Vapaus, June 26, 1928

              if '
f. "-^
S h t i 2 Tjistaina, kesäfamn 26 p;nä—Tues., Jirne 26 No. 132 — 1928 I No. 132
V A P A U S
A . VA.IEA-T
O I U I T T A J A T :
B. A. TESBUSZS. _ H. SULA. , K. PEHKO.NXX.
» « l J » f T » d *t Aa ftm OfCea Depsztacsx. Ottnra. aa »ectmi claaa ssatm.
VAPAUS (LOtcrty) '
Tlie OB}7 otsaa of Finauit V o r k e n !a Ctnxät. PuLIiäed daily at Ssdbcrr, Ootaiio.
ttMOTOSHINfiAT rVAPAUDESSA:
HatmailantBkaet I I 4 0 kerta. CJOO kikai kertaa. — ATJoIlinonnmCTonmfftakaer SOc palatatssaa. —
miamnatTi.niaiiliilaii 59e. kerta. (1.00 S k a r v a . — SystrmäilaocSEact S T j » kerta. ( Z i » 3 kertaa. —
Atiom3aetakset t Z 4 » kacta. SZ^OO kakat kertaa. — Ciltoaaoiotsaaei t l ^ kerta. — KaoUaaaOBkatak.
« t kam. SOe. l l t i m e k » » kiitoalaaicclia tai mjiutotinjltX. — flal»t»anti»di»t }a oaotcnW« k '4
• VOOO lotam kertaa. — TiSsCTTtainnallen U t H ; » ^ . . . . ^ ~ T t « « ^ ; > , . eo. raadittaaHa. »T>tT«tti»l
~ ctakätMs. — TilaaWia,' j o i u ci acaxaa taka. ci ««Ha ISHattlaOäa. paitat aiiiHfffatyii, Joilla
, mACSHLN- N A T:
1 ^ » « J O . 6 k k . t i » , a k k . S1.7S Ja 'l kk. flM. — T k d r m l t o i h i a ja S M M B M B aakk maaallr
•HiiaiiTTTiir 1 vk. t6J». « k k . nso. S k k . «2X0 Ja 1 k k . « . 0 0 .
trfcteen alc«at ilmotskaet pitäZ oUa koailoriua kello 4 !p. ilmeitrtnispäiTäa e<IeUi(eaä afkipäi*äaä.
IfmUa lAiaitsat Uhtaty BaiJ^Cag. U Loraa StrMt. Pshalia S36W.
Ta»aa<!aa koatuxit LQ>«rtr BaiUiaf. SS L o m a St. Pokclia 1038. Poati««i«a: Box » , S n l b o r r . Oat.
. C o c t a l adrcttiafaK m a a TKe. per c o l . i s e b . . U i o i n a a ebarca for aiaisU ioaertioa TSe. Tka Vapaoa
l i ^ M t t »attfffiia^ ^ « a f a a aaaonK t & ringiah Peopfc la Canada.
Jba atta aUIoia tahaMa aaa «aauaata esaiatiaaca kir)«aaecDSa. kirjottakaa sodellean liikkaaBkoitaJaa
ataMXUacHa s i i U t i : i . V . K A N N A S T O . liikkacBbeUaJa.
: tehneensä S ° Z L Hänen lokaalinsa ta-ffcclta
päätettiin Mertcldrieellä vedc-
: ta kaikin in konstyolälsten osastoihin
: Canadan puolella. Täten alhaa ercit-i
tarnisTTntäys, jota valmistetaan kaik-
Canadan ko
nrärtiinnnen
i i i i i l i j n k ii isen n tehtävieD ym-j
jäiiesfäytymisen I
ja taisfeloD alalla 1
fJatk.)
Näkemyksiä Pohjois-
Ontarion metsä­työmailla
Toronton
Kirj. A. T. Hifl.
(Jatkoa edelliseen numeroon.)
Moskova — saa ja jakelee rahaa
Noskelainen sanomalehdistö taa­sen
levittelee juttua, että Moskova
jakelee rahoja Englannin kommu­nistijohtajille.
Oikein sisäministeri
Sir William Jojrnson Hicks on sano­nut;
että 9 kk. aikana ovat englan­tilaiset
kommunistijohtajia saaneet
Moskovasta 239,500 dollaria rahaa.
Ja ketäpäs sitten npskelaiset uskoi­sivat,
elleivät juuri sellaisia herroja
kuin mitä kapitalistiset, ministerit
tavallisesti ovat. Tyomiehiin he ei­vät
ainakaan usko, koska ne ovat
perin sopimattomia heidän mieles­tään,
kuten Saksan sosialidemok­raattinen
kansleri Myller hiljakkoin
kirjotti.
Afutta Moskova ei ainoastaan ja­kele
rahoja eri maihin, vaan se
myöskin saa rahoja. Jos esim. tällä
mantereella kommunistit keräävlt
varoja jonkun, lakkotaistelun tuke­miseen,
niin tavallisesti selittävät
nosket, ettS ne varat menevät Mos­kovaan.
He varottavat työläisten an
tamasta rahoja Moskovalle.
Tosiasia on se, että Msokovasta
taikka paremmin sanoen Neuvosto­liitosta
on jaeltu eri maitten tais­televille
työläisille varoja. Englan
nin hiilenkaivajat pllessaan lakossa,
mihin petolliset johtajansa olivat
heidät jättäneet avuttomina, saivat
Neuvostoliiton työldbiltä enempi
avustusta kuin kaikkien muiden mai­den
työläisiltä yhteensä. Samoin
Ruotsin kaivostyöläiset ja Suomen
metallityöläiset ollessaan taistelussa
työnantajiaan vastaan, j Mutta nä
mä varat' tulivat aivan julkisesti
Neuvostoliiton työläisiltä eikä toisen
maan työläisten avustuksista toisen
maan työläisille suinkaan saata olla
mitään pahaa sanomista. Se'avustus
mitään pahaa sanomista. Se avustaa
maan omiaan: työläiset työläiäiä ja
porvarit porvareita.
Koinmtinismi Sudburyn piirissä
oh saanut paikallisen englanninkie­lisen
lehden, The Sudbury Starin,
joka oh konservatiivien köntrolloi-xrnL,
ryhtymään "jaloon tehtävään*,
tulkitsOTea^ lukijoiUecn
"tien ja i.w.w:laisten valista eroavai­suutta.
Mutta se palstan pituinen ar­tikkeli,
mikä'\lehdelle on tästä asias­ta
kyhätty, perustua vÄrsin hataralle
asiantuntemukselle. Artikkelin kir-jottaja
häyttää enneh kaikkea unhot­taneen
porvarien keskuudessa yleen­sä
vakiintuneen jutun siitä, kuinka
kommUBistista liikettä pidetään yllä
MosköVhn rahoilla. Kirjottaja haet
sanoo: artikkelinsa viimeisessä lau-seesshj
"että he (kommunistit) saat­tavat
yhdestä osastosta yhden kuu­kauden
aikana koota enemmän ra­haa
kuin mitä i.w.w:läiset saatia-vat
koota puolesta Canadan maata
kokonaisen vuoden aikana." Paria
lausetta aikaisemmin singahuttaa kir­jottaja
i.w.w:läisten. nimessä kovin
hävyttömän syytöksen kommunisteja
vastaan näiden epärehellisyydestä
seuraavaan tapaan: "He (i.w.w :BSi-set)
ösojttävat, että useat sekä Ca­nadan
että Yhdysvaltain kommuiais-tisen
puolueen johtajista ovat sem­moisia
entisiä I. W. W.-liiton jäse­niä,
jotka ovat saaneet tästä järjes­töstä
potkut sen takia, kun eivät
I olleet pitäneet tilikirjoj|ian siinä
kunnossa, että he olis^-at selvästi
osottaneet, mihin vastaanottamansa
varat on käytetty."
Vaikka kirjottaja ei pyri yllämai-nituita;
paremmin kuin muitakaan
väitteitliän toteamaan — sehän on
yleensj ominaista porvarilliselle sa-nomäle|
distölle ja niiden avustajille
— niin tahtoomme hänelle vastaisen
varalle vaatimattomasti huomauttaa,
että hankkisi itselleen pätevämpiä
tietoja, ennenkuin ryhtyy kommii-rtistien
menettelytavoista, periaat­teisia,
y.m. kirjottamaan. Täimnöi-siä
tietoja on vafsin helppo saada,
gillä "Ijommunistit halveksivat mie-lijpiteidensä
ja tarkotustensa salassa
pitämistä." Jos mainitun kirjotuk-sen
kirjottaja Vedellä tahtoisi jota­kin
tietää canadaläisesta työväen­liikkeestä,
olisi Kan hankkinut, itsel­leen
Canadan liittohallituksen työ-viraston
julkaiseman teoksen La­bour
Organizations in Canada 1927,
mistä muun muassa komnmnistisen
puolueen periaatteista ja taktiikasta
annetaan varsin seikkaperäinen ku-
Myös, kääntymällä suoralla
va.
pyynnöllä jonkun paikallisen kom­munistin
puoleen, saadakseen päte­viä
tietoja yleisestä tai paikallisesla
kommunistisesta liikkeestä, olisi hän
niitä varmaan saanut.
Kun konservatiivinen The Sud­bury
Star on, omalla tavallaan, ryh­tynyt
muokkaamaan maaperää kom­munismille,
niin tätä muokkausta on
kaikkiin eri kansallisuuksiin kuulu­vain
kommunistien ryhJdyttävä jat-kamgan.
Jokainen työläincp, j»nka
huomion Sfar pn saanut kommunis­miin
kiintymään, on saatava The
Workerin, Canadan kommunistisen
puolueen äänenkannattajan luki­jaksi
ja tilaajaksi. Kun sen otam­me
päämääräksemme, niin kommu­nismi
Sudburyn piirissä tulee vain
vaurastumaan niiden kitjotelmien
johdosta, mitkä on tälitiätty sen vas­tustamiseen.
KANSALLISET KATOLISET UNIOT
Quebecin maa\nmr\^r\ ranskalaisten
keskuudessa järjesti roomalals-katoli-sen
kirkon papisto paikallisia järjes­töjä,
jotka johtivat v. 1921 Federa­tion
of CathoUc Workers of Canada-järjestön
perustamiseen, jonka pyrki­mykset
myöskin viitotettiln papiston
taholta. Näitten unloitten järjestöl­linen
pohja on sama kuin muiden
ammattiliittojen. Heillä on kirkon
valitsema edustaja jokaisessa unio-osastossa
ja keskusneuvostossa tai toi­meenpanevassa
komiteassa.
Vaikkakin nämä uniot alunpitäen
muodostettiin vain katolilaisten työ­läisten
järjestdiksl. salUtaan muille­kin
veljeys-jäsenyys, jotka voivat kyl­läkin
äänestää asioissa, mutta eivät
ole kelvollisia vh-kaiUjoiksl. Kun ei-katolinen
jäsenmäärä kohoaa viiteen­kymmeneen,
voivat he muodostaa it­senäisen
osaston ja valite omat vir­kailijansa.
Tämä järjestö on kokoon­tunut
vuosittain sitten perustamisen.
Viime konventsionissa v. 1927 oli 130
edustajaa 96 .unit>-osastosta. Viimeis­ten
neljän viioden kuluessa ei näit­ten
unloitten jäsenmäärä ole kohon>
nut. Mutta viimeaikoina ovat taiste.
lut, erikoisesti kenkäteollisuuden alal­la,
joka on erlttähi laaja ja tärkeä
teollisuus Quebecissa, nostattaneet
jonkunverran toiminnallisuutta.
Puolueen viime konventsionille esi­tetyssä
' raportista uniotyöskentelyä
koskevana löydämme seuraavan lau­sunnon
katolisia unioita koskevana:
"Taistelun välttämättömyys pakoit-tl
järjestön viidennessä konvetttsio-nlssaan
hyväksymään seuraavia tär­keitä
tohnenpiteitä:
1) päättää muodostaa lakkorahasto
jä velvoittaa toimeenpaneva komitea
asettamaan vapaaehtoisen veron mil-lohi
välttämätöntä. (Canadan Am-hiattikongresisin
konventsloneissa on
vasetnmistolaiset jatkuvasti taistelleet
tämän puolesta, mutta onnistumatta
läpi ajamaan.) J a
2) vaatien rikoslain (Qykälään 501)
lisäystä. JöUa laillistettalsihi lakon-vartiointi.
"T&mft on vähäinen alku, mtitta
sellaisenaankin asettaa se katoliset
unibt edelle 'kansainvälisistä' unlols-muksessa
tUanne jäi entiselleen- Pal­kan
lisäys fiaatUn jo ennen lakkoutu-mista
sovittua. Amalgamated ja In­ternational
kirvesmiesten järjestöjen
jäsenet työskentelevät" kuten ennen­kin.
Lukuunottamatta äskettäin muo­dostettua
Anaalgamated Painters-jär-jestöä,
rakennusalan järjestöt ovat
enemmistönä "kansainVälisiä".
Puolueemme, lehdistönsä kautta,
voimakkaasti vastusti Amalgamated
union murtamis-yritystä. esittäen jä­senistön
yhtenäistymistä kummankin
Kirj.
SUUKET KENTTÄJUHLAT DON-LAAKSOSSA
Osastomme tavanmukainen kesä­toiminta
aloitetaan jälleen ensi maa­nantaina
klo 2 Lp. alkavilla kenttä-jalililla
Don-laaksossa. Juhlista tulee
muodostumaan aivan erikoiset kesä-tcimintamme
historiassa, sillä paitsi
monipuolista ohjelmaa, on kentälle
rakennettu mainio tanssilava, jota on
tilaisuus hivuttaa esityksien väliä-
Tov. Santeri Nnorteva
sairaana
T^män kuun 20 päivän "Toveri"
kertoo:
Äsken saapui toveri Leo Leinolta
kommuuna Kylväjästä, Neuvostoliitosta
kirjotus, joka julkaistiin Toverin ei­lisessä
numerossa. Kirjoituksen muka­na
saapui toveri Leinon persoona-järjestön
johtajain hajoituspoUtiikas-ta
huolimatta yhteys-neuvoston muo­dostamisen
kautta. Tämän aikaan
saamiseksi painostettiin yhteisiä ja
Joiikkokokouksia jäsenistöjen taholta,
KOMMUNISTISEN PUOLUEEMME
KANTA JA TYÖSKENTELY
Puolueemme konventsionissa kesä­kuussa,
1927, otettiin selvempi kanta
Canadan ammattiliittoliikkeen itsenäi­syyteen
nähden. Aikaisemmin oli tim-nuslauseemme
^'canadalalnen autono­mia
(itsenäinen toimintaoikeus) mää­rätyillä
järjestöllisillä tunnuksilla, ku­ten
canadalaisten teollisuus-departe­menttien
järjestäminen «amäan suun­taan
kuin Amerikan Työväenliiton
tä, joite edustaa Canadan ammatti-kongressi,
ja samalla osoittaa se. et­tä
työläisten pahiostus pakolttaa nä­mäkin
puolittaiset komppaniain uniot
Coolidgen hallituksen ^'hyvinvointi
ja Green
Yhdysvaltain rautateiden roakuii-j man-yhtiö aina supraan kieltäytynyt,
vaunujen palvelijat kuuluvat niihin | Saadakseen asiansa jotakin tietä
työläisryhmiin, jotka ovat elävänä • yleisön huomioon, julisti yllämai-lodistt^
ksena siitä,> että vallitseva kä- nitiu veljesliitto äskettäin makuu-aite
Coolidgen hallitusfcauden ylei- vaunujen palvelijain yleislakon,
setiä hyvinvoinnista on silkkaa pö- Multa tältäkään toimenpiteestä ei
tyä. Pullman-j*htiö maksaa näet ma- ollut toivottuja tuloksia, sillä pre-kuuvdUBUjen
palvelijoille vain 72.50 i sidentti Coolidge piti nähtävästi
dollaria kuukaudessa, mistä summas­ta
heidän täytyy- työskennellä lähes
neljäsataa tuntia. Saadakseen tuon
nälkäpalkan kohoamaan edes toi­meentulon
rajaan, on niakuuvaunu-paiyelijain
turvauduttava matkusta­jien
antamiin lahjoihin. Järjestönsä
'Makuuvaunujen palvelijain veljes­liiton"
avulla ovat he vedonneet
asiansa jokaiseen mahdolliseen hal­lituksen
lautakuntaan sekä pyytä­neet
päästä n^uvottelmm työnanta­jain
kanssa, mutta siitä on Puli-asiaa
toisar\'oisena,_jM)ska hän ei ni­mittänyt
neuvottelulafitakimtaä asiaa
käsittelemään, vaikka hänellä on oi­keus
semmoiseen erikoisen säädök­sen
perusteella. Neuvottelulautakun-taa,
jolla olisi ollut valtuus kutsua
työläiset ja työnantajat yhteiseen
neuvotteluun, ei nimitetty, mutta sen
sijaan lakkoa lykättiiji tuonnemmak­si
Amerikan työväenliiton pääjehun,
Wm. Greenin neuvon mukaan.
nousemaan taisteluun jatkuvaa työ­läisten
olojen kurjistumista vastaan.
KAKSI AMMATn&nTTOJEN KES-
/KUSJÄBJESTQÄ
Sitten yieis-cänadalaisen työväen-liitoii
perustamisen on 'kansainvälis-tea*
Ja kansallisten liittojen välinen
taistelu kärjistynyt. Puolueemme ajoi
jatkuvasti kansallisten Ja itsenäisten
unloitten yhtenäistyttämistä kansalU-sen
keskuksen muodostamisen kautta.
Ja vaikkakin. uuden kongressin pe­rustavassa
' konventsionissa puolueel­lamme
oli hjrvin pieni vaikutus, nhn
Canadan " aminattikongressin virkaili­jain
taholta uutta kongressia jatku­vasti
nimitetään "Yleis-punaiseksi
kongressiksL
Ammattikongressin virallinen äänen­kannattaja
"The Canadian Congress
Journal" huhtikuun, 1927, nmneros-saan
mainitsi "Yleis-canadalaisen
työväenliiton" muodostamisesta, otsi­kolla
"Yleis-punainfeh — työyäenliit-to",
seuraavaa: '
"CJonacian kommunis,tipuolueeh aji-sioksi
täytyy laskea uuden canadalai-sen
kongressin kohoaminen vanhan
Canadian Federation of Laborin t i ­lalle,
ja "Siten yhdistäen monet itse­näiset
-ja vallankumbukselliset liikkeet,
jet ka o vat^ olleet monien vuosien ajan
kamppailussa Canadan ammattikon­gressin
kanssa.
"Tämän askelefen ottamisen ennusti
kommunistipuolueen sihteeri, Jaak
MacDonald, puheessaan Londonissa.
Ontariossa, yli vuosi sitten."
Amalgamated Carpenters. Yleis-ca-nadalaiseen
työväenliittoon kuuluva
canadalainen unio, jolla on huomatta­vat
voimasuhteet Torontossa ja Van­couverissa,
joutui hyökkäyksen alai­seksi
Torontossa, vuoden 1927 lopulla
International Brotherhood of Car-penters-
järjestö lakkoutui tarkoituk­sella
saada voimaan "kansainvälisen"
union "suljettu paja". Työnantajat
kieltäytyivät myöntymästä t^hän vaa­timukseeni
Yritettiin myöskin jär­jestää
yleislakko toisten rakennusam-mattien
taholta tämän taistelun tu­kemiseksi.
Yleislakko onnistui kui­tenkin
vain osittaisesti, sillä tärkeim­mät
uniot Ja eritoten muurarien jär-metalli-,
kaivos-, rakennus-, rautatie­liikenne-,
y.m departementit; veron
kantaminen amniattilcongressille lak-kotaistelujen
varalta; oikeus lakkou-tua;
oikeus verotuksiin poliittisiin
tarkoituksiin, Jji.e.
Puolueen konventsionln hyväksyä-mässä
i}onnessa lausutaan osalta seu­raavaa:
"Yleis-canadalaisen Työväenliiton
perustaminen merkitsee askelta eteen­päin
taistelussa kaikki ammatillisesti
Ja teollisesti järjestyneet työläiset
käsittävän ammattiUittokeskuksen
puolesta. Canadan Kominunistipuolue
tulee Jatkamaan la^ tehostamaan tais­telua
kaikkien ammatillisten järjestö-
Jen saamisekisi yhteen ammatmiitto-
;eskukseen, mutta sen asemasta kuin
olemme vaatineet Canadan ammatti-kongressia
avaamaan ovensa kaikille
unloille, täsrtyy meidän tunnnuksemme
nyt pila: Kansallinen yhtenäisyys
kahden ammattijärjestön yhdistämi­sen
kautta.:
"Paikallisessa toiminnassa tulevat
kommunistit työskentelemään yhä
tarmibkkaartimih ^ 'järjest^n^ttömien
Järjejstämiseksi', «teollisesti liittoutu­misen',
'kansallisen ammattiliittojen
toimintavapauden' Ja 'aminattiliitto-
Blkkeen kansainvälisen yhtenäisyyden'
puolesta.
"Ammattillittotyön ohella tulee
kommunistipuolueen päämääränä ol­la
voimakkaan, keskitetjm kaikkia kä-sittäväh
itsenäisen kansallisen am­mattiUittokeskuksen
perustaminen,
Joka perustuu teolBsuusUitoiUe-, yllä­pitää'läheisiä
suhteita Amerikan man­tereen
muitten ammattiliittoliikksitten
kanssa Ja kuuluu kansainvälisen liit-
Jestö selittivät olevansa sopimuksien­sa
kautta sidottuja, eivätkä näin ollen
voi yhtyä kannatuslakkoon.
Liittohallituksen työministerin se-kautuessa
tilanteeseen, työnantajain
ja työläisten järjestöjen yhtehien kon­ferenssi
pidettiin Ja lopullisessa sopi-palkkaa
kuin mitä hän itse nauttii,
ilkeää herra Green taist^un asemas­ta
suositella 'S'alistusryntäystä ja
yleisön käsityksen avartamista asian-
Miehille, joille maksetaan , noin < ne oikeudellisuudesta ja valituksien-kolmekymmentä
kertaa pienempää j ne vakavuudesta."
toutumisen kautta työväen kansaihyä-
Iseen luokkaliikkeeseen.*'
" •'• '
HYdKKAYS PUOLUETTA VASTAAN
— EBOITTASHSET
Toronton kirvesmiesten lakon yh­teydessä,
järjestetty hyökkäys keski­tettiin
puoluettamme vastaan Toron­ton
ammattineuvostossa. Tätä hyök^.
käysta johti surullisen kuuluisa J a ­mes
Simpson, Canadan ammattikong­ressin
vara-piiheenjohtaja. Neuvoston
sääntöihin hyväksyttiin lisäys, jolla
.uhataan eroittaa neuvostosta edusta­jat
jotka kannattavat kansallisten
järjestöjen muodostamista. Tällaisen
edustajan, eroittamisesta ilmoitettai­siin
paikalliselle unio-osastoHe ja vaa­dittaisiin
uuden edustajan valitsemista
hänen tilalleen. Puolueemme ryntäys
kaivostyöläisten järjestön yhtenäistyt-tämiseksi
Albertassa; Yleis-canada­laisen
Työväenliiton järjestämisen
tukeminen; puolueemme kanta To­ronton
kirvesmiesten lakon aikana;
paljastelumme A.P.L. johtajiston taan­tumuksellisuudesta,
J.h^. esitettiin to­disteina,
jotka osoittivat että konunu-nistit
olivat työssä "tarkoituksella hä­vittää
'kansainväliset' ammattiliitotJ
Eroittamisia ei ole vielä^ , tehty,
vaikkakin paljon yrityksiä ja valmis­teluja
on ollut. Syytteille Ja eroitta-misille
tien raivaamiseksi esitetty^kir-vesmiesten
union päätösponsi, jolla
vaadittiin summittaista kommunistien
eroittamista, muutettiin komitean va­linnaksi
kommunistisen liikkeen tut­kimiseksi.
Komiteaan tuli viisi jä­sentä.
Johtavat puolueen, jäsenet v a ­littiin
siihen, mutta se ei ole vielä
kertaakaan kokoontunut.
Tätä Toronton neuvoston Johtoa, on
seurannut hyökkä3?s kaikkialla. Juu­ri
äskettäin "Windsorin ammattineu­vostossa
päätettiin kommunistipuolu­een
jäsenet eroittaa; Äänestyksessä
annettiin kuusi ääntä eroittamisen
puolesta ja kuusi Vastaan, seitsemän­tenä
eroittamisen puolesta äänesti
oshäwalainen edustaja. Jolla ei: ollut
todellisuudessa äänioikeutta neuvos­tossa.
Myöskin juuri äskettäin tapah­tui
ensimäinen puokteen Jäsenen -e-roittaminen.^
Tov. Buck eroitettiin
'kansainvälisen* pääviraston taholta
kcnetyöläisten uniosta. Hänen oma u-nio-
osastonsa Torontossa kieltäytjri
pääviraston määräjrstä noudattamasta.
PäävTrasto ilmoitti tov. Buckllle suo­raan
jä lausui hänen unio-Iokaalilleen
SUURI TYÖTTÖMYYS
Jo heti ensinäkemyksillä voi jokai­nen
tänne pohjoiseen pistäytynyt
henkilö todeta, että täällä, erittäin­kin
raetsätyöläisten keskuudessa,
vallitsee laaja ja ankara työttö­myys.
Jokaisessa keskuspaikassa,
semmoisissa kuin on TiraminS;
Cochrane, Kapuskasing ja Kirkland
Lake ynnä monet muut, tapaa met­sämiehiä
joukottain odottelemassa
edes jonkunmoista työhön /ientiä.
Turhan odotuksen jälkeen on moni
poikkinainen ollut pakotettu tarttu­maan
"ripoihin" päästäkseen johon­kin
toiseen, vaikkakin ehkä yhtä: i
valmiiseen Canadan kulmaan, koit­tamaan
onneansa käsivarsiensa
myynnissä.
Monet työläiset jotka ovat toi­silta
paikkakunnilta saapuneet tän­ne,
toivossa saada työtä "piilaus-kämpiltä",
ovat nyt kuorima-ajan
parhaillaan ollessa joutuneet joko
jalkapatikalla tai vapaalla kyydillä
ajaen lähtemään mikä minnekin,
kärsittyään täällä pettymyksen.
Linjalla Timmins—Cochrane on
tällä kerralla suurimmat metsätyö­maat,
mitä alueella on," vaikkakin
n^ovat puolta pienemmät mitä ne
oli edellisenä kesänä. Palkat tällä
linjalla ovat hävyttömän. alas pal-jettuja,
osottaen häikäilemättömyyt­tä
jota japparit ovat valmiit käyt­tämään,
jos huomaavat tilanteen o-levan
heille edullisen. Niinpä kuo­rituista
4 jalan kuusista maksetaan
yleisesti ?4.25, jopa jollain käm­pillä
vain $4.00, niin kuin esiin.
Nellie Lakella sijaitsevalla Latva­lan
kämpällä. Kämpät tällä alueel­la
ovat siinä 10—40 miehen kämp­piä.
Aueella vallitsee jotakuinkin 100
pros. järjestyneisyys, lukuunottamat­ta,
Latvalan kämppää, jossa vain o-sa
on järjestyneitä. Järjestyneet
kuuluvat muutamaa poikkeusta lu­kuunottamatta
L. W. L U . of Cana-daan.
Tämän linjan miehistössä
vallitsee taisteluhaluiiren ^mieliala,
yleisenä mielipiteenä ollen, että tä­män
kuun 24 p:n jälkeen ei yhtääp
tikkua poikki allie viimevuotisen
taksan joka oli $4.50. Todennäköis­tä
onkin, että tällä linjalla jappa­rit
ovat pakoitetut maksamaan vaa­ditun
taksan, jos kerran ollenkaan
haluavat puita. .
PORQUIS JCT.—ENGLEHART
Tällä linjalla sijaitsee enimmät
työmaat Rosegroven ja Englehartin
ympäristöllä, ollen työläisten luku­määrä
vain. osa viimevuotisesta. Tä­män
alueen kontrahtorit näjiiiävät
olevan kaikkein'hävyttömimpiä tar­jouksissaan*
Niinpä maksavatkin he
poikkeuksetta vain $4.00 koortilta
kuusista ja $2.75 haavoista.
Kämpät ovat pieniä 2—15 miehen
välimain. Järjestjmeet muodostavat
pääasi^Jlisimman osan katkaisijoista.
Myöskin tämän alueen työläiset o-vat
valmiit ryhtymään taisteluun
heti 24 p:n jälkeen $4.50 taksan
puolesta.
COCHRANE—HEARST
joilla ja loputtua. Ulkoilmassa tans­simisella
kuuluu olevan aivan poik­keuksellinen
viehätys ja on se sitä­paitsi
terveellistäkin. Senpätähden ke-säkomitea,
joka on ottanut huolehti­akseen
hauskuudestamme ja tervey­destämme
kuluvana kesänä, el ole
kammonut vaivaa eikä kustannuksia
tilaisuutta järjestäessään. — Hjrvä
ravintola on käytettävissä paikalla.
Juhlat lopetetaan Don-haalilla, i l ­lalla
klo 9 alkavilla tanssiaisilla, joi­den
aikana": toimitetaan palkintojen
jako. Katsokaa ilmoitusta toisessa
paikassa löhteä. — L. P-la.
Fort Artimrin uutisia
kirje Toverin toimitukselle. fTyin
noo olevansa kirjevaihdossa Karjalan
Neuvostoteisavallan toimeenpanevan
keskuskomitean puheenjohtajan tove­ri
Santeri Nuortevan kanssa, ja niin
hän oU lainannut kirjeeseensä erään
kohdan toveri Nuortevan kirjeestä
Vaikka kysymyksessä on persoonakir-je,
niin katsoen siilyn, että toveri
Nuorteva on entinen Toverin toimit­taja
ja Amerikan suomalaisille hyvin
tunnettu, katsomme olevamme oikeu­tettuja
lainaamaan hänen kirjeestään
toverT Leinolta saamandhie kohdan
Toveri Nuorteva kh-joittaa seuraavasti"
" . Terveyteni on huononlai­nen
— kaikista parannuskuureista
huolimatta edistyy minussa se tavalli­nen
vanhojen puolueräiesten tauti —
.suonien kalkkeutuminen ja sydänvika.
Yhä. useammin sattuu minulle tukeh-tum|
skohtauksia, kävelemään en enää
pääse muuta kuin suurella vaivalla.
PIIRIJUHLAT
Tämä linja, joka käsittää myös­kin
kuuluisan Branderin ' alueen,
iiälkälöineen päivineen, näyttää kul­keneen
tänä kesänä etupäässä, aina­kin
mitä palkkataksoihin tulee. —
Niinpä paria poikkeusta lukuunot­tamatta
on jokapaikassa luvattu
$4.50 kuusista. Haaveista tosin, joi­ta
katkaistaan vain muutamassa
paikassa, ei taas ole luvattu kuin
$2.50. Tämänkin linjan työläisten
enemmistön muodostaa järjestyneet,
joista suuri enemmistö kuuluu L.W.
l. Union of Canadaan. Kämpät
ovat melkeinpä poikkeuksetta homes-tead-
kämppiä, joissa juuri käytän­töön
astuneen asetuksen raakaan
saa työskennellä korkeintaan 2
miestä. Tähän mennessä^ oK iiseil-la
kämpillä 10—20 mieheen, mutta
viimeisillä viikoilla ovat miehet ku-vernementin
määräyksestä jcuti»-
neet jättämään kämpät. Satoihin
saakka nousevalla joukolla on näin
taas lisätty työttö^äin armftijaa.
Tämä on seurauksena' Hawk Lake
(>>:n kuuluisasta metsänvarkaedes­tä.
'. •
Myöskin tällä linjalla, mikäli se
suuren hajanaisuuden tähden on ol­lut
- mahdollista, on asetuttu kan­nattamaan
yhteistä taisteluajatu^,
jota Rosegrovesta käsin elettiin le­vittää.
Sletsämiesten mielial?i, huolimalta
huonostaT työajasta, näyttää yleensX
reippaalta ja toivorikkaalta. Enti­siä
saavutuksia ei tulla taistelutta
luovuttamaan. Jokainen , metsässä
työskentelevä työläinen, pidä velvol­lisuutenasi
kuulua L.W.L Union of
Canadaan, se on ainoa järjestö jo-ka
valvoo metsämiesten etuja.
UUDISTAKAA
Ei pidä unhottaa että Port Arthu­rin
piirin työläisten piirijuhlat evat
Dominion päivänä, 2 p:nä heinäk.
Inter Cityssä, Port Arthurin ja Fort
Williamin välillä, n.s. Palon ken­tällä.
Ohjelmassa tulee oleman
puheita englannin-, suomen- ja uk-rainankielillä,
urheilua monenlais­ta,
jonka järjestämisestä Isku pitää
huolen, m.m. piirin voimisteluSeu-rain
välinen viestinjuoksu
Illalla sitten esitetään! S. J . Port
Arthurin osaton haalilla Aku Päi­viön
suurta kuuluisuutta saanut lau-lukappale
"Ajan laulu". Kannattaa
tulla kaupunkiin juhlille ympäris
tön kaikilta kolkilta. "Ajan laulu"
näytelmänä ja laulujensa puolesta
on niin paljon voimia kysy\'ä, että
näyttämölle ei sitä voida saada kun
harvoissa osastoissa.
Jokainen 3nnpäris1»n raataja, mies
ja nainen tervetuloa piirijuhlille 2
p:nä heinäkuuta! — K. A.
Kimberley, B. C.
KESÄSTÄ
Kesäinen tervehdys täältä kolkos­ta
kaivositylästä kaikille Vapauden
lukijoille. Täällä siirrytään vuoden
ajasta toiseen vaan hissun kissun. I l ­mat
ovat olleet koleanlaiset, näin
keskikesän aikaan vertaten. Satelee
vain pikku hiljaa, joten pelkäämme Jo
sitä sääskifen monimiljoonaista latf-maä,,
joka sateista syntyy ja kiehuu
kintereillämme jos haluaisimme men­nä,
"leppoisaan lehtoon", tai johon­kin
järven rantaan itseämme virkistä­mään.
Alkukesästä oli koko suotuinen sää
koska saimme jo toukok. puoUvälissä
heittää "talviturkit" Rae-järven se­laile.
Vaan ne ilmat oli vain ohime­neviä
"ukkosen hauteita", joten sen
jälkeen kylmyys on kolistellut, eikä o-le
saanut nauttia siitä ainoastakaan
virkistävästä urheilusta, jonka uimi­nen
tarjoaa. Ja paras kesän aika l i ­puu
hiljalleen käsistämme muistojen
joukkoon.
TYÖPAIKOISTA
Työmaa-asioista ei osaa paljon pa­kista
sitä eikä tätä. Sillä "käsivarsi-markkinatovat
pysyneet ennallaan.
Töitä nyhrätään tä|?äläisessä kaivok­sessa
jokainen arkipäivä. Tarjolle
tulleet kokeneet ja entiset, kaivostyö­läiset
orat saaneet työvoimaansa kau­paksi
kohtalaisen hy^-in. Vaan uudet
ainekset ovat pahemmin ei-haluttuja
tällä kertaa, joka on huono. kesän
merkki. Vaikka koko talvi lämpimik­seen
höpistään kaikenlaista, miten si­tä
kesällä työmies kelpaa, kun aukeaa
mcnsnlaisia työmaita. Vaan ne näkyy
Kina siirt\-\-än tulevaisuuden tilille.
Täällä vieraili elävien kuvien yhtey­dessä
eräs "tulevaisuuden tuntija",
"expertti" alallaan. Kän myös on l i -
sännji; höjTj-ä päälle, tulevaisuuden
"buiuniin" ja lausunut painavan sa­nansa,
miten tämä paikka paisuu
neljän vuoden sisällä. Jälestä kuuluu
sanoo torven tekijä. Se näkee joka
jaksaa oleilla ja odottaa tämänkin
paikan vilkastumista. Parempihan se
on kuulla tulevaisuutta tuollaisessa
valossa. Paremmin saamme nämät
mökkipahaset rahaksi, jos haluamme
lähteä "maailman turulle". Vaikka
Työssä kyUä olen. Jopa käyn matkoil­lakin,
mutta ne täytyy aina suunni­tella
nim, että ei tuhsi liiallista ra­situsta.
_ —- _ Karjalassa kyllä e-distytään
aikalailla, vaikka enempi-hän
täällä tekemätöntä on kuin teh­tyä,
ja se minkä teemme, on vain rai­vaustyötä
toisten jatkettavaksi: Mutta
oli miten oli — sUtä on amäkin mie­leni
hyvä, että vielä tässä kerkesi elin­aikanaan
muutakin t e h ^ työväenva!-
lan rakentamiseksi kuin laulaa laulu­ja
ja pitää puheita tulevasta vallan­kumouksesta,
— Joka sitte kun se tuU
eikä oUut niin sUolnen ja korea, kuin
Jotkut pÄEkuporvariliiset kaunosielut
kuvittehvat, sai niin monet heistä pet­tämään
jsian, jonka puolesta oUvat
tohnivinaan."
Ylläolevassa toveri Nuorteva kir­joittaa,
kuin kuoleva mies. Mutta sii­nä
puhuu uskollinen luokkataistelija
ja kokenut vallankumousmies. Noissa
riveissä on paljo terveen ajattelun ai­hetta
niillekin entisille tuplajuulaisil-le,
jotka vuoden 1914 tapahtuneen
hajaannuksen aikana Ja sen jälkeen­kin
fanaattisesti parjasivat Nuortevaa.
Sopisi näidenkin tehdä hiljaisuudessa
itsetutkistelun ja tarkastaa, millä
linjalla luokkataistelussa nyt ovat. O-vatko
he pettäneet sen asian, jonka
puolesta olivat toimivinaan, tai o-vatl^
mukana vallankumouksellisen
työväen toiminnoissa?
Kommuuna Kylväjästä kirjoittaa
toveri Nuorteva toveri Leinolle seu­raavaa:
—• "Kommuunastanne minulla
on mitä piarhaimmat ajatukset, — te
olette osoittaneet, • että sosialistinen
rakennustyö teiUe ei ole mikään tyh­jä
lauseparsi ja että ette pelkää rai­vaustyön
vaivoja. Te olette maksa­neet
proletaarivallalle hyvän korva-liksen
siitä häpeästä, minkä vallanku­moukselle
ovat tuottaneet niin mo­net
amerikalaiset siurtolaiset, jotka o-vat
tänne tulleet suurin elein ja lu­pauksin,
mutta Jotka ehsimäisten
västohikäymisten jälkeen ovat pötki­neet
tiehensä, ja sensijaan, että tun­tisivat
ylpeyttä siitä kunniasta, mikä
heidän osakseen on t\i!llut, kim oli­vat
saaneet tilaisuuden kantaa kor­tensa
vallankumouksen rakennustyö­hön,
rakkikoiran tavoin nurkan ta­kaa
haukkuvat toisten raskasta työtä."
Ifsekritukm syytä on muiUakin ei
vain entisillä ja nykyisillä tuplajuu-laisilla.
On meillä kaikilla.
ei ole hyvä- sekään, kun kulkeissa nä­kee
monta kuollutta kalvoskylää, joi­hin
on täytynyt jättää hyväkin asun­tonsa,
oman omiensa nojaan.
AIKOO MUUTTAA
Toveri Merttinen käväsi "n^pyö-räisellänsä"
naapiulvaltiossa katjso-massa
sopivaa maapalstaa. Hän on ha­lukas
vaihtamaan tämän kaivantomie-hen
elämän joksikin aikaa maamiehen
"vapaampaan ammattiin". Hän ai­koo
siirtyä sinne syksymmällä jouk-koinensa.
Toivomme vain menestystä
uudeUa uralla. Ja sitkeää sisua vas­toinkäymisten
varalle. Pitää muistaa-
"alku aina hankalaa".
MIHIN ON "ISKO HÄVINNYT?
Olename kovasti kaipailleet lehdes­tämme
sitä "Iskon näkökulmaa" : ou
amme halukas tietämään, mikä va­hinko
siUe toveriHe on tullut, kun
han ei enään näekään tämän maail­man
menoa ja. hyörinää? <ehkä toi­setkin
toverit ovat tunteneet samaa
alakuloisuutta). Vaan sano.taan:
"kun on hätä suurin, ori' apu lähin".
Niinpä eräänä päivänä iloksemme
näimme että alakertaan oli ilmestynyt
uusi asukas, "Töllin vaari", jolle niijaan
nätisti,: jos tavataan, ja lausmi toivo­mukseni,
että jaksaisi edelleenkin pi­tää
kortteeria sieUä "kivijalassa."
maailman tuulista ja tuiskuista huoli­matta.
Sillä tiedämme, että "kiittä-mättömyys
on maailman palkka."
"VIERAISILLE LÄHDETÄÄN
Me ajatellaan tääUä kaikin, että j y ­tisee
käydä itseämme virkistämässä
naapurivaltion juhannusjuhlassa,:
jonka järjestää Colemanin ja Blair-moren
toverit yhdessä. Haluamme an­taa
kannatuksemme heidän puuhil­leen
ja yhteispyrinnöil^een, kun he
kerran ovat siinä onnellisessa asemas­sa,
että omaavat kokoontumispaikan
ja ovat siksi yksunieiisiä tovereita,
että saavat jotain aikaan yhteisen a-sian
eduksi. Jos reisiimme onnistuu,
kerron toisten, virkistysmatkamme
vaiheista yksityisseikkoja myöten.
Tov. —L. N.
URHEILU!
Englantilaiset työläis-urheilijat
Sparta-kiaadeihin
Moskovaan lähtee Jalkapallojoiikkiie,
juoksijoita, uimareita,. ayrkkeQi-jöitä,
pyöräilijöitä yan.
Viimeksi saapuneissa englantilaisis­sa
lehdissä kerrotaan, että Englannin
työväen urheiluUitto (British Workers'
Sports Federation) parhaillaan jat­kaa
valmistelujaan osanottonsa järjes­tämiseksi
Moskovan Spartakiaadeihih
ensi elok. 12—22 päiviksi. Karsinta-xiJlpailut
ovat parhaillaan käynnissä
eri urheilu- ja pehlajeissa. Heinäk. 7
ONNETTOMl
Sunnuntain£
I yöllä tapahtui
I reellä surkea
liossa 3 nuorta
Ikensä.
j Vähän yli
I ^Tikin saäres
jkim soutama!
|6-henkinen s
rat tehtaalai
jJuhola,. Meeri
I Koskinen, Ri
Inen ja veljeks
lVilho Johanne
loli päässyt 4-
JViikin saaresta
|tai muuten tä}
|Ȋ olleet jout
liärvellä sattui
pkkumaan m
peitä, jotka ai
piensivät paikj
f°lua noin'3
pnkuin lähin
pettomuuspaika
P vedenvaraan
pohjaan. Mo<
plastaa toiset
pyttä.
Näin surullii
P saaneet oliv
pola, Olga Ko5
pmar Tuomi,
p n nuoria 17