Vapaus, February 15, 1955

              Tiistaina* lielmikoun 15 p, — Tuesday, Feh. 15, 1955
Tdepbonei: 8 t » Office OB.
Etfitarlat Office OS. 4-4289, M^nsger
s^sukiL EdUotvr.Euana.uamag
liddffMi; Bo» O , gadbnnr,
AOretiMBg nu» opon «pjaiottcax
TirvitflatSott ftnee (tf iduuge.
, täSfe^.i»«^i*r;a35.
ndbrmiioiMi: i n * «JOO «Jdc 4 »
i|; lafta i;iriK>iitaess3',^(per^^ o^isuiomalelitivapautta tarjolla
'^S'|r'Kt^ca'^icdWää«,yyflr^^ amestyvä ainoa aamulehti, Globe
' ^ n d M a j ^ t ~ Canada^^s^iurimpien pährklebtien j o ^ ^ —]
^,on^T^myyU\ixä^^^ on kustantajansa McQiillaghin|
2f;l(W)!enxui)§häpsta p^nhuöltäjaln hallussa ja kun tämän kuolinpe-mk
r C ^ c ^ n kustantaj^csi r^^ aivaa varmoja siitä/
^kÄi ostotarjoukset avataan, n i in niiden joukosta e i löydy yhtään
lia. Canadan suomalaiseni nimi^, " ^ ^
i
% n a ^'pidättyväisyys"' c i suinkaan^ johdu ^^luttomuudesta'!
g^^asiäin '"käsittämätfömyydestär eikä edes "huonoista litkemie^
vaan siitä pienen pienestä seikasta, . e t i * vaikka TiaikUla
aia <m ''teoreettinen oikeus" päästä Ctloben kustantajaksi,
^^'^saytäiinolliseif' xatk^sun ehtona' on kuitenkin se, «tta sen
^i^llSkaataivohtelijallaL pjtäa olla rahaa t r paljon rahaa, 7a kun e i ole
|^^ä|aa,j^ amakaan pdjorrähaa, tilin ei ole myöskään mitään tnah^o^
^If^P^tia, l ^ t k ; ) Globen, kustantajaksi, niin mahdollista Auin se
TO^l^laiiläiaan on 6;^lCus siitä kuinka rajoitettu J a supjp«ä|
gNflfeHfetmdessa sanomalehtivapaus panadassa on. 'Me emme tiedä
|ÄiM;|iia^la^551obr^ IMail lehti myydään. Olemme - kuitenkin|
%^»aiÄ9j
!i|^^jow^4i^<!ll^i^ - ^ i f sellaisia ihmisiä ei ole yhtään ainoaia
äbUSK^nidähmiestemmie keskuudessa^ jot'1^
mäitlahmhtäähyväänkään liikeyritykseen. £ikä tässä ole karkki,
«päivälehden kustantaminen maksaa jatkuvasti suuren summan
iffaa^;^ Ottakaamme -esimtei^iksi New York Times, joka on tosin
ll^ih^suurempt lehti kuin Globe and Mail. iNetv York Times ostaa
•taantumuksellinen lehtikuin s^ onkin — hyvää ppadaf^is|a
lehtipaperia ja -maksaa! äiitä arvovallaisteaS arvipfaSen perus-noin
$200,000'jokaista'humerpa kohti.
Mutta tutkikaamme vähän y^ pätvä-en^
Iemusta^ljottaisatsimm^^
itettUt<iä suppea on se ipiiri^mikäivoi^^
CTbttaiv^ietenkitt .on^ että^^vaikka otamme iminkä. tahansa ^^nä^^
yilmestjvänpäivälehdenf niiniperusolemukseltaanneovat samaa
taibtin maalarin paita j a housut. Niissä on samat/AIP:n j a : ^ : n ; |
setisämatpropagandalcuvat joita huumorikuviksi yritetään sanoa,
it.''kanmttettit" pakinat ja'artikkelit.' Vaikka osa niiden'toimi4
|p|ni^rjoitukslsta'on samaa :?kannutettua''^t^^
^ ^ l l ^ ^ s i t t e n k i a o n vähätt toisistaan poikkeaviakin kirjoituksia^ kuteii'
^|Mä'5ilmen^' paikkakuntakirjoi^ustenkin paikalta. Yhteistä tässä
fllSa^essaöni että^
^^^^ta,'w^ja'että kaikki niiden "palvelukset" ovat "suuren rahan"
Jettinä.;
T ^ i . VluiStään toimituksen osalta selostaa entinen sanomalehtimies
.'^Gnnrge Marion "Stop Press" kirjassaan New York Timesin kohdalta
fmäi^ seuraavaa: "Kaukokirjoituslaitteet eli teletypet nakuttavat ali-vairf
A P ; n j a 'UPtn uutisia vaan lisäksi vielä 17 muun
•;vi
Kyspyksn ja
vastauksia
TUt/OVEBOASrOISTA
B>irnD]r»: Jos molenuxiat.aviosnioll'
i o t ovat vakinaisessa iyöasA Ja heillä
on alaikälsi^^ lapsia, v<dva«i»> he saa-ifa'
vexoliuojennusta' ia jos
n l l a l m m p l eeo «aa-rtaJ verotetaan-icoiEumpaakin
yksinäisenä benldldnä?
— Tietoa haluava.
>^ Vastaas: j o s vainion tulot ovat alle
tuhat dollaria vuodessa voidaan s e s i ­sällyttäämiehen
iuIoveroilmoitukseeD
sillä mies käsitetään siinä tapaukr«3s-sa
• vaimoaan elättäväksi hei^cildksi
j a hän saa metkitä tuloyeröihnoitulc-seen
vaimostaan veror^>autusta tulo-
Canadassa aloitetaan nimien keräys
im edellyttämän määrän i a lapsis­taan
säädettyjen taksojen mukaan.
Joo vaimon tuloi ovat yUtuhat:^d^^
larla vuodessa pitää: kummanjdn- avio-puolison
maksaa yksinäisen henldlön
verot, mutta lapsista-votiompi kumpi
m d a verovapautta isäädettyjentak^
sojen mulcaai}:iTässä tapailussa on
edullisinta merkitä lapsista aaatava
verovapaus sen avi<9Uolison ^tulovero-ilmoitukseen
Jolla on isuuremmat t u ­lot
kcsdca: vero .kohoaa.: asteet
Jokaista verotettavaa tuhatta dollaria
kohden.
EdeUäoleya on kirjoitettu edellyt­täen,
että aviomiehellä on y l i tuhan­nen
dollarin suuruiset vuotuiset tulot.
Mitä muut sanovat
^^^^listbimiston tietoja. Niitä tiedoituksia virtaa <kaapelisanomIna
'^rigjiutilman pääkaupungeista. Timesin omcn ulkomaaosaston palve-r^',
fi^|si^;sa!on>toistasataa henkilöä. Toinen sanojen meri virtaa sähke- t|j^y4^1eikotoisista:lähteistä;?^ lähes 400
^^Jbäupungissa.::' Washingtonissa yksistään on heitä 20. New Yorkin
||Saji]punklasiain^ösastolla on ISO raportteria. K y ^
IJ^^sasiollä on oma henkilökuntansa. Ja sunnuntat-Timesilla oti
li^:|t;täyddlinenerilHnen järjestö . . . On armeija toimittajia tar^^
|'i|^]^assa sähkeiden.sisältöä, välit niistä osan ja hylkäämässä
l^^^iset; uudelleen kirjoittajia yhdistämässä uutisia ja laittamassa niitä
—* -il^^tsc^ kuntooni Erikoistaiturit: huolehtivat tyylistä j
^^^.^^jt^tsakkeet; Jos haluat ^1^
' ^ ^ ' ^ ^ kilpailemaan tämän valtavan -koneiston kanssa, mikä maksaa
ifSfiljon rahaa''; r ~ i j a yllämainittu on vasta prosessin ensimmäinen osa!
§l^f!i5Mainittdcoon estmerkkioa^ eitä yllämainitun Times lehden val-
Sai^tamisessa tarvitaan 3,750 henkilöä ja .Arthur Hays Sulzberger
{isätbiicustantajain ja toimittajain kokouksessa pitämä
j;|[h\thUk; 4 pnä 1947), että hänen täytyy kyetä viikottain maksamaan;
jyl($275,000palkatl
^ ^-,Jo on hintaa "sanomalebttvapaudella": Ja syytä siihen, miksi
|.j>iojrtyy t a i n , kourallinen haluavat' ryhtyä Globen
^tiistantajiksi!
Jajvun sanomalehdet ovat "suuren rahan" panttina ja konlrol-
^' tarkoittaa, että ne kuvastavat ja propagoivat suurraha-
•i.pB^esteii^äatteita, toivomuksia j a mielialoja.
;'T«ltta on —^ ja tottumuksen vuoksi jotkut heistä siihen usko-
[ ' g r^n ~ että jotkut toimittajat ovat selittäneet, että he tohnivat
|||f(äysin:vapaasti" Umanminkää^^
isyiöita. ~ Tämä ''vapaamielisyys" perustuus kuitenkin siihen tosi-l^
rti^aaui että porvarien sanomalehtien kirjeenvaihtajat j a toimittajat on <&
rS^lieldtetty* niin, että h^ todella "kirjoittavat luonnostaan" sillä ta-
IlJ/^la; että saavat työpaikkansa pitää. Jokainen työläinen tietää,
l^li^olunatta sii|ä^uinka hyvä anunatthnies hä
f||ä||?(yy suorittaa työnsä siten kuin työnantaja halua ja oltuaan
^««'d^mmän ajökaa saman työnantajan palveluksessa hän "osaa" tehdä
)nsä juuri.sHlä tavalla kuin hänen työnantajansa tahtoo, vaikkei
MEi^ ollakaan hänelle sonnella.osoitU^
f||^|p:'^iinpä tunnättu sanomalehtiketjun perustaja j a omistaja' Edward
^tJiiÖcripps; s a n o i a s i a s t a :
SE OH NYT, SITTEN
SELVÄ KUIN PLAKKI
Industriallstintk. 0 pn numerossa
oU Port Arthurista' Ja ympäristöstä
kirjoitus,'Jossa "valaistiin" Ja " s e l ­vennettiin"
. Canadan "työ^ttömyysv^-
kuutuslakiin äskettäin tehtyjä muu­toksia
perustuksia myöten. Siis I n -
dustriälistin nimeen:
'Vakuutuslakiin ei toistaiseksi olla
tehty mitään muita muutoksia enti­sestään
paitsi niin sanottu ylimää­räisen
kleimih nauttijat Jonta omat
merkinnät kirjasta ovat'loppuneet.
Ja Jotai maksuoikeutta silti Jatketaan
huhtikuun 15 päivään. He saavat
nyt : saman .maksuerän mitä saivat
«illoin k i ^ dna tehty työaika oliTLy-iymyksessä:,
kun sensijaan viimetalr
vena tämän (supplementary>kleimin
nauttivat .8a;vat vähemmän, Jos esim.
perhcfeuiselti loppui omat päivät nim
lisäkleimiä nauttiessa hän pudotettiin
yksinäisen mitjhen osuudelle, mutta'
nyt saa saman $24.00 viikolta sekä
jsamansuhtäisestiikulkee yksinäisten
maksu.-, joka tietääkseni on $17.10.
Mutta tässäkin on metsätyöiäiset
Jaettu kahteen katekoriaan, nimit­täin
kuukausltyöläisille tuo ylläniai-nlttu;
mutta katkaisijoille vähemmän
lEnnenkuin työläinen pääsee osalli­seksi;
^sanottuun "ylimääräiseen : mak­suun,
joka talven ajalla on v o i m a s i,
täytyy hänellä /viime maallskuxm jäl­keen
elia tehty 90 työpäivää. On
paljon työläisiä jotka eivät sanottua
työmäärää tehneet mainitulla ajalla,
Ja vaikka se olisi vain jotakin pälyää
vailla; eivät ole kelvollisia' maksun
saamiseen. Katson tämän selostuk­sen
tarpeelliseksi, koska monilla k u u -
aostaa olevan epäselvyyttää Työttö­myysvakuutus
jutussa."
Canadalaisia, lähti
vierailumatkalle
NeuvosloliRtoon
lorontp. — Canadian-Soviet
Friendship Society ilmoittaa, että
kahdeksan sen edustajaa lähti tk. d
pnä ilmateitse Montrealista Neuvos-toUittoon
kolme viikoa kestäväUe yie-railumatkaile.
Tämä valtuuskunta
on Neuvostoliitossa ulkomaisia kult­tuurisuhteita
; edistävän Järjestön
(VOKS) vieraana.
MatkaUe lähteneet oUvat: Mrs. D.
Johnson Brandonista; mra.A.Socha-sky
Ja mrs. K . Rankin Vancouverista;
R. L. Patriquin Moose Jawsta: M . B i -
derman Ja mrs. K , Bader Torontosta
sekä A . Benzvy Ja L. K o n Montrealis­ta.
Palauttuaan Canadaan tulevat vie­railijat
puhiunaan yleisissä kokouk­sissa
kokemuksistaan j a havainnoia-taan
Neuvostoliitossa.
Toronto.HMotU^betk Wal­ker
Btaum Jgttfawtl«» oli <aäi||^^
ioblaifltsis^, ioss» CataOfä
neovostott iäsenei' aOdUr^tUvi^
nuailmaolaajtiisett vefoomnlueitl
atomisodan vaMilsieliflfcivastaart?
Tällä ieona pantiin slkaaoCa<^^
nadaasa! joaanlaajninen J a iu
Idin län£aiiketM>fcsiIä ' olottflva'
aileUrJoitasteo Iceräänifnen sU-^
: hen vetoomiiiiieen ^ minkä • byväk->^
Sininen 1» aHdklfJoIttatnineif «n.
: käynniggä aseimmlaaa': m
Canadan Rauhankongressin - pu­heenjohtaja
< t r i James C , EndicoU,
sanoi tämän'vetoomuksen tarkoituk^
sena olevan, että 'koko ihmiskunta
puhuisi yhtenä - äänenä olemassako,
olonsa puolesta." Tämän allekirjoi­tusten
'keräämisi^ntäyksen on pantu
käyntiin siitä ;Qrystä, että monien
maiden hallitusportalssa on
käyniiissä atomisodan valmistelut,^
mitkä uiikaavat maailman kansoja;
"täydellisen tuhcn sodalla."
Tämä maapmanlaajuinen vetdTo-m
u s p a n t i h i ; käyntiin V i e n i ^ , Itär
vallassa, tammik. 18 pnä; päättynees?^
^sä Maailman VRauhanneuvoston Joh.^
tokunnan kokouksessa. Siellä koolle
olleet 60 huomattua edustajaa monis­ta
idän j a . lännen maista keskusta-:
vat kuuluisan atomitiedemiehen, pro­fessori
F. Joliot-Curien esittämän k i i ­reellisen
varoituksen Johdosta Ja
laativat maailmanlaajuisen .vetoo­muksen,.
Jonka he sitten jvahvistivat;
aUekirjoitukslllaan. Heidän Joukossa
oU myöskin tri Endicott, joka on
Maailman Rauhanneuvoston johtor
kunnan Jäsen. Hän o l i siten ensim­mäinen
Itämän vetoomuksen alleklr^
joittanut canadalainen.
T r i Endicott esitti tämän vetoo­muksen
täällä hehnik. 5 j a 6 pnä p i ­detylle
Rauhankongressin kansallisen;
neuvoston kokoukselle, Joka hyväksyi;
sen tapahtuneen keskustelun Jälkeeni
Mrs.; Eva Sanderson Torontosta, joka,
on varsin laajalti,tunnettuvapaamie-lisijtä
pyrkimyksistään, oli toinen
itämän tärkeän asiakirjan allekirjolt-;
itanut canadalainen. V Mrs. Sanderson
pn Maailman Rauhanneuvostoni Jäsen
Ja Canadan 'Rauhanneuvoston vara«i
puheen joht»ja. ' • -
.' K u n mrs. Sanderson oli allekirjoitrt
jtanut tämän vetoomuksen -vahvistivat
"sen vielä 24 muuta kokoukseen saa--
'punutta eri mleliölteidfenpji }täsl^ys4^
' i e n edustajaa MoHlr^aÄ, b«fawaS-^
ta j a Torontosta. Sen jälkeen- on vc-
%toomukseen hankittu ,useita muita^
T r i James Endicott pitää kädessään Wieiilnvvetoomas missä vaaditaan
kaikkia inaita hävittämään' atomiaseensa. ' Vefoomnksen allekirjoittajana
nähdään mrs. E v a Sanderson.' ; Canadan Baohankongressi on aloittanut;
kansallisen nimien keräyslcampanjan; tämän-vaalimnlcsen^ toelcsi. .
huomattavien henkilöiden allekirjoi­tuksia,
^ ' ' .
Kokouksessa päätettiin että satoja
tuhansia tämän vetoomuksen tekstin
sLsäitäviä lentolehtisiä jaetaan lauan-'
taina ^maaliskuun 5 :pnä maanlaajui-:
sessamittiikaavasssa Ja että tämä
tapaus dn 'merkkinä yleisen allekir-joltusten'keräämisryntäykam
allcami-seen.
Siihen^ mennessä Ja .ollent osa-ha
Ja, -valmisteluna laajoihin piirei­h
i n ; ulotettavaa^ yleistä keskustelua
varten,'saatfetaan tämä vetoomus mo­nien
huomattavien. henkilöitten Ja
Järjestöjen ' tietoon Ja* pyydetään
^iitä hyväksymään . j a allekirjoltta-
^naan sen.
K o n täsVläi '' kysymyksestä kes-^
'kusic:tiin;:Canadan Raaiiannen-'
voston' i^Onks^ssa^ni^
tiin'.'silloin s i ^ , tosiasiaa,, että
•.^vetpomuse^taa monien ajatus-/f
ten ja näkö!n>htlen ylitymistä..
•Siten sen voiva|^ allekirjoittaa
atomitnhon johdosta: Olipa a l l e -
klrjoittajaUa.' mhikälaiset käsi-
- tykset: taliansa atomisodan vaa­ran
syyllisiin nähden, saattaa
hän sUtä'huoIimatta allekirjoittaa
tämän asiakirjan.
; "Sen voivat hyvällä omallalun- ;
nolla- allekirjoittaa jokaisen po-:v^
;lilttlsen pnploeen j a nskontoknn-
: nanliannattajat: Canadassa t a i
missä maas3a - tahansa", vakuutti:
t r i Endicott.
. K a i k k i julkisuuaessa tunnettuja
yksilöltä, järjestöjen virkämjoita ja
arvossa pidettyjä henkilöitä pyyde-;
; tään allekirjoittamaan: tämä vetoo­mus
j a järjestöjä kehoitetaaa anta­maan
sille virallinen: hyväksjrmisensä
jäsenistönsä puolesta.
. • Huomattavan osan alleldrjpituksis-ta
uskotaan hankittavan, niiden, usei-;
den tuhansien vapaaehtoisten 'kerää­jien
toimesta, jotka koputtavat ovelta
ovelle Canadan eri osissa. fVetoomusta "
levitetään myöskin tehtaisiin, : f a r -
'mBllle Ja kaikkialle, joissa kansaa
' työskentelee ja j elaä.; Yleisöä; ;pyyde-tään
rmyö9^ osallistumaanitämän. v a l ­ta
van.i:^ryntäyksen : kustannultsien T a -
hoittamiseen niin pienillä kuin: suu­rillakin
lahjoituksilla*.
Poolaan fakenne-faan
suuri
Faolan'^ suurin teolIismis$eutu^ —
S l i ^ s i a COvnoakynunjeniä; kärsinyt
lio-ma,yif^ puutetta.
Kansanvalta .cft^-käynyt tositieolla
käsiksi tämän; epäkohdan korjaami-
•^en-• Kuusivuotissuunmtehnan j n u -
&ä'an Stalincgtvdin voivodin etelä-ortran,
60 k m päähän siitä palajasta/
Josta Veiksel saa alkunsa. rakei%ne-t
a a n s u u n vesl^iUö, Jonka piritft-pJa
tulee olemaan 3*200 h a . , T ^ ä n vesi­säiliön
rakentammen, ra tl»ia2B:m^^^
töydellispstlvSlgeslan Todella varusta-,
öiisen 5 ^ suojelee Veikspliii tannik-ioseudiit.;
tuJ?a*eden vaaralta. V e d -
sMIlIön takentaminen lähenee. jo, lopr
puaan.^ . - ^
voisi'paremmin, »piihua^ siitä, keskus­teltuaan
asiasta K i i n a n ; hallituksen
kanssa. ^
'Miiiä voin h y v in ymmärtää .niiden
Hrushchiev qsltti Hearstille
mielipiteensä fiiiriakk^
Yhdysvaltalaiselle - sanomalehtiku- • tarkoittavan sitä, että me hldastu-
— Slnekyyrlksi sanotaan sellaista
virkaa, Josta on' suuret tulot mutta
vähän työtä.
ninkaalle, Hearstille, lauantaina, hel­mikuun
5 pnä antamansa haastatte­l
u n yhteydessä, esitti Neuvostoliiton
kommunistisen puoliieenensimmäir
nen sihteeri Nikita Hrusbchev puo­lueensa
kannan sellaisista kysymyk­sistä
k u i n Neuvostoliiton raskaanteol-lisuuden
Ja kulutustarvctuotannon
välisistä suhteista, kapitalistisen Ja
sosialistisen raaailmanosan rinnak­kain
olemassaolosta jne^, jotka 'ovat
viimepäivinä olleet maailman: lehdis­tön
pohdittavana.
Hrushchevnauroi jutuille hänen ja
Malenkovin välien kärjistymisestä ja
leimasi sellaiset puheet "toiveajat­teluksi".
K l n g ^ u r y Smith — Hearstin mu­kana
Neuvostoliitossa oleva Hearstin
kirjeenvaihtaja tiedoitti Hrush-dhevin
kertoneen tässä yhteydessä
vitsin siitä, miten eräs >professori a n ­toi
oppilailleen, joiden silmät oli si-;
dottu, pullon nestettä, ja kehoitti hei­tä
hajun perusteella sanomaan, mita
se neste o l i.
"Hiaikki oppilaat antoivat erilaisen
vastauksen", sanoi Hrushchev. 'Täl­löin
professori sanoi, että purkissa
o l i mustetta — mutta se haisi kalk­kien
oppilaiden mielestä siltä, miltä
he halusivat sen haisevan." .
Hearst -kysyi, että onko tarkoitus
lisätä asetuotantoa kun korostetaan
raskaan teollisuuden tärkeyttä.
Hrushchev vastasi siilien: ; v '
'•Meitä väärlnymmärrettlia ulko­mailla
hj-väksyessämme - -päätöksen
kulutustavarain' tuotannon lisäämi­seksi.
Jotkut ihmiset olettivat sen
tamme raskaan teollisuudfen kehittä­mistä:
Se on väärinkäsitys.
s"(Me olemme aina katsoneet j a t u ­lemme
• n i i n menettelemään tulevai­suudessakin^
että teollisuuden' eri
haarojen pitää'kehittyä samanaikai­sesti
toinen toistensa rinnalla, mutta
raskaan teollisuuden tulee siinä olla
vähän edellä. Miksi se 6n tarpeel­lista?.
Siksi kun raskas teollisuus
•valniistaa tuotantovälineitä,
; " E l i n t a s o n kohottamisen ehtona on
se, että valmistetaan tuotantovälinei­tä.
Äskettäin: pidetyssä puolueneu­voston
kokouksessa - päätettiin; lisätä
karjakantaa. : Eikö r karjakannan v l i ­sääminen
tarkoita kulutustavarain
tuotannon lisäämistä?
" M u t t a karjakannan lisääminen on
mahdotonta' ilman raskasta, teolli­suutta;
sillä siinä tarvitaan enemmän
traktoreita ja muita • maatalousko­neita."
Kysyttäessä, että kun ^korostetaan
raskaan teollisuuden tarpeellisuutta,
n i i n onko se yhteydessä puolustus­laitoksen
kanssa, Hrtishcli.iv sanoi;
'. Mikäli on kysymys teollisuutemme
käytöstä Joko stvuli- tai puolustus­laitoksen
! hyväksi; me emme' aseta
niitä ivastakkain." '
•Amerikkalaisista, lentäjistä puheen
ollen hän lausui r '
"Mikäli cn Epuille amerikkalaisista
lentäjistä;: se ; on luonnollisestiepä­miellyttävä
tosiasia.' •
; "Minun on vaikea- sanoa siitä m i ­tään,
sillä asiasta on n i in paljon
puhuttu, varsinkin Hammarskjöldin
vierailun jälkeen.
"Olen «vakuuttunut siitä, että hän
Ientäjäin,,maaatnlestöi tunteefcr mut-'
ta kyymys; on^ laillisista menettely­tavoista
ja rjaa^n: sisäisistä laiipyka-listä.
.
- ' J o s Yhdysvallat esiintyisi säädyl-lisemmin.,
JaJos,yhdysvallat tunnus­taisi
K l i i j a n valtion iaillisetioikeudet,
ratkaisu saatj^ttaislin löytää paljon,
nopeammin.
X ••''Missään-tapauksessa se ei ole selr
lainen kiista el^telkö sitä voida rat­kaista.
Mutt|i j e liittyy maan itse*
määräämi|olket|iteen ja' amerikkalais­ten
tulisi ;MnnWaa sen tosiasian.-;:'
"HehkilÖk^h&jsiesti haluaisin näh­dä
aSian ^myönteisen ratkaisun.' Olen
vakuuttunut siitä, että se on mah­dollinen."
«'BINNAKKAISOLOSTA''
Hearst kysyi, että mitä mieltä on
NeisvoitolilttO rinnakkaiselosta. Vas­tauksena
tähän' Hrushchev sanoi:
"Kysymys rinnakkaiselosta on hy­v
in laaja; mutta tosiasia kuitenkin
on. etlä kapitalistiset: maat i kuten
YhdysväMt ^ja Englanti yhdeUäiJUO-len,
Ja sosialistiset maat kuten Neu­vostoliitto
toisella puolen, ovat n y t
olemassa tässä maailmassa.'
' Me elämme samalla, .maapallolla,
eikä ole mitään paikkaa, minne voi­simme
polstua;:i Minkälaisen loppu­tuloksen
.'isiitäi vedämme?; ' - i
"Te väistustatte' /sosialismia..'-:v.Me
vastustamme-kapitalismia. ' ' -
' 'Te" haluatte^-iafifentaa talouttanne
kapitalismin perusteella. Me haluama
me i-akentaa^talouttammei sosialismin
perusteella.' .. -.l" 'u* , ' i < ,
'•Ei ole jnitään syytä.. miksi, te * t te
saisi n i in mfenetellä.' Ainoa,mitä tar-,
vitaan on se,,että,te ette ^aalrittää
ehkäistä meitäirakentamasta, talout­tamme
millä perust^llä,^,jnitka kat­somme
parhaimmiksi. - -//
"Jotkut ihmiset saattavat sanoa^^
että se on Jumalan tahto. Me kat­somme
säi'joiituvah hlstoriaTllsiSstä
kehityksestä että nyt on maailmassa
kaksi ' yhteiskuntajärjestelmää. Te
uskotte, että kapitalismia ei voida
järkyttää; Me uskbmme samaa so­sialistisesta
järjestelmästämme.
\iNämä ovat luonnollisesti «vastak­kaisia
ratkaisuja. Mutta miten on
ratkaisu saatavissa ? Kuumapäisten
mielestä antaa sota ratkalsim. Se
on typerä ratkalsukelnb.
VOIVAT ELAÄ YHDESSÄ
"Me uskomme, kuten licnln sanoi,
että ratkaisu löytyy rinnakkaisolos-ta.
Toisin 5anqen, me voimme elää
yhdessä sotimatta. ,
'^«nin puhui' pitkäaikaisesta r i n -
nakkaisolosta^ Kuinka pitkästä ajas­t
a on kysymys,' sitä ei voi kukaan
sanoa; Se riippuu historiallisteta O UH
suhteista;, Jos Amerikan, kansa' h a ­luaa
mieluimmin elää kapitalismin
alaisuudessa, n i in .ei ole mitään W -
tä miksi .se-olisi estettävä siitä. '
S I T Ä
— JA —
BBSSiii
Pikku Oskari t u l i k o t l ^ ai?a
Fäältä l(uras$a. räpaisentf'
myöten kaaduttuaan:Jät3)ä(fi0n
maalla. Hänen, ä i t i n^ j u u t ti
tenkin j a ilmoitti,' painavan m
teensä asiaanktniluvlnrsanalcäi
sekä U£äsl lopuksi:
—^3, kaiken l^Eäks^ vielä star
mat Jjousut jaJasEasI|
'AUstuneeest^^ huokaisten \
pikku,Qskarl: ^^^^ . jr
— jjia en miUään kerinny;t
' niitä^pois ennen; kompastumista
t^>:sl'i|j;yi;E^fg]pt^^
Fllpsoflaa ,^ harrastavai^-^ xaä^
huokaus: ^
— Ihmiset,ovat konstikkaita
sanoL^^osiJoku professoria
le,^ et1ä> on olemassa 270,665,3
täht^ avaruudessa, he uskovat
ta ilman muuta: Mutta'Jos m u
pustan Jonnekin taulun/että S.
ON M A A I ^ T T U ; n i in siUoin j ok
k a tulee Ja koettelee sitä peul
laan. ' ' s
' "Minä oleiv myötämielinen koi
nismihe. Te olette myötamic
kapitalismille." . , ^
jaearstln kirjeenvaihtaja I
Coniff; Joka;; oli myös. saapuvilla
kirjoituksessaan : k u i n k a H l
chev hymyili;'taputti Hearstiä
varteen-ja sanoi:-
"Te olette itsekhi kapitalisti, a
me' keskustelemme .kuitenkin rai
lisesti. Jos me voimme olla r i
tusten tämaii,.pöydän-ääressäi
silloin pitäisi voida olla yhdessi
puomia maapalloa."
Hearst: huomautti tämän johd
'Me^elämme rinnakkain Yhdist:
den kansakuntien järjestössä." S
Hrushchev jatkoi:
"Te uskotte, että kapitalismi
voiton puolella. Me uskomme,
kommunismi »voittaa pitkän p i
M i l l o in tämä tapahtuu sita on n
doton; sanoa, v Mikäli o n puhe Y h
valloista, se r.ippuu Yhdysva
hansasta. , >• ^
"Kukaan ei voi ratkaista'tätä
symystä Ylidysvaltain -kansan ,>]
lesta. Jos te olisitte kysynyt ke
Nikolai toiselta kymmenen vuotta
nen*.Venäjän vallankumousta,
'kuinka kauaa hänen ;fJärjestelms
pysyy vallassa, hän- oli^i -sanoniU/,
tä se kestää iänikuisesti. M
kymmeneiiBvuo^en; kukuttua ;a^^
eiiä^ ollut. ' ' • ' \ "
"^Yhdysvalloissa on työväenluc
e r i t ^ h i voimakas j a Jonakin päiv
ie_3forql;taa'äänensä," ''" '
T-aiian vastasi Hearst; • ,
' "ifiöväenluoika 'on nyt Ame;^
kansa: se korottaa äänensä kalk
vaaleissa."
Hrushchev vastasi:
" ' T e uskotte kapltalismigi j a k l i i]
aieisuuteen. Et$ä sen alaisuudessa,
paljon parempi elää." Se on"tei<
(maanne) sisäinen asia."
Hearstin khrjeenvkhtaja kei
että Hrushchev Ilmaisi halunsa i
r a l l i a joskus ;Yhäysvanolssä,tutki
seen •yhdysvaltalaisia > maanviljel
menetelmiä. Mutta hän lisäsi i
kittävästi hymyUlen, kuten K i n
bury raportissaan sanoi:
"Uskon kuitenkin • että Yhdys^
•loista on vaikea löytää sellaista -v
kutusvaltälsta henkilöä joka u s i
taisi kutsua vieraakseen: Neuvosto
ton kommunistisen puolueen ensi
maisen sihteerin.
" E i k ö . E e r i johdosta sanottaisi, e
minä tulisin sinne subversiivise
tarkoituksessa, 'räjäyttääkseni?;jo
k i n ? "
V — suomen suurin j o k i onKemlJo
jonka pituus (Karihaaran lähteil
on 512 km. Sen v^Ialue käsitt
51,400 oaellökilometTiä.
PÄIVÄN PÄKINÄ
Suu puhuu sydämen kyllyydestä
''^^|}!j'/KynäilijöilIä, jotka ovat sanomalehden omistajan työläisiä, on
Jl^ltlLm^ jotka /eriävät heidän työnantajien katso-
Mtatiksista. Sanomalehden- omistaja, työnantaja, vaatii, että hänen
j^^imlensa-farjoittaa siten kuin hänen työnantajansa ajattelee tai
''ituaaltckijansä a/a.ttelevan! Ollessaan ihmisolento hän ei*$älll^5a-väskiii^
an
^ridrjolttajaile p a j l l ^ ^ sellaisesta, mitä hän ei halua painetta-
0Hi|iinciIa^unta<n>iy mh^ur^o.lee4lliiis,.e:sne,U v^a linnan 'kautt|ao' mk^i n^ä^ o^oljejlnc dna^inma. ^^ ,^i,tti,s^:«i,mi^^^^
samaa mieltä monissa, monissa tärkeissä kysymyksissä, joita meidän
on käsiteltävä. Mutta kenenkään kah<ien- henkilön on mahdotonta
olla yhtä mieltä kaikissa kysymyksissä . . . 'Minä olen vaatinut alais-leni,
määrättyjen artikkelien kirjoittajien, ilmaisemaan minun mieli-piteeni,
joka monessa tapauksessa on ollut vastakkainen heidän omille
mielipiteilleen.''
•'Tää 'korutonl' on kertomaa'' porvarillisesta sanomalehtivapau-desta.
Mutta onneksi On todella vapaitakin lehtiä, jotka eivät ole suu­ren
rahan orjuudessa. «Meillä on sellaisia työväenlehtiä, kuin esimer-kiksi
tämä V^apaus,' jonka kirjoitusten kelpoisuusvaatimuksena ei ole
se, mitä suurrikkaat ajattelevat ja haluavat, vaan se^ että niissä kerro­taan
totuus, eikä mitään muuta kuin totuus.
Tehkäämme kaiken \-oitavamme työväenlehtien levittämiseksi
työläis- ja farmarikoteihin. Valmistukaamme siihen, että \'apaudelle
hankitaan tulevan maaliskuun aikana vähintään 250 uutta tilausta
' samalla -kun kaikki katkeamassa olevat tilaukset uusitaan. ^ ;
J i K.—Globe and<Mailin myynti tapahtui odotettua nopt^ammin.
Maailmassa oii viime aikoina sta-r
pahtunut taas yhtä j a toista sellaista^
mistä sanomalehdet ovat saaneet a i ­heen
pläntätä kissan korkuisilla k i r ­jaimilla-
otsikolta etusivuilleen.
Ensiksikin kaukaisessa Idässä, siel­lä
: suuren Kiinan Tannikollla ovat
Yhdysvaltain^'. sqtllasmahtiin nojaa-,
van IFormosan diktaattorin rqsyojour
kot:.joutimeet: ottamaan ..matkan
eräillä ^KUhan mannermAn läblstöl-!
lä olevilU> paarilta. ^ ^ ,
•Ei auttanut se, .vaikka vielä kuu-:
kausi pari sitten levelltiin, että Isom-:
mat tupejnraptaat shlä sjmtyy,^ jos
Kiman, Kansantasavalta; ryhtyy näitä
sille'icuuluvia saaria haltuunsa otta­maan.
Mutta tässäkin luLvl totee se
vanha suomalainen sananparsi, että
"ääm ei auta, voimaa oDa pitää". -
!'saapa sitten nähdä miten käy. kun
K i i n a n 60Ö miljoonainen kansa käy
vaatimaan', toisiakin sille - luinsainvä-llsten
sopimusten' Ja maantieteellisten
Sekä kansalllsuusmäärltelmien perus­teella
ehdottomasti kuuluvia' saaria:
^Mfe kuitenkin alamme vakavasti us^r
^oa. ett&'velikka ailtft hirveä poru
nostetaanldn \ ja mitä ^kamalampia
tihiuukäa h ^ loppu-
J^Ttopuksl ioinän kansa, perii oman-
' Jos se ei saa;omaansa rauhan kei­noin.
Joka olisi maailman, kansojen
j a erikoisesti Kiinan kansan kannal­ta
tuljjuisia kertoja -parempi kuin so-tatoimenpiteet,^
niin .tulee:• se :peri-mään
omansa votmatoimenpltein.
Naiden asioiden .kanssa samanai­kaisesti
tehtlm Neuvostoliitossa Joi­takin
muutoksia hallituksessa.
Tapahtuuhan nilt^ •'v.halUtusmuuT:.
toksla 'tuhkatiheään muuallakin,
mutta niistä ei porvarilUsis^a päiivä-lehdlssä
:pldetä suurtakaan ääntä,
kerrotaanhan ' v a i n : kuten -muistakin
tapahtumista. , • \ / .
Mutta • nämä Neuvostohiton halll-tusmiesvaihdökset
aiheuttivat oikean
hlrmumetakan.
Mielikuvitusrikkalmmat näkivät Jo
entisen. pääministeri; G . ; Malenkovin
j a Joitakin toisia hirressä 'jä h i r v l tr
tävän "taistelun -vallasta" loppujen
Neuvostoliiton johtomiesten kesken.'
Mitä'sitten oikein tapahtui?
. E I sen kummempaa.' k u in että Neu-
'vostoliiton :' kozkeimmanv ; neuvoston
kokoukse^^. joka j u u r i on ollut koolrf
l a Moskovassa." Malenkov ilmoitti luo­puvansa'
pääministerin palkasta.
Mhlenkov sanoi , eronpyynnössään
YmMärrfUi Evästi, että ,koke-
:nen valkutus;monimutkaisten'ja:
vastuullisten- tehtävien täyttämi- •
seen ministerineuvoston puheen-
^ johtajana . . .
" O n odotettavissa, että erilaiset
]iorvarillIset ryhmäkunnat eslttä^^
vät hysteerisiä kdmmentaäreja
tämän, selostukseni johdosta ^ . .
Mutta'^ma kommunistit emme vä--
htä'tästä,Valheellisesta panelte-lusia.
Meillä kalkille merkitsevät
Isänmaan^'-'kansni j a puolueen
edut eniten': .
• Monet • ~ ärVonraltalsemmat^^^^^^^^^^ lehdet
hiljensivät ääntään hetf. kmx t u l i
tiedokRl,: että jMalenkoV _Jää • ^ C l l e en
varapäänUälsterlksi^jk sahkdtuotan-noii
minlsteääksi,' mutta. pieneBdäär v i t ' J o s i liiäkevSCettÄjol
j a kaiken, häpynsä menettäneet^.JpLt- t p % n v o p ^ y t ' t ä ä Ä p a r e i h m lk
koivat edelleen Isamaan ääneen.,. . " ' Edelleen.-Äie?=>kuten Maenkov. m
Näille;: i^nsäkatunjdsenj:?iti^
alentuneille 'rakeille ei tosiaakt mer­kitse
mitään, niille on .kalkkf kai­kessa
ne penningit, .mitä,: n e työkan­san:
Ja rauhan vihollisilta elämänsä
ylläpitämiseksi saavat.
Esim, torontolainen Vapaa Sana
leuhkii edelKen> kuten helppo-Heikld
ett^tySvägn hallitsemassa maassa
ole\ sellaista herraa eikä vh-kaHiJi
joka ei o l i s i vastuiissa teoistaan ka
salle.
Kapitalistisessa .maailmassa ei)
valtiomiehet väUtä siitä, mitä k a r
heistä .ajattelee. Pääasia, on vs
palvella jotakin määrättyä rahamlJ
porukkaa.*' Jos kolttosia j a vääriä c
teitä tehdään, n i i n korppi ei nc
korpin silmää. Kukta.pyrldi hyöt
mään parhaansa mukaan halUtusvi
lasta. . . V
' V M u t t a Neuvostomaassa on asia .t(
nen,: -Siellä halUtusmiehetl^ntunt
vat olevansa-' kansan' palvelijoita
tekevät kuten Malenkov ieki.'jätt
tehtävässään. ' ' \: :
V a p a a , S a n a n Kivlperän Pekk
jolta laiaan'näyttää: p u u t ta
konäan päästä se. ruuvi, mikä toIsU.
on löyhässä,'yrittää venrata ^ l e i
kovm eroa Berlau i& Joidenkin mn
den ulkomaalaisten l^pitatistien p a
velUkseen Itsensä 'myyneiden tapaul
slin.
•ypnhanmäftn"Tn'<*T^ffct"onija lyö tur-'
peeseen NeuvqsioUitbn Johtomlehiä. .
' iT^n^l^nn' hn^MtiisIrrli^tVj^ enempää
kuin» muidenkaan 'kapitalistimaiden
h a l l i t c s k r i ^ t a sillä ei tietenkään
ole toitäänsänomlsta. Mitäpä n i ^ r
v a in kallckl se mllcä tulee Jai tapahtuu
Neuvostoliitossa on pahasta. /
V KapltaUstlstenNganOmalfhtlmlfaten
Neuvostoliiton hamtuamunfoäp*^ .-^ ^-^ , r , ,
vetävät'Jobtapftätehnfltijohtqvatlt^^ l^cmx.^ii^^^ ^a,'^JnjiUotittfum » n
tetddn osittaia ,my0a «Quresta''^n9e- hanmuiltistaiain rintamaa.^ >
•TosIasiatJ ovat kuitenkto ItsqÄl^
helppo-Heikkleri ^ o t t o m a B a suur
pieksemisellä nUt& el muuteta. [
• Me puolestainme uskomme.' «tt
neuvostomaassa- tapahtuneet . h aU
tusmuut«duiet^tulevat,alelleen ViäA
näin Neujrostoliiton .yaUnttosta maa
hanpuoltii^jain rintamaa.;