Vapaus, November 17, 1955

              Slvg 3 : Torstama^marr^gk. 17 p. — Thursday, Növ. 17,19ä5!
Oma ot FbxoUix Canadlana.. gs«
«•bUsbed Kov. C l»n. Authoritei
iur McoDd cla» m tbe Post
Office JTepsrteient; Ottava. ~Pub«
Uotted thrice' veekJy: Tuesdaya,
Tttandays and Satitrdajrs by Vapaus
Publlsblng Company JM., at 100-102
Ebn St. W..6udbux7, Ont; Canada.
TeJephonea: Bua. Office oe. 4H2W;
Editorisi Office Q&.A'41X^, ISamger
e. fiukst EOltor w. sa^und. MaiUng
addrea»; Box C9< Budbury, Ontario.
AdvertlsiJig rates upon applicatlo»,
Tranalatlon fre« of charge.
TlJjAVSifmriAT:
Canadassa: l vk. 7.00 6 Uc 3.7S
3 kk. 225
Yhdysvailolasa: 1 vk. 8.00 6 tJc 4.30
Suomessa: 1 vk. 840 6 Ick. 4.75
yii 4 liiiljbonäa d
V .. .^j^ Sudburyn .ja McKimin asukkaat saimme todella tyrmistyt-
• täyän tledoh kuten pn uutistiedpssaTnrne kerrottu, viime maanatntaina,
jolloin asiaa tutkimaan hankitun Kilburne and >Go:n fediistajä mr.
• Stev^art tiedoitti Sudburyii, McKimin ja Neclon^Garsoninr yhteiselle
koko ukselle, ie ttä tämän alueen uusi likayiemiiriJaitbs tu maksa-
• fflMn yli nel;ä niiljoonaa dollaria! (Tähän asti on puhuttu ;:'vajaasta
:,;'''''kaKdestä\^
kamalla kertaa tulee muistaa, kuten myös uutistiedossamme
aivann oikein korostettiin, etUi tällä summalja saataisiin
• ' y^^ mukaan rakennetuk.si ainoastaan jätteiden käsit­telylaitos:
ja yiemäriveilcostpn pääjohdot pumppuasemineen ja nämä-
• kin kustannukset. w^ -nousta huomattavasti suuremmiksi, mitä oh
: nyt- alustavasti arvioitu, kun otetaan lopullinen selvyys kallioperän .
laajuudesta, kaiyettavan maan laadusta ja muista sellaisista seikoista.
Erikoisesti ori vielä mui^^
^^^^^; y^ taloa varustetuksi viemärijohdolla
kadui-dliewiVTakennettavat
viemärit!
' ^ on ppittu puhumaan
iijflmää: räf^ytt^ suurista rahasummista, Tä-rsäkih yhteydessä
,|5H^^lko helppo sanoa -yli neljä.milJoonaa dolläi-ia'V mutta se :
/V;;3i^2Bkm'asia-ierikseeri;., ^
"-^^pkfe saamme ehkä paremman ktiyan tämän kustannusarvion suu-;
^•^TO^^ merkityksestä jos pidämnie Tnielessamrhe, että esi
^-•^äburyn^ seitse- .
minkä tämä nikkelikaupunki oh sivumennen:
sanoen jo vähäsen sivuuttanutkin..Kun seitsemään miljoonaan dolla-j
j x f e : lisätään yhdellä iskuin tästii yli neljästä miljoonasta nykyisten
^suunnitielmien perusteella-'^^ kaupungille tuleva osuus -—yli
;^iJ^J^^^^^ — niin silloin nähdääii, että kaiipurigin vel-
; ^^^^ oleyan vararikon partaalla.
?• j ; ^ . • Täi Pttakaamme^McK^ kurita, Jdrika vjerot ovat kphoiineet ker-
>^Tassäjm peloittavalla tavalla, Viimeksikuluneen viidentoista vuoden
Milkana on. McKirnin väkiluku lisääntynyt vajaasta; neljästä tuhän-
(ioesta noin kuuteentoistatuhanteen. .Mutta samanaikaisesti (vuodesta
^ 9 4 0 yuote^^^^ ^954) kohosi kunnan velkataakka kokonaista yhdek-
3nkertaisesti, eli 128,500 dollarista 1,054,000 dollariin,
^^j^;-:^ jos Su
V -.ftealla, niin M c k im jo sellaisensa tilanteessa ettei se; säät
r^nää. myydyksi lobligatiojaän yksityisille sijoittajille.; Tämän vupksi •
A i ^ S l c K M n täytyy h^ tarvitsehiansä lainaa—- ja; kaikki uudis--
' .lllustyöt tehdään lainojen yarass r— maakuniialli^esti toimivan Muni-,
;ijpipal Improyement Corporationin kautta — ja joutuu lainoistaan
;:;v^^aksamaan mih^^^ Sudburyn;
•^aupunki, eli 5.5 prosenttia! . •"'/:'";
; : ^ * M
;.Xunnän velkataakka^ puhuen sataproserittiseSU,; sillä
; TB^unnallisvelkojemme tnäärä oli viime vuonna yllämainittu $1,054,000
>t^ija McKirnin osuus suunnitteilla olevan uuden likaviemärilaitokseh:
•^^akeritaimiskustannuksistä on ;ylL miljoona dollaria. CKunnan velka-j^
ltuorma lisääntyisi siis,^,^:^^
kaansaam.attä vielä likayiemärln varsinaista palvelua itselleeh,:
; : " • \ ; ; , ; ; , , ; „ • ' • • ';•.• » ; . . • ; . ; • , • • ; . . • • • , • : . ' • • . . ' • , ; : • • ' • • ; . {:
ieillc sanottaneen, ettei moise.stasuunnitelrilasta kannata puhua
Itäanj silläsitä ei voida kuitenkaan toteuttaa.
Valitettava tosiasia kuitenkin 'ön, että uuden llkavieniärilaitok-
•«»en rakentamista ei voida pitkäksi ajaksi tuonnemmaksi siirtää.
; W«. Tässä yhteydessä ori muistettava ensinnäkin, että Ontarion maa-
^>^ alaineri terveyslautakunta on
V^^^ntanut määiräyksen, eltä^^^^ri aivan lähitulevaisuu-
^dessa ruveta rakeritamaan uutta viemärilaitosta, sillä nylvvincn laitos
; ^ i pysty enää tämän alueen väestön tarpeita .lyydyttämään, Tähiin
>fcajatu'kseen sisältyy myös yleises hyväksytty ajatus, että usean pie-
AiJjien ja nykyaikaista tarkoitusta yasta.amattoman • viemärilaitokseh asc-
:..^^esta ori pyrittävä vihdoin, viirneinkin suunnitelniallisuuteen, eli sii^;
>'Jlen,että rakennetaan viemärilaitos koko riikkelialueen tiheästi asuttua
"^luetta silmällä pitäen, - :
Uuden viemärilaitokseh, rakentamisen svv on maallikollekin il-
,'*;3nemen..; Tämä: kallioinen ja sayiperäinen alue pn jo niin tiheään•
r3suttu, etteivät t^ptic tankit; voi enää antaa turvallista, palvelua:
^'Tilanne pa^^^ suuresti varsinkin McKiinijsä sen vuoksi kun Ramsay
;.;läryen rannalle rakennettiin sanatoriumi; jonka jätevedet virtaavat
;lRamsay järveen, mistä kaupunki ja McKirnin suurin viicstöosa saa
;-Tuoka- ja juomavetensä, ja kun esimerkiksi ;LpGkerbyyn rakorinetun
• ;5uuren hotellin jätevedet annetaan virrata Trout,järveeti, mistä sikä-
;'T-3äiset asukkaat saavat suurelta csalta ruokavctensä. Jos mielimme
..pitää ruoka- ja juoniavetcmme, sekä ajanviete- ja uiutipaikkammie
^:':'puhtaina ja terveellisinä, nieidän täytyy ryhtyä likavieniäriyerkös-
P-tpmnie laäjentamistöihin — ja nykyiset vieniärilaittect ovat niin pie-
T'net ja vanhanaikaiset, että ne ovat jo \'likuormitettuja.
Kuten näkyy, riicillä ei siis ole valinnan varaa. Uuden likavie-jiqaäriyerkoston
rakentamista voidaan ehkä lykätä: vain vuodella tai
'•^rilla, mutta siinä kaikki. .Se on välttämätön tehtävä edessämme.
,';:.'.;••, •••.'; ;•,•/•»•••••;•..*'••'•.:.•"••,'••'•;'••••.• •• • '.'/V
Mutta missä sitten on ylipääsytie? Selvää; nimiitiiin on, pttei-
£yät nikkelialueen kunnat voi kantaa niin suurta velkalaakcin suurehe-
Tttiista? ^ ; ;,
;• Tässä yhteydessä tulee ensinnäkin muistaa, että ^nykyinen kriisi:
'"«n kehittynyt jä pahentunut ennenkaikkea sen vuoksi kun nikkeli-;
v-'*eollisuus on kokonaan vapautetu kunnallisverojen maksusta. Kunnat
Jj^jutuyat jatkuvasti: lisäämään palvelustaä nikkeliteolli^uuden työläi-
'Siä. varten — mutta nikkcliteollisuus kieltäytyy jyrkästi maksamasta;
kuuluvaa osuutta näistä menoista. Vaikka Ettlä-Ontariontebl-
•;';ljsuuskeskuksissä joutuvat kaikki teollisuuslaitokset maksamaan kun-
'-nallisveroa— ja vaikka Incokin maksaa kunnallisveroja laitoksistaan ;
Yhdysvalloissa, Englannissa ja Port Colborne^sakin, niin täällä nik-kelikeskuksessa
se on tähän' asti: ollut kokonaan vapaana kunnallis-
».veroista ja haluaakin luonnollise'Sti olla, sillä siten se lisää tuloja XVall
^Streetin rahamiehille.
'^.•'* Mäinittakppn. että esimerkiksi yllämainitun Kilbournen rajiortin
-mukaan tulbi Incon maksettavaksi (CoppcrCliffin kohdalta) ainoas­saan
noin $180,000 yli neljän miljborian menoerästä,: mikä tarkoittaa
i,««tä, että Inco maksaisi ainoastaan kaksi (2) prosenttia koko meno-
^ ä s l ä T — kaksi senttiä dollarista, josta kotienomistajat ja pikkuliike-
W£liPt joutuisivat maksamaan 98 prosenttia eli 98 senttiä dollarista!
7^*;'"''^*Selvää ori, että Inco pn saatava maksamaan kunnallisveroa sa­malla
tavalla kuiri sitä maksavat kotienomistajat ja pikkuliikemichef.
sillä vain siten voidaan kuntamme pelastaa uhkaavasta vararikko-tilasta.
Vain siten voidaan rakentaa uusi viemärilaitos.
ja aaliiii man
KyoymyB: VplJio Vapauden toiinl-
&&&m3rii tiedot oi*!
ic-at, että syntymä- • 'jc-ulu- '/m. on-ni.
tetL-itorUt avoRaisfc.sa kuoriSEa niin
=;t:ei.rols muiita ;kirjoitusta; kuin n i ­in:
»a o«cite, menevät. kahden sentin
pc;-.tin:«r:d]lä ÖanadaÄsa Ja niyös
zpitiitQn,)Si- kaikkialle? V, s:"'.
Va3taD»;0^cassa olette::
SITÄ
JA
lv
Petroskoi. — Sydän voimakkaasti
fiykiJcn armeijasta 'vapautunut ne.u-'
vösta-jOiurl Yiktbr Tshistjakov lähes­tyi
kotikäupunliiaän Petro.skoita, jos­sa
häiien omaLsen.?a: asuvat ja jossa
ori Ohegaii ;kprterakennustehdas,; jps-
..^ä hän d.n ennen armeijaan menoaan
työikehnellyt Äorvaajana. Öll riemui­saa
nähdä jälleen kotikaupunki. Heti
ensimmäisenä päivänä Viktor sanoi
äidilleen - ja Onegah tehtaajla työii-kentclevälle;
Alekeander-yeljellqen: :
; — pish;päättänyt palata-tehtaaile.
: Ja. n i in T.shistj3'kov- alkoi työskeh-neilä-
moottoriveturiosastolia.
— Ai-meijassä oloaikanani' Onegan:
tehdas ori; muuttunut niin, että^ sitä
pn . valkea' tuntea;;; sanoo Viktor
T.shLstjakov; Tehtaan ihniiset ovat
kehittyneet, työosastoja on tullut; l i ­sää,
koneistoa on .ItsättyVjä tuotan­totapa
• on: kehittynyt. Tällaisessa
tehtaassa onjhyvä tehdä työtä.:
: Önegan koherakennustehtaalle saa­puu
näinä päivinä entistä eriemmän
miehiä, jotka oyat vasta äskettäin
heittäneet yltään sotiläsvaatetuksen.
Monet heistä otetaan; vastaan van­hoina'tuttavina.
Niinpä esim. teh­taalle,
on palannut Aleksahder Neste-rov,
joka tulee ;sam;oin kuin ennen
armeijaan lähtöäänkin työskentele­mään
pajassa .:Seppähäi:;^^^^:;:,/^
iSamoin tehtaalle ovat palanneet
moottoriveturibsaston sorvaaja .Niko­l
a i Gribov.;yetUriosastoh työ.mies N i -
.colai T.iyetköv.ym.
., Tehtaalla saa.nyttutastua. entiseen
Itämeren laiyaictön - merimieheeri
Akiridi Mihailoviin: Hän; on v, 1947
lopetta nut : Petroskoin ammattiopiston
N-?. Aletuaan sitten valimossa työn­sä
niuDttaa jana ' hänet siircttiin jö
pian kuudenteen palkkaluoickäan..
;Nyttcmmin hän on palannut tälle
kotoiselle tehtaalleen. . ; '
— Olen hieman tottumaton, i u n -
nu.sta,a hän, mutta, toverit .auttavat,
ja' mesta: 1 neuvoo.; . ; • : ; ' : ;
yäpautuiikb Islanti
USA:ii iniehityksesta?
Reykjavik.— So.siaIid.emokraat-tincn
puolue;on ehdottanut Is-
.lannin; parlaincntis.sa Islannin ja
/Yhdysvaltain välisen piiolustos-scpimukfcn
muuttamista. Puolue
cniisäksi ehdottanut että Atlan­tin
iliitolta tiedusteltaisiin, onko
edelleen ; välttämätöntä pitää
araerilckalaisia joukkoja sijoitet­tuna
Islantiin, kun maailmari-tilanne
näyttää paremmalta kuin
. sikaisemmin. Ehdotus on siirretty
tilkb.Tsiainvaliokuntaani
Kirj. E t o Saloma
HelsInkJ. v _ "Lujasti Järjesty­neinä,
robkealia/.tarkoituksei^
kalseita ja kaokonäkolscllä phJel-
DiaJla varustettuina me pubaiiD'
me kymmenien miljoonien työ-
I öisten nimls&äi ja mina usfeon.
että heidän oma äänensä tulee
kuulluksi .rauhanneuvotteluissa
ja että ednstamämme pyiiUmys
yksimielisyyteen, rauhaan ja edis­tykseen
on omaava suuren: ja tär- :
keän osan isen maailman luomi­sessa,
joka parhaillaan; ori sodan '
tuhljasta nousemassa."
;• Sidnty.: Hillman rAmjerikari Yh­dysvallat
- O I D V lausui nämä sanat
ky-T-menen vvjotta .sitten — sj^^^to^
25 päivänä :—; Pariisissa alkaneessa
.iucreisä. kansainvälisessä a-mmatti-yhdisSyskdngressissa..
• Tämäkin l a u -
.'.unto .CIÖ:ri ecltKtajaii ; esittämänä
.."jokä iiiiulsat nmiut .samansuuntaiset
puheciivuDrot kuvastivat -U/uden aika-
;itEdden. alkärmista kansainvälisen. am-jnattiyhdistysliikaceeh
; h i s t o r i a s s a . :
Eamari vuoien •keväällä päättjmyt
fa-sismuiyastainen . todellinen .•kan-äclen;
taistelu oli muTtanuit viimei­setkin
esteet ajnmattiyhdistysliilckeen
lan:2invälissh; .yhtenäisyyden:' tieltä
jä ensi kerran y. 1913 j ä l j e n maail-rr^
n. amrriatillia^sfc-järjestöt v, IÖ45:al-f:
u'pucleliä tokoorit-jivat Lcntcossen
yhteiseen ikcnferenssiin; j a loivat' täl­löin
parustan yhtenäisen mäaiJmän-järjestön
räuodcstamiselle. liukul^t
sellaisetkin . ammattiyhdistysjohta--
'jat, jDlden asenne työväenluokari.vol-
.±:'.en yhdt^itämiss^en ei ollut- vilpitön,
;'ii/v.'ryivat' .siHoin:. todella miljconien
työläisten äänillä ja nämä työläiset
iDliyat yifitenäisen maailmanjärjestön
'inu3dcr.tamisen kannalla. Airia sotar
•viucsitn asti oli väitetty, mitä legen­daa
yritetään yieläikin itsepintaisesti
pitää yllä, että eri maiden ja;;erllais-ten:
ammatillisten järjestöjen .yhdis­täminen
samaan feansainyäliseen kes-
'kuiijärjestöön on sula mahdotto­muus.-
Paitsi Neuvostoliiton ja ka-
•pitalististen maiden ammattiyhdis-tysliik/
keen ;eraavaisuutta ; .vedettiin
esiin ' viimeksimainittujen; maiden
työläisten jakautuminen eri poliitti-'
"siiri; piioluieisilnl Puhuttiin ylipääse­mättömistä;
••- "ideologisistar' ' r i s t i r l l -
dioista. Se kehitysprosessi, joksa alkoi
fasismin valtaannoususta Saksassa ja
j 0'<ä hulpentjui sen leviäm iseeri lukui­siin
Euroopan maihin, sekä kanso^
jen äseelllieen nou^mui fasismin' fcu-
• kistamiteksi,- osoitti, • että sittenkih;
ön o;lemas.'Ja vain yksi työväenluokka.
Amsterdamin intemationaäli,
jonta viimeisen v. 1939 pidetyn
kongressin niukka enemmistö ei ;
.tajunnut eikä halnnnnt:: tajuta
tätä tosiasiaa, sai hiljaisen ja '
kunniattoman hautauksen 'sodan
ankarina vuosina. Neuvostoliiton,
Englannin, .USA:n j ä Ranskan
ammattijärjestöt aloittivat yälit-tömän
yhteistoiminnan ja vuo­den
1945 syksyyn menneinä .67
miilJoonaa järjestynyttä työläisiä
seurasi niiden linjaa.
I VlimVXISyirs MERKITSEE
\ K u n nyt 10 vuoden'ikuliittiifa silniäi-ie,
T.qie Parjlsjn konferenssista lelidis-tös:
ä olleiia uutisia^ toteamme, .ettei
I jiisimielisyyden: fiaavivttamirien oJUut
I itsestään selvä ja helposti ratkaista-j
va kysymys. Eriäviä käsityksiä oli
j ennenkaikkea muodostettavan; järjes-i
tön säännöistäi toinUiitaohjelma^ ja
hei^ökytyinyScsistäkln., N i l s ^ kesr
kvisteltiin ja välteltiin; päiväkausia.
Laadittimpa vastalauseitakin ja ää­nestettiin
moneen otteeseen. .Tästä
huolimatta Ilmenee Pariisin kongres­sin
asiakirjoista, että valtava enem­mistö
noin 200 : s t a ; edustajalsta etsi
irJäärä tietoisesti yhteistä tietä. Tämä.
•jchdonnuikamen j a rehelUneri jjyrki-mys
yhtenäisyyteen riisui ennenpit­kää
aseista sellaisenkin ammattiyh­distysjohtajan
«kUin englantilaisen
Walter Citrhien, joka inelko pitkälle
p i t i . itsepintaisesti kiinni entisestä
amsterdamilaisesta linjasta ja..- y r i t ti
välttää kaikkia sovittelija ja niihin
j tähtääviä' neiivotteluja, F^glännin,
XeuvcotolUtcn, Amierikan j a BaiuBlkan
s;airet ja edirstavät valtuuskurinat
neuvottelivat yhteisestä : pohjasta ja
näin viitoittivat imjaa kongressille:.
Citrinen j a eräiden riiuiden esitykset
u«u;den Järjestön: perustamisen siirtä­miseksi
^>ämä)äräiieen itulevaisuuteen
;tCTju(ttiin, "Tavallinen mies on njyt
mai^illa.i .nieidän on huolehdittava
siitä, että hän saa tarvitsemansa jäxr
jestön", totesi : mm. edelläriialnittu
Sidney Hillmaji,
, ;i3amoin sruostui Citrinen ryhmä
2-r ruvostcliiton Aniniattijärjestön p u -
hesnjchtajä; Vasili KusnetzOyih esi-,
tykseen, että myös pienille, alle 250,000
jäzsritä ikäsittäfville anuhatillisille j ä r -
<j estoille suotaisiin ediustusaikeuä uu­den,
maailmanjärjestön Jcongressissa
j ä että piensten niaiden järjestöt sai-r
siveät, eöustaijiaan myös 'järjestön joh-tcan.
I<Iäin siis Neuvostoliiton jo s i l ­loin
30 miljccnan jäsenluikua tavoit­televa
suuri amriiattijärjestö taittoi
peiFtä pieneniplen järjestöjen edus­tin
uissta, mitä. ;ari:i5te.rdamilaiset voi­mat
sgärinöistä keskusteltaessa: kyn­sin
hampain vastustivat. ,;
läessä kongressiin Jähteviä edixstajia
läelä S A K :n työi^liokunta jyrkästi
edustajiaan csallfstumastä minkään-:
laisiin Amsterdamin Internationaliin
enttten johtäjieri järjestämiin ;ryh-niätokoiik^
Ilh ja velvoitti, heidät p i ­tämään:
^klihteätii^/^^lit^ Neuvflis-toiiitori;
edustajien karissa. S A K i r i s^
icinen vt; puheenjohtaja .Erkki Här-,
miä korosti, vielä Panisissa pitämäs-
;sään puJieenvobrossa S A K i n . julkista
'irti^nqututmJsta sotapolitiikasta ja;
SOT edellyttämää^^u^^ ;asenhetta
käii=-ainväliseeh' yhteriä^i^
"Selostaessaan Lontoon konfe­renssin
päätösten tnnnetukslteke-
^ :mistä lansni Härmä nun.. seuraa- ,
vaa: "Täiriä oli sitäkin lailieäm-
: pää, koska pieni edesvastuuton
; klikki oli eduskuntaa kuolematta
Ja sanrfnta osaa hallitoksestakin
harhaanjohtaen yhdistänyt maan
JBaksan natsien rikolliseen sotapo­litiikkaan
yhdistyneitä kansoja
• • Vastaan."^
Samanaikaisesti S A K koroeti pää­töksissään,
ettei se voinut kiifulua
misunlaisiin känsainvSlisim järjestöi-i
i i h kuiri seliaisiin; joissa Neuvosto-;
liittpklri on mukana. Niihin aikoihin
maamme ammatilliset järjestöt olivat
aloittaneet yhtelstoimiiman Neuvos--
toliltoh :: ammattiyhdistysliikkeen
kanssa j a tätä yhteistoimintaa; pidet­tiin
niini arvokkaaria; si^ivu^
että sen vaarantamista vältettiin kai-:
km tavoin, ' •
PÄÄTTYNYT lO-VUO-^ISKAUSI
Yhteineii järjestö perustettiin.
Säännöt ja ohjelma hyväksyttiin
jopulta yksimielisesiti. Tämä osoit­ti
jälleeh liavairihcUisestii ettei
kokoontuminen yhteiseen konfc- :
! renssiin tai kongTessiin edellytä
•• ennakolta tapahtnnritta ibiiell-;
piteiden ja käsityskaritojen yhta-ä .
läisiymistäjä määrätyn ohjelman
varauksetonta tunnustamista. Pa­riisin
kongressiin lähettivät edns-tajiaaln
mitä erilabimmat amma­tilliset
järjestöt nimenomaan sii-;
riä mielessä, että siellä keskus- ;
teltaisiin näistä eriiiviätämielipi-teistö
ja yritettöisiin päästä yh­teisiin
ratkaisuihin. Tässä onnisr
tuttihddn.
SAK PARIISISSA
: Osallistuessaan M A L : n perustami­seen
omaksui S A K :ri silloinen johto
j ä yarshikin een Jäsen joukko johdqn-muikaissri
yihtepäisyyslinjan;: Evästet-;
Chicago. _ Keskilännen Ulkosyn­tyisten
Puolustiiiskomitealiedoittaa,
että oikeuslaitoksissa dn' kehittymässä
-uuri taistelu :niiden sortavien sää-iösteri
joiidoita,' joilla : Siirtolaisuus
ja KansaläiHtuttamispalvelu, orjuut-
'-aa niiden . ei-kansaläisten. elämää,
jotka on . määrätty: karkoitettäviksi,;
mutta joihin nähden ei ole löydetty
.naata, joka heidät'ottaisi vastaan;
Viime viikolla vangittiin 54-vuotias
.James; Keller ;ja- 59-vuotias George
A'itkpvich. Niitä vastaan riostcttiln
VikOisyytös chdonalaisuude:i valvon-a-
äädösten rikkomisesta Walter-Mc-
Carran lain alaisuudessa. Kummat­kin
ovat nyt vapaalla^ jalalla S4,0Ö0
>akr.u;ta vastaan ja odottavat oikeus-käyntiä.
• '
Nämä: kummatkin ei-kansalaiset
.•naarattiin 1953 karkoitettavaksi en­tisen
jäsenyytensä vuoksi icommunisr
tipuolueessa. mutta niitä ei; ole voitu
katkoittaa, kun' mikään: riiaa .ei niitä
.lie valmis ottahiäan ;vastanni./ .
Sitten: asetettiin heidät ehdonalai-
•suuteen j a nyt syytetään heitä siitä,
että ilmoittautuessaan siirtolaisuus-virastoon
: 1953; kielläytyiväi he vas­taamasta
seliaisiin: kysymyksiin kuin;
; Mitä sanomalehtiä luet? Mitä elo­kuvia
olet nähnyt? . Oletko puhunut
millekään sellaiselle järjestölle, joka
kCvoaa varoja puolustukseesi?TJimitä
tuttaviasi ;nimeltä.; Oletko ollut kii--'
jeenvaihddssa kenenkään kommunis­tin
kanssa? Oletko ollut illanvietois­sa
taikka kuulemassa luentoja?
liettävän AValter-McCan-an lain
alaisuudessa saatetaan heidät tuomi­ta
vuodeksi :vankeuteen, ja $1,000 sak­koon.
•;
•Nämä ci-kansälaiset^ on asetettu
syytteeseen sen vuoksi, että he ovat
kieltäytyneet rupeamasta , ilmianta­jiksi
ja luopumasta heille pei-ustus-l-
iin takaamista inhimillj-istä oiksuk-sista",
sanco puolustuskomitea.
Superior. — Täällä Ilmestyvä Työ-riiiesTEteenpäiri
lehti lausui- äskettäi­sessä
toimituskirjoituksessaah. ulko­syntyisten
oikeuksien puolustariiisesta
mm. seuraavaa:
Näinä päivinä tuhannet Amerikan­suomalaiset
tulevat; postin .,välityk-seilä
saamaan Finnish ; American
Freedom : Comriiitteen ; julkaiseman
"Vapauden.Viestin", joka nrielestäm-me;
ori varmastikin lukemisen, jopa
huolella tutkimisen arvoinen, koska
:se sisiiltää enjllupkan tärkeän sano­man.
meille kaikille. Valikoiduin sa­hoin
siinä tehdään ymrriärrettäyä.yh-'
teenveto siitä kamppailusta, jota käy­dään
tä-ssä maassa olevien ulkosyn­tyisten
:ihmisten oikeuksien Sekä va­pauksien
puplustamiiseksi. Siinä se­lostetaan
oikeusjuttuja,' jotka; ovat
pUest tai piakkoin tulevat Yhdysval-
.tain ylioikeuden käsiteltäväksi ja
jotka välittömästi ko-fkevat ei ainoas­taan
kaikkia ei-kamalaisia, vaan
yleensä- kaikkia ulkosyntyisiä'ja hei-,
dän perheitään..'
Erikoista huomiota tässä .vihko.ses-sa
kiinnitetään siihen avoimeen kuu­lusteluun,
jonka. Yhdysvaltain senaa­tin;
oikeusasiaihvaliokunnan, senaat­tori
Harvey: Kilgprenjohtariia alako­mitea
aikoo toimittaa AValter-McCar-ran
siirtolaisuus- ja kansalaistutta-mislaistä.
Näillä palstoilla on jo a i ­kaisemmin
korostettu tämän marras­kuun
21 pnä alkavan avoimen kuur
lusteiun suurta^tärkeyttä, se kun voisi
m-jcdostua jopa niinkin tehokkaaksi,
että lopulta johtaisi tämän • kurjan,
täysin , fasistimielisein siirtolaisuus-l
a i n kumoamiseen tai ainakin .sen
korjaamiseen. :• : ,' ; ' • ..
"Vapauden' Viestissä'; * myöskin ve­dotaan
kaikkiin Amerikan-suo.mälal-
Eiin. et:ä he vointinsa mukaisesti an-tai-
ivat sekä mcraaliien; että aineel­lisen
tukensa kamppailulle, jota käy­dään
heidänkin perustuslalllisteri o i ­keuksien
sekä vapauksien puolustami­seksi.
, • '
Me pxK)lestamme keholtamme huo­lella
lukemaan: ja tutkimaan 'Vapau­den
"Viestih" ajaiikchtaisen sariomari
kehoituksineen ja yetoomuksineen.
KUn olette sen tehrieet, lähettäkää
roposenne hyvän asian edistämiseksi
j a antakaa vihkonen naapurhme täi
ystävänne tutkittavaksi.
ÄCALm jatkuvasti kasvava jäsen-järjestöjen:
lu,kwmäärä', lujittuvat' y h -
tDjuSt, 80 miljoonaa ylittävä jäsen-
:n'ä.ärä sekä ennenkaikkea sen jchta-,
va osuus varaialcsetta, suurimpana ja
aktiivisejnpana työyäen kansainväli-;
senä järjestönä, osoittaa meille, ;että;
Pariisin kongressissa tehtiin .kestä­vää
työtä; Tämäti ovat järjestön yän-ncfiitiUT.
eimmatkin väsituistajat joutu­neet;
toteamaan ja myöntämään,
Noin viisi vuvtta ajasta taaksepäin he
vielä, yrittivät/.uskctella työläisille
'M!AL: n " s a d i i n " olevan päättymässä.
Tällä hetkellä heillä fei enää ole
•vaTaä;. tälla'l.seen . ylimielisyyteen.
MAIi toimii entistä laajenimassa. ihitr
takäaväs?a. Samanaikaisesti karisain-väliaen
kaplitalismi yrittää «käyttää-kaiikikiä
keinoja san esiintymiseh r a - :
ijoittamiseksi ja eri maiden työiäisten
mstS.missksi kansainväJisestä yhtels-
'tjycstä. Karkeat: prövokaatict ja; vää-rearijfeet-
jplstä kunnläntuntoisim-
• mat reformiitisetkin ammat-iyhdis-
. bysjchtajat. sanoutuvat irti,^ kuuluvat
päiväjäi'jestyks3en; • Onpa ' Yhdysval­tain
,hallitusvirästo.MAL:n vastaista
täistelta rahoittanut, työdepai-tment-.
mentti, kunnioittanut ; M A L : n lO-vuo-tispälyää
julkaisemalla oikein teok­sen
tästä aikaisemmin merkityksettö­mäksi
julistetusta järjestöstä;
SUOMEN TrOLÄISETMALzN
^ii^KUA •-;':• :-.^.^7:;;:V,;:"
Suonien työväenluokan kannalta on
valitettavaa, että SAK:rame johdossa
cn paljon sellaista väkeä, Joiden y h -
tenäisyystahtb on korijuktuuriluon-toista
ja jotka tämän; vuoksi olivat
valriiiltä herkästi seuraamaan MAL:n
häjoiltajain viitteitä, .Vi 1945 Lon-toHsa;
ja Pariisissa Eolniittujen äryok-käideh
; kansainvälisten yhteyksien,
katkaiseajinen.ulkopuolisten ohjeiden
perusteella ilman, että SAK :11a f olisi
ollut niitääh; todella vakayja erlmiellr
s3-ykslälii/yi^:n kanssa, oU. maamme
työväenluokan etujen vastainen t o i -
.menplde.' •; •,..:';.."••.••..•••:,
Kuten muistetaan vaativat MAL,:n
hajoittäjat; •Marshall-suunnitelman;
hyväksymistä jä kansainvälisen am-
/inattiyhdistysliikkeeri esilrityriiistä sen
puolesta, Tästä he iopulta, lukuisten
t.url:ien yritysten jäliceen,' saivat a i -
' h e e h M A L i n jättämiseen. Olihan J^rii-märrettävää,
ettei; MAL'"järjestönä
voinut antaa kannatusta tälle kah-sainvällseri
suurkapitälismin suunni­telmalle
pienempien maiden taloudel­liseksi
jä poliittiseksi orjuuttamiseksi.
Tosin MÄL p i i valmis tässäkin:kysy-;
inykssssä menerriääii niin:pitkälle so­vittelujen
tietä, että sen jäsenjärjes­töille
suotiin täydet mahdoliisuudet
päättää itse - kcshdaitaan asennoitumi­sestaan
ko.; suunnitelmaan,
V Tätä taustaa vastaan MAL-. ;
siä eron viraiiinen syyhän oli siis
Marshall-suunnitelma — ; SAK:n
; asenne oli lievemmin sanoen S
kummastuttava. Eihän Suomea :
kytketty; Märshall-suunhitelmaän,
vaikka suomalainen kapitalismi
sitä ponnekkaasti yrittikin. SAJSn
johdWla ei olisi siis pitänyt olla
. mitään ; syytä • huolestumiseen,
vaikka Marshall-suunriltelmäa. el
otettukaan MAL:n ohjelmaan.'
Se tosiasia, että :s-a6men työväen­luokka
j ä sen ammatilliset järjestöt
ovat tänäkin päivänä kiinnostuneita '
MaaUmän Ammattiyhdistysten Uitos­ta,
seuraavat sen ja siihen kuuluvien
järjestöjen toimintaa, jä käyttävät
niiden niyönteisiä kokemuksia hy­väkseen,
osoittaa, ettei SAKrri ero
MALrsta ole eristänyt työläisiä. kan­sainvälisestä
yhteistoiminnasta.: Kes­kusjärjestömme
kielteisestä asentees­ta
huolimatta M A L oii riiaamme ärii-mattiyhdlstysväen
keskuudessa mo­nin
kerroin tunnetumpi kuin perusta­misvaiheessaan
10 vuotta sitten.
ÄVIÖXIESKIJS^
nin kanssasi naimisiin;
;,Niin.Oliakin; -Mu
silloin niin rakastunu
mannut sitä,
i ^
Autoilija; •jalankulkija
k-Uljeti^ ikään k i l in ;om
ikadiin. ,•''.;';;'••• •;
, Jalankulkija: — Ja t
kuin 'omistaisitte auton
pmäJcotitäloJen
rakentajien
avustaiiiinen
. • Petroskoi; . _ Kohtuj
tekevien edustajien l:
•ycston toimeenpaneva ;
taa omakotitalojen rake
lainojen, maatcnttien.
tarvikkeiden saannissa,
omakotitalcjen raken
käynyt •Sa.näeri: • laajak-kuluneiden
vuosien aike
nut kokonaisia yhdyski
tojenkädua pääiiän. V i
meen sekä • Äänisen j
rannoille. .; •,';:.••;;/;
: Tänä vuonna ovat
paljon laäjesn-Tiat kuin
Mairiittaköpn,. että vaiti
pelkästään. kahdeksan
aikana .myöntänyt kan
noja omakötitEiojen. r;
jU. 120,000 ruplaa. _:'
Ruotsi iähettäny
paljon vehnää
ulkomaiile
Tukholma. - Kulu vai
simmä-'?an.. p^uciiskDn a
läh-2tti;; uCkcmailla vei
toniiia! Suurin osa vehn
tiin Lärisi-S?,k-aan, Kul
vehnäsadon äi^vioidaan
,'p;'0-scn-''tia ; pienemmän
vi;'.'nna. Täriiä' aihe-jluu
sL .la..'"
Fariheja Ja
-tuloja vähemmäi
Washington. — Farm
täm-^n vuoden" kelli
jännieksiDä vuiituisen ;tali
olivat iioiri lb.3 hilj&onaa
>-li 5 prcs., vähemaiän 1
n:i;Äiiri3k5Si:ä Ja 10' pres
kuin vii.me vuodeh kolm
/jännskseiiä: ' ' : -
FArrnieh IdlCLimääi-ä' d
I r y : Yhdysvälloliäsa' nolii
' • : ' . / V • ..['pujc-lella proientiUa. joka:
Airiritsar. — Noin 100,000 ; ihmistä-i v. 1350. .
käsittävä • joukko ;o"i perjantaina; i. . NeLtatulajen'; ;iaskeniiT
märrask; 11 pnä vähäUä polkea ; j a l - | pä;i'?;3i^li;:::;ti ;farnvituctt(
iloihinsa pääministeri Nehrun, kun i jen laskemisesta, •jonka,
•t-iriiä; vieraili ikivanhassa :sL-'ihien i tap^ht-jrvU^t vain hyvin
pyhäkössä "kultaisessa ts.mppelissä" tann-i^len la^iliemista,; se
Amrltsarissa. > ; : ; ; : . t-alousdepaitmentti. . ; •
Pitäen tiukasti kiinni ajatuksesta,
että •'suutari py^-köön lestissään",
sekä siltä, että ihmisillä täytyy olla
oikeus uskoa oman vakaumuksensa
mukaisesti; tai olla kokonaan U s k o ­matta,
allekirjoittanut ei riiaallikkbria
halua sekaantua millääri- tavalla' us-'
kon asioiiiln. '
; Mutta kun tulee puhe kirkkojen - - i
olkoot ne :sitten katolisia, protestant­tisia,
luterilaisia tai vaikkapa muha­mettilaisia
temppeleitä — maallisista
vaelluksista j a ; edesottamislsta,: min.
ne ovat asioita joitä me maallikotkin
ymmärrämme —: tai ainakin luulem­me
ymmärtävämme. Ja siinäkm t a ­pauksessa
vaikka olisimme niissä asi­oissa
hakoteillä, meillä ön kuitenkin
oikeus omata vissit mielipiteet niistä,
olkoot ne sitten oikein tai väärin.
Näiden rivien kirjoittamisen aihee­na
ön oikeastaan Englannin valtio­kirkko
— siellä kun on vielä valtio­kirkko,
kuten on tuhatjärvien Suo­messakin,
mutta mitä el ole esimer­kiksi
"täällä Canääassa,'ei Yhdysval­loissa,
eikä monissa muissakaan
maissa.;-: • •";•,•';•
Englannissa on pitkän alkaa vaa­dittu
kirkon ja valtion erottamista
toisistaan ja tämä yaatimus sai riyt
uutta pontta kun prinsessa Margaret
joutui panemaan ''velvollisuuden val­tiota
kohtaan" yksltyisasloittensa ylä­puolelle
• ja ;luopumaan avioliittoai­keista,
'maailikön, everstiluutriahtti
Peter Townsendin kanssa siitä syy-stä
kun viiriieksimairiittu on aikaisemmin
ollut avioliitossa ja eronnut :slitä —
eikä Engläririiri valtiokirkko vihi
avioerossa olevaa henkilöä, niin
kauan- k u i n hänen eritinen vaimonsa
(tai miehensä) on elossa. Täsiä suh­teessa
Englannin valtiokirkko cn. yhtä
vanhoHllnen näihin maallisiin kysy­myksiin
nähden kuin Suomen luteri­lainenkin
kirkko. -
Monet brittiläiset ihnaisivat käsi­tyskannan
ko. jupakan yhteydessä,
että nuorikkojen pitäisi saada kuun­nella
sydämensä ääntä huolimatta
lainkaan siitä ovatko he tavallisia i h ­misiä
tai ylimystöön kuuluvia, ä<'io-liitossa
emien olleita . tai kokonaan
naimattomia.
Prinsessa Margaretin karille ajau­tuneen
romanssin Jälkikalkuria on
Englannissa esitetty voimakkaita j u l -
kLsIa vaatimiiksla, että parempi olisi
jos klrldto ja valtio erotettaisiin toi­sistaan
—.; riiUtta ;;kuten on liUtistie-doissa
kerrottu, Britannian päämi­nisteri
Sir Anthony Eden aanoi kyl­mästi
"ei'V sillä 'aika ei ole sovelias
tämän kysymyksen käsittelyyn", se­l
i t t i hän. '
bn kekonaan jumalan kie:
hänen yhtenä velvpllisu
oikeutenaan oh valtiokir
paikkojen täyttäminen! :
me, että: esimerkiksi si
Churchillia on ylistetty &
Kaikki'merkit viittaavat siis siihen, ilisesti että /aiheetta mo.ois
että kirkon ja valtion suhteet jäävät
Englannissa ennalleen.:
Täniä "suhteiden ennalleen jäämi­nen"
taas tarkoittaa sitä, että kunin­gatar
Elizabeth tulee nimittämään
kirkon korkeimmat" virkailijat, piis­pat,
arkkipiispat j a tuomiorovastit,
mitä kaiickea heitä lieneekään. ,
Käytännöllisessä elämässä tämä
kuitenkin tMkoittaa perustuslaillisen
monarkiart alaisuudessa sitä, että k u ­ningatar
Elizabeth tekee nämä nimi-mutta
koskaan emme c
: kehuttavan • .hänen : uskor
syyttään, josta ei kannattz
mitään muiiten kuinosoii
tä, minkälaiset miehet j
tilanteissä vai tiokirkon
virkapaikkoja 'täyttämään
Kuterisanottu. me emrr
kä. meitä liikuta sir Win
muidenkaan. Uskonncllise
Mutta me ; tiedämme, et
kun Englannin valtiokirk
tyksensä hallituksen "neuvonanto- johto kieltäytyi vihkimast
jen" perusteella. Toisirisanoen, k u l - j Margaretia; avioerossa pK
loinkin vallassa oleva hallitus tekee i Townsendin khn-^sa, täin
päätöksen,; ketä iiiniitetään valtloklr- ! valtioicirkon korkeimmat :
ken jchtcon j a täniä päätös toteute-! täyttää n y t .— jos ne k
taan kuningattaren sanan volmsUa. paustinjöl.dcsa jäisivät a
Kajoamatta asian periaatteelliseen jjäämlnisteri sir Antlior
puoleen, tässä tilanteessa voi kehittyä hallitus — ja sir Ant^ci
todella kummallisia k ä ä n t e i t ä— ja [ avioero-sa oleva mie;, jan
niitä on epäilemättä ollutkin. Saat-1 aviovaimo elää ja vaikutta
taa olla, kuten on ollutkin; että B r i - ; Rajoitettu tila c i salli
tannian. hallituksen pääministerinä
on mies, joka ei kuulu laln'6aan val­tiokirkkoon..
Kuitenkin, käytäiinöili-sestl
katsoen, hän mmittää valtiokir­kon
päänilehet näiden virkapaikko­jen
avautuessa hänen valtakaudel­laan!
tyiskohtaise.^npaa käsitte.
näiden "teknilUsyyksie.iki
teellä on helppo nähdä —
siltä se tava'lisesta maalli
tuu — että paljon parei
Eriglannissa asiat jos slel
,te:tai£iin kirkko :valtiosta.
Mikään mahdoton asla el ole se- . tapahtunut esimerkiksi täi
kään, että hallituksen pääministerinä dassa. — Känsäkoura,