Vapaus, November 5, 1925

              . I
Edistysmielisten kaivosmiesten
Icomitea lähettiä sihteerinsa Alex
Beidin &IIekirjottainana seuraavan
avoimen kirjeen hiilenkaivajmn jär­jestön
presidentille John J. Leiri­sille:
"Antrasiittikaivosmiehet ovat' ol­leet
lakossa kaksi knukantta. Me
olemme tehneet osuutemme antaak­semme
työnantajille vaatimukset
palkankorotuksesta, paremmista
työsuhteista ja täydellisestä union
tunnustamisesta. Mutta me ajat­telemme,
että te, hiilenkaivajien lii­ton
presidentti, ette ole tehneet
osaltanne mitään lakon voittami­seksi.
Mitä te Mr. Lewis ajattelette
miehestä joka taistelee kolmea tai
neljää pääilehyökkääjää vastaan,
jotka yrittävät musertaa hänet, et­tä
hän vapaaehtoisesti käyttäisi Vain
yhtä kättä sellaisessa taistelussa. Se
näyttänee. teistäkin, pikemmin lei-kinteolta,
kuin taistelulta. Tällai­nen
on sen taistelun laatuisuus, jota
me käymme hiiliparooneja vastaan.
'Me nousimme ylös kaivoksista ja
ylenannoimme työn, jolla me an-
Me iätimme osan jäsenistöstämme
tuksella pakoittaa työnantajat mak­samaan
korkeampaa palkkaa, myön­tämään
meille parempia työsuhteita
ja tunnustamaan uniomme. Me tie­dämme,
että me okmme vastakkain
ankaran taistelun kanssa ja edel­leen
me tiesimme', etteivät työnanta­jat
tule myöntämään meille osuutta
voitoistaan, muuten kuin ankaran
taistelun loputtua. He «ivat tule
myöntymään meidän vaatimuksiim­me,
muuten kuin taistelun kautta
jota käydään viimeiseen vallihautaan
asti.
Vielä me olemme olleet huolelli­sia
turvataksemme paasien etuja,
aamaaa aikaan kuin me kärsimme
kurjuutta ja alistumme kaikkeen
siihen, mitä lakko meille tarkoittaa,
man, ettei työnantajia pkkoiteta.ko-kaivoksiin,
jojla tutvataaA kaivosten
omistajien etuja.' TSfe suojelemme olette aikoneet tehdä meidän avus-paasien
omaisuutta, vaikkakin he 'tamiseksemme niin pitkän lakon
näännyttävät meitä tarkoituksella
pakottaa meidät taipumaan heidän
^ehtoihinsa. " '
Tämä on jotenkin samaa kuin
Icäyttää vain yhtä kättä taistelussa
Icohnea rosvoa vasaan, jotka hyök-
Ikäävät meidän päällemme, eikö niin
Mr. Levvia?. Tämä on leikkisillä
•oloa paikassa ja hetkellä, jolloin pi­täisi
taistella oikein, voiton saavut-tamisekai.,
-
Me vaadimme, ]!^r. Lewis, että te
löitsutte kaivosten kunnossapitomie-het
pois kaivoksista ja teette tästä
oikean lakkptaistelun, tarkoituksella
taivuttaa v jkaivosten omistajat suos­tumaan
meidän vaatimuksiimme.
Me jyrkästi vastustamme' paasien
auttamista, silloin kuin he näännyt­tävät-
meidät alistuvaisuuteen.
Ei sovintoa' ilman palkankorotUBta
. Me olemme tässä taistelussa kosr
ka "me haluamme saavuttaa icor-kea^
mman elämäntason. Mie -halu-fixnme
enemmän siitä- mitä me tuo^
tamme työmme kautta. Me vaadim­me
antomme tunnustamista, mutta
me vastustamme jokaista sovittelu­yritystä,
jota yritettäisiin tehdä Il­man,
että työnantajia pakoiteta ko­rottamaan
palkkoja.
5Ie vaadimme ettei palkkaneuvot­teluja
aloteta ennenkuin palkanko-rotusvaatirauksee
nsuostutaan. Me
vastustamme jokaista kompromissia,
jonka kautta meidät estetään' saa­vuttamasta
niitä etuisuuksia, joiden
puolesta me taistelemme, ja jotka
ovat meille välttämättömiä. Koro-tett;
u palkka on meille tärkeä sen
vuoksi, että me sen avulla vnimme
antaa perheellemme paremman elä­män.
Me uskomme, että meidän vaa-rotusvaatimukseen
suostutaan. Me
emme salli tiemppuilemalla sivuutetta­van
sitä, jonka puolesta me taiste­lemme,
siirtämällä meidän vaatimuk­semme
sovittelukomitealle.
Työnantajien vaikutusvalta on
liian suuri meitä vastaan sovittelu­jen
kestäessä. Jokainen kerta kuin
me olemme alistuneet sovitteluihin,
olemme me saaneet huonommat eh­dot.
Me olemme olleet lakossa kak­si
kuukautta, niiden vaatimusten
puolesta, jotka asetettiin lakon al­kaessa
ja me seisomme vaatimus^
temme takana. Me sen vuoksi,lau­summe
teille Mr. Lewis, että me
vastustamme näiden vaatimusten so-vitteluk,
omitealle siirtämistä. Mutta
me kannatamme sopimuksen teke­mistä
union vaatimusten hyväksymi­sen
perusteella.
Laldcoavnitas
Kaikki merkit viittaavat siihen
Mr. Lewis, että tämä lakko tulee
olemaan pitkä ja katkera. Työnan­tajat
koettavat »ärkeä meidän jär­jestömme.
Wall-kadun miehet, jot­ka
; kontrolloivat" hiilikaivokset, pu­huvat
kuusikuukautisesta lakosta,
särkeäkseen meidän rintamamme ja
alistaakscen meidät kaivosten omis­tajien
mieliyallan alaisuuteen. Me
kysymme tieiltä, Mr. Lewis, mitä te
•kestäessä. Me uskomme, että se «n
teidän velvollisuutenne katsoa, että
meille riittää välttämättömiä elin­tarpeita,
Jotta me voimme roikkua
liahettyvilla ja. voittaa paasit heidän
alpttamassaah kamppailussa.
Me kehotamme teitä ^ryhtymään
välttämättömiin toimenpiteisiin lak-korahaston
kartuttai liseksi. Mel­kein
kaikki meistä dn jo loppuun-kuluttanut
he rahat, joita, meillä la­kon
alkaessa oli, välttyäkseen nään-tymykaeltS.
Ja sikäli kuin lakkoa
jatkuu,, niin yhä useifnmat tulevat
sajp^an tilanneeseen. ; Me olemme
järjestyneet uniopn tarkoituksella
suoriutua lakkotapauksista, antamal-vla
lakkoavustusta ja siten olla, ky­kenevät
voittamaan lakkomme. Me
keholtamme, että liiton, keskuskomi­tea
alottaa heti avustusrahastoni ke­räämisen
ja maksamaan avustusta.
Meillä tulee olla sellaista kannatusta
kestääksemme taistelussa ja ,me
piemme päättäväisiä voittaaksemme
tämän taistelun. ,
Olemme varmojakin, että tämän
maan työläiset lahjoittaisivat, lakko-rahastoon
ja nyt olisi välttämätöntä
vedota heihin. Ellei; uniolla ole ra­haa
ja ellei se voi kerätä riittävää
avustusta union Jäsenten verottami­sella,
niin me keholtamme teitä te­kemään
yleisen vetoomuksen tämän
maan • työläisiin tämän lakon kan­nattamiseksi,
keräämällä rahaa lak-kokassaan
ja siten auttaa meitä
taistelussa hiiliparooneja vastaan.
I Olemme varmojakin, että tämän
maan työläiset ymmärtävät tämän
lakon tärkeyden ja avustaisivat mei­tä.
Kapitalistit ovat laskeneet työr
Iäisten palkkoja kautta maan. Työ­läiset
käsittävät sen, että jos me
lopetamme tämän palkkojen alen-nusryntäyksen,
lakkotaistelulla an-trasiittiteollisuuden
alalla, niin se
tulee auttamaan myöskin heitä, ta­kaamaan
heille korkeamman elin­tason,
pysäyttämällä kapitalistien
aikeet.
Pyytäkää tämän maan 25 miljoo­naa
työläistä tulemaan meidän avuk­semme,
lähettämällä yleisen avus-tjspyynnön
lakkorahaston hjrväksi.
Meidän takanamme olevan työläis-'
ten kannatuksen tukemana me voim­me
pitää lakkoa voimassa siihen as­ti
kunnes työnantajat taipuvat pal­kankorotukseen.
Yleislakko
Hiilikaivosten omistajat koettavat
päästä irti osakkeistaan kovanhiilen
kaivoksiin, myymällS niitä suurella
hinnalla. Pian he vetävät ne tykkä­nään
pois markkinoilta. Ja sitten
tulee tiukka kohta. 'On olemassa
pehmeää hiiltä johonkin määrään
asti, kovanhiilen tilalle. Nyt jo käy­tetään
pehmeätä hiiltä missä ennen
käytettiin antrasiittia.
Mfe keholtamme teitä harkitse­maan
tilannetta ja sen perusteella
kutsumaan kaikkien kafvbsmlesten
yleislakon.
Me keholtamme teitä vaatimaan,
että Tautatieveljeslilttoj''en jäsenet
kleltääntyisivät kulettamosta hiiltä
niin kauan kuin lakko kestää. Mei­dän
-on keskitettävä voimamme voit­taaksemme
tämän lakon.
Tässä maassa on kymmeniätuhan­sia
kaivosmiehiä, jotks ajattelevat
skmalla tavalla kuiu; tässä avoimes-,
sa kirjeessä lausutaan. Ja toisia
kymmeniätuhansia tulee samanlai­selle
ajattelukannalle. sikäli kuin
lakkoa kestää.
Jos te, Mr. Lew}s, tarkoitatte täl­lä
lakolla sitä mitä te sanotte, niin
te varmastikin tulette tekemään ku­ten
me olemme tässä ehdottaneet.
Kutsukaa kunnossapitäjät lakkoon
hetl^. • •• • • y' '<
Ei mitään neuvotteluja, ennen­kuin
palkankorotus on taattit. Ei
mitään sovitteluja.
Rakentakaamme avustusrahasto ja
jakakaa avustusta heti.
Kutsukaa kalkki hiilönkaivajat
lakkoon.
Me olemme kulkemassa vodttoon
ja siksi me Mr. Lewis koetamme
osoittaa teille kuinka lakko voitai­siin
voittaa.
Me pyydämme teitä auttamaan
meitä lakon .voittamiseksi.
risstia tulcvsj^as on toivorikssta.
Xnoreapi poJvi on kadottamassa
tä on seurauksena, että he ovat
suniUisempIa Ja samalla vilsaam
sokean Ciskonsa kirkkoon. Ja Yb- pia työmiehiä.
dysvaltoihin on muuttanut suuret
Joukot heitä siellä olleen "puumin"
aikana. Palkat Yhdysvalloissa o-vat
paljoa suuremmat kuin Que­becin
maakunnassa, joka merkit­see,
että useat näistä työläisistä
saavat maistaa «'varallisuutta*' ensi
kerran elämässään. Siirtolaisuus
on myös omiaan irrottamaan kir­kon
luomia kahleita. Siinä onkin
yksi syy, miksi papit yrittävät es­tää
laumansa pois muuttoa.
Mutta Yhdysvalloissa ovat työ­palkat
huonontuneet ja useat heis­tä
ovat palanneet takaisin kurjaan
elintapaan, saatuaan maistaa jo­tain,
j<rfta oli paljoa parempaa. Sii-
Vallankumonksellicen liite rans­kalaisten
keskuudessa on vielä hy­vin
heikkoa. Johtuen se johtajain
puutteesta. Mutta nykyisten risti­riitaisten
tilanteiden vallitessa. Jos
he saisivat Johtajia, kirjallisuutta.
Ja koko työväenliikkeen huomion
osakseen, voidaan olla varmoja, et­tä
näistä tähän asti niin takapa­juisista
työläisistä voisi tulla tär­keä
tekijä Canadan vallankumouk­sellisessa
työväenliikkeessä. He o-lisivat
hylynkin valmiit kannatta­maan
kommunistisia aatteita, jos
he tulisivat ne tuntemaan, Ja jos
heidät vapautettaisiin huonojen joh-tajainsa
vaikutuksen alaisuudesta.
Suom. —I. —^1.
Kirj. Rebecca Buhay
Tämän jnaan^ asukkaista on 35
prosenttia . canadalals-ranskalalsia
ja nämä elävät . suureksi osaksi
Quebecin maakunnassa, kuitenkin,
vaikka tämä väestö suuren luku­määränsä
vuoksi esittää niin tär­keää
osaa meidän teollisuudessam­me,
on heidän keskuudessaan kaik­kein
vähimmän' levinnyt vallanku-moukse]
3iAen ajattelutapa. ,
Näiden canä^alals-ranskalaisten
esivanhemmat tulivat Canadaan pal­jo
ennen Ranskan vallankumousta.
He asettuivat pääasiassa itäisiin .o-slin
maata ja toivat mukanaan van­han
Ranskan leodallajan tavat,
feodaliajan ajatukset ja feodalljan.
papiston. Ranskan pon^illlsen
vanllankamoaksen aikaansaama;
muUiätus, joka sai u^on-to-
ja -Jkatolilaisvastaisen luonteen,
on sumnttanut . heidät kokonaan.
Vallankumousta seuranneessa tais­telussa
Snud>ritannian kanssa tuli­vat
voittoisat brittiläiset vallitse­vaksi
luokaksi poetiikassa sekä teolr
lisuudessa, kun taas voitetut rans­kalaiset
py^vät köyhinä maanvil­jelyksen
harjottajina, tai yoimak-kiammat
heistä katipungeissa muut­tuivat
pikkuporvareiksi.
Quebecin maakunnassa ottivat
; brittiläiset Johdettavakseen Cana­dian
Pacific rautatien, suuret pan­kit
ja muut mahtavat finanssilai­tokset.
.Palkkatyöläisten ehglan-ninkielisestä
osasta tuli "etuoikeu­tettuja"
~ ja taitavampia työnteki­jöitä.
Jotka halveksivat ranskalai­sia
veljiään, joista nyt tuli kovan-työntekijäin
suuret joukot
Kansalliset kahakat sivuuttivat
melkein kokonaan heidät ja papis­tolla
oli heidän ylitseen valta, jol­laista
tuskin koko Europassakaan
papeilla on.
'Tuloksena tällaisesta tilanteesta
oli niin suuri poliittinen takapa­juisuus,
ranskalaisten työläisten,
keskuudessa, että järjestäytyminen
oli heidän keskuudessaan heikointa,
palkat olivat alhaisimpia ja työ­tunnit
pisimplä.
Uoioliikkeet Quebecissa
Quebecin työläiset ovat Jakautu­neet
moneen uniojärjestöön. Pää-asiallisimpia
näistä ovat katolilai­set
uniot Ja A. F. of L. Canada
on ainoa brittiläinen siirtomaa, jos­sa
on kansallinen katolilainen u-nlo.
llmotettiin sillä v. 1924 ol­leen
25,000 jäsentä, joista^ 2,000
oli naisia. Tämä unio perustuu
katolilaiseen kirkkoon Ja luokkaso-vintoperiaatteelle,
lakkoja ei salli­ta
Ja kaikki liitot poliittisten jär­jestöjen
kanssa ovat kielletyt. Jo­kaisella
palkallisunioilla on saamaa*
jansa. Mutta, huolimatta tämän
union mustasta laadusta, ovat sii­hen
kuuluvat työläiset 'usein uh­manneet
pappejaan Ja tehneet la­kon,
Jolloin on sattunut. hyvinkin
tuimia kahakoita. Thetfordin kai­vosmiesten
lakko V. 1922, Eddyn
tulitikkutehtaassa työskentelevien
tyttöjen lakko Hullissa viime vuon­na
feekä Quebecin poliisien lakko
ovat esimerkkejä tästä.
Katolilaiset uniot
Nämä ovat yhteydessä Saksassa
oleviin kristillisiin unioihin. 80:Ilä
140:stä A. F. of liiton paikallisista
unioista ovat sihteerit ja muut tär­keät
vu-kailijat caniadalais-ranska-ilaisia.
Tämä todistaa sen seikan,
että suurin osa tämän. kaupungin
A. F. of liittoon kuuluvista työ­läisistä
ovat ranskalaisia, vaikka
mitään varmoja tilastoja ei ole saa­tavissa.
Sittenkään ei ole olemas­sa
muuta kuin yksi ranskalainen
sanomalehti, muka "työväen" lehti,
Ja sitä toimittaa vastavallankumo­uksellinen
Gus. Prancq. Noilla
työväen Johtajilla ei iole mitään
halua valistaa, eikä järjestää ca-nädälais-
ranskalaisia työläisiä muu­ta
kuin senverran, että voivat käyt­tää
heitä edistysmielisiä vastaan.,
Nämä canadalais-ranskalalset työ-
Iäiset voidaan kalkin puolin huo­mata
olevan samalla asteella, kuin
oli venäläinen talonptoika ennen
vallankumousta. Lukutaidottomuus
On hyvin yleistä, sillä koulunkäynti
ei ole pakollista heidän keskuudes­saan.
He ovat hyvin tunnerikasta
väkeä ja sodan aikana nähtiin,' mi­hin
he voivat kulkeutua kriisin sat­tuessa
Silloin^ heräsi liike sotilaak­si
ryhtymistä vastaan, joka tuli
laadultaan uhkaavaksi. Tietenkin
tämä oli pääasiassa hrittUäisvas-talsta
liikettä, ja heidän omatypro-vokaattorlnsa
pettivät heidät, ' mut­ta
ssimalla voidaan kuvitella, mi­ten
edullisesti tätä tunnekuohua
ollfei voitu käyttää. Jos silloin olisi
ollut olemassa todellinen kommu­nistinen
liike.
Pi^tckojen -eriUusaus
On olentiassa erinäisiä seikkoja,
joiden vuoksi ranskalaisen proleta-Äskettäin
meidänkin lehdessäm­me
julkaistu englantilais-venäläisen
eheyskomitean Julistus kaikkien
maiden työläisille on nostattanut
europalaiset so9.-dem. joKtajapiirit
raivoon, päättäen "Vorwärtsin" a-siaa
koskevasta kirjotuksesta, jolla
on otsikkona: "Häpeädokumentti.
Englannin ammattiyhdistysmiehet
Venäjän ulkopolitiikan apureina!"
"Vorwärtsin" kirjotuksessa, • missä
ei uhata vähemmällä kuin Amster­damin
hajottamisella, lausutaan ni­mittäin
seuraavaa:
"Ei saateta ilman häpeäntunnet­ta
lukemisen Jälkeen laskea käsis­tään
tätä dokumenttia: sehän on
vastaansanomaton todistus siitä,
kuinka täydellisesti venäläisillä on
täytynyt olla komitean englantilai­set
jäsenet käsissään saadakseen
nämä hyväksymään tällaisen asia­kirjan.
Nykyisen taloudellisen ti­lanteen
erittely on venäläinen, Da-wessuunnitelman
kosketteleminen
on venäläistä, ja venäläistä on nii­nikään
Länsi-Europaa koskevan
varmuussopimuksen määrittelemi­nen
sotilasalliansöina Venäjää vas­taan.
, Venäläinen, on niinikääh
todellisuusvastainen kuvaus vasta­kaiusta,
minkä venäläis-englantilai-set
neuvottelut olisivat herättäneet
maailman työläisten keskuudessa.
On jo kömpelö - shakfcisiirto todeta
innostuksella yksinäisiä: hyväksymi­siä,
lainata niitä kumoamätfomina
todistuksina viitoitetusta tiestä, il­man
että mainittaisirn sanaakaan sii­tä,
että miljonat europal. organisoidut
ammattiyhdistysmiehet ovat. seu­ranneet
näitä eheyspyrkimyksiä e-päluulolla
ja , in|iplla Ja yaienneet
yain^ sik^f. ,§itä i./|^elivät,. välttää,
ettei englantilainen porvaristo käyt­täisi
heidän protestiaan hyväkseen
Scarborough oli kauhein isku Sak­san
ammattijärjestön nykyisille joh­tajille,
pahimmille taantumukselli­sille
koko ammatillisessa intematlo-nalissa.
Sen jälkeen kun Wels-
Grassmann ovat kuukausimääriä
selittäneet englantilais-venäläisen
eheyskomitean merkityksettömäksi
ja s koettaneet tukahuttaa sen ää­nen,
on ammattiyhdistyskongressi
hyväksynyt eheyskomitean kaikki
toimenpiteet Ja kehoittanut sitä e-delleenkin
Jatkamaan toimintaansa.
Kongressi selitti, että oli solmittu
veljellinen liitto englantilaisten ja
venäläisten ammattiyhdistysten vä­lillä
Ja ettei mikään mahti maail­massa
voinut sitä katkaista. Kon­gressi
totesi Dawessuunnitelman or-jasopimukseksi,
lupasi Saksan pro­letariaatille
täyden tukensa taiste­lussa
tätä orjuutta vastaan Ja ke-haltti
sitä niinikään taistelemaan
•varmuussopimusta vastaan, Joka on
sotasopimus neuvostovaltalilttoa
vastaan. - Englannin porvaristo ei
suinkaan huvin vuoksi kauhuissaan
huutanut "venäläisen politiikan
voittoa*^ hnrxtq, mihin muiden mai­den
ei vähemmän kauhistunut por­varisto
yhtyi.
Mutta kaikki kongressin Jälkeinen
metakka ei ole estänyt Englannin
ammattiyhdistysneuvostoa Searbo-roughin
kongressm päätöksen mu­kaan,
yleisvenäläisen ammattiyhdis-tysneuvoston
kanssa yhdessä, jatka­masta
taisteluaan kansainvälisen e-heyden
puolesta.
Ja nyt tule "Vorwärts" typerine
uhkauksiheen. Taantumuksellinen
ammatillinen byrokratia on jo kau­an
alkaa , ollut läheisissä suhteissa
aiherikalaisten ammattiyhdistysten
Johtajain kanssa • — ei missään
muussa tarkoituksessa kuin estää
Yhä lisääntyvän kannatuksen Johdosta mikä meidän ezn,>A
laisen reittimme osaksi on tullut on yhti^ lisännjt seuraavan i ^*
kavuoron Hallfazuta suoraan SkasdinaaviaaB. ™^
Porjehdokset Uolifazista, N . S.
S. S. H £ I ! L I G O L A V . Jonlnkuan S p.
A L E N N E T U T K O L M A N N E N L U O K AN
edestakaisten matkaln hinnat
Säästäkää $45.50 Ja ostakaa edestakainen piletti Torkmtn
Hankoon, Helsinkiin tai Maarianhaminaan $183.00.
Erinomaiset mukavuudet kolmannessa luokassa Hvttpi-
2 ja 4 hengelle. Varatkaa hyttipaikka palkaUiselta asiamiSi'
niiiv aikaisin kuin mahdollista. asiamieheltä'
CANADASSA MAKSETTUJA PILETTEJÄ matkustusta var ten Suomesta myydään kaikkialle Canadaan.
Lähempiä tietoja saadaksenne kääntykää paikallisen asiamie-hen
puoleen tai kirjoittakaa yhtiön Canadan Pääkonttoriin;
SCANDINAVIAN.AMERICÄN LINE
461 Main St. Winnipeg.Can. 31 Upper Water St., Halifax, Caa.
ERICH J. KORTE,
Port .Arthur, Ont, Caa.
J. V . KANNASTO
Box 69, Sudbury, Ont., Can.
englantilaista työväenluokkaa vas-j^^^^^^^^.^ ..^ ^ ^ ^ ^
TO o 11
"Mutta tällä viime dokumen't ill'a ' tiilisen Internaticnalen yhteehliit-ovat
venäläiset manööveranneet
englantilaiset anismattlyhdlstysedus-tajat
asenteeseen, jonka pitäisi teh­dä'
kansainväliselle ammatilliselle
liikkeelle mahdottomaksi vaieta
kauempaa. Nyt on aika, että muut
Amsterdamin intemationallssa or­ganisoidut
ammattiyhdistykset kai­kella
painolla lausuvat polkkeaven
kantansa, sillä on täysi syy olettaa,
etteivät Englannin ammaittiyhdis-tyseksekutiivin.
jäsenet enää yli­päänsä
ole tietoisia siitä, kuinka
kauas he ovat venäläisen ystävyy­tensä
takia poikenneet mannermaa-lalsista
ammattiveljistään."
Nämä myrkylliset ja uhkaavat
lausunnot pohjaavat raivoon, mikä
vallitsee sosialidemotoraattislssa joh-tajapiireissä,
niiden kun on' kat­keralla
pettymyksellä nähtävä,
kuinka kaikissa maissa muodoste­taan
proletaarista puolustusta maa­ilman
työväen- Ja talonpoikavaltion
hyväksi imperialistien sotaisia hyök­käyksiä
vastaan, laiisuu muudan
europalainen työväenlehti edelläole-van
lainauksen johdosta. Englan-tilais-
venäläinen eheyskomltea te­kee
tyhjäksi saksalaisten ^ Wels-
Grassmannien avuätustyön taantu­muksellisille
Luther-Shille-Strese-mannille.
Sosiali-imperialistiset joh­tajat
väittävät, ettei-n.k. vairmuus-sopimus
ole tähdätty Neuvosto-Ve­näjää
vastaan. Eheyskomltea es­tää,
ettei saksalaisia työläisiä hä­mätä
näillä valheilla; se viittaa
karkeaan todellisuuteen Ja hälysrt-tää
kaikkien maiden työläisiä yhä
uhkaavampaa sotavaaraa vastaan.
"Imperialistista sotavaaraa vastaan
— miuodostal^ kansainvälinen am­matillinen
eheys!"
Tämä julistus. Joka tulee vaikut­tamaan
kaikkien maiden työläisiin,
on saanut Wels-Grassmannih pal­jastamaan
kauan hajutomansa aiko­mukset
mitä vakuuttavimmalla ta­valla,
Uhkaus siitä, ettei ainoas­taan
Jarruteta kansainvälistä am­matillista
eheyttä vaan että jopa
hajotettaisiin ammatillinen interna-tionali
— siinä vastaus englanti­lais-
venäläisen eheyskomitean julis-
'tnkseen ja Scarboroughin ammat­tiyhdistyskongressille.
tämihen. Amcrikalalsten ammatti-yhdistysjohtajain,
Jotka tähän riien-nessä
ovat nimenomaan hyljänneet
kaikön luokkataistelun, pitäiäl A-merikan
ammattiyhdistysten liitty­misen
ehtona vaatia, suhteiden kat­kaisemista
"Moskovaan". Ja nyt
paljastaa '"Vorwärts" mielettömän
suunnitelmansa englantlTai-nien am-mattiyiidistysten
sulkemisesta Ams­terdamista,
Ja tämän :i3]oittamises-ta.
^ •
Yhtä varmasti kuin työiäisei; nal­kissa
maissa, amerikälafsetkin am-mattiyhdlstyslaiset
lulriunotettuna,
tulevat vetämään paksun viivan tä­män
Grassmann :a kumppanien,
suuruushullujen reformistien-^ suun­nitelman
yli, yhtä vakavasti on sak­salaisten
työläisten suoritettava o-sansa
taistelusta tällaista suunnitel­maa
vastaan. Olisihan lähtemätön
häpeä, ellei Griassn^annia ja Welsiä
estettäisi toteuttamasta turmioilisia
Jarrutus- ja hajoitussuunnitelmiaan.
Nyt jos kogkaain on käytettävä
kaikki voimat kansa'nvpIlsen amma­tillisen
eheyden tcteuttamiseksi.
Jatkaa lainaamamme .lehti.
Englannin pOryarist) on bolshevi-kivastaisen
sota-allianssin muodos­tamisen
' Johdossa. Eivätkö englan­tilaiset
ammattiyhdistysläiset p.^r-haiten
jrmmärtäisi sen tarkoituksia?
Eivätkö nämä ''Venäjän ulkopoli­tiikan
apurit" käydessään taistelua
uutta -imperialistista sotaretkeä vas­taan
toimi kansainvälisen proletari­aatin
etujen nimessä, proletariaa­tin,
joka on määrätty imperialistien
tykinruual^i. Ei ole mitään ^lois­tavampaa
todistusta neuvostovalta-liiton
ulkopolitiikasta Imin se, että
sosialidemokra.nltihcn äänenkannat­taja
. vakuuttaa, ettl se sopeufcu
kansalnväli:!en proletariaatin elin-etuihin,/.
Joiaen . turvaaminen .on
kansainvälisen amTnatillisen eheys-ajatuksen
ydiu. - Junri hykyiaesJRä
katkeran vakavassa tilanteiessa o-solttautuu,
et-l ne, jotka nfielivät
keinotekoisesti luoda vastakohtai­suuden
ensimäisen tynväenvaltion
Ja .kansainvälisen proletarlaatic e-tuhaxrastusten
välille, i>iv?t ole mi­tään
muuta kuin imperiaKstisen Ica-
Joulu Suomessa. Tuleepa oikein juhlatunnelma sitä ajatel­lessa.
Se että taaskin saa viettää - Joulun isan, äidin, sisarusten
ja ystävien kanssa kotona, herättää eloon vanhat ihanat muistot
Tuntuu kuin kävisi harras kutsumus — KOTIIN. Niin kotiin. —!
Ja Vanhojen siteiden solmiamiseksi 'el ole parmpaa aikaa kuin
J O U L U
Mitäpä kauemmin epäilisi kun Joulunviettoon vanhassa maassa
on niin nnrkava Ja helppo päästä.
.^dm raUutin jonlnlahja on pojan tai tyttären kotiin talo
X3S
m
.1'
Lähto' tapabtnu Halifaxista suoraan Gotapodnn laivalla
DROTTNMGHOm jouluko 5 päivänä
Matkan |oktaa henkilökohtaisesti PAUL GULIN, Ruotsin
Amerikan Linjan Montrealin konttorin johtaja. Joka seuraa koko
jouluhuvimatfcah Suonteen saakka. . i
Göteporiin saavuttua jatkavat Suomeen menijät matkaa vii­pymättä
pikajnnalla Tukholmaan, missä he nousevat Rjjojfip
Amerikan Linjani omaan ajanmukaiseen matkustajalaivaan BORu-
HOLMIIN, Joka yie held^ heti Suomeen.
EBllKÖINEN HALPA MATKA
Kolmannen luokan turistimatkalippu edesta-kaisinv
Halifaxista Suomeen ja Suomesta Ha-lifaxiin
maksaa yhteensä
CABIN LUOKAN LIPPU YHTÄÄNNEi PÄIN:
Drottmnffholm-laivalla $172.50 — Stockholm-Iaivalla $167.50
KOLMANNEN LUOKAN LIPPU YHTÄÄNNE:
Itäänpäin $110.50 ja Lanteen pain $122.00.
Erikoisiin toimenpiteisiin on ryhdytty että tämä joulumatka
tulisi todelliseksi huvimatkaksi. Saomalaista matkaseuraa, suo-naalaista
musiikkia, suomalaista ruokaa;' oikein jouluruokaakm —
oikea suomalainen joulutunnelma koko matkalla. _
HUOM.t Kaikki hankalnndet Saömeen' matkastaessa mahdolb.
. . .-.simman mukaan poistetut.
Joka haluaa lähteä aikaisemmin, hän voi päästä jo marras­kuussa
sillä „
S. S. STOCKHOLM lähtee Halifaixista marraskuun 19 päjrona.
Matkusta tänä vuonne ja valitse Ruotsin Amerikan Linjs.
Enempiä tietoja antaa, lipputllauksia ottaa vastaan sekä aut­taa
asioiden järjestämisessä lAnjan lähin asiamies tai:
SWEDISH jytlERIC^ ONE
518 St. Catherine Straet, West, Montreal, Que.
J: V . KANNASTO,
Box 69, Sudbury, Ont., Can.
ERICK J. KORTE.
188 Lome St. Port Arthur, Ont
otta parhaimmat ja monipnoliseramat virvotusjuomat Thuader Bar
alueelta saa kun tilaa Be-^Intemalional Bottling Work«il»*'
Phone 2003 North.
Inteimational Bottling Works
157 Machar Ave. Port Arthur, Ont
11
pitaalnt apureja, joidtsn kanssa työ- laajaa yhtä ainoata
Iäisten ön kaikissa maissa tehtävä »«?i^*«.^=+oan «n mitä voimalffa'
tili Ja Joiden vastarinta maailman-anibta
vastaan on.mlta
min keinoin murrettava