Vapaus, May 25, 1971

              tr ,i
RICKY BRUCHIN
E p J ^ Y T 6Ö.32
RuQtsiA Ricky Bruch saavutti
kiftkoi^eitosaa uuden E u w o pw
ennätyksen 68.32; M^Unössä touko-
: ku]m 15 pn iltana pidetyissä k i l ­pailussa.
Aiempi 68.32 ali noyös
ollut' hänen nimissään. N y t tehty
ei^nätys oi^ vain 8 senttiä heikom
pi : ameiiikkal. Jay. SUvergterin
niinissä, ollutta, MM:tä. Kiekon
p{|^a oli nyt 10 grammaa y l i vaar
diiun vähimmsjismäärän. Bruchin
sarja oli 65.66 — 65.72 — y l i —
6^.32 yU.
KOTKALAIS.II.I.E TAPPIO
T A L L I N N A S SA
Ystävyyskaupunikiotfcelu Talllin-na—
Kotka päättyi 15 pnä 98—80
Tallinnan hyvälksi. Ottel^ kuuluu
Tallinnan 4: yleisuriieilukisojen
dUjelmaan. Pe^li d i hyvin mielen­kiintoinen.
N E L I S E N S A T A A JUOKSIJAA
T U L n »»AASTOaUOItSUS^A
TUI^:» masatojuoksviu mest^r
rutiskilpailuissa sunnuntaina, tou-koki
16 pnä Pirkkolassa nähtiin
mukana nelisensataa juoksijaa ja
useita mielenkiintoisia kamppai­luja
mestaruuksista ja muista
sijoituksista.
KUpailun suurimmasta yllätyk­sestä
vastasi L i e k a ^ Visan Pert­t
i I^uottinen- Hän p i t i miesten pi­temmällä
matkalla koko ajajiyUä
lujjaÄ vauhtia, jossa ainoastaan
K ^ e Hi^ a r a ^ i e h pysyi mukana
Lpppukiiissä o l i Hakkaraisenkin
antauduttava.
Miesten lyhemmäUä matkalla
puolusti Aarno Niemi menestyk­sellisesti
mestariiuttaan. Maalissa
oli eroa Aarno Ristimäkeen kym­menen
. sekunttia, Kolmanneksi
npusi yilätysmies Pauli Springa-j
e n vahnentama Timo Zemi Veit-sfluodosta.
Hän on vasta. 22-vup-tfeis.
Matti Harjula j a Jifdo Kupu-lainen
kamppailivat loppuun asti
neljännestä tilasta. Harjula oli k i ­rissä
vahvempi,
PHANE GOUI.DIN
VAUHTI KldHTY Y YHÄ
Australian uusin uhnarilöytö! 14
vuotias koulutyttö ShiEMie Gould
osoitti toukok. 12 pnä loistavaa
kuntoa savuttamalla kaksi
virallista ME-tulo^t{( naisten^ 100
j a 400 metrin vapaauinnissa. MiPft
Gouldin aika Bopnln Mlp^lujfiQ
100 metrillä oU 58.1 j a neljä k e^
taa pitemmällä matkalla 4.16.2.
Niitä ei hyäksytä viralUsiksl
knaailmanennätyksiksi, koska t u ­lokset
tehtiin 25 n^etrin altaassa
Kilpailuissa.saatiin mitiitakin ko­via
tuloksia. .
SIITONEN 86.74 ^
Keihäänheiton viime vuoden
Suomen mestari Hannu Siitonen,
jonka kevätkunnosta on kuulunut
kovia huhuja, aloitti kilpailukau­den
vakuuttavilla numeroilla. Tou
kokuun 12 pnä Saaren Urheilijoi­den
piirikunnallisissa kilpailuissa
hänen parras heittona^ kantoi
86.74. Toisena oli lupaav^ nuoru­kainen
Aimo Puska, jonka tulok­seksi
mitattiin 78.10.
PLAGIOINTI S Y Y TE
Suomen Urheiluliiton koulutus­päällikkö
Seppo Nuuttila on teh­nyt
rikosilmoituksen Suomen
Jääkiekkoliiton päävalmentajaa
Seppo Liitsolaa vastaan, joka bh
tehnyt monisteen jääkiekkoilun
kesäharjoittelusta. Seppo Nuutti­l
a väittää, (että, LiitsQlän monis­te
on suora kopio Suomen Urhei­luliiton
valmentajien työryhmän
kirjasesta "YleisurheilukoUlu".
Nuuttilan mukaan l i i t s p l an nio
niste on niin sanatarkka plagaa-tio,
että ainoa muutos on yleis­urheilija
sanan korvaaminen sa­nalla
jääkiekkoilija. Liitsolan an­tamien
lausuntojen mukaan ei sii­nä
ole mitään pahaa jos omii tois­ten
tutkimia asioita omiin nimiin­sä.'
^^sMisein paitiMn j ^ ^igi^ipiip^
Yhdysvaltalaiset luonnonsuojelijat, jptka ovat erikoistuneet kotkien tutkliniseen, sanovat tämän Ame­rikan
kansallislinnuksi kuvatun kotkan (Bald Eagle) olevan häviämässä sukupuuttoon vuosisadan lop^
puun mennessä. Wyomingin osavaltiossa tutkimus :yötä tekevä Johu F. T u n i e r a^itpi täpäu vai:oitul^7
sen sen jälkeen kun yllä kuvatut 15 kotkalintua löydettiin kuolleena Jackson kanjonissa, Wyomingis^
Mr. Turner sanoi Usäksil että kotkat ovat voineet syödä myrkyllisiä syöttejä, joita on ni^doHis^stv j^t^
täneet eräät lammasfarmarit.
BEÄVEfi LAKEN JEHU 50'VUOTIÄS
Kiihmin kuun 30 pnä tutee kidu-oeeiksii
puoOivuoisiisataa Beaver La­ken
V- jia UH98wa Jebun pemstanii-
;TQrpiitos9a väihäin todsba viikkoa
sjtjten päxMyn CSJ:a edusftajako-igpuicsen
'ia Vapaus-kusltmmusybtiöa
yVoäh!äsf»ibBm qsasaa/Sba^a ja seu-
.i^afjUa oh tilaisuus
iikem ja valkutibava itaiibanpuohis-
'taöaäm Mam "You l>ciai't Have to. Bu^^
\?iar, mr. iStmith";. Mifesä tghaiisa
tämä fiifam es3!xtöän, sätä kamtaitstaa
mennä katsomaan vähäii pditemmän-
Mamaltfcantato ' •
Tämä 28 miimiutfciia kestävä filinii
tuonnitsee tunteäsiin j a järkeen ve-d|)
teaii vaikutitaivalil^ tavalia Vietna­mit
- sodaoa j a sen t ^ a n a <^evien
suuiyhtiöidea voipniiluu saonalla kun
köyhyys j a ympäriisitösaasitutus te­kee
tufaoaaai Yhdysvi^^
Pihnin * ^ "m j^^ ''o''na co entisen
MiBs Amefdoan ja TV-faen3alön, New
Ymlkxi kulutitajainasiain
kcmusstonem Bess Myereon-Graiöt-on
vadkiätava
Mis, Myiereon-Gi^ piiti tämän
tinitedta ladil ja samailla
ss&aPKMxxäam tuoniitseivan ptdieen-sa
Sian FiiaoKiisc^^ Kaiifoniiassa
Maaftlman JUitienpäivän knkouksen
MYYTÄVÄNÄ
I mansUuin taimia, vadelmapensaita, J
' parsalieinän-, raparperin- ja mo-l
I holankan taimia, Tiinimarja-, kar-i
'ylaiamarja- ja kirsihkapensaita,!
Lbeddmä^ ja varjopnita, sinisiä 1
F bnnsia, pensaita, monivnotisia kn- (
.Jiantaimia, "Old Man" ja Capi- ^
figaaa aitapensaita.
PUHELIN 345-7415
(BIVEBSIDE DBIVE
iTHimDEB BAY ONTABIO
18. 25. L
'^Toinen äöiti raUhan puoleista" ohjel­massa.'.
• ' • • • •
YSidistäein Indo&iinafisa^^ M
sodan Yh^ysvailbän sosiiaai^iisimi ja
tEOQadtälismh v&oSnn, mins. Myenspp
Gramt iskee pt&xiessasm vodmfakkaiajs-ti
todeaiBäia vihoifesäa — USAn mth
vkanseäSäa bnqxxraaitioja, mitkä
hankkiivät enäten voäfatoja Yhdysval­tain
sobamaxoösto j a -hyiSsk^rksis-tä.'
• ,
TeoOIismis elpyihyt
Santiago. —• Chilen teollisuus
tuotanto kohosi maaliskuussa
33 prosentilla edelliseen kuu­kauteen
verrattuna. Tiedot s i ­sältyvät
tehdaskehityks(en seu­ran
taloui^a,tsaukseen.
Teollisuustuotannon kasvu
merkitsee sitä, että ollaan pää­semässä
ylitse taantumuispiirien
talpussabotoinnin seurauksista.
Sabotointi alkoi Kansaii yhte-häisyysrintaman
voitettua pre­sidentin
vaaleissa. Sabotoinnin
seurauksesta teollisuustuotan­non
määiä aleni syyskuusta
1970 helmikuuhun 1971. Tilan­ne
muuttui jyrkästi maalis­kuussa
joUoin teollisuustuotan­non
ennätyskasvu oli jo 2.2 pro-seiittia
korkeampi kuin vuoden
1970 maaliskuussa.
sesita. Se (m lyhiyt adba h i s te
muttia ihmoiseilämäsisä ja jänestöjen
tolimJiniQasisa siiä ajdDa saaittaa ta­pahtua
m^aifciittaviä tapaftitaraia. Je-him
toJmlonaista voitaiiisiiin kirjoiitlaa
kojknnajiiien kirja, siksi Unmintari-kaisita
se on oUuit, mutta töilanpuut-teeo
vuoksi on pakko tyytyä hywn
lyihicäiiseeD mainintaiaii.:
l^helkkoislovalkiap ja
Länisi-Salksaii 2. !kie3*r<ys
Bonn. — Länsi-Saksan jaTshek
koslovakian suhteiden normaalis-ta:
mi8een tähtäävien neuvottelu­jen
toinen neuvottelukierros käy­tiin
äskettäin Bonnissa.
Pääväikeutena näissä neuvotte­luissa
On vuoden 1938 Mynqhenin
sopimus, jolla Natsi-Saksa liitti
itseensä osan Tshekkoslovakiasta
ns. Sudeettimaan; Tshekkoslova­kia
vaatii Länsi-Saksan hallitusta
julistamaan, että Mynchenin sopi­mus
qli jo alun pitäen mitätön.
SHEVCHENKO ENSEMBLE
ESITTÄMÄNÄ
Massey H^ialissa, Torontossa
lauantainar toiikokuup 29 päivänä
alkaen ko'lilo 8.15 U l a l la
E U G E N E D O L N Y , taiteen johtaja —
N I C K P E L 0 W I C H , tanssien johtaja—- palanneet Ukrai­nasta
uuden ja sisältörikkaan laulu-, TOu?ijlklkli« ja tainssi-ohjelmien
kanslsa.
sisäänpääsyliput: ?3.00 —»2.50 ~ $2,00 — n^O
WlWWJ* saji^^vflUJi»; <3fn«i?r Kautto, puh. 463-6002; Vkrainian.Labpr
Ttmj^m Bflhtorst S i EM8-9144 ja Massey Hall esityspäivänä.
18. 20. 25.
Jehun toimiiinta tunuettiin par-haMnmiLlaan
kuten sanotaan ''ran­nasta
rantaan." Kun seura perustet-tiim,
oli bailvisan ainoat kuHcuväMneet
bevonan ja sukset ja suksia oh tie-teinkiin
jtäaä mökeissä montakin pa­ria.
Hmhdosifca muodostuifcin yksi voi­makkaan
kiJpaiiltmMioto ja lienee
sem^a parhaana ajaSIiaiain oUutkin kai
kxiko Oahadan voimstkkain murto-maiahichtoseura,
kaikki sarjat huo­mioiden'.
Kuka muistaa fcaikid ne
Liiton hiJMomestaruus- ja vmvl fcU:
padlut joiita Jehuh hiihtoradalla on
fcamppaiiltu, sitä. ennepä järven jääl­lä
ja siittenunin rata oli puol^ mur-tomaaita
ja toinen puoh tasamaalia.
Onpa uilötut^u aina Canadan hiaito-mestaruuksiäinkin
asti, sillä nuo­rempi
ja myöhäisempi polvi pääsi
jo osaffistumiaan niilrin, ja Kratsin
veljekset Kaarlo ja John saavutti­vat
Canadan meitairuudet nuorten
sarrassa, samoin Bino Marttila. Ja
Shirley Tlönkänaist sarjassa. Jp
aremmin otei kad hiihtäjinämme
ollut miähdolhsuuksia maan mesta-niufldilpaihtrssäkih,
- vaan - - pitkien
matkojen ja seuran ahtaan taloudel­lisen
aseman Aoicksi ei niiKin voitu
osaMistua.
Ensimmäinen siteimestarimme
joka teki oikein kauniita jä hyviä
suksia pii Tom Kopra. Sitttemjnin
muistamme jö legendaariseksi käy­neen,.
Icuudennpllakymmenellä ikä­vuodella
atevah Kaie Saaren, jon­ka
ihmeellisiä saavutuksss ikäitSak-seen
Kiihdossa ihmettelimme ja jo­ka
kerran voitti liattamme yleiEen
10 km. hiaitomesöaruudenkin. Hän
011 kuuluisa suksentekajä, jonka mai­ne
kiiri käus kylästämme. Hänen
sivafcciiBaan hiUitivät mestarihiih-täjämmie
ja monet muut, ja tilauk­sia
tuli enemmän kuin keddsi täyt­tämään.
Kiadkki työ tdiitiin käsin jä
erikoisesti v a l i t u t iHusta. Kestä-vyydeatään,
tarmoktaMdestaaiii ja
innostuksestaan hän saikin lempini­men
Kalle-Väsymätön.
1930JhivtiKa järisytti fc(&» kapita-listista
maaibnaa ankara talousj^a,
joka täällä Canadassa tunneUMn
näBoä-Bennettin aikana. T^ötä ei
saiainut mistään j a rahaa ei oUut
työläisinä enkä seuralla. Helmikuus­sa
1932 oK South Porcupinessa U i ­ton
hiihtomestaruusfcilpaiiilut, ja kun
sinne ed päästy muuten, päättivät
pojat lähteä siime hdihtäen tihka-rohkeaille
retkelle läpi tuntema/ttp-maen
erämain ja vuoristojen eväs
pussi selässä. Äärettömien ponnis­tusten
ja vaikeuksien jälkeen pojat
pääsivät kuitenkin onneililise^ti peril­le,
jossa heidät otlelfctiin itofla ja vie­raanvaraisuudella
vastaan. Jouk-fcueessia
olivat: Toivo Torvi, Uiho
Wirta, Jabnar! Laamanen ja Niiio
MyBynen. TehUm sama m^öoa tois­tamiseen
1938. Mufcäöa nyt olivat
Kalle Saarij^JMmi Salmiinen, Gun­nar;
Rönkä ja Alertsin Lami Huiiäpi.
SeuralUismme oli myösldin ensim;
mäiiseniä keko Liitossamme'jä--fcai-fceibi
koko Sudburyn (Incon kdkfci-vaHtiaan
pii^^sä) 400 m. juoksu-raita
ja urheiiukenttä; joka tehtiin
kokonaisuudessaan silloin talkoo­työllä,
ihmis- ja hevpsvpimaiHa, Ei
siiUioin ollut raivaus>traktbreiiba käy-töfitävämä
kuten nyt, joten aavisitaa
voidaain kuinka paiijon (yötä, hikeä
ja innostusta on tarvdfttu ennen kum
l^älläiinen kepittä täiujte maala|£lky-lään
on voitu rakentaa. Kijbä vo*.
laskea kaikki ne jäjmiibtävät kilpai­lut,
niitä t p ä kentällä on järjestet­ty
ja he onnäitykset joita on saavu­tettu.
Monet pvait neurJieilijait kaut­ta
Canadan, jotka mul$tiaivait Jehun
'kentän, siUä se-oE yksi paaiha^.
Lukeniaitltiomat ovat ne Liiton niesba-ruudet
kesiiillä ja taHVcilla, jollia Je­hun
jäsenieit ovait saavuttaneet ja
useita ennäityksäii on vidäkin hei-däh:
mnndssään.
SeuraiMa oH mslfias mcnotyB kun
haiaH padoi perusUifcslaari myötxjii
lobakuunll pnä, 1958 ja siinä pa­loi'noyöskiin
seuran arvokas pailtointo
kokoamia, joka oli monien vuosien
aikana kovisisia kilpailuissa hauddittu.
Uusi bailo nousi tuMcasta joukkovoi­malla
entisen tilalle.
Seuramome toiminta on oUut mitp
moircpuolisintial kaiklitle atoille sen
pfirhaimpijja loistoar.koin^. Toimiti-taoiune
on fiiu^ o£» työväeadiäiDe^
josta vOTsirame puhua paijon; Em­me
ole voineet irrottautvja siitä jqur
kosta Toimioitattnme on ollut kim-makasifca
ja 'tulokscffista täiHä puoli-vuo3ä$
a'taiisella. Aikoinaan ^Hanxbes
Sula nimiltä kyläinme Canadan
Ha^vedeilssi, sasn innostuk­sen
vurfca hiihdossa, mikä täällä oli.
Ne aitait ovat olleiet ja menn^
muistjoilsn. Nykyisia ed enää ote
vccitu järjestää huhloja eikä muuta­kaan
urheihia. Olosuhteet ovat
tyystin muuttuneiet, johon lienee
ratkadapviinpana syynä yhteiskun­nalliset
tekijät< Nuoria ei enää saa­da
enitiaen urheJlun re^jpäaseen pii­riin
erikodseäU täällä maalla, eikä
näytä kovin ilhdultayalta muualla­kaan.
Nuoret nieneivät teollisuuteen. Pa­remmat
paukat, työolosuhteet, ym­päristötekijät
ja moiHSta nutista te-kijöisitä
voisimme puhua. Tämä ei
kuäemkaan taikpita sitä että tämä
o M täällä aina ja jatkuvasti näin,
ei yapmaamkaan, sil<lä. täaime mu'.U-tuu
aina ja ihmiset luovat uutta j ^ -
kuvastj ja sitä mekin toivomme.
Me harvat vefcsiraaniiit, jotka piemme
Olleet vuQsikyniinemä seuran muka­na
ja koko nykyinen jäsenistö nos­tamme
kunnioituksesta katsbemme
puolivuosijjiadan taskse ja sanöm^
me: "että paljon piet Jehu, tehnyt
fyyi^ulttuurisella saralla ja pitkän
ja syvän vaipn olet kyntänyt, joka
on kasvanut kunmakkaan ja' kau­niin
sad(m.
BlakööniiTheihi. Korkealle kan­san
kunto.
— Tekonimus,
CSJ:n' Toronton os«
jäsenten huionusoon
Toronto. — Johtokvniba on päättä­nyt
sdixtäa oeasbon kesäkuun hm-kausikckcuksen
(öiistaiksi, kesäkuun
8 paivaksd sen täihden, että miaa-nanfaauinia
on Torontossa Suomen kan-saUiisteaibterin
iaaytelmä'EisJtys East
Yorkin korkeakouluina. .
Toronton osaston johtokunta.
f:'
Tiistai, tauikok. 25 p. — Tuee^ay, Jfoy 25, 1971 SSvu 3
^.n•,•^a•3•.•a(;!T,^'^^c••.^
.0
top,lpp?W«^
koiis@rvat9v@lie
Lontoo. — BDg|i(|ni|i ^^vj
^ on 8aaivuiitaan£t
Mm\a
Uii$i Nieuvostoliiton
vastainen kampanja
Moskova. — Yhdysvaltain sota­teollisuus,
ja sen Länsi-Euroopässa
oleva Naton haarautuma ovat
edelleen suurimpia esteitä : jänni­tyksen
todelliselle laukaisemiselle
Euroopan mantereella, kirjoittaa
sunnuntain Pravdassa lehden Brys
selin kirjeenvaihtaja Juri Haria-
Naton haukat ovat nostattaneet
mideh neuvostovastaisen kampan-ian,
jonka tarkoituksena on saartaa
viime aikoina fcaavai?tu edistyminen
Ewoopan iturvallisuuskonferen-sin
koollekutsiunisen suhteen. Kirjoitta­ja
toteaa, että "punaisella uhalla"
peloiitteleniinen tapahtuu kaikkia
kanavia myöten ja sitä ohjataan
Naton esikunmi^ ja poliittisista
keskuksista. Suurimpia länsieuroop^
palaisia lehtiä varustetaan runsain
mitoin artikkelein, kaavioin ja dia-grammein
Eurooppaa uhkaavasta
"neuvostouhasta."
Catnadan kruununju risti Jean
Pierre Goyer tledoitti Usliet-täUi,
«ttä'liUtohaintus on ro-muuttanut
suunnitelmat uu­den
$18 miljoonan hintjiisek-
B{ arvioidun vankilan räkon-t^
iiMaeksi Mission, British
Columbiaan. viime aikoina
pn Canadan vonhaivo^Mlf*!?'
sa vankiloissa esiintynyt lon-jna
levottomuutta vankien
keskuudessa.
Göteborg. — Raivokkaita mella­koita
puhkesi Göteborgissa touko-kuiin
14 pnä kun. joukko m£)riaosoit
ti mieltään: kaupungissa pidettävää
kansiainyälisitä käuppakonferenssta
vastaan., T^nä tapahtui, kun kon­ferenssin,
ensimmäiset 600 osanotta­jasta
poistmvat lounasaikaan Göte­borgin
konserttitalosta, jossa konfe­renssi
pideitiiin.
. Rakennuksen edustalle keiräänty-nyt.
ainakin :200-päinen nuorisojouk­ko,
huusi iskulauseifca ja lauloi Kaur
saiaväUitä. Mielenosoittajat heitti­vät
kananmunia ja tomaatteja kon-ferensin
psäncttajia kohti. Yksi val-tiiutefuista
sai kanamhuiian suora'4n
kasvoihinsa. Mieitenosoittajat katso­vat
konferenssin saaaeen aivan liian
länsimaisen suUniauksem;
KymmeiKn rat>upbliisia asetettiin
mielencsbiitajia vastaan. Raivokkai­ta
tappeluja syntyi, ja poliisi käytti
patukoita j a ratsupiiskojä mielen-oscittajia
va-taan, Useita nuoria vie­tiin
pclii:>iaukoilla poiliiislasemaiUe.
Aiemniin mieteiöosoittajat poltti­vat
Yhdysvaltojen Upun ja huusivat
"Menkää kctiin, kapitalistit". Tämä
tapahtui, kun prinssi Bertil saapui
avämaan konferenssin.
Kapitaiistirten ja sosiiaiististen
maiden välisen kaupan hucraattavaa
lisäämistä vaativat sekä Yhdysval­tain
ö]jydyr-iastian päämies David
Rcckefe;!ier että Neuvcitoliitcn ulko-ms^
f-kauppakarkeakcuiliai rtiMori B.
S. Vaganov perjantaina Götebor­gissa
pidettävässä maaihna/nkaup-paa
käsö.televässä konferenssissa.
Rockefeller halusi Yhdysvaltain
lisäävän kaupankäyntiään Kiiiran
kanssa hapmaittavasti enemmän
kuin hallitus on kaavaillut Vaganov
•puolestaan kannaitti Eurocpan tur­vallisuuskonferenssia,
jossa pyrit­täisiin
tehostamaan taloudellista,
teknistä jä. titileailistä yhteisityötä,
Ilmasopimus esillä
Moslkovasisa
Moskova. — Suomen ja Neuvosto­liiton
y. 1947 solmitun ilmailusopi-muksen
uusimisesta alkoivat virka­miestason
neuvottelut viime viikol­la
Moskovassa Neuvostcljiton siviili-ihnailumin-
Gteriössä. Suomen puo­lella
neuvotteluja käy Ulkoministe­riön
apulaisosaistopääUikkd Ake
Wihtol. Viime viikoin aikana oli tar­koitus
käydä sopimus läpi yksityis-koht
adsesti ja valnidistaa luonnos sen
moderaiscinuöeinta. Uuttja ilmaiiu-sopimusta
ei täniän käerroksen aika­na
kiiiitenkaan aUekirjoiitelja. M o ^ -
vassä kerrottiin, efttä neuvotteluissa
ei ole" esillä muita ky^myköja kuin
ilmailu-sopimuksen modernisointi.
Molempien maiden lentoyhtiöt aloit­tavat
_jnyöhemmiin tiettävästi neu-votteilut
Suomen mahdollise-ita oi­keudesta'
lentää Neuvostoliiton alu­een
ylt fcaukoitään.
Nai.sitm tatihanveit^öimlis
Yhdysvalloiissa
New York. —. Valtaosa USA:n
kansaa kanmaitbaa Viet^i'amin sodan
välitönJtä topettamista, sanotaan
iausuinnc.*aä,' jöftka on aintanult Nai-s;
et, taisteJfcaa riauhaa publest§i -jär-je.
sitön New, Yorkin osasto. Lausun­nossa
• tähdennetään, että USA:ssia
tapahtuvia sodanvasitaisia; esiinty-
^miiiä ei pystytä tukahduttamaan
hyökkäysiten jg vpinon «vgilla. Kes-fcltysileiiritV
lailtomiat "pid^tykis^ ja
muut poMisiitöimet vain lisäävät so­dan
vastustamista .
• LauBiunnossa Icelmiietaiari" U$A:n
k^ansaa jaitikuyasti aktivoimaan tais'
teilua r- höpeälUso» ' hyöldcäyssodaiii
^atbajtjiseiksi ja dcmok«»ii«n pn-iauttamiBckai
UöAihan. •
Ijusbajian vuonna J i ^ ^ ^ ^ I ^^
'mifigfÄ p#%«?> mm^. jp
jjuanjb}^ «^^ell|8ssa ppuhfiji mk^.
sihtperij Rflttfljesih W W-TOip^
äi^ Yh4y9v#i4n 1i?äOTIJ4L
jan Aingek DavvsliR^ MMu
saiivaiJii_jpsös flMO- väaiil)iiis|fcep pi-l^
e#sitei|» (M^QiM t ^ p f ^ ^ j ä r j^
M^DZJbaij} P^aiititp-ilt, G u / ^ ^ imperiia
tykseOilisesti johtava Sekou Tonfre,
i?ras#Ä«t pustripoöit, jo^jfca ovat
1^-A:^ikian ajp^ii:ith«^ uhril ja, Is-aggressjjon
utKcJksä joul^ineet
Ehjä mammutti
löytyi Siperiasta
Jakutsk. — Vaurioitumaton
maanmutm ruho on löydetty s i ­perialaisen
Indigirka-joen nimet­tömän
sivujoen varrelta. Eläi­men
turkki j a n^bka olivat säi­lyneet
hyvin, ilmoittaa Trud-leh-t
i - ",
Ikuisesta roudasta sulaneet
fossiilin noiraun jäännökset ha­vaitsi
sovhoosityöläinen. H.
Strustshkov j a hän ilmoitti löy^
döstään Neuyostpliitbn tiedeaka­temian
Sifigrian osaston Ja&uts-k
in haaraosastoon.
Löjrtö on hyvin harvinaineii.
Siperiasta ja Alaskasta tunne­taan
noin 30 tällaista tapausta.
Mutta jopa kuuluisalta Berezov-ka-
jben mammutilta, joka löydet
tiin vuonna 1901 Kolyman sivu­joen
Varrelta ja jota nyt säily­tetään
Leningradissa, puuttui j o i
talkin "osia". Tämä on vaikeutta­nut
tutkimuksia. Nyt on saatu
lisätietoja* jotka ovat hyvin ar­vokkaita
tieteelle.
Fossiilisen jättiläjseläimen tut-l^
imukset tapahtuvat syvässä luo
lassa — Jakutian rpi^d^niutki-musinstituutin
laboratoriossa,
jossa ylläpidetään jatätuvaa mii-hiislämpötilaa.
Mammutteja asusti- valtavilla
alueilla jääkauden jäSkipiioliskol'
.la.
I>ii.M''*:iM.:i4:ni
4in <)e{pllis<)tfi^^ J91
jjälleeQ y$h|i39nmä4ö^ Lon^pib ieau* •
^in^'.ValltiKJsAffssav l^Mta^^
Ipseo, ttettjoryioijlil» m vff^i^^^
^ mJÄaian ?,0^'paäWw bm-
^ervaildiiviineii nelbfcoliäppio 1,65^ paik-
'S^otn^servtatjiiYi^
jjolHtui psiitltaiin työväen -puolueen
hyöjjifeääfväsitä — vaailtenipanäafiita,
^ogs^irviaibiiviisen puolueen kannatlba,-
j|ien väjpnppmättömyydesltä ja kuiur
naipsiveran noususita. Aasa&styspro-zeniitti
oli kuitlerikin melko alhainen
j,a pääminiEteri Heatihin haililituksieil-
\fi on viedä aikaa kolme vuobba en­nen
seuraavia parJaimeinittivaalieja.
T^yöväcn -puolueen varajohtaja
9oy Jenkins sanoi viime perjantai­aamuna
ebta vaali>tuik)is ylibli hänen
puolueensa toiveiet. "Se merkitsee
miahtaivaa epaluottaimusilauset^ta haH-lituksen
toiminnalle", hän sanoi
«.'
Kannattakaa liikkeitä jotka
ilmoittavat Vapaudessa!
Kehitysapua" on
^nniettu CIArlle
Washington. — Yhdysvaltain fce-hitysaputoimistoin
varoja ei e n ^ 1.
he^jakuuta jailkeen käytetä Laosin
taimnkaQilliisen armeijan ja CIA:n
jjoJhtamTfln joukkojen tiicemlseen
L^OHBpa, sanoi demokraattinen se-iwattori
Edward Kennedy lauan-tialna.
V
Vaikuus tästä sisälityy Kenuedyn
mufcaian Yhdysvaltain kehitysapu-toiimsten
AID:n johtajan Jota A.
^annahin kirijeeseai. Kenne^ sa-npl
Htngwy»Mp vatstamneen h?'^^
dicjtehgmsa seHtyksestä AID:ii v ^
jep kuSceutumisesba Laosin arp^i-jaCIAjfie.
Geneve. — > Maailman terveys­järjestö
WHO päätti hUjattain
i^i^rtaa jp toisen k e r r ^ perätty
vuodella keskustelua DDR :n jäse­nyydestä
järjestöasä.
Äänin 62-19 WHO:n yleisko­kous
päätti siirtää DDR-.njaoe^
nyyskysymyksen ensi vuoden
yleiskokoukselle. 19 maata pidät­täytyi
äänestämästä.
Viime vuonna päätös tehtiin
äfiaiu 7(h-2?. My<i8 tuoUpin 19
maata pidättäytyi äänestämästä.
Kumpikaan Saksa ei ole Y K : n
jäsen, mutta Länsi-Saksa kuuluu
WHO:hoh ja muihin Y K : n erikois
järjestöihin, kun sen sijaan DQR
on näiden ulkopuolella.
KOKÖUSJICUTSU
W'Qr](ers' of New Ontario ^^^L
V
pi^ötään Äii^rtHatfäJIgs?, South Porcuiriiifessa
kesälkuun 4 päivänä 1971, alkaipn M o 7.30 iU.
Kekoulfsessa käsit^läät) Uikkeen tiU- toi^ntakertomulraet
sdö^ iaaiDiVsäänt<sn4^
Liikkeeii pool^^^ vapaa kalivitarjolla kokousyleisölle.
: l^oi^sasta osanottoa toivoen,
JOHTOKUNTA.
ONNITTELUMME
CSJ :n J A S C A U L :n Y H T E I S E L LE
SUDBURYSSA J A W A N U P I S SA
Heinäkuun 31 ja elokuun i pnä vietetään Sudburyssa ja Wa-nupissä
Canadan "suomalaisen kulttuuriväen SUURJUHLAA, jon­ka
johdosta VAPAUS ilmestyy erikoisena juhlanumerona hcinäk.
22 päivänä.
tämän juhlanumeron palstoilla voivat kansalaisemme kautta
maan tervehtiä ja onnitella kulttuuriväen yhteistä SUURJUHLAA
ja toivottaa menestystä juhlan osanottajille.
• Tavallisten tervöhdysten hinnat 50c ja $1.00. Erikoisonnittelut
$3.00, $4.00 ja $5.00.
Tervehdysten tulee olla lehden konttorissa heinäkuun 11 päi­vään
mennessä.
Kerääjän nimi . f r : . . _ —
Paikkakunta —-—- - - - - - - - -
KIRJOITTAKAA NIMENNE SELVÄSTI
NIMI
.».V «*
i