Vapaus, January 26, 1972

              ,Sivu2 ^ KesMvidlkko, tamranäik. 26 p. — WecL, Jan. 26,1972
VAPAUS
(LIBERTY)
iNDEPENDENT llABOR ORGAN
OjF FINNrSH CANADIAN5
)3stablbflied Ntnr. 6,1917
Pabilshed onee weekIy;;iWediie^
, IM Elm S ^ / W ^ Sndborr; Ctotailov. C a ^ ^
Advertlsinriates tlIlbft^a^lU«ti«ra^v<I^as^^ t»m of dunfa
' >^ - y Second CIa8S|^»iI ngtotnUon Niimber 1076
Mi Mo n i b e r . ' o f lh« ' CANADIAN lANGUÄG&PRBS
.^^{{^M, TIXAUSHINN^T:
3 blc' $3.00 Suomeen: 1 vk. |lliMf; ff kft. fföiT
• Euya^imolliBesti puhuen, kuka haluaa^ mennä ehdoin tahdoin
helyetiä esikartanolle tai tässä taj)auksessa. oikeammin ehkä helve-
^fn octotushuolieeseen ? ^
' ' l u k i j a anfekoon vastauksensa.
Meitta käytännön kaunalta katsoen Canada voi vissinlaisessa
"ijllaait^tea) ollartai oikeaznmin tulla tällaiseksi "helvetin odotus-httoneek8i''>.
^
' ' Meidän. lehtemme lukijoille j a canadalaisille rauhanpuolusta­jille
yleensä tämä on jo kauan sitten saadun tiedon toistamista.
Mutta läiljooniUe muiUe canadalaisille, jotka ovat riippui«iisia es-tähllshltaentitt
yksipuolisesta informaatiosta,^ tämä'pöj^styttö^^^
tosiasia'ön tielviainääiS Vasta nyt' *' ^ ^ > t
' ' Meidän-mielessämme on l ^ ä yhteydesE^ kautta maaihnas
tunnetun. am6rikk$laisen tieden^ehen. Ralph Lappin Tbronttifsski'
viiko'silbÄ^än^"inä'pitäniä'iWe. ^nikk tiedetSänt trf tÄpp
po»m?rtt^)^hitÄ Myö? tiedetään,, että t i i L a p p on sen jäl­keen
toiminut atomiaseiden- käytön rajoittamisen hyväksi,' sen hy-
-^rSiml/e^-ihtniskuntaa tuhottaisi atonUsodan Uekeiseä.
Muftft.' nieitä canadalaisia kMnnostaa erikoisesti s6 varoitus,
minkä hän meiUe'kansakuntalla Torontossa antoi s i l ^
SOItein^attojöii/
ofiimä aiittamattomasti käytettäisiin lopulta ydmaseita.
, jl&^ekirjoittainatta t r i Lappin kaikkia ajatuksia — esimerkiksi
s e U a i i ^ tofveaJjftttidua^ että strategiateB^^^ y
fM^imukseff, miiika allekirjoittamista hän toivoo kuten meidän
]i^tein«(ö/ lätäisi jotenkin jättää YhdysvalloiHe partimmat lähtö-ku()
t>atC i u y -sanoaksemme; tri LJap^ olimieleatämmö tuhannesti
öik^gssavsanoessaan; Toronton, puheensa: yhteydössär että canada-laisten
pitäisi olla yhtä paljon fciinhostuiieita SALT-neuvotteluihin
{Mtt^rikkiOaistenkin sillä "Canada on välima&na".
- "Jos'Yhdysvaltoja vastaan tehdään ydinasehyökkäys", sanoi
til'Lappi^'silioin tapahtuu ^kiertämättöitt^ las-
IcukliisuL'aikaisin'ja vasta pu^
täaa Canadan alueelle: j ^ . « .
a .-"Hyökkäys, Pohjois-Dakot;asäa;ja- l^nlanaasa (Canaäan r k -
j a l l a ~ V ) öleviaydinaseasemia v i ^
mästi
Canadast^*^
helvetti
T i i - ^ toivorikas nyt käynnissä olevien stra­tegisten''
aseiäenr^joittaniu^^ Hän esitti
omia katsantokwföJ«&^
kuunpanevasta vomi^ta* näissä neuvotteluissa^ mutta totea} kui­tenkin
:merkltöevästi: "Huolimatto^ niiden (superv^
yelgtayftnJakaanhnie niille ;kannatukaemme. Vuosi; 1972 onr kriittinen
vuosi a^däfca^säor^kontrollissa . . . " x
j a Neuvostoliitta ovat keskus-teHeefi^
pan^viiotta vuoroin Helsingissä j a Wienissä sopimuksesta
.strategisten aseiden kontrolloimiseksi j a rajoittamiseksi. Yleisesti
c(MefiEiSUK^a'toivot^^ että SALTrneuyotteluissa päästäisiin tulok-siilit
« ä a i ä ' ^ v « n a ' t s i v t^eist^ keväänä. Tätä olettiunusta on pe-
"liiäteltn/iniili; Btl^^ presidentti Nixon aikoo ke­väällä
i^örid9&^N€>im>stoliitossa ja kun hän tarvitsee marraskuussa
sucnitiiij^äi^a presidentit vaaleja sihnällä pitäen käytännöllisiä saa-vutufeBH^^-
tbd&teita kyvyistään kansainvälisen jännityksen lie-ventämisekJJf.
' '
' < rfOlJBaalta on kuitenkin muistettava, että Yhdysvalloissa on
raliarikkaiia ja poliittisesti hyvi&^^^^ sotilas-teollisia kom-plekseiaj
jotka tekevät kaikkensa varustclukilpailun jatlcamiseksi
Jaitehbcftatnisekd, sillä niiden tulpaisuus j a edeU^
riippuu jtiiiri tästä^ ?eli ns. "kuölemankaupasta".
1^03 ovat j<!atakin niitä seikkoja, joiden vuoksi canadalaiaten
tuHsi körottaa^äänensä yhtä voimakkaasti kuin amerikkalaisetkin
SALT^ÄfeuVottelufeni onnistumisen hyväksi^ Canadan fi:ohdaIta on
la^nsai^tasaUiaä'Uskallettua olla "helvetin
bft tAMES ENDICOTF
Kun • puhumimp Canadan Rau-
Aan Lirftösta, ytodistatmne siihen
Dr. • Ji!ifahr nimen, '8ni^'bSln on o l -
ttit Bito» puhemies, i a jototajaydi
2^ vuotta:; Olen toiminut häneai
kanstean.monissa eri tehtävissä,
kiinhioittanuthänen v9isy?nätöiitÄ
>yg|j^ maailman (rauhcmvpuoleei^
ta. Mijjitarnyt. Olen surullinen j a
hämääntynyt tapahtumista vii­meisten'
viillskojett aikana. Ensin
oK hänen kirjieensä Toronton GHoi
be a^Mail kirjeiden osastoUa jou­lukuun;
23 päivä, jossa hän avoi-nr^
sti fayö3)^äsi Maailman Rau­lhan
L i i t t o a vastaan (jonka pitkä-
^^ikainen jäsen hän on), koska
snaioittu liitto tuki Bangla Des-
•hin taistehia itsenäisyytensä puo­lesta.
Tuntui ihan siltä, että E n -
dicott, rauhan puoluBtatja, olisi
hyväksynyt sen, että^näanämii-joonat
ihmiset olisi hävitetty pois
naaa päältä.'Kun rauhan liiton
jfotrtokaäntnaaaa a r v o ^ l t i i n hän^ta
avoiftiesti tämän kiireen johdos­ta^
hän sanoi että itsenäisenä hen­kilöinä
haa saa kirjoittaa mitä
hän halua& Mutta asia ei ole
nato, arllä hän ei ole ollut itse­näinen,
henkiöi; vaan hänt on ollut
Csmadan: Rauhaa Liiton : puhe­mies..
J a nyt huomaltaan, että
hän on ollut; henikilö, joka ei sie­dä;
arvostelua; -Asia vihdoin meni
siihen pisteeseen, että hän jätti
erohakemuksen johtokunnalle, jo­t
a e i kuitenkaan heti hyväksytty,
vaan' kaikin puolin koetettiin saa­da
aikaan entistä yhteisymmär­rystä.
Kokouksia pidettiin, puoleen
ja toiseen keskusteltiin, nmtta
Ihr. Bndii^tt ei suostunut edes
keskustelemaan. Taas määrättiin
kokous pidettäväksi tammiteuun
20- päivä, mutta ennen sitä •'pom­mi
räjähti". Endicott ilmoitti sa-m
m t a t e h ^ ^ H ^ ' Ä "joidenkin
^ Ä n i i ä t ^ a f e e B k ryhmien" ta-*
haita äaaet' on vaadittu e n » -
maan. Toronto Glohe •& Maia, leh^
ti, joka oa, häntä paijannut kym­menien
.vuosien aikana aina eri
asuun yhteydessä, nyt, tammi'«
kiiun 1Z,[ julStaisi melkein 'koko
sivun kirijoiti^ksein "ootnituis^a
palno6ftulk^e$ta'' raiihan Mton^pU'
hemiörtÄ.''' yastaan, . haafltaifcteluii:
j o n k i i?r,;En4icot!t;}öU'suita^^
Myöskin julkaistiin liiton johto^
fkunnan. jäsenten nimet, jäirjestöt
j a osoitteet^ Jahäa iiniöifcti.'ha^
tattelussa, että. hän; ^>"osalii«tii
tammilkutibio päivää k«dtoi^9^n
Hän on ottanut jyfkM kannan
Kiinan-Neuvostoliiton . voisessa
l i s t a s s a Kiinan puolesta, kun
taas meidän mielestämme rauhan
liittojen pitäisi koettaa, kaikkia
maita sovittaa ystävyyteen, eikä
iiaitiuointti vk3& pulnisana; xjbstiviiltaisia tulevalsiiuideii kvma,
Bryssel — Britannia, M a n t i , syytös pahoinpitelystä erästä u l ­ottaa
kante^ muuhun,, kuin rau­halliseen
neuvotteluun, rauhan
puolesta-
Tammikuun 20' päivän kokouk-.
sessa hyväksyttiin hänen en)ami-sensa.
Mutta jos DT; J im luulee,
että. Canadan Rauhan Liitto tä­hän
loppuu, hän on väärässä. K e ­väällä
pidetään^ kansallinen kon­ferenssi,
josaavalitaMl uttdefc, toi­mitsijat,
j a uäQqomane,. että näiden
viimeisten erittäin ikäyienviik-,
kojen kokemusten jälkeen tuJeoa-me
voimisiumaan. Sillä jokaisen
meidän sydämen asiamme on maa
ijman rauha.
Helen llarvainen,; Toronto.
SYNTYMÄ
PÄIVIÄ
Kalle Palo, Whitefish, Ont.
täyttää torstaina, tammikuun 27.
pnä 82 vuotta.
A i i d Gmndsten, White£ish^ Ont.
täyttää tiistaina, helmikuun 1 pnä
71 vuotta.
Yhdymme sukulaisten j a tutta­vien
onnentoivotuksiin.
työväestö-osasto (tulojeiisa pe­rusteella
alhaisemmasta neljäsr
ö ö a ^ y t u l e^
Myös ehcibtetaan, että tuloluo­kassa
seuraavasta neljähnesryh-mästä
toleiville^ huorille annettai-idUn
vfihätt äv^ on-tariola^
iipri^^
ti. pu^n^min ansaitua väestöryh­män,
alkaen $10,000-tuloisiBtaf
jflv^j^ivat m^
hfnhan iJdko ^teisellä tai hank-
;.kiiöie^^
:;-r:"-]^i|n'aJli^^ luo--
kitfcelu saattaa tuntua joten k u ­ten
"mukiin menevältä". Mutta
janooaUa jakaisi opiskele­van
ntiori^n "avustettaviisi" %
"omillaan toimeen tuleviin"; r y h ­miin.
Toisaalta se avaisi kaiken­laiset
njähäbftisuudei^
oit' vuosiäatamme ensimmäisten
vuosilq^iÄehie£^^ pelöitta-via
eshnerkkej^^^^^
histä; pCTheistö nuorille
niin suuria Vaatimuksia, että väin
aniharvat heistä voisivat hyötyä
Esimerkkinä on anainittu,: että lääkintäalaa opiskelevan hiku- ^ n räporifs^ sanotaan,
kausimaksut, jotka qvat nyt $674, nousiMvaf tämän'«hdötuJcaen - j j i i a t e tuntuu, että Ontarion
' ^ ' ^ Ä ! ^ * " ' ' ' * ^ ' ^ ^ ^ P * " ' " * * ^ * ^ joiden lukukaoilmaksu verbni^iaksäjain varoja on käy-
/ on nyt ^50,00, joutuisivat ^män/kooUssloato huolliuattomasii ja koko-maksamaan
$625 jne. ^ • - nat^n väÄr^n tarkoitukseen sillä
. / .Tptt^, on, että.komissIonlyeMottaa erflfinla kun'tällaisen komlssioriin työn
nlHden/lukukausittiaksujen vapautusta ' kolmen-ensimmäisen y l i - rahoittamiseksi on myönnetty
opistovuoden aikana kaikkein attaiaemnrin-palkatusta On $1,37(^,006 määräraha.
Sie. olisi askej taakfepä^
Oujtarioti^ oppilaitosten asioita tutkiva komissioni — Comn^sion
m CoM^Secöndary E ^
alustavan raportin "yleisen; keskustelun kehittämisen" asiasta. '
i Saatujen; untistietojea mukaan. — meillä ei ole vielä oUut
tilffi«iiitta tutustua y k s i t y i s k o l ^ s e m u i i n a s i a ^ — meistä tuntuu
' etjtätästäi asiasta kantaattaä j a tulee Jri^ikustellaertkoisestir työväen
^Uadöeen pUrdseä,^ sillä kaikki merWti^ttiMvatJiiÄ«n, jottelämä'
komissioni didottaa takaisin meimeisyyteen^jp^
Noin 1% vuotta kestäneen t u t l ^
missioni ehdottaa, ^ t l Ovtarion, yliopistoissa,oleyien-tyttöji^n ja;^
poikienTpitäisi itsevmfUcsaa toinen puoli opetus^^
Se tarkoittaisi useunmissä tapauksissa lukukausimaksujen suurta
koiroiuata--- mjUtinvähävaraisellaväeatöUä e i ole kerta kaikkiaan
mah4pIliBuutta.
* - < ;Y)|opi8toaaiain:, komitean puheenjohtajan Douglas Wrightin
johtama 13?henkineja komissioni puhuu raportissaan kauniisti siitä,
että yliopistojen ja,collegejen oyet olisi avattava kaikille "jotka
siit^lhyötyisiyät", tulkista, sukupuolesta j a muodollisista bppitodls-
. t)«ksl9tahuolimatta«
/ ' i v Mutta kun: opiskelijat maksavat nyt koulutusmenoistaan 12
1 prosenttia — "mikä srflaiaenaan on vähävaraisten kohdalta aivan
VEIKKO AHVEmiNEN
AMkklKKAAN JA
CANADAAN
Kaikkien suomalaisten tunte­ma
harmonikaaji mestari on jäl-
1 ^ tulossa .Yhdysvaltoihin j a Ca^
nadaan kiertueelle musiitkin ystä­vien
iloksi. Kuten muistamme' on
Veikko ollut, .täällä monia kerto­j
a aikateemmjiijkin aina hyvällä
möi^tylksellä i,4a antanut^
serttejä; sekä. jSoittanut- t a n s e^
jimipäxi mannerta; Viimeinen mat­ka
tänne o l i IQjrO jolloin hän soit­ti
TixmsefttteiB, jdidessä kuuItUsan'
kanssa. .
Veik^br ^'JfMeä&H&L l niittä^
nyt maine|ta ei, vain suomalaisten
keskuudessa! Hänen nimensä on'
jo tunnettu ympäri maailmaa ää-nMevyjen
Ihaij^ta^ joitä ^ l a n on
soittanut lukuissisti Accördiä Re-cord
» Co; yhtiölle, joka maricki-ifoi
niitä kaikkialle maailmassa.
-Viime vuonna Veilkko ja bänen
hanurinsa tekivät historiaa. Hän
sai ensimmäisenä haauritaiteilijax
na maailmassa kutsun saapua
Neuvostoliittoon virallisellje kon-
(JaUoni axvuUa 5)
;TlMiaki j a Norfla-yhtyivät lanah-
.taiiia,. Totaalisesti Sfuuden mään
(iEanaka, Länsi-Sakaa, Hollanti^
Italia/ Belgia j a Luxemhulrg) a i -
kaisemnun: muodostamaan Länsi-
Etutoopan, tatousyhteisöön.
'laittymi8*aUekioE3oitukset suori-^
tettiin 'jullflatilaisuudessa;: niissä
tätä kymmenen valian muodos^-
maa EimKjipair taSnuiqrhteisöä ixt-vattiin
peräti Eiirooipan: yhtenäi-syysunelms
» toteutiaanielcsi. T!oW
saalta esimerkiksi Ranskan ulko­ministeri
Maurice Sdhamann pur
hui niistä vaikeulksista, mitä, tuj^
lee odemaan j a kehittymään E u -
roqpan talousyhteisön j a Yhdy»,
valtam välillä.
Vaikka liittymissopimus allekii"-;
joitettiin lauantaina juhlavissa
puitteissa, niin uusien jäsenmai­den
täytyy vielä saaxla sopimus
ratifioiduksi kotimaissaan. Bri­tannian:
kohdalta tämä tarkoittaa
ilmeisesti hyvin kirpeätä parla-mientaarjsta
taistelua. Irlanti,
Tanska j a Noroja ovat antaneet;
.tietää, että ne afistavat sopimiik-sen
väestön ratkaistavaksi yHeis-äänestyksen
puitteissa.
Jopsopimukset tulevat ratifioi­duiksi,
silloin se, astuu voimaan
tanramikuum 1 päivänä 1973. N i in
muodostuu LänsiinEuroopan mais­ta
entistä suurempi kauppayhtei­sö
minOcä yhteenlaökettu väestö-^
määrä on 257,OöO,00a eli suurem--
pi kuin kumpilkaan^ Neuvost
bon j a Yhdysvaltain väestömäärä,
kuten s o p i m u s a l a n yhteydessä
huomioitiin.
Allekirjoitusseremonian keskei­senä
henkilönä oli: Britannian
konservatiivihanrtuksen pääminis
teri .Edward Bfeath, joka joutui
välilkohtäuksen uitoksi kun eräs
naisen.heitti^-muovijpussista pai­nomustetta
'hänen päälle^ mr
-Heathin. oHessa rappukäjrtäväHä
nousfmassa jt^ilapaikalle. ,
Täiinä .,k(Äita»tö-viiväsftytti alle-
Ikii^ituflguhlan alluamu 4^
minuuti^a, eli tqin kauan, että^
mr Heathille* saatiin puhtaat vaat'
teet. • ' ,
' Tapahtuman johdosta on pidär
tettyv Sl^vuotias: nainra, Maria^
Louise Kwiatmowski. Häntä sa-notaai^
saksalaässyntyiseksi nai­seksi
joka käyttää englanninkie-
-lidtä kynäilijän nimeä Kamx Coo­per.
Hänen kerrotaan asuvan nyt
Ruotsiapa.
Tämä'nainen oli. saanut "lehti­kuvaajana"
pääsyluvan juhSapai-kalle.
Häntä vastaan on nostettu
Icoraaam päämiestä ^vastaauif
OPPOSITIO MIELENOSOI­TUKSELLA
BRITANNIASSA
Lontoo. — Ryhmä parlamen
taarikkoja j a muita mielenosoit?
tajia' huuteli: lauantaisessa pro)'
teki^laisnude8sa;'^tEhiroopan t^^^^^
.talousyhteisöön,Jiittymistä vas*
taan tarätoitettuja tunnuksiin: V B i
mitään Buioow>aa'V j a ''Heath,-on
.'.petturi".
Tämä protestitilaisuus oli sa­manaikaisesti
kun pääministeri
Edward, Heath oli Brysselissä al--
äefcirjoittamassa EE0:n"iiittyini8-;
sopimusta.
/Neljäntoista fcanservatirvipuo-:
lueen ja L a b o r : puolueen parlaf-menttijäsenen
sekä l 5 0 iiiuunhett
kilon allekirjoittamassa protesti-kiireessä,
mikä lähetettiin E E C :
He, ilmaistaan katsomus, että B r i ­tannian
parlamentti -ei ole anta-;
nut mr Heathille valtuuksia So­pimuksen
aUekirjoittamista var­ten.
^> (
NIXON LUPAA TUKEA, '
Key Biscayne, Fla. Presi­dentti
Richard, Nixon"
lauantaina £hinN^^
sön laajenemista j a sanoi!
yhteistoiminta Euröopn^lf
on U S 4 : n uUcöpditidk^
Komoinentoiden Bry8SeUs8|Lj^^;
^ritetun £!EC :n laajennussq^j^o^"
sen' aU«kk;^ittamJHta,; V a l ^ i ^ l ? ^ ;
t a talosta julkaistiin liavsunto,
missä sanotaan nlua:
"Yhdysvallat on aina ; tuhjenut
EHiroopan yhteistyön lujiifd&lJSlft^
j a laajentamista. Tämän''histo*
iriaaiisen t a p a u k ^ ybi^ä^^^
presidentti haluaa korostiu^c^^
hänen ' kannatuksensar < K»':'
vöilnaakas kuin ennenkin .? Bke-sidentti
haluaa toistaa, •että*'^^-
dysrvdtam j a yhteen liitt3rvaÄ|i|i-foopan
välinen yhteistpdnoin^^^ ^.
lee olemaan, meidän ulkqj^p^jQt-
^amme kulmakivenä/' '
( Jiatikuui sivcdUa 4) '
Mitä muut sanovat
TAPAUS JAMES ENDICOTT
. Tunnettuani vuosikausia James Endicottin j a kunnioitettiiiaai.
häntä, minä olin pettynyt J a hämmästynyt hänen Globeand^^^M
lehdelTe Joulukuun 23 pnä 1971: lähettämästään kirjeestä erikoisesti
siksf kiin hän olisen'äHelarieiitännt Maailmah rauhannenVo0tiMi
jäsenenä. E i yksikään ilaniiieii joUa on unsslkfai ihmisyyttä eii^ä
ainakaan rauhanliikh^aä aktihisesti toiminut hAikilö ol^.i^t^ttt
hyväksyä Bangla Beshin kansanjoukkojen kidutusta j a joukkotu»
hoamista. Tänän vuoksi mäaihnfan kaikilla äärillä vaadittiin^j^lut-tista
ratkaisua tilanteeseen. ' ,
Kaikki tarkkaifijät myöntävät, että Intian armeija k ä j ^ t yi
esimerfcilliseHä tavalla I4-päiväi8en sodan aikana. Me vöimniefiÄySö
odottaa Intian asevoimien täydellistä pois vetäytymistä Bali«lä
Deshista heti kun sotavanki- j a pakolaisten kotiinpaIttu-pttliaa>^n
saatu ratkaistuksi. .,, \^.,„
James Endicottin olisi tuUut pitää kiinni periaatteista^' 'ja
vedota sen puolesta että Canadan hallitus tunnustaisi Bangla li^tön
sen sijaan että hän ttfomität Maailman rauhanneuvoston j a NiÄ-vostoliiton.
— Ed^svard. Martin Sloan, Maailman rauhanheuvöstott
jäsen, Montrealissa; Yleisön kirje Globe and Mail-lehdessä 21; 1.1«R2
1 '.liihf
" H A M P A A N KOLOON P A N T A V A A " . , .
Ottawa — Pääministeri Pierre Trudeau avasi eilen edessaofe-van
.Yaalikampanian ilmoittamalla canadalaisille, että hätt ä
"antaa huutokauppaumaUisestiJupauksia V . ; se on melko v i '
j a epämieluista mtaiulle ." ,
MnTrudean sanoi, ettei hän tule antamaan lupausta, ett&/'iBe
tulemme ant^niaan niin monta'dolhtriaeMeläisiUe tai ^^n^^
dollaria lapsilisien h y v ä k s i . . . . /*
"MinuHa ei ole aikomusta jäädä pois vaalikampanjasta JOK^^.JU-mala
pitää miniit elossa . . ^Uutistieto tammikuun alussa 1972.'
V A A T I V A T VIELÄPÄ P A L K K O J E N KOROTUSTAJi ?
. . . He (Suomen kommunistit >— V.) ovat painamassa k«tt«nH>"
koko puolaan ehtoja niin koviksi^ ettei hallituksen menost^..,^i^
mitään: ei mitään vapaakauppajärjestelyä kanssa ,^
Länsi-Euroopan ; kanssa ("sensuroidut" valkoiset paikat
ovat alkuperäisiä — VO Itä-Saksan välitön tunnustaminen j a pSHin-teelliset
vaatimukset hintasulusta j a suurista palkankorotuksilla.
Kommunistit eivät loppujen lopuksi kai haluakaan hallitukseen/isilll
oppositiossa tulee pisteitä helpommin pussiin. • n< -ri ;
— Vatupassi, Vapaa Sana, tammik. 2(1^ FÖjä.
»umiuiiiiiiMniB«iiiiiiiH«niiuiuniiiiimuiioHiiuianiiifliiiinmnmnwni«mipmnnnHHmiHntironMmipiinmnm
PÄIVÄN PAKINA
KANSALLISSANKARIKO?
Torontolaisissa päivälehdissä
oli tammikuun 13 päivänä käiksi
mielenkiintoista uutistietoaj
missä käsiteltiin perusolemuksel
taan kaihta . saimanlaista asiaa
aivan erilaisten arvojen poh­jalta.
Muun ohella se viittaa siihen
että establiahnittitta edustavat
lehtemme vpivat -Ibfppujen lo^
puksi löytää itselleeö' selUisen
"kanBallissa^ftarin'^ ntinkä lois­to
j a arvo lyö hilpaörjansa
maan rakbhon.
^Yleisesti puhuen näyttää s i l
sinatavaraan.
Mutta palatkaamme nyt alus­sa
mafatittmhin tanunikuun 13
pn. uutistietoihin.
Toronto Star kertoi silloin
suurin otsikoin, ^ttä liittohalli­tus
tulee seuraavan parin v i i ­kon'
aiScana (siis osapuilleen tä-hän.
päivään menenssä) esittä­mään
Kuuban hallitukselle vaa­timuksen
Air-Oanadan matkus­tajakoneen
joulukuun 24 pnä
kaapatmfeen nowyoi'kUai8^ie-hen
palauttamista Canadaan.
Canadail j a Kuuhan väUllä
joka — kiitos Suomen poliisien
valppaudelle — joutui istumaan
Helsingin vanlkilassa kolmisen
viikkoa ja karkoitettiin sitten
laivalkyydillä (kun mikään len­tolinja
ei halunnut siellä ottaa
häntä matkustajakseen).
Kuinka suuri •• sankari" tämä
Myöhemmin — CBC :n fiän^e
huomaavaisesti varaaman?^ t ö e -
visioesiintymisen yhteydessä/ i—,
tämä uusi sankarimme. i»di^ansi
hieman muutenkin jännittävää
kertomustaan siitä, mitem .talo-maiaiset"
pdiisit vangit^vat; «hä­net
ko. hotellista j a kuhäea 4ä-lentokonekaappariksi
pyrkinyt heisessä pöydässä oli ^iänönkas:
mies on hänen suunnit»!- Bitten — Naivostoliiton ^saläi-maansa
kuului miehen oman
kertomansa mukaan venäläisten
"panttivankienkin" kaappaami­nen
se näkyy parhaiten jos l a i ­naamme
vähän Globen tarinaa:
". . Minulla oli kaksi tavoi­tetta
mennessäni Helsinkiin", sa
noi mr, Milne. Ensimmäisenä
tavoitteenani oli kiinnittää maa­ilman
huomiota' Neuvostoliiton
sen poliisin miehiä. ^,^"«r^/
Milne on myös antanut tie
ettei hän ole vieläkään:-;}uc
nut mielettömistä kaaippat
tyksistään ja sen johdosta
on kaiketi sitäkin
"sankai^i". ' f
Suomessa häntä pidettiin k y l ­lä
tavallisena rikollisena jcuta
joutui luvattomasta ainpunia-tä,
että'establishmenttinmie eli ei - ole sophnu^ta lentdkoneiden oikeudettomuuteen siinä kun aseen hallussapidosta pidätet^^
valtibvilt^nme pelkää omaa k u - i^östäjien takaisin palanttami- liettualainen merimies jou--^ si ja karkoitetuksi.
mouksellista. historiaansa',äina-
- kin yhtä paljon kuu» paholaisen
• sanotaan pelkäävän pyMä yet-tä.-
Ny(kyisen yhteiakuntaijärje$-
tehnämme puhe- j a keulamiehet
mamselleista pulimmattäkaan
— eivät' jiilkisuudessä' oikein­kaan
usein puhu siifä, miten hei
däneddtäjänsä joutuivat aikai­semmin
taistelemaan' j a tuhoa­maan
feodalisen jäijestelniän ja
seata. Tätoän vuoksi vaaditaan,
näin uutisti^doissa kerrottiin 24
- v u o t i e n Patric Dolan CJritton-in
palauttamista sillä perusteel­la,
että häntä syytetään täyllä
ihmisryöstöstä (kidnaipping) ja
aseeaiisesta ryöstöstä.
Toisaalta Torontqn > aamuleh­t
i — Gtobe and Mail — jul­kaisi
samana päivänä etusivun­sa
yhdetksälle palstalle levittä-muodoBtamaan
niiden tilalle hia mänsä ja vielä toiselle sivull^
tbriallisestl puhuen uudeii j a pa- jatkamansa poliittisen jorinan
remmän yhteiskunnan, josta on
kuitenkin jäUeen k«hittyhyt
edistyksen jarru. ,
Tässä yhteydessä on Cänadal-lakin
omat 'kansalliäMmkarinsa,
jotka nousevat vidä kerran, ar­voon^.
fMutta'8itä aikaa' odo­tellessa
näyttää siltä,' eitä mei­dän
on tyydyttävä korvikkei-
,hhi j a öitäkin -kehtKympaftttti^
sen kunniaksi kun eräs toroni
tolainen kirkonmies oli yrittäj-nyt
Helsingissä suorittaa lento-kon^
aappaukiBen Neuvostoliit­toa
vahingoittavassa mielessä.
Kysyhiys on Canadan Yhdis­tyneen
kirkon United Church
of CJanäda palvehiksessa'ole­vasta-
"sankarista" * — Leonid
Milne nimisestä - torontolaiMst^
tui varikeuteen . . . Toisena
tavoitteena oli aktuaalisesti hä­nen
vapauttamiisensir mihin oli'
mielestäni 6 ( ^ 0 mahdollisuus.
"Mmä en usko paikallaan i s ­tumiseen
ja valitteluun tilan­teesta
. . . Me tarvitaan 20:
nnen vuosisadan maanalaista
rautatietä . . . Sinä päivänä
jolloin saavuin Helsinkiin minä
tapasin Pan American lentoko­neen
lentäjän ja kapteenin ho­tellin
aulassa . . . Esitin heille
ehdotukseni . . ."
Mihie sanoo, että hänellä o l i
.32 kaUberin revolveri . . . ja
että hän istui siten, että he
(lentäjä j a kapteeni) näflcivät
osan siitä . . ,
Eikö olekin jännää — eikä
yhtään moitteen sanaa tai edes
vihijettä! . . , ^,
Canadassc^ kuten kautt
ilman pidetään lent|3.kon6id|^n
kaappareita erittäin vaai^iiisiiia
rikollisin^:-nimenomaan •• aUi^u
kun he vaarantavat kymmenijen
pahaa-aavistamattomienl ihmis-:
ten — kaapatun lentök<^ne0n
henkilökunnan sekä matkus^-
jaln~eläraän j a terveyden, f
; Mutta sankarikehää tar^otakrt
visseistä.piireiBtä lentoikcneikaap
pariksi pyrkiijMle jos, ' j a , , k ^ ,
hän kohdistaa rikollisen toimin­tansa
Neuvostoliittoa vttka&nji
Paremmin asiaa .ftjatelljen
meistä tuntuu kuitenScih, et|tä
me canadalaiset tarvitsemaiae
Milnen laista '^kansallissanl
ria" osaipuilleen yhtä
kuin kauniit eskimoneii
vitsevat Canadan arktisella a l u -
leella pikineja j a hot pamtB^us-teita.
KäpBäkoura*. r^rr*' *