Vapaus, October 3, 1964

              Sivu 2 Lauanlainai lokak. 3, p. — Saturday, Oct. 3, 1964
INDEPENDENT UABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
Established Nov. 6, 1917
Manager: E. Suksi
Editorial 674-4265
VAPAUS
(LIBERTY)
]?01tor: W. Eklund
Telephone: Office- 674-4264
Published thrice weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by,Vapaus
Publishing Co. Ltd.. 100-102 Elm St. West, Sudbury, Ontario, Canada.
, Mailing address: ^^^^^
Advertlsing rates upon application, translations free of charge.
Authorized as second class mail by the Post Office Department, Ottawa,
and for payment of postage in cash.
Mvmber,'b(jh J!CANÄDIAN;LANGUAGE RRESS
TILAUSHINNAT
Canadassar 1 vk. $9.00. 6 kk. $4.75 USA:ssa 1 vk. $10,00 6 kk. $5.25
3 kk. 2.75 Suomessa: 1 vk. 10.50.6 kk. 5.75
Totuuden puhujille oikeutta
Jokin aika sitten saatiin Ottawästa uusi todistus,~mikäli
siinä todistuksia enää tarvitaan, että totuudenpuhujan on
vaikea saada oikeutta.
' Ylläolevassa viitataan luonnollisesti mr. ja mrs. Ernest
Bergmäsin tapaukseen. Jos he olisivat valehdelleet ja sano­neet
uskovansa jollakin tavalla Jumalaan, he olisivat saaneet
• Canadan kansalaisoikeudet; Muttakun he sanoivat totuuden­mukaisesti,
että he evät usko Jumalaan, niin: tuomari W. W.
Leach kielsi heiltä kansalaisoikeudet vetoamalla siihen, etiä
"loppujen lopuksi tämä maa on. perustettu Jumalan alaisuu-
: dessa.",,'.,. • . . • • • • ,
Korkeasti oppinut tuomari Leach tietää kuitenkin, että
hänen lausuntoonsa kätkeytyy sievoinen valhe: Monet tässä
maassa syntyneistä canadalaisista lukeutuvat ateistien eli
jumalankielläjien joukkoon, mutta tuomari Leach eiole aina­kaan
meidän tietääksemme esittänyt, että näiltä canadalaisil-ta
pitäisi ottaa kansalaisoikeudet pois sillä perusteella,, kun
he eivät usko Jumalaan.
. '.Tässä on selvästi siis kysymys diskriminaatiosta ja virka­vallan
mielivaltaisuudesta, eikä: mistään muusta...
Pahin puoli asiasta on se, että Bergmas-pariskunta ei ole
. ainoa, jolla on kansalaisoikeudet'kielletty joko avoimen dis-kriminatiön
tai virkakunnan (tässä tapauksessa tuomarin)
mielivaltaisuuden ja ^virkavirheen" perusteella.
Canadan Oikeuksien laki julistaa, että. uskonvapaus on
. kansallisen elämämme yksi perusoikeus. .Kysymys uskosta
tai uskomattomuudesta on siis lain kirjaimen ja hengen mu­kaan,
kunkin yksilön omantunnon asia. Ja mistään "uskon-vapaudesta"
ei ole silloin kysymys, jos ihmisten on pakko
"uskoa" johonkin yliluonnolliseen saadakseen: kansalaisoikeu­tensa.
Tässä yhteyde.ssä olemme sitä mieltä, että Yhdistyneen
kirkon evankelisen.ja sosiaalisen palvelun komitean puheen­johtaja,
Rcv. J. R.Hord oli tuhannesti oikeassa tuomitessaan
tuomari Leachin mielivaltaisuuden sillä perusteella, eitä ••me
emme voi uskoa vapaasti Jumalaan silloin, jos emme saa:
olla uskomalla".
• Ja paras suosit us minkä mr.Bergmas voi kansalaisano-musten
puolesta antaa, oli hänen oma lausuntonsa: vMinä
olen mieluimmin ei^kansalainen, kuin valehteleva canadalai-nen.
Tämä maa on ollut minulle ja perheelleni hyvä, ja minä
katson olevani Canadalle velkaa sen, että minusta tulee hyvä
canadalainen."
O I K E U S M I N I S T E R I N T E R V E H D I T T Ä V Ä L A U S U N TP
Ylläolevat huomioonottaen meidän lehtemme tervehtii
•mitä lämpimämmin liittovaltion oikeusministeri Guy Fav-reaun
lausunto, että. hänen "henkilökohtaisen"' käsityskan­tansa
mukaan ei ateisteiita pitäisi kieltää Canadan kansalais-
'oikeuksia. Hän esitti viikon vaihteessa toistamiseen vihjeen,
•että Bergsma-pariskunnän pitäisi hakea itselleen oikeutta
korkeammasta oikeusportaasta mistä hän uskoi heidän, saa­van
korjauksen asiaan. Me:emme tiedä, mutta toivottavasii
•oikeusministerin lausuntoon sisältyi.käsityskanta, ellei asian-
;0jnaisille (Bergsma-pariskunnalle) tule tästä oikeusjutusta
"lisäkuluja. Jokatapauksessa oikeusministeri Favreau ilmai.si
•käsityskannan, että korkeampi oikeus myöntäisi Bcrysma-
•pariskunnalle kansalaisoikeudet;
: Yhtä tervehdittävä oli kansalaisasiain ministeri Reno.
'Tremblayn sunnuntaina esittämä lausunto, että hän ryhtyy
• toimenpiteisiin sen hyväksi, jottei keneltäkään muilla evät­täisi
enää kansalaisoikeuksia sillä perusteella,.että he eiyäi
kuulu johonkin uskonnolliseen ryhmään. Jos tässä vaaditaan
irriuutosta Canadan kansalaislakeihin, hallitus tulee esitiä-
-mään sellaisen muutosehdotuksen sanoi kansalaisasiain mi-
•'nisteri Tremblay. . •
M U T T A E N T Ä T O I S E T?
• Me iloitsemme vilpittömästi, jos Bergsma-pariskunta saa
lopulta oikeutta — kansalaisoikeutensa mihinkään valheisiin
turvautumatta. Me iloitsemme yhtä vilpittömästi siitäkin, jo.s
tapaus Bergsma-pariskunta ei enää pääse uusiintumaan.
Mutta entäs toiset? Ne joilta on viranomaisten muiden
virheitten tai mielivaltaisuuksien perusteella kansalaisoikeu­det-
kielletty?
Meidän on annettu ymmärtää, että tuomari Leach teki
pahanlaisen "virkavirheen" kieltäessään Bergsma-pariskun- .
naita kan.salaisoikeudel sillä perusteella, jotta he eivät "usko
jumalaan" — tai eivät ainakaan.ole valehdellen sanoneet, us­kovansa.
Tämän "virheen" korjaamiseksi on itse oikeusm.i-
: nisteri: Favreau antanut ymmärtää, että korkeampi oikeus- .
poras tulee k<ji-jaamaan tuomari Leachin-virheen ja rnyönlä-rnään
Bergsma-pariskunnalle kansalaisoikeudet.
Mainio juttu!
; Mutta tämä ei ole ainoa tapaus, jolloin kansalai.soikcuk-
.sia on kiellelly jok(; "väärien ajatusten", "väärien yhteyk­sien"
tili vi.ssi<;n "yliUiyksien puutteen", sekä "väärien sano^
malehtien" lukemisen ja "vääriin järjestöihin" kuulumisen
takia, riip|)uen nämä mielivallaisudel, joko ko. tuomarin vir­hetulkinnasta
tai ostettujen ja maksettujen "ilmiantajien"
tiedonannoista joilla ei ole "nikkelinkään" arvoa sen parem­min
oikeuden kuin tavallisten ihmistenkään silmissä.
Valitettava tosiasia on —^ ja se pätee kaikista tutkimuk­sista
ja parannu.^lupauksista huolimatta — että kansalaismi-nisteriön
virkailijat muodostavat vieläkin jonkinlaisen "val­tion
valtio.ssa"; heillä on kokonaan oma maailmansa .sikäli,
että heidän päätöksistään — huolimatta siitä kuinka järjet­tömiä
ja vahingollisia ne ovat — ei voida vedota mihinkään
muualle kuin it.se näiden mielettömien päätösten tekijöihin! :
Vallitsevien olosuhteiden mukaisesti voidaan naapurien.sa
kunnioitusta nauttivilta, rehellisiltä ja kaikessa suhteessa esi-
.^merkillisesti elävillä ihmisiltä kieltää kansalaisoikeudet kan-
Kiinaan edusfajat
sosialistimaisfa
Puolan, Bulgarian, IJnkarUi ja
Kuuban IiallUusvaltuuskuiUiat,
jotka matkustavat Kiinan Kansan-tasavallan
15-vuotU(juhIallisuuk>
siin Pekingiin, saapuivat viime
lauantaina Moskovaan ja jaikölvat
täältä matkaansa yhdessä Pekin-Äii
». ::• - .'
Tänään Moskovaan saapui Pekin­gin
matkallaan myös Romanian lial-litusvaltuuskunta,
jota johtaa' pää-minisleri
George Maurer. Päämi­nisteri
Hrusihtshev antoi tfinSän ro­manialaisen
valtuusikunnan kunni­aksi
lounaan ja keskusteli valtuus­kunnan
kanssa. ,
Täten Pekingiin matkustavat kaik­kien
sosialististen maiden valtuus­kunnat,
sillä kuten aikaisemmin on
ihnoiteltu, Neuvostoliittoa tulee
PekJn/^issä edustamaan valtuuskun­ta,'
jota johtaa ammattijärjestön
kcskusneuvoston puheenjohtaja
Giishin.
"Surullisen epätäydeJjiinen asiakirja"
sanoo lordi Bertrand Russell
Hammarskjöld-muistomerkki
YK. New York. — Y K n edesmen­neen
pääsihteerin Dag Hammarskjöl-dm
muistoksi paljastettiin YKn pa­latsissa
suuri lasimaalaus. Syyskuun
17 pnä oli kulunut kolme vuotta Dag
Hammnrskjöldin kuolemasta lento-onnettomuudessa
Ndolassa, Pohjois-
Rliadcsiassa.
Mosaiikkityö on 4.5 metriä pitkä ja
3.6 metriä korkea. Se kuvaa ihmis­kuntaa
rauhan etsinnässä. Mosaiik­kityön
vieres-sä on pieni pronssinen
laatta, jossa on viidentoista Dag
Dag Hammarskjöldin kanssa sur-,
maiisa saaneen YKn virkailijan ja
ruot.';alaisen lentäjän nimet. Muisto­merkki
tulee olemaan YKn palatsin
siiU-oeristörakennuksen olohuoneessa.
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Lempi Kajala, R;R. 3, New Lis-keard.
OnL, täyttää sunnuntaina,
lokakuun 4 päivänä 79 vuotta.
Yliciymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
Kotimaasta
. kysytään
Suomen Ottawassa oleva suurlä­hetystö
haluaisi saada yhteyden al-lainainittuihin
henkilöihin tai heis­tä
muutoin tietoja:
AHONEN, Kari KuUem (lapsi
synt, 1952).
AHONEN, Vera (o.s. Kuismin);
H K LFI. Reino Kalevi;
KEKKONEN, Jalo Artturi.
NYHOLM, Johan Albert.
salaisuusministeriön virkaili­jain
mielivaltaisten tulkintojen
ja kannanmäärittelyjen perus­teella
— ja näiltä kansalaisoi­keuksien
kieltäjiltä ei saada
edes minkäänlaista selitystä
siitä, millä perusteella he kur­jia
päätöksiään tekevät, eikä
iieidän uhriksiin joutuvilla ole
muuta vetoomusmahdollisuut-ta
kuin se, että kääntyvät uu­delleen
niiden puoleen, jotka
uskovat mieluimmin makset­tuihin
ja palkattuihin ilmianta­jiin
kuin kunniallisiin ihmi-
.siin jotka nauttivat kanssaih­mistensä
luottamusta ja arvon­antoa!
,
Alahuoneen istunnossa esi­tettyyn
kysymykseen annetun
hallituksen virallisen lausun­non
mukaan Ganadassa on kiel­letty
kansalaisoikeudet tuhan­silta
ihmisiltä heidän poliittis­ten
mielipiteittensä ja oletettu­jen
poliittisluontoisten yhteyk-siensä_
yuo'Rsi! Tässä myös, ku­ten
uskontokysymyksessäkin,
Canadan oikeuksien laki ei
kiellä kansalaisoikeuksia eikä
muitakaan vapauksia henkilön
poliittisten katsomusten ja ricn
tojen mukaan; Mutta miclival-t.
iisesti e,siinlyvät tuomarit
ovat kieltäneet kansalaisoi­keuksia
sillä perusteella — ei­kä
heidän mielivaltaisuutensa:
ole .sen vähemmän tuomittavia
siitä, vaikka he olisivat saaneet
salaiset poliittisluontoiset oh­jeensa
itse hallitusministereil-tä.
Tosiasia on, että kan.salais-oikeuksia
ei pitäisi kieltää ke­neltäkään
sen paremmin sillä
perusteella, että henkilö kuu--
luu tai on kuulumatta johon­kin
poliittiseen ryhmittymään,
liikkeeseen tai puolueeseen
kilin silläkään pohjalla, jos hän
ei satu uskomaan Jumalaan tai
on Häneen uskovinaan.
Lontoo. — Euroopassa mielipi­teet
Warrenin komission selostuk­sesta
vaihtelivat. Komissio sai kii­tosta
rehellisyydestään ja moit­teita
siitä, että asiakirja oli "epä-:
pätevä".
USArssa taas valtalehdistö lä­hes
poikkeuksetta kiitteli selos­tusta.
Myös presidentti Johnson
ja murhatun veli Robert Kenne-.
dy ovat katsoneet, että rikos on i
täten selvitetty. _
Moskovassa uutistoimisto TASS
sanoi, ettei "komission pitkä se­lostus
hälvennä arveluja ja epäi­lyksiä,
jotka ympäröivät tätä vuo­sisadan
rikosta — kuten Yhdys­valtain
lehdistö nimittää Kenne­dyn
murhaa".
TASS lisäsi selostuksen kilpail­leen
"taantumuksellisen amerik­kalaisen
lehdistön kanssa koetta-,
essaan tehdä tee Harvey Os\vald-ista
itseoppineen marxilaisen". —
On kuitenkin oteltava huomioon
se varaus, että hän ymmärsi
marxilaisuuden ja kommunismin
omalla tavallaan.
Englannissa. lehdet suhtautuivat
myönteisesti Jclosluksocn. Lordi
Bertrand Rus.sen moitti .sitä 'sm iil-lisen
epätäydelliseksi asiakirjaksi"
ja syytti komissiota yhtenäisyyden
puutteesta.
Englantilainen filosofi, joka joh­taa
"Kuka surmasi Kennedyn,"-ko-i
miteaa Englannissa sanoi komis­sion
selittäneen murhassa ilmennei­tä
häiritseviä epäselviä tekijöitä ja
sen jälkivaikutuksia. Selostus kui­tenkin
silmiinpistävästi jättää häl'
_ventämätlä epäilykset.
Russell huomautti selostuksen
•'väUtelevän_ nevvyorkilaisen laki­miehen
Mark Lanen esittämiä tosi-jsioita".
Lane kiersi Eurooppaa ja
luentosarjoissaan hän asetti kyseen­alaiseksi
väitteet, joiden mukaan
Le e Harvey Osvvald olisi toiminut
vksin surmates.saan Kennedyn.;
KiippumatonTimes sanoi, että re^
hellisyys on ilmeistä selostuksessa,
jota lehti myös kiitti perusteellisek­si,
vilpittömäksi ja erittäin huolel­liseksi
analyyseissa ja johtopäätök­sissä.
..
Konservatiivinen Daily Telegraph
oli sitä miellä, eltäVluskin olisi voi­tu
saada tehtyä laajempi ja taikern-pi
tutkimus".
Kommunistinen Daily \Vorker sa­noi,
että komis.sion päätökset "ovat
hyvin mukavat Yhdysvaltain hallit-sevaHe
luokalle".
Pariisissa Ranskan valtakunnalli­nen
lehdistö antoi selostukselle ti­lan
etusivuilla mutta esitti vain vä­hän
lai tuskin lainkaan lausuntoja,
liujltavasti sen johdosta, että useim­mat
lehdet menivät painoon heti;
.sen jälkeen kun selostus julkaistiin.
Italialainen Pease Sera sanoi se­lostuksen
sisältävän "kokonaisen
sarjan laiminlyöntejä, kiistanalaisia
kohtia, todistuksista vaikenemista
ia mielivaltaisia tulkintoja tapahtu­mista".
Tshekkoslovakian kommu­nistipuolueen
äänenkannattaja Ru-de
Pravo kirjoitti, että Warrenin
komission raportin todistusarvoa
vähentää suuresti se ;ettei komis­sio
voi osoittaa Osvvaldin teolle ai­nuttakaan
motiivia.
— Raportissa ei yritetäkään se­lostaa,
miksi komissiolla kului kym­menen
kuukautta raportin laatimi­seen,
sillä tutkimuk.sel suoritettiin
loppuun jo vuoden vaihteeseen
mennessä. " ~ "
Korostaen, ettei Osvvald tunnusta­nut
syyllisyyttään Rude Pravo jat­kaa:
Raportti ei valota Osvvaldin ei­kä
Rubyn osuutta riittävästi,- jotta
se tyydyttäisi Amerikan ja maail­man
yleisiä mielipidettä.
mimDiiminRiiiiiifiiniiiiniiiiiHimiiiiniinittiiniiiiiiinn^
Mitä muut sanbVat
diiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiin
100 VUOTTA
• ti
Länsi-Sal<sa hermostunut
Ranskan idän luotosta
Liittokansleri ErhanI (litkii ja pohtii "suppeassa piirissä" asianomai­sessa
ministeriössä suiiiiiiiteliiiia Länsi-Saksan asenteesta pitkäaikaisten
luottojen myöntämiscrn itäryhmän maille. Asialla on kiire, sillä ranska-lais-
neuvostoliittolaisol. kauppaneuvottelut alkavat lokakuussa ja tätä en­nen
Länsi-Saksan on saatava selville Katiskan lopullinen kanta sekä mää­riteltävä
myös omara.scntcensa.hyvis.sä ajoin ennen pääministeri lirush-tshevin
Bonnin vierailua.
Erhard lähelti presidentti de Ciaulelle kirjeen ennen tämän lähtöä
valtiovierailulle latinalaisen .Amerikan maihin. Siinä —•: vaikka kirjeen
autenttista sisältöä ei tiedetäkään — vaadittiin ultimaatumin luontoisesti,
että ainakin kaikkien kuutosmaiden (EEC) olisi sovittava yhteisestä poli­tiikasta
idän luottokysyinyksessä. Poliittiset ratkaisut on asetettava en­nen
taloudellisia asioita, sanotaan kirjelmässä ja jatketaan, että jos
myös Ranska myöntää valtion takuilla Neuvostoliitolle pitkäaikaisia luot­toja
ennen pääministeri Hnishtshevin tuloa, ovat Länsi-Saksan luottoval-tit
poliittisesti arvottomia.
• • • •».•.•».
Idän luottokysymystä käsiteltiin kuutosmarkkinoiden ministerineu­voston
kokouksessa IJrysselissä viime viikon lopussa. Kiertäen ja kaar­taen
komission ranskalainen varapuheenjohtaja Robert Marjolin ilmoitti,
että Ranska ei halua sitoa käsiään luottokysymyksessä; Samalla Marjolin
kuitenkin huomautti, että hän ilmoittaa Ranskan "lopullisen kannan"
lokak. 13. päivänä pidettävässä kokouk.sessa. Kun tiedetään, että ken­raali
de Gaulle palaa latinalaisesta Amerikasta vasta lokakuun jälkipuo­liskolla,
pidetään ilmeisenä, että kenraali on antanut "lopulliset" ohjeet
luottoky.symykse.ssä jo emien lähtöään. Toi.sin sanoen Erhardin viimeisin
kirje de Gaullellc lähetettiin turhaan. Ranska on jo ratkaissut kantansa
idän luottokysymyksessä. Saakoonpa .se ulkonaisesti millaisen silauksen
tahansa, pääasia, viiden vuoden luottoraja on jo ylitetty.
Erikoista katkeritntla iSonnissa on herättänyt tieto, että englantilai­nen
Humprcys and Glasgow on solminut noin kaksi viikkoa sitten .^,7
miljoonan punnan ja ranskalainen ENSA-yhlymä 64,.'i miljoonan frangin
arvoiset kemiallisten telitaiileii konekaupat Saksan Demokraattisen ta.sa-vallan
kanssa yli viiden vuoden ulottuvan luoton turvin. Englantilaiset i
ovat sitä mieltä, että länsisaksalaiset firmat tulevat kilpailemaan pitkä-i
aikaisine luotloinecn myös Saksan Demokraattisen tasavallan markki-I
noilla, jotta "ulkomaalaiset pidettäisiin pois saksalaisilta markkinoilta".!
•• — Libra.' . i
TANSKA EPÄUSKOINEN
Kööpenhamina. — Useimmat
tanskalaiset lehdet käsittelevät
maanantaina äskettäin julkaistua
VVarrenin raporttia pääkirjoituksis­saan.
Konservatiivinen Berlingske Ti-dendc
kirjoittaa: "Tapaus voidaan
iiyvin katsoa täysin selvilelyksi in­himillisten
mahdollisuuksien rajois­sa.
Tuomio on langeteltu, Oswald
on murhaaja".
Politiken loteaa komission työnsä
yhteydesä Joutuneen erottelemaan
tosiasioita valtavasta huhujen pal­joudesta.
Sosialidemokraattinen Aktuelt
kirjoittaa mm., ettei kukaan epäi­le
Warrenin komission selvittä­neen
kaikkea sitä, mikä on mah­dollisuuksien
rajoissa. Jäljelle jää
vain kysymys, sisältääkö raportti
myös historiallisen totuuden. Ra­portissa
selostetaan etupäässä
Dallasin tapahtumia ja mikäli sen
antama kuva on oikea, vapautuvat
tietyt etelävaltioiden äärimmäis-oikeistolal.
set epäilyksistä. E i voi
kuitenkaan kieltää, että jossain
kohdin esiintyy lähes epätodennä­köisiä
yhteensattumia.
Kööpenhaminan aamupäivälehdet
UT ja FCkstrabladet ovat yhtä miel­tä
siitä, ettei Kennedyn murhaa vie­lä
ole selvitelty.
F*]kstrabladetin mukaan VVarrenin
raportti on merkillinen asiakirja,
Joka ci sisällä mitään todisteita ja
epäily on kasvanut entisestään.
USA on pettänyt muun maailman
VVanenin raportilla.
BT toteaa komission vain ilmoit­tavan,
ettei se todisteiden puuttues­sa
voi todistaa mitään negatiivista.
Kaporti.ssa arvotcllaan murhaa nyt
niiden aihetodisteiden perusteella,
ioita valamiehistö olisi joutunut
punnitsemaan .syytetyn omaa seli­tystä
vastaan.
VAHAN LISAA WAKKEN
KOMISSION RAPORTISTA
Tässä viikon vaihteessa esitetyssä
(Jatkuu seuraavalla sivulla)
Päivälleen sata viiotta sitten perustettiin Lontoossa ensimmäinen
Kansainvälinen työväenliitto, 1 Ijiternationaali, yhdistämään Euroopan
eri maiden sekä Amerikan työväenpuolueiksi järjestynyttä työväenluok­kaa,
kirjoitti viime maanantaina Suomen laajimmin löviävä työväen päi­välehti,
SKDL:n äänenkannattaja Kansan Uutiset,ja selitti asiaa edel-leen:.'
„, .
Perustajina olivat jo tuolloin kansainvälisestikin tunnetut sosialis­min
perustan laskijat ja työväenliikkeen organisaattorit Karl Marx ja
Friedrich Engels. Heidän jo v. 1848 julkaisemansa Kommunistinen Mani­festi
j a siihen sisältynyt yhä vieläkin ajankohtainen tunnus "Kaikkien
maiden proletaarit, liittykää yhteen" olivat luoneet pohjaa työväenpuo­lueiden
synnylle Euroopassa ja ennakoineet 1864 perustetun I Interna­tionaalin
tuloa. /.(.
—-I Internationaalin misrkitys marxilaisten aatteiden ja työväenliik­keen
herättäjänä ja yhdistäjänä on kiistaton. Lapsenkengissään sata
vuotta sitten astuneen ja mitä moninaisimpia virtauksia sisällään pitä-neen
työväenliikkeenpä sen kansainvälisen järjestön heikkouksista huo­limatta
se loi pohjan sille kansainväliselle työväenliikkeelle, jota kom­munistiset
puolueet kaikkialla maailmassa tänään edustavat. II Inter­nationaalin
sosialidemokraattisten puolueiden johtajien petos toisen maa­ilmansodan
kynnyksellä ei tee tyhjäksi työväen kansainvälisen yhteis­työn
merkitystä ja tarpeellisuutta. Ja vaikka III Internationaali eli Kom­intern
joka lopetti toimintansa toisen maailmansodan aikana — eräis­tä
heikkouksistaan ja virheistään huolimatta- ei täyttänytkään kaikkia
siihen asetettuja toiveita ensimmäisen maailmansodan jälkeen synty­neessä,
kansainvälisessä kommunistisessa liikkeessä, voidaan sitä oikeu­tetusti
pitää I Internationaalin parhaitten perinteiden jatkajana.
Tänä päivänä jatkavat eri maiden kommunistiset marxilais-leniniläi-set
puolueet sitä työtä, jonka Marx ja Engels sata vuotta sitten panivat
alulle. Kansainväliset neuvonpidot ja yhteistoiminta eri maideni ja maan^
osien kommunististeij puolueiden välillä on tänä päivänä monin verroin
laajempaa kuin ennen. Mutta niin on myös kommunistinen liike, jonka
voimasta nykyhetkellä todistaa sosialismin voitto kolmannekselle maa­palloa
ja yli\40 miljoonan kommunistin ja heidän kannattajiensa järjes­täytynyt
joukkovoima eri puolilla maailmaa.
1. INTERNATIONALEN
JUHLA MOSKOVASSA
Moskova. — Juhlallisesti vietti
Moskova maanantaina I Interna­tionaalin
100-vuotisjuhIaa. Kuin'
taikaiskusta kaupungin kadut oli­vat
saaneet juhlaliputuksen, eri
puolille oli järjestetty Internatio­naalin
toimintaa kuvaavia näytte­lyjä,
ja päivän lehdet oli koko­naan
omistettu historialliselle
merkkipäivälle.
Päätilaisuutena oli Suuressa
Teatterissa järjestetty juhlakoko­us
ja sen päätteeksi pidetty suuri
juhlakonsei'tti.
Juhlakokouksen puhemiehistössä
nähtiin useita Neuvostoliiton ja
kansainvälisen työväenliikkeen ve­teraaneja.
SKPn ja neuvostohalli­tuksen
edustajia ja ulkomaisia vie­raita,
.luhlakckouksen avasi päämi-nisleri
Nikita Hrushtshev, joka ko­rosti,
että. porvarillisen 'hajoita ja
hallitie'- tunnuksen vastapainoksi
Marx ja Engels kohottivat prole-t:;
arisen inlerhationalismin tunnuk­sen.
Se on tärkein ja kallisarvoisin
psriniö, jenka internationaali on
jättänyt meille. Me ymmärrämme
internationalismin niin, että au­tamme
kaikkia vallankumoukselli­sia
ja edistyksellisiä liikkeitä. NKP
tulee omalta osaltaan vastakin täyt­tämään
pyhän inle: nationalistisen
velvollisuutensa auUamalla näiden
liikkeiden kehitystä.
Suuren esitclmäiil internationaa-listii
ia.sen aikana luotujen periaat­teiden
merkityksestä kansainvälisen
työväenliikkeen kehitykselle piti
Boris Ponomarjev. Hän tuomiisi
K i i näTr 7oht:i j i en ha jo t usloi m i n nan
ja selitti sen lähteen olevan, laan-lumuksellisen
nationalismin ja yk
silöpalvonnan. Toiminnallaan kii­nalaiset
johtajat auttavat imperia­lismia
ja aiheuttavat vahinkoa kan­sainväliselle
kommunistiselle liik­keelle.
Viholliset ovat iloissaan
kommunistien erimielisyyksistä ja
luulevat sen vuoksi saavuttavansa
poliittisen tavoitteensa, multa . he
erehtyväL Marxismi leninismi voit-t.
ia taantumuksellisen nationalis­min.
Kommunististen puolueiden
erimielisyydet ovat väliaikaisia ei
vätkä aiheudu sosialistisen yhteis­kunnan
luonteesta, sanoi Ponomar­jev.
Hän korosti myös, että eräät
.sos.dem.-puoluoet ovat nyt pyrki­neet
ottamaan nimiinsä internatio­naalin
perinnön. Oppi "demokraat­tisesta
sosialismista"' ei kuitenkaan
ole osoittautunut päteväksi; Vaikka
sosisalidemokraatiinen liike on saa­vuttanut'
eräissä maissa suuriakin
voittoja, ei työväenluokka ole mis­sään
noussut demokraattisen sosia
lismin avulla valtaan, Ponomarjev
sanoi., Muutamat sos.dem.johtajat
alkavat kyllä hyvin hitaasti myön­tää,
että he ovat olleet 'väärässä.
Brysselissä sosialidemokraattien
järjestäminä internationaalin 100-
vuotismiiistonx melskeissä 1 järjeste­tyssä
Ijongcessissa kuului myös jär-keviä
ääniä, jotka vastustivat sota­politiikkaa.
Ponomarjev sanoi, että I Inter­nationaalin
päivistä lähtien kansain­välisellä
työväenliikkeellä on ollut
koeleUu-,tapa"^käsitellä yhteisiä ky­symyksiä
neuvotteluissa. Nyt kun
ei ole oteiihässa yhteisiä internatio­naalin
tapaista kansainvälistä jär­jestöä,
on kansainvälisten neuvotte:
lujen merkitys entisestään. kasva­nut
P Ä I V Ä N PAKINA
OLYtAPlALAlSiA ODOTELTAESSA
Tokiossa lokakuun H), päivänä
alkavien, jäijostykscssä kaiket r l » ,
olympiakisojen lähestyessä tun­nemme
me vanhat penkkiurlioili-jakonkaiitkin
verennne hieman
kuumemmaks'..
Jutustelu kavoruslcM kesken
siirtyy yhä iiseamtniM j a luonte­vammin
olympialaisien pariin.
Puhutaan isieinnio in.iaii .Suomen
ja uuden kolimaamnie Canadan
olympiamahdollisuuksista - r - joko
sen tai tämän lajin voittaja - - tai
sijoittumismahdollisuuksista jne.
Kaikki tämä on tietenkin kuten
ollakin pitää.
Mutta erikoinen iiuoMiio kaik­kien
kansallisuus ja nuiKh-n rajo­jen
yli kiintyy kahden tirlicilujät-liläisen
Yhdysvaltain ja Neuvosto­liiton
voimien suuikoilokscen 'l'o-kion
.olynipialaisiss;i.
Kuten urliciiijat, pcnkkiurJKMli'
jat ja (avalli.sel pulliaisel Ijctä-väl,
näiden suurmaiden iiriieili-jat
kohtasivat viime kesänä loiscrn-sa
Los Angelesissa pidelyssii kuu-denne.
ssa vuotuisessa nKiaott(^lussa
— mi.s.sä hääräsi niskan päällä Yh.
dysvaltain maajoukkue. Kun tämä
oli ensimmäinen kerta, jolloin
Yhdysvallat voitti Neuvostoliiton
maaottelu.s.sa tämän kuiiden vuo­den
aikana, niin mielenkiinto on
sitäkin korkeammalla siitä, että
mitä tapahtuu Tokio.ssa. Pitävät­kö
jenkit nahkan.sa —- vai -nouse­vatko
Neuvostoliiton tytöt j;i po­jat
vuorostaan niskan päälle? :
Tiedämme, että. nionet urheilu-asioita
läheisesti seuraavat hen­kilöt
povailevat jenkkien hirmu-saavutUsten
perusteella voittoa
yhdysvaltalaisille. Tämän kirjoit­taja
on kuitenkin sitä mielipuolta,
että sitä voil'oa ci ole vielä kir-kos.
sa kuulutettu.
FCmme aliarvioi Yhdysvaltain ur­heilijain
loistavia saavutuksia ja
häikäisevän hyvää yleiskuntoa.
Mutta samalla kertaa huomioim­me
niyö.s .sen tosiasian, että Neu­vostoliitolla
on myös millä mällä­tään
ja mikä tärkeintä, Neuvosto­liiton
urheiluelämä lepää paljon
laajemmalla joukkopohjalla.
Yritimme viikon vaihtees.sa lu-tustiia
täkäläisten sanomalehtien
"NVeekend" julkaisui.s.sa präntät­tyyn
.laek Carrolnimisen "ensim-in;
ii.s('en' kirjoitukseen Neuvosto­liiton
urheilijain mahdollisuuksis­ta.
.Jos hänen jatkonsa ei parane,
tiiman ensimmäi.sen kirjoituksen
I)erusteella ei voida todeta muuta
kuin että mr. Carroll on kuin
"puulla päähän lyöty ja vähän
hölmistynyt".Hän yrittää politi­koida
puhumalla Jonnin joutavaa
armeijaelämiislä, tiipakoimispa-hetla
koskevista "luennoista" jne.
Mutta Carioilkin myöntää Mos­kovan
kiijee.ssään neuvostoliitto­laisten
sanoneen, että "meillä ei
ole milään salaisuuksia. Kaikki
tietävät tosiasiat meidän urheili-jaimhie
harjoilusmenlelmistä".
Perustellaksemme omasta takaa
käsityskantaamme, että Yhdysval­lat
ei ole vielä saavuttanut jouk­kue-
eli maavoitloa Tokion olym:
pialaisissa, meidän täyt.vy siis jät­tää
mr. Garroll ja hänen artikke­linsa
sekä perehtyä NL:n olym­piakomitean
puheenjohtajan Kon­stantin
Andrianovin tiedonantoi­hin..
Sivumennen sanoen hän huo­mioi,
että NL on osallistunut vas­ta
kelmiin olympialaisiin — Hel­singin
l.^Z, Melbournen 1956 ja
Kooman 11)60. Joukkueiden epävi-rallise.
s.sa . pistekilva.ssa pääsivät
neuvostoliittolaiset ensimmäisellä
keilalla tasoihin amerikkalaisten
kanssa; toisella ja kolmanella ker­ralla
he menivät jo tuntuvasti
edelle kilpailijoistaan.
"En usko erehtyväni sanoe.ssani,
että Tokios.sa joukkueemme esiin­tyy
ainakin yhtä menesfykselli-
.sesti kuin Roomassa", sanoo And-rianov..
Mi.ssä o n sitten Neuvostoliiton
II!heilumahdin perusta? Jo.ssakin
"armeijaelämässäkö" kuten cdel-;
liiniainittu Carroll vatustelee? Sii-nii
tapauksessa Euroopan "sairaa­na
miehenä* tunnettu Turkki oli­si
yliveto, koska siellä on suhleel-
ILsesti äärettömän suuri armeija.
Selitys löytyykin aivan muualta.
Neuvostoliito.ssa on tällä kertaa
.'38 miljoonaa aktiiviurheilijaa joi­den
lukumäärä kohoaa TiO miljoo­naan
vuoteen 1970 mennessä; se­littää
Andrianov.
Edellämainittu Jaek Carrol pu­huu
kaihomielin Moskovassa si­jaitsevasta
Leninstadionisla, mi.s-sä
hänen kertoman.sa mukaan on
jääkiekkokenttä, olympiavaati-riuikset
täyttävät uimahallit, suu­ret
tenniskentät, useita voimiste­lusaleja
ja ulkoilmastadion, mis­sä
on 100,000 istuinta.
Andrianov esittää lisäksi neu-vostourheilusla
eräitä muita tilas­totietoja:
'Viimeisen 5 vuoden ai-.
kana koripallokenttien määrä on
kaksinkertaistunut, lentopallo­kenttien
lisääntynyt 50 tuhannel­la,
jalkapallokenttien 14 tuhannel­la.
Korkeimman asteen liikunta-opettajia
kouluttaa 16 urheilualan
korkeakoulua ja 52 erikoisliede-kuntaa
. . . V. 19.55 valmistui 2,-
070 voimistelunopetlajaa ja ensi
vuonna jo 3,730. Lisäksi meillä
on 1,5 miljoonaa valmentajaa, jot­ka
eivät ole saaneet akateemista
sivistystä. Tarkoitan palkattomia
ohjaajia . , . Viime vuonna järjes­tettyihin
SNTL:n kansojen kol­mansiin
spartakiaadeihin osallis­tui
66 miljoonaa tervettä ja rei­pasta
kan.salaista.
"On selvää, että kymmenistä
miljoonista urheilijoista voidaan
valita' muutamia tuhansia erikoi­sen
lahjakkaita urheilijoita olym-pi;)
joukkuecn täysipainoi.seksi. re­serviksi,
niin että se riittää paitsi
Tokioon myös Mexicoon, mi.ssä 4
vuoden kuluttua sytytetään jäl­leen
olympiatuli."
Siinä on neuvostoliittolaisten
opiimi.slisuuden eli toivorikkau-den
perusta. Sitä ei voida liioin
jättää huomioonottamatta silloin
kun povaillaan Neuvostoliiton ja
Yhdysvaltain mahdollisuuksista
Tokion olympialaisissa.
Lisäksi tulee muistaa, että Los
Angelesissa olivat yhdysvaltalai­set
urheilijat ilmeisesti jo huippu­kunnossa
jotayastoin myöhäisem-mäh
kevään ja eräitten muilien
seikkojen perusteella rieuvosloHit-lolaisten
hiupputaso oli silloin vie-.
lä vasta "luvassa"; Sitäpaitsi olym­pialaisissa
ei ole koskaan -tehtailtu
ennätysten rikkomiseksi — siellä
on kysymys vain ja ennenkaikkea
voitoista sekä sijoittumisista ja
siinä vaaditaan urheilukunnon l i ­säksi
myös rautaisia hermoja.
Muistin' piristämiseksi ja olym-pialaispäivien
vertailujen varalta
lienee paikallaan palauttaa mie­leemme
e lä Rooman olympialai­sissa
(1960) sai Yhdysvallat 34
kultamitalia ja Neuvostoliitto 43:
Yhdysvallat 21 hopeamitalia ja
Neuvostoliitto 29; Yhdysvallat 16
pronssimitalia, Neuvostoliitto 31
sekä muita pistesijoja (4 5 ja 6)
Yhdysvallat 10. 9 ja 9, Neuvosto-liito
20, 23 ja 12. _
Canadan suomalaisina me toivo­tamme'
"Mljönriollisesti hyvää on­nea
ja 'menestystä ennenkaikkea
Canadan ja Suomen urheilijoille
Tokiossa, mutta samalla jäämme
suurella . mielenkiinolla seuraa­maan
urhcilujältiläisten suurta
voimankoilosta epävirallises.sa,
mutta silli 'tärkeässä pistekilvas-sa.-
Yksi .seikka vielä. Miksi Neu­vostoliitossa
'haaskataan" .niin
paljon kansakunnan varoja urhei­lun
edistämiseksi?
Siksi, korostaa edellämainittu
Endrianov, kun "meillä sanotaan
että me rakennamme urheilukent-.
tiä sairaalain asemesta".
Mieleenpantava ajatus sekin!
Ja siunatuksi lopuksi. Rohke­nemme
hiottaa, että Vapaus pys­tyy
täyttämään lukijakuntansa mi-nimitoiye.
et, myös olympiakisojen
uutisten välittä.iänä. Tässä mieles­sä
suosittelemme Vapautta tilat­tavaksi^^
kaikille urheilukärpäsen
pureman "saaneille kansalaisillem-.
me. — Känsäkoura.
/m