1955-11-17-05 |
Previous | 5 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
a tendency to act ia a rather •at«d manner, more 5uited~e6 ge tian to the fUaj. oae near the begijjning oi tHe a mass duellng «cene takes •bose particlpants aU appear ä liculous to me. Howe\-er, the'e je very entertaining interriis ig lively carnlval danclng, • ?h Xnanova^ through he-' : and acting is a young gii{ e in close-up, and especially' t is in repose. is that of a much older than Jm^i.' vtoo, Haas a, face that is quit^ looking. ,To: me thej- did not le same youthful appeal of' je Harvey and Susan Shen-the recent British film' 6f' and JuUet. For this reason f' feel the impact of the tragedy 1 as I did when I- saw that' photography in Romeo and' beautiful and the color sub-id. never glarmg. Together great Story and mspired act-' dancing, it adds up to a film' hoiUd not be missed. * ' IT'S THE TBUTH ,d 'hard luck fishmg ani cii home he entered the f;sh ind said to the dealer: ~ "' stand over there and thr.iw of the biggest of those triiit'" V 'em? mat for?" ask-^a-ir in amazement. can teli my friends I caughf may be a poor fisherman,' no liar." : CLINCHER idgy Weighing.and Vending Corp., whose scales disperse^ , your weight and charictftr inny, advertised for a ."Jtles; . One apphcant stated ui r:. ' I am clever, mtelligent, c, tactful, loyal, enterprising tig,. resourceful, trust^vorthy itious." iched the job by aXtvihmg rcards attesting to tlieöe > his evidence. amily" he solution of such famiiies' problems by blaming the for bad heredity, instead for bad conditions. ; m • . r . . : J-*e valmis tekemään t^pat i ^ f V a cvv*. A.US! marx OITUKSET [KOSSA muUa klo 9.30, desta lähtien rORES LTD. Ontario Vginro torjuu liänen läJiente-jiasä; mies lappaa kilpaJIijam» L jaa tuomionsa . . . Vaimo sjröt- ^ saUa BjyTkky» mlebelleen, fc»5ta tämä on pettänyt häntä, jliesiikee punkolla ystäv-ätärtään jsdto kertoja, sytyttää telon tulten ja hukottautuu jokeen,.. JK ... jne. päivittäin kertovat lehdet meil-jf mflstasuhkaisundeksi nimitetyn fcsiaallsen paheen tappavasta icioasta. Koska olento, jota nniiasukkainen ihminen pitää «mana omaisuutenaan, liokuu käsistään, bän a) tappaa hänet; b) tappaa itsensä: c) tappaa (oletetun) kilpaUljan. Tapauksesta riippuen toteutuu iaava a), b) ta; c). Toisinaan ne esiätjvät yhdistelminä ab, ac, bc ja vieläpä abc. Tällaiset tapaukset, jotka eivät alinkaan.ole keksittyjä, kuvasta-ot tämän paheen laajuutta, Jonia tihutyöt oivat suinkaan aina joudu lelitien palstoille. Veri ei virtaa aina, mutta kuinka paljon oainitta pahe rikkookaan iiimis-ttn välejä ja kuinka monen kohtalon se voikaan turmella. Rikos tjtiäjat. sosiologit ja moraalin tatkijat Ovat askarrelleet kysyr mrkscn parissa. . Äskettäin. on mrnian belgialainen psykiatri, tri Gny Delpierre, omistanut kokonaisen kirjan kysymykselle. Hänen johtopaatoksensa ovat varmaan yllättäviä monelle, jotka asian tullessai puheeksi sanovat rilinpitamattomän näköisinä: 'Pyh, minä en ainakaan oJe mus-tasalikainen." IIESMSUKKAISUUS ON äl-NXYNXÄINEN VAISTO Kaikii ihmiset ovat mustasukiair a Se cn vai?to, joka meillä., on ^•xäsiamme lahtien 3a joka il-mii jo varhaissssa lapsuiudessam-ne pi'i'£U3lsscn tai pikkuveljen maa-laaantulon yhteydessä. :..• Taman aiston pu^ättumista lapsella voidaan sorastaan pitaa osoituksena hänen fiini'oiman3a vähäisyydestä. Sen il-sene- Tiinen on siis suotavaa, iimr ian se vain ei • mem Inallisunksiin. Se ei, tavalhsssti 'kesta kauan, ellei rapansto epavusaasti .kiellä silta bennonista. purkautumistietä. .Vanhempien vasttJU on • suunnaton, Katsn tunnettua muokkaimtu lapsen fiionne jo sangen varhain. Kasva- Viissta luppuvaisia ovat yleensä Kenen ihmisalun moi-aaliset edistys-aaeleet, .'ctka ovat johtava hänet ap?j''Jden. tionnollisesta itsekyydestä rahiiellen tapahtuvaan-. lähimmaiSiten oiieuisien tajuamiseen ja kykene- Täisi. rakasta.Tiaan todella, o.s.. ra-fcastamiseen muutenkin kumvam it-vuossi. Myös on todettu, että Illan, yhtäkkiä <ai Inan myöhään tapahtuvasta ivieroittamisesta voi olla tiih0{3ia5eura.uik3ia: Myöhemmin voi vanijbipien, erilcoisasti äidin, hialr Imen hellyys estaa lasten tumne-ela-nän] kypsymistä. Heistä tulee vai-ieaiti sopeutuvia ja tahdottomia yik- 3I01&.. Vaikka heidän älynsä ke- Ktyisikin-noiTnaaliäti, heidän tun-a- elamansa säilyy lapsenomaisena, biistuioikeudestaan kiinnipitävien austasuicl-iaisten äitien pcjat, jol-almis: teiemään teot, jotka syyttää- tcistta niskoille. Mustasukkainen heiivtUö. on- uskoton . sisimmä&ään. Delpierre sanoo edeUeenkm ettei. S:;!?,"^"°" '"'''''"'^^^^^^ v , v , t r n i , = . « ^,,.JZ,fl.rt.\^^''-'^ epailyisensa ovat siis sitiikin NOKM.^*LX JA SAIRAALOLNEX MUSrASUKKAISUUS T LINJAN * fTEISTÄ lATKAA rA SUOMEEN. Hollywood Clothes 1 Miesten HATTUJA, PÄÄLLYS-1 TAKKEJA ja PUKUJA / 1 Puh. EM. 3-6752 1 «»>Quecn St. W. Toronto, Ont 1 '»miiiiiniiininriiiiriiiiiiiiiiii iiiiiiiniiiiii iiiMiiiiniiiiiinint' (17-24-1-8) VA L M 1 i KUUN 2 p. an ajan nautitte jou-imassa saastokauden .UHUVIMATKA le matkustajilie UUN 9 p. )ulun pyhiä. Laivalla bkan mukavuuksista, oja, nyt! . • A G E N C Y JRY, ONTARIO < < < < < < < < aikuistenkaan mustasukjcalsuiitta sinänsä ole pidettävä epänormaalina; Kun piemme saaneet varmuuden vs-kc: tcmuud;sta. , kiivastumme tai j^rc emme tuskallisen alistumisen, alutta miten reagoimme siitä eteenpäin? Jcs. ra^.iikauite.iime on todellista, mei-, dat valtaa myötätunto, ja suvaitsevai-ö- Uiiis .rajaststtuamme ikohtaan. Kos-i. a en-...r.2 ole iyenneet säilyttämään ri-mta kekonaan, etsunme itsestämme syytä tj-ydyttamattomyyteen, • joka ori määrännyt hänen kayttaytj-misensä. Mutta luan usein mustasukkaisuus miaattuu kailacia halhtsevaksi. into-lumoksi, la silloin sita on pidettävä sairautena. . Sairaaloisesti mustasuk- ':ainen ei enaa kyj:ena ajatteleniaan muiuita kuin itseaan. Hän tmitee, että "hänen kainmaansa, hänen minä-ihannettaan, han yhteiskminalUsta persaonaansa" on loukattu. Täysin epaoikeu tetusti han tuntee, että häntä on. V2clecty nenästä, hänet on-tehty naurunalaiisksi.ja han on. kauttaaltaan vihan ja kostonhimon vallassa. Tällaisen mielentilan salraabisuut-ta todiitaa muuten- sekin, että sen vallas:^ oleva henxilö usein on vailla kaikkea - suhteellisuustajua: ja hän operoi 'usem .taysm kuvitelmiensa va-ra:- sa. Siten .vainoaa Otrello viatonta Desdemonaa tappaakseen hänet: lo-. pujlta. Jos ODhello ei olisi sairas ei petturi Jagolla ohsi ollut mitään mah-dcllisuuiksia • yllyttää hanta murhaan valheellisella ilmiannolla; Suunn I csa Othelloista ei muuten tarvitse mitaan Jagoa. Heidän houi-ailuiisa ruckkii itse itseaan. "Rduva tulee ehkä myohaan ko- ..itiin illalla; HaneUa on tietenkin blr luii iköhtaus jonkun kanssa: Jos han taas tulee aikaisin kotan, se merr kitsee, etta han haluaa salata pelinsä. • MIKSI han cn tanaan pukeutunut tavallista aistikkaammm? Siihenkin on olemassa selitys. Enta JOS han on pukeutunut vaatimattomasti? Tietenkin siksi, etta • hänen 'Uloimenoonsa ei 'kiinnitetätisi huomiota. Herra X:n nimi on alituir sesti hänen huulillaan.. Se on siis hänen sydämessään. Han ei: puhu koskaan herra X:sta. Siksi-ettci kavaltaisi itseaan ... ;"• . • . • • ^ . . O l i mcstasuxkaisuus sitten . agres-suvista tai vihamielistä, esiintyy se sitten rasittavana ja hillittömänä hellyytenä, joka tapaiiksessa se on usem: omiaan synnyttämään onnettomuuden; jota se pelkaa. Aiheettomat epäilyt jolitavat lopulta haluun tehdä ne cs.t=iutetuik3i, ja • uskottomuus tulee^ kuin luonnostaan lankeavana, seu-. rauksena, .kestämättömästä 'tilanteesta. . pa: emmin saaneet jalansijaa, k*m ei miliasn osoita hänelle, että hänen kumppaninsa toimisi sämom "kuin han itse. Tama johtaa meidät toiseen tär- .'.eain toteamukseen. Mfustasukkai-suus ei ole todistus rakkaudes.ta. "iroKtasukkaisuuden votaia ei suinkaan ole verrannolhnen rakkauden ja mieltymy.csen voimaan. Mustasukkaisuudelle alttiit henkilöt päin^Tis-tom vaihtavat alituisesti kohdettaan/' Todella va arassa ovat sellaiset nai-vit rasastavaiset, jotka ovat salaisesti imarreltuja siitä, että heidät ympäröidään ahtuisella vartioinnilla. Sellaisen, pariskunnan tulevaisuus^ j3ka nam tekee, ei lupaa mitään hyvää. ... - ..• • . • JJ)RMA'P. SALO öipl.- Mass. R.. P. T., PS. D. SAHKÖTERAPIAHOrrOA ^« TERVEYSHIERONTAA • ^ • ULTRA-VIOLET HOITOA 5<ipimuksen mukaan ainoastaan • ^u^elimet: Konttori EM. 6-5706 f Kotim LL. 1253 Church St.; Toronto, Ont. MUSTASUKKALVEX IHMINEN SALAA USKOTON? Delpierren kirjassa kerrotaan eräästä naisesta, joka oltuaan kyni- -r.er.en v.uotta naimisissa joutuu suunnattoman . mustasukkaisuuden . valtaan. Kuitenkaan ei aviomiehen kay-töiiSiSsä nukäan anna siihen aihetta. Onneton tcteaa sen ja paattaa lopulta mennä lääkärille., Tama saa selville lopulta, että nainen oli tieta-niä. ttään rakastunut mielettömästi erääseen nuorukaiseen, alutta kuitenkin han kieltäytyi tuimustamasta tätä tunnettaan, jota han piti rikollisena, ja sursi mielessään puolisoonsa oman uskottomuudenhalunsa. Selitys. VOI tuntua, paradoksaahselta, xrjutta se soveltuu kuitenkin* hyvm yhteen jokapäiväisen elaman tarjoamien kokemusten kanssa. Toisten (17-24-1-8) J LESLIE SIMON, U M . C . C . ^0- JA SUKUPUOLITAUTIEN ERIKOISLÄÄKÄRI ' 3 SPADINA ROAD A (Bloorin kulmassa) - TORONTO, ONT. . ' Vastaanotto tunnit: ^ 2-4 ip ja 6-7 ip. »|wlimet: Konttoriin WA. 1-6614 r: Kotiin WA. 2-8015 TRANSYLVANIA RESTAURANT Paikka missä suomalaiset tapaavat Pahelln EM. 6-6017 395 Queen St. VV. Toronto, Ont. ( (17-24-1-8) Parkway Bakers valmistaa ruoka-^- Ja kahvileipää Leivoksia, nimipäivar ja hääkaai-kuja, korppuja y.m. leipomoalarr tuotteita. PUHELIN EM. 3-7676 290 Queen st. W. Toronto, Ont. ONNI TEEVO llinilllllillllllill!lklltiiildliiiiliilliliiilliiiiililliNiiiiui)iiimiiHiiHiiiuiiiiiiiiil OIKEITA JA VÄÄRI.* : PARANNUSKEINOJA On . ehdotettu monia "lääkkeitä" mi;':.tä:i:k'/.aisuuteen. .M3'0s talla alalla on esimtynyt -puoskareita; jotka ovat haluuneet saada mahdollisimman paljcn hyotya omatekoisista pa-, rannusieiiioistaan. Eras tällaisista puoskareista perusti molempien maailmansotien välillä kansainvälisen yhdistyksen, jonka tunnuksena oh taistelu mustasuikaisuutta vastaan ja hänen onnistuikin saada suhen määrätty mäara jasenia. 'Hän matkusti .caupungista kau^punknn, piti luenr to-a; vei ilimisUle sanomaansa ja lu;nnollisesti hänellä oli kai:i5iiallä oppilapsia, jc>j.<a majoittivat hänet koteihinsa. Naiden viimeksi mainittu j sn cli osoitettava vilpittcmyyyttaan hylxaamalla, tietenkin vieraansa hy-vaksr kaiken aviollisen ehdottcm'UU-tensa. Jos he sattumoisin kieltäytyivät silta tai eivat saaneet vaimeaan vakuuttuneiksi, heidät eroitettun ja leimattim polttomerkilla yhdistyksen bulletimissa. Psykologit ija moraalin'tutkijat, jot-, vca ovat paljon vaikavampia ihmisiä, haluaisivat paastaaina paheen alkulähteelle saakka, joka on vaara - ja Itsekeskeinen käsitys inhimillisistä suhteista. Veimme pettyä rakkaudessa,, 'kalasia uskottomuudesta ja tunnemme sillein agressiivista •koston-, halva. Mutta taman •primitiivisai vaiston tyydyttäminen, eua myöskään siihen synka.sti alistununen ole asiallista. Se on voitettava. Onnistumme siinä tajutessamme etta rakkaus ja uskollisufuseivat putoa meille •^aivaasta, vaan ne on ansaittava. Olemme velkaa raikastamallemme clennolle yhtä paljon kunnioitusta kuin itsellemme ja ennen kaikkea >Tity<csen ymmärtää ja tahtoa hänelle hyvää, Delpierre osoittaa tassa yhteydessä sen pahan, mita taru romanttisesta rakkaudesta on aikaansaanut, rakkaudesta, joka on käsitetty päämääräksi itsessään, riittäväksi onnen takeeksi. Yhdistävä si-de'kähden. ihmisen välillä ei ole mikään mystillinen ja epätodellinen "pakti". kahden it..sekk'yyden suojaverho. Se cn tietoisuus, etta he muodostavat harrastusten ja paamaanen yhteisyyden. Delpierren tutkimuksessa käytetään runsaasti hyväksi psyicanalyy-sin antamaa aineistoa^ ja sellaisena, se on tietenkin käyttökelpoista, mutta psj'koanalyysin antaman sehtj-k-. sen rajoitus on siina, ,että se ei halua ottaa huomioon muuta kum. yksilöt ja ehkä se .sulkee sihnansa ympäristöltä, missä inhimillinen draama tapahtuu. Vaistot olemme saaneet syntymässä, mutta niiden ihnenenur set, normaaUt tai sairaaloiset,. riippuvat siitä • yhteiskunnasta, jossa me eläm-me. Onneton rakkaus ei katoa siitäkään maailmasta, missä ihminen lakkaa olemasta tOLsen ihmisen riiston kohde. Mutta petoksen ja nöyi-yytyksen tunteena il.menevä mustasukkaisuus ei ole enaa ruokkiva tragikoomilli-sia ja huUunkurisia välinäytöksiä jokapäiväisten tapahtumien kromkassa. })R. E ; ^ i A H O , HUONE 640 PHYSICIANS' ifeSURGBONS' BUILDINO jSBIpor Street We3t Toronto, Ontario ' PuheUn WA. 2-8237 Itä-Saksa aloittaa a-voiman tuotannon ' Berliini. — Ita-Sak.«an hallitus on 'jjäättänyt perustaa ydintutkimuslaitoksen ja tieteellisen neuvoston ato-n^ ivoiman rauhanomaista kajotpa varten- Neuvoston esimieheksi tulee Nobel-palkinnen saanut vGastav Hertz. • Samaan aikaan sai varapaaminis- .:teri-Wim Stcph.tehtavak.seen kaa-leilä kaikkia. ydintutkimasasloita. Timminsin osaston vuosijuhla onnistui oikein hyvin Tinunins..— Vietimme CSJ:n täilcä-laisen haalimme 40-\'uotl6jnhlaa -vii' me sunnuntaina tai tk. 13 pna ja voin sanoa, »että meidän juhlamme cnnistai oikein hyvin. Olimme lait-tanceet olkem juhlapäivällisen ja 1.saimme mita onnistuneemman kannatuksen mita voi toivoakaan ny-tcyisesta meidän joukostamme. Näihin ;.ulillin oh toutsuttu toinniavie-rakssi kaklki ne vanhat jäsenet mitkä ovat vielä "tassa haalimme ympärillä ja saapuvilla oli nirs. Netta Tanner, mrs. Hihna Waldon, mrs. Meni Hahto ;a mr. Jalmar Kiviranta, mrs. Tjy-uela ci ollut tullut, tähän tilaisuuteen.- Aluksi puhui tama'n päivän tar-koitU'" c^esta lyhyin mutta valituin sanoin K. Heinämäfii ja tämän jälkeen pahui englannin kielellä miss Laila Hill ja hän puhuikin niin tarmok- :.5aa iti että toivoisin Lailaa kuultavan toistenkm tällaisessa tilai£.uudessa, silla iiayttaa että kyllä nuorissa on tarmoa kun vain me saamme ne toimimaan. Rlyos tässä samassa tilaisuudessa puhui Anita Horrlok mikä vielä kaiken lisäksi antoi kauneutta tälle meidän juhlallemme ja Anita on sellainen puhuja etta sita mielellään .-fiuiintelee että tulee mieleen sellainen ajatus että olisipa vain paljon meillä tuollaista voimaa nuorisossamme niin olenpa melko varmaa etta ei meidän vanhempain työ olisi mennyt hukkaan. Toivoisin, että niillä paikkakunnilla missä hän ei vielä ole, ollut, että Jokainen menisi Anitaa kii-ntelemaan. •. • Tama sama joukko mikä oli valittu niilä juhlia järjestämään, päättivät pitää toiset päivälliset tai sanoisinko "rääppiäiset" -koska paikalliset far-n-. iarit elivät min anteliaita, leitta saimme niin paljon tavaroita, kai- :c2nlaisia fcasvkisia, ettar voimme pitää toisetkin päivälliset paljon vähemmillä kuscannuiksilla. Nama päi-vällLset pidetään tämän kuim 27 pnä alkaen ikello 12. Toivon nälttenldn päivällisten saavan yhta hyvän kan-natuLcsen kun oli tama edellinenkin. Kaikki tervetulleita mejdan paival-lisellemme. Nyt vielä lopuksi haluan xiittää kaikkia South pomiplnelaisia jB myös Pottsvilleläislä seka ympa-n. stön laOT.ai-eita. slita suuresta kannatuksesta minkä annoitte meille ja erittäin ikaikisra mitä lahjoititte näihin jut.iliin, ja'sitten lopubsl mita .Tm'«-:'n kiitos talle Tavintolakomiteal-le mikä oli naita juhlia järjestämässä. Kiitos myös Lailalle ja Kaijalle iun a-utoitte meitä. ; Lopuksi viela joku sana slita etta älkää unhoittako, kerhomme myyjäl- .siä. Ne tulee clemaan jouluk. puoli-, välissä ja kerho on joka keskiviikkoilta mihin on kalkki iter.vetulleita. Syysterveisin kalkille Vapauden lu-, kijoille. — M.K. Rohkean papin "^kirjeitä eläville" muuttuneet nopeasti viime aikoina. I Ensimmäisissä lentokoneissa ollut höyrymoottcri vaihtui jonkin öJaJi kuluttua polttomoottoiiin ja noin kymmenen vuotta iittcn tuli laajempaan käyttöön reaktiokaytiöinen lentokone. Vähitellen tullaan ottamaan myö-skm atomivoima ilmailun käyttöön... Lentokoneen lyhyen historian aikana cn koneen nopeutta voitu yha h-sata samoin kuin lentokorkeutta, on saavutettu yhä suurempia lentokorkeuksia ja tehty yha pitempiä lentomatkoja. Viimeisten vuosikymmenien aikana on lentokoneen muoto muuttunut suunnattomasti. Tama muutos koskee seka siipiti etta rungon muotoa. Kaikkien muutosten tarkoituksena on ollut suuremman nopeuden ja pitempien lentomatkojen saavuttaminen. Millaisia tuloksia on uudenaikainen lentotekniikka sitten näissä kolmessa suhteessa saavuttanut? Onko maapallon ymparilento i;man välilaskuja mahdollinen nykyisin' tctnilhsm edellytyksin? Aikaisemmin kesti matka maapallon ympäri päiväntasaajan kohdalla, joka on 40,075 km pitkä, useita vuo-la! Kun Magellan aikoinaan teki ensimmäisen maallmanympanmatr kan, kesti se kolme vuotta. Mutta jo 1800-luvun lopussa saatettiin sama matka suorittaa muutamassa kuukaudessa parantuneiden hikennevftll-nelden vuoksi. Uudenaiknl.sella lentokoneella kestää sama matka muutamia kymmeniä tunteja, Mutta voidaanko lehtaa päiväntasaajan ympäri välilaskutta? Lentomatkan pituus riippuu ennen kalKkea silta; miten paljon polttoainetta lentokone voi taiik.Hta ja miten paljon polttoainetta kuluu. Suurehkot polttoainevarastot tesevat kuitenkin lentokoneen raskaa}iimuk.si ja suurempi paino vaatii .suurempite-holsta moottoria. Lentokoneen suunnittelija liikkuu noidankehässä: mita enemmän han haluaa saada polttoainetta mukaan, sita voimakkaamman täytyy moottorin olla. mutta mit ä voimakkaampi on moottori, sita suuremman täytyy polttoaine varas-. ton olla. Sen vuoksi .suunnittelijat ov%t . yrittäneet ratkaista on^ahnan polttoaineen painon ja moottorin tehokkuuden Välisestä edulllsimmasla suhtee.sta. Lentotekniikan kehittyessä on onnistuttu yha pareiiiniiii .sen ratkaisemisessa. Ensimmäiset UPI ÄÄNIRAJAN ENTA SITTEN? VÄHÄN LENTOTEKNIIKAN HISTORIAA I>entokoneiden. moottorityypit ovat 4,000 metrin korkeus. Lentotekniikan mys lentokoneen keliityksessä j r tulevaisuudessa, nimittäin koneiden kiiljctuskyky. toisin sanoen;^^^^!^ suuren kiioman ne .voivat ottaa. Eti-slmmälset koneet •pttlvätvdlri^ä^^^^ 1019 nousi jiitnmäismäärä 209 kiioöii^ jä lg®D-hivuHa 5.Ö00 Wloon mMrä jäi; muuttumattomaksi}^^:^ ^Igviin - puöiiväliln asti jä • vMt» WM dli pälsty 10,009 kiloon. ioso-luvultä lähtien ovat koneet TOlhcet otta' 35 tonnin kijbrmah; inut- Ui yluräjaä ei vielä; ole säanltettu; Mltii .lyhyeinpi'^^ suurempi voi kuorma olla, koska kuorman painoa voidaan lisätfi polt-tcalnevarastoii kustannuksella. On olemassa •multakin mahddlli-suuksia lennon kehityksessä kuin ne. Jokien suuntalinjoja olemme kuvailleet. Meidän aikamme Ja tulevaisuuden tekniikka voi rakentaa lentoko-ncen, jolla on vielä parempia ominaisuuksia kuin ne, mihin tässä olemme kiinnittäneet huomiota. «PEÄ KALAA VALMIIKSI LIOTETTUA 'KUIVAA MYÖSKIN SAATAVANA) _ T I L A T K A A K A L A N N E N Y T ! ' \ 5jlakoita. Valion Tahko-ja gruylre-Juustoa. Ruutu Näkkileipää, -vjoialohta. anjovis, puolukoita. Islannin rasvasilllä y.m. J. A. HYTTI 288 QUEEN ST. WEST, TORONTO, ONTARIO i Tunnettu union johtaja ; kuollut Ylidysvalloissa j Indianapolis. — Tunnettu union i Jortaja Daniel J. Tobih kuoli täällä • tiistaina 83-vuotiaana. Hän tSinil AFL:n Teamsters Union '; presidenttinä 1917 lähtien 1952 saak-ika.' j Hänen kuclemansa ilmoitetaan joh- ; .•tuneen kprkeasta verenpaineesta : £ydänta'.:di.sta. (17-19) : - — Koska lumesta sulatetussa dexsa on tavallista korkea-mpi happi- ; pitoisuus ruostuttaa se rautaa joutui- ! sammhi kuin sade- tai jokivesi. Helsinki. - Pastori Voitto Viron epäsovinnainen tapa lausua siekailematta ajatuksensa ennenkaikkea kirkon tarkoituksesta ja menettelytavoista cn ennestään tunnettu. Uu-de. 3sa kirjcltuisikokcelmassaan , hän laajentaa kritiikkinsä ikaSkeihaan melkein kaikkia inhimillisen elähnän alueita. "Kirjeet" on o.=oitettu sangen monille tahoille aina Jumalasta )a Jeesutoesta. kommuntetlln ja käpil-taliätiin saakka. Tama monltahoii r,ur.i:i cn IhmeLsesti syynä, siihen, että tecs vaikuttaa paikoitellen sangen hajanaiselta Ja hataralta, esiintyy sanallisia toistoja ja ajatuksellista tautologiaa, jopa epajohdonmukaisuutta-km. Tuntuu kuin kirjoitta/jalla olisi ollut niin kiire, ettei hänellä ole ollut alkaa luikea lävitse kirjoittamaan^ :a. Esim.; kirjeet "Vihamiehelle" ja "Heille joilta valkenen" ovat sisällöltään jokseenkin saman suuntaiset, molemmissa esiint>-y jopa kirjaimellisesti samoja virkkeitäkin. Huolellisempi työhön paneutuminen ja kenties myös "kirjeiden" määrän karsl-, mmon olisi varmaankin ollut teokselle eduk.sl, tiivistänyt sen oleellisemman .sanottavan vieläkin jskeväm- .•nak,si, nykyista satuttavammaksi. Tosiasia näet on, että Voitto Viron sanottavan ydin on terve ja rehellinen, .satuttava ja iskevä. Lilan u«ein se vain jaä monisanaisuuden ja hieman, ikavan ulkokohtalsuuden var-jcon. Tuntuu kuin tätä pappia ajaisi poltiava hätä ihmisen puolesta. Hän on niitä kristittyjä,, jotka haluavat palvella jumalaanpa pavelemalla ihmisiä. Sen vuoksi hänen on pakko myös ruoskia, koettaa ajaa rahan-yaihtaja, t ulos temppelistä. Ja hän tekee sen sangen pikantisti, omaa totuuttaan tähdentäen. Tietenkään hänkään ei. rohkene «anoa kalkliea, sillä kuten häh it«e tunnustaa "on erinorhal.?en vaikeaa olla. täysin rehellinen, ja välistä pelkkä hienotunteisuus panee .sulun.'/ Mutta siinäkin, mitä hän sanoo, on paljon ajat-t2leniis «n aihetta, myös niille, jotika Ja[elvät ole kirkon Jäseniä. Sillä ei ; vain kirkolla, vaan myöis : muilla joukkojärjestöillä on samoja ve- { ominalsuukÄia,' sama vaara' kangistua kaavoihinsa, vieraantua elämästä Ja ihmisestä, muuttua Itsetarkoi-tukseksl. lentokoneet Ica-ivat vain muutamia kyimrienia tai .sutoja kilometrejä, mutta jo vuonna iDiO oi onnistuttu lisaamaan lentomatka 300 kilometriin ja Icntoiione saattoi py.syä useita tunteja ilmas.sa; , 20-iu-vuUa oh pituuicnnatyn 2,000 km. 30- luvulla noin «000 km Ja v. lOiO 10,000 km. 1950-luvUn aikana on lentomatka melkein kaksinkertaistunut — ennätys on nyt 18,00u km,-.- ja kone voi :entää useita kymmeniä tunteja välilaskutta. KaiKkeln uudenaikai-simmat lentokoneet ovat jyö.oect tämänkin ennatykcii. Bpuilcmatta voidaan uudenaikaisen lenlotekniikiin avulla rakentaa koneita, jot/:u py.-Jty-vät lentämään j hu pitempiä matkoja. Mutta samanaikaiseäti on ilman muuta selvää, etta atomivoima on otettava käyttöön, ennen kuin hyvin pitkistä lentomatkoista voi tulla todelli- SUU.S, koska silloin polttoainevarasto muodostaa vam inurlorosan slita, mitä tavalliset ja reaktlokayltolsct lentokoneet tarvitsevat. 'Lentokoikeudella on suun merkitys lisättäessä lentomatkan pituutta, Ilman vastus nimittäin vähenee kor- j keuden mukana. Sitäpaitsi ovat tuu- ;' let korkcammi.--:£a ilmakcrroKKlssa vu- ^ hemmän oikullisia—tuulensuunta cl | muutu ja lentäjät voivut k•nta,^)alIa ; en korkeuksissa kayttaa hyvakineii ,' mm. myötätuulta. ; j Merkityksensä on myös sila, etta,i ilman lämpötila la.skee mita kor-t keammalle tullaan. 11.000 jä 30,000 j melnn välillä on lämpötila muuttu- | maton 55 astetta ceLsiastH. HirnUjK-'. laarissa lentäminen nierkit;,ee fcita, | että Jäätymisen vaara katoaa, .seikka, j joka troposfääris.sä lennettäessä, muo- ! dostaa alituisen ongelman, tarvltaa/i j erityisiä jäätymistä eslavia laitteita. | Sita paitsi lisääntyy esim. reaktio- j moottoreiden t^teho alemrnisia Id.m-1 Potiloissa. Ei ole kuitenkaan helppoa llsata lentokorkeutta. TavalJffien polttomoottorin teho vähenee merkittävästi suuremmissa korkeuksissa, 5,000 metrin korkeudesfja kaksi kertaa ja 10,000 metrin korkeude.^-a 4 kertaa. Strat^j."!- faarin ohentunut ilma ei .sita paitsi nita moottorin työskentelylle, vaan se "tukehtuu". Tämän "tukehtumisen" efitämlf;ek,^.l vara-.tcttiln Itnt')- koiie laitteilla, Jotka puristivat iinian kokoon, ertnen kuin se imeytyi .sylin-,| tercihln. En-simmäinen lentokone saavutti vain iÖO metrin korkeuden. 1910 oi-tiih Jo aseiden satojen metrien kor- I keudessa ja 1920-luvulla; /saavutettiin nopeasta kehityksestä johtuen saat-toi lentokorkeus 1930-luvuHa noustia 12,000 metriin, Seuraavina vuosina kehitys el ollut yhtä nopeata. Mdntä-moottorikayltölsen lentokoneen en-! nätys oli 1940 17,000 metriä jä 1950 18.000 metriä. Monien uudenaikaisten lentokoneiden "k^tto" on 15.000 metrin korkeudessa; '^toisin sanoen' alempana kuin nj'kylnen: ennätys, Epnllcmatta on olemassa reaalisia mahdollisuuksia suurempien korkeuksien saavuttamiseksi, mutta edellytyksena ; on siirtyminen reaktiokäyt-to. slhi ja .myöhemmin atomikäyttöisiin koneisun. - ; Kolmantena tavkeana tekijänä on nopeus. Sc on ennen kaikkea riippuvainen moottorin tehokkuudesta: mi-^ la voimakkaampi moottori sitä suurempi nopeus. Lentokoneen moottorin ommaispainolla— moottorin paino suhteessa tehokkuuteen — on suuri merkitys: mita pienempi tämä paino on, ata parcmi:! on moottori. Ensi!nmai;et lentokoneet saavuttivat 40 kilometrin tuntinopeuden. Vuonna 1910 oli nopeus 80 km, 1920- luvulla 200 km Ja kymmenen vuotta myöhemmin 430 km. 1940 luvulla oli muntämoottorikayttöistcn lentokoneiden ennätys 7.00 knv tunnissa, sarja-v. aMnisteisten koneiden saavuttaessa 600—550 kllometiin tuntinopeuden. Monissa maii:sa .suoritettiin voimakasta tutknnustyötu nopeuden lisäämiseksi, mutta työ el Johtanut toivottuun tulokseen. Kun oU tultu siihen johtopaatokseen, etta nopeuden lisääminen oh : mahdolontu niin kauan kuin käytettiin mäntämoottoria, al-kcivnt monien maiden tiedemiehet lutkia rcaktic;voiman teoriaa. , Sodan jiilkpcn on alettu yhä suu-rcmma£. sa maann kayttaa reaktio-moottorelta.: Vuonna 1950 oli sarja-valiniHtciset rcaktiokoneet monissa maissa saavuttaneet jo 1,100 kilometrin tuntinopeuden. Ennätys on nyt 1,215 km tunnissa. Verrattaessa mantämoottorelden ja reaktlomoottorcldcn välistä ominaispainoa nalvdaun miten paljon cdulll- .scmpi viimcmiiinlttu on. Useat uu-: dciialkaiset rea ktiolentokonetyyplt ov.it 4,300 hevosvoimaisia. 1.100* kilometrin tuntinopeudessa on tämä voima yhtä .-juurl kuin milntämoottorln. voima 35,000 Ijevosvolmalicna. Mutta myöskin mr.ri:itykf;ctlömälld omlnaU- • painolla—- 0,4 kg hevosvoimaa kohti - - p a i n a L s l niin suurivoimaliien män-tiimonttori 14,000., kg. Vastaava re-nktioniootlori sita vastoin painaa vain 3,000 K(,'. Ksimerkkl o.soittaa selvästi, että mantainootion on kayttökelvor ton lennettäessä mm nopea.stl, että lahciitytäitn aänlrajaa Ju varsinkin Jos .SO ylitetään. Hitaammissa, noin C50—700 km tunnissa lentävissä ko-ner a tulee ni...ii'. i.T.cotlci 1 sc.i £lj.;r.n olemaan luultiuvaati viela pitkän alkaa kayto2.sa. Viela on jäljellä eras tärkeä kysy-m alueilla <Fli»in>int) nUttYDdcsst ly^^ jy. Ja «}nkkivalt«ul(0et Hifk^mHigm-^^^h. tio ifi yhdessä CPB:n /a CNRmkaxoK'iM. KIVELÄ 6ÄKERY I»uh. 5-6233 — 111 Secord St. PORT ARTHUR, ONT, MATT'S BAKERY Puh, 5-7172 — 305 Bay St. Saatavana maukkaimmat •leivokset, kova leipä ja korjjut. HYVÄ ROISLEJIPÄ Kaikkea raufakauppa-alaan kuuluvaa tavaraa LANGILA HARDWARE LTD. PUHELIN 4-3508 10 Cumberland St. N. Port Arthur, Ontario Voitto ; Viro on rohkea papik-';!, hän uEkaltaa oaolttaa myös omiensa vlr- .hect, UiCcaltaa, vaikka tietää, ettei kirkon johto katso «uopeaiti mieheen, Jtaikilla Joka julistaa omaa totuuttaan. Joka .-joikkeaa kirkon totuudesta. Mutta Jujri siinä enkin hänen viehätykaenvä ja hänen voimansa jolle kirkon uiko-puoUincnkin voi reliustl antaa tun- 'nasiuksen. ~ S. K-ncn. Saatavana piktusta lähetystä varten • Interior Trlm • Insul-Bric Sidlng • PIywood • Maronit# • Aaphalt ShInglM • Flbro Glass Inculation lumber Go; W Puhelin D1«1>73B4 99 S. Cumberland St. Port Arthur Oniarlo Fort Wiiliamissa ci'ole 589 päivään kuollut ketään liikennetapaturmissa Fort William. — .Viime maanantaihin mennessä cl täHIIä ole tapahtunut kuolemaa aiheuttanutta liikenneonnettomuutta viimeisen 886 päivän aikana. 'Poliisipäällikkö W. Si Brown sanoi, että viime päivinä on liukkaiden katujen takia sattunut pienempiä liikenneonnettomuuksia.^. T I L A T K A A VAPAUS! JOULULAffiAKSt [(f on ttmnetat Tanalom^^^ edelieenkln PABHASTA Ja tem>^ toUeltavia samalla aä^st^tfe alkaajr rahaa ja vaivaa. "SAIMAA" ~ 1 kilo vuasta paati^ - tamatonta kahvia, > « / , "OLYMPIA** ~ 1 kilo paraata paahtamatonta kahvia, 2^ kiloa-riisiä, 1 kilo rusinoita. HINTA S7.00. "FENNIA" — 1 kik) parasta paahdettua kahvia. 2 kiloa riisia,c 1 kilo rusinoita. > 1 ^< HINTA $7.25 "ILO" 1 kUo parasta paahdet-'^ tua kahvia, 1 kilo rllaia, HINTA $5.60 Kirjoittakaa nimet Ja osoitteet sieUi västi, mieluimmin tdcstaamalla.' Kaikki paketit vakuutuk8essai;^tol<i: mi tus 2-3 viikkoa. Yli 10 vuodföi' tyydyttävä palvelu takeena. mm i i i i m HP N O R D M A N : (BEGISTl» - Soite 338, vDomiiSqnareBIdg;: - Montreal, Qpe. . ^ m i'0 VARASTOMME KASITTA» KAIKKI SDOSITVIMBIAT D E C C A - J A R Y T M I L E V YT Allaolevasta luettelosta löydätte guosittujen lauiajlep levytykilBt' •:4 DECCA-LEVYJÄ: SD 6137 Karjatyttö. valasi. Henry Theel Tänä iltana, tango, Henry Theel SO 5169 Mustalaistyttö, tango, Martti Suuntala Kaksi yksinäistä Ihmislasta .tango. Martti Suuhfala^^.. SD 5171 Minä soiton sulle illalla, tango, Matti Louhivuori - Lintu merellä, laulelma, Matti Louhivuori SD 5181 Talvlsäällä, fox-trot, Metro-tytöt Valkea joulu. flIowfoz, Henry Theel Ja MetrortytOt^ 8D 5182 Minkä vuoksi, tango, Erkki Junttarlnen / - Muistojen pieni valssi, Etkkl Junkkarinen SD 5200 Lcakiäldin tyttäret, valssi, Metro-tytöt Merenneidon kyynel, laulehna, Olavi Virta SD 6206 Viesti mereltä, tango. Olavi Virta Nuoruuteni kaupimkl. tango, Olavi Virta SD 5208 Unelma onnesta, tango, ErkkL Jimkkarinen > . v . ,, Koditon rakkaus, tango, Erkki Junkkartaen SD 5228 Tie, joka luoksesl johtaa, tango, Metro>tyt0t Kohtalon tango. Metro-tytöt SD 5231 Kolme sormusta. Jenkka, Matti Louhivuori Vanha ]|8täväni, valssi. Matti Louhivuori SD 5233 Jäähyvälstango, Erkki Junkkarinen Tavallinen tarina, tango, Erkki Junkkarinen SD 6240 Missä lienetkään, tango begulne. Olavi Virta Tyttöni, luokseni Jää, valssi, Olavi Virta SD 5263 Alfonso, tango, Olavi Virta Ja-Mietro*tytöt Tuntematon taival, begulne, Olavi Virta SD 5264 Toivetyttönl, foxtrot, Olavi Virta . Sydänkäpyseni, foxtrot, Olavi Virta SO 6267 Täyttymätön toive, tango, Metro-tytöt Yksinäinen asema, foxtrot, Metro-tytöt SD 6268 Koivu ja sydän, foxtrot, Juha Eirto Mäen laidassa pienoinen tölli, valssi, Juha Eirto: SD 6275 Pariisin kaduilla, valssi, Olavi Virta Kerran saavun satamaan, merimiesvalssi, Olavi yirta SD 6201 Tällä kertaa, foxtrot, Metro-Tytöt Aitl, nyt itku on turhaa, valssi, Metro-Tytöt SO 6293 Romanssi mollissa, valssi, Henry Tlieel Vera Cruz, bequine, Henry Theel - SO 5300 Myllärin Irene, tango, Henry Theel Anema E Gore. bequine, Henry Theel RYTOI-LEVYJÄ: R 6037 eiirtolaisen muistoja. Jenkka Jorma Ikävalko Tukkilaisten tanssiaiset, polkka,, Jorma Xkllvalko B 6095 On aivan samaa, leulelma, Kauko Käyhkö Yö perhonen, tango, Iris Kangasniemi R 6099 Imatran Zmcerl, valssi, Erkki Junkkarinen Kulta kuumetta, tango, Erkki Junkkarinen R 6118 Sysmän Linda, valssi. Veikko Sato Tämän kylän jenkka. Veikko Sato R 6118 Vaillejääneen valssi, Jorma Ikävalko Surut säkkiin, Jenkka/Jonna Ikävalko : R 6128 Tumma tie, valssi, Etkiki J&ikkarinen Kevätunta, tango, Urkki Junkkarinen R 6162 Pihalaulaja, laulelma, Matti Louhivuori Ohikulkija vain, jenkka. Matti Louhivuori R 6175 Lauttaralli, Jenkka, Matti Louhivuori Pirssimiehen päivä, Jenkka, Matti Louhivuori R 6207 £k>keripala, fox-trot, Olavi Virta Ajattelen, sinua aina, fox'4rot, Olavi Virta R 6213 Voi, kun olis viulu. Jenkka, Justeeri Markklnapolkka, Justeeri R 6216 Uutta Ja vanhaa No. 3, valsslsikermä, Tamara ja Justeeri - Uutta Ja vanhaa No. 4, tangosikermä, Tamara Ja Justeeri R 6216 Orpo sydämeni, foxtrot. Metro-tytöt Klohtalon leikkiä, tango, Olavi Virta R 6222 Terveiset vain, tango, Erkki Junkkarinen ' Kaunis kadotettuni valssi, Sikkl Junkkarinen R 6224 Uutta ja vanhaa 6, Jenkkasikermä, Justeeri Ja Repe Uutta Ja vanhaa 6, polkkasikermä. Justeeri Ja Repe R 6225 Metsätorpan tyttö, valssi; Juho Eirto Kaksi nimeä kaidepuussa, tango, Juho Eirto, R 0236 Vaari Ja ^ulu, foxtrot, !Matti Louhivuori Ja Metro-Tytöt ' Vanha poatllaukku, foxtrot, Matti Louhivuori Ja : Metro-Tirtöt R 623T Jätkän valssi. Justeeri Ja Pirteät pelimannit Mandin polkka. Justeeri Ja Pirteät pelimannit R 6238 Uutta Ja vanhaa 7, valsslsikermä. Justeeri Ja Repe ^ Uutta Ja vanhaa 8, Jenkkasikermä, Justeeri Ja Repe R 6239 Kaisan Ja Kustin Häät, polkka. Veikko Sato ^ Kun minä läksin kylläÄn; polkka. Veikko Sato ^ R 6241 Orvokkeja äidille, valssi, Metro-Tytöt \i Llljankukica, begulne, Metro-Tytöt -'''y-- \->>' R 0242 Osoite Tuntematon, tango, Henry Theel i ; ; i';^ Satumaa, tango, Henry Theel . ,v':^^ R 7011 Vesivehmaan Jenkka, Veikko Sato ' ^ v Kankkusen kekkerit, Jenkka, Veikko Sato ? I 4 .>;f>:-.. Läbelämme levyjä kaikkialle Canadaasa Ja Yb^svaMolata. HINTA $1.35 KAPPALE (Ostajan maksettava lähetyskolot) ' Posti- taipikatavaratilausten tulee käsittää yahlntäbi kolme levy^^^ Tilatkaa osoitteella; VAPAUS PUBLISHING CO. LTD. P.O. BOX 69 •••-».(Ui mi 1/ 1 (i Jt mm
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, November 17, 1955 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1955-11-17 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus551117 |
Description
Tags
Comments
Post a Comment for 1955-11-17-05