Vapaus, December 3, 1966

              Suomi hävisi
RuotsiUe 10—1
Helsinki. — Suomen jfiäkiekko-maajoukkueen
esitys loppuunmyy­dyssä
Helsingin jäähallissa oli var­sin
heikko ja tehoton sitä vastaan
asettuneeseen läntisen naapuri­maamme
joukkueeseen verrattuna.
Tästä ovat osoituksena myös ot­telun
loppunumerot 7—1 (3—0,
4—.1, O—0) naapurin hyväksi ja
täydellä syyllä saattaa sanoa nu­meroiden
kuvastavan osuvasti .jouk­kueiden
voima ja taitoeroja kentäl­lä.
Kun pelattuun tulokseen lisätään
perjantaiset Tampereella saadut tu­lee
.koko ottelun lopputulokseksi
10—1 Ruotsin hyväksi. Tällä kertaa
ei Suomi siis pystynyt panemaan
kovaa vastaan.
N-mtto voitti
tshekit 6—4
Moskova. — Neuvostoliiton ja
Tshekkoslovakian välisen jääkiek-.
komaaottelun sunnuntaina Mosko­vassa
pelattu ensimmäinen osaotte­lu
oli kovavauhtinen. Neuvostoliiton
joukkue oli huomattavasti tiukem­malla
kuin viime talvena Ljublja-nassa
Tshekkoslovakiaa vastaan käy
mässään ottelussa. Tshekit jopa joh­tivat
toisessa erässä 3—2, mutta sil­loin
tuli esiin Neuvostoliiton vanha
valtti, kestävyys ja tshekkien maali­vahti
Nadrhal joutui päästämään
kiekon neljästi selkänsä taakse. Ot­telu
päättyi Neuvostoliiton voittoon
6—4 (1—0. 3—3, 2—1).
iVIR. EDWARD
LATVALAN
vieraillessaan poikansa luo­na
British Columbiassa, toi­vomme
hänelle nautintori-kasta
ja hauskaa matkaa.
JOUKjKO YSTÄVIÄ
Whitefish' • Ontario
KIpan Ming-Hsiang
työnsi MEn 158 kg
Pnom Penh. — Kiinalainen Ming-
Hsiang teki sunnuntaina Pnom
Penhissa Kambodshassa jatkuneissa
kansainvälisissä Ganefon kisoissa
painonnoston höyhensarjan uuden
maailmanennätyksen työnnössä hos^
lamalla 158 kg. Tämä on puoli kiloa
enemmän kuin hänen aiemmin te­kemänsä
virallinen maailmanennä­tys
157,5 kiloa.
Hsiaon maanmies Chen Man-Lin
teki lauantaina samoissa kisoissa
uuden maailmanennätyksen kääpiö-sarjassa
punnertamalla 118,5. kiloa.
"Sampoa" katsomaan
Don-haalille
I Toronto. — Kuuluisa världo-kuva
Sampo, esitetään Don liaa-lil
la sunnuntaina, joulukuun 11
pnä, jkello 4: ip. Filmin esitysaika
on ^pjln 1 tunti 50 minuuttia. Saa­tujen,
tjletojen mukaan sen pitäisi
olla, katsomisen ja kuulemisen ar­voisen.
Tervetuloa. — K.K.
Paula Halonen
löi nimet .V
Rovaniemi. — Rovaniemellä avat­tiin
luistelukausi, kun Suomen Luis­teluliiton
leiri päättyi kansallisiin
kilpailuihin. Jää oli erinomaisessa
kunnossa, mutta tulokset jäivät kui
tenkin melko vaatimattomiksi.\ Jou­ko
Launonen oli yhteispisteissä pa­ras
ja luisteli 3,000. m alle viiden
minuutin, aika-oHen 4.57,7.
Naisten luokassa esitti parasta
kuntoa yllättäen Paula Halonen,
joka yhteispisteissä nujersi sekä
Kaija Mustosen että Kaija-Liisa
Keskivitikan.
ROMAANEJA
jotka kertöVat:
sodan järkyttävästä tuhosta,
.inhimillisyydestä,
rakkaudesta ja vihasta .
DAPHNE DU MAURIER:
Rebekka
431 sivua > Hinta nid; $1.80
Tämä romaani kertoo Max de
Winterm,Mianderleyn upean kar­tanon
omistajan ja hänen nuoren
vaimonsa tarinan.
Kirjailija Daphne du Maurier
kohosi tällä romaanillaan maail­manmaineeseen.
Miljoonat lukivat
sen ahmimalla ja Hollywood teki
siitä menestyselokuvan.
RICHARD WRIGHT
Musta poika
268 sivua - Hinta nicL S1.25
"Musta poika" kertoo kirjailijan
oman tarinan siihen hetkeen saak­ka,
joUoln paUon kokenut nuoru­kainen
astuu junaan ja matkustaa
pohjoiseen löytääkseen palkan aur
ringossa. Teos on havalnnoPinen
Ja terävä analyysi n-eekenn sie­lusta,
ulkopuolelle jäämisen kam­mosta
ja rajattomasta pelosta.
Pohjasävy on liikuttava, järkyttä­vä,
siinä on lämmintä inhimilJi-syyttä
ja rakkautta, se on väkevä
vetoomus oikeudenmukaisen elä­män
puolesta.
FRANCOISE SAGAN:
Pidättekö Brahmsista
130 sivua T Hinta sid. $1.25
Prancoise Saganin parilsilaisro-maani
on maailmankuulun kirjai­lijattaren
ennakkoluulotonta ky­nän
jälkeä. Pariisi on tämän rans-kalaissn
kolmiodraaman tau.-jtana:
Pariisin kadut, pehmeävarjoiset
bul-evardit, suurkaupungin yöelämä
syksy, talvi ja kevät.
LEWIS WALLACE:
Ben-Hur
352 sivua - Hinta hld. $1.25
Ben-Hur on ylhäisen juutalais-suvun
jälkeläinen ja kiihkeä isän-:
maany.stävä. Messala, jonka kans­sa
hän on leikkinyt lapsuutensa
leikit, saapuu Jerusalemiin Roo-man
rautaisten legioonien päällik­könä.
Ystävysten välit rikkoutuvat.
Helen Keller
ELÄMÄNI TARINA
170 sivua - Jlinta nid. $1.25
Helen Kellei* kuvaa omaelämä­kerrassaan
murtautumi-staan so­keuden
ja kuurouden yöstä.
ALFRfiD HITCHCOCK:
Olipa kerran murha
190 sivua . Hinta sid. $1.25
^'Ellette pane pahaksenne, ha­luaisin
. ehdottaa, . ettette lukisi
näitä kertomuksia viimeiseksi en­nen
kuin .sammutatte valot. Ne
unet, nähkää.s." -^Alfred Hitch­cock.
Tilatkaa osoitteella:
Vapaus Publishing
Company Limited
BOX 69 SUDBURY, ONT.
Intialaiset eivät
hyväksy miss
Maailman matkaa
New Delhi. — Eräs tiedonanto,
että Reita Faria Bombaysta joka
hiljakkoin kruunattiin miss Maail­maksi,
lähtisi viihdyttämään USA:n
Vietnamissa olevia asejoukiioja tä­nä
jouluna, on saanut osakseen kah-deh
nuorisoryhmän protestin syyt­täen,
että tämä matka saattaisi Inti­an
ulkomaanpolitiikan huonoon va­loon.
Kommunistien johtama Koko-In­tian
Nuorisoliiton ryhmä esittää
"pahoittelunsa ja vastenmielisyy­tensä",
hänen päättäessään matkus­taa
amerikkalaisen koomikon, Bob
Hopen kanssa Vietnamiin joulukau­deksi.
Kirjee.ssä joka julkaistiin täällä,
nuorisoliitto kertoi 23-vuotiaane
kauneuskuningattarelle, että hä­nen
vierailunsa Vietnamiin "tahrai­si
Intian kirkkaan imperialistivas-taisen
kuvan maailman ihmisien sil­missä".
Samalla aikaa Bombayn kaupun­gin
nuorisoliitto on pyytänyt pää-ministeri
Indira Gandhin hallituk­sen
estämään miss Farian Vietna­min
matkan.
New Delhi. — Ulkoministeri
M.C. Ghagla sanoi täällä maanan.
taina että Reita Faria, intialainen
miss Maalima^ osoitti partiootti-suutta
peruuttaessaan matkansa
Vietnamiin, missä hänen tarkoi­tuksenaan
oli vierailla Amerikan
asejoukkojen luona Bob Hopen
seurassa.
Finlandia-l(uorolla
mainio konsertti
Toronto. — Olen odottanut, että
joku musiikin harrastaja olisi kir-joittaput
Vapauteen tästä mainiosta
konsertista huomioiden, että se oli
kuoromme nuoren johtajan Pauli
Hietalan ensimmäinen konsertti,
johon hän oli yksin opettanut lau­lut
sekä antanut ohjauksen.
Olemme tottuneet-Paulin ohjauk­seen
hänen ollessaan apulai.sjohtaja
na Ty Lembergin aikana, sekä hä­nen
musikaalisiin kykyihinsä jo hä­nen
lapsuudestaan alkaen.
Tästä ensimmäisestä konsertis­taan
hän suoriutui "liehuvin lipuin"
josta onnittelemme Paulia sekä toi­vomme
hänelle edelleenkin jatkuvaa
innostusta.
Vielä haluan kiittää orkesteria,
kuorolaisia sekä kaikkia toiminnas­sa
olleita. Erittäin ansaitsee mainin­nan
"Mixtetti" jossa ensi kerran
esiintyi kaksi teiniikäistä tyttöä.
Kyllä heidän nuoruuden puhtaat
äänensä kuuluivat kauniilta ja soin­tuivat
hyvin miesten ääniin; joita
olemme kuulleet jo ennenkin
"Sextetissa" ja kuorossa. Toivom­me
että "Mixtetti" esiintyy; ensi
kesänä suurjuhlilla.
Kiitos sooioista Ainolle, Allanille,
Annikille ja Skeharille. Lausunnas­ta
Kertulle, sekä tervehdyssanoista
ja ohjelman esityksestä Helgalle.
Vielä huomautus niille, jotka ai­kovat
yhtyä kuoroon, teki.sivät hy­vin
ja liittyisivät nyt heti, että ei
tarvitsisi kenellekään jäljestäpäin
erikseen harjoittaa ääniä. Se hel­pottaisi
varmaankin johtajan työtä
ja kaikki saisivat .samalla yhtä pal­jon
harjoitusta.
Siis tervetuloa entiset ja uudet
laulajat kuoroon. Harjoitukset joka
keskiivikko kello 8 illalla.
Kiitollinen musiijcin harrastaja.
—:A.;N::: •
Lauantaina, jouluk. 3 p. — Saturday, Dee. 3, 1966 Sivu 3
SUOMEN UUTISIA
Helsinki—, (SuomiSeura)
Suomi-Seuran vastaus Pasi Ruta­sen
kirjoitukseen
Eräässä Suomen .sanomalehdissä
julkaistun toimittaja. Pasi Rutasen
amerikansuomalaisia halventavan
kirjoituksen johdosta on Suomi-SeU-ra
lähettänyt kyseisille lehdille vas.
tineen, joka kuuluu seuraavasti:
"Herra toimittaja
Lehtenne lokakuun 9. päivän nu­merossa
on julkaistu toimittaja
Pasi Rutasen kirjoitus, jossa hän
hyvin ylimielisesti suhtautuu Ame­rikan
suomalaisiin siirtolaisiin. liän
väittää mm. amerikansuomalaisten
pysähtyneen henkise.ssä kehitykses­sään
siihen ajankohtaan, jolloin
jättivät Suomen ja muuttuneen mel.
Port Murin
kuulumisia
Port Arthur. — Harvesti bazaarin
viimeisenä iltana lauantaina, jaettiin
ovilippujen omistajille kuusi hyvää
lahjapalkintoa: Ensimmäinen nume­rolle
1729; toinen numerolle 767;
kolmas numerolle 1059; neljäs nu­merolle
545; viides numerolle 4 ja
kuudes numerolle 1232.
Lahjavoitot voi käydä perimässä
International osuusliikkeen kontto­rista.—
ATH.
T I L A T K A A VAPAUS
Munuaissiirto
tyydyttää lääliäreitä
Toronto. — Toronton Western-.sai-raalan
virkailijat ovat hyvin opti­mistisia:
kahden potilaan suhteen,
joille suoritettiin munuai.ssiirtoieik-kaus
lokakuun 10 pnä.
Kaksi miestä, William Weber ja
John Doresz saivat kumpikin yhden
munuaisen 39-vuotiaaIta Doreen
Hamiltonilta, joka kuoli aivoveren­vuotoon.
Arthur Van Zandt, mies jolle on
suoritettu Toronton ensimmäi.sen
tämänlaatuinen leikkaus, on myös
sairaalassa tarkkailtavana. Hijjnen vai
monsa sanoo, että oli ollut vihjeitä
jotta hänen ruumiinsa ei hyväksy
tätä siirrettyä munuaista, mutta
tiän jatkoi, se on tapahtunut en­nenkin
ja on korjattu pillereillä.
Lupa hyvä, kaksi käteinen.
— Suomal. sananla.sku.
Soittakaa meille kalkista vakuntaspnlmistanne — Meillä on yli 20
vakuutusyhtiötä, Jotka kauttamme palvelevat Teitä ^ — Me vakuu­tamme
Teille kaiken minkä voi vakuuttaa — —
O. K. JOHNSON & ASSOCIATES LIMITED
(suomea puhutaan)
697 Bay St.i Toronto 2-B, Ont. , Toimistopuh. EM. 6-8586
O.NUMMINEN HELEN HIRVONEN
kotiin HI 4-3356 kotiin WA »-4378
Joukkohautoja
löydetty Puolassa
iVarsova. — Ilza<,'anin kauppalas-s;
i Vroclawin Vojc'vodik,unnan alu­eella
on paljastunut uiisia ; jälkiä
fa.sistien rikoksista. Siellä on mata
la.sta haudasta löydetty Euroopan
eri armeijan a.sepukujen jätteitä.
On myös todettu, että Rzagani.ssa
toimi' natsi sotavankileirin haara­osasto.
Hzaganin kauppalalla oli toisen
maailman.sodan vuosina synkkä mai­ne,
sillä 250.000 englantilaista, bel­gialaista,
italialaista, marokolaista,
puolalaista, neuvostoliittolaistä,
ran.skalaista. tshekkiläistä ja jugo.s.
loyjikialaista sotavankia ammuttiin
tai kidutettiin siellä kuoliaaksi nat­sien
toimesta, leiri hävitettiin, mut
ta rikoksen jälkiä ei ole kuitenkaan
voitu lopullisesti salata, sillä löy­detyt
a.siakirjal kertovat Rzaganis.sa
likvidoidun etupää.ssä 18—315-vuO-tiaita
.sotavankeja. Joukkoteloituk­sista
todistavat myös paljastuneet
veljeshaudal, joiden päälle natsit
istuttivat nuorta metsää. Haudat
ovat 25^30 m pitkiä ja 2—3 metriä
leveitä ja niitä on satoja;
Hollanti sai
hallituksen
Haag. — Hollannin viisi viikkoa
ke.stänyt hallitu.spula päättyi viime
viikolla kun entinen talousministe­ri
Jelle Zijlstra ilmoitti kuninga­tar
.lulianalle muodostavansa väli­aikaisen
katolis-proteslanttiscn ko­koomushallituksen.
llallituk.sen odotetaan toimivan
ensi helmikuu.ssa pidettäviin en­nenaikaisiin
vaaleihin asti. Nor­maalisti
vaalit olisi pidetty vasta
toukokuu.ssa. Hollanni.ssa on ollut
hallituspula 14. lokakuuta lähtien.
4
Ensimmäinen useista: Kansainvälinen lahetysasemakeskus joka avautui hiljattain on ensimniäi-nen
suurimmista Expon paviljongeista joka on valmistunut sisältä ja päältä päin. Liittohalli­tuksen
erikoislahjan tuella ja CBCn rakentamana se tulee palvelemaan maailmanlaajuisia lä­hetyksiä
koko Expon ajan.
kein sokeil0i nykyajalle. Lisäksi
hän' kertoo saaneensa selluisoji
kammottavan ttinteen, ettS he viida­kon
eUinten tavoin olivat ahtautu­neet
yhdeksi .; laumaksi paikkaan,
missä voivat kuolla rauhassa, "
Ymmärrettävä-sti tämäntapainen
räikeä ja ilkeämielinen kirjoittelu,
josta yllä on mainittu vain muuta­mia
esimerkkejä, on herättänyt
laajoissa piireissä Amerikan suo­malaisten
keskuudessa ikäviä ja
katkeria tunteita. Ne ovat tulleet
ilmi lukuisina eri .amerikansuoma­laisten
järjestöjen antamina julki­lausumina
ja kirjoituksina ameri­kansuomalaisissa
sanomalehdissä.
Myös Suomi-Seuran saamissa monis­sa
yksityiskirjeissä _ipahoitellami
toimittaja Rutasen kirjoituksen ai­heuttamaa
ikävää säköilyä entisen
kotimaan ja siirtolaisten vuosien
varrella luottamuksellisesti ja
lämpimiksi muodostuneissa suhteis­sa...
Tiedämme kaikki, kuinka köyhis­tä
ja vaatimattomi-sta oloista valta­osa
suomalaisista siirtolaisista on
muuttanut, ja kuinka he ovat tästä
huolimatta kunnialla Suomea suu­ressa
maailma.ssa edustaneet toimi­essaan
kukin asuinpaikallaan epä­virallisena
Suomen suurlähettilää­nä.
Suurelta osalta heidän ansio­taan
on se hyvä maine, minkä Suo­mi
on' saavuttanut. Vaikeina vuosi­namme
he tottuivat keräämään ja
lähettämään _ avustuksia Suomeen,
ja he osoittavat rakkautta entistä
kotimaataan kohtaan myös siten, et­tä
joka vuosi heistä useita tuhansia
käy lomamatkalla Suomessa.
Edellä esitettyyn viitaten Suomi-
Seura kaikkien ulkosuomalaisten
ja kotimaan väli.senä yhdyssiteenä
esittää paheksumisensa toimittaja
Ruta.sen ilkeämielisen kirjoittelun
johdosta.
Suomi-Seura ry.
II. V. Fieandt
puheenjohtaja
Tauri Aaltio
toiminnanjohtaja
Huvimatka
Suomeen 1967
HENGELLISET
KOKOUKSEMME
Jatkuvasti Siion Rukoushuoneella,
122 Powell St.. Vancouver. B.C.,
keskiviikkoihin Ja lauantaisin klo
7.30, sunnuntaisin klo 7 illalla.
T E R V E T U L O A !
UUSI M.S. KUNQSHOLM
TOUKOKUUN 17,1967
NEW YORKISTA-GÖTEBORGIIN
Edelleen: •
GötelM>r{;iKtu-^TukhoImnun yöjunalla makuupaikkoineen —
Tukl»olnia«tu-Hel.sinkiin 6.S. BIRGER JARI^Iaivalla , "
HELSINKIIN SAAVUTAAI^ TOUKOKUUN 27. ^
Turistiluokan hinnat:
New York-Göteborg, alkaen US $280.-l/2R.T.;US $295.-bneway:
B%:n alennus meno/paluulipusta, jos matkustatte toukok.17 ja
palaatte heinäk.ll. Myöhemmillä laivavuoroilla palates.sa,
alennus vain menolipim hinnasta.
' Göteborg-Helsinki, tJ.S. $50.-sisaItyen tähän mm. matkat, toisen
luokan makuupaikka yöjunassa Göteborg-Tukholma, toisen
luokan h3^tipaikka Tukholma-Helsinki sekä kaikki ateriat. Jos
halutaan I luokan hyttipaikka Tukholma-Helsinki, on lisämaksu
U.S.$5.-
Matkatavarat suoraan New Yorkista Helsinkiin. Matkustaja voi
maksutta viedä New-Yorkista Götelx>rgiin raskasta matkata­varaa,
arkkuja, yms. kaikkiaan 270 Ihs. Ruotsin rautatiellä ja
Suomen laivalla pieni lisämaksu, mikä maksetaan New Yorkin
laivalaiturilla laivan lähtöpäivänä. Kaikki hyttiin menevät mat­kalaukut
yms. menevät maksutta.
Säästätte, kun ei tarvitse makntia hotelliydpymisistä eika
ruoka-aterloLsta. Paikat New Yorkista Helsinkiin voidaan
varata ja liput ostaa täällä.
Matkahjohtajana SAL:n
Montrealin konttorin johtaja
Mr. Carl E. Wasenus ja
hSnen apunaan matkane-mäntänä
Mrs. Sylvia Aarnio
New Jerseystä.
Muutiaivavuorot V. 1967.
NewYork<Clöteborg Göteborg-New York
GRIPSHOLM,
toukok.2, kesäk. 3, kesäk.28,
heinäk.21, elok. 16.
KUNGSHOLM, toukok.17
elok. 26, syysk. 21, jouluk. 4.
GRIPSHOLM,
toukok.24, kesäk. 17, helnäk.
11, elok. 5, elok. 28. jouluk. 12
KUNGSHOLM,
kesäk .8, syysk. 12, jouluk. 28.
Kiirehtikää tekemään paikkavarauksenne Joko
matkatoimistonne kautta tai suoraan
Swedish Aitierican Line
THE WHITE VIKING FLEET
Ships under Swedish Registry
H E L E N T A R V A I N E N:
Canadan historiaa
OSA III
(Jatkoa)
Ajanlaskumme toisella vuosisadalla Efelä-Eiiroo-pan
maantieteilijät jo tiesivät tai ainakin epäilivät,
että maapallo on pyöreä, ja että joku päivä löyde­tään
meritie Kauko-itään purjehtimalla länteen päin.
Miilta alukset siihen aikaan eivät olleet niin suu­ria,
eikä kauppiailla ollut mitään haluakaan etsiä
tunnettujen teiden lisäksi mitään uusia, koska kauan
käytetyt meritiet olivat helppoja kulkea ja koko­lailla
vaarattomia.
Mutta sitten kun keskiajalla keksittiin merikom-pa.
ssi tulivat pidemmätkin merimatkat mahdoUisik:
si. Kun turkkilaiset vuonna 1453 valloittivat Kon­stantinopolin,
ja sulkivat kaikki maatiet kaukaiseen
itään, tuli kova kilpailu eri maiden välillä löytää
uusia teitä. Kauko-Itä oli vuosisatoja ollut Euroo­palle
suuri rikkauksien lähde; sieltä saatiin monet
jalokivet, silkit ja mausteet, jotka olivat Euroopan
ylimystölle ja kauppiaille tärkeät.
Monet rohkeat merenkulkijat lähtivät etsimään
lännen kautta tietä rikkauksien maahan, ja jo vuon­na
1460 portugalilaiset laivat pääsivät Afrikan ran­noille.
Myöskin useat viidennentoista vuosisadan
kartat näyttävät saaria kaukana Atlantilla, erikoi-
.sesti saari, joka oli nimitetty Antillia, viehätti mer
renkulkijolden mielikuvitusta.
Vuonna* 1492 Tanskan kuningas lähetti tutki­musretkikunnan
matkalle määräyksellä, että uusi
maa pitää löytää, jos se kerran on olemassa, ja his­toriankirjoittajat
väittävätkin, että tämä retkikunta
pääsi Labradorin rannoille, mutta sairauden ja ruoan
puutteen pakosta kääntyä takaisin.
Vuonna 1492 Khristofer Kolumbus lähti ensim­mäiselle
historialliselle rtiatkalleert jolloin hän löysi
Intian saaristoja ja näin viidennentoista vuosisadan
merenkulkijat pääsivät matkoillaan yhä kauemmaksi
länteen. •
Ensimmäinen matka Canadaan, josta "ifieillä oh
Varmat tiedot, teki John Cabot, vuonna 1497. John
Cabotrjonka oikea nimi oli Giovanni Cabotto, oli
venetsialaisen kauppayhtiön ostaja, joka oli usein
käynyt idässä kauppamatkoillaan. Hänellä oli kova
halu lähteä etsimään läntistä meritietä, ja koska hän
ei saanut tukea yritykselleen omassa maassaan, meni
hän Englantiin. Siellä esitettyään asiansa Kuningas
Henry VH:lle hän sai kuninkaan Ja satamakauppiai-den
rahallisen avun ja aluksia käytettäväkseen. Bris­tolista
hän teki ensimmäisen yrityksen mennä Aa­siaan
lännen kautta, sillä hän luuli, etta merellä
on vain Joitakin saaria, joiden ympäri on helppo
kiertää.
Ensimmäisellä matkallaan hän epäonnistui,
sillä sumut.Ja myrskyt, pakoittlvat hänet laivoi­neen
takaisin satamaan, mutta kun tuli tieto myö­hemmin
iOttS Rohimbus on löytlnyt uusia saari­ryhmiä,
antoi se uutti toivoa kauppiaille, ja niinpä
1497 Cabot lähti uudelleen matkalle pienellä Mat-llll
the\v laivalla mukanaan 18 miestä. Tällä matkallaan
Cabot löysikin.Canadan rannat, mutta ei ole aivan
varmaa tietoa missä hän kävi maissa, luultavasti
Cape Bretonin saarella. Joka tapauksessa hän nousi
täällä mannermaalle vuotta ennenkuin Kolumbus,
joka vuonna 1498 löysi Amerikan mannermaan ja
jo V. 1492 Kuuban Haitin ja muita saaria ja jota
yleisesti pidetään ensimmäisenä tutkimusretkeilijänä
Uuten Maahan.
Palattuaan Bristoliin, Cabotista tuli sen hetken
juhlituin mies. Kuningas antoi hänelle huomatta­van
rahalahjan ja lupasi kuusi uutta alusta, joilla
hän voi jatkaa retkiänsä; ylimystö piti hänen kun­niakseen
hienoja kutsuja, ja koko talvi oli kuin yhtä
juhlaa Cabotille.
Seuraavana keväänä hän taas lähti matkalle,
luvaten tuoda suuret aarteet mukanaan Englan­tiin.
Matka kulki Labrodorista Chesapeaken lahteen,
jossa hän ensi kerran tutustui maan alkuasukkai-
•siin.; :.•
Suuri pettymys oli Cabotille kun hän huomasi,
että ei voinutkaan käydä kaupantekoon mausteista
ja silkistä, sillä näillä alkuasukkailla oli ainoastaan
kalaa ja turkiksia. Kaikista yrityksistä huolimatta
Cabotin retkikunta ei löytänyt tietä sisämaahan, ja
niin hän palasikin takaisin Bristoliin murtuneena
miehenä, laivat melkein tyhjinä.
Vastaanotto oli toisenlainen kuin edellisenä
vuotena, kauppiaat jotka olivat sijoittaneet rahan­sa
kalleuksien ostoon, häväisivät häntä, hyvät ystä­vät
hylkäsivät, kukaan ei uskonut hänen matkase-lostuksiaan.
Noin vuosi viimeisen matkansa jälkeen
Cabot kuoli köyhänä ja unhoitettuna.
Vaikka Cabot ei löytänytkään rikkauksia jaloki­vien
ja silkin muodossa, löysi hän luonnon rikkauk­sia,
jotka tulivat olemaan suuresta merkityksestä
keskiajan Euroopan jokapäiväisessä elämässä.
— Elämään jaillJabotin kertomukset Newoundland-„
in rannikon kalastusalueista, joista hän kertoi j n i -
ten meri oli niin täynnä kaloja, että alkuasukkaat
niitä koreilla ylös nostivat, miten joskus kalaparvet.
olivat niin sakeita, että siitä oli merenkululle hait­taa.
. . ,
Tämän jälkeen Englannin yritteliäät kalastajat
usein kävivätkin Uuden maan rantamilla ja vuodesta
1504 nämä matkat olivat jo jokapäiväisiä asioita.
Myöhemmin valaanpyyntilaivat seurasivat esimerk­kiä,
ja näin Cabotin retkeilyjen jälkeen syntyi py­syvä
yhteys vanhan ja uuden maan välille.'
Monia tutkimusmatkailijoita seurasi Cabotin Jäl­kiä,
ja 1524 italialainen merenkulkija Giovanni Vef-razano
astui, maihin Nova Scotian ja Newfoundlandin
rannoille, ja omisti nämä maat Ranskan Kuninkaan
nimiin.
Useita yrityksiä edelleenkin tehtiin löytää tie
lännen kautta Kaulcorltään, mutta vuosien aikana
tutkimusretkeilijät huomasivatkin, että uuden maan
rannat ovat laajat ja maa ylipääsemätön.. . . . . .
(Jatkuu)
llllllllllllll