Vapaus, December 24, 1964

              ^Sivu 2 Torstaina, jouluk. 24 p. — Thursday, Dee. 24, 1964
VAPAUS (LIBERTY)
INDEPENDENT L A B O R O R G AN
Establislicd Nov. 6, 1917
Edltor: W. Eklund Manager: E. Suksi
Telephone: Office and Editorlal 674-42'j4
Publlshed thrlce weekly: Tuesdays. Thursdays and Saturdays oy. Vapaus
Publishing Co. Ltd.. 100-102 Elm St. West. Sudbmy. Ontario, Oanadav
• ' " Mailing nddress: Box 69
..'.,v, Adverti^ing rates Upon appllcatiou, trunslations free of charge.
Authorized as second elatus m a i l b y the Post Office Department, Ottawa.
- and for payment of postage i n cash. Jl m?:
V
Mombrrof »hc CANADIAN LANfiUÄGE-PRESS
TILAUSHINNAT
Canadassa: 1 vk. $9.00. 6 kk. $4.7,'* USA:ssa
3 kk. 2.75 Suomessa:
1 vk.llO.OO 6 kk. $5.25
1 vk. 10.50 6 kk. 5.75
Alkuperäiset suunnitelmat on
ylitetty jo 70-prosenttisesti
Helsinki. KU) — Rautaruukki Oyn: Raahessa sijaitseva Pohjois-1 m«suuni
maitien suurin ja leknillisillä ominaisuuksiltaan ainutlaatuinen rauta
tehdas on päässyt lyhyessä ajassa hämmästyttävän korkeisiin tuotanto
lukuihin; Viime lokakuun alussa 450,000 tonnin kapasiteettia edustavana
lapahlui 17. päivänä elokuuta. Mis­tään
koekäytöstä tässä yhteydessä
ei ollut itse asiassa kysymys vaan
yksinkertaisesti lähti
käyntiin. Koko sana "koekäyttö" oli
oteltu käyttöön pääasiassa liian in­nokkaiden
uteliaiden loitolla pitä-
Aina vain pahenee
- NäylUiä sillä, että Yhdy.svaltain imperialismin asema pa­henee
edelleen Elelä-Violnamissa. Marraskuun alussa suori­tettujen
USA:n presidenttivaalien edellä ja aikana puhuttiin
siitä, eitä Washingtonin täytyy jotenkin päästä vaalien yli,
ja että ainakin jonkinlaista pinnallista,tilanteen paranemis­ta
olisi saatava, ennenkuin voidaan ryhtyä neuvottelemaan
Etelä-Vietnamin tilanteen korjaamLsesta. Varmaa myös on,
että monot amerikkalaiset äänestivät Barry Goldxvateria vas-.
taan nimenomaan sen vuoksi kun he pelkäsivät, että äärioi-
.Ihitty masuuni vastaakiir tämän hetken tulosten mukaan lähes 600,W0|Tn'^^ lokakuun 3. puivana
rautatoniiin tuotantoa vuodessa: Kllln^ masuuni aikanaan toimii täydellä I m a s u u n y l h i t t i i n vnallisesU -150,000
1,5 ilmakehän Alipaineella, saattaa tuotanto nousta vielä nykyistäkin suu-! rautatoniHn kapasiteettia edusUiva-emmaksi.
Eijsiin|näjsissä~suunnitelmissa nyt käytössä olevan kokoisen "ar Mutta tämän Jälkeen todettiin
masuunin Ä M o k s L o l i laskettu aikaisempien ^kokemusten mukaan ; P ' " » - nia.suunin vuorokausituo-
;50.00U to'nn!Äiodessa;Jfeieasiteetla.lisäys tähänastisten tuotantotulos-1tanto olikin noussut 1,600-1,900
I - . . in<.<b«i,i.:vi.> OMI nnn « « u n i a nii tonniin, "lika vastaa lahc.s .600(000
raulatonnin tuotantoa vuode.ssa; Ma­ton
mukaan on siten ollut alkuperäisistä laskelmista 250,000 tonnia eli
yli 70 prosenttia. Tämä on osoitus siltä mullistavasta vallankumouksesta, , . . .
jota rauta- ja terästeollisuuden teknologia on viime vuosina käynyt ja toimii ilmakehän ylipai
parhaillaan käv ja josta Kaularuukkl on päässyt osalliseksi. ^. "««^U» lolulosta .se onkin
Neuvostoliittolaisten suunnittelijoiden ja teknikkojen jo suunnittelu-, ••''noiV»'''''»»"'*»'^^»'"'""'^^^
ja rakennusvaiheessa suorittamat tehokkaat teknilliset parannukset ko- ka Iisaa suoriiuskykya. lama ci ole
neistossa ja itse tuotantoprosessissa ovat vaikuttaneet Rautaruukin ,„»-1'han viela täysin kayto.ssa. loten tuo-
I s u u n i n loistavaan tuotantotulokseen, jota voidaan pitää tämän kokoisen tantokapasiteotti nou.see todonnakoi-
I masuunin maailmanennätyksenä»
Koko Rautaruukin menestyksen salaisuus on ollut toisaalta suoina-jlaisten
työmiesten ja teknillisen henkilöstön ainutlaatuisessa kouiuunlu-keiston
miehen valinta presidentiksi voisi viivästyttää ainoa- j misessa ja kasvamisessa tähän mittavaan tehtävään sekä toisaalta neu­la
mchdollista ratkaisua — neuvotteluratkaisua — Etelä-
Vietnamissa. .
Mutta vaalien jälkeen on haaskaantunut seitsemän viik­koa:
kalaista aikaa ja tilanne on siellä jatkuvasti huonontunut
. jenkki-imperialismin kannalta katsoen. Jos mi.ssään, niin täs­sä
yhteydessä pätee sanonta, että "asia mutkistuu kun .sen
• rätkaL^^u pitkistyy". ,
Viimeisimmät' uutistiedol kertovat, että Saigonin armei­jan
''nuorcf kenraalit'* ovat hyväoppisia mieliiä he ovat
ilmeise.s-ti suorittaneet vallankaappauksen tavallaan omin
päin, ilman merien takaa saamia piirustuksia ja määräyksiä!
Kuten muistetaan, Washinglon on oikein kädestä pitäen
opettanut Saigonin armeijan korkeinta johtoa, miten vallan­kaappauksia
suoritetaan — ja aina uuden vallankaappauksen
jälkeen on USA rientänyt kiireen vilkkaa antamaan tunnus­tuksensa
uudelle sotilasjuntalle.
Nyt ovat "nuoret kenraalit"" — niin kerrotthn maanan­taina
CP:n Saigonin uutistiedoissa-^ suorittaneet "asialli­sesti
puhuen vallankaappauksen" hajoittaessaan Korkean
kansallisen neuvoston ja suorittaneet ennen aaniunkoilioa
puhdistuksen niskoitelevien poliitikkojen keskuudessa.
Tämä sellaisenaan ei ole mitään uutta Saigonin uutisj.s-sa,
mi.ssä on kerrottu jatkuvasti toistuneista vallankaappa­uksista.
Uutta tässä tapauksessa on. kuitenkin se, että Yhdys­valtain
imperialismi ei i.'meiiiestikaän tunnusta hyvillä mie­lin
tätä vallankaappausta omakseen, koska Washingtonin
suurlähe(tiiään.Maxwell D. Taylorin kerrotaan sanoneen Ete­lä-
Vietnamin sotilaspäällystölle. että Yhdysvallat ei voi hy­väksyä
sunnuntaista vallankaappausta, ja että jos "nuoret
kenraalit"" eivät ota lusikkaa kauniimpaan käteensä, Yhdy.s­valtain
ayunsaanti. voi vähentyä. Muun ohella tässä yhtey­dessä
kiintyy, huomio siihen, ettei mr. Taylor esittänyt yllä­mainitun
uutistiedon mukaan mielipiteitään Etelä-Vietna­min
nimelliselle päämiehelle, kenraaliluutnantti Nguyen
"Xhänhille — joka vallankaappauksesta,.huolimatta on kuu­lema
vieläkin jonkinlai.scna valtion päämiehen keulakuvana
—_yaan hänen. pään.sä yli-suoraan armeijan johdolle. Väli­kädet,
varsinkin .saamattomat sellaiset, Ovat silloin vain tiel­lä,
kun on kiirellisen ja suoran toiminnan aika.
SALAINEN ASIAKIRJA
Vaikka Washingtoni.s.sa on puhuttu pitkästi ja leveästi
TiTtelä-Vietnaminkin sotatoimista, niin tosiasia kuitenkin on.
että tavallisten amerikkalaisten lisäksi alkaa korkeis.sa hal-lituspiu-
cis\säkln kehittyä: vakaumus, että asiallisesti puhuen
Etelä-Vietnamin sota on hävitty;
^» Viime syksynä aiheutti. eräs republikaanisen puolueen
sanomalehti melkoisen sensaation kun se julkaisi "erittäin
salaiseksi'" Ieima),un asiakirjan, missä ilmaistiin "vakaa epäi­ly,
että voitto voidaan saavuttaa" Etelä-Vietnamissa. Paras
mitä voidaan toivoa, sanotaan tässä-aikanaan suurta huomio­ta
osakseen saanee.ssa asiakirjassa, että päästään "pitkäikäi­seen
kuolteeseen." Saman asiakirjan mukaan, ja eräitten tie­tojen,
mukaan se on Yhdysvaltain keskusvakoilujärjestön
(CIAn) "järkitrustin''Kan.sarii.senarviolautakunnan erään jä­senen
käsialaa, Etelä-Vietnamin sota "on paremminkin poliit­tista
voimienkoetusta kuin .sotaponnistelua".
KaJkoslo tästä hn(;limatta Yhdysvaltain imperialismin
edustajat puiiuvat vieläkin siitä, että he eivät tule milloin­kaan
.sallimaan sitä, .että Etelä-Vietnam joutuu itse etelä­vietnamilaisten,
eli "kommunistien" käsiin,'kuten he-.sano\a.t.
LISAA JOBINPOSTIA
Sen jälkeen on Washington saanut jatkuvästi'1'isää jo­binpostia
Etelä-Vietnamista. Saigonin hallituksen asemat
ovat sanatarkasti romahtaneet kaikkialla maaseudulla, mi.ssä
maan iLsenäi.syyden ja vapauden puolesta taistelevilla "sis-se/
Hä" on miltei rajattomat toimivapaudet.
;,Saigonin hallituksen alaisuudessa olleiden rautateiden
jamaanteiden liikenne on useilla alueilla kokonaan pysäh-tyfiyt.
Totta on, että voimakkaasti aseistetut hallituksen so­tajoukot
ja niiden amerikkalai.sfct "neuvonantajat" voivat
vica-paivisin kulkea melko laajoilla alueilla, mutta pimeän
tui en on nnden etsittävä suojaa linnoituspaikoillaan. Ja
vaikka^ meille .selitettiin jokin aika sit.ten, että suurta tuhoa
aiheuttaneet Etelä-Vietnamin tulvat vaikeuttivat ennenkaik­kea
sis.sien toimintaa, niin nyt kerrotaan, että kommunisti-si.
s.sit ovat tulva-alueilla .saaneet kontrolliinsa lukuisia kaup­paloita
ja kyliä, mitkä ennen tulvaa olivat Saigonin a.sevoi.
mjen kontrollissa. ^—
Uufistiedoissa kerrotaan, että tilanteen jatkuva huonono-minen
on antanut paljon ajattelun aihetta yhdysvaltalaisille
up.seereille, ja että toivottomuusmieliala kytee jo ^Saigonin
korkeimman upseeriston keskuudessa.
_ Erään uutistiedon mukaan 'Saigonin .sotilaspäällystö ar­vioi,
että Quang Ngai:n ja Binh Dinhm maakunnassa "on kak-
.si kolm,anne.sla kaikista asutuskeskuksista "kommunistisiii-sien''
kontrollissa.
Samaan aikaan kerrotaan Saigonin uulLs^edoissa, että
opiskelijat"'.sokä'budhalaismUnkit jatkavat poliisilerrorista ja
väkivallasta huolimatta, poliittista taistelua ei vain nykyisiä
hallitusta, vaan myös sen amerikkalaisia tauslamiehiä
vastaan.:..
vostoliittolaisten asiantuntijoiden ja suomalaisten kesken koko ajan vai
!linnec.s.sa luottamuksellisessa ja tehokkaassa yhteistyössä.
Rautaruukin masuunin tuotantokapasiteetin kasvu ilman lisäkonc-hankintoja
tai investointeja on lisännyt koko rautatehtaan kannattavuut­ta
ja sen voidaaii katsoa tulevan jo omiltaan toimeen. Rautaruukin kulu­van
vuoden tuotanto on jo kokonaisuudessaan myyty ja ensi vuodenkin
tuotannosta on myyty puolet — tästä 100,000 tonnia Neuvostoliittoon.
Rautaruukin tciid.-isaluoolhi Raa­hessa
on täliii hetl-.cllii työs.sä noin
1,000 henkilbii, joi.slfi lakcniui-spuo-
Kysymyksiä ja
vastauksia
lella noin CM) m tuct;mtopuok'lla .sa­man
verran. TaIvO.i aikana jatke­taan
valinisfotevia töitä .j.i eii.si ke­väänä
ryhdytään 2..')n0 -it.OOO mie­hen
voimalla leveällä rintamalla to­teuttamaan
Rautaruiikiii metallur-uisen
tehtaan toisen vaiheon.' Tm.-
000 tonnin terässulaton ja 300000 j
tonnin karkealevyvaissaainon raken- (
tamista. Maanraivaus- yin. töitä jat­ketaan
ja sitten ovat vuoro.s.sa pro-
.«o.ssirakennnkset. Torä.srjikentoiden
vlösvetäminen ja koneistojeir asen­nus
tapahtuu vuosina 1966—(37 ja
viimeksi niainitlun:i vuona lähtevät
uudet tuotantoosa.siot käyntiin.
jsesti vieläkin suuremmaksi kuin
mi.ssä nyt ollaan.
Erillise.s.sä rakeniu.kse.s.sa masuu-.
nin yhteyde.ssji oiv harkkovalimo,
missä kahdella nauhakoneella tuo­tanto
valetaan 40 Kilon painoisiksi
harkoiksi. Rautaharkot varastoidaan
varastoalueelle, missä kaksi pukki:
nosturia majijneettisrn nostimin huo­lehtii
tavaran siirtämisestä rautatie­vaunuihin
ja edeller-.i satamaan kul­jetettavaksi.
Rautaruukki ()y:ii masutinilaitos
käyttää vuosittain niaka-aineena
700.000 tonnia rautamalmia, mikä
vastaa maamme raiitakaivosten tuo­tantoa,
lukuun ottamatta sitä osaa.
ioka menee vientiin. Otanmäki Oy:n
kaivosten osuus tästä on 6.5% ja
Outokumpu Oy:n Kokkolan tehtai­den
3.')',.. Ihirkkoraiidan ohella ma-
MALMIA MYÖS RUOTSISTA"
Masuunin tuotannon noustua las^
kettua suuremmaksi tihliasi malmi
loppua; vaikka sitä olikin varastoi­t
u etukäteen runsaasti. Tämä johtui
siitä, että kotimaisten kaivosten —
nimenomaan Raajärven kaivoksen
— ituotanto oi ollut ehtinyt vielä
nousta riittävän suureksi. Rautamalg
mia jouduttiin hankkimaan ylimää-räisesti
Ruot.sis(a. Kun Raajärven
kaivos pääsee ' täyteen kapasiteetin
käyttöön,. On 'Rautaruukin masuu­nin
rautamalmin tarve tyydytetty.
Erikoismalmilaatuja tuodaan kui­tenkin
pieniä määriä myöhemmin­kin
Ruotsista ja Neuvostoliitosta.
Tuotannon nousu aiheutti myös
hetkellisesti pullonkaulan sintraa-mo.
ssa, mi.ssä kalkin avulla hieno­jakoinen
malmi cli rautarikaste
kuumennetaan ensin kovaksi levy­mäiseksi
siniteriksi, joka ennen ma­suuniin
kuljettamista : murskataan
pala.siksi. Slntraamossa jouduttiin
suorittamaan sintrausprose.ssia jou­duttavia
teknillisiä parannuksia
Sintraamon, joka on toistaiseksi mit-ta.
suhteiltaan Rautaruukin suurin
tehdasrakennus, vastaavana on in-sinööjn^
Kutilainen ja hänen neuvos­toliittolaisena
teknillisenä neuvon-
Mitä inuut 8mQv$,i
miiHtiiimiiiliiiiin
;V<EiI^eSLElIDEliLA QLI »lENflSTYSTA
. . . Olemme qiv^n varmoja siitä, että lohUpet^^enime on suurella
Ilolla ja, tyydytyksellä; seurannut lehtiliikkecmiri^ asioiden kehitystä t^-
män viime vuoden ajan. Heti vuoden alusta alko/^ripeä toiminta vuotiii-s
e i T ^ e i i k a a r a n ' hankkimiseksi jä sitten tätä "^uai-telua jatkettiiA pii­kin
kesää sellaisella tarmolla, että haastevyörymme lopputulos muodos­tui
suorastaan yllättäväksi ja niin rohkaisevaksi' e t t ä syksyn j a syj(sta\-
ven levitysiyntäyksen lopputulos on ylittänyt jopa 60-vuotisjuhlavuoden
saavutuksen, jota pidimme kiitettävän hyvänä. Ja aivan samatilaisella
ahkeruudella suoritettiin jouluilmoitusten hankinta. — ja kaiken lisäksi
tämän kirjoittaja ei muista y l i 25-vuotise)i toimittajauransa ajalta toista
sellaista vuotta, jolloin valtavan jouluruuhkan käsittely lehtipaiassa'il!r^ine
olisi ollut niin joustavaa ja kitkatonta: kuin juuri tänä vuonna. KäVitöh
kukkuraksi muutamia uusia kykyjä on yhtynyt meidän kirjeenvaitiiajd-joukkoomme,
joten suurella mielihyvällä olemme voineet täyttää t ä ^ ^h
lehden sivuja lukijain kynätuotteilla. — Työmies'Eteenpäin.
SUDlENJÄHEUYOSTOLIilON
KAUPPA KASVAA N. 15 PROS.
Suomen ja Neuvostoliiton vä­linen
sopimus ensi vuoden tavara- :
toimituksista allekirjoitettiin vii­me
viikon perjantaina Helsingis­sä.
Suomen puolesta sopimuksen:.
allekirjoitti ulkoministeri Ahti
Karjalainen ja Neuvostoliiton
puolesta ulkomaankauppaministe­ri
N. S. Patolltshev.''
Suomen ja Neuvostoliiton kaup-'
pavaihto kasvaa ensi vuonna n.-^;.
j vonut koko edellä. hiainitun valta­van
tarvikemäärän ja ihmi.styövöi-
Rautaruukilla «n jalostuslaitosten käyttöä, rakentamista ja asen
antajanaan on toiminut insinööri V. ]
Ivanov.
tami.sta taidolla ja: tarmolla. Työ on
ollut mitä vaativin. Rautaruukin pal­veluksessa
olevista vain harvalla on
62 MKTRIit K O R K E . \ MASUlJNI
Rautaruukki O V M ma.suunilaitok-
.sen ihmeen sydämenä on - masuuni
(eräänlainen uuni), jonka korkcu.^
vhteyde.s.sä myös oma laboratorio, , . .... ^. . • . , . ,
mi.ssä yli 30 kemistiä ja laboranttia i vaativin. Kauta^^^
suorittaa lisensiaatti Sjöbergin joh , , , ,,.
dolla raaka-aineiden ja valmiiden 1 ° " " * ^pkfmusta rautateollisuudessa
tuotteiden jatkuvau ji^
tutkimi.sta [kuin teollisuuden palyeluksessa.
Niinpä koulutusta on ollut järjestet-.
täväJaaja.s.samitä.s,sa sekä tehtaan
omassa piiri.ssä Vitä ulkomailla,
,nv.v,.., -n e,. —" -
kin voiiiialallos luodaii .sähköä yli ; keimmal Icknikol ovat saanecl Ncu- kon(.D.,i.ikouhi mislä
o,„a„ , a , „ . , . „ m m.|jo„„aa kn. w a , . : vos.o,ii,„.sa puolen vuode,, ko„l„. liri ii^ a.
ensi keväänä. Erityi.sesti oh koros-i
ieltava että lakennusolosuhteet
Sintraamon, masuunin ja harkko-!
sunnista saadaan vuodessa 140.000 j ^ ' " ' * ' " * ' " o.sastopäälUkkönä toimii in-tonnia
kuonaa, iiiikä jalostetaan ja [«'"ööri M. Memimics. Mainitta­koon,
että kaikkien näiden tuotan-1
lolaitosten Johtohenkilöt sekä tär-tituntia.
mikä mvvdään Imatran " » ^ s e n sikäläisissä rauta- ja teiä.s-
Voima 0y:lle ja Raahen kaupun«il-i'ahtaissa. .
ALKUAINEET'
Kysymys: .Asumme pikki;k;ii!!)p;i
in-sii. .joiik;i väkiluku o;t 2.r)00
•\;uipi);il;i:-sa oli valtiuislon . v;ialit.
Knneii .s.'iiv;il äänestää kaikki veron-makviij;
il. mirta nyt käiinneUiin sa­mat
honkilot takaisin äiin-j.stypai- . . - . , . .
koilta jos hfillä ci ollul Canadan,on 62 metriä, halkaisija 7.2 metriä los.s;, laakaaineona Marraskuun i'"''kenniisten. )oiden yhteinen
loppuun mennessä KautahuikkJ oli I »O"-»»» kuutiometriä, v a i - r ' ^
tuottanut Jo 100 0(;o tonnia, mikä
vietiin välittömästi ulkomaille.
le. llaikkoiaudan tuotanto myydään
ulkomaille siksi kunnes sitä ruve­taan
käyttämään omassa turässula- Rautaruukin
;<ansal;;;s:p:iper(.'ita.. Ky.sy.mys on yk
;inoni;i;in täiiiäii kauppalan • kiiiUKiI
Iisvaalrasicist;i. ll:iliiaism .tietaa. sa:i
{ v:itko kaikki veronmaKsiijat ähnes
: läii kunnallisvaaleissa? — A.K.
Vastaus: Lain mukaan on ainoas­taan
Canadassa syntyneillä ja Ga-
! nadan kansalaisoikeudet (k:insa- .
i laispaperi') saaneilla varniiinak.ia--
i j i l l a oikeus äänestää kunnallisvaa-
I lensa. Sekaannusta liissä asi;issa ai­heuttaa
ilmeisesti se. että joitakin
oikansalaisia on edesmenneinä vuo
<ina oiettu kunnallisiin äiine.-itys-.
I liietteloiliin ja he ovat voineet ää
i nestääxin. .Mutta Inin mukaan ei
j kaM-alai.-iiiri ei ole iiiiinoikvuUa
• sen paremmin kunnallisissa kuin
' muissakaan' vaaleis.sa.
ija hyötytilavuus 1,0;« kuutiomet­riä.
Masuuni läinmi'etäiin 1.000-a.'>-
teisella ilmalla ja täytetään yläpääs­tä
tarkoin annost'.'tluna koksilla j;i
rautamalmilla eli sintterilla. Syntyy
palamisprosessi, jo.ssa koksin hiili
vhtyy malmin happeen ja prosessin
tulok.sena On sulaa m.italafosforisfa
teräsraakarautaa. .Masuunissa voi-daan'valmistaa
muitakin rautalaa-'
luja, mm. valimorautaa. Sula rauta-tasketaanmasuunisia
Joka 3 tun-,
liin väliajoin noin 200—300 tonnin ;
erin, minkä mukana seuraa nointJO;
tonnia . suojaavaa kuonaa, .suuiiin !
senkkavaunuihin, joilla .sula raiilaj
kuljetetaan edell- en harkkovaji-moon.
KAIKKI TÄMÄ TAPAHTUI
JOUUINA
Joulunti V.800 kruunattiin
Kaarle Suun" Keisonksi. .
Rautaruukin työmaalla ovat olleet
tuoumtolaitosten ja rhm. teräsra-
Ijj.,.; kenteita on jouduttu asentamaan
korkealla ja liikuteltavat
mistuminen on v:.atinut valtavan ' « ^ « ' t o"*-"^ < P»''^'^*^"»^'^^'"'-
määrän rakennu.starvikkeita, kuten, ^utta Rautaruukin
8.'-,,000 kuutiometriä betonia, 4.8OO' työntekijäjoukko työmiehe.stä insi-tonnia
teräsbetoni:.. 3 2 biljoonaa "-^t» o^^^^t"""»'^•••"^'"•''s-tiiltä,
terä.srakenteita U.rm tonnia. [»^ f PC"»"'"''^- kasvamis- ja veny-koneita
ja laitteita 13,000 tonnia se
.JouIijooltDno V. 1267 sur-mottiin
Robin Hood,
keskiojon romonttinen
toovoritori;jj
Toiseno )0(i!u-paivona
v. 18S3
raivo5iiJew
Yorkissa voHovo
tulipalo,
T E K M I X I S I A I'AKANNUKSIA
Masuunin läpäisykyvyn nou.su on
j i i u r i iiihettanilt hämnijistyttävän
^ korkeitaV tuotantolukuja. Alustavis-
.«a suuhiiitelmi.s.sa liiskettiin. että 1,-
033 kuutiometrin aiasuuninyuoio-kausitubtanto
on 1,000—1.500 ton-
; nia, mikä edellytti 350,000 tonnin
viiosituotaritoa. Neuvostoliittolai.S:
j Ien asiantunti joiden kanssa käyty-
1 ien neuvottelujen perusteella las-
Aino ja Gunnar GustaT.sonToron- ; ketliin vielä rakennusvaiheen alus-to.
sla ovat jouluvierailuUa poikan."3a j sa, että käyttökokemuksen Jälkeen
Geoige Gu.staf.sonin pcihecs.sa Wah- i masuunin tuotantotulos nousisi vuo-napitacssa.
Toivotamme haaskaa lo- 1 dcs.sii 450,000 tonniin. Mutta, rakcn-maa
ja hyvaa Ijiihrokclia taalla poh-, pusvaiheen aikana jatkettiin jo
joi.svs.sa lomailoville. .suunnitteluvaiheessa: aloitettuja tek- i
. - . p;,i-aiinuksia masuunin ko-
CANADA VOISI AUTTAA ' Mfstoon.
I • • . <• "... ••• . .. i .
I Teidän ja meidän j
I kotiveräiältä i
Tbiseno )Oulupai'AJna v. 1780
syttyi Lontoossa kopino,joko
oli pakko tukahduttaa va
100.000 sotilaor) voimorla.
i jo voittonsa kynnyk-sello,
joko sitten varmisti
tiänen voitansa Kuubalta
nsimmaisena
loulupaivopg
voUon solmia
rouho Napole­onin
kanssa,
losta tuolloin
tuli cnyos Italian
kunr "
Selvää. 0(1, cllä .Yhdysvalluin
a.soma oti krjliittymii.ssä kostä-mättcimäksi
Elolä-VJotnami.s.sa.
"Aseilla puliumalVa" ci enää
ratkaista Ke,n paremmin .Etelä-
Vietnamin :pulmaa kuin mitään
muitakaan .on^fcl m ia. Ainoana
ulospääsytienä näyttää siis ole­van,
kuten ClA:n huippusalai­sessa
asia k i rj assa kin. my cin net­tiin
viime syksynä, sodan lo-pellaminen
" neuvottelupöydän
ääressä.
Täs.sä tilantee.ssa voisi Cana­da
olla suurena apuna., ei vain
maailman rauhalle ja Vietna­min
. turvallisuudelle,. :v.':an
myös Yiulysvaltain valtiolle ja,
känsälle. Vuonna 19r)4 pidetyn
Geneven konferen.ssin muodos­taman
kan.sainvälisen valvon-lakomi-
ssionin yhtenä jä.sen-maana
(toiset jäsenmaat ovat
Intia ja Puola) sekä Yhdysval­tain
ystävällisenä naapurina,
Canadan- julkinen ja johdon­mukainen
esiintyminen Etelä-
Vietnamin on^'elman rauhan­omaisen
ratkaisun puolesta
vaikuttaisi, varmasti myöntei­sellä
lavalla Washin(^floniin.
Meidiin lehtemme Vapaus
liittyykin puoltvslaan: muihin
hyvää 1 a rk oi t ta vi i n' ca n a d a 1 a i s-piireihin,
jotka toivovat, eitä
Ottawa loleullaisi tässä yhtey­dessä
jouluajan "hyvän läh­dön"
.sanomaa ryhtymällä päät­täviin
toimenpiteisiin Etelä-
Vietnamin sotatoimien lopetta­miseksi
neuvotteluratkaisun
pohjalla.
y i J OMOrU.STEN !
Masuuni käynnisiettim elokuun |
alussa ja ensimmäinen raudanlasku I
löulijnn V 18b^
oloiHi Jules
Verne rnsim-maiiPt,
ro-moaninso
Mrjoittomisen
Joulunpv.
iai8 louicttiin ensimmäisen
kpfrtin loululaiilu fitille
Mudit, Reiligeftochl'
(Jouluyö, jiihlay.o).
kä tulenkestävää materiaalia 12,800
tonnia. Näitä matcriaalimääriä on
ollut liikuttelemassa ja käsittele­mässä
koneiden ohella suuret mää­rät
ihmisiä. Kun ottaa huomioon
myös rakennuspuolella olleet, on
Rautaruukin keskimääräinen työvoi-jma'
ollut 1962 — .500. 1963 — 1.300
i ia kuluvana vuonna 1,500 työnteki-j
Jää. Vuonna 1963 työntekijäin huip-j
puluku oli lähes 2.000.
Sintraamon. masuunin ja harkko-
: valimon suunnittelut-on suorittanut
I neuvostoliittolainen metallurgian
! puunnitteluelin Gibromez. Tulen-
1 kestävän materiaalin, tei;äsraken-i
teet ja pääkoneistot on toimittanut
I neuvostoliittolainen vienti- ja tuon-tiyhtymä
V/O Tjazhpromexport.
Tämän li.säksi erilaisiin yksityis-suunnittehiihin
ja alikonetoimituk-s
i in on o.sallistunut 23 kotimaista
firmaa. Rakennus- ja asennusura-koitsijoina
on toiminut 17 kotimais­ta
firmaa. Täten Rautaruukin työ­maa
on antanut paljon tilauksia ja
työtilaisuuksia muullekin kotimain
.«elle metalliteollisuudelle ja yritte­liäisyydelle.
V A A T I V A TEHTÄVÄ
Tätä valtavaa kokonaistyömaata
on hallinnut Rautaruukki Oy itse.
Se on suunnitellut, johtanut ja val-miskykyä.
Neuvostoliittolaisia insinöörejä,
teknikoita ja asiantuntijoita on ollut
Rautaruukin työmaalla ^'hteensä
noin 60. Heistä 30 työskenteli suo­malaisten
koulutt-.ijina ja apuna
a.sennusvaiheessa insinööri J. Ste
panskin johdolla. Käynnistysvai­heen
aikana viimeisen puolen vuo-
.ien aikana heitä on ollut suomalais­ten
apuna noin 30 pääinsinööri D.
Oreshkinin johdolla. Rautaruukin
tehtaan paikallisena Johtajana on
toiminut ja toimii edelleenkin yli
insinööri T. Härkönen. Tällä het­kellä
neuvostoliittolaisia asiantun­tijoita
on vielä Raahessa noin 25,
mutta pian he rupeavat palaamaan
takaisin kotimaahansa viimeiset
ehkä ensi keväänä.
15; prosentilla siitä mitä sopimuk­senmukaisen
kauppavaihdon
tänä vuonna olla. Kun tämän vuo­den
kauppavaihdon arvoksi 'iifi-..
kettlin vuosisopimuksen mul|:aaiii.
noin 1 miljardia Suomen mark»
kaa^ ensi vuoden sopimus f;d^:,
lyttää noin 1,1,5 miljardin mar;
kan kauppavaihtoa. ,
Tämä nyt voimassa olevan Vii-Si-vuoMssopimuskauden
: viimeinen
v'uosisopimu.s merkitsee melk^l^sta
lisäystä koneiden ja laitteiden tuon­nissa
Neuvostoliitosta. Samoin'*k'^^-
vaa nestemäi.slen polttoaineitfeh
iuonti (j^myös metallien ja raaka­puun
tuonti. '•' .v/iM
Viennin puolella taas on sovittu
•>hi viisivuoti.ssopimuksen yhden jia-perikoneyk.
sikön toimittamisesta,
liaivojen rak6nnuk.sessa täytetään
loppuosa voimassa olevan viisi«\ib-
Jssopimuksentoimituk.sista eli ra­kennetaan
aluksia hiukan enemmän
\uin tänä vuonna. Muut metallltööl
lisuuden toimitukset pysyvät suuri-nilleen
.samalla tasolla kuin täftian
vuoöen aikanakin.' Uutena ryhmänä
on vientiin tullut harkkorauta, jota
Rautaruukki on alkanut tuottaa' '
Maataloustuotteiden vienti lulee
iisääntymään melkoisesti, sillä-ensi
vuonna viedään sopimuksen» ona-kaan
maataloustuotteita enciÄm^
icuin tämän vuoden aikana, jolloiti
näiden tuotteiden vienti on 'ollilt
jo poikkeuksellisen runsasta-se^
erillis-sopimuksen puitteissa, jonha
tasavallan presidentti teki käydes­sään
vuoden alussa NeuvostoliitOB-Puunjalostustuotteiden
vienti fl-sääntyy
ja samoin tekstiilituottoi-
' Vastuu kaikissa tärkeissä "tek:-
nillisis.sä kysymyksissä on ollut
tähän asti neuvostoliittolaisten,
mutta nyt se on siirtymässä suo­malaisten
harteille. Rautaruukin
henkilöstön merkittävä kouluun-tumlnen
uusiin tehtäviin on rat­kaisevasti
johtunut siitä, että neu­vostoliittolaisten
ja suomalaisten
ke.sken syntyi alusta alkaen kiin­teä,
tasa-ar>'oincn ja^uottamuk-scilinen
yhteistyö, mika on jatku­nut
loppuun asti. Tämä on taan­nut
jättiläisurakan menestykselli­sen
toteutumisen.
den vienti ikasvaa noin kolminker­taiseksi
nykyisestään. /
Ruplasaldo, joka tähän saakka on
ollut kauppasopimusten solmimis^-
sa painolastina, on nyt hävinnyt jia
saldo on nykyisin tasapainossa nii/^,
e t t ä ensi vuoden kauppa voidaan
tasapainoittaa ilman aikaisempien
vuosien ruplaylijäämää. *
Ulkoministeri Ahti Karjalainän
" I Ja samoin ulkomaankauppamini&ti&r
ri Palolitshev totesivat allekirjot-tustilaisuudessa
pitämissään, pi|-
heissa, että .kauppasopimus oif^ syri-tynyt
lyhyessä ajassa varsin vaiyai-tomasti.
Tämä on merkki siitä, ett|i
molemmin puolin tunnetaan toisen
maan tarpeet ja toimitusedellytyl^-
set sekä luotetaan toinen toisiinsa.
Erikoisesti molemmat puhujat kq-rostivat
sitä, että kauppavaihdoh
edelleen suurentamiseen ovat hyvät
edellytykset olemassa. Tuontia, yo
daan vielä nykyisestään lisätä'fta
jonkin koneiden ja laitteiden'!'iyli-mässä
ja samoin Suomesta löjftyy
monia tuotteita, joille Neuvostolii­tossa
on markkinoita. * '
Tiiafkäa Vapaus!
PÄIVÄN PAKINA
JYMÄYTTÄMINEN El OLE HELPPOA
.los esimerkiksi meiltä Canadan
asukkailla kysyttäisiin, että ketkä
meistä eanadalaisista tuntevat par-hailL-
n .Suomen asioita, niin ku­kaan
ei moittisi meitä liialli.sesta
omahyväisyydestä vaikka sanoisiin
me, että kaikista puutteellisiiiik-
,,sista huolimatta uskomme, jotta
me, Canadan suomalaiset yleensä,
tiedämme ..Suomesta;^.ainakin vä­hän
enemmän kuin: muuVcanaila
laisot '
Ja Jo.v ky.syttäisiin, että ketkä
meistä Canadan asukkaista iMute
vat parhaiten l'ohjois-Euioopan
eri maiden — Suomen, Norjan,
Tanskan tai Ruotsin — asioista,
niin siihenkin voisimme kaiketi
vastata osapuilleen samalla tavalla
Tästä seuraa luultavasti, jos ha-liiaininc
olla Johdonmukaisia,
myös se, että afrikkalaiset tietävät
loppujen lopuksi vähän eiieininäii
Afrikan maiden asioista kuin mui­den
maanosien asukkaat ja kan.sa-kunnat.
Mutta siitä huolimatta eräs to-rontolainen
päivälehti, mikäv 011
kieltäytynyt kunniallisen työehto­sopimuksen
allekirjoittamisesta
kirjallajainsa kanssa vielä tässä
Joulun eli "hyvän tahdon" juhlan
allakin, yrittää väellä Ja voimalla
väittää meille eanadalaisille, että
belgialaisten laskuvarjojääkärien
oli mentävä Moise Tshomben.palk
kasolurien avuksi mm. siksir"kun
afrikkalaiset yleensä eivät tiedä
yhtään sen paiennnin kuin konf,'o
laiset itsekään, mikä on heille
eduksi ja mikä ei! -
Kaikkein kitmtnallisinla on kni
tonkhi tässä yhteyde.ssä ko. toron-tolaislehden
vätystely siitä että
belgialaisilla Ja amerikkalaisilla
oli muka oikeus sekaantua Kongon
sisäisiin asioihin siellä olevien
valkoihoisteh "turvallisuuden" ta­kia.
Kulon on aikaisemmin sanot­tu,
meidän lehtemme Ja allckir-
Joiltanui- sen mukana, vastustaa
kaikonlaista ihmistappoa huoli­malta
siitäini.ssä se tapahtuu. Tä­m
ä koskee iiiiii Joidenkin kymme­nien
valkoihoisien kuin tuhansien
tummaihoisten "kapinallistenkin"
tappamista Stanleyvillen opera-lion
yhteydessä. •'
Mutta Jos nyt. hyväk.syttäisiin
Wasliingtonin "periaate", että
valkoihoisten "liirvallisims" oi^
keutti valkoihoisten St-iinleyvil-leen
tekemän sotilasopcration, sil­loin
olisi tietysti tämän saman
tien hyväksyttävä sekin, että tum­maihoisilla
_afrikkalaiskansoilla on
oikeus läheFtää rankaisujoukkuei-taan
Mississippin osavaltioon Yh­dysvalloissa,
missä neekerien hen­ki
on alinomaa vaara.s.sa.
Mutta koska epäilemme, e t t ä'
Washington cl tällaista esitystä
hyväksyisi, • n i in silloin on kaike­ti
turhaa tekopyhyyttä valittaa
siitä, jos afrikkalaismaat eivät
liioin hyväksy valkoihoisten so-:
tila.soperatioita Kongossa.
.Ja mitä afrikkalaismaat sitten
ovat esim. YKn istunnossa .Stan-
Icyvilleen .^tehdystä hyökkäyksestä
sanoneet?
Tässä on lyhyesti muutamia esi­merkkejä:
Canadan si.sar-dominioni (ihana:
ulkovallat (Belgia ja USA) ovat'
vaarantaneet Kongon yhtenäisyyt­tä,
alueellista eheyttä ja poliit­tista
itsenäisyyttä . . .
Sudan: Kongon voi parantaa
vain itse Afrikka. Se ei tarvitse
ulkomaalaisia noitalääkärcitä.
Kongon tasavalta: Stanleyvillen
operation inhimillisyytjväitcs oli
pelkkä tekosyy.
Guinea: Älkää vaivatko meitä
kommunismin tai antikommunis­min
kuluneilla lauseparsilla. Mitä
on tapahtumassa Stanleyvillessa ja
Kongossa yleensä, on kansallis­mielisten
laLstelua Leopoldvilleen
nosteltua hallitusta vastaan.
Mali: Se väkivaltatoimenpide,
mihin USAn ja Belgian hallitukset
ovat_jyyllistyneet, on terävä tais­teluhaaste
OAU:lle (Afrikan inai
den yhtertttsyysiärjestölle).
Algcriaj Yhdysvaltain Ja Bel­gian
suorittamaa hyökkäystä Kon­gon
kansaa vastaan on pidetty
koko Afrikan mantereella hyök­käyksenä
meidän kunniaamme
vastaan sekä välittömänä vaarana
meidän itsenäisyydellemme ja tur­vallisuudellemme.
Vhilistyncet Arabitasavallat:
Kaikki maat tietävät mitkä maat
ovat sekaantuneet Kongon sisäi­siin
asioihin.
Kenia: Stanleyvillen hyökkäys
oli kohokohta Järjestelmälliselle
ja pitkäaikaiselle sekaantumiselle
Kongossa Belgian jalousetujen
puolesta, mitkä liittyvät maan
suuriin niineraalirikkauksiin . . .
Me emme hyväksy Yhdysvaltain
menettelytapaa kukistaa hallituk­sia,
Jotka eivät ole enää myötä­mielisiä
sen (USAn> ohjelmille.
Keski-Af r i k an Tasavalta: Keski
.\frikan kansallismieliset surevalt
tällä kertaa Kongossa kuollei^{(|pi(-
kulaisiamme. >
Burnndi: Kongon historia osoi^
laa, että suurin osa Kongon jon-nettomuuksista
johtuu ameriltkaV;
laisten .;tDiinenpiteistä. J
Uganda: Uganda on voimakkaas­ti
sitä mieltä, että (Kongon) i^^
terventioniin on suhj^ilduttafa af-vostellen,
ja että se on oikeassa
paikassa paljastettava. *
Tansania: Monet kansat pitävät
Tshomben hallituk.sen laillisuut^i
kyseenalaisena ja se on myös p«-
russyy Kongon levottomuuksiin jp
sisällissotaan. J
Marokko: Afrikkalaiset ovat
huolissaan palkkasoturien paikal
la olo.sta . . .
Mikäli siis voimme olettaa, ett^
afrikkalaiset tietävät vähän enem­män
kuin muut ihmiset Afrikan
asioista, kuten pohjoiseurooppa­laiset
tietävät sikäläisistä asioista,
niin silloin emme voi muuta^kuiif)
ihmetellä niitä, jotka kuulevat vie­lä
nytkin että entisillä ja nykyi­sillä
siirtomaavoudeillc on muka
oikeus tehdä "mitä tahtovat" Kon­gossa,
kunhan vain keksivät jot^'-
kunlaisia verukkeita pitkätukkais­ten
jymiiyttämiseksl. : -S-'
Kän.säkoura.