Vapaus, November 5, 1925

              TYöMISTEM- J A TAmNPOJKAIM EÄSm MäMmmMMÄt
Työväen vapautus tapahtuu
vain sen itsensä kautta!
C l
Vain järjestyneenä joukkona
voi työväenluokka voittaa!
No. 129 —1925 Federated PJressin jäien. Torstaina marrask. 5 ii;~Thar., Nov. Sth, 1^5 IX Viiosik.—¥0i m
Kuolema tapahtunut
vatsassa toimitetun
leikkauksen joh­dosta
OB lOB
Moskova. Kenraali 'Frunie,
Veaäjän sotamimsteri, koolt lauan-taiaa,
lokakuun 31 paiväak leiUkauk-cen
jalfceenj joka hane««*ä toimitet­tua
suolistossaan olleen paiseen tah-
., den. -.^ . •
Mahtavat hautajaiset tullaan p i -
tBRiään tiistaina, marrask. 3 pna,
joka o« ji^Hstettu yleiseksi surupai-väksi
koko Neuvostoliiton alueella.
Sunnuntaita vastaan yoUa «iirret-tiin
rausiis Työväentalolle (Mosko-
Taa yltoiystön entiseen palatsimai-seen
klubihuoneeseen), jossa myoa
Leninin ruumista oli pidetty - hiinen
kuolemansa jällceisinii, päivinä. Sa­maten
kuin Leninin kuoltua, annet
taan nytkin kansalle tilaisuus 60
tuonta ajalla'käydä tapaamassa tov.
Frunsea viimeisen kerran. Kommu­nistipuolueen
jäsenet ja sotilasko­mentajat
tulevat toimimaan kunnia-varjojna.
Lauantai-iltana ei Moskovassa ol-
. lut dunU^lcaan Vtea;ttep aukt . Kau'-
poissa hulmuavat suruliput j a ulko­maiden
lähetystöissä \on liput puoli­tangossa.
Kommunistipuolueen iiänenkannat.-
, tajassa on virallinen julistus, jossa
surkutellaan puolueen yhden, johto­henkilön
menettämistä, viitaten ken­raali
Frunseen vallankumouksellisen
punaisen s.rmeijan suurimpana jär­jestäjänä.
Huolimatta siitä seikasta* et^ä
kenraali'Frunse oli kuollessaan yasr
ta 4p^7uotias ja, nuorin punaisista
jobtkjista, : olivat^ hänenT e j a ^
heeasa Etaikkeii» hiiomattavampia nii­den
i<^ukossa, joita Venäjän vallan­kumous
f n esiinloihtinut. Vuodesjta
190S ailii^n,. on hän ottanut osaa
':. kaifddin 'vallankumousyrityksiin j&
komentanut punaisia joukkoja mil­tei
kaikilla vallankumouksellisilla
rintamilla.'"
Parhaiten muistavat puoluetoverin-ysa
hänen johdollaan käytyä onnistu­nutta
sotaa amiraali Koltshalda vas­taan
Siperiassa, jonka sodan tulok­sena
valkoinen amiraali^joUttiiomaih
sotilaidensa pistimien nokkaan vuo­den
1920 alkupuolella. Samaten ku­kisti
hän parooni-Wrai(geIia Krimin
niemellä. Noista teoistaan oA Fr&n-se
saanut korkeimmat, neuvostoval­lassa
annettavat kunniamerkit.
Neuvosto-Venäjälle jo kansainvä­liselle
proletariaatille kokonaisuudes­saan
saattaa tieto tov. Frunsea kuo­lemasta
syvää surua, sillä hänenlai­sensa
miehen paikka ei ole niin hel­posti
täytettävissä.
Painleven uusi hallitus
heikoiUa oksilla
Pariisi. ^— Vasta muodostettu
Painleven hallitus , voi mahdollisesti
kukistua syyrialaisten joukkoteuras­tuksen
j a Damaskosin hävityksen
tähden, ennenkun se on päässyt
edes siunattuun alkuun. Arvellaan-pa,
että samasta syystä tulee parla­menttikin
Jiajotettavaksi ja uudet
vaalit toimitettavaksi.
Hallituksen kutsusta saapunee
Syyrian ylikömfssioneq, kenraali
Sarreil viikon sisällä Pariisiin, an­tamaan
lähemmän selostuksen ta­pahtumista
Ranskan' määräysvallan
alaisena olevasta Syyriasta j a selos­tamaan
omaa suhdettaan niihin. Hä­nen
Pariisiin saapumisensa asetta­nee
pääministeri Painleven entis­tään
tukalampakn asemaan.
Useista eri syistä lisääntyy sel­laisten
ihmisten lukumäärä, jotka
vaativat Ranskan tykkänään luopu­maan
Syyrian määräämisoikeudes­taan.
Sosialistit toivovat sellaista
muka periaatteellisista syistä, vaik­ka
eivät halua sitä suoraan sanoa,
sillä Sarreil, joka on Syyrian asiat
johdattanut pirunkaulalle, ön mieli­piteiltään
radikaali, katoliikkien
vastustaja ja läheisissä/ suhteissa so­sialisteihin.
Painlevelle ovat sosia­listit
jo ahtaneet varotuksen, että
he tulevat vastustamaan varojen
myöntämistä Syyrian kapinallisten
kukistaqiiseen; ^ itse: asiassa varojen
myöntäjplsen - eh}<!äis^mirien tarkot-taa
samaa, kuin määräysvallasta
luopuminen.
munis
. Kun tavallinen ranskalainen sy­ventyy
Syyrian kysymykseen, ja
huomaaVettei millään muulla,:kei­nolla,
kuin jaitkuvälla taistelullaj
voida takasin saada 'niitä alueita,
jotka Sarreil on menettänyt, joutuu
hän tekemään itselleen kysymyksen:
olisiko moinen taistelu siihen tar­vittavan
rahan ja ihmiselämän 'uh­rauksien
arvoinen? Kiihkoisänmaal­liset
taasen vaativat, että Ranskan
on Icysin hampain pidettävä kiinni
kontrollivallastaan ja koetettava
voittaa takasin siveellisen vaikutus­valtansa.
Heidän käsityksensä mu-
(Jatkoa 5:neHä sivulla.)
Venäjän vallankumouksen kah­deksas
vuosipäivä tapaa neuvosto­tasavallat
paljoa voimakkaampina
ja paremmin toimeentulevina kuin
milloinkaan ennen.
Se vallankumous, joka vapautti
kapitalistiluokan otteesta kuudennen
osan maapallon pinta-alasta ja an­toi
kaivokset, myllyt, pajat, pankit
ja maan Neuvosto-Venäjän työläi­sille
ja talonpojille, on tänään hor-jumattomampi
kuin milloinkaan en­nen.
Venäjän vallankumous on yhä suu­rin
opetus maailman työläisille. Ve­näjän
vallankumous opettaa maail­man
työläisille läksyn vallasta.
MacDonaldin johtama Britannian
työväenhallitus on hävinnyt näyt­tämöltä.
'
Baldwin ja konservatiivit ovat jäl-leem
virassa.
" Mutta Venäjällä työläiset ja ta­lonpojat
tekivät puhdasta jälkeä
kaikista taantumuksen voimista.
Kommunistipuolueen johtama Ve­näjän
työväenluokka käsitti, ettei
pelkkä sosialistinen ohjelma riitä.
Sen puolesta täytyi taistella ja
oli välttämätöntä ta'ata saavutettu
«)itto työläisten ja talonpoikain l u ­jalla
ja päättävällä diktatuurilla
taantumuksen paluuta vastaan.
Kun työläisten valta lujitti Ve­näjän
vallankumouksen, osotti uusi
talouspolitiikka, mitä käytännölliset
askeleet sosialismia kohti merkitse­vät,
pitämällä:', maan perusteollisuu­det
työläisten fcbritrollm alaisina.
Ne tosiasiat^ että Neuvosto-Venä-'
jän raha on vakautettu, että. sen tu­lo-
ja menoarvio on tasattu,. että työ­läisten
ja talonpoikain väliset siteet
yhä lujittuvat, ja että kaikki tämä
O l i o l l u t mahdollista monivuotisesta
spdasta ja maahanhyökkäyksistä se-
Icä siitä saartopolitiikasta huolimat­ta,
jolla kajiitalistiset vallat ovat
ehkäisseet luotonsaantia ja kauppaa
muiden maiden'' kanssa, osottavat
Venäjän omin' yoinunsa rakentavan
sosialistista yhteisikuntaa. ^
Neuvosto^Venija, ainoana sosia­lististen
neuvostotasavaltojen liitto­na
maailmassa, on kansainvälisen
työväenliikkeen ^tuvarustus.
Neuvosto-Venäjän olemassaolo on
esteenä fascismin etenemisfille ja
kansainväjisoh _ imperialismin suun­nitelmille.
Punainen armeija on työväenluo­kan
armeija, j4 niin, kauani/kun
neuvostovalta ovi olemassa, mi ka­pitalisteille
mahdotonta tehdä Ve­näjästä
siirtomaa.
kapitalistit . i)elkäävät . sitä ^ esi­merkkiä,
jona (Neuvosto-Venäjä tä­nään
on imperialistisesta riistosta
vapautustaan vetsiville Idän sorre-"^
tuille kansoille. ..
'Sunrbritanniän ja Ranskan pa­rastaikaa
manpöverailevat Locarnon
"turvallisuussopimuksen" kanssa
Neuvosto-Venäjän piirittämpeksi ja
murskaamiseksi^ i ::
Imperialistien' toivo ^iitä, että
Venäjän vallaAkumous noin' vaan
omiin ' n i m i i n s ^ rkukistuisi _ tai että
venäläiset bolshevikit 'Imöisivät"
sen, on osottäOtunut turhaksi.
•Ne käsittvät;! ettei Venäjää, vas­taan
voida^ avoimesti j a yht^^kkises-ti
hyökätä! -r^^l-
Työläiset hub^asiyat .vaaran ja
nbu sisi^f•^^'^^^^^löaiän^i^^
Siksi he suunnittelevat huolella ja
varovaisuudella pa vetävät Saksan
rintamaansa, lahjomalla sitä parem­man
kohtelun lupauksilla.
Suuri neuvostoliittovastainen rin­tama
on täten saatu, muodostettua
ja siinä on suuri vaara koko kan­sainväliselle
työväenluokalle.
Työläisten täytyy rientää Neuvos­to-
Venäjän avuksi j a vastata impe­rialistien
Locariion rintamaliikkee-seen
amipattiyhdistysliikkeen kan­sainvälisen
yhtenäisyyden liikkeellä.
Se, että Venäjän vallankumous
käsitti, mitä työväenluokan valta
oli, miten sosialistisen yhteiskunnan
perustus oli laskettava ja miten työ­läisten
ja talonpoikain yliherruus oli
säilytettävä vastavallankumouksen
sisäisiä ja ulkopuolisia hyökkäyksiä
vastaan, oli voimakkaan, kahden­kymmenenviiden
vuoden kuluessa
rakennetun Ja luokkataistelun joh­toon
kouluuntuneen ja terästyneen,
Kommunistipuolueen olemassaolon
ansio. .
>Se työväenluokka, joUa ei ole täl­laista
johtavaa puoluetta^ leikkii on­nettomuuden
kanssa^ kuten jokai­nen
kokemus sitten vuoden 1914 orr
osottanut.
Canadassa täytyy suorittaa suun­naton
työnpaljoua työläisten vetä­miseksi
luokkatoiminnan tielle.
Canadan Kommunistipuolueen
mielestä ei Venäjän vallankumouk­sen/
kahdeksatta vuosijuhlaa voida
paremmin juhlia muuten, kuin ke­hottamalla
Canadan työläisten alka­maan
valmentautua vallankumouk­sellista
taistelua varten, liittymällä
Kommunistipuolueen riveihin tässä
maassa.
Työskdpnelkää Neuvosto-Venäjän
hyväksi! •
^ Tyook^nnelkSä Cenadan lyiiläistbn
ja maanviljelijäin IbBllituksen pys­tyttämiseksi,
rientämällä Kommunis­tipuolueeseen
punaisten rekryyttien
värvayskuuka.uden ajall^!
Canadan Kommunistipuolueen Toi­meenpaneva
Keskuskomitea. "
Neekerityöläisten konf
gressi tuominnut
Ä . F. of L:n vir-kaiHjat
. Chicago.-^— Tiistain istunnossaan
.^merikari neekerityöläisten kongres­si
käsitteli A; P . L : n j a eritoten sen
presidentin, William Greenin suh­tautumista
yleensä neekerityöläisten
järjestäytynuskysymykseen, neeke-reitten
yhteiskunnallista asemaa kos­kevia
kysymyksiä yleensä, sekä eri­koisemmin
dreenin tekemiä hyökkä­yksiä
ja parjauksia tätä neekerityö­läisten
fcokpusta vastaan.
Hyväksytyssä ^päätöslauselmassa
tuomittiin., mitä ankarimmin A. F.
Lm viricäilijain katalat7 valheet, joit­ten
kautta nämä taantumukselliset
tyoväenjohtajat ovat yrittäneet mus-.
tata tämän kongressin ja saataa se
epäluulon alaiseksi työläisten keskuu­dessa.
Osotetaan kuinka Grefen^ ja
kumppaninsa ovat käyttäneet hyök­käyksissään
aivan samoja parjauk­sia
j a valheita neekereitten kokous^
ta vastaan kuin kapitalistitkin käyt­tävät
yleensä työläisten yrityksiä
vastaaa. Ä. F . L m virkailijasto on
pyrkinyt leimaamaan ..taman todella,
ensimäjsen neekerityöläisten itsen­sä
järjestämän kokouksen "vaaralli­seksi",
"epäamerikalaiseksi^'» radi-
^^aaKseksi j a kominunistien kontrol-leeraamaksi.
Tällaiset hyökkäykset
f kaotetaan tyypiUisiksi avoimen työ­pajan
läntien aseiksi mitä tahansa
'aiUtanttista tai edes ixiemankaan
edSs^mielistä työväenliikettä vas­taan.
Lontoo. — Teheranista saapuneet
J;iedotukset kertovat, että Kajar hal-litsijasukuun
kuuluva nykyinen Per­sian
Shah on erotettu hallitsijatoi-mestaan.
Erotus tapahtui kaikkien
"kansanvallan" sääntöjen mukaan
parlamentissa, jossa erottamisasia
ratkaistiin 80 äänellä 5 vastaan.
Parlamentin toimenpide ei ole täällä
synnyttänyt mitään yllätystä, sillä
diplomaattisissa piireissä on jo pit»
kän aikaa tiedetty, että pääministeri
Riza Khan on pyrkinyt diktaattorik­si.
Persiasta tulleissa tiedoissa ker-rotaanlcin,
että hän olisi nimitetty
väliaikaisen hallituksen päämieheksi.
Tällä kertaa on vielä Vetämätön­tä
tulevatko tapahtumat johtamaan
vallansatuläan tasavaltaisen vaiko
mongrkistisen. hallitukseh.
Hallitsija Shah, jbka on vielä poi­kanen,
on jonkun aikaa asustanut
Pariisissa, koska häff on pitänyt Per­sian
pääkaupunkia liian vaarallisena
paikkana. .
Siitä saakka Ikuin brittiläinen
kenraali Ironside ylensi Rizan Per­sian
sotajoukkojen ylikomentajaksi,
on hän ollut maan ylin määrääjä,
lisäten henkilökohtaiseen kykeneväi-syyteen
jfmmärryksen, että hänellä
on takanaan' brittiläisten kannatus.
Muodollisesti brittiläiset eivät k y l ­läkään
ole sekaantuneet persialais­t
e n asioihin, ovatpahan ainoastaan
lausuneet, että he suovat Shah-hal-finnon
jatkumisen. Mutta itsestään
on selvää, etteivät he myös vastoja
Teheranin lujempaakaan hallitiis-muotoa,
eivät ainakaan silloin, k u n
atä kontrolloi brittilaismielinen
Riza.
Puolueiden . enemmistö-ääninfäärät
maa­kunnittain
•Toronto. — Torstaina toimitetuis­sa
parlamenttivaaleissa tulivat Onta­riossa
eri puolueiden edustajat va­lituksi
pyöreissä luvuissa sanottuna
seuraavanlaisella äänten enemmistöl­lä:
konservatiivit 212,195, liberaa­lit
11,109 Ja edistysmieliset 1,949;
Quebecissa: liberaalit 153,517,
konservatiivit 10,009 ja itsenäiset
4,528; y .
Nova Scotiassa: konservatiivit
34,247 ja liberaalit 1,096;
Prince Edward Islannissa: kon­servatiivit
329 ja liberaalit 2,098.
New Brunswickissa: konservatii­vit
30,225 ja liberaalit 2,098;
Albertassa: konservatiivit 7,900,
liberaalit 4,600 ja edistysmieliset
5,800; ,
British Columbiassa: konservatii­vit
14,502, liberaalit 1,910 ja edis­tysmieliset
^.ybdessä työväen kanssa
(yksi paikka) 1,920;
Saskatchewanissa: liberaalit 18,-
390 j a edistysmieliset 3,700;
Manitobassa: konservatiivit 8,800,
liberaalit 1,900, edistysniieliset 4,-
20Ö ja työväki 2,114. Manitoba on
ainoa maakunta, josta työväenedus-tajia
, valittiin, valituksi tullen
Woodswortb ja Heaps.
17 surmaantunut kaa-suräjähdyksessa
• Saksassa .
Berliini. — 17 kaivosmiestä sai
surmansa ja useita loukkaantui GSl-senkirchen
lähellä sijaitsevassa Hol­land
nimisessä ^hiilikaivannossa t a ­pahtuneessa
räjähdyksessä.
Siviilipalvelija lähetetty
kudto(hiioneeseen
Haiifax, N . S. — Maakunnan sih-teerinvirastossa
; aikaisemnrin tyos-kejinellyt
K r j n r i H , F. Stbny, j y y -
tettyiä 6,000 dollarin varastamises­ta
Nova Scotian maakunnan rahas­tosta,
tuomittiin kauntin oikeudessa
kolmeksi vuodeksi Dorchesterin ktt-ritushuoneeseen.
Washington. — Työsihteefi Davis
on antanut lopullisen päätöksen
John C. Schadelin karkotusjutussa.
Päätös määrää Schadelin karkotet­tavaksi
Yhdysvalloista.
Schi^del on karkotettu kerran en­nen,
nimittäin V . 1920, jolloin hänet
karkotettiin Saksaan, Hamburgin
kaupunkiin. Syy karkotukseen oli,
että Schadel kuului jäsienenä Kom­munistipuolueeseen.
Hänet vangit­tiin
jä karkotettiin villin sotahyste­rian
vallitessa, Palmerln kuuluisien
jahtien aikana. Mitään muuta syy­tä,
kuin Kommunistipuolueeseen
kuuluminen, ei karkotukseen ollut.
Schadelin perhe joutui kamalan
tradegian näyttämöksi. Hänejn vai­monsa
tuli mielisairaaksi ja yksi
lapsistaan kuoli. Nämä johtuivat
suoranaisesti siitä, että perhe joutui
mitä suurimpaan puutteeseen.
Schadel sai näistä asioista ^tier!on
Saksaan. Vastuunalaisena miehenä
hän ei tietenkään voihut tätä aeiiliin-tilaa
sietää, vaan päätti tulla takai­sin
Yhdysvaltoihin lakeja uhmaten.
Hän saapuikin 'tänne, jolloin hänet
vangittiin. Täkäläiset avustusjärjes­töt
ottivat ankaran kamppailun
Schadelin piysyttämiseksi tässä maas­sa,
perheensä turvana. Siirtolaisvi-ranomaiset
jo jättivät kaikki syytök­sensä
Schadelia vastaan, mutta nyt
on työsihtceri antanut lopullisen
päätöksensä, joka merkitsee, että so­ta-
ajan hysteriassa tehdyt karkotuk­set
pidetään laillisina j a että Sdia-idelin
perhe heitetään taas samaan
onnettomuuteen, kuin se oli atiuA-semminkin.
Juttua on varsinkin radik^alisis^
piireissä seurattu suoreUaykiintoi­suudella.
Jutun näin ratkeaminen
tuottaa laajoihin piireihin ^ n t t u -
mnsta j a hämmästystä.
Yhdysvaltain hallitus-herrain
rötöksiä /
paljastuu
New York. — Eversti Thoiqas W.
Miller, entinen ulkomaalaisten omai­suuksien
ylivaljoja liittohallitukses­sa
ja kolme saksalaista j a sveitsi­läistä
yhtiötä on asetettu liittohalli­tuksen
suurjuryn toimesta syyttee­seen
tarkoituksellisesta petoksesta
Yhdysvaltain hallitusta vastaan.
Milleriä syytetään siitä, että hän
ön ulkomaalaisten omaisuuksien val­vojana
vapauttanut $7,000,000 ar­vosta
takavarikoituja^ vihollismaiden
omaisuuksia siten, että on antanut
oikeuden American Metal Co:lIe
myydä 49 prosenttia osakkeitaan
sveitäiläisille omistajille.
Suur jyry syyttää, että Miller, con-necticutilainen
kansallisen republi-kaanikomitean
jäsen John T. King
j a liittohallituksen yleinen syyttäjä
Daugherty ovat osakkeiden siirtor
oikeudesta saaneet hyvitystä $391,-
000. king on väittänjrt, että hä­nellä
ei ole jutun kanssa mitään te­kemistä.
Syyttäjät kieltävät toistaiseksi an­tamasta
tietoja, joutuuko muitakin
ulkomaalaisten huolt</vira8tos3a työs^
kennelleitä syytteeseen.
Sajänut setä-Snmulilta
^ ^Isällistä" suojelusta
New York. — Italian velkakomis-sioni,
pl(ämiehenään rahastoministe-r
l , kreivi Volpi, saapui sunnuntai­aamulla
aikuisin kaupunkiin, ja en­nenkun
newyorkilaiset ehtivät aamu-lehdistä
lukemaan komissionin saar
pumisesta, oli komissioni jo* mat­kalla
Washingtoniin. Washingtoni8-
sa tulee komissioni esittämään väi­töksen,
ettei Italia jutpri tällä ker­taa
kykene suorittamaan Yhdysval-loille
velkaansa, joka nousee yh­teensä
kabteenbiljoonaan dollariin.
Ani harvoin on yksikään huomat­tavampi
europalainen lähetystö saa­punut
tänite niin huomaamattomasr.
ti, ja niin täydellisen vartijaton tur­vaamana,
kuin Italian lähetystö täi
lä kertaa. Lähetystö pelkää fascis-tivastaisia
mielenosotuksla ja yhtä
paljo myös sanomalehtiraporttorien
kysymyksiä.
Jo aikaisin aamulla kokoontui
2,000 nouseva väkijoukko Läntisen
57 kadun laiturille -ja kärsivällisesti
odotti höyrylaiva Duillion laituriin
saapumista. \ Kello 9.80 saapui tois
tasataa^ poliisia j a ' etsivää, jotKa
ajoivat väkijoukon 55 kadulle. Vä­kijoukon
keskuudessa oli hyvä jär­jestys,
eikä heitä voida sanoa fosr
cistiyastäisikBi muusta, paitsi polii­sit
väittävät heidän sitä olleen.
Vaikka yksikään yäki|oukossa olleis­ta
el Jsaahut edesviiaukselta nähdä
kreivi Vdtpia tai hänen seuralaisi
aan, odottivat useat tuntikausia vie
lä senjälkeen, kun Duillio oli saapu­nut
laituriin.
Mutta velkakomissioni ei v tullut­kaan
rantaan saakka Duilliolla. Ko­missioni
jäi •siitä ppis karanteeni­asemalla,
josta sen" töi valtion V lai­vasto
toimistoon eräs Manhattaj) n i ­minen
vene. Laivaisitotoimisto bU
niin hyvin vartioitu, että se näytti
enemmän aseistetulta leiriltä, kuin
miltään muulta.
Nyt Olivat laivastotoimlston ym­pärillä
olevat ulommat portitkin sul­jettuna,
jotka ovat olleet avonaise­na
suursodan loppumisesjta saakka^
Rannikkovartioston sotilaat eivät
laskeneet ketään "ulkopuolisia" tar­peettoman
lähelle •laivästotoimistoa.
'Fascistidiktataurin toimitsijoita
näyttää setä-Samuli suojelevan kuin
kultaa kämmenellä, vaikka proleta­riaatin
diktatuurin kannattajaa, Sa
purji Saklatvalaa, ei laskenut edeis
maihin. Kuka vielä sanoo, ettei ole
roa diktatuurfllfl( jai diktatuurilla.
Kuulustelu lykätty sii­hen
saakka, kun saa­daan
^^arempia
todistuksia?
UudeUeen järjeatämi-nen
menestyy Yh­dysvalloissa
Chicago. Springfield, Ill.,~~^on
saatu tähän mennessä kokonaan jär­jestelyksi
työmäasoluperusteelle.
Piiri No. 8 on nyt soluja seuraavas­t
i : Chicagossa 14 työmaa- j a katu-solua,
siihen kuuluen' Pullman so­lukin,
/West Frankfort kolme/työ-maasolua,
tullen loppukin' pian jär­jestettyä,
I)owell, IIL, kokonaan jär­jestetty,
South Bend kokonaan jär­jestetty,
25eigler; HI./ kokonaan,
CSary, Ind., kokonaan.
Eokonaisipi^rä työmaasoluissa
lasketaan tähän mennessä ole^n^
300 j a katosolnissa 30. Järjestely
on edelleen käynnissä.
Toht. Natisen valittu
yliopiston rehtoriksi
Skotlannissa
St. Andr<;ws, Skotlanti. — Toht.
Tridtjof Nansen, maantieteellisten
tutkimusretkien tekijä ja humani-täärisuudestaan
kuuluisa norjalainen
on valittu St. Andrew6in yliopiston
rehtoriksi. Häh sai 216 ääntä ja
novellien kirjottaja John GaIsworthy
160.
St, Andrew8 on vanhimpia Skot­lannin
yliopistoista, perustettu 1411,
j a rehtorin toimi siinä on korkeim­pia
kunniapaikkoja, mitä Britannian
akateemisessa maailmassa, on saa­tavana.
16 muukalaista määrät­ty
karkotettavaksi
Panamalta/
Panama, kanava-alue. —- i^sket-täin
tapahtuneen vnokralakon aika­na
sattuneiden mellakkain syiden
tutkimisen seurauksena on määrät^
ty karkotettavaksi 16 muukalaista.
Kymmenen panamalaista on myös
mellakkain tähden vangittu.
Sodan vastustajien
tuomiot
Pariisi. — Ranskan kommunistien
älottama propaganda Marokon so^
taa vastaan on yllyttänyt Ranskan
hallituksen ryhtymään kostotoimen-piteisiin.
Tähän mennessä' on 113
kommunistipuolueen jäsentä tuomit­tu
68 vuodeksi vankeuteen j a mak­samaan
saltkoja 33,400 frangia.
Lisaa tuomioita on odotettavissa;
Ateena. — Ateenan sotaoikeuden,
kuulusteltavana olleen Kreikan
Kommunistipuolueen 32 jäsenen
kuulustelu on osottautunut suora­naiseksi
työväenliikkeen' j a eritoten
kanssa olivat päättäneet , ryhtyä
kausyritykseksi. Heitä syytetään
siitä, että he ovat avustaneet kah­den
balkanilaisen maakunnan, Traa-kian
ja Makedonian itseniiisyyslii-kettä,
jotka maakunnat Kreikan ny­kyinen
militaristinen Pangalosin hal­litus
öskettäin anasti Kreikalle.
Toivottamassa yrityksessään iiaa-da
kommunistit tuomituiksi, esitet­tiin
syyttäjäin taholta IcolBie päivää
kestäneen kuulustelun viimeisenä -
päivänä*-* asiakirja,' jonka Kommu­nistinen
kansainvälinen olisi muka
lähettänyt Kreikan Kommunistipuo­lueelle
1922, koettaen saada se ot-keudcri
pöytäkirjoihin todistukseksi
kommunisteja vastaan. Mutta kun
asiakirja ei sisältänyt alkuperäisiin
syytöksiin, vastustivat puolustuslaki-miehet
sen liittämistä jkuulusicln-pöytäkirjaan.
Sotaoikeuden tuomari
myönsi kommunistien puolustajain
väitteen oikeaksi, siirtäen kuuluste­llun
jatkamisen niin kauaksi tulevai­suuteen,
että syyttäjät ehtivät hank­kimaan
"parempia todistuksia"» ja
alistamaan oikeuden käsiteltäväksi
etukäteen kaikki todistuskappaleina
käytettävät asiakirjat.
Tässä yhteydessä <jttv.;niltol tar­peetonta
htiomauttaa, että niillä
"asiakirjoilla", joita syyttäjäin ta-iholta
'4»näa^ ole. ,
maan samanlainen alkuperä, kuin
Englannin Kommunistipuoluetta
vaötaän käytetyllä,., kuuliil/ja|la " S i -
novjov"-kirjee]Iii; Ainoastaan' sen
suuntaisilla toimenpiteillä voi valtio '
saadflt masinoiduksi juiuii/ 'Kreikan
Kommunistipuoluetta vastaan, ia
asettaa kapulan >(Uden toverien suu­hun,
jotka uskaltavat kreikkalaisille
työläisille paljastaa lieidäYi hallitsi­jansa
ja heidän edustamansa jär­jestelmän
; kaikessa . alastomuudes­saan..';'
.•' • \.
Kommunisteja . syytetään siitä,
"että viime vuoden lopulla oli Atee­nassa
pidetty salainen konferenssi,
jossa enemmistö syytetyistä yhdessä /
Kommunistisen kansainvälisen ja
Balkanin Federatsionini! edustajain
kanssa' olivat päättäneet ryhtyä
laajakantoisiin toimenpiteisiin, hank-kiaksc;
en 'Bulgarian, Kreikan i& Ser­bian
hallussa olevalle • -Makedonialle ,
itsehallinto-oikeuden..' > Konferenssis- ^
sa valittiin toimeenpaneva ckomitea,
jonka tehtävänä oli- ajaa Kreikassa •
itsenäisyysasiaa, johon useat syyte­tyistä
ovatkin ottaneet osaa. Kt}-
riiitea on julkaissut useita kirjotuk-sia
Kreikan Kommujnistipuolueen
päivälehdessä, Rizospastö;8, j a kuu­kausi
julkaisussa • CpmiAunist Riview.
komitea on julkaissut monta lento­lehtistä,
kustantanut tuhansia, kreik­kalaisten
sotain veteraaneille, maa- ,
j a meri-sotilaille, työläisj^.ukoille ja
talonpojille ösotettuja .julistuksia,
joissa painostetaan Makedonian i t ­senäisyyden
ja proletariaatin voittoi­san
taistelun välttäniättdjtnyyttä. Ko- ,
miteaan kuuluvat syytetyt, yhdessä
komiteaan kuulumattomain syytetty­jen
kainssa ovat parhaansa mulcaan
koettaneet toteuttaa salaisen kon­ferenssin
päätöfrsiäi luentotilaisuuk­sien,
joukkokokouksien jf, va. keino­jen
avulla." ( ' . ,
^Ennenkun todistajain kuulusteluuif'
ryhdyttiin, pyysi puolustuslakimie?
jutun lykkäämistä, väittäen, että
sotilasdiktat^iurin päämies, päämi- .
nisteri Pangalos oli a n ^ u t amne&!
tlan kaikille vastaajille. Armeijan
esikunnan arkistossa, .sanoi pnolus- •
tuslakimies olevan adakitjan, joka^'
toteaa hänen väitteens^ seka vaati
sen oikeudelle esitetjtäväksL
Syyttäjälakimies selitti^ ettei sel=
laisen asiakirjan olemassa olosta ole
minkäänlaista "viräUista tietoa".
"Kuulusteluihin ei. sellainen kuiten-
^ a n tule mitenkään valkattamaan?;
sanoi hän.. • - . '
Kuulustelut loppuivat siihen, Ikun <
syyttäjäin taholta ..esitettun sellai­sia
'*todi8tuksiaV, jo|ka ehrät sisäl­tyneet
allotperäiaeet^ syytökseen*^
••'•-'•.^••c.jf _