksella ' alen-
•netttia polttoaineittensa lUntaa, y h ­dysvaltalaisten
sulattojen < tukena'.on.
myös yhdysvaltalaiset tulHt'.
Furateiniini —
UUSI SnneJääke
Biik». — latvian SNT:ii tie­deakatemiassa,
on ybtefstyösn»
prakttkolvfen tiätsSxien kanssa
fcehUcCty vasi arvokas lääkeaine
funufOiiiil.
«an» icdtaisell» IcidenSiscIla.
: iurvaasiiaakiiisella pulvetflla>:W':,
erittäin "arvddtalta paiantavia
^cminaisaaksla. Sen lioos telioaa
saftaaldla^; aHienttavatv-iailmiolift:
Kafbktiri nykyisin -tannetttdbln
antibioottisiin Ja^^synteettisQn lää:-
keäinaislln verrattuna on fmra-i<.^
llinl paljon tcbobhaam
UoOiin. miniä Usäk^ äuä, ei ole
nesafiivisia.-vafkiittiksia vereen eir
ka vecenkiertoelbiiiln. FoUuilUi-
:nia käytetään llnobsena märkiviin ^
haavoihin Ja- paiseisiin, jvakaviin
' laiuunnrtaniiln, ' palovanunolliin -
leHAaasten-.^ildlioltoon, 'angii­na^
Ja lavantantisairanksiin "^jne.
— Kaukoputken keksi Galileo G a ­lilei
1609. - '
Pelastakaa ihmiskunta
vetypommin tuholta!
Viiine lofcakuassa Japanin mo-r-^
nien naisjärjestöjen edustajat an­toivat
yhteisen Jnlistoksen, Jossa
kerrotaan : vetyponunlbobeilajen
ohrien järkyttävästä fcohtalostai^
sekä- Hiroshiman Ja NagasJ^in
banpnnkien : tolioamisesta, atomi^:::
. pommilla 9 vuotta sitten: Vetoo-'
m as on osoitetta koko maailmal- -
le ja ^^siinävaaditaan .vetypom-imlenc
valmistamisen ja^vb^rttämi-vH
sen kieltämistä;. Vetoomuksen
ovat -allekirjoittaneet .seuraavat ^
naiset;. - •i *
: Raicho Hiratsoka; Naisten Kan-'
saix^välisen;' DemiAraattisen vLU-:: i:
ton'(WIDF)^'varapuheenjohtaja
Ja Japanin ^naisjärjestön keskus-: >:
liiton pubeenjohtaja; EQdako \MA-;:§
raoka. Maalaisnaisten järjestöjen3;
vliiion pnheenjobtaja; .Itoe:;Ua-(>
mada.; Japanin:naisjärjes(ön; kes- y'
kuslilton Jäsen,; -Setsnko Hani,.,
Lastensuojelujärjestön varapari
heenjohtaja;^ NaofcoäTakapa;- Va-)
semnustososialistinen •' edustaja
parlamentissa ja- CJiiyose Chiba/
; Japanin. opettajaan -liiton' nalsy
ja<^ton johtaja.
Vetoomus' kntdun ^kokonaisuu­dessaan
senraavasii: '
: M a a l I s k u im ensimmäisenä päivänä
v. 1954, varhain aamull^;: suoritettiin
B i k i n i ^ atioUeUla; ^eteläisellä Tyynel-
-iä, valtamerellä amerikkalainen vety-l;
onunikokellu,Kolme 4 tuntia? räjähr
dyksen jälkeen alkoi r^diofiktiiylhen
liuhka äkkiä, laskeutua merellä. ' R a ­dioaktiivinen
tuhiaryöppypeltU kak-
3J&ymmentäkohne .pukuray! Mary; y :nv
japanilaista kaläiiiajäa; jotka- .lyös-
.centellvat - sadanviidenkyinnjenen
jsngl.. meripeninkulman V päässä. -atol­leilta,
' .
Suzue, joka 'on Pukuray-Marulla: o l -
Isen Shinzo Suzukin vaimo, «kertcrf
miehensä sairaudesta ensimmäisen^
/önä;kUh tämä ollvpalannufe-kotiinsa
tnaallskuun 14. pnä^ . ', • •
• '•Mieheni oli melkehi järjiltään kor­vien
ympärystän ja päänv, takaosan
kutiamisen. takia.; Seuraavana aamu­na
hän kärsi y l i koko'ruumifii Jeyln-neestä
käsittämättömästä ihottumas­t
a ja syyhystä. Hän kieriskeli j a h e i t ­telehti
vuoteessaan, itkien j a läähät­täen
kuin tuskallisen kuumeen kou­rissa."
Toiset kalastajat kärsivät myöskin
vatsakivuista;Hri'puli5:a,i palohaavots-'
ta, ihottumasta, väsymyksestä^ Ja
muista'Oireista;'Nämä:: ovat;:todisteta
tavastl' radioaktiivisuuden; aiheutta­mia
oheita. - -
Nämä kalastajat'ovat tällä hetkellä
lääkärinhoidossa > eräässä valtion sai-^
raalassa j a heidän tilansa näyttää,
vielär-;.neljä kuukautta
Jälkeen,';;sangen:.vakavalta: Heillä-on
lievää: kuumetta; :nu)kahalunfpuutet-ta
Ja.märkiviä',haavoja. Ja heidän
hiuksensa lähtevät. PaUnta heidän
sairaudessaan: on: kuitenkin .verta'valrv
mlstavien elinten, sellaisten kuin
esim; luuytimen;: vahingoittuminen:
;Ulkoisef ihovauriot eivät olleet yksin-^,
kertaisia .palohaavoja;: vaan radio-^^
aktiivinen'pöly :oU:-vahingoittanut
myös ihosoluja.^Tämän johdosta pu-:
naisten: j a valkoisten verisolujen ja
ydinsolujen lukumäärä' väheni suu-:
'^esti; Nykyaikamen lääketiede e l ' o le
;>keksinyt mitään-parannuskeinoa tä­ähän
tautiin: Potilaat makaavat vuo­teessa
kykenemättöminä tapaamaan
-omaisiaan, j a heille on sanottu, että
heidän täytyy olla lääkärinhoidossa
•koko elämänsä ajan.
, :: Neljätoista kahdestakymmenes- ; v
i : täkolmesta potilaasta on imimat-
, tomia miehiä, jotka:-eivät>;balaa::
: fnää mennä naimisiin; koska he
, pelkäävät, että heidän radioaktii-
- ;visnaden aiheuttama: sairanlensa:
:> tekisi fbeidän lapsistaan epämao-
< dostuneita.
:v Eräs heistä :sanoi tuskissaan; että
.«hän- haluaisi pudottaa vetypommeja:
Amerikkaan saadakseen .ameriUtalai-;
'set: käsittämään : s en kurjuuden ja
tuskan, joka heidän on n y t kärsittä-
-':vä. Useimmat heistä sanovat kuiten-
' km, ettei ainoankaan: ihmisen pitäisi
joutua kärsimään sellaisia henkisiä' Ja
^ruumiillisia kärsimyksiä kuin heidän.
J a he toivovat hartaasti, ettei atomi-j
a vetypommeja sallittaisi maaflmas-sa.
Qnnettomat kalastajat: ovat n i in
köyhiä,: että he tavallisesti: saavat
palkkansa-Netukäteen; kun he lähte-,
vät pyyntiin j a heidän vafanoillaan on
varsin : niukka toimeentulo.': «Vaimot
odottavat hartaasti miestensä paluu­t
a : myöskin taloudellisista syistä.
Mutta. heidän vinlehensä vietiinkin
:odottamatta .sairaaloihin radioaktii-
«visuudeni.. aiheuttaman sahauden.ta-;
k i a ; : näin heidänon mahdotonta elät­tää
perhettään.
: • -Kaksikymm :- kalastajaa
eivät kuitenkaan - ole tämän kauhean
murhenäytelmän: ainoat kärsivät: uh-r.
rit.Vetypommikokellut:ovat herättää
neetsuuimatonta=^ levottomuutta;; ja
ne:^ovat kaikkien ^japanilaisten:elä-,
imän: Ja: ravinnon :'uhkana.- Japanin,
kansan:ruokavaliossa:kala on mel­k
e i n ^ yksinomainen: valkuaisaineen
lähde. Japamiaiset valtasi pelko hei­dän
kuullessaan; että pyydetyistä ka- •
loista' on huomattu - suuren osan ole­van
radioaktiivisuuden' saastuttamaa:
;Tämä radioaktiivisuus-ei- aiheudu :sll-:
täi :että kalat: olisivat olleet alttiina
radioaktiiviselle tuhkasateelle; s vaan
se Johtuu radioaktiivisesta vedestä ja:
ravlnncsia, jota kalatr ovat syöneet.
Me pelkäämme suuresti, että
: lopullinen seuraus kalojen-radio-aktlivii/
Undesta tulee oIema~an se­kä-
kalojen lukumäärän että k a -
lalajien suuri väheneminen.
: . Vihannekset* hedelmät j a juomave­s
i osoittavat myöskfn voimakasta ra-'
dioaktilvisuutta j a olemme::siitä syys­tä
haluttomia koskemaan > ruokaan;
Kalastajien täytyy heittää satoja ja
tuhansia tonneja kalaa pois; senjäl-keen
kun • terveydenhqltoministeriön
virkamiehet ovat: tutkineet ne' geiger­ko
jeella.. Monet'ihmiset ovat rlopetta-i'
neet kokonaan kalan ostamisen. A i -
heelh^nen ja henkinen: hätä, on to­della
sknoinkuvaamaton: Näiden ko­kemusten:
Johdosta; joita' on mahdo­ton
ilmaista, ovat japanilaiset lausu­neet
julki inhonsa ja suuttumuksensa
vetypommikokelluja ja koko ivety-pommln
olemassaoloa vastaan.
:/ Naiset,::: jotka ovat, yhtyneet
kaikkien Japanin naisjärjestöjen
yhteiseksi - Uitoksi, rouva v Raicho ;
Hiratsuka puheenjohtajanaan, I. r,
ovat allekirjoittaneet: > Tokiossa .
: kamppailun ' allekirjoitusten - k e ­räämiseksi
- julkilausumaan.:;Joka >
: : vaaSil atom|i- . j a vetypommien: -
kieltämistä.
• Keräystä suoritetaan sekä kaupun­geissa
että myös pienissä maanvilje­lystä
harjoittavissa Ja kalasöajain
SITÄ
HABJOITIJSAJO ,
Auto ajoi hurjaa vauhtia si
pihalle Ja pysähtyi 'pääbveo
Huohottava nuori miefi-xyxii
tosta. \ •
Mikä o n hätänä, kyeg^
juossut sairaanhoitajatar,
Vaimoni '''Saa-:'9^päen.' 's-^nn
— No tuokaa sitten ^•^vaino
sisälle.
— E i käy vielä. Lapsi syntj
kuukauden kuluttua; h a l u s i n i i
keillä kuinka nopest^ti saato!
tänne.
KOUDEN EDESTÄ .
:._>—: Työskentelen kuuden ede
noL paikanhakija.
V'Mahdotonta, tuumi'työi
N i i n hyviä työmiehiä e i oldtaj
— Kyllä se on totta. iMin
vaimo'ja.neljä lasta. '
asuttamisia kylissä kaikkialla
/sa.^Moninpaikom''naiset ovat
kamppailun ::johdassa^>:-Kämp
on suuri kannatus kaikkien Ti
kerrosten j a e r i uskontoja tm
vien :ihmisten keskuudessa,
mennessä o n kerätty enemmä
20 : miljoonaa allekirjoitusta..
kuussa Japanin parlamentti h:
yksimielisesti vaatimuksen: ato
vetypommien, kieltämisestä ;'
atomienergian. Itansainvällstä 1
taa. Monet paikalliset rhaUltu
ovat hyväksyneet: samanlaisia'
muksia. Sen lisäksi: ovat mon
demiehet. professorit; ylloppilai
teUijat, työläiset Ja eri kansa
jestöt yhtyneet näiden aseldei
tämlstä'vaativaan:llikkeeseen.:
: : Elokuun ^kahdeksatta. ja:yhdc
päivää emme : unohda:. n i i l l oi
Näinä päivinä yhdeksän ^^vuotl
ten; pudotettiin atom|pommit:r:
h i r a a n j a Nagasakin kaupunkel
ne: tuhosivat nämä kaupnngil
kunnissa tapjpaen : satojatulia
V vanhuksia; naisia j a l a p : ^ . : V
ka yhdeksän vuotta on. kuin
on bävityij ja tuho yhä: olem
j a ihmiset kärsivät yliä
Tämän vuoden ^alusta ]äED(ie|
120 henkilöä Hiroshimassa^^frak
atomipommin: aibeuttamaanA'
rauteen. , '.
? On toimitettu lääkärlntarkasi
tutkittu •yhdentoista;:^^lhen:^a
raskaana olleen.' naiden .lapset.
naiset. asuivat * enintään .1400 n
etäisyydessä räjähdyksen tapaht
paikasta,: j a lääkärintarkastus:o
eitä ainoastaan,ybdelfä i^destä
lapsesta oli normaalin stuuruiner
kun heidät t u t i i t t i h i ^ vUäyuot
:Muilla lapsilla :oli{seUaihen:^p^^
tavallisesti on noinj vuoden - i k i
lapsilla; Heidän-;' epämuotoisuu
on ainoastaan yksi atomipoinmi
heuttamista oireista.
' J a p a n i l a i s e t ovat kolme kertaa
tuneet atomi-: j a :vetyaseiden:v(
tuksen alaisiksi.
Ainoaina näiden aseiden onn
tomina uhreina me emme voi - c
veloaki^tta: jokaiseen ajatteleva
ihmiseen maalimassa; jotta a
: laisten julmien aseiden kuin ,ve
: ponunien tuottaminen^ kokeilu
käyttö kieUetiälsUn. ...
Me vaadimnde kokeilujen välit
lopettamista yhteisillä : merillä;
kellu j e n ; : j o t ka ovat rauhalliste!
viattomien kansalaisten elämän. >
keinojen j a ravinnonsaannin u
(Jatkuu 3. sivulla)
PÄIVÄN PAKmA
>Cana(lan;uaionistisea liikkeen johtajat m-at aivan oikein ter\'eh-
<aineet<3I0:ii j a A F L i n yhdistämispäätöstä sekä ilmaisseet mielipi-
>.teeiKa, että se johtaa myös AFL:ään j a CIO:n kuuluvien unioiden
Y5[^l^istamiseen täällä Canadassa. KäytämiöUisesti katsoen se, tarkoit-l^
iaä^'sM/etd noin '600,000 jäsentä käsittävä T L C - A F L ja noin 400,-
»:ödO jäsentä käsittävä, C C L - C IO tulevat muodostaifiaan miljoona jä-sä
}^Jl<r^vA''aian tyoläbet järjestämään'— mihin-taisteluun on viime vuo-
;^jÄfiiiiiti ^ j o t t uttioltiklceemme varoja ja voimia haaskattu.
Tämä yhdistämisajatus on siis lämpimästi ter\'ehdittävä toimen­pide
myös täällä Canadassa, sillä sen avullh j a kautta voidaan mei­dänkin
maassamme aloittaa uusi suurkampanja järjestymättömien
järjestämiseksi.
Valitettavaa on vain tässäkin yhteydessä kummankin yllämai­nitun
uriiokeskuksemme.oikeistojohdon taipumus siihen, että mitään
ei muka voida tehdä täällä Canadassa ennenkuin yhdysvaltalaiset
unioporaot pääsevät keskenään sopimukseen. Tämä sellaisenaan pal­jastaa
sen perusheikkouden mikä ammattiyhdistysliikkeessämme on
— oikeistojohtomme^ulkeeitsetahdottomasti yhdysvaltalaisten unio-pomojen
talutusnuorassa. Mihinkään itsenäiseen toimintaan, he eivät
halua ryhtyä, huolimatta siitä, kuinka huutavasti Canadan työläisten
omat edut sitä vaativat. Tässä tilanteessa on erikoisesti korostettava,
ja täkäläiset maanmiehemme voivat omalta osaltaan myötävaikuttaa
omien unioittensa kautta siihen; että T L C : n ja C C L : n yhdistämisestä
tuTee muodostua mj-ös askel Canadan itsenäisen uniokeskuksen perus­tamista
kohti. ;AmmattiyhdistysIiikkeemme "itsenäistyminen'*^
yksi;poUtavin kysymys mikä tällä kertaa onCanadan työväenliikkeen
ratkaistavissa. • '
Pahasta ei pääse vaikenemalia
V Kalkki kapltalStlsten: sanomalehr
tien lukijat ovat varmaankin- tehneet
siman: havatanon kuin alleldrjoitta-lautkin,
että varsin monet lehdet vai­kenevat
hjrvln usein niille vastenmie­lisistä
asioista ja uutisista Ja halua­vat
puhua ainoastaan niitä huvitta­vista
j a miellyttävistä, asioista. Mon­ta
kertaa tapahtuu, että sellaiset vas-
"ienmlellset asiat koetetaan .< kiertää
•esittämällä asiat väärässä 'Valossa 'tai
vain osittain, mutta siitäkin huoli­matta
olemme:. havainneet useiden
Iditlen noudattaneen sitä kalltkehi
yksinkertaistata tapaa — että pahas­t
a : pääsee parhaiten vaikenemalla.
; -Nitopä esimerkiksi suuret.pälväleh-
- det eivät ole halukkaita tiedottamaan
< lukljakuimalleen sellaisista ••• asioista.
•Jotka koskevat eri maidenr kanojen
rauhanrakkautta. sen paremmin kuin
sellaisiakaan uutisia. Joissa kerro­taan
esimerkUcsiniistä tuhoista. Joita
atomi- j a vetypommit ovat Jo aiheut­taneet
n i i n luonnolle k u i n Ihmiskun­nallekin
j a tulevat' edelleen aiheut-tanoaan
tuleville ' sukupolville. Siitä
Johtui esbnerkiksi; että kun Canadan
xauhankongressin' edusta'jat kävivät
tammikuussa: Ottawassa hallituksen
Ja parlamentin jäsenten puheilla-niin
monet alahuoneen - Jäsenet ilmaisivat
että he eivät tietäneet terrassaan
mltääik siitä Oallup-ääneat^ksestä
mikä toimitettiinr tässä maassa yibne
marraskuussa; Monet - päivätebdet
vaikenivat tämän äänestyksen : s u h ­teen
siitäkin huoUmatt» että; ne:, orat
nudcsaneet^ sitä koskevista', tiedoista.
A s la on nähkääs siten että tämä ää­nestys
osoitti enemmistön Canadan
kansasta olevan rauhan puolella. Jä
koska Wan Streetin politiikka tähtää
uuden sodan -valmistamiseen -ja a l k a ­miseen
niin ei tietenkään ollut "so-pivaa'v
kertoa siitän että Canadan
kansa rakastaa rauhaa, varsiiildn
koska Canadan nykyinen hallitus
yrittää parhaansa' mukaan seurata
Wall Streetin sotapolitiikkaa. Seiiän
olisi ollut selvää «vastamyrkkyä siihen
sotakuumeeseen mitä maailman < her­roiksi
pyrkivät doIIarUmhtbiaat koet­tavat
kaikin mahdollisin kelnota le­vittämään.
VV Tämän-maan' suurlehdet
: k i m : ovat omaksuneet; erääksL tär­keimmäksi
: tehtäväkseen.^ sotakuu-meen
lisäämisen eikä-/vähentämisen,
Nim; mjkäUalahuoneeniJäsentra -va­listaminen
o l i kysymi^csessä,-lähetti
Canadan raxihankongressi; heille malr
nittua äänestystäkoskevat tiedot;
Icuten: tässäkin lehdessä aikomaan
kerrottlhL '
Parlamentin alahuoneen ; Jäsenet
ovat oUeet wöskbi-^ tietämättömiä
niistä tuhoista, Joita y e ^ - ; j a >at<mil-,
pommit- ovat; aiheuttaneet Ihmiskun­nalle.:
Siltä qrystä v a l i s t i : eräs- ccf :-
Iäinen rauhaa kannattava alahuo­neen
Jäsen virkaveUiäänirnäistäkin
asioista. - Ja- Icoska näistä.; asiolstai on
puhuttu liian vähän;otamme»vapau­den
painattaa- tähän niitä - koskevia
tietoja ,vlelä toisen kerran.. - •
- Japanin kätilöUlenr Järjestön jäse­net
ovat keränneet > tietoja-;, Hlrosbt-maan
pudotetun ensimmäisen atoml-
Yhdeksän: vuoden ajalta- kerätyt tie­dot
ovat kaikessa alastomuudessaan
seuraavanlaiset:
30,150 vastasyntyneestä- Joka / seit­semäs
oli jo syntyessään jollakin t a -
: vom vajavainen t a i ' epämuodostunut/
Kuollelnasyntyneltäotf 471; "kesko­sia
181. Elävänä syntyneistä •1,046
lapsella oli ivikaa : luustossa; lihaksis­sa.
Ihossa tai hermostossa; 429 pieno­kaisella
oU epämuodostuneet haju­j
a kmiloelimetr; 254 lasta sai atomisä-teilyltä;
kummlnlahjaksi epämuodq^:»:
tuneet huulet t a i kielen; öO' ns.; sUr:
denkidan; 243epämuodostuneat sisar
elbnet ja 47 epämuodostuneet: aivot.
Kokonaan vailla silmiä j a silmäluo­m
i a syntyi 8 lasta ^ ilman aivoja 25.
; Tohien : kapitalistisille suturlehdille
varsin vastenmielinen asla on kysy­mys:
työttömien lukumäärän alitui­sesta
llsääntymlaestä.;u^^ K o s k a halli-tushorat
haluavat puhua amoastaan
työssä: olevien lukumäärästä^ Ja siten
kiertää koko työttömiä kokevan ikä-
-väa' asian; seuraavat monet suurleh­det
samaa: politiikkaa.'Siitä: Johtuu­k
i n , että -uusien> töiden: aloittamiseen
ei ole kiinnitetty; taiiieeksiauurta huo­miota,
puhumattakaan nyt niiden o n ­nettomien'
;'työIälstett^ avustamisesta;
Joille:; e i : makseta > työttömyysvaktra-tusta.
,r ' ' '
'Kolmantena kapitalistien sanoma-lehdiUe
vastennolelisenä vastana' ovat
työläisten taistelut leveämmän leivän
Ja > parempien / työskentelysuhteiden
puolesta. ' K t m : ne i kertovatnäistä
työläisten taisteluista: n i i n t ^ h t uu
SO tavallisesti hyvin puolueellisesti
työnantajain • : Icannalta fcatsotttma,
kuten-nMpet^-unioideQv Johtajat-: ovat
nllxi moneen kertaan todenneet; M u t r
ta- miten -muutex^ >. asiat voisivat. olla'
-Icaan sillä luozmollisestihi^i kapitalis^
tien Jehdetlcertovat-asioista l^itär
kertakaikkiaan kuittaa asioita V£
nemalla.
Meillä on asiat kuitenkin nyt
onnellisella tavalla: että- on olem
työväenlehtfä;: sellaisia kuin esb
kiksl:meidän 'Vapautemme,, jotka
vät valkene epämiellyttävistä as
ta vaan kertovat niistä kaikelle I
solle totuudenmukaisella tavalla,
käli käytettävissämme; olevat läb
sen suinkin sallivat^" J a mikä on \
hyvin' tärkeätä, näistä asioista '
rotaan^ :työväen eikä :: kapitalis
kannalta katsottuna. >: Kuten: s an
eivät kapitalistit pääse epämielly
vi^tä asioistaan vaikenemalla. <;
' K a i k k i edellämaimtut toteamu]
on /kirjoitettu: siinä 'mielessä,: <
•muistettaisiin / Vapauden' levltysr
täys. Joka alkaa maalisk. 1 pnä
Jonka tarkoituksena on 2501,^ uuden
laajan hankkiminen. Vapaudelle,: J
on alhoa Canadan jsuomenkieli
työväenlehti. Uusien tilauksien'ha
kiminen on tärkeä-asia lehden t a i
delle koska Jokainen lukija ikäsitt
että sitä halvenuikksi lehden kusti
tammen ..tulee ' k u t a U n ; tilaajaa k
den mitä /tiseampia tilaajia lehd(
on.7:Asiaon'nähkääs'Siten, että.'
Icealla' työväen lehdellä el ole sellal
apu--ja tulolähteitävkuin on;eBim
kiksl tämän maan.kahdeUa nmt
suomenkielisellä lehdellä, / Jotka: si
vat/ kaikenlaatuisia '.suuria '^Icam
tusihnoituksia'', suurliikkeUtä. Joi
sen lisäksi ;ivlelä rahoittavat sen *t
tistobnlston" mikä - lähettää lehd
valmUksi suomenuettujä^^ Jdfjoitula
.ollakseen . varmat.' että . icapitallst]
politiikka on h y v in edustettuna nä
sä lehdissä.
'Arroisa< lukija! iMitft^ vqit -tcib
Vaiianden; levltysryntäyksen t onnisi
miselcsi? - FtUiasta ei p S ^ vaflceo
«Ä;^"ÄSp»?i{:;:v^ii;':>^^^^^ 'xJi^^.<r[-,<:.•.:>. •:/;:;^^':,/:-:-7;//''//:i-r-/:,::-:r.,:': • •:fi'^'^^if-'::^-vr''':m.^^^^^