Vapaus, February 12, 1953

              uiou
WJ6
pyykkikori!
»iJita vana.}
rniitiire
6812
olitautien
mm
ROAD
lassa)
ONT.
mmit:
E T :
Kansat voivat däa keslmäm ^mimt'^m;:^:J:T^..u.i,
Rikoslain mttatosehdph^ yo. 93 kohdistau^yöväi^a ^ ä a ^ «.
non rt
;AN£RS
TAILOBS
vaaren
mukana oHut kertoo mitä kaikkea hän
flä näd ja kuinka hävityistyötä tehtiin
iiidisiriallstin vuoden 1952 n n -
239: ja tämän vuodeÄ 17.
jnlkaistnjen niinimerk-
BTennon valheeUisten j a ndhin-istavajalttri
uin periustaniattonfliin Sndfmen
'eemme huole ijö-aäöita ja sötaktttriaiiksla kos-aan
kuuta kirioitusien johdosta ön
Elän. Kaapuni
nhelin GE.'
Iihelin GE.
i^ösillaUa)
säilytys.
K I I T OS
DING
ito. Ontario
N
les..
ori H O 5464
mreact Ave.
12, Ontazlo
laidomnie täten lausua sydä-
Mjffiset kiitokset teiUe Westers
^^ätoiset sUtä. tosiyllätyksestä,
^ järjestitte meille. :
&umet kiitokset niistä kau­la
Ja arvokkaista lahjplsta. K i i -
fllan tarjoilusta monine: siherk-leen
ja kauniista löulufesityk-
]Parhaimmat kiitokset hom-alkuunpanijoille,
lahjan ke-le
ja mr. ja mrs. Rannalle,
am kodissa tämän yllätysillan
sskasti vietimme. ,"
Saadlle teille tuhannet. kUtpk-ome
tästä mieleenpainuvasta i L
ila. Myös haluamme sydämelli-jildittää
niitä, jotka ovat muis-it
meitä arvokkain lahjoin
limme.
^ÖMKI J A J O U K O L A H T I
ffebsters Comers, B. C .
[YYNTIÄ
issa.
lAT.
jkkaa ja noin
Inen palvelus,
iä. Soittakaa
eräs_ Suomen sotien rintamamies
lähettänyt lehtemme jnlkalstavak-
^ seuraäTOn
y^'OKii% oikovan västihekirjol-ttiksen.
Kuillehan sinä Pehnö, kun shiä p i i -
hiit SiiÖmen kuorittamista sotakbr-yauksista,
että ne."olivat'ryöstösaalis
VenäjäUe", niin olitko koskaan tullut
ajatelleeksi, mitä Suomen ja sen ison
liittolaisen Saksan armeijat tekivät
Karjalassa?
Tiesdän kertoa siitä jotakin, sillä
olin omin silmin näkemässä, koska
kuuluin suomalaiseen valloitusarmei-jäari.
O l s i tietenkin mahdottomuus
hietella kaikkia niitä konnan ja tuho­laisen
töitä, mitä Suomen ja Saksan
armeijat tekivät Venäjän alueella so.;
tavuosien aikana. Kerron tässä kui­tenkin
muutaman esimerkin raukka­maisuudesta,
jota kohdistettiin pai­kallista
väestöä kohtaan; , ,
Aunuksessa ja sen ympäristössä Or
Iin m.m. Makrla-nimisessä kylässä.
Joihon pysähdyttiin pariksi päiväksi
lepäämään. Kierrellessärii ympäri
SUKULAISINA J A YÖTÄVINÄ TOIVOTAMME
T E I L L E ONNEA
; TÄYTTÄESSi^
Myös onnea AGDÄ KIVEN syntymäpäivälle
Maria Lehto
Meeri ja Joonas K i v i
Aune ja Niilo Lehto
Helmi, Ida ja Heino Lehto
Toini ja Täinö Lehto
Mr. ja mrs. -VVIlliam Aho
Ma ja Vick Nordlund
Edla ja Matti Mäkelä
Ate, LiU ja Donald Wähämaa
Linnea ja Sven Rautio
Tyyne ja Heru^r Kangas
Toini j a Jussi Kangas
Fanny ja George Kyllönen
Helien ja B i l l Sundholm
Aili, Urho ja Nancy Jokinen
Sanni Ehtamo \ ,
Emmi ja Hans Suomala
Kerttu ja Erkki Kangas
Tilda ja Jack MännLstö
Sudbury, Ontario, hebnikuun 5 pnä 1953
K I I T O S
Parhaimmat kiitokset sukulaisille ja tuttaville siitä tosiyllätyk­sestä
jonka järjestitte sjmtymäpäiviemmiB johdosta kotiimme hel-nukuun
5 päivänä 1953.
Kiitos rahalahjasta jonka jätitte ja herkullisesta kahvipöydästä.
Kiitos alkuunpanijoille j a illan emärmille kahvitarjoilusta.
Kiitos kaikille jotka ottivat osaa, vaan eivät voineet saapua.
'Kiitollisuudella teitä muistamme,
AGDA JA TOIVO KIVI
Ontario
Aina tervetullein
ia Suomessa
on
A L
HSITTE?
kkokivut
i, reumaa
alle, oikealla
a katkeraa
j a huimai
[naalista
TREA'
enimmiltä
äti ensimmäin
i ainoastaan
LUASSA
V E
ONTABt
TA" PAKETTI ~ 99JS6
|^^o?aa kahvia, 4 paunaa
1 pauna luumuja; 3—
unssin pakettia makeata
^ paunaa kakao-
!«• 100 Chesterfield savuket-yf'.
2 paria Nylon-sukkia
I (TOn 10)
Kokonalsp. 12 pannaa.
. "r»" PAKETTI ~ ssas
^ pannaa kahvia: 6—5»4
BH, . pakettia . makeata
?**lta: 2 - 4 unssin paket-
Rose teetä: 1 p a -
nilkkoihin, laJ , ^ C " PAKETTI — $5.95
«n, tai tuntua *^Wunaa kahvia; 2 paunaa .
i i . a l l a , s e l ^ fc^l-U unssin p S
ainoa MEAÖ «»^attuja hedeUniä; 1 pau­na
ja käyttäm ^luumuja; VA. m^sla k a -
i ainoastaan^ 40 Chesterfield savu­ksenne
mukai3^««a.
Kokonalsp. 8 pannaa. _
Valittavaksenne kolme paket­tia,
joissa on vähissä olevia ta-
: varoita: hedelmiä, kahvia, kaa­kaota,
savukkeita ja nylon-sukkia.
Nopea tiedoitus . . . pikainen perille-toimitus
varastosta meren takana.
TulU kuuluu hintaan. Parham va­likoima
ruokatavaroita.
Vakuumipakkaus peltikannuissa._Te-räsvyöteinen
pahvilaatikko. Saas-g
K c a ä ostoä« 3a p o s t i t t e m i s^
Täydellinen lähetyskontrolli. S ^
tatoa laadun ja perilletoimituksen.
Sisältö ja hinnat voivat muuttua.
• Matkustakaa Suomeen
"Säästämiskautena
GRISHOLMISSA tai
STOGKHOLMISSA
Tliäthoitmkama älIt«äk eas"tiaamnife heltä tai
SWEDISH AMERICAN LINE
Union Ban« Bldff.
Calgary, Alte. £.n>aiips Sq. 470 Main St.
Winnlpey, Man.
71 Upper W»ter St. HaUfax, SS
päiväii aikana pTStäiyaytti erääsfeen
sutoreeii räkeääiifcöeeiil^ Blsälle men­tyäni
havaitsin sen öä^Vetatai. L^tiniä
ei kuitenkaan näkyn^yt. satuin
paämaah « ä ä n nalien. Joka o l i «vielä
säUynyt Vahgltsema^^^^ Häheltä sain'
kuuna, että räkehnus; oli kpuioosin
navetta. jbSsa oU oriut ^5 läimää';
niutta sah^iaifeet t>L-rat taiiE^neöt ja
korjanxieet pois ne Nainen
vaUti, ettei l a p s i ^ ollut
eiiää mailtoä niöneeix viikkobh, dkä
päijöri muutakaan ruo^^^ Erääsiä
toisessa kylässä liäin Äfesaläisetf
kuorrna-äu£6h äjavän erään taion p i -
'haah ja siinä fciilleidto Mesteri m^^
hevännaivettään. Sieltä alkoi ku^^
sian Kiljumista j a pian ilrheiäbyivät
saksalaiiset vetäen sikaa takajalbifitäi
veren puiputeäsa sian kurkusta. Lii­kuttavinta
oli se, kun äiti kahden
lapseiisa karissa istui rapiiillä ja i t ­kien
huusi suömeH kielellä: 'älkää
viekö meidän äinöaä jälelä olevaa'
sikaamme".
Tällä tavalla -ryöstettiin ja hävitet­tiin
ensiksi kafjä j a sitten kaikid nauu
tnikä suinkin sotarosvbille kelpasi/
aina samooaareista (te^keittlÖistäX
lähtien. Asukkaiden enemiriistö pan­tiin
keskitysleireihin, missä vartijat
harjoittivat Iheitä kohtaan kaikenlais­ta
raakuutta,
Haliiari tässä iriyöskin huomauttaa
Fennolle, että Neuvostoliitolle niaksoi
myöskin jonkin' verran Muurmannin
rautatfen katiuilseminen, siltojen rä­jäyttäminen
j a muut tffiopärtiölden
tekemät käuhuntyöt kaukana'^ flnta^
man takana. Monessa; tajJauksp
liämä partiot liikkuivkt polttaen Slyil-li-
ihmislä asuntojensa mukana ja
muuten tuhoten j a täp^en. Näistä
urotöistä sitten lyötiin Mannerhei­min
risti rintaan.
Lienee tarpeetonta laajemmin se­lostaa
Karjalassa suoritettua ryöstö­jä
hävitystoimintaä, iillä silhten 6ri
Fennolla mainio tilälsiius tutustua,
harikkimalla luettavakseen, vaikkapa
"HakkapelUtan" tai "Rintamamies"-
lehden spdajnLaikaisiä numerolta, t ai
yleensä Suomen sodäiiäikaista lehdis­töä.
Niillä on historiallinen todistus­voima
siitä, kuka oU hyökkääjä, sillä
useat kirjoitukset oyat valokuvien
kanssa vahvistettu^ kuten Hitlerin,
Mannerheimin, (R<ytin jia Tannerin
yhteiset kekkerit "HakkapeUttas^"
Mannerheiinin täyttänsä: 75 vuotta.
Kirjoituksessaan Suomen sota
saksalaisia vastaan" juÄeaa iPenno
sanoa: "Kun sitten Venäjä toisen
kerran hyökkäsi Suomen Idnjppuun
kesällä v. 1941.. . " V o i sinUa; histo­rian
väärentäjä! MIsIÄ Hitler tiesi
kesäkuun 22 pnä aloittaessaan !byök-käyksen
Venäjällä, julistaa Sttomen
liittolaisekseen. Sii|ä että isalaiset
sopimukset oli tehty aikaisemmin ja
siitä että saJtsalaisia joukkoja oli sa­laisesti
Suomen läpikuljettamisen n i ­missä
keskitetty CPotojois-Suomeen ja
saksalaisia lentovoimia Etelä-Siiomen
lentokentille, mistä ne heti aloltti-vvat
hyökkäyksen Kronstadtia vas­taan.
Samaan aikaan Saksan pom-mittajakbneet
aloittivat Pohjois­suomen
lentokentiltä käsin Muur­mannin
rautatien pommittamisen.
Palvelin sodan alussa ihnavoimissa,
niistä myöHemmin sihrettiln maavol-ni'en
täydennysjoukkoihin,, joten tie­dän
asioista Jotakin, enkä pifliele
puita j a heniä kuten Penno tekee.
Mistä sitten Fenno -voi hakea todis­tukset
slUe, eUä "talvisodan" aikaisia
"Mainil^n laukauksia" ei amniuttu
suomalaisten tomesta? Hälöan va­laista
hiukan sitäkin asiaa, Syys­kuussa
1941 yUtlnune rajan Kivenna­valla,
4 km:n päässä m i n i l a s t a ja t u -
linune suurkaljalan kylään Venäjän
puolelle. Asetuimme asemiin noin
kUometrin päähän Rajajoesta. M a i -
nilan kylä oU oikeaUa puolellamme.
Katselimme sieltä kiikarilla Lenln-
CTada. kuten Mooses luvattua maa-te
Sinne tuli myöskin tiekomppanla,
Bvsbyttäen ruokapaikkansa aivan R a ­jajoen
vierelle. Kävin feieM useina
ntoina ja erään kerran tuli keskuste­l
u niistä kuuluisista M^inilan lau­kauksista.
Keskusteluun Mkaantu'
eräs ts^kimies, kertoen olmransa yks
niistä miehistä. Jotka nuo laukaukset
ampui «synkästä kuusikosta". Sain
myöhemmin tietää tämän miehen o l ­leen
kotoirin Kuortaneeita. Hänen
myöhäfsemmlstiä väöieistJsan en t i e ­dä,
mutta luulen, että hänet " r l s t i l n -
nauUttlin", kuten kaikki nnratkln to­tuuden
puhujat suomessa aodan a i -
i l M
Cart EricK$oit BÖtliIt ISdfiuabybta,.
B.C.. tkt eaitädataSAU «aiätdjlstton
mäkaiia jciilukirasia fViOdsstt pi-de^
ssa Kansoin eaabalfk(»l8ies-L
äb^tnnnt S^näuiä«fa& Jii ^oittnep
ediistdäOiD. loIsS» IkäiT miaittoA^
setmiava^ tajpäan:'-. :
Koiinimnen^^k^
.ifcU älSanä' teijäiipe y l l a ^
(ra. ^ l i n l u t s a l l i t a ^^
; : ^ e n s Ä a i ä i ^ i iJltiiineiidtäl
icalkläen solien Ibpett^ jcäiri ha^
Valtsumme, €'t^;;^^^
tk säamaää pysyVäS: rattiaM& Mn^
Mimräliäinfiitäöui^^
' teieriime iiiitä WjDöfUä.: Ä öVätr
i ä « » t # i e ö t > e Ä K^
•^ylÄ^^muiismide^
täiiahiuäut.' ön lälödfeh: todetfeva,
että neuvött^^ 'möt^ostsiyät se^^^^^^^
noan tien mitä öh ä»Mäte^
se initea vatke^^ ja käislväHisyyttä
kysyv&& taliahsa.
viifee^ jöiiluL«Äussa oli minulla ohrit
blla yksi iiilfita 33 cahaidalais^ta,
jotka ösäÖ!^tH^Vä,t Kanso je^ Äauiian^
koiftgtfBsilii; virieriis^ pldettj^ kari-,
iäihyälisi&en: koköufcseenv jqhon osai^
llstui ihmisiä 85r ett' inäästa ^ ja^
kaysMen- vyi oli löytää
keinot maailman väp^
^ t a " . mutta -tällä ktsrtaä ien pitää
tapahtua ^nÄiikuih (miljöohät jou­tuvat
«äi^imään gödan takia;
Täffik Eurobiiatt^ s^^
niissia kailpiriiq^ä, joka ön antanut
niin :iiaijari nraiaihrtäri kulttuuriile ja
taiteelle, olivat k9olla sellaiset kan­sainvälisen
kmiiulsuuden saavuttä-iieet
kuin «iipstakovi^
kiimon; voittaja prbf. Joliet-Curfe,
fctiin myöskin inintfri tapaisiehi p i k -
kiiilmiiset. Joilla kaikilla pU tUäisuäs
'osiälistna, k^kUstäfuun, 'kosb^a nie
kaikki hälusiimne tehdä jofakih py-sjrväh
rauhan hyväksi.
säikiiäiriävran rriäista oli myöskin
saapuvilla edustajia j a he osällistu'i-
Vät keskusteluiiiin. Suomi oli lähet­tänyt
27 edustajaa tähän historialli­seen
kokbuksfeen,! Htidän johtijä-naan
oli Uudenmaan maaherra Väi-hö
Mtelttl. Hän' korosti mit;eh Suo­men
j a Neuvostoliiton suhtfeet ovat
esimerkkinä siitä rauhanomaisesta,
rlnnii^aisolösta mikä oii mähdolli-kana.*"
\;„; ^ •
Mitä taas tuije Pohjois-rSuomen
jlävitykiseeaii, iJin isiitö^^^
tuiin Sttomeh ja Saksan fasistit. (Fen-non
vääristelyt, että saksalaisten
joukkojen tuhotyöt Pohjo^SrSuom
sa olivat Venäjän syytä; koska se
iriääräsi ajamaan pois salcsaiäiset
joulfot. Jotkasieltäkäshi edelleen o l i -
, yät utokanä, ' «ttel' tarvinnut öinla
joukki^aäii siihen käyttää", kuten
Permo sanoo.- JTyliminiiriäUekln on
seSvää, ettei NeuvostolUtto Voinut
Suomen l>änssaräuhäii tehtyään jät­tää
säksälj^isia Joukkoja; pitämään
<hallui5saati Suomea, ^ u t t a on muis­tettava,
että Neuvostoliitto lupasi lä­hettää
omat joukkonsa ajamaan sak­salaiset
pois, jos suomalaiset katsovat
sen tarfieelliseksi, mutta suostjii jät­tämään
isen suomalaisten suoritetta­vaksi,
k u h suomalaiset niin päin sen
halusivat. Pennokin on tästä tietoi­nen,
mutta valehtelee. tarkbitukselii-sestL
K u n lisäksi tiedetään, että sak­salaiset
olivat Suomessa jo eimen so­taa
tehtyjen sopimusten mukaisesti,
n i i n täytyy: ihmetellä, että "jotakin
toista k u i n Suoirien Ja Saksan fasis­teja
voidaan syyttää niiden aiheutta­mista
-vat-dngoista j a tuhosta.
O l i n sodassa saksalaisten poisaja-miseksi
Oulusta Kaunispään tunturil­la
asti j a häluaii' kertoa tässä oihden
esimerkin suömalalsteii Ja saksalais­ten
fasistfai yöiteistofminniista P o h -
jbis-Suömen tuhoamisessa. Olimme
asemissa 3 km. päässä jijoeista. Suo­malainen
jalkaväki öll toisella ja sak.
salainni toisella puolen Joen. Joen
y l i johU rautapetonlsllta. Kuka käs­k
i suomalaisten perääntorä sUcsi ajak­si,
että saksalaiset saivat kiinnittää
läjähdy^aiiokset siltaan Ja räjäyttää
tämän , toista sataa metriä pitkän
siilon. Meillä oU päällikkönä saksa­laissyntyinen
majuri. Miksi hän ei
antanut meidän ampua raskailla t y -
kellä yhtään sarjaa?, Jos hän olis'
sen tehnyt, olisi tämäkin sUta Jäänyt
eCTjäksi;.. ; /,
Jos Pennon ^ Ihannoima Siiomcn
hallitus olisi käjrttänyt työkansan a -
seman parantamiseen kaikki ne m i -
joonat, mitkä se käytti kahdenkym­menen
vuoden aikana sodanvalmiste-luihlri,
Neuvostoliltbäa yva8taan._ o l i i -
vat ne k6iturie'et suureksi siunauksek­si
Suomen kansalle. - Paljon sUureiri-maksi
kuin fasistiset iryöstäretkct
Karjalaan. . -
Asia on kuitenkin sillä tavalla, että
vaikka Penno Ja kuinka monta muit­ta
" e i ItseTJäkcmässä • bUutta agent­tia
toimisi Suomesta käsin imperia-
1 stisen sodan fayväks', vapaan uutls^
palvelun tai jonkin muun palyelufl
muodos^, n i i n sen yarikutus ei tunnä
Juuri muissa kuin kapitalistien levit-tämieh
ennatkkoluulojeh sokaisemissa
ihmisissä. J a Fenno paralle h a ­luan
buomauttaia, että Setä Samuli­kaan
e l voi muuttaa dtä tosiasiaa, e t ­tä
Suomen kaj^falistien tpiveet ovat
' u n t a siitä kesästä Jota ei koskaan
tanut". — Katihavan poika.
ncn erUaiset ybteifiimntaJ^jQsteiiuät
omaavien maiden kssten.
Suomen Ja XJeuvostolUton. väliset
.tiustuvai siihen keski^äis'c^Ii iHsitto^
mu^see^ « i k ä vaJUte^e joäidQ».
.deix Mnsäa kes^eq.yanä.JiUdfiij.itee-oäl^
iTjrfeii kuaiÄQi|l?iiifceeii'^,.s^
l^elttl Ja lifiäsi: *'iS:ä;ei§te» vu
lukanaL.oid-^uoiHt.sMK^ti Äxhjnt
^jsuhfeist^n sUurey» i)a'jyRuriiP5a.'-^
Toirieri ^puhuja o)l prof. Ho^i^rtt
jäkäsittäi suhteita; t l i d y s V a l ^ ^^
ilmaisi tyytyväisyytensä" Siioncien Jä
' % d y s v a l k l n välM^
siin. Hän toivoi Suomen omät&uinah
:i«iolUeeltöinutiä&lirian hälBfrf" k a h -
tefeft suurVältaari näh^ii' vaikutta­han-
joimkM taVSlIä niidenriitällsuuk-"
'^slen sovittamlseeh, Jötkia muiiten"
saattaisivat johtaa uutl^n sotaan;
•' K o n g r ^ i i n piimÄiehis'ttJöri valit­tu
Suomen'eduJstajä -prVjf. Felix Iver-s6n,
jöhöri minulla oli tilaisuus t u ­tustua
henkilÖköhtäise;S{i kun suo­men
edustajisto saapui Prahaan, s a ­noi
kongressin isturmossa:
; "Turvalitsuus perustuu sellaisen i l ­mapiirin
luöiAliSeen mikä saättäai
mähdbiliseTSsi vastäkkkalfeia mielipi-,
teifä bmaävlen välimeri Jänfnltyksen
vähentämisen; jotta voitaisiin saada,
aikaan suurempi yhteisymmärrys ja
•kunnioitus."
Sadan viidenkymmenen vuoden
Lpuolueettomuustaustan omaava Ruot,
sin katisä Oli lähettänyt 22 henkiseh
, lähetystön, jota; suuresti kunnioitet-
;tiin Wienissä; Siihen kuului k i r j a i ­lijoita,
unioldep jäseniä, avioväimOr
ja, huoltbtyöläisiä ynnä muita, jotka
ovat päättäneet toimia- rauhan puo-
•;lesta.-.'
Norjasta oli 22 henkilöä, Jotka edus­tivat
erilaatuisia käsitteitä j a elin­keinoaloja..
Heidän johta.Janaan ..öll
pastori Ragnar Porbech psldStäl, P i i -
huessaaj} eräässä kbiigrcsslh istim-i
nossa, lopetti hän puheensa tolvo-^
njukseen, että "kansat liittyisivät y h ­deksi
suureLyirauiian perheeksi k u ­ten
Jumala on tahtonut;" ;
pieni Tanskaninaä, joka sijaitsee
aninkä tulevan sodan paikkeilla t a ­hansa,
osoitti suurta kiinnostustaan
tulevaisuutensa suhteen lähettämällä
kaikkiaan 56 edustajaa oisäilistUmaan
keskusteluun rauhasta. Parlanienthi
Jäisen Ellen Appel ki^qitfrl kaiikkia
j l ^ ä U a olleita. niuktaati
sovittamaan kahden määiiiriässakil-pailevn
käsityksen keskien, että voi­taisiin
muodostaa silta niiden välille.
Se ei ole helppo työ, mutta se on
tehtävä", sanoi hän.
Tämä kongressi; jonka keskustelut
kääiinettiin samaan aikaan kahdek­salle
kielelie, oli todella herätteitä
änta;vä mikäli ne pulmat ovat kjysy-myksessä,
jotka oh ratkaistava en­nenkuin
kaikkien helljmä ajatus
kansainvälisestä perheestä saadaan
toteutetuksi. Monenlaatulset puvut,
uskonnolliset käsitykset, tavat Ja ruo­at,
olivat todistuksena eroavaisuuk­sista.
Mutta niistä.huolimatta olivat
kalkki yksimielisiä sodan raakuutta
ja vihaa vastaan, mikä muodostaa
vilpittömistä j a mainioista ihiriislstä
petoja. Kaikki saapuvilla olleet äidit,
olivatpa lie atonväriltään •valkoisia,
mustia, kaltaisia tai ruskeita, rakas­tavat
lapsiaan Samalla tavalla elvät--
kä halua riähdä lapsiaan tuhottavan
atoini- tai näjpahnpiommelUa, eikä
set käsitykset J a meidän tehtävänäni-
•Juo-on-huolehtia siitä, ctttt sota el
. fiS4y4arsitä jtnaailmaapatea, mitii me
.«Bunc. halua. Itä-uroopan Ja K i i n an
kansoilla on oma elämäntapansa- Ja
.meillä^on. läntisessä maailmassa o-mamme.
Olen varma, että kiunmas'-
. sar^ J l , ideologiassa- on - Jotakin - arvo­kasta
jsiU&jnuussa tauaiäusessa eivät
niin monet ihmiset (disi niiden kan­na
ttSJIhai' tblslSnsa t(ih'oämincn
olisi' jarj^ttöniyyttä' Ja ataöftba vos-;-. •
tauk^na.on^,todeta jnikä on liyvää
kummassakin järjeatehnässä Ja hyi'-
jätä se miicä on„vahingoUista ihmis­kunnan
laehitykselle.'
Tämä on- haasteena tnelile kaikille.
^Kaaspijon raHhankflngressi ,on toden- •
•iiutiretta kansat, voivat elää sovussa
jos siihen,pyritään. M e kansanihmi-
..set voimme ehkäistä sodauy Jos saa­tamme
äänemme fcuuluviUe.. iKeänis;.
telk^anune. siis kaikista erimielisyyk-
• sistämme jokaiselta kannalta katsoen
sillä; ainoastaan siten voidaan löytää'
.pysyväinen ratkaisu.
Suomen mrheiltkmuseo,
ur)ieffu1dr|ästö jä
urfaieiluafkisto
Helsl*lli^: — vuonna 1951 hyväk-
Tsj^ttiln ^ o m e n UrheUnmuseosäätiön
sääntöihin muutoS. minkä tarkoi­tuksena
on saada säätiön toiminta
entistä laajempien pirien edustamak­si.
Vuoden vaihteessa- Joutuivat muu->
tetut säännöt käytäntöön valittaes­sa
säätiölle seuraavaksi kolmivuotis­kaudeksi-
hallintoneuvosto. Johon k u u ­luu
12 Jäsentä. Jäsenten vallnnab
suorittavat Valtion Urheilulautaktm-ta,
Opetusministeriö, Suomen-Museö-
;llttos Suomen Voimistelu* Ja.Urhel-lulitto.
Työväen Urheilulitto, Finlands
Svenska Centralldrottsförbund. Suo­nien
Naisten Liik<untäkasvatuslfitto
Ja Stadion-säätiö.
Säätiön yllä{>itämät laitokset Suo­men
Urheilumuseo, urheilukirjasto Ja
arkisto Joutuivat päättyneen vuoden
aikana vilkkaan mielenkiinnon koh­teiksi.
Museohan oli Olympia k i ­sojen
'^aikana sijoitettuna nykyisiä
Stadionilla olevia, tiloja avarampaan
huoneustoon, Jossa maailman eri puor
lilta kerääntyneellä kisayleisöllä oli
tilaisuus tutustua museon harvinais­laatuisiin
näyttelyesineisiin. Kävi^
Joita museossa o l i viime vuoden a i ­kana
2,430 henkeä. Joista 410 ulko­maalaista.
Suomen Urheilubinjaston perustan
loi Jo n. 50 vuotta sitten kouluneuvos
Anni Collan, Joka Jatkuvasti uupu­matta
ahersi kirjaston laajcntamisek-si
Ja kehittämiseksi, kunnes hän viime
vuoden aikana erosi kirjaston hoita­jan
toimesta. .Nykyisin kirjasto kä­sittää
n, "JJOOO nidosta eri kielistä
urheilukirjaliisuutta. Viime vuoden
aikana-hankittiin Mrjastoon 372 uut­ta
, teosta!: Kirjastosta suoritettiin
223 laliiaiistä.:
24 amerikkalaisten
vakoojaa vangittu
Tokio. Pyongyangin radioticdos-sa
torstaina sanottiin, että Pohjois-
Koreassa on vangittu 24 aseistettua
amerikkalaista Ja eteläkorealaista
vakoojaa Ja tuhotyöntekijää.
Tiedonannon mukaan heidät oli
pudotettu Pohjols-Koreäan laskuvar­joilla.
• V
Torstaina, helmik. 12 p.—Thursday, Fcb. 12, lfl53^ Sivu?
ITn^ri jä 2f. muilta^
maata kiistelevät
jalkapallon MM;&ta
ZiäSB: ~ erä£a£9. Jölkapallällun
MM-meBtaTimää is unkari olyrapla-ilmoittautuneet
Sveitsissä, pidettäviin
^seuraaviin JaUcapalloUunMaA-kilpai-
Itiihln. Unmlttautuminea pädttyi-helmikuun
4 pnä.
Finn Hodt pistelt
SO0 fAetriä 43,0
TöBsbere:. -r-: Helmikuun S pnä saa­vutti,
kansainvälisissä./ kilpailuissa
täällä. F i n n Hodt Norjan, tämän t a l -
, ven parhaan ajan 5Q0.nxetrh)i luistc-lussa,^
pistellen matkan tasan 43. se-
Lunttia.- Toiseksi tuU .norjalainen
IKonsmö, Jonka aika oU 43'.7.
; Stoilohnin Broktoian.oli odotusten
niukdlsesti paras .3,000 metrin, mat­kalla,
voittaen, selvästi, ajalla : .08,8.
Toiseksi sijoittautui Hollannin. H u i s -
kes ajalla 5.11.8.
Ensimmäisen päivän kilpailujen
Jälkeen johtaa pisteissä Hodt.
mk»r Ituoliflttlis^
td tuIiploA&a ^urcn-säiU^'«WLf'
kisojen kultamitalia voittaja, ovati Stivji^rlsA' siMineet- ovat 20-vnotlB4
niiden 40 maan Joukossa, jotka ovat''MiHonHuymondfiut|er Ja H * V U G ^ ^
.•jSJorm K^stfclft^ - .f
Samassa onnettomuudessasalvat»';
^Vaikeita palohaavoja' Bladiy P|and>
Ja John Frecktetan. ^ (
Tulipalo syttyi k u n polttimon! letr.-
kusta pääsi kaosuäT. tukkeottiOtoni'
s^iiliöOn- jar-kun polttlÄoir.eylärtcN;'
Uhv nihi kipiiät sytytttrkmsun^pala!^
maan. " ' > f-Uusnatsa
tummitu^ '-7 t
vankeciieeiii SoKsassa^^
UamptiH/ tänsllsaltsa.^ —('mUäb.;
tuomittiin- keskivhkkonaj kieUet9a^>
: uusixatsilaisen^v Reläi :s<i9U^ti|p)lo}u>>^'
een & entistä jasentätvjflitetällär
kuukaudeksi Vahkfioteetb ^ . > J
Tuomio annfittttn. s£tt> taklA? km
heidät todettiin harjoittaneen «fttist|!
'puoluetyötään huolimattaiiO^cetide^^
päätöksestä. ' ' \'/ J
8-^11 mi ia ihmistä
VOI maapaii
Mutta amerikkalaiset tahtoisivat hävittää
maapallon nykyisestä 2 miljardin väestöstä
puolet saadakseen loput USA:n orjiksi
»[(»kova. — "lesvestlja" on Jul­kaisut
X . Bagrämovin artikkelin
"Unnnaitbasianlsml imperfaUstl-seii
faantumnksen palveluksessa".
SUnä paljastetaan taanioinaksel-liiieo
malthnslainen teoria. Jota
amerikkalaiset {mperiallstit nyky­ään
käyttävät hyväkseen tals^-
lussa maailman k a l k k i a thi^fden
kaiisojsi vastaan.
NykyiHiaisien tnalthasianistien
evankelitunlna, L. Bagramov kir­joittaa,
on edelleenldn myytti
"maai»tlon Ulira-asutukseslä".
MnitaVkamoaimiattoma:! tosiasiat
osoittavat, että aniä maltbnsla-nistiien
väite on valheellinen f»
patkkaiosäpfiämätön. Nykyaikai­set
tuöfannöllisei voimat, Jos niitä
käytetään Järkiperäisesti, voivat
monien taloustieteiUJäIn laskel­mien
inakaan torvata 8—11 mfl-
Jaardiile Ihmiselle olemassaolon.
Malthudafsten välttefdcn löyhy>'s
heidän .puhueeaan elintarvikkeiden
puuttcesU syynä työläisjoukkojen
kurjaan asemaan, tulee hyvin s c M k -
si, kUh otetaan huomioon se SeiUta,
että miljoonich ihmisten nähdessä
nälitää kapitalististen maiden haUi-tukset
puuhailevat elintarvlkbeldcn
'yUjäämän" hävUtäinlsessä Ja kylvö-alojensuplstamlseksi.
Paljastaen Fogtin, l i o c k i n , Pehde-l
i n ym, malthuslalsten valheelliset
teoriat heidän selitätessään Poerto-
Ricoh asukkaiden köyhifyden Johta­van
heidän "järjettömästä lisäänty­misestään"
kirjoittaja siirtyy poliit­tisiin
kysymyksiin ja lausuu:
Imperialistit käyttävät nykyaikais­ta
malthuslanlsmia hyväkseen myös
keinona valtiollisten järjestelmien
fasistisolmiseksi, työläisten demo-;
b r a a t t i s ^ Ulkkeen >tukahduttamisei£sl
j a uuden maailmansodan valmistele­miseksi,
yusmaithuslanistit loruile-vät
"sivistysyhteiskunnan välttämät­tömästä
tiihbJBtä" työtätekevien "Illal­lisen"
lisääntymisen. Johdosta. M a l -
thuslahlstlen kurjat teokset ovat
täynnään erikoista vihaa Neuvosto­liittoa
Ja kansandemokratian maita
vastaan, jotka sulkevat amerikkalai­silta
ImperlallstlteUta tien heidän r i ­kollisten
suunniteimlensa toteuttami­seen.
Ainitta ihälthuslaiset eivät ole
ainoastaan neUvoSttiOinSän vihblU-sla.
He ovat kalkkien niiden hanso­jen
vihollisia. Jotka eivät tahdo alis­tua
aiherikkalaisten imperialistien
vallan alle. Heidän ihmlssyöjäsuun-nitelinansa
tähtäävät siihen, että t u ­hottaisiin
y l i puolet maapallon väes­töstä.
Jotta toinen puoli siitä saatai­siin
muuttaa amerikkalaisten imjpe-rlalistlen
orjiksi;
Amerilcan imperialin^ien sotaklih-koiset
aseenkantajat, Bagramov kh--
Jolttaa lopuksi, eivät yritä ainoasr
tään "kärjistää", ahastussotaa, vaan
myöiBkin "<»olttaa oateutetufei" kalk­kien
hhrvlttävhnpien Jouidcotuhoasel-den
käyttämisen Ihmisiä vastaan, k u ­ten
atomipommin sekä kemiallsten
Ja bakteriologisten' aseiden käytön. ,
EngltaitUms^uomalainen
Uusi painos Halosen en^lantilai^-suonialeiis^sta^ r /
Tämä sanakirja on entistä komeampi, siUä se on pähi6tt^;pai^eHi«
matle paperille Ja on sidottu parhaaseen ve'denkflistäv)IrikovUn
käfisiffi:
Siinä on saniallä entinen kävtännöUhien hakemisto; Sei on Jui»l^^
taan 4x6 tuumaa, sisältäen 461 sivua.
ENQLANNII^IELEN OPPIMISEEN
J A TUNTEMISEEN MITÄ
KÄYTÄNNÖLLISIN SANAKIRJA
HINTA
3.50
VAPAUS PUBLISHING COMt^ANlT LIMH^P
Box 69 Suäbury^ Oi^arlo>
Ei
Ä Ä N I L E V Y J E N KUNIMitS
"Tarkoin valittu ohjelmisto Ja paras teknillinen taso ovat ne.peri<'
aatteet. Jotka määräävät LELJONA-levytykset. Jokainen säveliys
Ja sovitus samoin kuin orkesterien kokoonpano tutkitaan tai'):oln; j a
laulajat sekä Instnunenttlsolistit kuuluvat Suomen tämän hetken
valloluokkaah.. Äänitys, matrlsohiti Ja levyjen puristus ovat Jatku­vasti
tarklcailun alaisina. Tämän takia soivatkin LEUONA-Ievyt
käuhielitnmin Ja kaulminin." Ris-Ko 0 7 .
UUDET LEIJONA-LE^irf
OVAT SAAPUNEET 1
Nyt ilmoitamme Canadan suomalaisille äänileVy-jen-
ystäviile, että liikkeemme on saanut suuren
lähetytoseh LELTONA-levyjä.
A-209 Vallinkorvan laula. Vilho Byymin Ja kantele i^estjf *
Beppurio laula, Vilho Ryymin Ja kantele säestys
T-S040 Oli kanssasi onnellinen, valssi. Eero.Väre
' Vanha kotini, foz-trot, Eero Väre
T-S035 Kevätletnpeä, valssi. Leijona orkesteri
. Sen laineelle laulan, tango, lieljona orkesteri
T-SMO JByk^nen Uhi-valssI, Blaire Ojanen ' A.' '
Tango Valentlno, f^ngo, Maire Ojanen
T-501 TivolUamppujen alla, valssi, Eero Väre
Mennyt päivä, tango, Eero Väre
T-5052 Hämärtyvä kaupunki. slow-fQX, JBetoVifre ~
Kadtamolla kahden, sTow-fox, Metro-tytöt . :
T-508 Aorlngonransaja, valssi, Eero Vire Ja Metro-tytSt
Siizy, pieni neekerltyttd, fos-trot, Metrd-tyfdt
T-S02S^ San ietopeesl laotin, TOIBSI. Blnikl^ Tontori
Pienet «ähdet loistaa, slow-loz, S l ^
T-5054: naaveiloa, slotvHTox, Eero Väre
lUIJaA Imlkee fcaa, valssi, Eero Väre
T-5047 Tanssi kanssani,, nunba, Maire Ojanen
Hoin» hei, Amalkkalalnen polkka, Maire Ojanen
T-S041 Pessimistin Jenkka, Eero Väre
T^rcflla^tslnrslhttät; valssi, Eero Väre
T-5018 Kevään perhonen, valssi, harmonikka Toivo Hanninen'
Hyvästi Argenttna, tangot harmonikka Toivo SfcaäOen
T-Sdl9 Muistathan meisälanunen, valssi, Eero Väre '
Hnn kuulen tangon, Eero Väre
T-5(li9 Radon aurinkoisella puolella, Pox-trot, Eero V ^
KautamoUta Aulangolla, valssi, Teppo Balkko *
LÄHETÄMME LEVYJÄ KAIKKIALLE QANADASSA
HINTA $1,25 KPL.
(OstoJan maksettava lähetyskulut)
Postitilausten tulee käsittää vähintäin kolme lei^ä:
T I L A T K A A OSOITTEELLA:
VAPAUS PUBLISHING CO. irHf.
Leijond-levyjm vähittäis- ja tukkumyyjä Ccaiadassd i
100 Elm St. We8i — P. O. Box 69 ~ Sud&i&rr; OUittHi^
mmi:
• •
äil8«
Issa»
Iden
m
Ktar*/
ityö-h8
»>
Ilkka
II
h ii
'mm
\ Vft-mml*
mkin
i pnä
Ikaan
£sa 8
enkia
U-ia*
,kuln
kana.
anmi-
^shtft
L pnä
,unaa.
lonls-piinut
jä,€t-.
•'.-.r • • -if.-
a
ion at
Uituko
M «
1 tusir
Mnään
lett&bx
&ätO»T
Ä.töl*
rjesty*
mpääif
oadiao
llhuUn
kukseii
l tOKB-Itukxet
;00O.
•.•/.•:f;„l.viy*.,,'.:;;g|'
i
1 r
i tont-
\ Jtsun-' M
imoltti,;
tiiU-f'