Vapaus, July 8, 1954

              in vientikauppa
yi toukoliuussia
Joonalla
k.aa:. $353 335 00j ^ T
•.-jocen cou.-:ok'-^o - / j ,.
siölli^efi;:. t:ojm;s-on • i U k a l ^ ; '
Ai 2 3 prosenttia
n aoden iiideii e'.i'rr.a-it;
d&;;;'aikaha'ol:/^nt;^i:^2i^r|^
tvnyC:-kaikkiaan;s6iÄ.iJ0:;;j,;-^
Vdpiiafiilä: :^ ecieiliifen: YUöuf--^
m aikaan.verraiiuns ••
ij.väheritymi5fcri,,. ilrhoneta^r'
:., pääasiassa- vilja'nniy\'jntie-'-
iisestä'-v. '•: •••''O^l
G. Dimitrovin kuolemasta
kulunut viisi vuotta
iviij. Armas: Aikiä
555 BLOOR ST. \V
ORONTO, ONTAKIO
E. 9219 — Kotiin M E . 8973
omäki Bros.
mument Co.
)Iella valmistaa kaikkia-
Qyoalaan kuuluvia, loitä.. >
Puhelin M I . 4469 ;
inswick Ave., Teron (o, Ont
la ruoka- ja kahvllelpU:
la, nimipäivä- ja haakaak-
:orppuJa yjn. lelpomoalan i
a; •
HELIN EM3-7676
sen St. W. Toronto, Ont |
ONNI TEEVO
.OCR ST. W., TORONTO
3t. — Avenue Rd., välillä)
10tto maanantaina, tiistai-stama.
ja perjantaina klo
8.30 Illalla. Puhelimet;
-iin (ainoastaan vastaan,
ineilla) RA. 1881; Kotiin
>011.
ESLIE SIMON, ..».cc.
IA SUKUPUOLITAUTIEN
ilKOISLÄÄKÄRI
SPADINA ROAD
(Bloonn kulmassa) .
rORONTO. ONT.
Vastaanotto tunnit:
Z-4 lp.'ja 6-7 lp.
let: Konttoriin WA. 1-6614
K o t i i n \VA. 2-8015
Jammaslääkäri
3 0 N S ' B U I L D I N G .
Toronto, OntftTta
137
YYNNISSÄ
K " f i i i Hitlerin valtaantulon jäjr
keei! i uonnif ly^S maailman, kan-,
Vuien tittoisUuteen-astui mie.s, jon-kuolem.
ista on lanaan kulunut
5 vuotta., lama mies oli Oeorgi
Dinijirov. bulgalialamen kcimmu-ni
«ii n-aan.ti.i fasistisen hallituksen"
-maanpetturiksi" julistama- isari-.:
n u j n \ » t a \ a kansojen keskeisen
vehevHeri esitaistelija, fasismin ja ;
iodiiii vastustaja.,- /•
rnstn: n ; ni i k b v ->;si u i' m s a i l ma h, ti e j /
'iliu^-irf-;;. vkommuiusiiisenailuhopolt--;;
^j;:,^-;; j ö i : ä i s e k s r , S a f ea
o , • ••cinci 8 2 33 .jmO:ti ies-.i:
, f.: • ?"!?...se-ni«e l a i n -S.iren-
:^:eiii-2- ja saj-ikarina^'joka•^ku-q-Ie^j
i;irMr^«r^Dnr h ä i l y e s s ä .paällu '
;;;r:^'.'>äyaelUse!i:i- s y y u ö m r y i c i n s ä ]
^ 3 : i P • -jöpä.^vä ta 1 on.; t^h^
na • vastaa};^- v ä ä r i ä , lodistuki- '
biif*'- Göoöels --ja-- G o r i n g ; öli-
Srje&ähegckiihcppKö n -päuar
:!.e.*i'.kpmmur>istisen puqlueei-i
>. V Syy;etys,t:ä; tuli ^syyDiUjä-
• vkoko maailina!le.'.et::t;ä -Sak-:
tapahtunut h i r v i t t ä v ä / :'ikos:
vat; .Vöusseet'. v a l t a a n .ta r
3, l e i k k i ä tulella, sybsrä. kriik^;
.sotkan,.ja -hävityk.'>c.en.'
3 la i n e n'; p.ti i : u i'. L e ip.zi g in • 1 a -.
oikeuden;'^edessä', Eeljalsclla
, , ; e x t ä ' : . m a a i l m a n ,cdi->pak]rip
!av ^Hänene.:-tärjqttiitT; i i a t s i -:
r)iip!\2st'usasiärtaja!jaa, •; - niutta;
?}:äytyi." ; ÖtaiV ' m i e l u u i r i i i i i n;
;vv-tömä:fä'" k u b i e n i ä n r a r i g a i s t u k s e n;
suin.sii-^stun s e l l a i s e ö n ilveilyy-ri; .oän'
:^iri;;:-:Haii oli v a l m i s x ä i s t e l u u n j k s i V,
•.'3än.--rt'^!-o •hjtlerilaistit rikosjoukvoa.
vivixkia. «iyytiajia: Huönvareita^'^^^^
.-.-dep - v ä ä n ä v t p d i s t a j i a . vastaan. '.•Ivlutta
/-!;a!i ei. i/iänyi yksiii:/Kaikiss^^
u' Tva kamppai'u D , n i u : o , ' . 'i
-ia-^ko!mi^:v muun syytetyij.,; pelasit'an^^
•5tl-:.=i-,: Ei--/:ät' vain-',asia.sta kiinnö.s,tuiieet|
yisitäi; e!,i;'äryaiit . l a k i m i d i e t ja pölH-i
-tikot, vaan,' kolionaiset, kansat^>;el;l•aT j
siva- henkeään . p i d ä t t ä e n jät'tjläi.5en':
kajnpöiiMua: .:;kaäpiöideh.' h i r i n u v a l t aä
; vistaän, '.Vlitä -useampi •kuukausiv icu- i
.iaisiiä !3ajemrnat:.kansahjcukot :;'iiu- j
-.resta Kiinasta i^ientä''Siiöi-ilea.myöten !
luliva:'•. vakuuttuneiksi'/ ' p i m i t r o y i n;
syyttöniyydestä;' tuliv.at: y ä k u i i t t u r i e i k - j
•si,.Göi'i-r.gj.n:-.jä-:Göbbe^^^^ syylU-syydeÄ- ]
^tii;;lani:i,et"kulk:va;i: jatkuvana v;j-tä-.|
;n5 .Saksan,' uiko.niaiiIa^
•tystai^sä jä'' vaatiyäti.;syytiÖmäu^.y
'p3Uttam'i?ta; '; E i v ä t k ä ' • Vailv- -.känsät; |
7aa!i;,fasi£rnnie.:rnyötän'iielis^ '
:.ia ;yaai:';yydei:kih ..-AmerikaHstiv EngT
anriis.^av, Räii-skassa..': Sk-aridihävlä.s-sjii
tote-sivri.:. .e,t-:ä natsien m e n e t c i m ä c :oli7
'. v a : i : v - - ^ k a rkeii :a-,. Lsip
i^o::.t • kaiitti-.at. etta jos he
t- o.n.' e;a: taman miehen, :-iapaise\at
r.c ; >•» V^.tettu.na. lannistuneina
.u.e-f-'i -.e lul.st.^at 24 12 33 \a-pat:
a.-^:^ tuomion \alitteL\at siina
t^c..-...-.te.'. puutetta ja pakenr.at
^lujiuiiunein pa;;i Oikeussalista kuuntele- i
•r r .. c « • ; : a etta Di.mitio\ pyjsi
denkin sorrettujen., kuin työväenluo­kan
xumit
K A I K K I FASIS.MINVASTl ST.AJ.AT
ANSANRINTAM.A.AN:
'TyotatekeMen joukkojen mobili-soinmssa
taisteluun fasismia vastaaji
on ernov^en tärkeänä tehtävänä laa­jan,
fasisminvastaisen ., kansannnta-
;e;a,' .-ter.-an puheenvuoroa läusuak- man muodostaminen proleiaansenyli-p.
e:i. .nve:;-o;teensa, tämän tuomion ^eisnnta.'nan pohjalla', lausui Dimit-jonaosra
••. • . - , • --) rovf". -.'Proletariaatin-, kokj.-. taistelun
Vapau-a.an tuomion jälkeen natsi- sienestys on kimteasti s.dottu taiste-
\.r.a.. ^.o' «uUi-.at Dimitr.vm tujva- ^"^1"°" muodostamiseen proletariaa-sa:
oon a koen p.taa hanta vangittu- työtätekevän lalonpoikaiston ja
t a 1'"-. .ai"Lsta tuo.miota Mutta 1 ^^"P""'"'''^" pikkuporvariston perUi-
Kansojen vaatimus
- l a i . i a n elimen va;5tälauseliike pakotti
/he;cMt--.s-.iC3r.uniaan-Neuvcstoluton esi-joukkojen
kanssa; jotKa muodostavat
vaestonenemmiston jopa teollisesti ke-
;:köt^,
.jök<~.ö.=-9'-'
.,£5S5a.o;r
,;ukse;ia.'v:
ii -kensa-
•;Buigäri:
t>.>tcn e-ta Dimit.-o. saisi matkus- ^litty.nei-akm maissa "
ta > sc~ ai ..-n.n maa.-aan. vapauteen ' ^'^^'^^ mnieia. kestäneessä puhees-
, 1 saan'Dim)trov perusteli naita paaaja-vtuksia,.:
todisteli yhteis- ja kan5anrin-.
1 taman välttämättömyyttä taistelussa
:,:u il D.mitrov ei matkusta-1'^'''^^"^^^ sotaa vastaan Kaikista
nu: .AIo=^.;a-n .evataiseen sankari-i "^''»^^ta Kominternin kcngressim saa­me'
i^e->n-a laakeie.ha Vuonna 1935 P " " ^ " edustajat täydensivät naita
I H F F I - K L N T A M A F.AS1S.MIA
V A S T A A.v:
; kaiisä* -.rtuulivat jäileen hänen mahta- ajatuKsia, ja siten edellisten vuosien
a ^ ^^'^ensa s 11a kertaa Kommunis- [ ^okemuk-en pohjalla seikkaperäinen
.sen Internationahn seitsemännestä ^^arkinnan jälkeen viiioitettun kaik-
.kcngresä-i^r.a.- Nyt.hän' kutsui kaikkien' kien. fasismin ja sodan; vastustajien
maiJrn ^vovaenluökkaa, falonpoikais- :>htemen taisteluohjelma. jonka mer-
Kirkkoherran
tilikirjoissa
epäselvyyksiä
—HeMnk! — (VS> Tuomiokapitulin
toimittama tutkimus /en, osoittanut
Nokian- kirkkoherran Martti Ceder-:
-berlin :svv:hstyncen - •kirjanpidoHisiin
cpäselvvvkeiin".,(oiden kerrotaan/nou­sevan
ni''joonnn inarkKOihin, Epasel-
-vyyksia on •ilmennvt- mm-..',kolehtitili-tyksissa
Rij-pikoulusta seka .muista
kifk;liisistä:,tpi,mituksista k!2;kkk'phtr-ra
on Pttitnut • a.^iaanKuulumattomia-palkkioitci'-
Tuomiokapitulin' selvity;
tulee esille heinäkuun .7.. pna; Nokian
kirkicovaUuustossa
• 'Huhtikuussa valmistuneen. mietin­nön
povia<n at kasitta.at 71 pykalaa'
5ekä lukuisia Imteita: loppulausunnon;
ollesia kv mmen-tuilta s.vua Komitean
tu.:;imuks:ssi .n kavnvt ilmi. etta
kirkkohe'-ra Martti Cederberg on eri--:
laatuisista -, toimituksista.' jopa . r i p p i ­koulusta
ottanut ma.<suja, jotka ovat
ristiriidassa paUkaukse-sta annetun
,iaih; kanssa • •Liiäks.i- -Miv;oh, penny
-ja peritvuanyt. suntion r.yva.%si palii-k.
oua ja .tantanut kiiKon vuokija On
hefättänvt- ihmettelyä /myös, se..ettei:
k'uitteja. c-ie-'annettu.;kiii'n^:pyyäettäesr:;
£ä Alak-iijein tilitys .seuraK-unnalle ja j
sun'iol!e ei/öle-ollut ta.s.inallista...Vuo- L; ,. . . .. .
,944-45 pei.tvt kn-kon vuokrat! ^^"'^'''^ '-^^'^'^^ ''^''J'^'^"
jToiÄtaina. lieinakuiin 8 p — TJiur^-clay July 8, 1954 Sivu 5
ilS/
.•.Nt'uvostoliitic>lainen .lehdutö
; f;.in.-ii:nvahs:sta ongelmista I
/ToUKokuun lopulla Berlhm&sä kool- •'• •
la ;g-.!ut. Maailman Rauhanneuvoston '
ylr'..a;a:nen kokous käsitteli atomi-;
ja mujden; jou.-ikotuhoaseiden kieltä-miMt-
n ju kansejen turvallusuuteen .
l m : , , .1 kvsvmvks.a Nama )i>symvk-set.
. juinen käsittelyyn' osallistuiva!
nlor.ien en, maiden tunnetut henki­löt.
. K a j o a v a t kaikkien kansojen:elin-'
-'e.tuilii:!,';-'.;;...;;; :':;•.:/:'''•;-.':..•',' ;••'•• •';":;.•':;, "y: ^/
,,' Kaiisivien rauhanpyrkimyk;.esta on
kehittynyt, . .suun ,voima','„ kirjoittaa.'
Pia.o.a; y.ha laajemmat väestön ker-^
ro/isc: asettuvat' aktiiviseen • raiman-pUv:
a.'^t;',m!isen tielle vastustaen kan-'
sai:ivah5issa suhteissa ilmenevan jan-.:
nittyiifisvvden h-saantymista.' • Rau-haara.-
cajtavicn voimien; uhrautuvai­nen,
taistelu rauhan säilyttämiseksi ja
.lujuuum.scksi, on jo tuottanut tulok-
.sia-. Kalibainvalinen -jännittyneisyys,
on viinie -aikoma jossakin maann lie­veni
v;rvt. Raunaarakastavien lianso-jen
ponnistuksilla, on saatu -aikaan-
Korcan. aselepo .ja Geneven neuvot te-lu,
.leni-ia • larkoituk.sena /oh Korean-
•ky.sy!iiy.<scn ratkai-semlnen 'ja rauhan
aikuan.saaminen Indo-Kiinas.sa. Tama
antaa. ;rauhanpuolu.stajille :,entLsta
suurcmjiaa varmuutta voimiinsa, taa-
WILL8AMS
& PRICE
/ '^iiinuJU}(it^ - Lukiviirhet
A oiaiiot
.152 Government Rd. W.'. •:
Ka>.'c nd'Lake Ontario
•toa ja s'.vi.styneistoa leppymattomaan
, Iäisteluur' fasismia'. jä 'sotaa.•:vastaan'.,
Dimitrov osoitti, etta Hitlerin voitto
•Sa£.;assa cli käynyt mahdolliseksi tyo-i
vac-nhixkeen hajaannuKsen : tähden/
Sostaiiaemo.tratian johtajat olivat ol­leet
petollisia ja antautuneet taiste--
luttä, 'Köiprnunistit .oliyat cUeet :.iii'an
heiKkoja ;. kyetäkseen, yksinään lyo-:
maan fasismia,' sen Iisaksi he olivat
olleet • ipone.s.sa suhteessa taitamatio-:
miakm.: ja tehneet lahkolaisvirheitä
siilpin.-kun Olisi Pitänyt yhdist
ki kansankerroksetxaisteluun fasismia
vastaan. Siten oli voittanut fasismi,
o:-ka on -finanssipaaoman-kaikkein
taantu.mukselhsimpien, kansalliskuh-koisimp'pn
ja imperialistisimpien . a i ­nesten
avointa terrorista diktatuiu*ia''.
TamadiKa-ta tuuri toi onnettomuutta
kansamnukoille,/köyhyyttä, ja: naikaa
omalle Y.onsalle ja.sotaa kaikille..''Fa-si^
mi on/julmaa, mutta kestamatontä-valtaa'
./sanoi/Dimitrov ja hahmoit-teli
kaikkien maiden työväenluokan
toimintaohjelman fasisminvastaista-taistelua
v;arteh:';;'..;:'•'•"'. ;•..:':.;":
• Ensimm.ainen. mita. on tehtävä,
mi.sia on välttämätöntä alkaa, on yh-
•leisnntaman muodostaminen, työläis­ten
toim!r'tö ien yr-tenai.syyden jarjes-
• tammen ^okaisessa- tuotantolaitokses--
sa: j-okaises-sa pr.rissa,. jok-a/ alueella,
-jo-<a maassa, kaikkialla maailmassa.
Prolotanaatin toimintojen ..yhtenai-
.=vys kansallisessa ja kansainvälisessä
.Tiitas-sa: on se mantava ase, joka te­kee
työväenluokan: kykenevak.sr ei yk-,
sistäan menestyk-selliseen puolustuk­seen,
vaan- myös menestiykselliseen
vastahvokKaykseen. fasismia vastaan,
luoKKavnolliSta vastaan."
Kaikki yhteisrintaman vastustajien
neru.-telut: ja todistelut kumottnn. Di­mitrovin
loistavassa puheessa. Kom-muni.
stien Ph kerta: Jiaikkiaan luovut­tava
:, lahkolaisuudesta : ja -'mentävä
joukkoinifi. löydettävä yhteinen :kieh
kaikKien työläisten kanssa, sosiahde-mokraatt^
sten- niinkuin - muidenkin.,
•Mutta Siina ei ollut viela kylliksi. Fa^
Eismin kukistamiseen tarvittiin mui-kitvs
Hitlerin ja: hänen kunippahieh-:! Cederberg on,-truttanyt-vasta .vuoden
sa kukistamistaistelulle. voidaan vasta 1.19464 lopussa.-Koleniivarat ovat olleet
nyt iiahda täydellisesti. / .
,, Ranska j a Espanja ohvat silloin Eu­roopassa
yhteis- ja kansanrintaman
ensimmäisiä mana. Mutiasamaa työ­tä
tehtiin kaikkialla, vielapa taalla
Suomes.sakin,, jossa niin. monet .va­kuuttivat,
etta Kommunistien- toimet
ovat turhia ja heidän asiansa toivo-:
ton. Karsittiin tappioita, raskaitakin..
Mutta kaiken jälkeen voimme nyt sa­noa,
.etta Dimitrov oh oikeassa:, F a ­sismi,
on julmaa, mutta kestämätön­tä
valtaa. 'Muistakoot sen^ne, jotka
Hitlerin menetettyään hourailevat E i -
Eenhowerinmaailmandikta tuurista !•:
liston asiamies, ,
Toronto, Onlario
CORPORATI0N'in
turisti-tai
ennoissa
soittamalla tai' kaymalli
•ne
OS. 4-4264
Sudbury, Ontario
MAAILMAN SUURRÖMAANEJA
rxo TOLSTOI:
SOTA JA RAUHA
4 osaa Hinta yhteensä sid. SIO.OO
Leo Tolstoin Sota ja rauha on kaikkein suuripUrteisimpiä, mer­killisimpiä
romaaneja, mita maailman kirjallisuus tuntee.
:' • Tahtosm vaittaa, etta meidän, päiviemme kertomataide ei. voi.,
o.<;Oittaa yhtaan teosta, joka tarkoitustensa/ suurisuuntaisuudessa,
ihmi.?.-:uvauksen rikkaudessa ja koko elamannakemyksensa realisti-
- ies.sa voimassa VOISI-,kilpailla Tolstoin romaanin/kanssa." — ProL
V. . V . - K o s k e n n i e m i . - • , ' - • : - • ,-,••--.-'.:' '/--- •
ino TOLSTOI:
ANNA KARENINA
2 osaa — Hinta yhteen.sa sid. S5.50 •
,: Leo Tolstoin mahtavista romaaneista "Anna Kerenina" on ehlca
- t n i t e n , luettu ja - eniten ihailtu. , Sen tay-sin :nykyaikainen,-; mutia
/S.imalla eraalla tavalla ajaton inmi.s!tuvaus kuuluu hienoimpaan,
, iK;ta..maailmankirjallisuudella:-on-esittaa. ,-, •-. ; ; - ' • -,
U0T0L.STOI: *
Y L Ö S N O U S E M U S
51G sivua — Hinta sid. S3.00
.' .Leo-Tolstoin vanhuudenkauden mahtava-romaani "Ylösnousemus",
•i'rr.2. Ilmestyi .v.:'1899:-on kertomus 1800-luvun Venäjästä, ja ,-sen
A;a;.s:..sta.: kirjaihjä on .siinä asettanut vastakkain kaksi - tekijää.
•>'--.ona:sen- oikeuden saneleman lain: ja jokaisen ihmisen sisimmässä •
i' >.an oikeudentunnon.
K O \ R \ D LEHTIMÄKI:
YLÖS H E L V E T I S TÄ
3.39 sivua — Hinta sid.; S2.00 / ,
' Yios helvetistä" on tuli-seh, vakaumuksellisen-paatoksen hehkutr ,
;tiinia'juiistus;',sotaa. ja- hiiUiarismia .v^aswäri;;.••--:;•';.:'• ;'':;.
JVNE \rSTEN:
N E I T O VANHASSA LINNASSA
242 sivua — Hinta sid. S3 00
Talia nuorella naisella'on kykv kuvata arkipäivän.ihmisluonteita,
•-r?ri.r;:.oja .ja: tunnelmia tavalla', joka on mmdsta.ihmeellisintä.mita..
•'''f-*3r:aan;'ölen::tavanniit'\ kirjoittii j .
T I L A T K A A ©.SOITTEELLA:
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
I*. o. BO.V 69 SUDBURY, ONTARIO
BULGARILAINEN IS.VNMAAN-YSTAVA
••: Natsit; vastustivat Dimitrovin san­karillisen
esiintymiseen Leipzigin oi-keu.
sjutussa herjaamalla bulgarilaisia
taKapajuisiksi,' -'villeiksi." ja -'barbaa­reiksi''.;
Dimitrov vastasi; etta kyllä
bulgarian fasistit ovat. niinkuin Sak­sankin
fasistit villejä ja -barbaareja.
Mutta Eulgariar» kansa, -huolimatta
maan-sa talouden takapajuisuudesta
on. henkisesti, korkealla- tasolla.. 500-
vuotisesta orjuudestaan huolimatta se
on sailyttanyt:kielensa ja kulttuurin­sa.
".Olen ylpeä siita, etta olen bul:^
ganalaisen työväenluokan poika, työ­väenluokan,
joka ; taistelee fasismia
vastaan . j a kommunismin pucle.stä
mm urheasti", Dimitrov vastasi/ her-jaaj^
jlle. .
.. Dimitrovilla oli syytäkin olla ylpeä,
kansastaan/ jonka vallankumouK&ei-lista
työväenluokkaa han edusti. Syn-t/
yneena vuonna 1882 työläisperheessä
hänestä ruli jo vuonna .1902 maansa
tyovaenniiolueen jasen. Alusta alkaen
han kuului työväenliikkeen marxilai­seen
suuntaukseen. Vuodesta 1903 hari;
toimi Sofian Kaupungissa, puoluejar-jestön
johdon.jäsenenä. Vuodesta 1909.
han kuului jatkuvasti- puolueensa ..kes-;^
kuskomiteaan. • Vallankumouksellisen
nousun aikana ; vuonna .1918 hänet
vangittiin muutamaKsikuuKaudeksrja
vapauduttuaan han osallistui vuonna
1919 kommunistisen puolueen; perus-tamisee.
n./Vuonna 1923, jolloin- fasisti
ZanKov Kaappasi Bulgariassa .vallan',
Dimitrov johti taistelua tata diktaat­toria,
vastaan. Dimitrovia ei saatu
taistelujen tappioon päätyttyä kumu,
(mutta fasistinen; oikeus antoi poissa­olevalle
. svytetylle • kuolemantucmion.
Vuonna 3926 Bulgarian kommunistis­ta
puoluetta vastaan järjestetyssä oi-keusjutursa
silloinkin. poissaoUeelle
Dimitroville julistettiin toinen kuole­mantuomio.
Fasistiset rikoksentekijät
nimittivät •'Häntä - "isanmaanpettu-riksi".
•• Mutta kaike.sta huolimatta • D i ­mitrov
palasi Bulgariaan hetkellä, jol­loin
todelliset isanmaanpettunt pake­nivat
maasta, jonka, he olivat kaval­taneet,
Hitlerille. Jo toLsen. maailman-,
sodan aikana; vuonna 1942; muodos-^
tettnn Bulgariassa Dimitrovin johdol-'
la isänmaallinen rintama maan pelas­tamiseksi
kavaltajien, kynsistä. Syys­kuun
9: paivana vuonna 1944, neuvos.
toarmei!?in ajaessa takaa hitlerilai-
.siä miehitysjoukkoja,; Bulgarian, lyo-
:vaenluokka kukrsti fasistisen hallituk­sen
ja o't' maassa vallan. Vuonna 1945
marrasktjussa Dimitrov, palasi koti­maanansa
koko kansan: ihailtuna ja
kunnioitettuna johtajana. Hänet va-httlin
p'-'aministeriKsi, ja kohta sen
jälkeen kansan hyvak.si suoritetut uu­distukset
uutta IcansandemoKraatti.': ta
;pei-ustus]akia : myöten- ovat suurelta
osaltaan Dimitrovin suunnittelemia.
Lähdettyään, elämästä heinäkuun 2
pna- 1949- Georgi Dimitrov jattl jal-keen-
sa: pl'olueensa^ ja kan-sansa tais­telujen
suuren tuloksen, Imperiali-stien
ikeesta:vapaan kansandemokraa tu.sen
Bulgarian; Hänen vapautettu isän­maansa
on vahvistuva vuosi:vuodelta,
nou-seva kukoLstukseen ; ja/ todistava
yhdessä Neuvostoliiton, Kiinan ja
kaikKien demokraattisen rauhanlejrin
maiden -iransaä :yhdei.sa;-'-että Dimi­trov
oli oilfeassa juliÄiae.«aan Hitle-im
voiton palvini:
- "Kapitalististen . maiden - nykyiset
h a l l l t s i j a r o v a t -väliaikaista väkeä;
Proleiarizatti on - maailman : olkea,
huomL'5pa'van isäntä!"
:LeipzigJn sankari; fasismin ja eo-
;ei'illisehä;-;-;kir janpidossa-lehtiä
maärUKaan 6.250 mk pn jaettu
,s°uraktninan varattomille ilman kuit­teja
Kolehtivarat on.nosteltu.paikal­lisessa-
säästöpankissa olevalta- tuilta
30 11 ^ 19494., 'Tilitys:- on,; tuhu.t; vasta-
22-3 esitetyllä'seitsemällä kuir
tilla/ joista viimeiset ovat-paivalyt la.r-
.kastuksen-aikana.-; .-- - ,:
- V - 194'7 tilintarkastajat ovat: teh­neet
huomautuksen.Silta,.etta kirkko.;
herra-en saanut; seurakunnalta, palk--
kioita kir-i-ollisten• ilmoitusten kirjoit-^
lami-sesta sanomalehtiin.. ....
. Kir'>koherra on .saanut kansha-apua:
10 "'f silloisesta korkeimmasta-vuotui-
:sesta peruspalknstav.mutta siita huo- j
limät*ä c n a-sianomainen ; seurakun-'
nallinen chn palkannut .kanslia-apu­laisen;
Edellä mainitun lain;;maaray.k-:
set huomioiden ei sitaoiisr.voitu teh­dä
Käppalai.scn pappilan kprjausme-rioi-
ssa on todettu virneellisia-vientejä.
Selvi-tvJtä vaativia .todisteita löytyi
kaikkiaan .45 kappaletta-aikai-semmin
maihittuien l:säk5i.--..Kokouspalkkioila
on-kirkkf herralle, jä -.muillekin mak­settu
-siitä' huolimatta, elta.heille .ei-kuulunut
- lallaLSiin- tehtäviin-, o.salli.s-tum^
nen Tällaisina kirkkovaltuuston
ja'--haU,intoktinna;'n .päätöksillä :,ei ole.
kirkkolain-tukea. -
Heesin yhtiö myyty
kolmesta miljoonasta
.•\meriKkalaiset unpenalistit <ja hei-;
dan apurinsa; valmistelevat -uusia so-raseixKailuja
ja turvautuvat;haikaile-matta
peloitteluun atomiaseella kar-jtstaa.^
seeiv Kansainvälistä - jannittyr
neisvviiaja uhataksecn Euroopan ja
Aa.sian kansojen turvallj.suulta, . ;
-Nahs.sa olosuhteissa, atomi- ja mui­den.,
louKi-totuhoami.saseiden kicltamir
.«elia on.erittäin tärkeä ja ajankohtai­nen
nierkitvs. •Kysymys atomi- ja
-vetv)):>mmin kieltami.se.sta a.skarrut-taa
e;ka vorolla askarruttamatta laa­jojen
Kansanjoukkojen mielia maail­man
ftaiki.s.sa-mai.ssa: Suuret tieteen
saavutukset;ovat antaneetiihmiskun-nalie
uu.sia . mahtavia voimalähteitä
luonnoii kammitsoimisek.si ja iniljoor-nicn
:l-imisten elaman ptirantamisekr
si"; kirjoittaa Pravda edelleen.- "Ta-
,miin ;voiman. käyttäminen .soda.vsa uh­kaa
ihmiskuntaa lukemattomilla on­nettomuuksilla;/-
rauhallisen Väestön
joukkoiuholla ja .suurten kaupunkien,-
nykyaikaLSen teollisuuden, kulttuurin
ja tieteen ke.-jkusten tuhoutumisella''.
, ••yir 500 miljoonaa -tunnetun Tuk­holman
vetoomuksen allekirjoittanut-:
ta ihmistä on-paatiava.sti asettunut
vaatimaan - atomiaseen, kieltämistä.
Nyt: laman :,vaatimuk.sen.,taakse on
aseilunuL • maapallon väestön suun
cneinmi.sto; Kaikkialta- - kantautuu
vastalaaseila ja . aania, jotka- vaati­vat
joukkotuhoaseiden no))eata ja
tavdell:.sta kieltami.sta", kirjoittaa L i ­te
latumaja Ga/.eia
Atomi- lavetypommia ovat a.settur;
n(;et vastu.stamaan ,Japanin -,;parla-inentin
molemmat: kamarit, Englan-^
- Torc)'r:io. — Eräs taman-kaupungin
vanhimmista :liijieyrityksista; George
H Hees Son ä n d Company, joka on j nm parlamentin toistasataa labouris-valmistanut
erilaatuista ikkunankaih- ' tista, edustajaa,; Brasilian . kan.salli.s;-.
ti.mia, on myyty yli kolmen miljoonan f kongressin jäsenet; Rooman; ja; Italian
dollarin hinnasta, ilmoitetaan, taalla,; ;nuid'8n kauj)unkien kunnalli.sneuvos-
Liikkeen varapresidenttinä toimi-' austiaaliala set .meiimiehct, kaik-nut
George H Hees jOka on Toron- " kirk/.ojcn papit, lyy.slkkojen yh-to-
Broaaviev.n edustajana alahuo- o,-'yk~en kokoukseen Diu^naneen ko­neensa
ja toimii myöskin taman maan kc.ntune< t Euroopan
konservatiivien- hiton presidenttinä,
aikoo pmi.'?laa kaiken aikansa pointti,
sun tehtäviinsä. ,
Hollannin Indonesian
liitto puretavaksi
Haag, Hollanti. — Indone.sian, ja
Hollannin edu.stajat, kohta-sivat taal­la
kesäic. 29: pna. toi.sen.sa naiden kah­den
maan välisen liiton - purka.mista
varten; ;n^äheinrhäri, kuin. viisi -.vtiöUa'
,sen-/Jälkeen kun-Hollanti,-myonsr I n ­donesialle
Itsenäisyyden, silla,;,edelly-.
tyksella, että' Indonesia .kuuluu osana
Hollannin ; kuningattaren. • alaiseen
valtioliittoon. 'Kun. liiton purkamLs&s-ta
on .sovittu voidaan sen-jalkcen neu­votella
Uuöen Guinean kysymyksesr
tä.-joka uhKaa-Aasian rauhaa. .;
I kccyntuneet., Euroopan en ; maiden
i huomatuimmat--fyysikot; .sotilas-, la-,-
; k;mies-- ja laakintaa.siain asiantunll-i-.
i". jotKa kuuluvat Pariisiin kokoon-
!. tuneiden kan.sainvahsten • asiantunti-
! joiden.- ryhmään, .seka .Elela-Ameri-.
i ican • ;yhtei.skunnalli.set./ toi.mihenkilot.
r,Maailmasta ei löydy sellai.sta maata;
;, jos::a; ,ihmi.set/ eivat olisi asettuneet
i va;-;tustamaan-atorni- ja ivetypo.mmia.-,
Kaikkien maidon kan.si>ien lalidon
ja - pyrkimysten ;muk'aisttstt .Mivailmäii
Raunanneuvosto ; vaati vai.stamattö-n.
ana toimenpiteenä sellni.sen kaii;-^
! salnvalLsen siipunuk.sen ; solmiainista;
j johon; si.saltyi.si lupaus, olla enaa: ko--
|/kei)ematta atomi- ja vetypi;mmcja ja
olla; käyttämättä--,näita ,aselajeja,;
•Tällainen-.sopimus", sanotaan Maail­man
Rauhanneuvoston vet(x-)muk.sesr
sa, •valmistelisi j a helpottaisi sellais­ten
toimenpiteiden hvVak.svmista, jot-'
ka. turvai.sivat. tällaisten •a.sciden tav-delli.
scn kieltämisen. So edistiii.si lahi-;
•tulovausuudessa kansainvälisen lilan-,
tecn jannittyncisyvden licventvmistii.
johtaisi yleiseen iusi;istuk.scn supista­miseen
ja-raivaisi tien yhteistoimin­nalle
;atO!nivoi:nan käyttämiseksi rau­hanomaisiin
larKoituksiin.
;-Maailman Rauhanneuvosto kchoit-ti
kaikkia poliittisia; ammatillLsia, us-;-
;konnollisia ,, j a , • kuUtuuruarjestoja.
kaikkien maiden miehiiv ja naisia,
kaikkia, toimilienkiloita. joille rauha
on kallis, hakemaan , yhtcusvoimin.
kaasallise.ssa ja' kansainvälisessä mit-t.
akaava.ssamahdollisuuksia sellaisen
sopimuksen solmiumiscksi; hallitusten
kesken, jonka peruspykaliin -kuuluisi'
kaikkien •joukkotuhoaseiden valmis-;
lamisen. .sailyilami.scn ja käyttämi­sen
/ kieltäminen soka taman kiellon
noudaitamusen tarkka valvominen;
mika on täysin loleutettavi.ssa", k i r ­joittaa
Pravda; .;:
Maailman Rauhanneuvoston kokous
kiinnitti myös suuria hUomiota kan­sojen
turvallisuuskysymykseen. Maa­ilman
Rauhanneuvo.ston.- turvallisuus-kv.
symykse.sta' laatunassu julkilausu-ina.
ssa .sanotaan:; ••F.:-i inaiden yleisen
mielipiteen -hike, joka on lo saanut.
aikaan Korean aselevon ja Eiirc!Oj)an
ja Aasian;ongelmia koskevien neuvot-.,
telujen alkamisen, voi nyt saavuit aa: •
— Geneven neuvottelun paaltymi-
.•^en menestykselliseen - ratkaisuun-, ts.
tulen lopettamisen- Indo-Kiiniissa .se­ka:
Korean; ja Indo-KUnan kv.symys-ten
.rauhanomaisen: ratkaisemisen. /;
—- Bonnin ja. Panisin ..sopimusten,
hylkäämisen, ija; Saksan kysymyk.sen;
rauhanomaista: ratkaisemista koske^
vien neuvottelujen u.U*Jilntumisen". ,
Rauhan edut vaalivat er en valr;
tioiden- sotila.sryhmittymien aseita-'
mista vastakkain, vaan sellaisen, Eu­roopan
ja. Aasian kollektiivisen lur-vaDisuu.
sJn rje.stelman. aikaansaaml.s-;
ta, joka yhdistäisi kaikkien -valtioiden
ponnhstelut niiden yhtelskunnallLses-ta
ja iKJlntlKsesla -järjestelmästä rii|)-
pumatta. Tätä tarkoilu.sta: palvelee
Neuvostoliiton ehdotus-Euroopan kol­lektiivista
turvalli.suulta/ koskevan
yleiseuro;>ppalais(M\ : sopimuksen i-;ol-. {
mia.misesla
Maailman Raunanneuvoston ko-ikouksen
paatokse.ssa. puhutaan myös
kansojen välisten kulttuurisuhteiden
laajentami.sen.-ja luiillami.sen tarpeel­lisuudesta,,
silla kari.sat talUfsvat. etta.
kulttuuri palvelisi, vstavvyden ja kan­sojen
vali.serr rauhan asiaa. ,;
Neuvostokan.sa -antaa yKsimieli.seir.
hvvaksymisensa iMaailmHii ; Rauhan­neuvoston
^vhmaaraisen /kokouk.sen
paatoksille:: ja:, tulee •.sitkeästi., työs­kentelemään
niiden toteuttami.sen hy­väksi.
".Maailman • Rauhanneuvo.ston
ylimäaräLsen kokouksen paatpK.set,.
joista heijastuu kaikkien maiden- kan-
•sojen -pyrkimys .säilyttää - maailman
rauha ja lujittaa .sita. tulee saamaan
mita lämpimintä va.stakaikua miljoo­nien
ihmisten .sydami.s.sa", kirjoittaa
Pravda. "Nama paatok.set rnerkit.sevat
uutta tärkeätä: askelta rauhanpuolus­tajien
joukkoliikkeen —• -nyKyajan
mant,'i,-/an liikkeen — kehit!.!trni.se.s.')a";
-.1-.- - - : - ,. . . - •..' . -. , ... - .. - -' . . ......
: Viikijuoinatarjoilii
pitkiiniatkaisiiu i
juniin Ontariossa
lorontu. —. Ontario Lifjuor Liccnse ;
Board on -myoiitanyt GPR;lle - ja.';
CNR:lle .luvan /tarjoilla/.väkijuomia:|
mantereen poikki kulkevi.ssa jiini.s.sa
Äun - ne ovat Ontarion inaakunnan;
lalueiUa,. ;Kumpikin rautatie on tois-.
' tiiistiÄ.si .saanut taman luviin neljaa.
junaa vart'"n. Väkijuomia, nivydaan
1 (i uns.siiv piillo;.s.sa iaviMtoIa.vaunUi.s-
.sa'k.o l i paivalla klo'12-saakka vo!-.
j.la. 'lama vakiiucmaiii myvnti alkua
to;!cnnaxoi.>esti tk. j.ilkipuoh.skon a i -
k. ii.i
. ljU-.an ;iiyo!Uaiiii.'ioen sanotaan v.'ii-'
kuttanecr .sen,, otta';väkijuomien ju^
iiassa mvvnti on • ollut Uiviillinen,
Qt;ebfcin :maiikunna.ssa useiden; vuo­sien
ii;aii./ No.-n kolme;.vuotta- sitten,
tuli luvallise.-isi Nova Scotia.ssa -ju-.
aivan a.s.-tcttnin B, ;C:n inankunna.ssav
IxMitäjä ampui
15-vuotiaan pojan
(.•Icvelard. — Mexico Cityyn lahte^
van lentokoneen ohjaaja kapteeni
. \VlHiam 'F. Bonnell ampui; taalla tiis­taina
l5-vuouaan,R, Kuchenmelst«rin,
lokji oh uhannut, hanta pistoolilla, v ;
Lähellä olleen ammutun 12-vuotias
veli .sanoi, etta heidän aikomuksenaan,
oh : pakoittaa lentaju -kuljettamaan,
heidät Meksiko.m,. mutta han per-
'•aantvi aitcomuksesta
250,000 saksalaista
muukalaislegionassa
ja Indo-Kiinassa
Ankara lapsihalvaus^
epidemia Suomessa
Helsinki. ^ Lapsihalvau.sepidemia ;
näyttää alkaneen tuhotvon Suomessa,!
Pyhannalla ja Tyrnavalla; sattuneiden ;
viiden vaiKean tapauksen iLsaksi; on i
nyttemmin - ilmoitettu .Savonlinna.sta ;
tähän a.sti ankarin tapaas, jolloin, 6-;
vuotias- tyttönen tekohengityksestä i
huolimatta tukehtui muutamassa mir 1
nuutis.sa halvau.skohtauksen jälkeen, j
Suurisuuntainen lorjuntakampanja;-!
on. aloitettu lapsihalvaastaudin tor­jumiseksi.
, , • — ; .
danva.stp.isen .ynteis-- ja kan-sannnta-man
-uur: järjestäjä Georgi Dimitrov
oh: tuhs.inen kertaa oikeasria silloin,
Kun han tulis;; f a LS .m i .n. k u g i s t u m i s t a,,
Ynta: oikeas.va han oli elarnansa vii-}
m.ei-sma ••uo.sina - ke.ir,itiae.s.saan' v ä - ' '"
pau-iunutta kan.^aa.n.sa taisteluun uut­ta
sotaa la fa.sisminuu'aa nousua vas­taan.
T i i i a het/cellä, Neuvo.stolnton
jattiläisvoimien jatkuvasti lisaantyes-
..s,a. 350-miljoonaisen Intian .Kan.san
ojentaessa-katerisa GOO-miljoonaifielle
Kiinan .Kan-salle, Lndo-Klirlan kan.vj-jen
ksr'<;taf-s"=a impfrial.smin lesta
harteiltaan - Euroopan- kan.5ande,mo-^
-Kratian;^maiden lasKle/isa .so.siaUsmin
perustaa.. kanckien maiden , kaasojen
tajste-lessa -rauhan puo]<ista>- kapita-iLStisten
.ma.den %a:iai»:ai'ten rrailit-s.
jam pj*ä!',j lopultakin jo UAkoa, e fa
.sodalla 're vam lyhentävät hallitus­tensa,
ik?.,->. Kanxat voittavat faslsti-
E«t'hallr.<:ijau.».a. Haul-ia-voittaa B'.:,dan
•Reuterin Bonnin kirjeenvaihtaja i l -
."noitti. ke.sakuassa, etta- Indo-Kiman
soaan alkamisesta läntien on Ranskan
.T/JUgalaislegioonaan liittynyt • kaiic-z^
ivjan noir • 250.000 ',sa/.salaista ja että.
.iai.es -«(».OOOhei-sta on-kaatunut; jou-
-lijiiUt vangik.si tai Kadonnut IndOrKii-r:;
i,'-,.sa,- -• -
I;ansi-Sa Ksan -sosia Iidemokraaltinen
p;oIue, tiedoittaa .sama kirjeenvaih-ti'
;;i;on lulKaissut eriKOisorja.sen, jos-kumotaan
ran-skalaLsten-. viralliset
t:--'J0t saksalaisten; lukumaarasta
rr-1 |JkaIaisIe;-'Kjona'i.s,-i. RansKan• vira 1 -
:i:;-.^!n tietojen mukaan^ Indo-KiinaH-sa
o.namoa.naan; 20 000/ legioonalaista;
io;vta 6,J{0n .saksalaista; Ki.-ja.sessa vai*
V';-aan-ena talla; netKella muukalais-
' ' Oonana palvtlre lanfs 100 000 sak-ai>;
tä. joista- 80.WJ on Indo-Klinas-;
.':;*, Edelleen-, kirjases.sa sanotaan, etta:
j K a I a; .s I e g 1 o o n i n o m a n s a n om t> 1 e h -.
tietO'en-; mukaan vuosina .1948,-
-/•iVi ja 1 f'.50 Indo-.Kiinasta palasi pal-f
KSf"-*a f-rotaz/ffn '^OOOO rloonjaa-asak^
Jai^ta
V.elä muutamia tif-totolrn.sto Reu-t'.-
r..'iJulzai.so,mia lukuja:: Ran.sKan v i -
.'ö./i.sten tietojen muKaan Dien Bien
P \n tair-f^luihin osaJUtuj l/JOO ;-ak-
>-Vva W/ironii\-d.^-Vd. Kirjäw,ss<i sa-
T/j:':i'dn etta todejJi.suude.s^;a hnriak--
yj:<:r\ 8,000 legioonalaisesta 6.000 oh
^^t alaisti. Jo.,sta 'i,y}')}:!tä.\.ui
. ;.'Joria miehla muukalaisl^^^loonaan
i:;i;i!.ste'ler agentit ovat suuresti '/il-
Ka,-.vut:ar.eet toimintaansa I^nsi-Bak-hu.\!
i-d- Viime viikkoina,, kertoo lan.«iisaK-s-
a.a.nen- sanomalenil '(Frankfurter
Aoe.vJpovt"- : l l päivänä, to*Jkokuuta;
• Länsi T K", k .san, viranomai.'-;et; civat ole i
ryhtynee; -minKaänlaislhi ;toimenpitei,- <
slTi I •,'ji','Vs< en tata mrniskauppaa, jo­ta
kä'/daän kaikella Kiireellä 'lianskan I
mene'.y.sten , korvaa/nisezsr Indo-Kli-r ;
:na.s.sa.,,- , • .-•• • ;-„•:,
•"Evartkeh:ien Avun','. - ylläpitämä:)
asuntola L/mdaij.sr-äa, Lansi-Saksa..isy, j
huolehti toukok. lopulla yh kahdesta- i
sada.sta : nuore.st;j lan.-ii.saksalaiselta; ]
jotka: ;o]i värvätty Muukalai.sJe{<ioo-naan:
mutta muutti vai viime helKfjllä :j
mitltaan ja onnis',uivat nmen It<jr.s-kan
rajan yliitami.sta. pazenemaan.
vär-/äajien kasi.sta, jotf.a lou-.lnaan ;
käyttivät • milavaKivaltaisimpia; me­nettelytapoja.-
; i
p:raän larLsi^k dUxbi-n uu'istolrrils-ton
toirrittaja, joka haastatteli naita i
f.uoria rpifnia, tuli "iihi-n »ulok.sten, >
ftta -uiinn osa suovui lnt«^y.'ndtin
.Muukalaislegioonaan -siita syy.sta;, et- !
tä he ol'.vat joulunee.t olemaan x-iitkan •
a i K a a t v 'tomma Avio^rot olivat rnyo.
eras fi'Kea v.y Ainoasta,in hyvin '
pieni .m':)ära oli liittynyt lc;ii;oor.ian
-selKkailunnaluKta;/. ' ' J
E.-.Sim'nd.sirt,i vuo ma loi en maa- ,
ilmafLso^Jan jalceen paaosa Mk.salal-, i
ista, Jo^a l.i"yr.'dt Raastcan .Muu-'
kaiaisif^gioonaan, oli entiHiä Vr'her-macihUn:
jäseniä, heidän joukr/-„saan i
suun m^tira .SS-mlehia, Noin kolmas-:;
o«a nv/ij.siV-a k-gioonaan varvätyLs-.
lä mier.istä' on zoKemattomiai alle 21- 'i
vuotian'< hUf-Tukalsia, . ;- ;'
Laa^-i-Sak.san :'-;Evankelis'm ; Avun" ;
arvion mukaan noin 25,000 Raas'Kan j
MuUKal?«!slegioonan: rl-zelssä talstel--|
lutta .'itiksalalsta; UI ftaanut Äurman- j
Lsn.si 9.'i8 mailia
minuutissa
M o n t n M l . - ;—. Eskaadenn - johtaja
George J. Zale.schuk • lensi thstauia
lenlovoimien/ let-koneella Montn^lis-^
ta Argcntiaan. •Nevvfoundlandiin. lun-ni.'.,!
ia jti: 3.');minuutl.ssa. Mutka on 938
mailia.
Hänen kcskimuaiainon vaiihtnisa
oh 590 mullia timni.ssa. . Saavutus on-epavirallincn
ennatvs talla linjalla,
.sa.- Monet sadat-,, ovat , sailvtlantiet:
iuMikeiisa kavttamalia hyväkseen Sak:-
-.san Demokraatii.senTa.savallan saksa­laisille
legioonalaisille järjestämää t l -
laistjutt;!. He ovat; siirtyneet Vielnn-mir
kansaIhsteiv-ioukkojen puolelle jii
saaneet mahdollisuuden, palata Sakr
.san. Demokraattiseen T.-i.savallaan,
jo.s.sa he n.v.t työskentelevät.. :
Autojen myynnit ovat
vähentyneet 17 pros.
()ttawrt. —; TilastollJnen toimista
-ilmoittaa; etta Canada.ssa myytiin ku- .
luvan vuoden : neljän enslmmäi-sen
kuukauden: aikana autoja 17 prosent­tia
V ä h e m m ä n kuin edellisen vuoden
vn-staavana aikana; Huhtikuun aika­na
ohvatniyynnit 16; prosenttia edel­lisen
huhtikuuhun verrattuna. .
PAKETIN
LÄHETTÄJILLE!
Tan.skaii .paketti on edelleenkin
tervetullein - lahja Suomeen; silla
nyt on saatavana ainoastaan veror
kahvia; jonka hinta on tavattoman
korkea. Mutta Tan.sk!in pakettien
ka li VI on edelleenkin verovajiaata.
"SAIMAA" — 1 kilo para.sta paah-tamatonta
kahvia, iiinta $4.S0.
"OLYMPIA" - ^ 1 kilo para.sta
paahtaintilonla kahvia, 2li. - kiloa
rlisia, 1 kilo ruslnolt.!, hinta §7.00.
"I'LNNIA" — 1 kilo pani.s^i pa.ili-dcttua
kahvia i^apulna,'2.:kiIoa r i i -
.siä, 1 kilo rusinoita, hinta $7.25.
" H . O " — 1 kilo liara.sta paahdettua
kahvia papuina, 1 kilo rJlsia; hinta
$5.60.
Kirjoittakaa; : nimet; ja . osoitteet
seivästi,-mieluimmin teksliiamalla.
P,tkeiti perille 2-3 viikoss.i j . i kaik­ki.
p;iketit-vakuutukse.'isa;
N O R D M A N
(RI-.GIST'I>)
; Sulte .338, I)om. Sc/uarc BIdjf.
Montreal, Quefiec
Sminnitclkaa syy.smatkan-ne
Suomeen NYT. Silloin
on runsaasti hyttejä; saata­vissa.,
:-Kayttakaa hyväk-;
senne syyskauden alennet­tuja
hi-ntoja.
Syk.syn laivavuorot New Yorkista
GdtetaorKlln, josta - mukavat yh-:
teydet eri puolille Suomea:
Kungsholm
Stockholm
Kungsholm
Stockholm
Kungsholm
Stockholm ;
Elok. 18
Elok. 28*
Syysk. II
Syysk. 21*
Lokak. 23
Marrask. 11*
KAKSI SUURTA
- LAIVAVUOROA
JOULUKSI:
Kungsholm ; Jouluk. 2
Stockholm . . . Jouluk. 8*
* Ilalifaxislii seuraavana päivänä
- Matk.atavara voidaan laltcttaa
Nevv Yorkista suoraan Suomeen!
Vahmimal-sliinnat Göteborgiin:,
Tiiristduok;. .$195; E,sim. Ik. $285
Kung.sholm hieman kalliimpi
Kuantykau matka-asiamiehennp
puoleen tai
Swedish American Line
12.55 1'iiillips S((./M6ntreal 2, Que.
470 Main St, VVinnipeK, Man.
Union Bank RldK.; Calgary, Alta.
(B-22)
MIKA WALTARIN
S U U R R O M A A N I T
.MIKA VVALTAKI: ^
^ M I K A E L K A R V A J A L KA
7K0 hivu-i _: Hinta «Id. 55 00
. " . M i k a e l Karvajalka" on rehevän huumorin ja "ehtymättömän
.; rnielikuviiuk.sen kutoma siiurtarina- paplnkökela.s M l k a e l K a r -
: ' vajalan ja Antti Tykinvalajan;selkkallulMä 1.5'20-luvUn kuohU-
, va.SHii Eluroopa.ssa. , , - ,- , •,,
.MIKA VVAI/IARI:
• M I K A E L H A K IM
9(>5 «Ivua _ Hinta «Id. $5.00
-.;. Mika V/altarin suurromaani—- kert/Omus Mikael Karvajalan
ja; Väkivahvan Antin seikkailuista: Lslamin mailla/ "Sinuhen";:
.;. Jä -Mikael Karvajalan" Jälkiä seuraten tämä romaani on:
saavuttanut ma,'ulmanmene.styksen,
.MIKA VVALTAKI:
SINUHE, E G Y P T I L Ä I N EN
— lllnta «Id. $5.00
. En.slmrnainen «u.omaltJinen romaani, joka on saavuttanut
; • todellisen.mäailmanmenestvk.sen.-,; Ilmestynyt Jo 18- maäSHä.:
huornfss.i rf piu,o,s — 100 tu/nt
.MIKA U A L I A K I:
.1 O H A N N K S A N (i E L O S
>3 sivua _ Hinta »Id. $4.75
: Johanne.s ,Anf<elok.sen -- Kpn.stantihopolin .saJJiperäisen muu-
• kahiLsen :päivaklrjajiu Mll'^! V/altärin uusi romaani hehku-
. ,ynti rakkaa-jtarnjan, Jota ymparoirnähiavämaäilmanhistoriäl-l
i nm tt,igfdia Tdpahtumas,jrj,i alkaa joulun kynnyksellä
; .000 .vuotta sl'.ten;Jä päättyy Koii.stäntlnopolintuhpon touko-
: kuu.ssä 1453. , " • '/ . . . ,
.MIKA VVAI/IARI:
KUUN MAISEMA
272 »ivua — Hinta sid. $4J25
. Kokoelma,'i'>a on IViriisiä. Berliiniä, siinä on sotaa j a rakkautta; "
herrnokireyttä Jä sen purkautumista viisaan hymyyn., Ne ovat
; rneidan aikamme, toi.senrnaäilman.sodän ja .sen ihmisten^ lah-
,-•: jomatonta tilitystä.; .•/-.
.MIKA VVALTAKI: ^
KAARINA MAUNUNTYTÄR
314 «Ivuä — Hinta nid. $1.75
; Ruotsin ja Buomen historian kuului.sin, romanttisin rakkaus-
; tarina on .Mi/.ä V/altarin V.erfjmana- ollut: Jukevan yleisön -
'ftuures.sa .Huosiossa. - '/
TILATKAA OLSOITTEELLA:
VAPAUS PUBLISHING CO. LTD.
P. o. B O X 69 .SUDBURY, ONTARIO
• t'.!
rI';
.1
;-'SJ^ I
M-,
m :•'i^^;! -AM ':^j^<i?'l