Vapaus, December 3, 1966

              Sivu 2 Lauantaina, jouluk. 3 p. — Saturday, Dee. 3, 1966
VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
Establlshed Nov. 6. 1917 (LIBERr
EL.mR: W . E K L U N D MANAOEBI E . S U K S I
T E L E P H O N E : O F F I C E A N D E D I T O R I A L 6 7 4 . 4 2 8 4 . ,
Publlshed thrlce weekly: Tuesdays. Thursdays and Saturdays by VapauB
Publishing Ck>. Limited, 100-102 E lm 8t. West, Sudbury, Ontario, CJax»ad8.
Mailing Address: Box 6 9 ;
Advertlslng rates upon appUcatlon, translatlon fr*e of obarge.
Authorlzed as second class mail by the Post Office DeparttoiBnt, Ottaw8i
V and för payment ofpöstage In cash
.;Mt-'mber, of f H . CANÄDIANIHANGUAGE-PRESS
TBLArSHINNAT:
Caaadiaasa: 1 vk. $9.00, 6 kk. $4.76 USA:ssa
8 kk, 2.76
1 vk. $10.00. 6 kk; $5.26
Suomessa: 1 vk. 10.50, 6 U E . 6.76
^ 4 9 ; Itsen
Suomessa vietetään-maan 49:ssäJisenäisyyspäiyää tiis--
taina, joulukuun 6 pnä. Tätä historiallista merkkipäivää vie­tetään
Suomessa ia-rnuuallakin varsinkin suomalaista alku­perää
olevien keskuudessa äs'iaankuuluviTr~juhlallisuuksin —
Suomen valtiovallan toimesta ja aloitteesta järjestetään juh­linnan
virallinen puoli ja kansalaisjärjestöjen aloitteesta
muita juhlahetkiä kuten esimerkiksi järjestetään Finnish-haalilla
Sudburyssa j o u l u k u u n l l pnä pidettävä ohjelmalli­nen
päivällistilaisuus Suomen itsenäisyyspäivän juhlinnan
tarkoituksessa.
Mutta kuten Helsingissä ilmestyvä Uusi Suomi viime,
vuonna totesi, "pelkillä juhlapuheilla ei itsenäisyyttä pystytä
säilyttämään". Meidän kaikkien on oltava myös itsenäisyyden
puolustajia ja itsenäisyysasiaakin puolustetaan vallitsevat
olosuhteet huomioonottaen. Kumoamaton tosiasia tässä yh­teydessä
on se, että Suomen itsenäisyyden paras tae on rau­han'säilymisessä
ia siksi ei kukaan voi sanoa rehellisesti ole­vansa
Suomen itsenäisyyden puolustaja, ellei hän samalla
yritä csaUaan auttaa maailman, rauhan säilymistä.
: Yhtä kategorisesti voidaan todeta kaksi muutakin perus­seikkaa:
^ — Suomen itsenäisyyskysymystä ei,voida erottaa juuri
itsenäistyneiden tai itsenäisyyteen pyrkivien kansojen ongel­mista,
ja
— Ilman lokakuun vallankumousta suuressa itäisessä
naapurimaassa, Suomi ei olisi itsenäisyyttä saavuttanut 49
vuotta, sitten..
Ensinmainitun seikan yhteydessä on syytä palauttaa mie­leemme,
että erikoisesti toisen maailmansodan jälkeisenä
kautena on kansojen kehityksessä itsenäisyyttä kchti tapah­tunut
suorastaan vallankumouksellinen muutos. Aikaisemmin
siirtomaavaltojen alaisuudessa eläneet Afrikan ja Aasian kan­sat
toisensa jälkeen ovat marssineet maailmankartalle itse­näisinä
kan.soina. Samalla ne ovat joutuneet kokemaan mo­nia
niitä vaikeuksia, joita tavallisesti tulee eteen silloin kun.
opetellaan kävelemään omin jaloin: Mutta vapaus ja itse­näisyys
on jokaiselle kansalle: niin kallis ja arvokas tavoite,
että kaikki sen saavuttamisen tiellä olevat esteet — mukaan
lukien Vietnamin kansan itsenäistymisen edessä nyt oleva
Yhdysvaltain imperialismin hyökkäyssota—-ovat voittami­sen
arvoisia. Suomenkin valtiomiehet; vastuuntuntoiset julki-
;suushenkilöt sekä tavalliset kadun miehet ja nainet ovat myös
joutuneet toteamaan, että harha-askeleet ja niitä seuranneet
koettelemukset ovat aiheuttaneet kielteisiä seuraamuksia it-senäisy.
yskauden ensimmäisen vuosikymmenien aikana. .
l " Toisen yllämainitun seikan yhteydessä on avoimesti to­dettava,
että Venäjällä tapahtunut lokakuun vallankumous
ei vain luonut Suomen itsenäistymisen edellytyksiä vaan
muodosti myös sen pysyvän perustan. Tällaisten ajatusten
esittäminen oli vielä pari vuosikymmentä sitten "poliittista
vääräoppisuutta'',. mutta nyt Suomessa seurattu, ja edelleen
toteuttava rauhan ja yhteistyön ohjelma itäistä naapurimaa­ta
kohtaan on osoittanut, että se sittenkin on kulmakivi Suo­men
vapaudelle ja itsenäisyydelle. Tässä mielessä on tar­peellista
huomioida, että kysymys ei ole vain historiallisten
tapahtumien juhlimisesta, vaan myös Suomen ja sen naapu­rimaiden,
ennenkaikkea Suomen ja Neuvostoliiton hyvien
naapurisuhteiden säilyttämisestä ja kehittämisestä.
Itsenäisyyspäivä on tietenkin ennen muuta suuri kansal­linen
juhlapäivä. Mutta nykyaikana ei voida liiaksi korostaa
kansainvälisen yhteistoiminnan merkitystä kunkin maan, mu­kaanlukien
Suomen itsenäisyysasiassa. Ainoakaan kansakun­t
a — suuri tai pieni — ei; enää voi ratkaista kansallisia on­gelmiaan
yksin ja muita maita huomioon ottamatta. Itse­näisten
maiden lisääntymisen yhteydessä kasvaa myös erinäi­set
ongelmat. Siksi on ensiluokkaisen tärkeätä vilpitön asen­noituminen
toisiin maihin nähden, jotta maan itsenäisyyden
perustaa voitaisiin edelleen lujittaa— ja juuri siihen velvoit­taa
itsenäisyyspäivän vietto.
Ilman myönteistä kehitystä suureen itäiseen naapuri­maahan
nähden olisivat Suomen mahdollisuudet paljon ny­kyistä
heikommat. Ystävyydessä ja yhteistyössä Neuvostolii­ton
kanssa, on siis Suomen kansan vapauden ja itsenäisyy­den
vankka polija.
Toisaalta, kuten sanottu, ei voida mitenkään unhoittaa
niitä kansakuntia, jotka vielä käyvät taistelua itsenäisyy­tensä
saavuttamiseksi tai sen vakiinnuttamiseksi eri puolilla
maailmaa. Itsenäisyystaistelussa o a toteutettava "yksi kaik­kien
ja kaikki yhden puolesta" ajatusta sillä tosiasia on, että
jos esimerkiksi Yhdysvaltain imperialismi saa nyt estetyksi
Vietnamin kansan vapauden ja itsenäisyyden, niin kuka tie­tää;
mikä toinen pikkukansa joutuu seuraavaksi samanlaisen
väärinpeluun kohteeksi?
Nyt vietettävällä Suomen itsenäisyyspäiväjuhlalla Ön eri-koismerkitys
siksi kun ensi vuonna vietfetaän Suomen kari-sallisen
vapautumisen 50-vuotisjuhlia — mitä vietetään, k u ­ten
odotta,sopii — koko vuoden ajan.
Täkäläisillä kansalaisillamme saattaa olla ja onkin eriä­viä
mielipiteitä Suomen itsenäistymisen ja sen historiallisen
kehityksen tiimjoirta. Mutta ne ovat toisarvoisia seikkoja sil­loin
kun olemme yksimielisiä peruskysymyksessä, eli siitä,
että itsenäisyyden saavutus, oli suuri historiallinen edistys­askel
Suomen kansalle, ja että itsienäisyyden säilyttämi- .
sen, ja lujittamisen hyväksi tulee jatkuvasti toimiat.
Juuri .sen vuoksi kun täkäläiset kansalaisemme ovat
yksimielisiä tästä peruskysymyksestä, voidaan ilomielin to­deta,
tctä kaikissa kansalaispiireissänime suhtaudutaan myön
teisesti Suomen itsenäisyyspäivän viettoon.
Vuosisadan murha
Uusia paljastuksia Kennedyn
murhajuitusta tulee jaitkuvasti
Todistajien liämäräperäiset kuolemantapaukset, silminnSkijäin si­vuutetut
todistukset, Ostvaldiu ampuman luodin llimeteho, salaisiksi ju­listetut
röntgenkuvat ja Kennedyni n\urhalietkellä otettu mutta vasta nyt
julkisuuteen tullut valokuva^ kaikesta tiistä kohutaan USA:ssa, joka
vasta kolme vuotta presidenttimurhan jälkeen herää epäilemään viral­lista
murhateoriaa. Harrisin lokakuussa julkaiseman mielipidetutki­muksen
mukaan 60 prosenttia amerikkalaisista epäilee Warrenin ko^
mission teoriaa, jonka mukaan Lee Harvey Oswald olisi ollut ainoa
murhaaja. .
Kirjämarkkinat, joita vielä äsken
hallitsivat John Kennedyn hallitus­kauden
tuhatta päivää käsittelevät
teokset, oyat nyt täyttyneet teoksil-iä,.
joissa tutkitaan Warrenln k o ­mission
laiminlyöntejä, tahallisia
poisjättöjä ja lukemattomia muita
salamurhaan liittyviä mystisiä
tapahtumia. Yleinen mielipide kal­listuu
vahvasti sen olettamuksen
puolelle, että salamurhaajia oli use­ampia.
Erään murhaa käsittelevän
kirjan nimi "The Second Oswald"
(Toinen Oswald) ilmaisee puhuvas­ti
tämän murhaa käsittelevissä te­oksissa
esitetyn yleisimmän' epäi­lyksen.
. ^
Useammat tapahtumat murhan
ja sen tutkimu.sten yhteydes.'<ä ovat
Esquire-lehden julkaisema murha­hetkellä
oiettu valokuva "kadok-sis-sa"
olleiden röntgenkuvien luovu­tus
viralliseen arkistoon salassapi-dettäväksi
vielä 2 v ajan tiedot to-distajistoon
kuuluneen 10 henkilön
hämäräperäisistä kuolemantapauk­sista
ja selvät ristiriidat Osvvaldin
toimista murhapäivänä.
V A L O K U V A TOISESTA
M U R H A A J A S TA
Esquire-lehti. joka jo aikaisem­minkin
on puuttunut murhan
virallisen version epätodennäköi­syyksiin,
saattoi tk. 14 pnä j u l k i ­suuteen
valokuvan, joka on otettu
samalla hetkellä kuin presidentti
murhattiin. Siinä näkyy autoon no­jaava
mies tähtäämä.ssä kiväärillä
kohti presidentin autoa. Kuvassa
oleva mies ei ole Oswald. Kuva j u l ­kaistiin
nyt ensi kerran. Se luovu­tettiin
aikoinaan Warrenin komissi­olle,
jonka tehtävänä oli president-timurhan
selvittäminen. Komissio
ei edes maininnut valokuvasta r a ­portissaan,
sen julkaisemisesta p u ­humattakaan.
Kuvan on ottanut dal-lasilainen
Orville Nix. Kohta Ken­nedyn-
murhan jälkeen kertoi eräs
rautatieläinen, joka murhan tapah­tuma-
aikana oli vartiossa valvonta-tornissa,
josta oli hyvä, nä-köala mur
hapaikalle ja sen ympäristöön, ha­vainneensa
"jotain erikoista tapah­tuvan"
murhapaikan lähellä oleval­la
kukkulalla. Rautatieläinen
Lee. Bowers — menetti henkensä
tämän vuoden elokuun 9 pnä auto-onnettomuudessa,
jolla ei ollut s i l ­minnäkijöitä.
Ne toimittajat, jotka sattuivat
olemaan työvuoios.sa silloin, kun
kaukokirjoittimet marraskuun päi­vän
iltana kolme vuotta sitten i l ­moittivat
murhasta, muistavat var­maankin,
että ensimmäisessä selos--
luksissa kerrottiin rautatieylikäy-lävän
suunnalta (päinvastaiselta
kuin Oswaldin kirjavarasto) oli kuu
lunut laukauksia ja että siellä oli
ollut oiikoislaatuista liikehdintää.
Nämä todistajain lau.sunnot hukutti
alleen jo samana iltana Yhdysval­tain
turvallisuuspoliisin FBIrrt vuo­renvarma
vakaumus: Murhaaja oli
Lee Harvey Osvirald ja vain hän y k -
.sin. Asia oli sillä sinetöity amerik­kalaisille,
jotka tuolloin ylivoimai­sesti
uskoivat oman poliisinsa ja
myöhemmin omien korkeiden viran,
omaistensa tutkimuksiin muun maa.
ilman ihmetelle.ssä murhajuonen
epäjohdonmukaisuuksia ja ristirii-tai,
suuksia. Nyt on tilanne muuttu­nut.
Kennedyn murhan viralliseen
Warren-versioon kriittisesti suh.
tautuvia kirjoja, julkaistaan nyt
amerikkalaisvoimin USA:ssa, joka
vielä äsken torjui eurooppalaisten
kirjoissaan esittämät epäilyt.
LANE'N SYYTÖKSET
Kriittisen asennoitumisen oh o l ­l
u t vaikea päästä markkinoille.
Asianajaja Mark Lane, joka on
omistautunut . K e n n e d y - m u r h an
tutkimuksiiin, kertoi lokakuussa Pa­riisissa
niurhaa käsittelevän kir­jansa
(Riish to Judgement) ilmesty­misen
jälkeen, että USA:n turval­lisuuspoliisi
FBI oli yrittänyt es­tää
kirjan ilme3tymi5eh:Lä"rie o li
tarjonnut kirjaansa kaikkiaan 14
amerikkalaiselle kustantamolle,
joista jokainen oli aluksi ollut asi­asta
kiinnostunut. "Ajateltuaan asi­aa
oli kustantaja toisensa perään
luopunut. Eräs kustantajista oli
sanonut saaneensa vihjeen, ettei
FBI pitänyt kirjan julkaisemise.sta.
Lane syyttää VVarrenin komissi­ota
monista laiminlyönneistä. Se
oli mni; kuulustellut vain 94:öö niis.
tä 25,000 todistajasta, jotka olivat
ilmoittautuneet F B L l l e . Lane esitti
samassa Pariisin lehdistökojnferens-_
sis.sa filmin kolmen sellaisen todis­tajan
lausunnoista, joita komissio
ei ollut lainkaan kuulustellut. Nä-
:nä todistajat kertoivat toisella
suunnalta tulleista laukauksista. La-ne'n
ilmoituksen mukaan esitettiin
Ruotsissa murhan kolmivuotispäi-vänä,
murhan aikana tehty ääni­nauha,
jossa kuullaan kaksi lauka-u.
stä sekunnin viidesosan sisällä
Osvvaldin kiikarikiväärin äärite-ho
oli kaksi laukausta 2 5 sekun­nin
väliajoin.
WARREN1N KOMISSION
LAIMINLYÖNNIT
On arvosteltu myös salaisen polii­sin
ihmeellistä määräystä, joka
kielsi presidentin ruumiinavauksen.
Yrittae-ssään pelastaa presidentin
henkeä Dallasin sairaalan lääkärit
avarsivat kurkkuhaavaa, mikä joh­ti
kuoleman jälkeistä tutkimusta
tehneet Bethe-sdan laivaston sairaa­lan
lääkärit harhaan. Warrenin. ko-rni.
ssion työhön tutkijana osallistu- |
nut Edward Jay Epstein, jonka kir^
ja (Inquesl) käsittelee vain Warre-nin
komi-ssion lyötä ja laiminlyön­tejä,
syyttää kirjassaan epäsuorai-sesti
kuolintodistuk.sen allekirjoit­taneita
lääkäreitä todistuksen muut
lamiscsta sopimaan yhteen. Warre-nin
komi.ssion"yhden salamurhaajan
teorian kanssa. Epsteinin pää.syy-lös
koskee sitä kiirettä, jolla komis­sion
lausunto ka.sattiin ja komissi­on
tapaa suhtautua lausuntoihin,
jotka eivät .sopineet yksiin FBI:n
ja Dallesin poliisin laatiman murha-leorian
kan.ssa.
FBI:n POLIISIN
EREHDYSTEN SARJA
Ep.stein, Lane ja muut kirjoitta­jat
ovat kiinnittäneet niin ikään
huomiota Oswaldin henkilöä kos­kevien
todistusten ristiriitoihin —
mm. todistuksiin, jotka osoittavat
hänet heikoksi ampujaksi, ja yh­teen
salamurhaajaan rakentuvan
teorian edellyttämään erinomaiseen
ampumataitoon. Sylvia^ Meagcr
kiinnittää The Minority of One
lehdessä huomiota autonmyyjä
Albert Guy Bogardin lausuntoon
Osvvaldin ilmestymisestä hänen
autoliikkeeseensä 9. 11. 1963 o.s-
• • • -v;
toaikeissa ja hänen vauhdikktiästii'
ajokokeestaan. Tämä todistils ''tJutt-lui
komission hylkäämiin, HMsl
Osvvaldin ajotaito ei sopinut' yldi^^'
kuvaan. Kysytään miksi Dallasin
poliisi teki murhahetkellä kaJfeki'
mahdolliset erehdykset kirja­varastoa
ei eristetty, tietä ei sul­jettu,
kaikista tutkimuksista/jIiKb;'
vuttiin heti, kun Osvvald oli saa­tu
pidätetyksi. Miksi F B I : n jp- iiup.
mattavästi korkeampitasoiset^^^ii"
kamiehet presidenttimurhaajäksi ^
oletettua henkilöä kuulustellesshah'
eivät pitäneet pöytäkirjaa, eivät­kä
laatineet edes muistiinpanoja.
KUOLEMA KENNEDYN
KINTEREILLÄ ^
Rämparts-lehti on laskenut kaik­kiaan
10 hämäräperäistä kuoleinan-täpausta—
jutun yhteyde.ssäv eräät
muut kasvattavat luvun 14:ään!
Joukossa on_kaksi murhajuttua tut­kinutta
lehtimiestä, jotka osallis­tuivat
Osvvaldin murhaajan Jack
Rubyn asunnossa tutkimuk.siin mur
hanjälkeisenä päivänä. J im Koethe
surmattiin lyömäaseella kotonaan
ja Bill Hunter eräällä poliisiase­malla
vahingonlaukauksen uhrina.
Naisreportteri Doroth.v Kilgallen,
joka oli ystävilleen sanonut "räyt-tävänsä
Ruby-tarinan". kuoli hau-littuaan
"huumausaineen j a spriin
sekoitusta". Oswaldia kyydinnyt au­tonkuljettaja
joutui ensimmäisek­si
dallasilaiseksi kolarissa henken­sä
menettäneeksi autonkuljetta­jaksi
vuoden 1937 jälkeen. Jack
Rubyn strip tea.se-: tähti Nancy
Jane Mooney teki itsemurhan sel­lissään;
Rubyn puolustusasianaja­ja
Tom Hovvartl. eräs niistä har­voista,
joka puhui Rubyn kanssa
kahdenkesken murhan jälkeen,
kuoli -sydänhalvaukseen — tunte,
maton henkilö jätti hänul tiedotto­massa
tila.ssa sairaalaan, joka ei toi­meenpannut
ruumiinavausta. Ja
niin edelleen.
Kennedy-perheen myötävaiku­tuksella
laadittu jn ensi vuoden
Raatikainen tuli SDPn sihteeriksi
Helsinki. ~ Suomen Sosiälide-
'mokraattinen puoluekokous valitsi
odotusten mukaisesti puolueen joh­tajaksi
Rafael Paasion. Poliittisen
yllätyksen kokous sen sijaan tarjosi
valitsemalla puoluesihteeriksi 3 6 -
vuotiaan Erkki Raaiikaisen, joka
toimii tällä hetkellä apulaisohjel-mapäällikkönä
televisiossa. Hänen
ehdokkuutensa tuli edellisenä ilta­na
kuvaan enteilevän vakavasti.
Puoluetoimikunnan muista kym­menestä
jäsenestä vaihtui neljä ja
toimikunta muorentui jonkin ver-
.ran.'-
Presidenttivaalikysymys siirtyi
kokonaisuudessaan puolueneuvos-tolle,
jota puoluekokous velvoitti
"kiinnittämään huomiota kaikkiin
n i i h i n näkökohtiin, j o i l l a on mer­kitystä
puolueen merkitykselliselle
toiminnalle uiko- ja sisäpoliittisissa
kj'symyk.sissä."
A Y - l i i k k e e n eheytymislausuma,
Nato-pykälien poistaminen ja h a l l i ­tusratkaisun
hyväksyminen mm.
sisältyvät julkilausumiin, jotka v i i -
mei.senä kokouspäivänä hyväksyt­tiin.
Puheenjohtaja Paasio luonneh­ti
kokousta yksituumaiseksi ja
ehyeksi, jollai.sia e,i sodan jälkeen
ole SDPrllä tätä ennen Ollut. Ko­kouksen
pitämistä lehdistölle avoi-
RAFAEL PAASIO
mena puheenjohtaja piti positiivi­sena.
— Juhannuksena parhaillaan,
mammanpiika makeimmillaan.
Suomal. sananlasku.
puolella ilmestyväksi aiotulta W i l l i.
am Manchesterin Kennedyn mur­haa
käsittelevältä kirjalla odote­taan
uutta valaisua murhaa ympä­röiviin
hämäriin seikkoihin, koska
Kennedyt ovat halunneet presiden­t
i n röntgenkuvien pysyvän julkisuu,
delta salassa kahden vuoden ajan.
Look-lehti, joka neuvottelee
Manchesterin kirjan julkaisemises­ta
sarjana .500.000 dollarin hinnasta,
väittää, eitä se sisältää "200 etusi­vun
tarinaa". Nev^svveekin mukaan
-Manchester on keskittynyt murhan
aiheuttamaan vallansiirtoon. Pre­sidentti
Kennedyn viimeinen kes­kustelu
John.sonin kan.ssa koski
Texa.sin matkaa — Kennedy oli ha­luton
lähtemään katsoen, että va­rapresidentti
saisi itse hoitaa ko­tivaltionsa
pehmittämisen.
Manchesteiin kirjassa, niin News.
Week kertoo, julkaistaan ensi ker­ran
Jacqueline Kennedyn viimeise­nä
iltanaan Valkoisessa talossa pää­ministeri
Nikita Hrushsheville kir­joittama
kirje. Siinä Jacqueline
Kennedy: ilmaisee kahden lapsen
äitinä toivomuksen rauhan säilymi­sestä.
Koko totuutta presidentti Ken­nedyn
murhasta, vuosisadan mur­hasta,
ei ole vielä kerrottu. U u ­sia
totuuden aineksia on kuitenkin
tunkeutumassa julkisuuteen eikä
USA:n virallinen taho voine loput­tomiin
jarruttaa vaatirfiuksia uu­sista
tutkimuksista.
Hilkka Ahmala.
Eräs Kennedy Algerissa: Senaattori Edward M . Kennedy (dem. Mass.) heiluttaa kättään suosio­taan
osoittaville a],uerialaisillo, jotka rikkoivat poliisien linjat äskettäin pidetyssä Kermedyn
salamurhan muistojuhlatilaisuudessa. Senaattori laski seppeleen Kennedy-torilla Algerin
eräällä laitakaupun,t,'illa.
Valitettavaa on vain se, että
vieläkään ei ole päästy mur­tautumaan
pois ahtaista karsi­noista,
mitkä e.stävät meitä
y h t e i s e s t l järjestämästä
kaikkia kansalaispiirejämme
innoittavia ja rohkaisevia yh­teisiä
itsenäisyysjuhlia, missä
kaikkien ryhmien- toimesta
voitaisiin antaa phjelmallises-tikin
vain niin,,että nämä itse­näisyysjuhlat
mucdostuisiyat
kulttuurikeitaiksi arkisen elä"
mämme piristämiseksi. ;
Kaikki mitä tähän päästäk-.
semme tarvitaan^ "hyvän tah­don"
lisäksi on se, että vede­tään
vähän sarvia sisään niin
pitcilelta ; Mm toiseltakin ja
järjestetään Suomen itsenäi­syysjuhlia
niiden perustiinnuk-sien
pohjalla, mistä kaikin
olemme yksimielisiä, ja jäte­tään
vissejä yksityiskohtia eiri
ryhmien käsiteltäväksi ja en­nenkaikkea
historian ratkais­tavaksi.
PÄIVÄN PAKINA
RAHALLA ON TAIVAALLINEN VOIMA
Raha on, kuten tiedetään, talou­dellisen
arvon mitta.
Siksi vii-saat esi-isämme opetta­vat
meitä perinnöksi jättämissään
• sananparsissa, että ' r a h a l l a on tai­vaallinen
voima", ja että "rahalla
.saaja hevo.sella pääsee".
Myös puhutaan siitä, miten voi­daan
päästä käsiksi suuriin rahoi­hin,
ansaitaan rahaa ja tuhlataan
rahaa. Rahaa voi olla kuin roskaa
ja rahaa voidaan naldäkin_^
- Meillä tavallifeilla kadun miehil­lä
ja nai.silla ön useimmiten "pie­nen
rahan puutetta" ja suureitipia
rahoja ei ole nähtykään.
Ontarion liberaalijohtajat ovat
myös huomioineet, että raha se on
mikä tässä maailmassa jyllää.
Kun heidän toivonsa, televisiö-persoonana
ja liikemiehenä tun­nettu
Charles Templeton kieltäytyi
nyt ryhtymästä tämän maakunnan
liberaalien puoluejohtajan ehdok­kaaksi
selittämällä, että "taloudel­liset
syyt" ja eräät muut tekijät
ovat esteenä, niin liberaalien puo-iuepyhätössä
lyötiin viisaat päät
yhteen ja ryhdyttiin uutistietojen
mukaan tutkimaan sitä, että min­kälaisen
vaikutuksen tekisi se, jos
maakunnalliselle puoluepaavjUe
annettaisiin takeet $30,000 vuosi­tuloista.
Tätä "taattua" vuosituloa ei ole
sellaisenaan tarjottu mr. Temple-tonille,
mutta aina valppaat tark­kailijat
ovat vetäneet asiasta sel­laisen
johtopäätöksen, eitä tätä
rahatukkoa näytetään ennenkaik- ;
kea juuri hänen "innoittamisek-
.seen" ja "rohkai.semi.sekseen".
Kuten on uutisliedoissa kerrot­tu,
tämä vielä haudottavana oleva
suunnitelma" edellyttää, että maa­kunnallinen
puoluejohtaja, jota ei
lainlaatijakunlaan ole valittu, saisi
puoluepäämajasta $30,000 vuosi­tulon.
Jos uusi Mooses, minkä tehtä­vänä
on johtaa Ontarion liberaalit
pois poliittisesta korvesta, tulisi
vielä valituksi oppositiojol^^jan
asemaan lainlaalijakuntaan JT^'-^^^
kä sellaisenaan ön kyseenalainen
seikka NDPn kannatusmfiärän.jat­kuvasti
lisääntyessä — niin halli­tus
maksaisi hänelle silloin $22,000
vuodessa ja liberaalipuolueen pää­maja
loppusumman eli $8,000 vuQ-dessa.
v:,:
Saa nyt sitten nähdä, onko tästä
rahatukon hoilultamisesta.äpua?
Sivumennen sanoen, mikjili tä­mä
tieto osoittautuu todeksi, On­tarion
liberaalit ovat huomattavasti
."anteliaampia" kuin kansallisen.
liberaalipuolueen sirmäntekövät.
Sen sijaan kun jäällä Oritariossa
suosiicllaan liberaalien puoluojoh-tajalle
$30,000 "taattua/vuosituloa"
liberaalipuolueen muodostama liit­tohallitus
ehdottaa, että vanhuu-deneläkeläisten
"taatuksi-' ansiok­si
tulisi vain $105 kuukaudessa eli
$1.236 vuodessa.
Toisin sanoen, vanhuudenoläke-läisen
- täytyy "palvella" yli 24
vuotta ennen kuin hän saa tulok­seen
$30.000, minkä maakunnan l i ­beraalien
johtajalle, aiotaan taata
yhdeksi ainoaksi vuosituloksi.
Mahdollisesti asia on niin, että
jos ontariolaiset liberaalit pääsisi-
- v a f liilMhallituksessa kuskin pu­kille,
niiii heidän anteliaisuutensa
voisi ulottua puutteessa ja hädän-alaisuudessa
eläviin eläkeläisiin
• asti?.v''
Vai onko tässaf.in asiassa oma
suu miuta lähempänä?
Meikilleparitayaa on - r - j a se
liittyy tavallaan tähän eläkeläisten'
kifumiskysymykseen •— että mr..
heinäkuun 1 päivästä lukien 1967,
vaan vasta 1968, jos lakitekelettä
ei siihen mennessä jonkin teko­syyn
perusteella romuuteta, niin
sen johdosta ovat liberaalien osak­keet
laskeneet arveluttavasti.
Liberaalien kannatusta e i . l i i o in
lisää se. kun liittohallitus kieltäy­tyy
nostamasta vanhuuden eläket­tä
sataan dollariin kuukaudessa,
kuten kansan suuri enemmistö h a ­luaa,
vaan yrittää selviytyä siitä
kurjaan köyhyydentodistukseen pe
rustuvan "taatun" $105 kuukausi­tulon
järjestelyllä.
Allekirjoittanut ei lukeudu nii­hin,
jotka; katsovat ettei puolue­johtajille
ja parlamentissa oleville
kansanedustajille makseta kuhnolr
lista palkkiota. Jos niin ei mene­teltäisi,
silloin "jäisi kansan edus­tustehtävät
joidenkin harvojen up­porikkaiden
miesten yksityistehtä-väksi.
Mutta parempi tae libeiraalipuo-lueen
johtajien tulevaisuudesta
- saataisiin käsittääksemme siten,
että liberaalitkin ryhtyisivät k u n -
Templetön esitti "taloudellisten nioittämaan omia lupauksiaan ja
seikkojen" lisäksi muitakin syitä,
miksi hän ei halua ryhtyä puolue­johtajan
ehdokkaaksi Ontariossa;
Johtuisikohan se siitä, että hän
"näkee kirjoitukseni seinällä"? E l i
siitä, ettei hän luola suiireinmin ;
liberaalipuolueen tulevaisuuteen?
Kun liberaalit ovat kieltäytyneet
täyttämästä omia vaalilupauksia
kansallisen sairaushuoKolain t i i ­moilta,
kun juhlallisista lupauksis­ta
huolimatta sitä ei saadakaan
ryhtyisivät tosimielessä korjaa­maan
esirrierkiksi vanhuudenelä-
. keläisten ja sairaitten ihmisten
Vaikeata talousasemaa.
Jos tässä -suhteessa ei parannus­ta
saada, niin perin kyseenalaista
on. auttaako johtajakokelaille l u - ."
Valtavat. 'taatut" vuosiansiot O n ­tarion
liberaaleja pääsen^ään pois
korpivaelluksestaan. '
— Känsäkoura,