Vapaus, August 22, 1928

              Sivu 2 Keskjviikkona, elok, 22 p;nä — We(L, Augnst 22 No. 180 — 192R
VAPAUS
A. VAAEA. B. A.
T O I M I T T A J A T :
TEXnUNEX. H. SULA. E. PEHKONXN.
The oJy c:t»a «rf riEsIiö W«TkeTi ia Ouixda. fthUMted <Uiir «£ Scdäurr. Ooario^
n-SiÖTCSHINNAT V A P A L D E 5 S A:
• SaiauSiBotskMt JIJOO l«m. K.W k«i*« kertu. — ATiotUw»so«»oflasotak»e« SOe, »«UutMm»- —
Arto«rcd2B««Ju« RÄ» keit^ «3.Ö0 fc«kB km««. — jaiw«aa«Äk«rt IIXO keru. - KwWaJootoJc-
«( »A tott. SOe. VnxMM kuto«Um»eeh« ui aaStmlnrui. — HilaTnrTir<ii< j« r«oe«aa*u*»rt
fSe; kctta. tlM> kolaa kertaa. — TilTpiiMilnomiieo i» aaotmutatvcamr.en oo. T«»<ijtt»«»»», ia«««U*i
rfir^Vr'-" ctckäuca. — TilaakaU. joJu «i aesna zsba. « »«a» liketamiia. p«i««t «»nWiT»t<Ti, JoiBa
tatmkMt.'
1
doitaa Neuvoftovenäjäa ystäväin
järje|tö, jätjestö, mikä vaikutus%-al«- j
nähden tulee i
huokuu viha sadismiin ('sukupuoli-turmeltuneiäuuteen)
saakka.
Canadan tvöläisten on turha' »a^nsa ja voimaansa
kääntyä "työväen johtajien^ puo- oiemaan ainakin yhtä hpa kum;
leen toivolla, että nämä tulisivat mitä oli entinen omanniminen jar-.
johtamaan työläisiä Xeuvostoliitloon
kohdistetun sodan vastustamisessa.
Nykyään ovat näet ''työväen johta­jat"
sidottu Canadan kapitalistiseen
jestö. Sen päämääränä tulee olla:
T U J I C S H I N N A T :
i »k. t*M, 6 kk. cjo, S kk. n-TS Ja 1 kk. fiM. - TkaT^aitoai. ja Sixosea tkl «»»«S» j taan. ISämä johtajat apinoivat
1 »k. 96M 6 kk. tSJO. S kk. «2X0 i» l kk. fiM. ' ' •
Vikttta aiotut Haotakaet pitii olla konnoriaaa kello 4 ip. ilmtftTVdtsinia tdxHittii ark:pi}«Ssi.
T^asdca taiaBtaai Ubtxty ^nUiaf, SS Von* Stnm. Pakclia S36W.
T ^ a a t e iumttaii tOmtj BsiUiac JS Loma St. Pakalia 1038. r«»itio»o«a; Box « . 3««amry. Ort.
Caaaral a^rtttUsf maa 7te. »cr coi. iock. MioUmaa ckart* for atacia {saertiea ne-to
tta' baK a^vcnUSsc •aiTla» aaeoc Aa riaaXak Peopb la Caaa^
Tka Vapa»»
Elok. 1 p:nä jatkoi Turun hovioikeu-kohdistuvan
i tamaan ; syytettyjen ristikuulustelua-
Puolustusasianajajista oli läsnä vain
tuomari Salo. Muuten oli näyttämö
laa etu «aioia takaaaa aaa «aMaa^a aaatmiiaara Mrjnaitaia. Urjattakut a«4anaea EJkkaaakoUaJa»
l i i i n i i n a aisrnis J, V. KA.HI4ASTO. liiVVaotfcnfma.
Maailma muistaa Saccon ja Vanzettin
telotuspäivän
Federated Press kirjoltaa, että
tänä 22 päivänä elokuuta tulevat
itämaiden keltaihoiset työläiset, In­tian
tummapintaiset raatajat ja Eu-ropan
järjestyneet työläisjoukot su­remaan
Amerikan työläisten kera
Saccoa ja Vanzettia ja jälleen ryh­tymään
toimenpiteihin Mooneyn ja
BilHngsin vapauttamiseksi elinkau­tistuomiostaan,
mitä he palvelevat
Califomiassa.
Englannissa, Saksassa, Ranskassa,
Neuvostoliitossa sekä Yhdysvaltain
ja Canadan jokaisessa teollisuus­keskuksessa
tullaan viettämään kah­den
"anarkistiäparän" telostuspäi-vän
muistojuhlakokouksiai jotka
anarkistit tuomari Thayer, kuver­nööri
Fuller ja presidentti Lowell
lähetti sähkötuoliin. \ •. •
Koko maailmaa käsittäviä Saccon
ja Vanrettin sekä Mooneyn ja Bil-
Ijngsin mielenosoituksia tullaan toi­meenpanemaan
Kansainvälisen työ­väen
puolustusliiton ja siihen liit­tyneiden
järjestöjen toimesta. Sak­salaiset
ovat (kuten on näilläkin
palstoilla aikaisemmin mainittu)
valmistaneet erään Sacco-Vanzetti-elokuvan,
missä esitetään Säccoh
ja Vanzettin historiikkia Italiasta
alkaen, heidän osallistumistaan Yh­dysvaltain
työtaisteluihin ja aina
heidän kuolemaansa saakka Charles-tönin
vankilassa.
Braintreessa, Englannissa, kokoa­vat
työläiset rahastoa, hankkiakseen
ammattineuvostonea halliin tahra­tun
lasi-ikkunan Saccon ja Vanzet­tin
muistolle. Ja rikos, minkä pe­rusteella
valesyytökset punottiin näi­tä
kahta työläismarttyyria vastaan,
tehtiin South Braintreessa, Massac-hus^
tsin vaUioSsa. Kun kuver­nööri
Fuller vieraili Braintreessa,
Englannissa, tänä kesänä, niin ter­vehtivät
työläiset häntä mielen-osotuskulkueella
osottaen, ettei Eng­lannin
työväestö ole unhottanut.
Kautta koko Neuvostoliiton, Le­ningradista
Vladivostokiin saakka,
tullaan tämän kuluvan kuun 19
p:nä alkanut viikko viettämään Sac-con
ja Vanzettin sekä Mooneyn ja
Billingsin viikkona. Etäisimmissä-kin
kylbsä tullaan pitämään erikoi­sia
kokouksia, ja johtavissa kaupun­geissa
suurenmoisia mielenosotuk-sia.
Ja ne olivatkin juuri Lenin­gradin
työläiseti. jotka pelastivat
Mooneyn hirsipuusta vuonna 1917.
työläbjoukkojen ja kaikkien mm- [
denkin aineksien mobilisoiminen, •
jotka kannattavat Neuvostoliiton!
hallitukseen tuhan=illa «iteillä ja o- imperialistien nyokka-i ^jg^^ ^^jj^gn 0 3 ^ ^ ^ s^^jj-en kommunisti-vat
he sen lakia varsin huomattuja j yJ^»^ vastaan. i jutun käsittelyä ryhtymällä suorit-hyökkävksistään
Nemostoliittoa vas-! Neuvostoliittoon
hyökkäysvaaran takia on semmoi-rempainsa"
kaikenlaisia tyhmyyk­siä,
levittäessään valheita -ja häväis- , ^ . . ^. ,
f v^i„ f » n ; « nrnI*.fparUP«fa >,;,1I,fMV järjcsrvvät näiden järjestöjen lipun sytetyt ja ^unitettun heidän nlmen-tysjuttuja
proletaarisesta hallituk-.y . ^odoftaa ^«-tonsa: Dmeni. että k a ^ ^ a t
, ._ . _ f, 3 1- saapuvilla. Sen jälkeen saivat syyte-semmoisen
järjestön Lanadaankin-
Tämmöisen liikkeen muodostamis­mahdollisuuden
takia on tarvis ryh­tyä
valmenta\-iin toimenpiteihin;
monet ovat halukkaita osallistu­maan
sen toimintaan.
Sttnrlntttn toinen näytös TflHD hovissa
Provokaattori Rasin kerrotaan puhuneen yhden kerran yhtä, toisen
kerran toista
sia järjestöjä äskettäin perustettu jgm^jg^ tapainen. Aluksi kutsuttiin
useissa maissa. Ja työläisjoukot'sisälle kaikki vapaalla jalalla olevat
sesta. •'
Neu\-ostoliiton puolustamisliik-keessä
saattavat työläiset luottaa
vain itseensä. Tämmöistä ylevää
puolustustyötä lupaa Canadan kom­munistinen
puolue auttaa kaikin
mahdollbin keinoin. Asiain näin
ollen on välttämätöntä jälleen muo- T H E WORKER.
Sosiafidemokratian faantuminen Suomessa ja
muoaOa
HYLJÄNNYT MARXIN OPIT, TULLUT PORVARILLISEMMAKSI
JOUTUNUT EROON JOUKOISTA, TOTEAA MUSTAN TAAN­TUMUKSEN
ÄÄNENKANNATTAJA
JA
Neuvostoliiton turvaamisen puolesta
Kun imperialistiset suurvallat ja
niiden vasallit järjestävät voimiaan
hyökätäkseen Neuvostoliittoon, niin
tulee Canadan kuten kaikkien mui­denkin
maiden työläisten pyrkiä kai­killa
keinoin tekemään tyhjäksi moi­sen
hyökkäyksen ja^rvaamaan en­simäistä
todellista työläbten ja ta­lonpoikain
hallittista — Neuvosto­liittoa.
, Ken puhuu Neuvostoliittoa vas­taan
aivan jähitulevaisuud^a koh­distettavasta
sodasta, niin hän ei
8uinkaan< liiottele sitä tehdessään.
Tapahtumat kulkevat näet siihen
suuntaan paljoa nopeammin, kuin
jj;!tä pinnalta katsoen on havaitta­vissa.
•;'
; Neuvostoliiton reunavaltiot val­mentautuvat
moisen hyökkäyksen
varalle joka päivä. Sitä varten va­rustetaan
Puolaa, Rumaniaa ja Itä-merenmaita
rahoilla ja sotalarpeil-la.
Nämä maat näet tulevat ole­maan
hyökkäyksen asemana.
Kaikki ne välipuheet ja sopimuk­set,
joita imperialistiset maat ovat
keskenään tehneet, ovat pääasialli­sesti
kohdistettuja eristämään Neu­vostoliitto
muusta maailmasta.
Vaikka, tobelta puolen, imperia­lististen
maiden väliset vastakohtai­suudet
tulevat terävemmiksi ja huo-matuimmaiksi,
niin niiden keskinäi­nen
eheys kuitenkin vaurastuu, mi­käli
hyökkäys Neuvostoliittoa vas­taan
on kysymyksessä. Kaikki ne
näet huomaavat suuren vaaran maa-iimanhallinnalleen
niin kauan,
kuin yksi kuudesosa maapallon pin­ta-
alasta on proletariaatin hallinnan
alaisena. Sitävastoin näkevät siir­tomaiden
kansat Neuvostoliitossa e-rsän
esimerkin ja innostajan Va­pauttaakseen
itsensä imperialisxuin
ikeestä; luokkataisteluiden vauras­tuessa
ja kehittyessä huomaavat työ-
Iäiset Neth'ostoliitossa valtavan työ­väenluokan,
mikä tulee auttamaan
työläisten kaikkia taisteluita. Vii­meisien
vuosien kuluessa on Neu­vostoliitto
•— huolimatta vastoin­käymisistään
ja esteistään — uudel­leen
rakentanut teollbuuksiaan ja
sosialismia ztskel askeleelta. Ja
Neuvostoliiton työläisten olosuhteet
säännöllisesti parantuvat.
Imperialistit eivät voi elää ja
menestyä riti rinnan Neuvostoliiton
kera. Heidän tärtjy yhteisin voi­min
hyökätä työläisten kotia vas­taan,
sortaa siirtomaakansoja ja jär­jestäytyä
suurhyökkäykseen Neuvos­toliittoa
vastaan.
' Nyt enempi kuin milloinkaan en­nen
käyttävät Britannian johtamat
imperialistit jokaista kiihottavaa
toimenpidettä, saadakseen sodan syt­tymään
mahdollisimman pian. Neu­vostoliittoa
vastaan kohdbtettu val-hettelu
ja parjaus on jälleen astu­massa
päiväjärjestykseen; Britan­nian,
Caniadaii ja Kiinan diplomaat-tbten
ja kauppasuhteiden rikkomi­nen
Neuvostoliiton kanssa, mihin
toimenpiteeseen Kiina ryhtyi Eng­lannin
yllytyksestä; Neuvostoliiton
diplomaattisten edustajain raaka­laismainen
käsittely ja monet "sala­liitot"
ja "pelottelut", joita usein
"paljastuu" ja joiden mukaan Neu­vostoliitto
on sotkeutunut varsin
kaameihin rikoksiin, ovat noiden
valheiden ja parjausten sarjain i l -
mabumuotoina. Neuvostoliiton
sä- ja ulkopuolella olevia vastaval­lankumouksellisia
rohkabtaan teke­mään
tihutöitään, kuten Donetsin
juttu ja äskeiset pommien heittämi­set
neuyostovirastoihin päivän sel­västi
osottavat
Tämä ei ole mitään onnetto­muuksista
ulvomista, vaan ainoas­taan
silkkaa tosiasiain esittelyä
lyä. Työläiset on näet saatava he­reille
lähenevän vaaran suhteen.
Ellei toimintaan ryhdytä mahdolli­simman
pian, saattaa se jo kohta
olla myöhäbtä.
Canada myös on osallisena im­perialistien
pelkurimaisessa suun­nitelmassa.
Kun Canada särki dip­lomaattiset
ja kauppasuhteensa Neu­vostoliiton
kanssa, niin astui se tie­toisesti
polulle, mikä johtaa hyök­käykseen
Neuvostoliittoa vastaan.
Caöiada on nykyään suin päin osal-
Ibtunut imperialistien uhkayrityk-sin),''
joista kaikkein tärkein
onfl sota Neuvostoliittoa vas­taan.
Se aulius, millä MacKenzic
King on Canadan puolesta taipunut
ai lekirj ottamaan Kelloggin sopi­muksen,
osottaa että Canada on
entbtään enemmän sotkeutunut tuo-hoh.
imperialistien juoneen.
Canadalainen pon-arilehdistö pi­tää
yllä yhtämittaista ryntäystä Neu­vostoliittoa
vastaan, niissä r\-ntäyk-sessä
ovat etutilalla "Toronto Glo-he"
ja "Montreal Star*'. Näissä
lehdissä on miltei joka päivä sen-satsionimaisia
ja valheellisia uuti­sia
ja toimituskirjotuksia, jobta
l ^ ä maassa on joitakin suoma­laisia
sosialidemokraatteja, jotka roh­kenevat
yksinkertaisuudessaan väit­tää,
että sosialidemokratia, niin Suo­messa
kuin muuallakin, on edelleen­kin
entisellä pohjallaan. Asian sel­vittämiseksi
lienee paikallaan valais­ta
asiaa joku aika takaperin "Uusi
Suomf-nimlsessä Suomen kokoomus­puolueen
{^-äänenkannattajassa j u l -
kalsttm kirjotuksen perusteella. Tulee
ottaa huomioon, että lehti edustaa
Suomessa Irnilrlroln fftnTit.nniiilrc«»m>rfTi-ta
porvaristoa j a sen mielipiteitä, jo­ten
ei saata tulla kysymykseenkään se.
että kommunistit parjaisivat sosiali­demokratiaa,
kas näin kirjottaa "Uu­si
Suomi" pääkirjotuksessaan (Sulku­jen
sisällä olevat lisäykset meidän):
"Meillä Suomessa on totuttu viime
vuosina spsialidemokratiaamme arvi­oimaan
siten, että siinä on tapabtimut
kehits^tä (porvaristolle mieluisaan)
järkevään, (porvarillisen) yhteiskun­nan
kannalta onnelliseen suuntaan.
Kieltämättä näin onkin jossain mää­rin^
laita. Jos vertaamme sosialide­mokraattista
puoluettamme kymme­nen
vuoden takaa j a sen silloisia nyt
Venäjällä oleskelevia johtajia siihen
sosialidemokraattiseen puolueeseen, jo­ka
viime vuosina on eduskunnassam­me
istunut, on eroa kylläkin helposti
nähtävissä. Onhan kapinan jälkeen
uudelleen järjestetty sosialidemokraat­tinen
puolue esiintynjrt hillitymmin
kuin entinen'ja yleensä omaksimut
Itselleen enemmän ' länsimaisen n.s.
parlamenttaarisen (ja samalla porva­rillisen)
katsantokannan entisen ulko-parlamenttaarisen
menetelytavui si­jaan.
Johtihan kehitys lopulta siihen­kin,
että meillä jo kotvan aikaa oli
puhtaasti sosialidemokratinen htjli-tuskin
ja joltakin taholta on todistuk­seksi
meidän sosialidemcpEratiamme'
(porvarillisesta) kypsyydestä Usein ve­dottu
siihen, että (porvarillinen) yh­teiskuntamme
suuremmitta vammoit­ta
suoriutui tuosta tulikokeesta."
Jookkojen pelko saattoi herrat Ino-punaan
haUitoksesta
Että Suomen sosialidemokratinen
hallitus ei luopunut hyvällä mielellä
hallitsemasta Suomen valkoista yh­teiskuntaa,
todistaa "Uuden Suomen"
lausunto. K im hallitxiksessa olosta ei
ollut mitään tuloksia, niin tulivat
köyhälistön joukot tyytymättömiksi ja
niinollen oli parasta erota, sosiallde-mokraatisille
herroille niin rakkaas­ta
porvarillisen ja valkoisen valtion
hallitsemisesta porvarilliseen tapaan ja
porvariston hyväksi.
"H^tuksessaolo muodostui ajan-pitkään
yhä vaarallisemmaksi puolu­een
eheyhdelle ja joukkojen puolu­eelle
antamalle kannatukselle" sa­noo
mainittu lehti. Täytyi siis ero­ta,
ei ilkeiden ja pahansuopaisten
porvarien pakotuksesta, vaan joukko­jen
kannatuksen menettämisen taUa.
Porvarit olisivat kernaasti antaneet
noskien olla valtapukQla.
Mandn opeUIe annetaan palttua —•
Vaikea erottaa nosketn hnroja
porvarfllfsists vasemndsto-poUUkoisto
l^män jälkeen toteaa "Uusi Suomi",
että sosialldemidcratia on kaikkialla.
lidemokratian kehitykseen maailmas­sa
yleensä. Tämän kehityksen vai­kutusta
lienee meilläkin oUut havait­tavissa."
Ei siis ole lainkaan ihme jos mai­nittu
lehti edelleen toteaa j a sanoo:
sosialldemokratian johtajien par-lamenttaarista
toimintaa seiu^tessa
on vaikeata erottaa heitä joistakin
porvarillisista vasemmistopoliikoista.
Mikäli kommunistit ovat kysymykses­sä,
niin eivät he ole mitään asiallis­ta
eroa noskein ja^ kaikenkarvais­ten
porvarien välillä havainneetkaan.
Mutta kaikesta huolimatta eivät mo­net
työläiset saa silmiään auki näh­däkseen
ja ymmärtääkseen totuuden.
tyt poistua ja karmeviskaalille annet­tiin
puheenvucnx).
Kanneviskaali: Monet sysrtetyt ovat
vaatineet, että Jalmari Rasia kuulus­teltaisiin
heidän kanssaan jrastakkain,
ja kim Rasi on monesta vastaajasta
kertonut paljon merkitseviä asioita,
pyydän ensinnä kuulusteltavaksi mui­den
syytettyjen kanssa vastakkain J a l ­mari
Rasia, jota nykyään säilytetään
Turun lääninvankilassa.
Puheenjohtaja myönsi kanneviskaa-lin
vaatimuksen oikeaksi ja käski kut­sua
sisälle Adolf Taimen. Kun Taimi
Saomen työläisjonkot eivät ole sosiali­demokratian
takana
SeUttäessään tilannetta Suomessa,
sanoo zualnittu lehti, "että kommunis­mi
on voinut, toisin kuin Englanxiissa
ja Ruotsissa, meillä saada ratkaisevan
vallan ammatillisessa liikkeessä kä­siinsä."
Se Johtuu siitä yksinkertaises­ta
seikasta, että työläiset luottavat
vaseinmistolaisiin Ja kommunistisiin
Johtajiin Suomen ammatillisessa liik­keessä
j a sosiaiidemokratisen puolueen
olemassaolo olisi kyseenalainen, jos'
Suomessa vallitsisi perustuslain takaa­ma
yhdistymis-, kokoontumis- ja pai­novapaus.
Sosialidemokratian heikkoudesta ja
onttoudesta antaa lehti seuraavanlai­sen
kuvauksen, mikä ei kaivanne m i ­tään
kommentaareja vaan riittää sel­laisenaan
kuvaamaan tilannetta.
"Ja lopulta ön kenties eniten sa­nova
todistus soslalidemotoitiamme
sisäisestä heikkoudesta se, että se ei
^lnk^t^la irnmTnnnisTntfn nähden ottaa
selvää Ja ratkaisevaa asennetta. Kom­munismi
tosin saatiin' eroitetuksi o-maksi
puolueeksi, mutta Johtopää­töstä
tästä ratkaisusta ei ole uskallet­tu
eikä Jaksettu viedä ammatillisiin
oli saapunut, tuotiin puheenjohtajan
kehoituksesta sisälle myöskin kurl-tushuonevanki
Jalmari Rasi. Sen jäl­keen
ilmoitti puheenjohtaja Taimen
Icertoneen kuulusteluissa, että hän
oli palannut Suomeen vasta 1928 ke­väällä
maanteitse. Kun taasen Rasi
oli kertonut Taimen tulleen Suo­meen
jo 1927 syksyllä moottoriveneellä
yhdessä hänen kanssaan.
Puheenjohtaja: Miten se on, Rasi?
Tulitteko Suomeen 1927?
Rasi: Tulin.
Puheenjohtaja: Oliko syirtetty Tai­mi
silloin mukana?
Rasi: GIL
Puheenjohtaja: Oliko Taimi mu­kana
SKP:n pleenumin kokouksessa
Järjestöihin eikä ulos käytännölliseen
elämään. Jos sosialismin Ja kommu­nismin
välillä ei "huipussa" olekaan
mitään yhteyttä, niin salassa Juuret
kuitenkin kietoutuvat yhteen. Joukko­jen
kesken ei ole Jaksettu pitää r a ­jaa
selviää."
mrm URHEILU
mutta etenkin Sa>ksassa, Englannissa,
Ruotsissa, samoinkuin Sutmessaktn
hyljäxmyt entiset marxilaiset o:pil;
Joita. Jopa pilkataankin avoimesti
Kas tähän tapaan:
"Nuoremman sosiaiidemokratisen p i l ­ven
keskuudessa (Ruotsissa) lasketaan
Jo kuitenkin leikkiä Anovin kustan­nuksella.
Teoreettisesti on kaiketi
Ruotsin sosiaIidem(dcratia edäleen
luokkataisteluopin kaimalla^ vaikka
EUpaOukutsu
Ainoastaan täten kutsumme kaik­kia
Canadan suomalaben T U L : n a-laisia
leuroja jäsentensä Icautta 6-
saaottamaan kenttäurheilukilpailai.
hin, jotka asianomaisella luvalla jär­jestämme
Sudburyssa, Ont,, Union-pnbton
kentällä syyskuun 2 p:nä,
1928. Kilpailut käsittää olympialai­sen
5-otteInn miehille; 3-ottelun ikä-mieUne,
1600 mm viestin kultaseen­pa
A. T. Pommierin Timminsin HoL-.
le lahjoittamasta IdertopaUdnnosta,
4x100 mm viestin mestaruudesta ja
kiertopalkinnosta, 3000 mm juok­sun,
5x100 mm viestin alle 12 V.
pojille, 100 mm yksityisjuoksut nau
siUe j a aUe 15 y. pojiUe.
Toivoen runsasta osanottoa vasta-yierailuvelvotnksella
piirrämme:
Työläisorheilijain tervehdyksellä:
V.- |a n.>aenra Svdbarjra Kisa
Reinh. Pehkonen, V. Karhunen,
v.t. puheenj. v.t. sihteeri.
kilpaUojen o&jel
Marxilla ei enää ole sitä erehtymät-tömysrden
leimaa kuin saksalaisen yai-kutuskauden
oll^ga parhaimmillaan."
"Tosin voinee ineikäläisen (Suomen) jalle 12 v.; 4)
sosialidemokratian nyksrisistä johta­jista,
ains^n mikäli he ovat oppikou-lusivistyksen
saaneita, sanoa, ettei
heistä monikaan enää usko ukko
Marxiin."
"Kehityksen näin mennessä eteen­päin
(kohti iJorvariston
näyttänyt siltä, että
1927. kuten olette kuulusteluissa ker­tonut?
Rasi: OU.
Puheenjohtaja: Lisäksi olette ker­tonut,
että Taimi on SE:P:n keskus­komitean
jäsen. Johon hänet valittiin
1925 Moskovassa, kokouksessa. Jossa
te olitte mukana. Taimi on sen kui­tenkin
kieltänsrt. Miten tämän asian
laita on?
Rasi: Olin läsnä tuossa puolueko­kouksessa.
Tiedän, että Taimi valit­tiin
silloin keskuskomiteaan.
Taimi: Saanko tehdä muutamia
kysymyksiä tälle miehelle, jota en
tunne?
Puheenjohtaja: Olkaa hyvä.
Taimi: Pyydän häneltä kysyttäväk­si,
tunteeko hän minut henkilökohtai­sesti
ja milloin ja missä hän on ollut
kanssani yhteydessä Suomessa?
Puheenjohtaja: En voi tehdä sel­laista
kysymystä, joka ei vaikuta
asiaan. Se riittää, että Rasi ilmoittaa
tuntevansa teidät ulkomuodolta.
Muutkaan kysymyksenne eivät vaiku­ta
asiaan.
Taimi: Kiellän, että olisin ollut tä­män
miehen kanssa missään yhtey­dessä
Suomessa..
Puheenjohtaja: Miten se on Rasi?
Milloin olette ollut syytetyn kanssa
yhteydessä Suomessa?
Rasi: Olen ollut läsnä kolmessa
kokouksessa Helsingissä, joissa oli läs­nä
myöskin TaimL Kokoukset olivat
Suomen byroon kokouksia. Taimen
olen tullut tuntemaan Jo 1923, jolloin
sain määräyksen tulla Venäjältä Suo­meen.
Taimi: Kaikki tämän miehen pu­heet
ovat valhetta. En tunne häntä.
Olen tullut Suomeen keväällä 1928.
SKP:n keskuskomiteaan en kuulu. Ja
silloin kun minun, väitetään tulleen
siihen valituksi, olen oleskellut Ukrai­nassa.
Vaikka SKP :n toiminta onMn
arvoa kuritushuonevangin kert<Hnuk-sme,
koska hän lyhyen ajan kuluessa
on kertonut samat asiat monella eri
tavalla.
KanneviskaaU: Katson Rasin selos­tuksen
totuuden mukaiseksi.
Tämän jälkeen käskettiin Taimi
]pois ja tilalle tuotiin KivL
Puheenjohtaja luki pöytäkä-jasta
kohdan, joka koski Puutyöväen l i i ­ton
edustajakokouksen esittelyvihkoa.
Mainittu esittelyvihko takavarikoitiin
Rasilta ja oli Kivi myöntänyt teh­neensä
siihen eräitä reunamuistutuk­sia
ja oli kieltänyt timtevansa Ra­sia.
Oli sanonut saaneensa mainitun
vihon postissa sekä jälleen palaut­taneensa
sen postissa jollekin puu-työläiselle.
Puheenjohtaja: Tunnetteko tuota
miestä?
K i v i : En.
Puheenjohtaja: Tunteeko Rasi tätä
miestä?
Rasi: Totta kai.
Puheenjohtaja: Kuulkaapas, Rasi,
keltä te sen kirjan saitte?
Tämän jälkeen seUtti Rasi laajasti
saaneensa sen ensin joltakin työläisel­tä
ja antaneensa sen Kivelle sekä
jälleen saaneensa sen takaisin K i ­veltä.
Sanoi ensimmäisessä kuuluste­lussa
valehdelleensa tässäkin asiassa,
ettei muka tunne keneltä sen sai,
mutta kim kuulustelija oli sanonut,
että Kivi on myöntänyt kirjoitta­neensa
siihen reunamuistutukset, tun­nusti
hänkin koko asian.
K i v i : Oliko tämä Rasi sama mies,
joka ohranassa nojasi kädet poskea
vasten pöytään?
Rasi: Olin, oUn.
K i v i : Kun tulin kuulusteluhuonee­seen,
oli siellä kolme ohranaa Ja tä­mä
neljäs. Huoneesta tuli väkevä vii­nan
haju ja tämä mies oU täydessä
humalassa.
Rasi kielsi olleensa tässä tilaisuu­dessa
humalassa, vaikka sanoikin, et­tei
hän "kuppiin sylje".
Sen Jälkeen sai Kivi poistua Ja
tilalle kutsuttiin Antton Järvinen.
Puheenjohtaja: Te olette kieltänyt
olevaime byroon Jäsen. Rasi on kui­tenkin
niin väittänyt Ja sanonut, että
teitä on kutsuttu Ison pojan nimellä.
Miten asianlaita on?
Järvinen: En ole ollut byroon Jä­sen.
Puheenjohtaja: Miten se on, Rasi?
Onko tämä ollut?
Rasi: On.
Puheenjohtaja: Selostakaapa, miten
se tapahtui.
Rasi kertoi sitten olleensa Venä­jällä
vuoteen 1923 sfiakka, jolloin hä­net
lähetettiin Suomeen, Helsingin
bjrroon jäsenenä ja joutuiieensa mo­neen
kertaan kosketuksiin Järvisen
kanssa, jonka väitti myöskin kuulu-
Vuorio kielsi edelleen jyrkästi d
leensa mukana Rasin mäinitseaiJsJ
tilaisuuksissa^ Sanoi ilmiannon hj.
neen nähden kokonaan perättcmäfe
Salo: Voiko Rasi sanoa, missä ko.
kouksessa Vuorio on valittu brrnr»
jäseneksi? ^
Rasi: Olen Jo aikaisemmin sano-nut,
että silloin kun minä joudujn
siihen^ siinä oli silloin jo jäseneni
Vuorio.
Vuorion jälkeen otettiin kuulusta,
tavaksi
Arvo Toomlnen.
Kun Rasi oli kuulusteluissa väittä-nyt
Tuomisen olevan S K P : h jäsenen
ja tämä sen kuulusteluissa kieltänyt,
niin puheenjohtaja tiedusteU uudel­leen
Rasilta, joka pysyi edelleen väit.
teessään. ^
Puheenjohtajan kysyessä, kuka on
Tuomisen valinnut byroon jäseneksi,
vastasi Rasi: S Suomen byroon muu,
ten jäseneksi pääse, kuin että puo.
lueen keskuskomitea tai poUittinen
byroo valitsee.
Kanneviskaali pyysi kysyttäväksi
Rasilta, voisiko tämä selostaa Tuo.
misen osanottoa SKPrn puoluekoko.
salaista, niin ei se ole niin salaista,
ettei minulle olisi ilmoitettu, jos mi­nut
olisi valittu S K P : n keskuskomite­aan.
En myöskään ole ottanut osaa a i ­noaankaan
sen kokoukseen. K im Rasi
on väittänyt minun antaneen hänelle
määräyksen tulla Suomeen 1923, niin
neen bjrroon.
Järvinen kielsi edelleenkin olleen­sa
siinä jäsenenä, ' enemixää kuin
myöskään timtevansa Rasia.
Sitten selosti Rasi puheenjohtajan
ks^llessä. että byroon kokouksia oli
talvisin pidetty eri paikoilla kaupun­gissa,
muistamatta kuitenkaan erik-sieen
taloja, joissa niitä; oli pidetty.
Kesäisin sanoi kokouksia pidetyn saa­ressa.
Salo: Se seikka, ettei Rasi nlulsta,
missä Isouksia Helsingissä talvisin
pidettiin, osoittaa hänen sekapäissry-tensä.
Tottakai henkilön täytyy se
muistaa, jos kerran sellaisia kokouksia
on pidetty.
Tämän jälkeen sai Järvinen poistua
ja tilaUe kutsuttiin
Väinö Vuorio
ristikuulusteluun Jalmari Rasin kans­sa.
Puheenjohtaja luM Rasin kuuluste­lupöytäkirjasta
kohdan, jossa tämä
ukseen 1927. Ja puheenjohtaja sitten
tiedustelikln, oliko Tuominen siellä
ollut tavallisena jäsenenä vaiko am.
mattijärjestön edustajana. Tähän vas­tasi
Rasi: Kun tämä asia kerran
on päässyt menemään niin kuin se
nyt menee, niin sanon perusteellisesti,
miten asia on. Tuominen valittiin
keväällä 1927 Käärmesaaressa pide­tyssä
byroon kokouksessa byroon edus-ta
jaksi pleenumiin samoin kiun mi,
nutkin. Ja esiintyi hän kokouksessa
byroon Jäsenenä, vaikka hänet ko-kouksen
osanottajille nimitettiin am­matillisen
liikkeen erikoistuntijaksi
Tämä siksi, ettei tahdottu tätä kaik­kien
osanottajien tietoon saattaa.
Tuominen, Ilmari Ja minä teimme by­roon
toiinmtaselostuksen kokouksessa.
Kun .puheenjohtaja tiedusteU, kuka
Rasin mainitsema Ilmari oli, sancd
tämä sen olleen Jussi Lehtisen.
Sen Jälkeen kysyi puheenjohtaja,
mitä Tuomisella on tähän sanottava­na.
Tuominen: Pyydän pöytäkirjaan
merkittäväksi, että tämä kaikki on
etsivän keskuspoliisin ja Rasin yh­dessä
keksimää vialetta, koska täytj^
Joitakin "todistuksia" saada pidättä-miseenL
Lisäksi selitti Tuominen ol­leensa
tilaisuudessa tutustumaan kuu-lustelupöjrtäkirjaan,
joka on laadittu
neljä kuukautta sitten, kun Rasi ob
tuomittavana yhdessä toisten kanssa,
TäUöin oli Rasi kertonut, ettei ole
muihin byroon miehiin tutustunut kuin
byroon Heikkiin. Pyydän nyt kysyä
Rasilta, olenko minä tuo byroon
Heikki? Lisäksi mainitun pöytäkirjan
mukaan oli Rasi kertonut oleskelleen­sa
kesän 1927 .Moskovan lähistöllä
lepäUeinässä, ottamatta sillä ajalla
osaa mihinkään kokoukseen. Näin hän
silloin oli puhunut. Ja näiden pu­heiden
mukaan tuomittiin eräitä hen­kilöitä.
Pyytäisin Rasilta kysyttäväk­si,
siiloinko hän valehteli, vai nytkö
hän valehtelee?
Tähän sanoi puheenjohtaja, että
hän on Jo aikaisemmin esittänyt sa-voin
todistaa olleeni siUoin Moskovas­sa,
jolloin mjn. kirjoitin erään laajem­man
artikkelin. Jossa välttelin Sirolaa
vastaan. Helsingin bsrroon kokouksis*
sa kiellän koskaan olleenL
gaimeviskaali: Minusta ovat Tai» Kun puheenjohtaja kysyi Vuoriolta,
men puheet salaisia, joita ei voidi tunteeko tämä Rasin, vastasi kuUIus-ottaa
tässä asiassa huomioon. | teltavC kieltävästi. Rasi senäjaan
Salo: Pyydän kysymään Rasilta, väitti tuntevansa Vuorion, Ja edelleen.
oli kertonut olleensa kenkäkauppias
Järvisen huoneessa Jossakin kokouk­sessa.
Jossa oli ollut myöskin Vuorio,
jonka Rasi OU väittänyt olevan S K P :n
byroon jäsen, samoin kuin hän itse­kin.
.
onko hän ilmiantaja.
Puheenjohtaja: Keskuspoliisin pöy-täkirjoista
käy selville, että se on
päässyt tämän puolueen jäljille pitkän
ajan kiiluessa. En siis voi tehdä sel­laista
ky&ymystä.
Salo: Rasi on omassa Jutussaan
kertonut tulleensa Suomeen toisella
tavalla kuin hän nyv on kertonut T a i ­men
Jutussa.
Puheenjohtaja: Miten on tämän
asian kanssa, Rasi?
Kun jouduin kiinni Ja luotani saa­tiin
laaja aineisto, niin tiesin, etten
voi itseäni pelastaa. Koetin pelastaa
toisia S K P : n jäseniä. Ja kerroin val­heellisesti
tuloni Suomeen. Totuus on,
että tulin Suomeen yhdessä Taimen
kanssa 1927 syksyllä, moottoriveneel­lä.
Salo: Minä en voi antaa Tnit.55n
Kilpailut alkaa 2 pnä kello 10 ap.
ja suoritetaan seuraavassa järjestyk­sessä:
1) Poikain alle 15 v. 100
m:n juoksu; 2) naisten 100 mm
juoksu; 3) 5x100 mm viesti pojille
1600 (8Ö0x400x200x
200) viesti kultaseppä A. T. Pom­mierin
lahjoittamasta
nosta
hyppy iiKamieneti; t) Keinaanneit- m:n juoksussa, naisten ja poika
to; 8) kuulantyöntö (ikämiehet); 100 mm juoksuissa., Vieraspaikka-
Kilpailuissa noudatetaan voimassa,
olevia TUL:n sääntöjä. Palkintoja
sosialidemokratia, jota saksalaiset teo­reetikot
yhteen aikaan tuskin oikeak­si
tunnustivatkaan, on alkanut saada
entistä suUrempaa vaikutusta sosia-
9) 200 m:n juoksu; 10) suoritetaanjkuntalaisille varataan vapaa asunto,
on leiriä) on i juhlien henkinen ohjelma; 11) 100 j Ilmoitukset osanotosta, jossa samal-englantilainen
mm juoksu (ikämiehet); 12) k i e - ! l a tulee olla mainittuna lajit mi.
konheitto; 43) 1500 m:n juoksu;
14) 3000 inm juoksu; 15) 4x100
mm viesti mestaruudesta ja kierto­palkinnosta.
hin kukin kilpailija ottaa osaa, t u ­lee
tehdä viimeistään 31 p:ään elo­kuuta
osotteella: Reinh. Pehkonen,
Box 69, Sudbury, Ont.
että tämä oh ollut mainitussa kokouk­sessa.
• •
Tämän Jälkeen- kutsuttiin sisälle
syytetty Järvinen, Jolta puheenjohta­ja
tiedusteli, cdiko Vuorio sama mies,
Joka oli ollut hänen luonaan pidetyssä
kokouksessa.
^Järvinen vastasi: En Jaksa vakuut­taa,
kun siitä on Jo nUn monta vuot­ta,
mutta näin hutmoinäkSIseltft ei
se mies näyttänyt
Kun RasUta kysyttiin, tunteeko hän
tätä'herrasmiestä. Jonka kaupassa he
ovat pitäneet ' koktniksiansa, jsamd
Rasi, ettei voi ätä v a r m ^ muistaa,
inutta muistelee sen kuitenkin cdleen
samantapaisen kuin njrt näkemänsä
Järvinen.
Kanneviskaali huomautti, että Jär­visen
lausunnonmukaan on hyvin
todennäköistä, että Vuorio on sama
henkilö. Joka on ollut kokouksessa,
joskin hänen sairautensa on muutta­nut
hänen muotoansa huonoa"lairri^
ja että tätä todennäköisyyttä tukee
se, että Järviiien on sanonut joukos­sa
olleen erään raittiusmiehen Ja
että hänen tietämänsä mukaan Vuorio
on Helsingin kaupungin raittiuslauta­kunnan
jäsen.
Puheenjohtaja tiedusteU edelleen
Rasilta, onko Vuorio oUut monessa
kokouksessa mukana.
Rasi myönsi näin olevan, muista­matta
kuitenkaan tarkemmin, missä
näitä kokouksia kulloinkin pidettiin.
man kysymyksen RasiUe, ja oU tämä
sanonut edellisellä kerralla valeh-deUeensa,
mutta että nyt on puhunut
totta. ,
Tämän jälkeen sanoi Tuominen:
Kun oikeuden edessä yhden kerran
valehtelee, niin valehtelee toisenkin
kerran.
Sellaisen miehen puheille, joka on
antautnnni näin valheen tieUe,
ei voida mitään meridtystä
antaa
Etsivässä keskuspoUisissa minulle i l ­moitettiin,
että Rasi oU sekä pidätet­täessä,
että kulustelujen aikana ol­lut
humalassa. Joten hän on huma­lassa
kertonut. Pyydän kysyttäväksi
Rasilta, onko asia näin.
Kun puheenJcAtaJa teki vastaa­van
kysymyksen Xtasille, sanoi tämä
puhuneensa kuulusteluissa aivan sel­vin
päin. Ja että mitä hän on puhu-nut;
niin sUtä hän myös mieskobtai-sesti
vastaa. Edelleen hän sanoi, ettd
tiedä, onko hänen puheillaan todistus-arvoa.
Ja. että canasta puolestaan ei
sitä tarvitsisi «na, mutta että hän
inihun vaan niin kuin tietää asioittoi
<devan.
T%Mn Tuominen edeUeen lisäsi, et-
^ etsivän keskuspoliisin päällikkö
ciU sanonut Rasin oUeen humalassa
Ja että hänen «jetftmKnsä mukaan
on tästä asiasta, mainittu myöskin
virallisessa rap«tlssa'iTJoten Rasi täs­säkin
asiassa valehtelee.
Kun Rasi - «rti väittänyt Tuomisen
olevan 8 K P : a byrpdn Jäsenen, pyysi
Tuominai Raälta kysyttäväksi, mil­loin
hänet oUsldihen valittu.
Rasi vastasi, ettS koska Tuominen
tahtoo sitä nyt tietää, niin 1925
S K P : n puoluekokouksessa hänet va­littiin
puolueen keskuskomitean jä­seneksi
O. V. Kuusisen ehdotuksesta.
Tuominen hutmiautti Rasin jäUeoi
puhuvan risoin.
AJkaisanmin M han ihatninnnt Tao*
mIsen olevan byroon ^isenen ja
nyt Omoiftaa fanet keskusko­mitean
^sendksi,
jatkaen: Tämä tulee aina tiauskem-maksL
Pyydän kysyttäväksi, olinko
silloin jo S K P : n jäsen, kun minut
tällaiseen toimeen vaUttiin?
Rasi: En minä sitä itse varmasti
tiedä, mutta^ kuulin rajan tuolla