Vapaus, December 17, 1968

              Sivu 2 Tiistai, jouluk. 17 p . T u e s d a y , Dee. 17, 1968
VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B O R OROAN
O F F I N N I S H C A N A D I A N8
4LIBERTY) A Establlshed Nov. 6, 1917
EOITOR: W. EKLUND ^ MAfiAOERt K. 8 U K 8 I
TäLBPiioti^t OFFICE ANO EDITÖRIAL 6 7 4 - 4 2 6 4
Publlshed ttirlcB weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdaya by Vapaus
^PuMlshttig Co. lilmlted, 100-102 Blm St. Weat, Sudbury, Ontario, Canada.
MalUng address: Box 69 \
- Adtisitlstng rates upon applicatlon, translatlon free of oharg«.
Authorlzed as second class mail by the Post Office Department, Ott»w»,
amd for payment of postage in cash.
^» CANADIAN^tANGUAGEiPRESS
^ TILAUSHINNAT:
1 vk: $10.00. 6 kk. $5.25 USA:n: 1 vk. $11.00,« Mc$6.75
3 kk: 3.00 Suomeen:
Oanadat
i v k . 11J50. 6 kk. 6.25
LÄNSI-SAKSALU TEHOKKAITA
BAKTEEill- JA MYRKKYASEITA
B«rllini. — Atomiaseita ja atomi­sotaa
vastaah käytävässä maail­manlaajuisessa
^kamppailussa ävat
aika ajoin jääneet vaille huomio­ta
muut sodankäyntivalmistelut:
ennen kaikea biologisten j a ken«i.
alUsten; aseiden kehittäminen to­dellisiksi
joukkotuhoaseiksi. Län-sl-
Saksasta paenneen tri Ehrcn-fried
Petrasin esittämät tiedot ja
kokemukset Länsi-Saksan bioto-gisen
ja ken^iallisen sodankäyn
nin valmisteluista ovat tuoneet
tämän unohdetun alueen uudel­leen
päivänvaloon.
Tri Pdtras^ joka mariashuuäsn
pakeni länslsaksalaifaeäta Grafs-chaftissa
Sauerlandissa sijaitse­vasta
aerobiölogiscsta tutkimus-,
laitoksesta, vakuutti kahsalnväli-sessä
lehdistökonferenssjssa Itä-
.Berliinissa, että tämän tuikimus-laitoksen
päämääränä on hyökkä­yssotaan
tarvittavien myrkkyjen
kehittäminen.
Tri Petras oh työskennellyt yh­deksän
vuotta tufckiniU'<ilaiitoksen
mikrobiologisten laboratorioiden joh
taja''ia. Vihr.e keväänä Länsi-Saksan
PMclustviijministeriön anta-miert. sini-rismmlnist&
n <ai'.''kimii,3tehlävii>n jäl-ketn
hii-n k;iiti-ai. m a h d o t i t o m B i k s i jat-
Itr.iä työ-skenlflyä laitoksessa, loka
osallistuu k e m i a l l i s e n ja biologisen
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
C. Mackie. St. Ga-^harines, Onr ,
täyttää tr^s^atn», joiiilukuun 17 päi­vänä
60-vii©tta.. •
Evert Mäenpää, AVorthin^ton;
On'., täyttää- toi-i^taina. joiiflukuim
i9 päivänä 75-vuot;ta. •
Sofia Rönkä. R. R. 1. \Vorthin4.
tcn,''Ont;; liiyltää tauantaina,, joii-i
U i x i i u a 21. päivänä 82-viiotta.
Ofik.iri Vinkka. Toionio, Ont.,
! täyttää s 11 ::inur/,aLna. jciilu^kiiun • 21'.
pälvLnä 65-vuc'!a.
Jussi VViljamaai Connauht Sta-lion,
Onl., täytti icrjtyina, joulu­kuun
12 päivänä 70-\iiotta.
Yhdymn:e si!Vjlius:on ja ttilavain
cr..ientoLvC!li:iksiin.-
Askel oikealle -
Meille-canadalaisiille ei luonnollisestikaan ikuulu lainkaan
se minkälainen hallitus rajan eteläpuoleUa on. Toisaalta se
•Miininlostaa meitä suuresti ailmenomaan siksi .kilh Ylidysvalitain
Ihailituksen ftoimenpiteet vaikuttavat miltei automaaitltdsesti
Ca!n!ädaah. Jos Yhdysvaflloissa tulee esim. vakava tai'auspula,
se leviää myös Gainadan puolelle. Jos YhdysVallait aloittaa so­dan
jdbo pienemmässä tai suuremimassa mittakaavassa, se
vaikuttaa myös Ganadaan ja voi vetää Ganadan vastoin omaa
tattiitoaamlkin sodan pyörteisiin.
- Tältä pohjalta katsoen canadalaisetylefensä ovat setiran-aieet
mielenikiinhO'lla sitä, minkälaisen hallitiiksen miarras-fcuussai
uudeksi pr^sidenitiksi valittu Ridhard Nixon muodos­taa.
Ja vaikka onikin totta, että viime viikolla muodostettu
Nixomin 12-miehinen hallitus on vasta "paperilla", ts. se. e i ole
vielä näyttänyt sen paremmin puhein kuin teoinkaan mihin
se ttilee pyrkimään sisä- ja ulkdpolitiiikassaan, niin. hallituk­sen
kokoonpano ei näytä erikoisen lupaavaitai.
Kuten on uutistiedoissa kerrottu, mr.-Nixon, sai vajaan
500,000 ääntä enemmän kuin hänen lähin kilpailijansa, Hubert
Humphrey. Tosiasiassa Nixon edustaa vähemmistöä Yhdys­valtain
vahtsilj oista, silliä hän sai 43.40 prosenttia annetuista
äänistä jdta vastoin hänen vastustajansa saivat yhteensä lähes.
57 prosenttia kaikista äänistä.
Tässä tilanteessa, ja huomioonottaen nykyisen tilanleen
vakaivuuden sisä- ja ulkopoliittisesti olisi luiilluit, että tammi­kuun
20 päivänä virkaansa astuva, mr. Nixon olisi pyrkinyt
hallituksen muodostaimisessa mahdollisimman laajojen ame-rikkalaispiirien
tjT-dyttämiseen.; Toisin kuitenkin kävi. Näyt­tää
siltä, että mx. Nixon pyrkii ensisijassa asemamsa lujitta­miseen
omissa kannattajapiireissään,: mikä sellaisenaan vpi
olla oireeUinen nrierkki; Kuten muistetaan. Yhdysvalloissa,
Cahadässa ja muuallakin ihmeteltiin silloin'kun Nixon nimitti
parivaljakokseen, varapresidentin ehdokkaa^ksi, rotusyrj intä-ohjclmastaan
tumtettm miehen. Vaalitulokset osoittavat kui­tenkin,
että hänen taktiikkansa — sen järkevyyteen kajoa-ingrtJta
tuotti tuloksia ja voitan. Mr. Nixonin "tie. Valkoiseen
taloon" kallki suurelta osalta vähemmistöjen rotusyrjin)tää
kannattavien; piirien, erikoisesti etelävaltioiden kautta. Ko­kemus
tulee näyttämään tuleeko mr. Nixon jaltkamaan tä­mänsuuntaista
ohjelmaa vai eikö tule.
* * *
Huolimatta siitä mitä ta/ktillisia ja strategisia tavoitteilta
hänellä tässä yhteydessä'on mr. Nixonin muodostama hallitus
tuntuu edustavan poliittisesti askelta oikealle. Hänen halli­tuksessaan
on »kolme välitöntä suuren rahan edustajaa — kaksi
pankkiiria ja; yksi kauppakamarin johtomies;/"kolme osaval-tojenkoivemööriä,
finanssialalle spesialisoituneita lakimiehiä
ja joitakin opetusalan edustajia. Eräitten tietojen mukaan Nix­onin
12-henkisessä hallituksessa on ainakin 6 miljonääriä.
Näitä nimityksiä tärkeämpää on kuitenkin se, mitä tässä
USAn uudessa hallituksessa ei ole. Ensinnäkin ijdintyy huomio
kansanvaltai^n pelisääntöjen pohjalta siihen, että tämä 12-
miehinen hallitus, ei edusta millään tavoin Yhdysvaltain koko
200-miljoonaista'. kansaa. Se on entistä avonaisempi valtapii­rien
hallitus missä työläisillä, farmareilla ja muilla pikku-eläjiUä
ei ole minkäänlaista sananvaltaa. Vaikka puolet Yh­dysvaltain
kiansasta on naisia, niin tähän hallitukseen ei mah­tunut
yhtään naisedustajaa; Ja vaikka kymmenes osa USA-n
kansasta on neekereitä, niin Nixonin hallitukseen ei mahtu­nut
yhtään ainoata neekeriä sen paremmin kuin muiden!kaan
vähemmistöryhmien edustajia.
Tältä pohjalta katsoen ei siis voida tulla mihinkään muu-him
kuin siihen tulokseen, että mr. Nixonin hallitus konkre­tisoi
siirtymisen entistä enemmän oikealle, mitä marraskuun
.vaalitkin heijastivat jossaikin määrin^
MITÄ ON ODOTETTAVISSA
. Vaikka voidaan olettaa, että Nixonin hallitus tulee yleis­piirtein
seuraalmaan fconservatiivista ohjelmaa, niin nutään
vaaraoja ennustuksia, ei voida ikuitertkaan esittää sen parem- vaan syyskuuhun mennessä,
min sen sisä- k u i n ulkopoliittisestakaan ohjelmasta. M
Kotimaassa Nixonin hallituJksten edessä on jättiläissuuria Viotnamiri sota on lopetetltava
ongelmia. Vaikka voidaankin ehkä sanoa, että Nix'oh voi vaa- huolimatta siitä, minkälainen
livoitostaan kiitftää ennenikaikk;ea USAn nykyistä presidenttiä; hallitus Yhdysvalloissa on. Vaa
Lyndon B. Johnsonia, niin toisaalta hän saa kuitenlcin edeltä- likampanjan ai)kana nu-. Nixon
jäitään poikkeuksellisen ktehnon perinnön. Suurelta osalta so- antoi ymmärtää, että hän pyr-tapolitiikkaan
perustuvastä'"hyvästä ajasta" huolimatta, Y h - kii suhteiden parantamiseen
dysvailloissa on vaikea ja. yhä paheneva työttömyystilanne, isosialisth^n maailmanösan, eri-
Miljoonat ameriMcalaiset menevät Joka ilta nälikäisinä nukku- koisesti Neuvostoliiton kanssa,
maan, kuten presidentti Johnson jokin aika sitten totuuden- Toisaalta ei tunnu lupaavalila
muifcalsesti kuvasi. ^ New Yorkin kiuvemöö-
Yhdysvaltain nuoriso on tyytymätön sekä sotaisen uiko- riä; Nelson Rodkefelleria ei kel-politiikaai
toteuttamiseiein että oman tulevaisuutensa epävar- puutottu ulkoministerin vir*-
mamteen. Neekeriväestö Meläytyy oleniiaista vastaan^^ kaan, mihin hänen sanotaan
toisen ja kolmannen luokan kansalaisten asemassa, Vaalikam- pyrkineen. Ulkoministeriksi ni-panjansa
yhteydessä mr. Nixon ikoi^osti jatkuvasti "lain ja jär- mitettiin Eisenhovverin halli-jegtyksen"
tehostamista, -nmitta.alnaikin. sivullisista näyttää tuksessa oikeusministerinä öi­siltä,
että "keppikuri" ei pitkää aikaa aiita, vaikka se painai- lut Nixonin henkilökohtainen
sikin tyytymättömyyden vakan kannen väUaikaisesti kiinni, laki miesystävä William Rogers
Miltei yhtä suurena huolen aiheena tulee olemaan' sota-pioilitiilkiasita
johtuva dollarin aseman 'heikkeneminen kotötna ja
fcdfco länsimaisen rahajärjestelniän horjuminen. Nixon ön jois­sakin
tapaiuksissa vihjaillut että hän Ckam/nattaa (kullan hinnan
korolttamista, mikä tarkoittaa' dollarin hinnan alentaVnista,
Nähtäväsi jää mitä hänen hiallituiksensa teikee finanssivallalla.
Selvää ktiitenlkin on, että jotakin on tehtävä, sillä todella va-kavama'
varoitulksena pidetään finanssimaailmassa sitä kun län-njen
rahajörjeistelmä joutui lyhyen ajain kuluessa kolme ker­ta
» (kriisitilantteeseen, niistä se e i ole vieläkään ,täysin seivin-nylt
frangin kriisin jälkeen,
NiJsomn hallitulksen ulkapoliltiikka <m vieläkin enemmän
kyseenalainen tässä vaiheessa. Amerikkalaispiireissä on en-rustdltu,
että Nixon yrittäälopettaa Vietnamin sodan tule-sodan
valmisteluihin. Hän uskoi löy­tävänsä
Saksan demokraattisesta
tasavallasta tutkimustehtäviä, jotka
hyödyttävät ihmiskunnan rauhan­omaista
kehitystä.
Tri Petras sanoi Läw.«i-Saik:?an te-miurit/
a mynklkyjfli tehO'k'k'afirtil)ia: jo
1 'lOO mg..aiheliiM.8i9 ihmiselle v a l -
•kesm mynkytysttilan), hormoihim vai-ku'ttavleh
taisteilueiineiden ja mui-
(lE<h WdBh'n aimeidon kehitJtämlstJksi.
Li'.?äk3i 'fcullkinaan vaiäi^a-ainefta, ke-miaMi?.
tc,Ti ja biologisten aineiden
yhteisvailkul^lll?*la j a ihmisten suoj?,a-iT)
i':«ta niyrkyiHä ja säteUtä. ,, '
Länsi-Saitoiun puolustus-nlnieteriö
aseC^i jdkin aika siUi2n erityisen
ABO- t i r i kimusryhmän johtamnan
i i t o m i a M i d e n ja biologi-Si'en jii k e m i ­allisten
aineiden tutikiinusta. Ryh­mään
'kuuluu .puo!u'Stu,5ministeriön
o:'us'aji.i. Aineidsn tesltausta .suori.
'etai'.in.raitn eläinkokeissva mvös mm
BuindK3w^chvin I^fjneburger Heidessä
Qicval!-.! mallilciriMä. Mvös useat
K U i r s t kemi:inileh':i'at kehittävät l : i -
bor:i'a:-ici;3aaa näitä aineita siviili-ia
so'i',''c!käyttöön,
Aerobio!ogi:?c«>ta tu'kimuslaitok-
' a tri Petras körtoi. että .se pe­rus!
totiin vuonna 1959 tutkimaan
bio'og:i:lla j:i ikcmiairi.-illa a i n e i l la
' ipa'h1iuvaa EOciankäyntiä. 1981 läh­tien
en puclusiiKrministrriÖ c^^ttiiiiul
välittönriä5?ti osria l a i t o k s i johtoon
]a <'•("'-nv;'l s i l b tcHtä)Viä. Useat t i e -
ki>vän työltä karkeatehoist<n mikro-orgamismiein;
viiiiisaeroäolien, ikaasu.
jen, lirfeiinien (elävien solujen
mtiiodos'.amia. miyi-tokyjä, jotika. bvat
ds-Tiiehet kuiultiivat neuvostooin, jon-ika
tehitäväinä on tot^uititaa puoil<u»tus-m,:!
nisteriön 'hyc)k^kä(y,?so1/aan tähtää­vät
päämiörät, TuiikimuslaiitoJMMsa
''yö.iik€iiit€afee noin 80 tledemte.stä.
joiden velvollisuuksiin fciluJiiu toi­minnan
saJassa pitämlneai. Aeröbio-logisesta
laitoksesta oh erotettu tut­kijoilla,
joitika ovat olleet haiuttomiä
sot^^al^l^!'tkimlUlkseen, mm. laitoksen
pitkäaiikainen johtaja Bisa kuuluu
heidän jouikkoonsia.
Tri Petras mainitsi muutaTnia
uiisia tai^teluiiineita. Niiden joailkos-r-
ii; on k oj-keatoitei ininen f osf ori h ap-ooaerosoli,.
joka on todeittu erittäin
^ehokkaaksii apinoilla j a rotilla teh­dyissä-
kokeissa^ ja joukka ennen
'aintesmattomia orgaanisia foäfori-bappoyhdiistelmiä.
Niiden vaikutus-pyiltään
moninkertaistaimaan ydin­säteilyn
ja kemiallisten aineitten
•amanaikaisella käytöllä. .
— Se, joka tietää liittotaisavallas-
:a suoritotla^vain sodanvalmi-.telun
kauheuden, ei voi päästä siitä vain
sillä, että jättää työpäikkauisa ja
vaikenee Uedoistaa-n ja kokemaiksis-
!aan; Sen vuoksi nijnä pidän väl lä-mäUcmänä^
sittää täällä ja tässä
•ini?do-:i omat tietoni ja mielipitee­n
i , sanoi .38-vuotias tutkiia, tri Pet.
las p:?ru«tehik5i .selvitykselleen ja
'olkkauksellcen.
fhmisoikeutea ,
kansainväliselle
pohjatle
New York. — Y K : n pääsihteeri
U Thaait kehoitti maiaJlman kaikkia
maita työifeemtelemäiäjn yhdessä i j i -
misenperUiSiOikeuiksia. vastaan k o h -
dlstuViiein ItmMcambem liO!pef'tawilsfek-s
l ihntiisoikeuikislen juilisituikseai 20.
vuiosipäiivän joihdosta viime viikolla
lulfcaiiiiituisi-a vetooanuikseesaain.
, Häm sa^'Oi, etitfi on a i k a siirtyä
kansalliselta poihjalta kansaiitvväli-seMe
pohjalle ja i-yhtyä laajoihin,
toimikin* ihmisoikeuiksien ja ihmist3n
oe:n*svapaiUiksien varmisitamiseifcsi.
U Thant chddUi, että maailman-iäii-
jestön penixtamisen 25-vuotis-juhlijin
"kuinmiatei jäi-jestetitäisiin
1970 Y K : n yleiskokOMk^en erityis:
s!uinto.. Häin ehdotti lisäksi, että
'.ässä istunnio^sa hyväksyttäisiin ju-lisitus,
joika heijaivtaiisi Y K : n aikaan,
•aamaa kehitys^tä neljäinnesvuos.!sa­l
a n a^tena ja J03?a murstiutetLaisiin
vielä rankaisematta olevista kysy­myksistä.
Ihmisoikeuksien vuijden palkinno''
iaettiin Y K : n täysistunnos-a. Niider
'.aajina olivat chileJävnen Manuel
Eianchi, iranilainen-seniaatitori Meh-anguiz
ManoucheriaTi; ukrainalai
ien PeitOT Emelyanovich Nedbailo.
'•ansikalaineri professon Rene Cas
in s£ikä e:!c~mf'nnyt Alfred Luthul-
Etelä-Af rikasta ja rouivu Eleano;
Roosevelt USArsta.:
43 PROSENTTIA NL:n BUDJETISTA
TALOUDEN KEHITTÄMISEEN
ÄjubKhan
mielenosoitusten
kohteena
Dacca.—- Poliisi tmliti) president­ti
Mohammed Ajub Khania vastaani
mieltään • osoittavia väkijoukkoja
Ghitt.a!,'ongis «a v:ikivaltai<niuksie«
puhjettua jälleen Itä-Pakistamssa.
Halli Uiksrcn cd ustaj ien "inka :i n
yhdek:äni ihmi-jtä .sai osuman po­liisin
ampumistia luodeista. Epävi-
! a ! l i ; t en tietojen muki::-n olisi haa-voittunpita
oliut onemmän.
Poliisit avasivat tulen, kun väki-jouikko
kävi erään viljaa kuljettavan
junim kimppuun. Toisen kerran he
turvautuivat aseisiin, kun muuan
joukko hvckkäsi bussia ja poliisiau­toa
va^'aan.
Mielenosoittajien tarkoituksena
oli tukea lakkoa» jonka seitsemän
presidenttiä vastustavaa puoluetta
oli jäy-j entä nyt. 1'reside^tti Ajub
Khan «-ai vallan kymmenen vuolta
.•sitten -sattuneessa verettömässä val-lar.
ikumou!kse.s.sa. -
Monet mielenosoittaji.sta ovat
syyttä nieet A j u bin hali itu st a pa in o.s-tukse^
ta ja vaalineet välilli.sten vaa­lien
lopettamista epäoikeudenmu­kaisina.
I. — ElintiiTicn jatkuvaan j mat. ktii.T budjetissa, edellytettiin (järjestäytyessä valitsivat molenrma*
tähtäävöt. Neuvostoliiton Tämän vuodon taloueai-vion ylijää- uujlen pyqrvän valiokuman. Kysy-mykSi;-.
ä on nuoriso valiokunta,
jenka tehtävänä on laatia parlamen­tin
käLsL-tts^yyn laki- j'a m u i t a ehdo
iukria nuorisopciitiikan alai!ta • oiipa
kyiymys ii!'ten työpaikoi-sta, cpiöke-lum;;
ihdaUi-Vili'v5iita lal va
vie^a•'ta. Välicilcuri^ien puheenjohta-
:;i'csi valittiin r.^kateeTni^kkb lyaei A r -
t:oljc)Itvsk ja yälkovenäläinen puo^
luesihteeri Aleksander Aksenov.
-Moskova
r . o u i r u u n ylijää-cnsi
vuoden talcuiiuunnitelma sekä m:-k ii tulee siten 1,2 mi'd. i - u p l a a.
t a l D u s a - v i o , joidan parlamenttikäsii- Piilkkojen nouui on tänä vuonaa
'ely aloiteltiin vii.me viikon t.ii.-;'.aina i kc Viniäärin ilmoitti varapää-kcikeim.-
nan r.ouvo.svon. molempien I i i ! i n i s ' c : i Baibakov.
k ; - r a - i ( n yhtei.sislunnos.sa. i rijuTTFITA FI IJNOHnFTTII
IkMljctin loppu-umma on :{ ...i).; »l^t i I L U A EI U.NOHDLTTU
j;:id-a ru^slaa-^^uuicmpi kuin tämän-! V;'r:>päämini:'erl Baibakovin puo.
viioM-i-jn buJjeiin; • 'itO!St-a- tim!i a kestänyt puhe .sisiiTsi
Puchi-ttuibiitijetti on 17.7 nud I "'-yös reipassanaista kritiikkiä l a i -
ruplaa ja lisääntyy yhdi-Uä miijar-1 ^(^k^Vls ja hallints.-tlueille, jc*ka, vi­dillä
ruplalla eli kuudella prosem i \ä't oIeecIi?iyneetsuu(nnitelmieni?i}u
Villa. Puolustusbudjetin osuus on rkaan. Niinpä sai e s i m e r k i k s i raken-v
a l t i o n menois>-a (13,2'') laskoc s e n ] -^Uvniinisteriö sapiskaa sii'ä, et ä se
nrukaaii ensi vuonna ja Moskovan KM huolehdi rakennii:aineteollisuUr
r a d i o c s i m e . k i k s i e h t i k i n j o l u o n ­n
e h t i a b u d j e t t i a " r a u h a n b u d j e t i k -
d?r\ laajentamisesta.
Yleisesti kaikkia ahoja koskien
nisteri Baibakov huomautti, että
;yön tiin'tavuudcn kasvu ei kaikelta
l u m l i m a l i t a vastaa vielä talousk^Jh•-
tvk-;en tarpeita.
KULUTUSHYÖDVKE-P
u o l i i s t u s i M K l j o t t i on 17,7 mrd.
nousu ei tapahdu m u i d e n m e n o j en
k u t a n n u k s c l l o . sillä e s i m e r k i k s i so­s
i a a l i - ja k u r - t u u r i b u d j e l t i k a s v aa
tu^i vuonni tuntuvasti enemmän eli | .SUUNTAUS J A T K UU
vii 2 M mrd-.lla niplälla. Rudjetitu-j Taloussuunnitelman numeroista
lois"a kertyy yli ob'? valtion laitös-( päätellen Neuvostoliitto a i k o o jat-tenvoitoi.
sla ia vain vajaa 10''koo-i k a a tänä vuonna alkamitta suunta-tc.'
an vä3'Uö:i tuloverona. 4;r; hud le- j usta, jonika mukaan kuiutust<ivaTai.".
•iin miuiolmolcsta käytetään t a l o u s - i ••.'.otannon lisäämiseen kiinnite"-ään
elämän kehittämiseen. • .j suurta huomiota. Kulutushyödyke-
Ensi vuoden taloussuunnitelmani luotanivon kasvuvauhti on e n s i v i i pn
e s i f e l i korkeimmassa neuvostossa 1 n a k i n nopeampi k u i n r a s k a a n . t e o l l i -
valtion .«uunnittelutoimi.slon johta-[ suuden. . r
ja, värapääminiritcri Nikolai R a i b a - 1 Viisivuotissuunnitelmaan si»äit!\''
kov ja b;«Ijctt-puheen piti v.Tltiava- vää suurta kulutushyödykeohjeltnaa
jota ei sanota Vietnamin kysy-mykse.
ssä sen paremmin "hau­kaksi"
kun "kyyhkysieikBrkään".
Hänen sanotaan suhltautuvan
myötämielisesti NATOm, Israe­l
i in ja ulkcmaiisen avustuksen
antoon. Varsinkin ulkopolitii­kassa
on kuitenkin huomioitaiva
"mahdollisuudet" ja jäT'jeateittä-vä
sekä ohjelma että toiminila
kulloinlkin vallitsevien mj^dol-lisuuksien
nuikaan. Tässä suih-teessa
on siis parasita seurata
enemmän tekoja kuin piiheita.
rainministeri Vasilli Garbuzov. Kor­keimman
neuvoston molempien ka­mareiden
yhteisistunnossa olivat
läsnä myös maan korkeimmat johta­jat.
Sen työjä!-je-t..vkse.ssä ilmoitet­tiin
talousniunnitclman ja budjetin
lisäksi olevan maankäjltölain käsit­tely
ja korkeimman neuvoston pu­hemiehistön
asetusten hyväksymi­nen.
VUOSI 19G8 I I Y VA
Suunnit-telutaimuslon johtaja N i ­kolai
Baibakov totesi, että kuluva
vuosi cn tailoudollisesti ollut mo.
nessa suhteessa vai-sin h.vvä. Niinpä
esimerkiksi teollisuustuotannon ko­konaiskasvuksi
anäoidaan tälle vuo­delle
8;.3'-X (.niunnitelman mukaan
b.r.' ) ja myös kan.santulon nousu
ylittää situnnitelman.
Kinaassiniinisteri Vasili Garbuzov
tlmoitli, että vaötion täinän vuoden
tulot ovat y l i 6 mrd riiplaa suurem-
Suomen kauDDatase
oaranturiut 531
miljoonaa liiarkkaa
Helsinki.--- Viime lokakuun kaup­patase.
Osoitti vientiyiijäämää.'78.2
miljoonan markan arvosta, niikä on
vuoden kaiisiennätys. Kuluvan yuo-deri
allista lukien osoittaa 10 ensim­mäisen
kuukaiidsn kauppatase 160,3
miljoonan maikan yl:'jäamää. Kun
viime vuoden tamjrfii-lokakuuh käup
patase osoitti 371;3'mi}joörian: mar­kan
vajaus;:a, on taasen parannus
ollut viime Vuodesta yhteensä 531,6
miljoonaa markkaa.
Tuonnin arvo tammi-lokakuussa
oli 5.414,0 miijopnaa markkaa, mis­sä
arvon mukaista -— miltei yksin­omaan
devalvoinnista johtuvaa —
lisäystä oli 084,7 niiljoönaaiharkkaa
eli 19.5 prosenttia. Määrällisesti
tuonnin supistus On ollut tuntuya.
Viennin arvo tammi-lokakuussa
oli 5.74,3 miljoonaa markkaa eli 34,1
myös tuotteiden laatuun. Ministeri ipros. Tuonnin lisäystä oli 1.415,3
Suomalainen
huumausainelfiyä
Göteborg. — Viisi sucnlalaista
tuomittiin viime viiikoiHa.i^igötebor-gistsa
fiinlkiairiin vmkeosimigi^ttk-s
i m laajaa huomiota ^^ei^fcäneessä
iiuiuinausainieijuifcussa,
Päätelkijä Si-vuotiasi-ose^^knik-fco
Pfefeka Jylhälahti tuiomiititiin n e l -
jälksi vuodeiksi kuiudefcsiloullkaudek-si
vankeuteen tönkeästähuumaus-ainerikjofksiesta,
ja. salaikoije^tuin ta­varan
sekä aimipujna-aseen luvartto-.
masitta hallussapidosta.:
20-vuiOtias sekatyömies itu»mi'ttiin
VTiodöksi vanikeuiteen törkeästä huu-mausactneriifcaksesta
ja, vsalakuljete-tun
tiavarain ihalluissapidosita.
24-vuioitias saimimakkomies Harry
Westman tiuomibt^iin kahdeiksi vuo­deksi
kuudeksi kuiulkaudeksi nilii
ikään törkeästä huumausainerikok­sesta
j a sal2ikuiljetui3'tdvärän kätke^
nisestä.. • •, '• ••
Kalmein vuiddan vaTiikeu'5tuiomion
: ai 33-vu-itia'5 kcmamjes Voi*itio Väy­rynen,
jo'a lisäiksi syjftettiin pettojc-esta.
3S-vu!:itia3 seiopä .siaf puolen
''uo;'en. vanikeuri':-ji3aiio!n' tönkeästä
huumausaimerikote^sta. •
Neljä tuomituista 'kartka^etaan .
Tia.?L>ta, JylhälEihti ja Väyrynen loip-
:>uiäk':2:n. . ,
01'keuis päätti lisäfei, että tuomit-
"ujen on mjiksaV.ava Ruotsin valti-
-)lle korvau:? huun^au!3aineidein myyn
i i s ' ä : saamastaan hyödystä. Jylhä-
'aliti määräiiliin maksamaan 300,000
ki-uunuia, sekatyömies 15,000, West-
T j a n 17.000 ja Väyrynen 900 kruu-rua.
Jylhäilahdsn omistama auito Ju­liat
etitiin myös tafcavarikoidiiksi val­i
o l l e , koska sitä oli käytetty huu-maiusaineiden
kuljetukseen;
Suomai!a-s°t pidätettiin 10: loka­kuuta
Göteboi.-gis^a, j a kuulusteluisr.
a he lunnuistivat myyneensä viime
huihtikuusta lähtien amfetaminia
määrän, jcka vastaa 19,6 miljoonaa
' abifflia; Näiden arvo laittomilla
markkinoilla on noin 40 miljoonaa
\-ruunua.
Suomessa on
tyottonua
yU 66,000
on kolmena ensimmäisenä vuotena
toteutettu h\'vällä menestjk-sellä, ja
kulutu.shyödyketuotannon kokonais­kasvu
nousee peräti 28% :iin ilmoit­ti
ministeri Baibakov.
E n ti=tä enemmän kiinnitetään nyt
lalnusnudistuksen jälkee^n huomiota
Baibakov mainitsi erikseen mm.
kankaat ja jalkineet,
HeiTkilöautotuotanto lisääntyy en­si
vuonna huomaittavasti mm. To.uli-a
l l in kaupungin uusi aujtotehdas val­mistuu.
N i in ikään alkaa ensi vuon­na
uuden VolgaiU j a Jaltan laajamit.
iäinen sarjavalmistus.
Myös asuntorakennustuotanto laa­jenee,
sillä suunnitelman mukaan
rakennetaan 14 milj, neliömetriä
eli noin 40,000 asuntoa cneimnän
kuin tänä vuontia.
NUORISOON HUOMIOTA
Korkeimman neuvositon kamarien
miljoonaa markkaa eli 34.1 pros.
Tuonnin määrän kasvukin on siten
ollut melkoinen.
Kauppatase osoitti tammi-loka­kuussa
160,3 miljoonan markan
vientiylijäämää. Kun taasen vajaus
oli viime vuoden vastaavana aikana
371,3 miljoonaa markkaa, on kaup­patase
parantunut viime vuodesta
531.6 miljoonaa markkaa.
Lokakuussa viennin arvo oli 668,2
miljoonaa markkaa ja tuonnin 590
miljoonaa markkaa- Lokakuun kaup
patase osoitti siten 78,2 miljoo­nan
markan ylijäämää.
Helsinki, —; Kuluvan kuun 2. päi­vänä
ja sitä edeltäneen kahden vii­kon
aikana oli työnvälitystoimis-toissa
ilmoittautunut 66,023 työtöntä
työnhakijaa, mikä on 3,259 henkilöä
enemmän kuin m^arraskimn puoli­välissä.
Työttömistä o l i pakkolomal­la
olevia 2,222. Työttömien työnha­kijoiden
lukumäärä lä/henee edel­leen
viime vuotista määrää. Katsa-^
u^päivänä eroa oli enää 1,776.
Katsauspäivänä o l i .fyönvälitystoi-mistoissa
tarjolla 4,718 työpaJkkaa,
mikä on esim. viime vuoteen ver­rattuna
noin 1600 t(yöpaikkaa enem­män.
Avoimien. työpaikkojen mää­rässä
on tapahtunut lievää nousua :
marraskuun loppupuolena.
, Talon rakennus toiminnan työlli­syystilanne
on kehittynyt saman­suuntaisesti
yleis-en työllisyystilan­teen
kanssa. Katsauspäivänä oli
työnvälitystoimis'toissa talonraken-inisalan
työpaikkoja 383; e l i noin
200 enemimän kuin viime vuoden
vaitaav&na ajankohtana. Työttömi­nä
ilmoittautuneita talonrakennus- :
alan työnhakijoitta o l i 18,797 e l i vain
noin 60 henkilöä enetamänkuän v i i ­me
vuonna.
Sissit räjäyttivät
Amman. — Muuan jordanialainen
sanomalehti väitti keskiviikkona, et­tä
arabisissit olivat sui^mahneet 72
israelilaista sotilasta maanantaina
1'äjäytettyään erään aimmusjunan,
jota he olivat väijyneet Jordan-joen
länsirannalla. !
PÄIVÄN PAKINA
OPPIA IKÄ K A I K K I
Alempana käsiteltävää aihetta .suppoon. Hetken aikaa asiaa mie-tutkittae.
ssa tuli pakosta mieleen f tittyään oli kinalainen lopulta to-
Kaapro .lää.skeläisen. ( A. B, Mä­kai-
ssut:
kelä) eräs mukava juttu.
Kuten tiedetään, "Kaapi-o Jääske­läinen"
oli mainio juttujen kertoja
tai kirjoittaja. Hän oli vaiherik­kaan
elämänsä aikana parikn ker­taa
Vapauden toimttajana ja myös
Canadan lännellä luotsina.
Parha.iten "Kaapro Jääskeläinen"
tunnetaan an.sioituneena työväen-miehenä
j a kyvykkäänä kirjailija­na,.
sekä mainiona kertojana.
Nyt jostakin muislikomerosta
esiin tullut Kaapro JääskeläLsen
juttu on peräisin siltä ajalta, jol­loin
hän toimi Canadan länsiran­nikolla
suhleelli.sen yksinäisissä
olosuhteissa.
Siellä häh oli tutustunut kerto­mansa
mukaan erääseen kiinalai­seen,
kunnon kalastajaan, jonka
kanssa oli kerran sukeutunut väi­tös
kristinuskosta erikoisesti Jee­suksesta
Kristuksesta,
Lukeneena supliikkimehcnä oli
Kaapro" puolustanut sekä uskontoa
sekä Jeesu.sta niin perusteellisesti,
että kiinalaispoloi.sclta meni lo­pulta
suu tukkoon — tai milloi
— Mitä te valkoihoiset puhutte
siitä Jeesuksesta. Tehän hänet ris­tiinnaulitsitte!
Siiji£n Kaapro ei osannut enää
sanoa muuta kuin: — Kylläpä se.
vinosilraiä osasi!
Tähän samantapaiseen johtopää­tökseen
olisivat vielä muutama
vuosi sitten tulleet canadalaiset
"urheilukärpäsen pureman" saa­neet
miehet ja naiset, jos heille
olisi sanottu, että jostakin Euroo­pan
maasta voidaan tarjota herran
vuonna 1968 valmentajia Canadan
jääkiekkoilujoukkueen kunnon nos
latlamiseksi.
Multa näin on kuitenkin tapah­tunut.
CP:n Mo.skovasla viikon alussa
lähettämässä urheilukatsauksessa
selitettiin asiaa mm. näin:
— Canadan maajoukkueelle juu­ri
muutamia opetuksia antaneen
Neuvostoliiton kahden kansallisen
jääkicklu^joukkucen valmentajat
voivat tuU.a ensi: vuonna autta­maan
canadnlaisjoukkuccn harjoita
tamista-
Canadan amatöörijääkiekkoyh-distyksen
johtaja Gordon Juckes,
Melvillesta, Sask. sanoi lauantaina
että Neuvostoliiton No. 1 jouk­kueen
valmentaja Anatoly Tarasov
ja No. 2 joukkueen edustaja Ar-kady
Chernishov, ovat luvanneet
tulla '•neuvonantajina Canadaan
yhden kuukauden ajaksi, ensi
vuonna."
Juckes sanoi, etiä Neuvostoliiton
jääkiekkoliitto on'^ antanut ymmär­tää,
että se hyväksyy ajatuksen.
Ehdotus tarvitsee vielä Canadan
hyväksymisen."
Juckes sanoi, että venäläiset tu­lisivat
"näyttämään meille miten
he harjoittavat pelaajiaan eri
tavalla kun me — ja miten he
saavat fyysilllsen.kuntonsa."
Kuten muistetaan, Canadan maa­joukkue
osallistui vikko sitten
Moskovassa pidettyyn neljän jouk­kueen
turnajaisiin. Siellä oli N L :n
No. 1 ja No. 2 joukkueet sekä Suo­men
pojat j a canadalaisjoukkue.
Itse kilpailuissa kävi siten, että
isäntämaan joukkueet veivät cnsim
maisen ija toisen sijan. Kolmannel­le
tilalle nousivat Suomen leijona-paiMal
ja Canada jäi neljänneksi.
Canadalaisjoukkueen valmentaja
Jackie McLeod sanoi näiden otte­lujen
jälkeen viime lauantaina, et­tä
canadalaiset saivat näissä otte­luissa
nähdä milä tulee heitä vas­taan
Tukholmassa ensi keväänä p i ­dettävissä
maailmanmestaruuskil­pailuissa.
McLeod ei kuitenkaan ollut pes­simistinen.
Päinvastoin- hän' sanoi
näkevänsä mieluimmin sen, että
hävitään alkuotteluita, jotta varsi­naisiin
maailmanmestaruuskilpai­luihin
valmistauduttaisiin jouk­kueen
toimesta mahdollisin perus­teellisesti
harjoitellen. ; i
Me muut canadalaiset toivomme
l i ^ e n k i n vaahteranlehti-p<^jille hy­vää
menestystä maailmanmesta­ruuskilpailuissa
ja muuallakin.
Toisaalta tuntuu kuitenkin siltä,
että vaikka Canada onkin jääkiek­koilun
kehtomaa, niin e i ' o l i s i pa­hitteeksi
vaikka saataisiin neuvon­antajia
harjoitusmenetelmistä Neu
vostoliitosta asti, missä kaikki
seikat huomioiden osataan Palata
myös jääkiekkoa.
Sen lisäksi tuntuu — lainkaan
ulkomaisia neuvonantajia; aliarvi­oimatta
— että meillä p^iii kansa-r
kuntana tilaisuus ja velvollisuus­kin
auttaa amatööriurheiluasioissa
itse itseämme, sillä oma| apu on
iässäkin tapauksessa ensiluokkai­sen
tärkeätä ja. tätä "omaa apua"
tarvitaan ennenkaikkea amatööri-urheilun
aliarvioimisen pois kitke­miseksi
sekä ammattiurheilun y l i -
arvioimisen lopettamiseksi Cana- //
dassa — Känsäkoura. . . .