1951-03-29-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
1 2 ff 8km 2 Torstaina, maalisk. 29 p. — Thurs., March 29 TelepbonfsrSuxliiess Office 4''42M. Edltotlal Office 4*4209. Maniger E, Suksi. Editor W. Eklund. MalUt« Aädress Box 69. Sudbury. Ontario. ttKUsbedKov, etu. 1917, Anthorized •1 jffitfHl dac» xnall tbe Foct iHDe^-^JStptxtmaxt, Ottawa; ifPutH fil|ied tbrtoe «reekly: Tttesdnys; ^RamOam «ntf SatmtUiiv bgr vapat» y^HiHnt OOffllMUqr U d ^ «t 100-102 Advertising rates upon appUcstu». Itanslation free of ctsaise. J T Z L A U S B I N N A T : C^uiadasta: 1 vk. eiW 0 kk. 3kk,24)0 VhdysvBttolssa: i vk. TXN) « kk, SucmcÄsa; 1 vk, 7,50 6 kk. 4S13 Mitä muut sanovat IS lm 11 3 oi. 1 ' T ' A-" ^ MacAithulin uusi neronleimaus ' Kuten Ishlcmine uutisosastolla nn kerrottu, kenraali .MacArthur tsmtyi jälleen nvityatkaisena licl^ari N ja antoi korkean oniak^tisesti ukaasin; etla hän **itse'• on nyt A a l m i * neuv'«>ttele<*naan ^Oieaea Tauhasta — j a d l e l M n e n u l t i m a a t u m i a a n totella^ niin silloin tuk0 Kiinan Kansantasavallalle lupsnrapinat, sillä solaa voidaan laaji^ntaa Kiinan alueille. 'ntma aiheutti ilmeiseki |>elkoa • j a huole;iiuneuiUUtta Vhdysvaltain ''liittolaismaissa'', nitnenomaaa Britanniassa j a Ranska.si5a, joiden liallitusten amrellaan esittäneen heti proteitinsa kenraali .MacVrthurin aDtaman ultimaattumin johdosta. ,Tääta jdituu^ k u t e n lehtemme uutisosastolla kerrottiin, että AVash-ijlgtonissa aloitettiin häpeällinen varjonyrkkciiy tämän aasian johdosta. Yhdysvaltain hallituksen Valtiodq)artmentti, eli ulkoministeriö antoi ^Epämääräisesti ymmärtää, että keisari MacArthur on taas pufcu^ut **i>miaan'*. Samassa yhteydessä annettiin valtiodeprtrtmentinviralli-nevt latmtnto, jossa sanottiin, että ••suutari pysyköiinle.stissään* sillä poliittiset asiat eivät kuulu edesvastuuttomien keisarien käsiteltäväksi. Mentiinpa niinkin pitkälle, että ruvettiin puhumaan suukapulan p a n o ^ M a c A r t h u r i n .suuhun sikäli^ että hänen täyt>-y alistaa puheensa etifkäteen Yhdysvaltain hallituksen tutkittavaksi. Tämä viimeksimainittu saattaisi olla jonkinlainen varaventtiili t a i varakeino keisari Mac.Arthurin mielettömyyk.siä a'astaan. Samalla se panisi asiat paikoilleen siten; että " ^ ' K : n nimissä .sr)taansakäyT--it^ ^ O R i a l i 'MacArthur tulisi virallisesti poliittisestikin,, kuten sotilaalli-sesttkiDr Yhdysvaltain hallituksen johdon eikä Y K : n alai-seksi l 'Tavallisesti epäluotettavat päivälehdctmat pitäneet suurta äuntä Itaikesta yllämainitusta muka osoituksena iiitä,- etlä Yhdysvaltain tiallittts ci ole sentään yhtä f)aki ja tuomittava laitos kuin on edes-, •^luuton kenraali MacArthur; >1 utta mikään näistä propaganda-väitneistä ei ole selittänyt sitä, j o t ta miten voi olla mahdollista, että jtepraali MacArthur toimii jatkuva-sti j a kerta toisensa jälkeen vjiatoin Yiidysvattain halHtuk.sen ohjeita? VOnko kenraidl '.MacArthur smirem{)i herra kuin pre.sidentti'rrunian, joka Yhdysvaltain valtion päämiehinä on myös Vhdysyallain iisc-vöimicn ylipäällikkö? Onko kenraali MacArthur " l a k i ja oikeus" samalla k-un Yhdysvaltain ballitu.s on v a i n j o k u olematon laitos, jonka isanaj. ja ohjeita ei tarvitse kenenkään kuunnella? Ja saavatko muut-^ kin amerikkalaiset tobnenhaltijatn^enetelläi^astoin hallituksensa ohjeita? , Selvää on. että jos mikä tahansa Yhdysvaltain v i r k a i l i j a tai toimen-, haltia menettelee julkisesti esiintyen vastoin hallituksensa ohjeita^ niin hänet potkitaan sibnänräpäykse>sä pois virastaan. Alutta ^liäui ei ole tapahtunut k^nraalt-MacArthurillc v a i k k a hän on monta kertaa' julkisesti Uiiroinut "vastoin-- hallituksensa ohjeita, Näyttää siis siltä, että kenraali ^^lacArthur on suurempi herra koiin presidentti Truman — ja Yhdysvaltain totlellinen hallitus, j o k a oiää- « ä mitä hallituksen rauhaan soi>ii; Tämä on Kuitenk^ suuri harha- 'kuva. Kysymys on ensikädessä ••työnjaosta'', missä kenraali .\Iac- Arthur, joka on itsekin kiihkeä sodanlietsoja, on pantu viemään -pahan ' inidien" osaa silloin kuin kotoiset imperialistit ja hallitus näyttelee asiattomuutta". : ' Selvää on, että Yhdysvaltain ,si»taisct imperialihlit pelkäävät Korean sodan sopimista kuin kuolemaansa. He rikastuvat Korean sodasta ja toivovat entistä suurempia A'o:ttoja jos saavat sotaa laajennetuksi. Ja tietäessään, että Yhdysvaltain hallitus oH '•liitlolaismaitten.sa" tiöllitusten painostusten kohteena sikäli, e t la saataisiin raitbaK^^ yhdysvaltalaiset tmperial.'stit panivat kenttäkc^nraalinsa tekemään taas .likaista työtään. Vain täntä .selittää j^en miksi kenraali .MacVrlhur aöakerta toisensa jälkeen julki,scstr'UihnKita'VYluly.s hallil».?u 'ja ten^ohjeita. , ' E l t a a s i a näin on, s i i h tn viittaa . M ' : n Tokio.^la maaliskuun 25 pnä Tähettämäiiutistieto, missä kenraali M a c A r t h t i r i n ultimaatunusta sambaan mm. seuraavaa: «»"'Täällä näyttää siltä, että se o l i suunniteltu aikaponuni . . . Se lausunto tuli länsivalloille yllälyksen.-ä ja todennäköisesti i>amalla tavalla myös. Peipinfjille (Peking). Tämä siuittoi olla yksi sen tar-s koiUfcskin , . > '-Kaik^^ puheet Vhdvivaltain hallituksen ja kenraali Mac.\rthurinvalisi.stä •'crijnielisyyk.sistä" ovat mcrkitsemä- " töntä suunpieksentää, elleivät ne johda kenraali MacArthurin crotta-misaeen ja todellisiin y r i t y k s i in rauhan palautlanusekifi Korcassji. Huolensa on kullakin r " X c w York Timesin tunnettu ulk(jmaakirjecnvaihtaja C. L . Sulz-berger k i r j o i t t i maaliskuun 26 pnä Gi*nevastiL seuraavaa: ,.^-r:.\.^,^-.: ••^ tieta:ia. että niin Britannian kuin Ran.^'kankin hallilukscl_ ovat li>ä;intyvä>sii nuiäriLs,sa 'boolissaan siitä niahdollisuude.na. eitä Vhdysxallai voi antaa yk.^sipijo-lisen lupauksen Espanjan uudelleen asei.staniisek.>«i ja etlä se voi yksitNisesti luvata käyttää vaikutu.-AaUaan<a siten, että s'.^ maa (Ks-panja) hj-x^äk-sytään rohjots-Atlantiii LiittojärjestiiÖn .. i i j o h t u u k o Britannian ja Ranskan hallitusten hiivlesluneisuus siitä t^lnnetusta tosiasiasta kun ICspanjaa lullit.-iee verinen tasistidiktaattori. j d l i k a valta näsitaä jo horjuvan siinli määrin, etlä TrunKinin hallitus N'iilmistuu hänenkin'•clänvintapansa"i>elastainiseen? •^iXäin pitkälle c i Britannian " l a l M j r i s t i e n ja Ranskan keskustalaisten hallitusten huolestuneisuus riitä. Mikäli noidaan nir. Sulzberjterin selit>'k5een luottaa, kj-symys onkin vain ' t a k t i i k a s t a " , rcriaattee.ssa Britannian laboristien ja Ranskan keskustalaisten hallitukset kannattavat Francon diktaallorikoinennon ylläpitämistä, mutta ne iH'lkäävät ' OOoia vaalitappioita sen vuoksi, jos Yhdysvaltain hallitvts toimii liian . nopeasti juuri Ranskan ja nujhdollisesti Knjitanninkia vaalien edellä.; -Että kysy nu-s on v a in taktiikasta ja ajasta, eikä suinkaan t r i m i e l i - syydestä Franco-verisen komennon suhteen, se ilment.\;,mr. Sulzber-gerin antamasta meriselityksesUi missä sanotaan: ^^^^/^^^ (Ransk:in ja Knskmnin h a l l i i u k s i l ) luottavat liittolaiseensa .Amerikkaan, ne eivät;,täydellis<*sti luota \Vashiustonin äiplbmaalttseen mielentilaan ja juenettelymuotooa. v4*Toiscksi,ne huomioi^-al hyvin .selvästi, että enemmistö niiden oaiien tnälden kansoista ^-astustJia päättävästi Francon hyväksymistä liitto- . laEeksi. ( , ''Kolmanneksi, näiden molempien hallitusten edessä on mahdollisesti * ] ' 'yaltk)llisct vaalit ~ Ranskassa ääneste varmasti tänä A-uonna — [''(ja n«,eivät halua mitään uusia räjähtäviä v;uiliky.«;ymyksiä . . .'' ^r*}^*rastä näkyy, että Britannbn ja Ranskan hallitukset pelkäävät h'M ^IpS&taavansa vaalitappion, jos liittoutuvat diktaattori Francon kanssa. * nrosiTAmo - ' Artikkelinsa miisä puoluftteUaatl eh-dotuEU nyt vtlsi. kertaa' viikoesa Jl-r nu^t^Tän lAdiutria <ek«i muodostamiseksi/ mainittu lebti kirjoitti maali^k. 19 pnd: . . . Indu.<(trialixti enään pitempään aUuian ei:'Ole oUut itseääni kannattava} » poh>allar-Varsina tset talot eivät^ ole riittiineet korvaamaan .«ien: vältti: mättömtä menoja. Tätä juopaa on jouduttu pienentämään yhdistysten. Ja ylttltyisten avustuksella. Tämänkal-tali( ia'tuloja ilmenee viimeisessä t i l i - raportissa $10454.08. Viime vvosl kokoili! kuitenkin' laufiul, että .tuo « i ole riittävä kuluvalle tilivuodejlle. vaan avuAtustiUoJen tulisi lisääntyä noin viidellä tuhannella dollarilla, pitääk- Bsmme liikkeemme taloudcUiseissa t a - £apaln05»a;; Se tarkoittaa, että tämän kuluvan tilivuoden lahjoitusten summan pitälÄj olla vähintäin «15 550. Onko tuo Ksiunma J8aavutettu.v täii'el on meille hämärän pelto.s.«a .. - Lahjoitus on kyliä ollut hyvää kuluvan vuoden aikana, mutta hjrvää .se tuleekin olla. jo.^ sillä saavutetaan jatkuvasti $1,400 jokaista kuukautta k c h - den. • * • OKKO »lACABTHURIN YLÄPUOLELLA JUMALAKAAX? Kenraali MacArthur on kerran i n i - dcllesn mennyt yli valtuuksiensa. Hänen esityksensä ampumisen lopetta-miscfic- si "Koreassa — mitä £eura.<äl vihjaus, että jos hänen tarjouataan ei hyvtt^Äsyta. niin Y K voi laajentaa sotilasopcratloitait-ic Kiinaan — ulottuu paljon hänen /valtuuksieasa y l i . ,. — Olobe and M a l i . Viiden suurvallan yhteistyö hävittää uuden, sodan vaarat Tuhansia edustajia odotetaan saapuvan rauhani(ol(oukseen i I '^Toronto. — K a i k k i merkit viittaavat sUhen. että tuleva Canadan kansan» kokous : rauhan turvaamista varten, joka alkaa tääUä huhti!c. 7 pnä. tulee muodostumaan valtavan menestykselliseksi s i l l i ' kokoukseen tulee osallistumaan tuhansia edustajia, sanoi tiiäilä Canadan! Rauhonkongrcssln puheenjchtaja tri James G: Endicott, " M i n ä kchoitan kaikkia rauhan kannattajia lähettämään ojanottoil-moltuksensa heti!; viime päivien tungoksen väittä niiscksi; Maan kalkfS-tä oilstä: on saapunut tietoja, ett» tä'-; hfin rauhankokoukseen lähetetään entistä enemmän edustajia. "Quebecista aaapuu suuri edustajisto. . Se on varsin kiinna.stava erikoisesti »en ystävällisen noottien vaihdon j-ihdosta, joka tapahtui äskettäin V a tikaanin j a Maaliman Rauhanneu-: vuslon kesken. Y l i 50 miljoonaa k a tolilaisia on Euroopassa allekirjoittanut Tukholman rauhanvetcomukssn ja hyvälss:.'nyt Maailman Raulianneu-voston toiminnan", .yanoi tri Endicott, "Torcnton rauhankokoukseen saapuu puhujak.si brittiläinen maailmaur lujmltcan Jäsen t r i Christopher Woo-datd, .icka on Eaimgin .kauppalan (Lojitoc) valtuuston konservatiivinen jJiacn ja kuuluisa laaki ri. « ä n tulee puhumaan lukuisissa yleisissä kokouksissa Canadassa. . •Tänä kriitillisenä ajankohtana, jolloin viiden suurvallan edustajat j!euvottel3vat .suuresti rauhan mahdollisuuksia lisäävän kokouksen pltä-mt «estii. tulee Canadan kansankokous olemaan Canadan kansan selvänä rauhantahdon Ilmaisuna, että vii-" den suurvallan olisi solmittava raur hanscpimu-s. Joka pelastaisi maailman rauhan^", sanoi tri Endicott. .KUnalaiseb klrJaiUJa Kno Mo : -:Jon. pabe Maaihnan . Baohanncnr Tostott ensfanmäiafessä tftamoisau % Helmikuun 21-26 Berliinisgä p i detyssä Maaliman rauhanneuvoston : en)dmmäi«cs£ä istunnassa käytti kirj a i l i ja K l i o M o Jo pitkän ptiheenvuo-rori kysymykseen amerikkalaisten imr perialistien .suorittamasta uuden maailmansodan valmisteltista ja kertoi amerikkalaisten hyökkäysteoista K o reaa j a Taiwania (Formosaa/ vastaan. Hän korosti, että Amerikan hallitus on päättävästi esiintynyt kaikkia rauhanomaiseen raticais-uun - tähtääviä ehdotuksia vastaan ja että amerikkalaiset Impsrialistit ovat uhkauksien avulla pakottaneet monet Yhtyneet Kansakunnat-Järjestön valtuuskunnat äänestämään 12 valtuu.skunnan päätöslauselmaa vastaan ja sen. sijaan hyväksymään taäntumuk-sellisen päätöslauselman, Jo.s-;a valheellisesti j u listetaan Kiina -hyökkääjäksr' K o reassa. Miten epätolvoLscsti amerikkalaiset hyökkääjät taistelevatkaan, sanoo KuO Mo Jo, Ja minkälaisen suunnan he ottanevatkaan Korean sodan t a pahtumiin nähden, K i i n a n Ja Korean kaasat. Joita maailman kaikki kansat tukevat,;ovat vakuutettuja sUtä, että he ."»aavuttavat lopullisen voiton ja vapauttavat koko Korean. Kosketcltuaan kyjgmystä länsif Saksan uudelleen 8seistamiseeta:Kao Mo Jo mälnitSi~Elsenhowenn tehtävänä olehan pyrkiä saksalaisen fasismin henkiinherättämiseen. Hän huomautti, että nämä suunnitelmat on tuomittu epäonnistumaan; sillä Saksa ei ole enää se m i k ä se oli^pikaisemmin, koska Saksan kanssa on' luonut demokraattisen; tasavaltansa.? Ja Länsi- Saksan kansa on kärsinyt sodasta niin paljon että se ymmärtää, kuinka £otä on edullinen vain suurkapitalistien pienelle ryhmälle j a aiheuttaa onnettomuutta koko kansalle. Erikoista huomiota Kuo M o J o k i i n nitti Japanin . uudelleen ; aseistamis-kysymyk. seen. Hän hucjmautti, että MacArthurin toiminta Japanissa v i i meisenä ^ditenä Ja puolena vuotena on täysin ristiriidassa Potsdamin sopimuksen kanssa. Hän on repinyt Potsdamin sopimuksen palasiksi ja ajaa unperialistista politiikka, joka palvelee vain USA:n etuja. Kuo M o Jo sanoi, etta USA pyrkii valtaamaan Kiinan, mutta tuntien heikkoutensa, se pyrkii vetämään Japanin kmnppa-nlkseen siinä, a.siassa. MacArthur suojelee Japanilaisia fasisteja Ja m i l i taristeja Ja ankarasti vainoaa Japanin kansan kaikkia demokraattisia voimia. Sensijaan että Japani aseista^ riisuttaisiin. Japania uudesti aseistetaan. Sensijaan että .Japani kulkisi demokratian tietä. Japani palaa fasismiin. Edelleen Kuo M o J o kertoi siitä, miten pitkällä jo on Japanin uudelleen aseistaminen. Ennen sotaa J a panin armeijassa oli i7 divisioonaa, joissa yhteensä noin 230,000 miestä. Sen Iisaksi olivat poliisivoimat. Joissa o l i 65.000'miestä. Sodan jälkeen e l armeijaa muodollisesti' ole olem3.ssa. mutta V on ilmestynjt kolmenlaisia, "poiasivoimia": kansallinen poliisi, lukumäärältään 30,000, paikallinen poliisi 90,000. sekä kansallisen poliisin reservit. 75,000 miestä. Lisäksi siihen tulee salainen "reklamation corpus". Jossa on y l i 120.000 kotietutettua sotilasta, jotka on järjestetty, armeij an malliin. ; , Lisäksi japanilainen sotalaivasto käsittää lähes 300 alusta, minkä lisäksi uusia laivoja rakennetaan keskeytymättä. MacArthur on antanut-luvan lisätä laivaston miehistöä 16,000 mieheen. USA:Uii on Japanissa lähes 200 lentokenttää/ Kuo lib J o tiedoitti, että Korean sodan aikana U S A on täydessä määrässä käyttänyt Japania sotilaallisena:tukikohtana. Tälläkin hetkellä USA käyttää kaikkia japani- .laisia tukikohtia, ilunisreservejä ja varastoja hyökkäyssotansa hyväksi Koreassa, Kertoen Japanin kansan YU 400 uiiioiiistia tulee Torontosta Rauhankokoukseen Toronto. — '^ofn viiderosa — yli 400nnionistia inlee Iniiilii- -^maan Canadan kansan nahanko-kokobsen torontolaiscen editstaiIs.T toon**. sanoi »liäs Jessie Storrie, Toronton raohannenvoston sihteeri, kertoessaan '• raohankokouksen edtetajiston ^mnodcsianusen edistymisestä. : United Electrieal Radio and 9Iav : cbine ;Workers nnlosta t«lee 100 cfhistajaa. i.--: Myöskin mnnt uniot ovat vafanfstaatoneet valiisenia3n, tai orat jo valinneet ryhmän edustajia. itATÄ-J Saksan aseistaminen on laiton ja sotaan johtava rilcos '^Saksaa ei tule uudestiaseistaa" — NiemoIIer Lontoo. —* Puhuc«,saan 2,000 lontoa- IniKcIlc sanoi tr. Martit^ NSemöllcr. että- hän vastustaa Si)k.san uudelleen aseistamilta. Pastori Nicmöller. Join Hitler piti vangittun.a useita vuosia, sanoi voimakkaassa puheessaan: , "MiJiun on pakko sanrn, etta minä en ole tavannut Ita-Saksassa remuttakaan ihmistä — ja minil olen puhutellut hy^'in montaa — j o ka olisi sanonut etta venäläiset ovat kouluttaneet Mnet käyttäniHun tankkeja, pika kivääreitä tai lentokoneita. Ketään Ihmistä ci voida saada uskomaan, ett-ä ascLstau-tunuUa vältetään sota-,. Kun te .sa- , not te meidän nuorisollemme, että a - Ilja Ehrenbor^n puheenvuorosta, Jonka hän piti Maailman Rauhanneuvoston ensimmäisessä Is-tnnnos^ a Berliinissä helmik. 21-26| .päivinä.. K i r j a i l i ja Ehrenburg puheenvuoronsa alus.sa kuvasi niitä tuloksia, joita rauhanliikkeen kehittämisessään saavutettu Varsova.ssa pidetyn Toissn Ratihankongre^^sin Jälkeen. Mutta, hän sanoi, .sodan sytyttäjät kiirehtivät. Korea on ollut^heille harjoitusta, eikä tappiot ole heitä, vlisastutta-neet. He ovat valmiit ajamaan teurastettavaksi ei vain omat nuon^ai-sensa. vaan myöskin Euroopan parhaassa iässä olevan, sukupolven. 'He ostavat maailman markkinoilla l l u n i - .siä niin kuin heidän isoisänsä ostivat \'Ulaa tai rautaa. Maan kohtalo, jonka • päakaupiiliv^ gissa olemme kokoontuneet, saattaa' levottomaksi el ainoastaan saksalaiset — sanoi Ehrenburg. — Koko maailman kansat ka tsovat Saksaan ; . . Minulta voidaan kysyä; miksi p u hun Saksasta kuin yhtenäisestä kokonaisuudesta, onhan olema.ssa kaksi Saksaa. Jotka eroavat toisistaan. Niin; tietysti tiedän; että Saksan Demokraattista Tasavaltaa johtavat ihmiset eivät muistuta niitä Ihmisia, jotka orat julistaneet Bonnin kaupungin toisen Saksan pääkaupungilisi. Tiedän, etfli samaan aikaan kun parlamentti Berliinissä hyväk.syi "Lain raidian suojelemisesta" Bonnissa s i jaitsevan ••hallituk.sen". ministerit kävivät neuvotteluja Länsi-Saksan kyt-k6mise. stä sotilaalliseen liittoutumaan. Jos joka tapauksessa puhun Saksan kohtalosta, aivan kuin pitäisin vähäarvoisena'väliaikaista rajaa, niin teen sen vain siksi, että en voi irroittaa valtion kohtaloa kansan kohtalosta." Kysymys. Saksan tulevaisuudesta, jatkoi Ehrenburg. on monimutkainen ja tu.skallinen. Se on kuin sekainen hiuskerä. joka on takertunut kiinni vielä parantumattomaan haavaan. Täällä on saksalaisen nuorison Kohtalo, nuoilson. joka on kasvanut hälytyssireenien Ja raunioiden keskellä, repalaisen '•suur-Saksan'" kartan ja vaatimattomien leipukortti^n kcskel-. lä. vierasmaalaisten sotilaiden ja kotona kasvaneiden sotarcsvojen keskellä, säilykepurkki- ja atomipommi-keskustelujen keskellä. Taalla on myöskin kaikkien ikäluokkien, kalkkia yhteiskunnallisia asemia edustavien saksalaisten kohtalo, saksalaisten, jotka ovat juoneet pohjaan häpeän maljan. Jonka.heille tarjosi kolmas valtakunta, j a jotka, tuntien lankeamisen syvj-yden, ovat nou.sscet. a l kaneet rehellisesti työskennellä, ajatella, pyrkiä veljeyteen j a ihmisy>'- teen.- •• Kosketellen kenraali Eisenhowerin hiljattain tapahtunutta. Euroopan matkaa j a hitleriläisten sotarikollisten vapauttamista • 'Ehrenburg sanoi: niiden joukossa kirjailija Thomas M^nn, sveitsiläinen teologi K a r l Bart, pastori NiemöUer ym.. jotka* eivät ole kommunisteja, mutta silti esiintyvät Saksan aseistamista vastaan, i Korkein elimemme. Maailman Rauhanneuvosto, on ainoa kansainvälinen Järjestö, joka yhdistää, kansojen todelliset edustajat j a sen on yhdistettävä Saksan aseistamista vastaan .suuntautuva' liike, sanoi Ehrenburg Amerikkalaisilla, jotka suunnittelevat edelleen lisäten, että Saksan aseista-uutta sotaa,' on kaikki valmiina — mobilisatiosuunnitelmat. pääesikimtai atomipommit, säilykkeet, erikoiskirjeenvaihtajat, mutta heiltä puuttuu yhtä — sotilaita. He "ovat raahanneet Koreaan turkkilaisia, kreikkalaisia, hollantilaisia., ranskalaisia, koliunbia-l. ilsla ja englantilaista. Nyt he etsi- «'vät sotilaita Venäjälle marssia varten. He eivät ole unohtaneet v. 1944 loppua, jolloin ; saksalaiset . divisioonat, itärintaman taisteluissa heikentyneinä,, kuitenkin, antoivat:iskuja -Elsen-; howerin sotajoukoille Ardenneilla. He haluavat ostaa Saksassa ensUnmäisen luokan tykinruokaa,, - . • .Saksan uudestiaseistaminen, natsi-lalsen armeijan uudestisynny Itäminen herättää syvää suuttumusta saksalaisten työtätekevien keskuudessa. Jos demokraattises.sa 'tasavallassa,' sanoi kirjailija Ehrenbui^, äänekkäästi k a i - kaässa maanosassamme olisi sen taistelun tapahduttava^ jota he himoitsevat,; Anaerikkalaihen senaattori W i l - liani Fulbright sariOi:*'Autamme eurooppalaisia hävittämällä heidän kau- P);mkin£a.!^;,^iij.voi^ puhua vain barbaari, paimentolainen, ihminen joka, ei kykene ymmärtämään:miten paljon tarvitaan työn J a henkisen pohniste-iun vuosisatoja Pariisin, Rooman ja l i j n t c on luomiseksi, . K a i k k i en puoleen, kenelle muinaisen Euroopan •kulttuuri - o n : ksJlis, kenelle^ Uffice ja Löuyre, kievilälnen Sofia Ja Chärtre. Prahan yliopisto Ja Oxfordin yliopisto, Krakov ja Köln eivät ole oletettujen kuu Saksan kansan suuttunut ääni, pommitusten kohteita, vaan henkisen minen ei ole vain laiton teko.' vaan myöskin rikos, koska se Johtaa sotaan Euroopassa. . Hän J a t k o i U u t t a sotaa valmistavat ihmiset katsovat usein Eurooppaan. Juuri täällä, vanhassa Ja kunniak-Lperheenjäsenlä taisteluun kaikin kei-vastarinnasta amerikkalaisten impe-r Tialistien sotasuiuinitelmille, Kuo M o Jo toi K i i n a n kansan nimessä Maail-. man Rauhanneuvoston: istunnon käsiteltäväksi seuraavat ehdotukset: 1. Että Maailman Rauhanneuvosto tuomitsisi Y K : n yleiskokouksen toiminnan, sen, syytettyä valheellisesti K i i n a n Tasavaltaa hyökkäyksestä, j a vaatisi tuon häpeällisen päätöslauselman viipymätöntä mitättömäksi j u listamista Ja K i i n a n Kansaiitasaval-lan KeskushalUtuksen rauhanomaisten ehdotusten' hyväk.symistä Koreari j a Kaukoidän ptUmakysymysten ratkaisemiseksi. 2. Että Maailman Rauhanneuvosto ehdottaisi Neuvostoliiton, Ranskan, U S A : n j a Ison-Britannian haDituksia kutsiunaan koolle näiden maiden u l koministerien neuvottelim. käsittelemään kysymystä Potsdamin sopimuksen toteuttamisesta elämässä. Saksan militarismin hävittämisestä j a erimielisyyksien syrjäyttämisestä Saksan pulmakysymyksessä siten, että voitais i in mahdollisimman nopeasti- saada aikaan rauhansopimus Saksan kanssa. 3, Että Maailman Rauhanneuvosto ehdottaisi Kiman Kansantasavallan, | Neuvostoliiton, Yhdysvaltain j a B r i - ' tannian hallituksia kutsumaan koolle konferenssin käsittelemään Japanin pulmakys'ymystä ja solmiamaan mahdollisimman nopeasti kaikinpuolisen rauhansopimuksen • Japanin kanssa Potsdamin sopimuksen. Kairon sopimuksen Ja Jaltan sopimuksen mukaisesti. 4, Että Maailman Rauhanneuvosto kutsuisi kaikkia maailman kansoja, erikoisssti äitejä, haavoittuneita sotil a i ta j a toisen.maailmansodan uhrien W »ett pee jot li) a a Bi a i tcii fpr t am "Teidän aviomiehenne toipua saana*. «Iti taan iskosta.kolmosten tähden Ja asktHume hänen iMiäsevän kotiin ti. '^^ IcvaUa viikolla." as B< IHMETTELI VAIN Maälaisemäntä oli kauptmgissa toksilla Ja pyörästipä: myöskin, uiidQ aikaiseen leninkikauppaan, jossa (4 ^ paljon kuvastimia j a pyörivät ovet Ulos tullessaan hän - kiersikin otu mukana takaisin sisälle. Katseltuaa; vähän aikaa Ihmetellen ympärilleet . kysäisi hän lähimmältä myyjältä: ^ "Olenko minä se sama akka job täällä äsken kävi?" OLI PAKOITETTU Ystävykset puristivat toistensa kät tä ja toinen sanoi: — Olen surullinen kuultuani eltj olet haudannut enosi. .. ^ Mutta minä olin pakoitettasa tekemään, kun hän kuoli. min kielloista, huudoista. Ja vainoista huolimatta se voidaan kuulla Länsi- Saksas.sakin,: Olen varma, että Jos miehittäjät päättäisivät suorittaa kyselyn väestön keskuudessa aiheesta: palautetaanko Wehrmacht tai ei. n i in yhdeksän kymmenesosaa saksalaisista vastaisi " e i ". Sak.san armeijan henkiinherättäminen j a saksalaisen sotateoUlisuuden Jälleen käyntiin saatta;ninen Länsi- Saksassa herättää suuttumusta koko maailman rauhaa rakastavissa ihmisissä. Amerikkalaiset lehdet vakuuttavat, että Saksan aseistamista vastaan esiintyvät vain kommunistit. K i r j a i l i ja Ehrenburg sanoi, että se on valhe ja osoitti lukuisia henkilöitä,' syimyiiunaan rakastettavan sydämen eläjiä hedelmiä, käännyn vetoomuksella: emme salli tätä onnettomuutta! Kansani haluaa rauhaa. Olin h i l jattain Volgalla niissä piireissä, missä parhaillaan rakennetaan vesivoima-asemia, missä haluten muuttaa ilmastoa istutetaan puuntaimia. Esitän suuren rauhanrakkautemme todistajaksi vanhuksen, joka istutti viioden vanhan taimen, ja- äidin Joka vaali •vuoden vanhaa esikoistaan . . . Voimmeko me sallia ennenkuulumattoman kauheuden, ne ihmiset. Jotka huolestuneet kansat ovat tänne lähettäneet? E i , me pysähdytämme sodan, me sanomme sen hetkinä, jotka ovat täynnä traagillisuutta j a toivoa,/ noin USA:n suorittamaa Saksan: ja japanin aseistamista vastaan ja k i e l - täj-tymään osallistumasta minkäänlaisiin toimintoihin Saksan Ja Japanin aseistamiseksi. - 5. Että Maaliman Rauhanneuvcsta . ottaisi aloitteen Ja' auttaisi pitämään Euroopan. Ja Aasian siitä kiinnostuneiden 'kansojen edustajien konferensseja taisteluliikkeen laajentamiseksi USA:n suorittamaa Saksan ja Japanin aseistamista vastaan. v Lopuksi, sanoi Kuo M o Jo, me täysin kannatamme ehdotusta rauhansopimuksen solmimisesta viiden valtion — K i i n a n Kansantasavallan, Neuvos-tohiton, Amerikan Yhdj-svaltojen, Ranskan ja Britannian — välille. Me uskomme, että näiden viiden valtion sydämellinen yhteistyö todellak i n hävittää sodanvaarat ja takaa yleisen rauhan ja turvallisuuden. Maailman väestön enemmistö asuu Aasian maissa '( n na I Syntyväisyys vähän laskenut Suomessa ' Helsinki. — Tilastollisen pää toimiston antamien tietojen mukaan oli syntyneisyys Suomessa viime vuonna 97,563. Kaupungeissa 21,626 j a maaseudulla 75.937. •Edelliseen vuoteen verrattuna' oli syntyneitä 5,952 vähemmän, mutta kuitenkin huomattavasti > enemmän kuin sodan edellisinä vuosina. United NaUoias, N.Y. — Y K : n raamien tietojen mukaan oli maa ma-ssa kesällä 1949 noin 2,378 mUJo naa asukasta j a s u m i n osa niistä: Aasian maissa. Vuosien 1920 ja välisen kolmen vuosikymmenen aiii-l na sanotaan maailman väkiluvun Ii-| sääntyneen nom 544 miljoonalla lien-l gellä eli keskimäärin: lähes yhdeffi| prosentilla vuotta kohden. , . • Jo3 sama lisääntyminen Jatkuu p-l temmän aikaai lisääntyy maailfflail väkiluku kaksinkertaisekai .vähem-l :mä!sä kuin sadassa vuodessa, sanontl asiantuntijat. Koska väestötilastot^ useilla alueilal ovat huonot, pidetään todennäköi*! nä, että nykyiset .\'äestöarvIot ovat atj haiset. Latinalaisen Amerikan väestön frl «ääntymisen prosenttimäärä on njky-l ään kaikkein korkein, noin kaksi pr»! senttiä vuodessa, johtuen korkeastaj syntyväisyydestä Ja .alhaisesta- kuo-| levaisuudesta. Maailman väestötihc}'s on koäoa-l nut kuluneiden 30 vuoden aikana nl henkilöstä neliökilometriä kohden IIj henkilöön vuonna 1949, . 'nheinumij asuttu oli Aasia, jossa asui 47 henki-j Idi neliökilometrillä. Euroopajsa oil 22 henkilöä neliökilometriä kohti^^l Amerikassa kahdeksan. Maailman väkiluku Jakaantui en| maanosien kesken seuraavasti: Aasia . . . . . . . . . . . , , . . , , . 1,254,000,0(»| Eurooppa 593,OOO,0«| Amerikka . . . . . . . . . . . . . . 321.OOO,0»| .-Vfrikka ^ 198,000,OOj| Oseaania 12.000Ä»| PÄIVÄN PAKINA Rappeutuvien porvarien "elämäntapaa" listautuminen palvelee rauhaa, voitte te tehdä heidät vain kyyniliLsiksl." Nlemöller osoitti, etta asci.<-tarii-suttuna Saksa yol palvella idnn Ja lännen ristiriitojen "neuvottolnpöyta-n ' i " . minkä ympärillä keskustellen voidaan molemmin puolisin myönny-tsksiii ilman yhteentörmäystä päästä .sovintoon. _ _— : " ' ' . » V toimisi liian nopeasti Francon aseistami.^ek-si — uudeksi littoh»i.-ek.<i. -Mutta kim Yhdys>-alt;un hallitus on ottanut ohjeliitakseen maail- U)amalloitu.sohjelm:in. niin .sen täytyy kerätä lippunsa kantajiksi titllaiäta yhtei.ikuttnaUista k^lonaa «mitä edustavat Kiinan Kansan hylkiö Oiian« Kai-shck. Korean kan.<i»n vihaama Syn;»man Rhe.- ja * tietyjiii Kspanjan kansain vihollinen Franco. l'arempi olisi. tuhatkert;ui parempi, että. kaikki demokraattiset maat ja hallitukset .sanoutuisivat päättävästi irti selKiisesta ulkopolitiikasta, missä tarvita;in ylläkux-antunlaisia '"suuruuksia" lipunkantajiksi. —Liittolaisuussuhteet" Ghian.tf Kai-shekin. Synpman Rheen, Francon j a heidän kaltatstensii kanssa ei voi tuottaa muuta kuin häviötä j a historiallista häpeää. Sitäpaitsi, jos Espanjalaket haluavat selvittää «välinsä Francon verisen diktaattorikomennon kanssa, niin se on yksinomaan espanjalaisten sisäinen asia. Francon dikatuuria ei pitäisi ulkomaiden asevoimien j a rahan voimalla pärvääkään j a l k a a' vastoin Espanjan icansan tahtoa r— j a k a i k k i merkit viittaa\-at siihen;' Sanotaan, että koira rtäkee imtakin luusta. Toiset sanovat, että suu puhuu sydämen kyllyydestä, tai että lasien j a imeväistä suusta jne. - . Kaikki tuo on varmaan totta, sillä vanhat Ja viisaat ovat niin sanoneet. Meillä nuoremmilla, joille Jumala ei ole aluksikaan paljoa antanut, el ole mitään oikeutta niitä epäillä. Multa kun sanotaan — kuten vieläk in toisinaan kuullaan sanottavan — etta "rikos.el kannata", nilnsitä täy-tj- y pakostakin epäillä.. Eipä silti, etteikö Joitakin t>icniä 3-arkalta hirtetä ja joltakin "kärmes-ruumlen kämpläreitä" panna Jalkapuuhun. Multa herra, nimittäin rikosmaailman sellainen, on herra helvetissäkin. Ottakaamme esimerkki kultakaivos-kapitalistien omistamasta Toronto valtain kansalaisilta $20 biljoonaa. Canadalaisten k a l v o s o s a k keiden mj-ynti. mikä kiihdyttää Richard Lewisiä St. Louissa. Mo.. on joutava pikkuseikka tähän verraten . . . " Loppuosa artikkelista menee . s a maan suuntaan. ^ Kaivoskapitalistien lehden finanssi-toimittaja mr. Jeffers el yritäkään kieltää, etteikö amerikkalaisten porvarien "elämäntapaan^' sisälly myös laajakantoinen rikollisten toiminta. Päinvastoin hän vain puolustaa canadalaisten porvarien hämäräperäisiä ."lUketoimla" sillä, että "ifhdysvanolssa on maanalainen rikollisten toiminta paljon suiu-empaa ^a että he kahmivat yuosittain 20 biljoonaa dollaria ygi-toksi — Ja sijoittavat näitä "voitto- Jaan" johtaviin "laiUisUn" liikelaitoksiin. K tm kaiken tämän Jälkeen tavalli- Olobe and Mail lehdestä, tarkemmin scsti epäluotettavat päivälehdct ja sanoen sen finanssttolmlttajan pääartikkelin otsikko, missä sanotaan: "Alamaailman sanotaan Yhdysvalloissa saavan $20 biljoonaa Yhdysvaltain kansalaisilta , . ."' Tuon otsikon alla on tietysti mr. Wellington Jeffersin nimellä varustettu klrjoltiLS. missä sanotaan mm. seuraavaa: , Yhdysvaltato senaatin rikostutkijat sanovat, että alamaailman asujat käyttävät sutirista voitoistaan blljoo-tda Johtavien yhtiöiden osakkeiden ostamiseen. He arvioivat, että "rä» k«>t(wraAfat':* saavat vuosittain Yhdv»» niiden matkijat sanovat, että 'rikos el kannata", niin t K luonnollisesti tar^ koittavat sanod. että "pienet rikokset eivät kannata"—mutta suurrikolliset nousevat "meidän elämäntapamme" yhteiskunnan korkeimmille kukku-fciUe. Ottakaamme esimerkiksi viimeaikoina suurta kuuluisimtta saanut y h dysvaltalainen alamaailman pomomies nrank CosteOo. • Pääsiäisen edellä j a aikana tätnfi Yhdysvaltain "alamaailman pomona" mainostettu Costello sai paljon sua-rempaa huomiota osakseen kuin cbit-kään kristinuskon esiraivaajat. Tosiasissa Costellosta tehtiin yhdys- . valtalainen kansallissankari Joka u r heasti j a vankila? pelkäämättä puolusti maansa perustuslaillisia oikeuksia vaikka hän uhattiin kongressin halvekslmlssyj-töksellä sen \'uoksi, kun hän kieltäytyi ilmoittamasta sitä ktiinka suuret ovat hänen vuositu- 'Icnsa. •.• Selväksi tehtiin tosin se, että hänen tulonsa ovat erittäin suuret, ja että osa hänenkin maanalaisista r i - kosvoltoistaan menee " l a i l l i s i i n " läke-jTityksim": Tässä yhteydessä nämä sankarijutut lyövät siis yhteen mr. Jeffersin selityksen kanssa. .•ramän kU-JoIttaja ei valitettavasti kylläkään ole voinut lukea läheskään kaikkia n i l t i ylistytkirjoltuksla.mltä pälvälehdet Costellosta julkaisivat Tosiasiassa on myönnettävä, ^että monta niistä Jäi pelkkien otsikkojen ihailuun. Mutta vanha ystävämme Pietilä, jolla on' taipumusta kyynilUsyyteen on tätäkin a.siaa seurannut melko tarkasti. Hän k i i n n i t t i allemerkin-neenkin huomiota siihen ja samalla huomautti, että Costelloa tuskin tuomitaan lainkaan, vaikka Yhdysvalloissa on tuomittumonta kommtmistia Ja muita demokraatteja siitä ktm hc ovat. i>eriaatteelli£istä syistä kieltäy^ tyneet antaniasta vissinlaisia vastauk-cla. minkä kiellon heidän maansa perustuslaki oikeuttaa, . "Ero tässä on se, että kommunistit ja muut demokraatit eivät ole.rikollM sla eikä heillä ole rikosmaailman m i l joonia. Jotka 'eduf sanotaan olevan Costellon puolella", huomautti ystävämme Pietilä. , Mutta miten selität xen että a l a - nutaibnan pomo Co«teUokin vedettUh kuitenkin i Duolueettoman oifc«id«n häikäisevän kirkkaiden ramppivalojeal eteen Ja voidaan ehkä loppujen > l pufcsikln tuomita tiilenpäitä lub-l maan? ehätti allekhrjolttanut hno-j mauttamaan. "Siltä ei ole suurta pelkoa'^, sanoi Pietilä mietteliäästi. Ja piippuosa sjj tytettyään hän jatkoi: "Costello on epäUemättä T&ZS M hänellä on tietystr vaikutusvaltaa Jil vaikutusvaltaisia ystäviä. Mutta — H tämä on tärkeätä — hän ei ole slU«B"l kään riittävän rikas eikä rllttä*! suuri rikollinen. Vaikka" korkea M l ja esivalta näkeekha vato toisella M mällään, n i i n toisinaan se on palo*l tettu näkemään tällaisia CosteUoJ«-| kin. Onpa se joskus pakoltettu paK-j maan niitä vankilaankin hermoja»»! lepuuttamaan, missä ne asuvat missäkin lepokodissa. "Mutta Costelloa suiurempien miö-j ten, eellalslen kuin Rockefcllerit, dit. ja heidän kaltaisensa Yhdy loissa Ja Canadassa; tekoja el eäfll tutkita, puhumattakaan nyt siitä, etöj heidät pantaisiin rötöksistä tiilCDP&J tä lukemaan. Sitä paitsi sinunkin pitäisi lu*?! enemmän päivälehtien; sfcandaalijtfrj tuja", jatkoi PleUlä yhtä myrkyDiso?! kuin ennenkin. "SlUoln ealslt h*»l miten esim. New Yorkfai polii«Iea »-1 notaan tavallisesta flattajalasU«ifl virastotolmltsljoihin asti p6ä«^j osaUJsiksl miljoonien dollarien t * j jukslsta. j a miten korkeitten virt»! paikkojen ehdokkaiden täytyy xD»i»\ ten lailla ryömiä sellaisten t man pomojen kubi tCkistellonkln «1*1 8ä. puhiunattaicaati nyt suiuemxopl finanssOcunhikaista." Näin puhelin ystövamme - - ^ M eikä saDemerkinneeUä, oUut robke^J eslttäft yastavftitteitft. tinänim i m u k s e l f ^ t a kyynikolta
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, March 29, 1951 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1951-03-29 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus510329 |
Description
Tags
Comments
Post a Comment for 1951-03-29-02