Vapaus, September 19, 1964

              Lauantaina, syysk. 19 p. — Saturday, Sept. 19, 1964
VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
4 (LIBERTY) Establlshcd Nov. 6. 1917 ,
pltl)r:"W. Eklund , Manager: E. Suksi
V Telephone: OMlce 674-4264 — Editoria! 674-4265
PlAllahed. thrlce W6ekly: Tuesdays. Thursdays and Saturdaysby Vapaus
PUÖisMng Co. Ltd., 100-102 Elm St. West. Sudbuiy, Ontario. Canada.
'• • Maiiing address: Bo;e-69
„'w.,v Advert^Ialng rates upon application. translations free of charge.
'uA»ftorl«ed as second class mail by the Post Office Department, Ottawa,
and for payment of postage in cash^/^^
M . - i " h i - f o i -h,: CANADIAN LÄNGUAGEPRESS
TILAUSHINNAT
.Q9p»6aas&: l vk. $9.00, 6 kk. $4.75 USA:ssa 1 vk. $10.00 6 kk. $5.25
3 kk. 2.75 Suomessa: . 1 vk. 10.50 6 kk. 5.75
Ajan merkki Englannista
VT:
; Blackpoolissa, Englannissä~"kokoontunut Englannin am-
;in^_ttiliittojen kongressi, joka edustaa y l i kahdeksaa mil-joo-
'naä järjestynyttä työläistä, valtuutettiin pari viikkoa sitten
.työskentelemään 35-tuntisen työviikon ja pidempien lomien
•hyväksi.
Ammattiliittojen kongressin TUCn vuosikokouksessa hy­väksyttiin
mainittuna päivänä j'ksimielisesti kuljetus- ja
yleisten töiden työntekijäin päätöslauselma, jossa TUCn
yleisneuvostoa kehotetaan antamaan ammattiliitoille kaikkia
iftähdollista apua tämän päämäärän,saavuttamiseksi.
Kuljetus- ja yleisten töiden työntekijäin liiton.edustaja,
j . j j L . Jones valitti, että Englanti on hyvää vauhtia kehittyi
lOÄ^sä Euroopan takapajuisemmaksi valtioksi työaika- ja lo­malakiin
nähden. Yleensä Euroopan valtioissa on 22—30 päi-
•yän pituiset lomat verrattuna Englannin 18-päiväiseen lo­maan,
sanoi puhuja. Päätöslauselmassa vaaditaan vähintään
ko^en viikon lomaa.
'..^jT.! Vaikka tämän päätöslauselman tekstissä ei tietääksemme
^siasta mainittukaan, niin työviikon lyhentäminen ja lomien
pidentäminen, sekä eläkkeelle jäännin ikärajan alentaminen,
ovat eräitä niitä peruskeinoja, joiden avulla voidaan: 1) lie^
ventää automatisoinnin kehittämää joukkomittaista työttö­myystilannetta,
ja 2) auttaa sitä, että työtätekevätkin pääse­vät
hieman osallisiksi automatisoinnin aiheuttamasta työn
tuottavuuden (lisääntyvien rikkauksien) määrästä.
Tärkeä ja huomioonotettava ajan merkki Englannista!
. ' ' i . i . k ci Moratoriumi kaappauksille?
Washingtonista tiistaina tulleissa uutistiedoissa kerrot-
^».N^iih, että Yhdysvaltain hallitus'on esittänyt Etelä-Vietnamin
-'"kenraalien vallankaappausten "moratoriumia", eli lykkäystä
''''tf^Än presidenttivaalien ohi! .
^.jl^^j^", Enää ei puhuta sen paremmin "sotilaallisesta voitosta"
..^Igjiln amerikkalaisten asevoimien kotiuttamisestakaan — nyt
"-riittäisi sekin, jos Saigonin kenraalit suostuivat moratoriu-
•'^Jumiin vallankaappaustensa järjestämisessä! Niinpä meille ker-
'-rataan Yhdysvaltain ulkoministeri Dean Ruskin sanoneen,
^'•"Vtfä Yhdysvaltain hallituksen ja Saigonin sotilasjuntan väli-
'„V:,,?^ä keskusteluissa on Washington korostanut, jotta heidän
.^^"sisäiset erimielisyytensä ovat toisarvoisia maan peiastami-^
seen nähden". Ja edelleen: "Me toivomme että pienemmät
••ii^epMnielisyydet (kysymykset vallankaappauksista jne. r— V)
-•'pantaisiin jäähän ia julistettaisiin niille moratoriumi voi­maan.
IV-.,/vi.Samassa uutistiedossa myönnetääni että viikon vaihteessa'
j v Saigonissa tapahtunut uusin vallankaappausyritys on merk-v;-
kin^ Saigonin sotilasjuntan heikkousongelmasta.Ulkomini.s-.
•u:.>ten Ruskin väitetään kuitenkin sanoneen, että Yhdysvaltam
•nykyinen ohjelma Etelä-Vietnamiin nähden jatkuu siitäkin
'.•'lilJlolimatta, vaikka tilanne on siellä' kehittynyt kaikin puolin
.y^ltestämättömäksi. Yhdysvaltain presidentin, Lyndon B. John-
.;;;Sonin kerrotaan katsovan, että Saigonin vallankaappausyri-r'tyksestä
ei tule Yhdysvalloille sen paremmin lisää mielihar-
»i-naia kuin innoitustakaan. Mutta Washingtonissa ei ole y r i -
"'tettykään kieltää sitä, etteikö kenraali Khanhia vastaan v i i -
"'/.•kön vaihteessa suoritettu vallankaappausyritys tullut pahar|
•;i.,laisena jobinpostina semminkin kun USAn suurlähettiläs
!_MaxwelI Taylor oli j u u r i tuonut sieltä suusanallisia terveisiä
--"jatkuvasta edistyksestä".
.... Etelä-Vietnamin viimeisimmästä vallankaappausyrityk-
>-sestä puheenollen kiintyi erikoishuomio lehtiuutisten niihin
••• kohtiin, missä selitettiin, että Saigonin väestö oli täysin välin­e-
pitämätön vallankaappauk.sen suhteen. Yksikään siviili ei
.•:;TO>stanut ääntään, kädennostosta puhumattakaan, sen parem-
^ ••>nrun nykyisen sotila.sjuntan kuin sen kukistamiseenkaan pyr-
V -kineen kenraaliryhmän puolesta! Vallankaappausyritystä ku-
....vanneistaTV-uutisista nähtiin myös, että saigonilaiset eivät
vaivautuneet edes pysähtymään sotilasopcratioita seuratak-.
Si^en. Etelä-Vietnamin väestö on ilmeisesti niin perin juurin
- kyllästynyt Yhdysvaltain pistinten ja rahan voimalla yllä­pidettäviin
kenraali-hallitsijoihinsa, että heistä on samanle^
kevää vaikka kaupungissa hirtettäisiin muutamia kenraaleja
joka päivä.
- Kun vallankaappauksen järjestäjät eivät saaneet sivii­l
e i t ä minkäänlaista kannatusta, heidän voimansa eivät ulot-ti^
eet Washingtonin lempipojan, kenraali Nguyen Khanhin
kauluksiin asti, vaikka tämä liivintaskudiktaattori joutuikin
ilmeisesti etsimään henkilökohtaista turvapaikkaa joksikin
ajaksi Saigonin ulkopuolelta.
Tämä sellaisenaan osoittaa, kuinka kaukana tavallisesta "
kansasta, sodan köyhdyttämästä ja kurjistuttamasta kansas- .
ta, nämä Yhdysv'altain armosta halliluspukeilla olevat ken­raalit
ja muut sötaviskaalit ovat. Pitkän aikaa on ollut ilmeis­tä,
että Etelä-Vietnamin asevoimat kieltäytyvät taistelemasta
"Viet Cong .sissejä vastaan, joiden kontrollissa on tämän on­nettoman
maan maaseutujen.suurin osa. Nyt ne kieltäytyivät
taistelemasta niin juntaa va.staan kuin sen puolestakin.
Washingtonin ilmeisenä tarkoituksena on pitää Etelä-
Vietnamin tilanne jotenkin kontrollissaan marraskuussa pi­dettäviin
presidenttivaaleihin asti. Siitä johtunee ulkominis­teri
Ruskin pessimistinen esitys, että Saigonin kenraalien si­säiset
erimielisyydet "jäädytettäisiin" kaiketi marraskuun
kolmanteen päivään asti.
Mutta ilmeistä on kuitenkin, että Yhdysvaltain asema
Etelä-Vietnamissa on kehittymässä huonoa pahemmaksi - -
ja siinä ei ole enää paljoakaan pahenemisen varaa, i . —
Tosiasia myös on, että Wa.shingtonin armo.sta Etelä-Viet­namin
hallitustuoleilla olevat sotilasdiktaattorit eivät voi mi­tään
"parannuksia" aikaan saada. Kysymys ei ole "hyvän"
kenraalidiktaättorin löytämisestä, eikä sellaista olekaan, vaan
kansanjoukkojen tarpeiden ja vaatimusten tyydyttämisestä.
_ Niin kauan kuin Washinglon viittaa kintaalla Etelä-Vietna-
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Mariana Nevala, Nipigoh, Ontario,
täyttää" tiistaina, syyskuun 22 päi­vänä
70 vuotta.
Verner Kivipelto, Mokomon, Ont.,
täyttää keskiviikkona, syyskuun' 23
pnä 76 vuotta.
Arno?d Mänty, Whitefish, ; Ont.
täyttää sunnuntaina, syyskuun 20
pnä 66 vuotta.
Yhdymme sukulaisten' ja tutta-vain
onnentoivotuksiin. ' ••
400 hautaa paljastaa
Visbyn iän
Kopparsvikin luona lähellä Vis-bytä
tutkitaan parhaillaan n. 400
hautaa arkeologisten kaivausten
yhteydessä. Tähän mennessä on
ehditty tutkia viitisenkymmentä
hautaa ja tehty arvokkaita löytöjä.
Kaivaukset ovat osoittaneet, et­tei
Visby syntynyt vasta 1100-lu-vulla,
vaan että jo viikinkiajalla,
850-luvulla, oli alueella huomat­tava
kauppakeskus, jonka suojaksi
myöhemmin rakennettiin-ympy­rän
muotoinen muuri. Meneillään
olevat kaivaukset käsittävät n. 9,-
000 neliömetriä.
url<isst ^^^^
roksesta pidemmälie
Joissakin lehdissä ihmeteltiin, kun eräs Turkin huomattava edustaja
lausui äskettäin, että suomalaiset ja turkkilaiset ovat sukulaiskansoja.
On kuitenkin eräs asia, jossa ainakin osa turkkilaisista ja osa suomalai­sista
on osoittanut melkoista henkistä sukulaisuutta. Nykyisin naures­kellaan
paljon Suomen johtajien "Suur-Suomelle", jonka syntymisestä
Mannerheim jo kerran antoi päiväkäskynkin; Sodan aikana eräs .tun­nettu
runoilija nimitti Mannerheimia Tamerlaniksi, Timur Lenkiksi,
jota panturkkilaiset.pitävät sukulaisenaan. Ja tunnettu runo "Vienan-lahdesta
Laatokkaan me miekalla piirrämme <rajan'V olij.vuoden 11942
helmikuussa turkkilaisessa aikakauslehdessä iCinaralti runoilija Usuf
Zeienin kirjoittamana "seuraavassa muodossa: <(-;^ i • •.
"Tulee aika, joHöin lAe risteilemmeTamferlanin. tavoin Anatolian
halki Intiaan ^ . . muodostamme liiton Dagestanin, Krimin, Kasanin ja
Persian kanssa. Kaikki Turkin viholliset tuhotaan . . . Ja Turkin kansa­kuntaan
kuuluu silloin 65 miljoonaa turkkilaista, jotka asuvat nyt Tur­kin
ulkopuolella laajalla alueella Bulgariasta Altain vuorille."
Näin kirjoittelivat monet muutkin
turkkilaiset runoilijat, jotka kuvit­telivat
Hitlerin voittavan Ja pää.se:
vänsä hänen mukanaan saaliinjaol­le,
Taantumuksellisfl turkkilaiset
piirit, alkoivat saarnata '•Suur-Tur­kin"
puolesta ja vucsina 1908—1918.
Panturkisminaatesiiiinnan perusta­ja
Ziya Gökalp julisti oppia, että
kaikkien turkkilaisrottiiston kanso­jen
historiallisena teiilävänii on po:
rustaa "Suur-Turkki', jolion liitetään
SUURIA KAUPPOJA
LEIPZIGIN MESSUILLA
Berliini. — Leizigin syysmessuil-la
jatkuu kaupanteko ja tavaran-vaihtosopimusten
allekirjoitus vilk­kaana.
Tähänastisista suurimpiin
kuuluu DDR:n englantilaisten ja
ranskalaisten yrittäjien kanssa alle­kirjoittama
asiakirja suuren keino-lannoitetehtaan
toimittamisesta
DDR:ään. Glaskowilainen Humph-rey-
yhtiö ja ranskalainen Ensa toi­mittavat
sopimuksen puitteissa DD-R.
n öljynjalostuskaupunkiin Sch-vvedtiin
rakennettavan kalkki-amo-niakkisulfaattitehtaan
pääasialli­simmat
koneistot. Kysymyksessä on
suurin englantilaisten ja ranskalais­ten
yksityisliikkeiden kanssa solmit­tu
sopimus sitten DDR:n kauppa
suhteiden solmiamisen näihin niai
hin. Kauppasopimukset ovat arvol­taan
66 milj. frangia ja 3,5 milj.
puntaa.
Tanskalaiset ovat allekirjoitta
neet 70.000 USA: ndollarin arvoisen
kameroiden ostosopimuksen, kankai­ta
he ovat ostjirieet puolen miljoo­nan
D markan arvosta. Kaiken kaik­kiaan
on Tanska.sfa tullut, ennäty.s-mainen
kävijämäärä. Neljän ensim­mäisen
messupäivän aikana oli
Loipzi'.!issä käynyt tanskalaisia
enemmän kuin viime vuoden syys-messuilla
yhteensä. .Myös ruotsalai­set
ovat esiintyneet, aktiivisina kau­pantekijöinä.
Ho ovat ostaneet
7.5,000 ' Dniarkan arvosta kemikaa-lioita
ja mattoja 2,5 milj. kruunulla.
Ruotsi o:staa noin puolet käyttämäs­tään
luionekalnk;iiiu:isin:iicriaalista
DDH:stäi Suomi ;',4 |)ro-;enltia tuot­tamistaan
matoista.
Siperia, Keski-Aasia, Volgan seuv
dut. Krimi ja Kaukasia. Nämä alu­eelliset
tavoitteet lähtevät panturk-kilaisesta
teoriasta, jonka mukaan
turkkilaiset ovat maailman ensim­mäisen
siviilisaation perustajia ja
turkin kjeli.kaikkien maailman kiel­ten
kantakieli.
Nämä Iioureet jäivät monien turk­kilaisten
päihin vielä toisen maail­mansodan
jälkeenkin. Nähtyään
Saksan häviävän sodan. Turkin hal-litu.
s yhtyi helmikuussa 1945 sotaan
Saksaa ja Japania vastaan ja pan­turkkilaiset
alkoivat hahmotella
uutta teoriaa, jonka mukaan "Suur-
Tdrkkia" ei luotaisikaan Saksan
vaan länsivaltojen, varsinkin USA:n
avulla. Näitä suunnitelmia ei salat­tu,
.sillä esimerkiksi vuonna 1947
Charles Warren Hostler, joka toimi
silloin USA:n sotilaallisena edusta­jana
Turkissa, lupasi maansa.takuun
panturkkilaisuuden aatteille. Tun­nettu
amerikkalainen lehtimies
Valein kirjoitti, että Turkin aiko­muksena
on valloittaa Neuvostolii­tolta
alueet, jotka ulottuvat "Kri­miltä
Uraliin ja Katumista Kiinan
rajalle".
i 'SAIRAAN MIEHEN"
!TALOUS
I Venäjän itsevaltias tsaari nimitti
ennen toista maailmanso^taa Turkkia
Kuroopan "sairaaksi mieheksi'.
Vaikka tässä ilmeisesti toinen sai­ras
nimitteli toista omien kuolman-tuskiensa
ärsyttämänä oli nimitys-osuva.
Väkiluvultaan Turkki on veiraten
iso kansakunta, noin 25 miljoonaa
asukasta. Mutta sen talouselämä on
miltei keskiaikaisella tasolla. Noin
80 prosenttia väestöstä saa toimeen­tulonsa
. maataloudesta. Pienellä
maanomistajäin ryhmällä, 38 tuhan­nella
tilanherralla, on maata 5 mil­joonaa
hehtaaria, miltei saman verv
ran kuin lähes kahdella miljoonal­la
talonpojalla. Puolella miljoonalla
talonpoikaisperheellä ei ole omaa
maata lainkaan. Nämä talonpojat
elävät vuokraamalla "torppareina".
Maaseudulla vallitsee kurjuus kuin
Suomessa viime vuosisadalla ja tä­män
vuosisadan alussa torpparilai­toksen
puitteissa.
Noin 20 prosenttia Turkin väes­töstä
saa toimeentulon teollisuudes­ta,
kaupasta ja liikenteestä. Maassa
on suuria luonnonrikkauksia, mm.
hiiltä, rautamalmia, kuparia kromia,
antimonia, molybdeenia, lyijyä,
sinkkiä ja naftaa. Teollisuus ei kui­tenkaan
ole päässyt: kehittymään
talousjärjestelmän vuoksi. Amerik­kalainen
pääoma on tunkeutunut
sodan jälkeisinä vuosina Turkkiin ja
pyrkii ehkäisemään maan oman te­ollisuuden
kehittymisen tai alista­maan
sen plavelemaan USA:n mo-nopoliyhtymiä.
Tässä pyrkimyk.ses-sään
se on onnistunutkin. Turkki
on yhä vielä taloudellisen elämän
puolesta Euroopan "sairas mies".
Kansan elintaso on sen vuoksi
alhainen. Tässä suhteessa ei tilan­ne
viimeisen ikymmenen vuoden ai­kana
ole parantunut vaan huonon­tunut.
Jos esimerkiksi verrataan
Turkin ja Kreikan elinkustannusten
nousua vuodesta 1950 vuoteen 1981
ja vuoden 1953 merkitään sadalla,
oli vuonna 19,50 Kreikan taso 78 ja
Turkin 93, mutta vuonna 1961 Krei­kan
taso oli 103 ja Turkin 235. Näin
huikea elinkustannusten nousu on
jo osoitusta kansanjoukkojen elin:
tason alenemisesta, kun työläisten
ja talonpoikien tulot eivät ole nous­seet
juuri nimeksikään.
Ei ole lainkaan ihme, jos Euroo­pan
sairaan miehen tauti vain pa­henee,
sillä lääkäreitä Turkissa on
3,5 kymmentätuhatta asukasta koh­ti.
Suurin osa kansasta on luku-
(Jatkuu seuraavalla sivulla)
SKDLn TAVOITTEENA
SUUNTA PAREMPAAN
Helsinki. — Valmistuessaan lä­hestyviin
Icunnallisvaaleihin Suo­men
Kansan Demokraattinen JLiitto
on nostanut ohjelmansa päätunnuk-seksi:
"yhteisvoimin suunta parem­paan".
SKDL:n liittotoimikunnan työva­liokunta
ja SKPn poliittinen toimi­kunta
käsittelivät viime maanantai­na
yhteisessä kokouksessaan nykyis^
tä tilannetta ja hallituskysymystä
Suomessa. Kokous hyväksyi seuraa­van
julkilausuman:
Maailman tumilta
Moskova. — Neuvostoliiton kan­salaisille
on viime päivinä laajasti
kerrottu eräästä 1930-luvun ja sota-ajan
urotyöstä, jota ei kuitenkaan
suoritettu toisen maailmansodan
taistelukentillä, vaan Neuvostolii­ton
tiedustelulaitpksen palvelukses­sa.
Kysymys on Richard Zorgesta,
sanomalehtimiehestä, diplomaatista
kommunistista, josta monissa mais­sa
on jo kerrottu legendaarisia ta­rinoita,
ja josta on valmistettu
ranskalaisitalialainen : elokuvakin
(Kuka te oleltet, tohtori Zorge).
Vksilönpalvonnan kauden jättei-.
den vuoksi Zorgen elämäntyön suu­ruus
saatetaan vasta nyt, kaksi vuo­sikymmentä
hänen teloittamisensa
jälkeen Neuvostoliiton kansojen tie­toon.
Myö.s elokuva luvataan saat­taa
Neuvostoliiton elokuvateatterei­hin.
Zorgen elämäntarina on uskomat­tomalta
tuntuva seikkailukertomus:
Hän syntyi Bakussa v. 1895. Hänen
isänsä oli saksalainen, äiti venäläi­nen.
Hänen isoisänsä oli Kari Marx­in
työtoveri 1. internationalen päi­viltä
Friedrich-Adolf Zorge. Kun
poika oli kolmivuotias, perhe muut­ti
Bakusta Berliiniin,. jos.sa hän kä­vi
koulunsa, osallistui saksalaisten
puolella toiseen maailmansotaan, ta­jusi
sodan koko mielettömyyden, oli
sodan jälkeen mukana Kielin kapi­nassa
ja liittyi vuonna 1919 Saksan
kommunistiseen puolueeseen. Näi­nä
vuosina hän suoritti Hampurin
yliopistossa yhteiskuntatieteitten
tohtorin tutkinnon.
Vallankumouksellisen toimintana
sa vuoksi hänen täytyi kuitenkin
piiloutua. Hän toimi sekatyöläisenä
ja kaivosmiehenä Achenissa, Hol­lannissa,
opetti puoluekursseilla ja
toimitti maanalaisia puoluelehtiä.
Vuonna ,1925 tapahtui suuri käänne
hänen tapahtumarikkaassa- elämäs­sään:
hän palasi Neuvostoliittoon,
liittyi NKP:n jäseneksi ja toimi
Moskovas.sa puoluetoimitsijana.
Vuonna 1Ö29 Zorge aloitti uuden
uran Neuvostoliiton tiedustelulai­toksen
palveluksessa. Hän toimi
Kiinassa, Shanghaissa, saksalaisten
lehtien kirjeenvaihtajana. Vuonna
1933 — samana vuonna, jolloin Hit-min
kansanjoul^kojen kurjuu­teen,
nälkään j a sorronalaiseen
asemaan ja yrittää tätä ongel­maa
"ratkaista" liivintaskuken-raalien
kokod olevien "voima-miestensä"
avulla sekä sotatoi-menpiteillä
k a n s a n joukkoja
vastaan, Washington tulee saa­maan
jatkuvasti ja yhä pahene­vaa
jobinpostia Saigonista,
ler nousi valtaan Saksa.ssa — Zorge,
Franklurter Zeituiij^in erikoiskir­jeenvaihtaja,
.saapui .Japanin pääkau­punkiin
josta-tuli hänen tärkein
työkenttänsä, ja jossa hän teki isän­maalleen
korvaamattomia palveluk­sia.
Hän saavutti Saksan Tokion-lähetystön
täydellisen luottamuk­sen,
toimi sen lelulistöaftaslieana
ja sai tietoonsa kaikki vaiheet Ja­panin—
Saksan suhteista ja 1)0. mai­den
yhteiset suunnitelmat. Suurlä­hettiläs
Ott selosti hänelle Tokion-
Berliinin kirjeenvaihdon.
Tähän aikaan Zorge loistavalla
tavalla näytteli vakaumuksellista
natsia — ja hänelle avautuivat Ja­panin
kaikki ovet.
Zorgen Neuvostoliittoon toimitta-maat
tiedot olivat korvaamattomia:
hän ilmoitti jo vuonna Hr,9 kevääl­lä,
että Hitler tulee hyökkäämään
Puolaan 1. pnä syyskuuta. Huhti-kuu-
ssa 1941 hän välitti Neuvosto­liiton
hallitukselle .tiedon, että
Neuvostoliiton rajoille on koottu
1.50 divisioonaa, selitti joukkojen
sijainnin ja suunnitelmat. ja kah­dessa
informaatio.s-sa saattoi neu­vostohallituksen
tietoon Hitlerin
hyökkäy.späivän, ensin yhdellä päi­vällä
erehtyen ja sitten kahta kuu­kautta
ennen hyökkäystä, täsmälli­sen
hyökkäyspäivänkin, kesäkuun
j 22. päivän. .Neuvostoliiton kansojen
vahingoksi Stalin ei kiinnittänyt
minkäänlaista huomiota näihin in­formaatioihin.
Syksyllä 1941 — Neuvostoliiton
vaikeimpana aikana, kun Hitlerin
joukot olivat Moskovan porteilla,
Richardg Zorge jälleen suoritti
korvaamattoman palveluksen maal-i
leen. Hän ilmoitti, että japanilaiset
keskittyvät kokonaan sotaan Tyy­nellä
valtamerellä, koska uskoivat
saksalaisten yksinkin selviävän pu-na-
armeija.sta. Tämän informaation
j vuoksi voitiin joukko Neuvostolii-
I ton divisioonia siirtää kaukoidästä
Moskovan avuksi ja pääkaupunki
pelastettiin. Zorgella oli tässäkin
[suuri ansionsa. Mutta tällöin Zorge
! istui jo Japanin polii.sin vartioima­na
vankilassa. Petturuuden kautta
Zorge ja hänen japanilaiset tove-.
rinsa joutuivat poliisin käsiin, joka
jo kauan oli tiennyt, että fasistisen
Saksan lähetystön seinien kautta
vuotaa merkillisellä tavalla tietoja
.Neuvostoliiton haltuun. Lokakuun
7 päivänä Zorge ammuttiin. Ennen
ampumista hän kertomusten mu­kaan
huusi tuhansien maanmiesten-
.sä tavoin:
Eläköön Neuvostoliitto, eläköön
punainen armeija!
Amerikkalaiset käyttivät Zorgen
nimeä neuvostovastaiseen kamppai­luun.
Japanin militaristit vihasivat
hänen nimeään ja vainoavat hänen
tovereitaan. Ja Stalin puolestaan ei
halunnut kuulla puhuttavankaan
Zorgesta. Totuus tunkeutui kuiten­kin
loppujen lopuksi julkisuuteen.
Pitkäaikaisten tutkimusten jälkeen
Neuvostoliiton sanomalehtien par­haat
toimittajavoimat kertovat tä­nään
urotyöstä, jonka suoritti vai-kei.
ssa oloi.ssa taitava tiedustelija,
taistelija, kommunisti Richard Zor­ge.
NAUTTI "HIDASTA GINIÄ
LIIAN NOPEASTI"
Whitby. — Poliisituomari Harry
Jermyn joutui antamaan viime tiis­taina
juopumistuomion 77-vuoti.aal-le
William Murphylle.
Kuukautta aikaisemmin sama po­liisituomari
antoi Murphylle samas­ta-
rikoksesta _00 päivän vankilatuo­mion.
Se oli miehen 125:s tuomio.
Poliisituomari Jermyn kysyi
Murphyltä, miten hän pääsi niin
pian pois vankilasta? Mies sanoi
saaneensa pyyntönsä perusteella
vapauden syyskuun 12 pnä.
Konstaapeli Kenneth Edward
"löysi" mr. Murphyn samana päivä­nä
kadulta; mies piti kiinni lyhty­pylväästä
ja oli kykenemätön käve­lemään,
Murphyn selostus oli: "Join hi­dasta
giniä liian nopeasti. Luulen
sen saaneen minusta etuotteen."
'Kolme kuukautta", sanoi poliisi­tuomari.
TAHITILAISEN KURJA
TYÖMATKA
.Kertomus tahitilaisesta joka aje.
lehti noin 1,800 kilometriä merellä
154 päivää ilman muuta ravintoa
kuin kala, jonka hän onnistui pyy­dystämään
merestä^ ja juomaan hie­man
sadevettä, kantautui Pariisiin
hiljattain Rago Pagossa, Samoassa
olevan ranskalaisen konsulaattivir-kailijan
kertomana.
Kyseinen tahitilainen; 30-vuotias
Temanihi, kuuden lapsen isä asui
Maupitin saarella Ranskan Polyne-siassa.
Hän lähti toisen tahitilaisen
kanssa matkaan etsiäkseen työtä
meloni viljelyksiltä Bora Borasta,
joka sijaitsee noin 50 meripenin­kulman
pää.ssä Maupitin saarelta.
Heidän pienen veneensä kaksi
moottoria menivät epäkuntoon ja
he joutuivat tuuliajolle. Kepistä ja
saksien teristä valmistamallaan kei­häällä
he pyydystivät kalaa, jota he
nauttivat raakana ja kuivattuna.
Juomansa he saivat vääntämällä sa­deveden
kastuneista vaatteistaan.
Natua kuoli neljän kuukauden
kuluttua ja Temanihi jatkoi yksin
ajelehtimistaan. Lopulta ilmestyi
näköpiiriin Yhdy.svaltain Samoaan
kuuluva Mannan saari ja Temanihi
ui rantaan. Alkuasukkaat ottivat hä­net
hoiviinsa ja . hänet lähetettiin
Pago Pagoon odottamaan Ranskan
Polyn^>siaan lähtevää laivaa.
Hänen seikkailunsa oli kestänyt
154 päivää ja hän pääsi maihin 1,-
800 kilometrin päässä kotisaares­taan.
EI PALKKAA ILMAN
ROTANHSNTIÄ
. Mindoron maakunnan kunnallis-virkamiesten
Filippiineillä on tuo­tava
viisi rotanhäntää hallituksen
edustajille ennen kuin heille makr
Setaan .syyskuun palkka, kerrotaan
Manilaan .saapuneissa lehtitiedois­sa.
Tämä kuuluu osana alueella
aloitettuun rottasotaan.
. , . • . . » * » • . • . .
•.. VOr- •.
- - V j • ^ KunnallisVänEtlien lähestyessä<^n
virkaniieshaftitMS vaihdettu seiSSe-län
takana piiieskelleiden puo1g%i-den
muodpstamaan hallituksaen.
Varjohallitus on astunut esiin.
laisliiton johto on jälleen keivan
auttanut kokoomuksen vaikuti^j^l-taisille
ministeripaikoille. Uusi hal­litus
on kokoonpanoltaan vahvasti
oikeistolainen. /"^
- Kansanjoukkojen voimakkaan .tyy­tymättömyyden
vuoksi on uusi li)ayi-tus
kiirehtinyt lupaamaan, ettS*^e
peruuttaa joitakin virkamiesliafli-tuksella
teetetyistä p ä ä t ö k s i s t ä . ^e
ei kuitenkaan aio tarttua itse*piiä-asiaan;
-peruuttaa jo suoritettuja
hinnankorotuksia, poistaa liikevaih-toveroa^^^^^^^
ttämättömyystarvikkeil-ta,
eikä korottaa lapsilisiä ja kÄh-saneläkkeitä.
Politiikan muutos olisi ollut iriäh-dollinen,
jos työväenryhmät olisivat
toimineet voimansa yhdistäen pa­rempien
ratkaisujen puolesta. Vaik­ka
eduskunnassa vielä, tällä ' het­kellä
on porvarienemmistö, ori'työ­väestön
ja pienviljelijäin yhteistyö
se päävoima. joka pystyy tekemään
lopun oikeistolaisesta sekasortb^o-lltiikasta.
Työväen joukkovoimaan
nojaavien '• poliittisten ja ammatil­listen
järjestöjen yhteistyöllä saa­daan
hintojen korotukset periiiite-tuiksi
ja toteutetuksi muutkin "t'är
män hetken yhteiset vaatimukset.
Sen sijaan työväen voimien hajaan­nus,
jota sosialidemokraattisen puo­lueen
johto pyrkii ylläpitämään kyl­vämällä
keskinäistä epäsopua,'Sut­taa
ja rohkaisee oikeistoporvaristoa
ja koituu vahingoksi koko työkatfsäl-le.
Nyt on työkansan voimat yhdistet­tävä.
Älkäämme jääkö odottania.an,
että hallitus saisi vaalien jälkeen
näyttää todelliset kasvonsa. On toi­mittava
niin, että todella saadaan
muutetuksi suunta parempaan:.
On peruutettava elintarvikkeiden
hintojen korotukset. <
.On poistettava liikevaihtovero
välttämättömyystarvikkeilta. •
On muutettava maatalouden tuke-misperusteet.
On korotettava palkkoja, lapsilisiä
ja kansaneläkkeitä.
On alenettava asumuskustannuk-sia
lisäämällä sosiaalista asuntotuo­tantoa.
On lopetettava suuryhtiöitä suosi­va
talous- ja veropolitiikka.
Lokak. kunnallisvaaleissa on. an­nettava
elintason alentajille tqnt.u-va
vastaisku.
VOITTO VASEMMALLE — ,
ISKU OIKEALLE
Helsingissä lokakuun 14 päivänä
1964
Sitä ja fätä
VÄÄRINKÄSITYS
— Onko täällä minkäänlaisia ,ka­lastusmahdollisuuksia?
— On jonkun verran.
— Minkälaisia kaloja täällä saa?
— Enhän minä puhunutkaan mi­tan
kalojen saannista, vaan kalas­tusmahdollisuuksista.
—^ Kuka oli maailman ensimmäi­nen
Social credit-puoluelainen?
-^Kristoffer Kolumbus
— Kuinka niin? :
— Kun hän lähti Espanjasta, hän
ei tiennyt minne lähti. Kun hän tuli
Amerikkaan, hän ei tiennyt minne
oli tullut. Ja kun palasi kotiin, hän~^
ei tiennyt missä oli ollut.
PÄIVÄN PAKINA
LINNUSTAJILLA ILON AIHETTA
Näinä ankeina aikoina jolloin
ei ole enää varmuutta muusta
kuin hintojen ja verojen loputto­masta
noususta sekä dollaripar-kamme
arvon eli: sen ostovoiman
alenemisesta, saavat ontariolaiset
linnustajat nyt elää osapuilletn sa­manlaisissa
toivounelmi.ssa kuin
pikkulapset joulupukkia odotel-le.
s.saan. • —-
Ma hdol I i ses t i • 1 i rln u .s1 a m i n e n e i
ole enää niin yleistji, että .sen ta­kia
jouduttaisiin . keskeyttämään
oikousistunnolkirt, kuten kuuluisa"
kirjailijamme Loacock kertoo ai­kakaudellaan,
mutta kuume on
nytkin korkealla niiden kcskuii-de.
ssa, jotka ovat linnustamispu-reman
saaneet jj^haluavat päästä
mittaamaan reikärautansa kanssa
taitoa ja nokkeluutta vesilintujen,
pyiden ja muiden riistalintujen ;
kan.ssa.
Mekin, tunnemme sekä miehiä
että naisia, jotka ovat jo pyyhki­neet
tomuja ja liika-öljyä pois
py.s-syislään, hankkineet varuste!-
.ta ja ammuksia, sekä tehneet mel­ko
yksityiskohtaisia valmisteluja
yleensä vuotuisia pyhiinvaelluk-siaan,
linnustamisretkiä varten.
Ja nekin meistä, jotka sunnun-taikala.
stajaiii tavoin .'juttelem­me"
enemmän linltustaniisesta,
kuin käymme tai saamme tilaisuu­den
käydä suo- ja .salomaita sar
moilema.s.sa, olemme 'hengessä
mukana" toivoen, ettei viikon
vaihteessa sataisi eikä tulisi mui­takaan
voittamattomia esteitä.
Vaarallisin puoli täs.sä asiassa
on se, että ' linnustamiskuume",
kuten kalastus- ja melsästyskuu-meetkin,,
on hyvin tarttuvaa tau­tia.
Ken siis haluaa välttää tähän
parantumattomaan tautiin' sairas-tuniista
hän pysyköön kuulakkaa­na
pyyssunnuntaina pois ensim­mäisestä
lintujahdista. Multa jos
sille, viettelykselle antaa edes pik­kusormensa,,
se vie kohta sekä kä­den
että koko kehon. •
Siihen "linnustustautiin" .sairas­tuneilla
ontariolaisilla on nyt a i ­van
käden ulottuvilla se ' luvattu
aika". Toiveita ja inno.stu.sta lisää
vielä hallituspiireistä saatu tieto,
että eräitten vesilintujen luku on
lisääntynyt maakunnassamme
niin paljon, etlä eränkävijäin "päi-väsaaliin"
rajoja on eräiltä ^ koh­din
korotettu, ja etlä ainakin On­tarion
Soon alueella on entistä
enemmän pyitäkin .sekä pyillä,
suurehkoja poikueita. Se on lei^
vän ääntä, se!
Ontarion maakunnan maiden- ja
metsien ministeri, Hon. A.. Kel.so
Roberts, Q.G., tiedoitti äskettäin
yiri^lUsesli, että vissien vesilintu­jen
.saalismäärää on korotet­tu
niin, etlä 5:n sorsan, päiväsaa-liissa
saa esim. olla tänä vuonna
kaksi •' canvasback" tai kaksi
'redhead" .sor.saa tai vaihtoehtona
niitä kumpiakin 1. Myös "wood
duck 'sorsien saalismäärää on ko­hotettu
niin, että niitä saa olla
päivä.saalissaa peräti 4. Kaikkiaan
voi ' wood duck" sorsia olla met­sästäjän
hallu.s.sa nyt 8 kappalet­ta.
"Canvasvack" ja "redhead"
sorsien hallu.s.saolomäärä ei .saa
ylittää päiväsaaliin määrää:
' Tutkimuksissa sanotaan tode­tun,
etlä 'wood duck" sorsien lu­kumäärä
on lisääntynyt Ontario.s-sa
ja sen vuoksi on kokeilumie­lessä
korotettu niiden päivä.saalis-määrää.
Yhdysvalloissa suoritetut
tutkimukset ovat taas osoittaneet,
että "canvasback" ja ' redhead"
sorsien lukumäärä on lisääntynyt.
Tästä Johtuu yllämainittu päivä-
.saalismäärän korottaminen, josta
ci mainita maiden ja metsien mi­nisteriön
metsästyssääntöjä vuon­na
1964 käsittelevä.s.sä kirja.se.ssa.
Vesilintuja koskevien .sääntöjen
muutosten perusteella voidaan,
myös ampua 2 '.scaup" lai"gol-deneye"
sor.saa enemmän päivä.s-sä
lokakuun 23 päivästä lukien 1964.
Nämä vesilinnut eivät lähde ete-liiän
ennen kuin vasta syksymyö­hällä;
siitä johtuu että niiden saa-lismäärälupaa
On korotettu kau­den
loppupuolella edellisen vuo­den
saalismäärään verraten. .
Hanhien sekä "rail", ' coot" ja
"gallinules" lintujen saalismäärä
on edelleen 5 päivässä. Korkein­taan
niitä saa olla hallussa 10 kpl.
'•Wilson's snipe" ja "woodcock"
lintujen päiväsaaliin määrä on 8.
Kaikkiaan niitä saa olla-hallussa
16 kappaletta.
Pohjoisella alueella, mihin kuu­luu
myös Suoburyn alueesta se
osa mikä on Matfa\van ja Spraggin
välillä No. 17 maantien pohjois­puolella,
alkoi kaikkien vesilintu­jen
(ja pyiden) pyynti syyskuun
15 pnä. Vesilintujen pyynti päät­tyy
joulukuun. 15 pnä.
Etelä-Onfariossa (Sudburyn pii­ristä
etelään) alkaa vesilintujen
pyynti lokakuun 3 pnä kello I i
a.p. ja päättyy jouluk. 15 pnä.
KeskiOntariossa, Sudburyn alu­eella,
siis Etelä-Ontarion pohjois­puolella
ja No. 17 maantien ete­läpuolella
alkaa vesilintujen
pyynti lauantaina, .syy.skuun 26
pnä ja päättyy joulukuun 15 pnä
paitsi hanhien pyyntikausi jatkuu
joulukuun 31. päivään asli.
Ainoastaan Etelä-Ontarion alu­eella
on määritelty, että metsäs­tyskausi
alkaa kello 11 ap. Poh­jois-
ja Keski-Onlariossa, missä
metsästyspaine on suhteellisesti
heikompi, metsästyskausi alkaa
puoli tuntia ennen auruingonnou-
Tottumattomille ja varsinkin en­sikertalaisille
korostetaan viran­omaisten
taholta erikoisesti sitä,
että on tarpeellista oppia tunte­maan
sorsat ennen liipasiiQiggta
painamista, sillä jos vissejä sorsa-lajeja,
joista ylempänä mainitaian,
on laillisen päiväsaaliin joukosfsa
liian monta — siitä voi joutua vai­keuksiin.
Toisaalta sorsien "tun­teminen"
auttaa ampujaa hyvän
saaliin pariin. ^
Omalta kohdaltamme -toivotam­me
linnustajille yleensä hyvää
tuuria ja menestystä suo- ja salo­maille
lähtiessään. Samalla tietys­ti
on syytä pitää mielessä,^ vaasin­kin
pyitä etsittäessä, että ei riko­ta
farmarien aitoja eikä tehdä
muutakaan vahinkoa. Ikävää ker­rottavaa
on sellainen, kuten ta­pahtui
täällä Sudburyn seudulla
jokin aika sitten, kun eräs mies
ampuu hevosen pyynä! Humma
oli kuulemma maannut pitkin pi­tuuttaan
' heinäpellolla ja heilut­tanut
hieman korvaansa. Seura­uksena
oli haulikonpanos kopu­kan
kalloon.
Ja siunatuksi lopuksi, turvalli­suus
ja varovaisuus ennen kaik­kea.
Muistaa nimittäin tulee, että
"pyssy on vaarallinen kapistus,
vaikka sen piipussa ei olisi lain­kaan
reikää''!
Linnustusmahdollisuuksista haa­veillen,
—r Känsäkoura.
lii •
••iti: ;ihi ..•. : ' i . •
'.•:'|ilf'
I . .r . ,1 ,,i,„
'ta
1
i l
I