Vapaus, September 19, 1964

              Caw1ey luM 400
:m-ennä!ysajassa
Los Angeles, - r - A m e r i k k a l a i n en
.^P.^>yley teki uuden maailmanennä-
;-tyksen 400 m e t r i n aitajuoksussa Y h ­d
y s v a l t a i n olympiajoukkueen kar­s
i n t a k i l p a i l u i s s a Los • Angelesissa
viime sunnuntaina. C a w l e y n a i k a o li
^^^,X- E n t i n e n ennätys 49,2 o l i vuo­desta
1958 a m e r i k k a l a i s e n Glenn
,IJ|{ivisin nimissä, j a sitä sivusi itä-
Viialainen Salvatore Morale v. 1962.
.V .)JItelä-Afrikan Gerry Potgister on
gq^vuttanut 440 j a a r d i n aidoissa
a j a n 49,3, joka vastaa sileällä mat-
.vHJilJa 49,0-aikaa.
• B e r l i i n i n kisoissa; 1936,kultamitar
.Iin vieneen Glen H a i ; d i n i n poika
.,?|i|l johti* toisella aidalla, multa
rkolmannella painui C<i\vley käikeen
iJ^^i,itoi e r i n o m a i s e l l a tyylillä uuteen
niaailmanonnätyksee?!.
— • -
Suomen o-komitea
teki täydennyksen
H e l s i n k i . — Suomen Olympiako­mitean
hallitus on ^ / i i m e maanan­t
a i n a täydentänyt Suomen Tokion
"Öiympiajouitkuetta seuraavasti:
Y l e i s u r h e i l u : Taisto L a i t i n e n , Paa-
"vö''Pystynen; Olavi Salonen. Leena
K a r a n a , S i r k k a Norrlundsekä laji-
"välmentajina Valto'ölehius j a V e i k ­ko
Karvonen.
K o r i p a l l o i l u : Raimo V a r t i a , Kau
ko K a u p p i n e n j a T e i j o Finneman.
V i i s i o t t e l u : Valmentajana Olavi
Mannonen.
• ' P a i n i : Ai-vostelutuömarina Kaino
Mäkelä.
•"'"Joukkueessa on tämän jälkeen 84
mies- j a 5 n a i s k i l p a i l i j a a . 6 l a j i j o h -
tajaa, .12 l a j i v a l m e n t a j a a j a 6 l a j i -
t u o m a r i a . Yleisjohtoon kuuluu 2
henkilöä ja huoltohenkilöstöön . 7.
" K o k o joukkueen vahvuus on näin
o l l e n 122; josta 115 niiestä j a 7 nais-ta.
\
Jääkiekkoilija
Bauer kuoli
K i t c h e n e r . — National Hockey
Leaguen entinen tähtipeluri Bobby
Bauer, joka pelasti aikoinaan Bos­t
o n i n Bruins-joukkueessa, kuoli
täällä sijaitsevassa^ eräässä sairaa­lassa
sydänhalvaukseen viime kes­k
i v i i k k o n a . Hän o l i k u o l l e s s a a n 49
vuoden ikäinen..
Bauer o l i 1930 l u v u l l a n & o s t o n in
j o u k k u e e n parhaimpia m a a l i n t e k i ­jöitä.
Hän o l i alansa yksi pienim­mistä
miehistä painaen vain 150
paunaa, mutta h a n k k i k u i t e n k i n n i ­miinsä
111 m a a l i a j a 126 m a a l in
avustusta ennen v. 1946 j o l l o i n hän'
jäi yksityiselämään.
Bobby B a u e r i n veli David Bauer
t o i m i Canadan olympiajääkiekko-j
o u k k u e e n johtajana vuosina 19.'j6
j a 1960.
y;/;V:-\;.^,:/-;:;_^e—
Tulloh jäänee
puis Tokiosta
Lontoo. — Iso-Britannia voitti
Ranskan 110—102 v i i m e lauantaina
Lontoossa päättyneessä y l e i s u r h e i ­lumaaottelussa;
K o l m i l o i k a s s a teki Fred Alsop
uuden Iso B r i t a n n i a n ennätyksen
l o i k a t t u a a n 16.13. Bruce Tulloh
epäonnistui viimeisessä yritykses­sään
selvitä T o k i o o n . Hän j ä i 5,000
metrillä neljänneksi s u r k e a l l a ajal­la
14.47,6. J u o k s u n voitti Ranskan
M i c h e l Jazy a j a l l a 13.156,4.
• • —o—•
Puolattarien
ME-vauhtia
• Köln. — P u o l a voitti Länsi-Sak­san
v i i m e viikonvaihteessa Kölnissä,
päättyneessä yleisurheilumaaotte­lussa
selvästi numeroin 1 2 2 - 8 9.
V a r s o v a . — P u o l a n naismaajouk­kue
teki viime sunnuntaina uuden
maailmanennätyksen naisten 4 x 100
m e t r i n viestissä juostuaan Varso­vassa
jatkuneessa Puolan j a Län
s i S a k s a n välisessä naisten maaot­telussa
matkan ajassa 44,2. E n t i ­nen
ennätys, j o k a o l i U S A : n nimis­sä,
parani 1/10 s e k u n n i l l a .
E R I K O I S H I N N O I L L A
MATKA-, L O M A * JA TAVARA VAKUUTUKSIA, SAMOIN .
TULO-, OMAISUUS-, LÄÄKÄRI-, Y M . VAKUUTUKSIA.
O. K. JOHNSON & ASSOCIATES LIMITED
^ «- --'(Täydelhnen vakuutustoinusto)
697 Bay Street, Toronto, Ontario, toimistopuhelin E M 6-8586
O L A Y I N U M M I N E N HELEN H I R V O N EN
köUiij H I 4-3356 i ; ' i ' : . kotiin W A 3-4378
C S J :N OSASTOJEN KOKOUKSET
" C S J : n Wanapln osaston kuukau­sikokoukset
pidetään jokaisen
kuukauden viimeisenä sunnunr
• r-taina klo 1 ip. o-saston haalilla.
Sihteerin osoite: Voitto Lehti,
/ R . R. 3, Sudbury, Ont.
C S J : n Saolt Ste. M a r i e n oaaston
sääntömääräinen kokous pide­tään
Joka kuukauden ensimmäi-
"•""senä tiistaina kello 8 Illalla
omalla talolla, 321 John St.
C S J : n Vancouverin osaston kuu-
- ' kausikokoukset pidetään Clin-ton-
haaIi.s.sa jokaisen kuukauden
' "''toisena sunnuntaina, alkaen klo
-.a ip. Kirjeenvaihto sihteerille:
. . . n Mr.?. Hilda Saari, 4083 Eton St.,
North Burnaby, B. C.
' ' C S J : n Beaver Lakin'^dsa'ston kuu­kausikokous
pidetään joka kuu-
''• kauden toisena sunnuntaina klo,
t ; i . . i l päivällä o.saston haalilla. K i r -
• : Jeenvaihlajan osoite: N. Pilspa-
• nen. R.R. 1. Worthlngton, Ont.
C S J : n Toronton oaaaton varsinai­nen
kuukausikokous pidetään jo­ka
kuukauden ensimmäisenä
maananaina klo 8 illalla Don-haalilla.
CSJ:n Timmlnsin osaoton kuukau-sikokouicset
pidetään Jokaisen
kuukauden ensimmäisenä sun­nuntaina
kello 7 illalla.
C S J : n Port Arthortn osaston kuu­kausikokoukset
pidetään Joka
kuukauden ensimmäisenä tors­taina
kello 8 illalla Ja Johto­kunnan
kokous samana iltana
tuntia aikaisemmin eli klo 7
illalla. Kirjeenvaihto osoite 316
Bay St., Port Arthur, Ont.
C S J : n Sudburyn osaston kokouk-
.set pidetään kerran kuukaudes­sa
Johtokunnan kutsusta. Johto­kunta
kokoontuu useammin
asiain vaatiessa puheenjohtajan
kutsu.sta. Kirjeenvaihto sihtee­rille:
Lyyli Pärssinen, Box 354,
Sudbury, Ontario..
Yhdysvaltat nimesi
urheilijansa Tokioon
LosAngeles. — Y h d y s v a l l a t lä­hettää
T o k i o n o l y m p i a k i s o i h i n seu­raavan
y l e i s u r h e i l u j o u k k u e e n:
100 m: B o b H a y e s , T r e n t o n Jack­son
Mel Pender j a G e r r y A s h w o r th
v i e s t i i n . •
200 m: P a u l Drayton, R i c h a id
Stebbing, H e n r y C a r r.
400 m: M i k e Lan-abee, U l i s W i l ­liams,
O l l a n Cassel.
800 m: M o r g a n Groth, T om F a r -
r e l l , J e r r y Siebert. '•
1,500 m: B y r o l Burleson, T om
O H a r a , J i m Ryan;
3,000 m:n esteet- Georg Young,
Vie Svvolak, Jeff Fishback.
5,000 m: B o b S c h u l , B i l l Döllin-ger,„^
Oscar Moore.
10,000 m: G e r r y L i n d g r e n , B i l ly
M i l l s , Ron L a r r i e u.
110 m:n a i d a t : W i l l i e Davenport,
Hayes Jones, Blaine Lindgi-en.
. 400 m : n aidat Rex C a w l e y , B i ll
H a r d i n , J a y L u c k .
K u u l a : Dallas Long, Randy Mat-son,
P a r r y 0 ' B r i e n.
K i e k k o : J a y Silvester. AI O e r t e r,
Dave W e i l l.
Seiväs: F r e d Han.sen, John P e n -
nel, B i l l y Pemblelon.
P i t u u s : Ralph Boston, Gayle
Mopkins, P h i l Shiniok:
M o u k a r i : Hai ConnoUy, E d B u r k e.
AI Hall.
K o r k e u s : E d C a r r u t h e r s , John
Thomas, John Rambo.
Keihäs: E d R e d , F r a n k C o v e l l i.
Les Tipton.
3-loikka: Ira D a v i s . B i l l Sharpe,
Kent Floerka.
l O o t t e l i j a t valitaan myöhemmin.
JENKKEJÄ CASTRON MAASSA
{Englanninkielen oppi- ja sanakirjoja
: Englantilais-suomalainen SANAKIRJA
.1; : . Toimittanut GEORGE HALONEN
i j , / , 453 S I V U A — HINTA SID. $3.!>0 —
Käytännöllinen ja eniten käytetty sanakirja Canadan Ja Amerikan
_ j . , , , sumnaliii.stcn keskuudessa.
Suomalflis-englantilainen SANAKTRJA-
•Tolmlttanut AINO WUOLLE
526 S I V U A HINTA SID. $3.50
. m
Englanninkielen ALKEISKIRJA ja LUKEMISTO
Toimittanut Y. M . (BIESE
4ia, S I V U A — HINTA SID, $2.75
EnRflanninkielcn alkeiden HARJOITUSKIRJA
Liittyy "Englanninkielen alkeiskirjaan ja lukemistoon"
Toimittanut Y. M . BIESE
H5 S I V U A — HINTA N I U . $1.00
•
•
. a..
. m •
.rl.,'.
OPI ENGLANTIA II OSA
Toimittanut Y. M . BIBöK
HINTA SID. $1.00
Tilatkaa ow)ltteella:
VAPAUS PURLISIIING COMPANY LIMITED
P. o. B O X C9 SIIDIUIIIY, O N T A R IO
N-liiton osallistu­minen
o-kisoihin
Moskova. — Neuvostoliiton; 341
urheilijaa käsittävä olympiajouk­kue
aikoo Tokiossa säilyttää ja
suurentaakin sitä joukkue-etumat­kaa,
jonka se saavutti Rooman
kisoissa. Se laskee saavansa 4 5—
46 kultamitalia ja vähintään 720
pistettä, lausui Juri Mashin Neu­vostoliiton
urheilujärjestöjen kes-kusneuvoston
puheenjohtaja, jo­ka
- toimii Tokioon matkustavan
Neuvostoliiton joukkueen johta­jana.
Mashinin mainitsema tavoi­te
on erittäin korkea, sillä Roo­massa
Neuvostoliitto sai 683,5 pis­tettä
ja 43 kultamitalia. Tavoitet­ta
määritellessään Neuvostoliiton
olympiajoukkueen johto on läh­tenyt
siitä, että eräissä urheilula­jeissa,
joissa Neuvostoliitto mm.
Roomassa menestyi heikohkosti,
kuten uinnissa, on nyt havaitta­vissa
suurta'edistystä.
J o u k k u e matkustaa Habarovskis-ta
Tokioon syyskuun 2ö. päivästä
lähtien. Joukkueeseen kuuluu 273
miestä, ,68 naista. Neuvostoliitto
o.sallistuu 20 u r h e i l u l a j i i n , siis kaik­k
i i n olympiakisojen lajeihin, l u ­kuunottamatta
j a l k a p a l l o a ja maa­hockeytä.
Joukkueeseen kuuluu
edustajia kaikista liittotasavallois­ta,
sen jäsenistä kahdella kolmas­osalla
on k o r k e a k o u l u s i v i s t y s.
N u o r i n joukkueen jäsenistä on
14-vuotias moskovalainen koulutyt­tö,
Tamara Sosnova, j o l l a on N e u ­v
o s t o l i i t on ennätys naisten 400 met­r
i n vapaauinnissa j a v a n h i n on 44-
vuotias K o n s t a n t i n A l e k s a n d r o v , j o ­ka
osallistuu purjehdukseen. Jouk­kueen
jäsenistä enemmistö on en­s
i k e r t a l a i s i a olympiakisoissa, sillä
ainoastaan 130 heistä o l i mukana
Roomassa. Mashin i l m o i t t i , että
N e u v o s t o l i i t o n pääasiallisina k i l p a i ­l
i j o i n a joukkuevoitosta ovat USA,
Saksan yhdistynyt joukkue ja J a ­p
a n i n joukkue. S u u r i n osanottaja­määrä
90 o s a l l i s t u u y l e i s u r h e i l u u n.
— E n voi muutakaan, valitti
Seattle PostlntelUgencerin ka­jeen
vaihta ja Charles. Dunsirer
ajattelen jatkuvasti, että koko jut­tu
on juoni. Ryhmittyneenä likai­sen
pöydän ympärille Casa Gran-da-
hotellin parvekkeella Kuuban
tukahduttavan kuuman, vanhan
siirtomaakaupungin Santiagon sy­dämessä
viime viikolla, muut
amerikkalaiset lehtimiehet vain
hihittivät. He oUvat juuri kulut­taneet
kaksi kiihkeätä tuntia ar­vostellen
lähes kaikkea Kuubassa
näkemäänsä. Mutta hermostunut
Dunsire väitti. — Olen varma, et­tä
he yrittävät saada meidät
käännytetyiksi hän sanoi, miksi
muuten Fidel olisi kutsunut mei­tä?
Tämä palanen on l a i n a t t u tunne­tusta
a m e r i k k a l a i s e s t a viikkolehdes­sä
''Newsweekistä", j a k i r j o i t t a ja
on John Gerassi. J o h n Gerassi taas
oli yksi niistä 22 a m e r i k k a l a i s e s ta
lehtimiehestä, jotka oli kutsuttu
heinäkuun 26. päivän j u h l a l l i s u u k ­s
i en merkeissä Kuubaan. J a tämä
kutsu puolestaan o l i j o t a k i n sellais­ta,
joka ilmentää hyvin Kuuban
vallankumousta j a fidelismiä. Kuu­ban
h a l l i t u s e i näet suinkaan osoit'
tanut kutsuja nimenomaan niille
l e h d i l l e ,jotka ovat suhtautuneet
maahan edes kutenmiten myöntei­sesti,
vaan n i i l l e , jotka ovat olleet
h y v i n k i n kriitillisiä. Mukana olivat
' N e w s w e e k i n " lisäksi mm. " N ew
Y o r k H e r a l d T r i b u n e " , " U S News
& World Report", "New Y o rk
Post", " C h r i s t i a n Science M o n i t o r"
jne.
JOS VAIN 20% . . .
A l k u u n l a i n a t t u r e p l i i k k i osoittaa
puolestaan, että eräiden lehtimies­ten
osalta tällainen kutsu meni ko­konaan
y l i h o r i s o n t i n : he näkivät
kaikessa pelkkää juonimista ja
"käännytystä*. J a k u i t e n k i n F i d el
Castro i t s e , s a n o i näille 22 amerik­k
a l a i s e l l e lehtimiehelle vierailun
alussa:
—' Emme odota teiltä kovinkaan
p a l j o n . Te ette ole o l l e e t lainkaan
o b j e k t i i v i s i a . J o s te olette vain 20
% : k i n o b j e k t i i v i s i a , n i i n me olem­me
voiton puolella.
A r v i o n tämän omalaatuisen mat­kan
tuloksista (itse asiassa k o i r i en
edustaja o l i k u t s u t t u kissatarhaan),
suorittaa l u o n n o l l i s e s t i Kuubaan u l ­koasiainministeriön
sanomalehti­osasto,
mutta ainakin pari pisto-koetta
osoittaa, että omien läsku-perusteittensa
pohjalta F i d e l Cast­ro
voi i l m e i s e s t i olla tyytyväinen.
" N e w s w e e k i n ' J o h n Gerassi k i r j o i t ­ti
matkasta lehtensä kolmeen nu­meroon.
A r t i k k e l e i d e n sävy o l i ha­pan,
mutta ei ilkeä eikä niissä py­r
i t t y kieltämään, että vallankumo-uk.
sella on myös a n s i o n s a — niin
p a l j o n kuin siinä löydettiinkin a r ­vostelun
sijaa.
E r i k o i n e n — J o t i l a n t e e n huo­mioon
ottaen jopa ainutlaatuinen —
t i l a i s u u s avautui ' N e w Y o r k He­r
a l d T r i b u n e n " e d u s t a j a l l e Bernard
L. C o l l i e r i l l e , j o k a kymmenen päi­vää
kestäneen v i r a l l i s e n v i e r a i l u o h ­j
e l m a n jälkeen pääsi v i i k o k s i F i d e l
Castron matkaan tämän k i e r r o k s e l ­le
Kuubassa. Matkastaan C o l l i er
k i r j o i t t i seitsemän laajaa artikke­lia,
joihin sisältyy myös monia
Castron kanssa käytyjä keskustelu­ja.
Nämä a m e r i k k a l a i s e n lehtimie­hen
— tosiasiassa! — vastustajas­taan
esittämät kuvaukset eivät o l e
v a i l l a m i e l e n k i i n t o a , j o s k i n niiden
ehdottomaan paikkansapitävyyteen
on lupa suhtautua varauksin.
KIIPESI K A T O L LE
Castron matkassa kulkiessaan
C o l l i e r j o u t u i mitä m o n i n a i s i m p i in
k o h t e i s i i n . Castro kävi tehtaissa,
työmailla, o s u u s t i l o i l l a , kalastamas­sa,
yökerhossa. C o l l i e r kuvaa Cast­r
o n miehenä, jonka kiinnostus ja
harrastu.s on rajaton, j o l l a on hevo­sen
kestävyys j a terveys. Castro
j a k s o i tuntikausia keskustella työ-
30 soutuun, u i n t i i n 23, pyöräilyyn, y^^^i^^ j a t a l o n p o i k i e n kanssa ja
v o i m i s t e l u u n 14 jne.
Nyt halvalla
"ME NAISET'
julkaisun
I R T O N U M E R O I TA
Vain 25c kpl.
(TavaJl. 40c kpl.)
eli
4 k p l $1.00
ynnä nos!.itilauk.si.sta liitettävä
mukiian 2Gc 4 numeron jii 35c 8
' numeron po.stitukSLata.
"Me naiset-'-julkaisu tuo
elämäänne virkeitä päiviä
Aistikas monivärikuvilus
Klinihtikää, että pääsette o.^alli-
;;(*k.si tiustä .suuresta alennuksesta!
Vapaus
Publishing
Company Limited
P.O. Box 69, Sudbury, Ont.
k u u l i tällöin jopa kitkerääkin a r ­vostelua.
Hän e i väittänyt vastaan
j a s e l i t e l l y t , hän l u p a s i perehtyä
asiaan ja h u o l e h t i siitä, että vali­tukset
m e r k i t t i i n m u i s t i i n . Collie-r
i n a r t i k k e l e i s t a p i i r t y y tosin Icir-j
o i t t a j a n käsityksenä, että Castro
l u p a i l i parannuksia l i i a n k i n huoke-asti,
mutta ei t e h n y t riittävästi l u ­nastaakseen
sanansa. Castron poh­jatonta
kiinostusta (ja myös roh­keutta)
ilmentää C o l l i e r i n kuvaus,
miten Castro perehtyi N L : n a v u l la
rakennettuun lämpövoima-asemaan.
Pääministeri k i i p e s i ---yksinään! —
jopa laitoksen sadan m e t r i n korkeu­dessa
olevalle päägeneraattorin k a ­tolle,
jonka C o l l i e r mainitsi "luok-sepääsemättömäksi".
Havannan
edustalla Castro kävi myös rentou-tuma.
ssa sukelluskalastajana, eikä
hän tällöin epäröinyt käydä hain-kaan
kimppuun, joka kuitenkin
pääsi karkuun. C o l l i e r i n Castrosta
antama kuva on monella tavoin
sympaattinen. Arvostelua k u i t e n k in
e s i i n t y y — l u o n n o l l i s e s t i ! — j a sen
osoitteena on epäjärjestys tavaran
puute ja — C o l l i e r i n mukaan —
rappeutuneisuus, jonka kohteena
ovat mm. entiset ylhäisötalot ja
l o i s t o h o t e l l i t .
M i e l e n k i i n t o i s i m p i a ovat kuiten-
! k i n C o l l i e r i n keskustelut Castron
kanssa, j o i t a hän laskee käyneensä
mm. p i t k i e n automatkojen aika­na
— k a i k k i a a n 32 t u n t i a . Niissä
k o s k e t e l t i i n mitä moninaisimpia
asioita, jopa ruoanlaittoakin, mut­ta
suurimmalta osalta l u o n n o l l i s e s ti
p o l i t i i k k a a tai a i n a k i n niitä sivua­via
kysymyksiä. N i i d e n kuluessja
Castro selvitti C o l l i e r i l l e suhdet­t
a a n k i r k k o o n , kommunismiin, j o ­pa
U S A : s s a t o i m i v i i n vastavallanku­m
o u k s e l l i s i i n , j o i h i n Castro e i s u i n ­kaan
suhtautunut yhtenä mustana
massana, vaan totesi,^ että eräät
(mm. Manuel Ray) t o i m i v a t toki
sentään vakaumuksesta, toiset vain
rahasta.
O H J U S K R I I S I
Selvittäessään syksyn 1962 ohjus-kriisiä
Castro sanoi, että saarelle
s i j o i t e t u t ohjukset olivat koko ajan
N L : n valvonnassa, joten N L : l l a o l i
myös täysi- oikeus vetää ne~pois,
Castro sano], että ohjusten poisve­täminen
tosin — C o l l i e r i n mukaan
— " k o m p r o m e n t t o i " N L : n , mutta
Castro tähdensi toisessa yhteydessä
luottavansa NL:oon. Ohjuskysy-myksessä
N L t o i m i koko ajan lä^.
heisessä yhteistyössä Castron h a l l i ­tuksen
kanssa, j a lisäsi, e^ä k a i k k i
r i s k i t o l i ennakolta otettu huo­mioon.
K r i i s i n puhkeaminen ja
laukeaminen s e l v i t t i K u u b a n kysy­myksen
puitteet, ja. U S A : n hallitus
oli sen yhteydessä sitovasti lupau­tunut
olemaan hyökkäämättä Kuu­baan.
K u i t e n k i n vaara o n y hä ole­massa
j a s en lähtökohtana saattaa
o l l a mahdollisuus, että U S A : s s a a l i ­a
r v i o i d a a n N L : n s o l i d a a r i s u u s K u u ­baa
kohtaan o l i C a s t r o n m i e l i p i d e.
K O M M U N I S M I
C o l l i e r keskusteli Castron kanssa
myös pitkään kommunismista ja
Castron suhteesta siihen. Castro sa­noi
omasta kehityksestään — j o h on
hän on aikaisemmin viitannut
eräissä puheissaankin — että hän
oli aluksi utopisti, mutta hän o li
ymmärtänyt alusta alkaen, että
U S A : n edustama järjestelmä ei v o i ­si
menestyä sellaisessa alikehitty­neessä
maassa kuin Kuubassa.
K u u b a n v a l l a n k u m o u k s e l l i n e n l i i ­k
e sai kommunisteilta paljon apua,
j a kun t a i s t e l u v a i h e e n aikana piti
löytää j o k u luotettava henkilö, n i in
s e l l a i s t a , r y h d y t t i i n etsimään v a ­semmiston'
piiristä, Castro sanoi.
Hän lisäsi k u i t e n k i n , että v a l l a n k u ­mouksen
jälkeen Kuuban kommu­n
i s t i e n keskuudessa o l i k a k s i "kou­l
u k u n t a a " , " v a n h a " j a " u u s i " , ja
' v a n h a n " kanssa j o u d u t t i i n p o i k k i ­t
e l o i n , koska se edusti vuosien tot­tumuksesta
kehittynyttä lahkolai­suutta,
se o l i v a r a u k s e l l i n e n , siltä
p u u t t u i luottamus, Castro sanoi. Tä­män
suuntauksen johtavaksi hah­moksi
kohosi A n i b a l Escalante, jon­ka
vilpittömyyttä Castro ei asetta­nut
kyseenalaiseksi, mutta sanoi,
että hän y r i t t i tehdä valtiosta kom­munistisen
k u l t i n ' J9 t a v o i t t e l i hen­kilökohtaista
valvovaa valtaa. S en
vuoksi Escalante joutui jättämään
paikkansa.
Castro ei ottanut kantaa aatteel­lista
r i i t a a koskevissa kysymyksissä,
mutta vakuutti niiden yhteydessä
toistuvasti että Kuuban j a N L : n
suhteet ovat mitä parhaat. K u n C o l ­l
i e r tiedusteli o l i k o Castro s i t t e n k in
p o h j i m m a l t a a n " k i i n a l a i s e n kom­m
u n i s m i n " k a n n a l l a , n i i n Castro sa­noi:
— E n valtuuta teitä sanomaan
noin. Me olemme hyvissä suhteissa
N e u v o s t o l i i t o n kanssa.
Siteerattakoon tähän lopuksi eräi­tä
"Newsweekin" John Gerassin
päätösmietteitä matkan jälkeen:
" Y l i o p p i l a i s t a , Santiagon epä­mukavista
huoneista j a vedestä
h u o l i m a t t a , j o k a teki y l i puolet
lehtimiehistä punatautisiksi,
useimmat lehtimiehistä lähtivät
maasta vakuuttuneina siitä, että
Castro ja vallankumous ovat var­maankin
tavattomassa kansansuo­siossa
väestön alemmissa kerrok­sissa.
•
Tässä mielessä Castron kutsu
näytti kasvaneen korkoa. Totta
kyllä, eräät lehtimiehet, jotka ei­vät
ymmärtäneet espanjaa eivät­kä
omanneet paljonkaan koke­muksia
latinalais-amerikkalaisis-ta
hienouksista, pitivät häntä
pelkästään ikävystyttävänä. Toi^
set käsittivät, että hän oli todel­linen
vallankumouksellinen, fa­naattinen
ja kuitenkin pragmaat­tinen,
intohimoinen ja kuitenkin
laskelmoiva, vihkiytynyt : teke­mään
parhaansa Kuuban hyväk­si."
Tomua Icuussa
Washingtoh. — L a s k e u t i i r n i n en
k u u h u n voi o l l a vaikeaa j a j o p a vaa­r
a l l i s t a sen paksun tomukeiToksen
vuoksi, j o k a kaikesta päättäen peit­tää
tämän taivaankappaleen pinnan,
sanoi a m e r i k k a l a i n e n kuuasiantun-tija
Thomas Gold.
V i i k k o l e h t i Sciencen julkaisemas­sa
a r t i k k e l i s s a a n Gold totesi kuusta
otettujen Ranger-vtilokuvien osoitta­van,
että astronautit saattavat vajo­ta
ja hävitä kuun tomukerrokseen.
Jos tomu pää.see tunkeutumaan
r a k e t t i e n " p a k o p u t k i i n " , voivat nä­mä
joutua epäkuntoon, tähdensi
G o l d .
Lauantaina, syysk. 19 p. — Saturday, Sept. 19, 1964 Si«ra^3
uningattaren Canada
vierailua valmistetaan
il'
V l
'•• li'
Ottawa. — L i i t t o h a l l i t u s on osta- kieltänyt L a v a l i n yliopiston oplste-nut
uuden erikoisauton B r i t a n n i a n I i j o i l t a luvan, järjestää paraait^st)-
Tilatkaa Vapaus!
k u n i n g a t a r E l i z a b e t h i n j a p r i n s si
P h i l i p i n käytettäväksi s i l l o i n k un
he v i e r a i l e v a t Canadassa ensi kuus­sa
Chaiiottetownissa, Quebec C i ­tyssä
j a Ottawassa, i l m o i t t i eräs o i ­keusministeriön
v i r k a i l i j a tällä v i i ­k
o l l a .
Hän lisäsi, että autoa t u l t a i s i in
käyttämään myös s i l l o i n k u n muita
a r v o v a l t a i s i a vieraita v i e r a i l e e C a ­nadassa.
Oikeusministeriön virkailijäf k i e l ­täytyi
selostamasta lähemmin mitä
merkkiä ja tekoa. kuningattaren
v i e r a i l u a varten hankittu auto on.
K u i t e n k i n joissakin tiedotuksissa
sanotaan, että se on C a d i l l a c .
" V i e l ä tällä hetkellä e i v o i d a sa­noa
j o s k o auto.ssa olisi mitään eri­k
o i s i a t u r v a l l i s u u s l a i t t e i t a " , sanoi
tämä v i r k a i l i j a . "Vielä ei o l e saa-tavis.
sa mitään tietoja tästä."
Hän- k u i t e n k i n i l m o i t t i , että a u ­toa
tullaan käyttämään kaikissa
mainituis.sa kaupungeissa. Hän l i ­säsi,
että neljä Canadassa toimivaa
iiutotehdasta varustaa autoja k u n i n ­gattaren
seurueelle. Ne ovat F o r d,
C h r y s l e r , General Motors j a Stude-baker.
loin kun kuningatar vierailee.tS^*
lä lokakuun 10 päivänä. «-.f
Poliisipäällikkö Roger iSpiiaijfe
hylkäsi opiskelijain yhdistykscfn
pyynnön. '
General Association of LavärUiil-versity
Studentsin sihteeri Piecjre
Galipeau sanoi sanomalehtiipielii^
le, että opiskelijain yhdistyksen vir­kailijat
olivat odottaneet jotta hei­dän
pyyntöönsä ei suostuta. O p ^
kelijat vastustavat vierailua sillä
väitteellä, että se tulee täpahtii­maan
sopimattomana aikanaja et­tä
sitä varten käytettävät varat 'Voi­taisiin
käyttää paljon hyödyHisein-piin
tarkoituksiin. V'
P A R A A T I K I E L L E T TY
Quebec. — K a u p u n g i n p o l i i s i on
POLIISI L U O T T A A TURVAL­LISUUSTOIMENPITEISIIN
Lontoo. — Britannian valtiopolji-sin
Scotland Yardin taholta ilmoi­tettiin
tällä viikolla,' että siellä o l ­laan
vakuutettuja jotta kuningatar
tulee olemaan täydessä turvassa
Canada-vierailiiUaan. . ;
Eräs poliisilaitoksen puhemies
oli kommentoimassa sen jot]i.4Astä,
että canadalaisissa piireissä .'oli
kuultu huhuja jotta kuningatar voi­si
joutua jonkinlaisten välikolitauk-sien
kohteeksi vieraillessan (äha-dassa,
erikoisestikin Quebeciasi, r
Turkissa
Leipomotuotteiden
näyttelyjä
Jarvienpaassa
P o r t A r t h u r . — K u l u t t a j i e n t ie
toloimisto ilmoittaa "Järvienpäästä"
että International osuuskauppa jär
jestää jälleen alueen perheenemän-n
i l l e leipomonäyttelyn. K u l u t t a j i en
neuvoston järjestämä näyttely jär­jestetään
myös Gei-aldtonissa.
E r i k o i n e n ohjelma nimeltä "Food
and Fashions for F a l l " järjestetään
teini-ikäisille Geraldtonin alueella
j a siihen__sisältyy myös näyttely
" A f t e r the G a m e " ruuista. -
Näyttely pitletään myös K a m i n i s -
liquias.sa, maananlaina^syyskuun 21
päivänä " K a m C o m m u n i t y " h a a l i l l a,
alkaen kello 2 iltapäivällä. Gerald-tonissa
näyttelyt ovat k e s k i v i i k k o n a,
torstaina j a p e r j a n t a i n a eli syyskuun
23, 24 j a 25 päivinä, alkaen kello
8 i l l a l l a.
SWEDISH AMERICAN
LINJAA
edu.staa
Ritari Agencies
7 Cedar St.
SUDBURY
P u h e l in
6755683
H U O L E T O N T A L O M A I L UA
(Jatkoa edelliseltä sivulta)
ja kirjoitustaidotonta, y l i o p p i l a i ta
on vain 19 kymmentätuhatta asu­kasta
kohti.
M I L I T A R I S M I N T A A K KA
Kemal A t a t u r k , jota sanotaan ny­k
y a i k a i s e n T u r k i n l u o j a k s i , v a l i t t i in
p r e s i d e n t i k s i vuonna 1923. Taistel­lessaan
v a n h o i l l i s u u t t a vastaan hän
nojasi u l k o p o l i t i i k a s s a a n T u r k i n ja
N e u v o s t o l i i t o n ystävyyteen ja sai
aikaan nioni.T uudistuksia. Akatiir-k
i n kuoltua vuonna 1938 presiden­t
i k s i v a l i t t i i n n y k y i n e n pääministeri
Ismet Inönii. Hänen johdollaan
T u r k k i alkoi l o i l o t a A t a t u r k i n u u -
d i s p o l i t i i k a s t a j a suhtautua vihamie­lisesti
N l i i t t o o n , inikä näkyi 'Purkin
h a l l i t u k s e n sodanaikaisesta po­l
i t i i k a s t a sen varustautuessa jaka­maan
yhdessä H i t l e r i n kanssa Neu­v
o s t o l i i t o n alueita. S i i r t y m i n e n Hit­l
e r i n tappion jälkeen U S A : n liit­tolaiseksi
tapahtui vähitellen. Riit-kaisevaa
käännettä s i i h e n ei k u i t e n ­kaan
ottanut Inönii vaan vuonna
1946 perustetun "demokraattisen"
puolueen johtajisto. Tämä puolue
v o i t t i vuoden. 1950 vaaleissa, jol­l
o i n p r e s i d e n t i k s i tuli Bayar ja pää­m
i n i s t e r i k s i Menderes. Näiden myö­hemmin
h i r t e t t y j e n miesten valta
säilyi vuoden 1960 vallankaappauk-
.seen asti ja j u u r i noina kymmenenä
vuotena T u r k i n kansan harteille
l a s k e t t i i n m i l i t a r i s m i n taakka, j o ka
on raskaampi kuin yhdenkään toi­sen
A t l a n t i n sotaliittoon kuuluvan
maan kansalla.
Vuonna 1952 T u r k k i l i i t t y i A t ­l
a n t i n sotaliittoon, vuonna 1954 se
solmi s o t i l a a l l i s e n .sopimuksen Pa­k
i s t a n i n kanssa, vuonna 1955 se
meni mukaan Bagdadin sopimuk­seen
ja k u n tämä hajosi I r a k i n val­lankumouksen
seurauk.sena, sen ti
l a l l e muodostettiin SENTO, johon
T u r k k i l i i t t y i . K a i k k i nämä soti­l
a a l l i s e t sopimukset tähtäytyvät en­nen
muuta Neuvostoliittoa vastaan
j a merkitsevät päinvastaista ulko­p
o l i t i i k k a k u i n Ataturk o l i noudat­tanut.
Näiden s o t i l a a l l i s t e n sopimusten
seurauksena oli, että T u r k k i sai
" A m e r i k a n apua" pääasiallisesti
a s e v a r u s t e l u j e n muodossa. Vuonna
1962 T u r k i l l a oli aseissa 600,000
miestä. A t l a n t i n liitossa väin Y h ­d
y s v a l l o i l l a , Iso-Britannialla ja
R a n s k a l l a on suurempi armeija.
Vuodeii 1956 maaliskuus.sa T u r k ki
.solmi vielä U S A : n kanssa s o t i l a a l l i ­sen
sopimuksen ja saman vuoden
lokakuussa i l m o i t e t t i i n amerikka-laistofl
keskimatkan ohjusten sijoit­tamisesta
T u r k i n alueelle. ;
T u r k i n hallitus ei r a s i t a tällä
m i l i t a r i s m i n ikeellä ainoastaan
omaa kansaansa eikä uhkaa vain
Neuvo-stoliittoa." Vuonna 1957 Turk­ki
osallistui hyökkäykseen Syyriaa
vastaan, vuonna 1958 se l u o v u t t i ilmeisesti antanut T u r k i n h a l l i t n k -
Y h d y s v a l t o j e n hallitus kyllä: tukefe
T u r k i n hallitusta. Pääministeri
Inönii kävi kesäkuun viimeisellä
v i i k o l l a Lontoossa j a Wasbingtoni&-
sa pyytämässä apua Turkin talöj^-
den kohentamiseksi. J e r u s a l em I^st
k i r j o i t t i s i l l o i n (22. 6.) että .'»'IiiöiiU
kävi Washingtonissa neuvoft;e^Uja
f i n a n s s i a s i o i s t a " . T u r k i n baYuhts
lienee ehdottanut YhdysvältöjiBp
h a l l i t u k s e l l e j o i t a k i n toiitienpiteiti
pelastuakseen sisäisestä kriisfstfiF ali­jäämällä
kansan huomion Ulkopo­l
i t i i k k a a n . Tämä toi Kyprokseni l i 7 -
sy,myksen etualalie Washin|tqnih
keskusteluissa j a nyt jälkeenpäin
näyttää ilmeiseltä, että IniJttti sai
j o s i l l o i n l u v a n tehdä Kypr^seeh
nähden sen. mitä Yhdysvallat' teki
Vietnamissa. Mutta Y h d y s v a l l a t ei
alueensa amerikkalaisten j o u k k o j en
siirtämiseksi Libanonin j a englan­t
i l a i s t e n j o u k k o j e n Jordaniaan. T u r :
k i n hallituksen hyökkäyspolitiikka
pakottaa sen n a a p u r i t k i n uhraa­maan
entistä enemmän puolustuk-sen.
sa hyväksi. Ja v a i k k a K r e i k ka
k u u l u u samaan A t l a n t i n s o t a l i i t t o on
k u i n T u r k k i k i n , uhkaa T u r k i n hal­l
i t u s nyt K r e i k k a a sodalla ja va­rustautuu
jakamaan K y p r o k s e n saa­r
e n auttaakseen U S A : n j a E n g l a n ­n
i n h a l l i t u k s i a tekemään tästä saa­resta
N.^TOrn s o t i l a a l l i s en t u k i k o h -
aan j a hävittämään- K y p r o k s e n i t ­senäisyyden.
P A N T U R K K I L A I S E T
S O T A J A L A L L A
Äskettäin lehdi.ssä o i l u u t i n e n,
jo.ssa k o r r t i i n Istanbulin j a I z m i r in
y l i o p p i l a i d e n osoittaneen mieltään
N e u v o s t o l i i t o l l e ja Y h d y s v a l l o i l l e,
j o t k a eivät tue T u r k i n h a l l i t u k s en
hyökkäyspolitiikkaa Kyprosta vas­taan.
Mielenosoittajat vaativat Tur­k
i n armeijalta Kyproksen, miehittä­mistä.
Tämä uutinen on omiaan johta­maan
suurta yleisöä harhaan. O n
totta, että Neuvostoliitto vastustaa
T u r k i n hyökkäyspolitiikkaa. Mutta
selle lupaa j a t k a a pommituksi^aina-kaan
toistaiseksi. •
P a n t u r k k i l a i s e t mielenosoittajat
t i e t y s t i koettavat saada ylipttefe^
T u r k i s s a , koska maan hallUus' ei
ainakaan toistaiseksi ole sanotftUQUt
i r t i " s u u r t u r k k i l a i s i s t a " hoai-eista.
Jos Y h d y s v a l l a t auttaa uutta; .hyök­käystä,
ei kukaan osaa enqustaa
sen seurauksia. M u t t a jos Yhdysval­lat
h i l l i t s e e T u r k i n h a l l i t u s t a ja"jos
se luopuu omista IsakelmistaaVi,'j6i-^
den toteuttaminen vaatii K^rot-sen
itsenäisyyden hävittämistä, «n
l a u h a n säilyminen K y p r o k s e n seu­d
u i l l a mahdollista. 'Neuvx>stoliittO
p y r k i i s i i h e n . S e n vetoomus T u r k in
pääministerille n i i n k u i n mUilUkid
o s a p u o l i l l e o l i m a l t i l l i n e n ja''sovit­televa.
Samoin Y h d i s t y n e e n Ariahl-tasavallan
h a l l i t u s o n luvannut tii-kea
K y p r o k s e n itsenäisyystaistelua
pyrkimättä kuitenkaan jällhltta-mään
tilannetta aseelliseksi selk­kaukseksi.
K u n K y p r o k s e n kysymys
t u l e e " Y K : n yleiskokoukseen, on toi­veita,
että sen enemmistö',auttaa
pienen saaren kansaa säilyttämäiih
itsenäisyytensä. •
— Aiklä.
Jouluksi Suomeen
OSALLISTIJKAA ILONTAYTEISEEN JOULUHUVIMATKAANI
ML KUN6SH0LM... JOULUKUUN 2 p:nä, If §4 -
New Yorkista Göteborgiin, {osta erinomaiset yhteydet «rl puolilU Suomaa.
Maikan johtajana Mr. George Helander, SAL:n New Yorkissa toimiva.pokaaiimtttart '
Matkatavarat voidaan lähettää suoraan New Yorkista Helsinkiin,
Turkuun.tai Marianhaminaan.
JOULUKSI SUOMEEN 25 PROS. ALENNUKSELLA
Jo< matkustaja lähtee New Yorkista GRIPSHOLMILLA lokakuun 13, taiJoulumatfcalf*'
KUNGSHQLMILLA joulukuun 2 p:nä,
hän ostaessaan mcno-pnluulipun samanaikaisesti, saa 25% : n alennukae^
säilstökauden one-way-hinnasta. Euroopassa olo saa kestää 3 0 päivää. 6ää«t3'''
turistiluokassa o n U . S . $ 1 1 7 . 5 0 - — j a I luokassa U J S . ' | I 8 0 . ••
Lisäksi muut säännölliset laivavuorot New YorkUtQ:
ML. GRIPSHOLMLokak. 13
Kääntykää matkatoimistonne puoleen tai suoraan
Sinredish^Ameriean
325 \Mgan Ave., Vfinnipeir 2, M a n .
1255 Phillips Square^ Montreal 2, Que.