Vapaus, June 12, 1952

              15
"m.
su: I i
1 i
ä A l i
'i '•11 iii; lifi
#11»
j
i J 1(3
Sivu 2 Toristaitia, kesäkuun 12 p.
•<w' gppCTiKI' tf^^i*? iffKflH ITT the Post
•B(3!ls31ä2iliiS Oommr-litd, ftt 100-102
Ste Stk Wv fiodbiiiy, Qzit, Canada.
Telephones: sa8lDe88';OU&0 4-42M.
Edltarfal Office 4-4285. Manaeer
ES. Sak£l. Editor W. Eidtiod. Mailiss
AddreM;B<» 69, Sudbuty. /Qntatto.
iUlvertlsiiiff rates tipon appIicatUm.
.Translatioo.free.cf chaige. >
. «XILAUSBmNAT:
Canadassa; l vk. 7i)0 6 Kk. 3.79
miayS7ahoi£s&: i tk. ebo 6 Hk. 4S0
Booautaask: l vk. 8.60 6 Ick., 4.75
Korean välirauhismeuvottelt^^
Kaikki merkit viittaavat siihen, että Korean välirajihaneuvotte-lut
ovat ajautuneet vaaralliseen umpikujaan^ mikä: aiheuttaa huolestu-aeisuutta
kautta maailman. ^Tässa tilanteessa, missä onnettomuus oii
vielä l^tettäii^ rehellinen, vas-fneafftfttp^^
osoittautuneet aivan hedelmättömiksi?
Slissä on vika? Meille sanotaan, että amerikkalaiset kenraalit
ja kiinalaisista sotavangeis-
4iaaiV'että]ie:%ivät millään hinnalla suostu toimimaan kansainvälisten
kieltäytyvät jjrrkästi suostumatta
t.BiiIten;iettä kaikki sotavangit vaihdetaan kummaltakin puolen. Ame-f-
iikkalaisct k M mitenkään suostua
M ipakkotoinienpiteisihi niitä sotavankeja kohtaan, Jotka/ eivät vapaa­ehtoisesti
halua palata kotikonnuilleen. Tämä siitäkin huolimatta,
V £ ^ ^
V tlkkalalsten hallussa ö perheet ja omaiset asu­ivat
Stela-Koreabai^ vankien vaihdon jälkeen vapaasti pa-
Jafa, kotikonnuilleen.
kalk(»ta tas'tä sotavankeihin kohdistuvasta suuresta ''ihmisrak-tiis-olevia
76:nnen kasarmialueen
sofcavai^^
f r n i i l I e , > j o t k a saivat amerikkalai-
^prikaatikenraali Doddm lupaamaan, ettei sotavankeja kohdella
väkivaltaisesti, ja että pakollinen «'seulominen" lopetetaan. Tä-
. seUäisen^ näiden kenraalien "ihmbrakkauden" pel-
'tttiikkecksi, jonka avulla yritetään pitkittää ja venyttää ase-
(Että asiaa, harkitaan tähän tapaan muissakin piireissä, se ilme­nee
DSioiäs'ta'£^rVovaItäisist4 lausunnoista ja cdesottamisista. Otta-
^'^^ että Britannian toryhallituksen puo-iitatumMstXti
Alexander, jonka piti myöhemmin vierailla ken-raalLClarkin
luona Tokiossa, joudutti kehittyneen kriisin vuoksi mat­kaansa
ja än^ioi sanomalehtimiesten ymmärtää, että hänen hallituk­sensa
on huolissaan-Korean välirauhaneuvottelujen suhteen. Diplo­maattista
saij'äWkkiä harrastaen; looMi Alexander sanoi, että väli-ratihaunemotteluissavoitaisiinpäästä
johonkin, jos neuV
olbi kÄköÄakn amerikkalaisten kenraalien käsissä. **Minä olen val-pyytää'V'sänöi''
ehur^^
; <iute^ hallituksensa kannan, että amerikkalaiset
>iftiiraail|t ovkt sj^aita neuvottelujen epäonnistumiseen^^' - - -i
jLoordl^^i^ matkan jouduttaminen johtui
'taias >1siitä, että 'Britannian 'kansanjoukkojen keskuudessa tulee yhä
k t m h t ^ r a i t o r a k s i K o r e a n sota pitää lopettaa. Vielä ;
vuosi vitien oli asia siten, että Britanniassa ei puhuttu Koreansodan
lopettamisenxtarpeellisuudesta muiden kuin kommunistien ja muiden
vakaumuksellisten rauhanmiesten (mukaanlukien bevanilaisten) kes­kuudessa,
mutta nyt tämä rauhanvaatimus on tullut jo niin yleiseksi,
että I^abour-puolueen oikeistojohtajatkin ovat sen omaksuneet ohjel-makseen.
Eäunerkkihä tästä mainittakooh Nevir York Timesin kir-jeenvaihtaj^
n iRaymond^Daniellin Lontgon kirje kesäkuun 9. päiväl- ,
^ 4^ uudessa objelma-
;kiijasessa vaaditaan Kiinan Kansantasaval^ hyväksymistä YK: n
jäsenyyteen, Saksan kanssa tehtäväksi suunnitellun erillisrauhanvält-
; tämistä ja välirauhan allekirjoittamista Koreassa. Viimeksimainitus­ta
-seikasta mn^Däniell ^kirjoitti: *!Winston Churchillin ja Anthony
(ESralh ' i ^ kysymyksiä Korean välirauhaneu-votteluista,
sotavankien käsittelystä ja poliittisesta kehityksestä Ete-lä-<
Kore^sk. '(Läbour-puoIueen jäsenet ovat liian malttamattomia
• oäottaakseen Kaukoltaan lähteneen puolustusministeri Alexanderin
•faporttia.^' lEi siis ole;ihme vaikka loordi Alexander kiirehtikin To­kion
toiviomatkaansai
Vielä eräs esimerkki. Korealaiset ja kiinalaiset ovat kenraali
Clarkille lähettämässään kirjeessä syyttäneet, että amerikkalaiset
kenraalit yrittävät Neuvottelupöydän ääressä voittaa sen, mitä he
eivät pysty taistelurintamilla voittamaan, t.s.> että amerikkalaiset
-neuvottelijat esittävät, mahdottomia vaatimuksia siinä mielessä, ettei­vät
väliräuhaneuvottelut johtaisi suotuisiin tuloksiin.
^ Tätä sellaisenaan voitaisiin ehkä pitää "toista osapuolta" suo­sivana
puolueellisena syytöksenä, ellei sille olisi saatu vahvistusta
itse kenraali EisenhoweriIta, joka Abilenessa pitämänsä "suuren oh-jeltiiapuheensa"
yhteydessä sanoi'Korean tilanteesta seuraavaa:
"Minun käsittääkseni . . . on mahdoton suorittaa ratkaisevaa
hyökkäystä . . . 'Minä uskon, että meidän täytyy seisoa lujana ja
ottaa kaikki mahdolliset askeleet menetystemme vähentämiseksi ja
^isoa siellä jä yrittää saada säädyllinen aselepo . . . Minä en usko,,
että nykyisessä olosuhteessa on mitään selvää vastausta siihen, mi­ten
Korean sota saadaan menestykselliseen loppuun" (tietysti amerik-kalai£(
ine "ineiiiestykBelliseen loppuun").
Toi^qnton Globe and Mail-lehti veti ylläolevasta ainoan mahdol­lisen
johtopäätöksen; ja kir joitti valittaen toimituspalstallaan: "Mitä
sellainen (-Eisenhowerin) lausunto tarkoittaa, on se, että me emme
voi pelastaa mitään muuta kuin kunniamme — emmekä edes kun-niaanune,
ellei Korean toistumista estetä muualla . .
•Tniäolevien perus näyttää siis siltä, että amerikkalaiset
' ' kjenraalit> yrittäessään ehkäistä aseleponeuvottelujen onnistumisen,
"yrittävät voittaa -neuvottelupöydän ääressä sellaista, mitä he eivät
Voi taistdutantereilla voittaa", kuten korealaiset ja kiinalaiset syyttä­vät.
^^^^^^^ ; tosiseikat — kajoamatta lainkaan Etelä-Korean
ihallituksen mädännäisyyden paljastumiseen j . n. e. — vaativat kaik­kia
ky^^tarkoittavia ihmisiä korottamaan äänensä välirauhaneuvot-idujen
jarruttamista vastaan ja Korean rauhan puolesta. Kesäkuun
125 pnä tulee kuluneeksi kaksi vuotta siitä jolloin Korean sota provo-coitiin
SyngmanfRheen mädän ja diktaattorisen hallituksen valta-aseman
säilyttämisen hyväksi. Miljoonia korealaisia on tässä sodas­sa
kuollut, miljoonien kodit ja omaisuudet hävitetty ja maan talous­elämä
saatettu täydelliseen kaaokseen. Jos koskaan, niin nyt tulisi
kaikkien maiden rauhanpuolustajain, jotka toivovat pelkkää hyvää
xiiin Yhdysvaltain kuin Koreankin kansalle, vaatia mahdollisenunan'
kuuluvasti, - että atnerikkalaisten kenraalien täytyy suostua Korean
^yällrauhan allekirjoittamiseen, t . • . •
QUEBECIN iHlOiTVMATOmSTDS
MyayB^a: Mistä ^Quebecin m a a k u n -
niassa ^ t y n y t henkilö voi saa6a
^ntsimätodistuksensa? Paljonko se
maksaa? — R o u y n , QUe.
; V a s f a i u : isen voi tilalta osoitteella:
O f f i d a l - i s s u l n g ; coples of Registration
Certlficates. of Birthä;,-Marrfages a nd
O e a t l u , Farliament JBuilding, Que­bec,
Que. . I S u s t a k l n : todistuksesta on
maksettava yksi doUar. <
muut sanovat
S I B J . %ILLIABI K A S B ^ AN menicää k o t i i m i e . «Ylidysvaltain t y ö - ] Jä reittaukset t y ^ M ^ keskuudessa.
K u n a m e r i k k a l a i n e n L l o y d K l e n e rt
e s i i n t y i U n i t e d T e x t i l e . V o r k e r s u n i on
neuvottelukomiteassa -Montrealissa,
sanoi M n k o m i t e a n Jäsenille, että h e i ­dän
'täytyy "eteläistya". 'Miöl hän
tällä t a r k o i t t i o l i se. että C a n a d an
täcstiiliteollisuudessa t u l i s i Ottaa käy-;BIIPPU3IATTOMUUI>EN
täntöön se kauhea t y d n k i i h d y t y s m e - ' P U O L E S TA
netelmä. Joka o n voimassa U 8 A : n e-telävaltioiden
tekstiilitehtaissa. Hän
l ä i ^ t tulevat a i k a n a a n Ja oqsialla t a ­v
a l l a a n tekonaan tUin heidän kaas;:.
saan n i i n k u i n k u u l u u k i n . Canadan
työlfaiset eivät • ole heitä kutsuneet
länne. lEe-jeivät i i a l u a h e i t a eivätkä
myöskään tanutse -heitä;
K U K A A U i T A A KETÄ?
Seitsemännen laifvaiton päällikkö,
v a r a - a m i r a a l i Joseph J ; - C l a r k sanoi
tänään, että Y h d y s v a l t a i n seitscnaäs
laivasto Ja Kaukoidän ftalstelulento-koneet
f>uo!tu-taivat Formosan saarta
mitä t a h a n s i kcoomunistlcn pommi­tusta
vastaan .
G l a r i t , Joka käytti nelipäiväisestä
vierailustaan täällä kaksi'päivää K U -
nan k a n s a l l i s m i e l i s t e n sotaharjoitus-;
ten seuraamiseen, sanoi matkansa
olleen " h y v i n rohkaisevan".
Hän, s a n o i : " O l e n . saanut erittäin
hyvän «vaikutuksen.: Vapaan K i i n an
( t a r k o i t t a a K i i n a n kansan hylkää­män
d i k t a a t t o r i n O h i a n g K a i - s h e k in
p a l k k a s o t u r e i t a— Vapaus) asevoimat
ovat. arvaamattoman suureksi avnk-
->i Jos seitsemäs laivasto aniUoin t a ­hansa
kutsutaan puolustamaan tata
saarta i n v a t i o t a vastaan" . . . N ew
-yonk Timesin, uutlstleto Tali>eista,
kesäkuun 8 p. 1692.
"HYÖDYTÖNTÄ SOTAA MIKÄ
PITÄISI LOPETTAA HETI
. . . K o l m e n v i i k o n k u l u t t u a o n K o ­rean
sodan toinen vuosipäivä. K a k ­si
-vuotta kestäneen taistelun aikana
^Etelä-Korea o n madallettu r a u n i o i k ­si.
iSen k a n s a ei yleisesti puhuen
Välitä paljoa kansainvälisestä p o l i -
tl;;xasta eikä eitä läiheisemmin t u n -
no'.£aan. EleläkorealalsUla on vain
epämääräinen käsitys s i l t a miksi h e i ­dän
maansa on taistelutantereena.
M u t t a he tietöiväi';. että, iheldan s a ­tonsa
tuhotaan, etta heidän r a k e n ­nuksensa^
J a s i l t a n s a o n ihävitetty. Ja
että koko H e i d i n maansa, nräa ei
ole' koskaan ollut rikas, on > p a l j o n
huonommassa asemassa kuin s i l l o in
j o l l o i n vapaut/tadat saapuivat .. . O l i s i
Ihme, eilelvät ;he svdamensä po(h-
Jasta toivoisi, ettei Y K o l i s i l a i n k a an
sekaantunutV beldän\ p i e n e n vmaänsa
a s i o i h i n . . . — Globe and M a i l , k e -
säk. 7 pnä.
siis k e h o i t t i C a n a d a n työläisiä hyväk­symään
työkuorman lisäämisen Ja
työnkiihdytyksen, Jotta\yht:öt v o i s i v at
k o r j a t a entistä suurempia voittoja.
' K u n canadalaiset nniojobtajat k i e l -
täytyivät '.'etelälstyttämästä" C a n a ­d
a n tekstiiUtyölälsiä. e r o t e t t i i n h e i ­dät
kylmästi.
oKoska B a r o n {puolestaan o l i valmis,
"eteläisyyttämään" C a n a d a n tekfitiiU-työläiset^
a s e t e t t i in tämä XR5A:n v ä l i ­kappale
u n i o n Johtoon kyssrmättä t y ö -
Iäisiltä Josko he haluavat häntä t a i
ei.
' M u t t a mitä voidaan sanoa <Provos-'
t i n kaltaisesta aniehestä (Quehecin
u n l o n nimellinen päämies ^ a ' y k s i
Quesbecln Federation; of Lahorin
j o h t a j i s t a ) Ja JBengoughista, Joka ei
v a i n s a l l i mutta a k t i i v i s e s t i o s a l l i s t uu
C a n a d a n tekstiilityölaisten ^etelais-tamiskampanjaan"?
(Poika tekee k u t e n isäkin. S u i u b l s -
nes myy C a n a d a a W a i l StreetUIe Ja
pienet a u t t a j a t tekevät samaa uslois-1
sa. O n Jo k o r k e a a i k a tämän maan
työläisten poistaa tällaiset miehet y -
lelsönpalveluksesta Ja sanoa B a r o n i l ­le,
B a n k s i l l e J a toisille Y h d y s v a l l o i s ­t
a Importeeratullle tuotteille,.; etta
' Mitä i t a m a n maan työläiset, t a r v i t ­sevat
o n se,-että'he saavat o l l a Isan-
^tiäaiomassa talossaan. ^ V a s t a k k a i s t a
sUle on: r-cteläistäminen". Jota K l e n e r t
kumppaneineen ^ v^^ynttää sovelluttaa
tekstiilityöläisiln.* Siksi o n k i n tais­t
e lu a*noa. k e i n o , minkä a v u l l a C a n a ­dan
työläiset v o i v a t t u r v a t a C a n a d an
u n i o l i l k k e e n Joutumasta rllppuvalsek-,
si. 'WaU Streetlstäi' Toisinsanoen, talsr
t e l u riippumattoman: yhtenäisen u n i o ­l
i l k k e e n puolesta, joka perustuu C a ­n
a d a n työväenluokan tarpeisiin ja
p y r k l m j t o l i n , on ei^oittamaton osa
t a i s t e l u s t a Canadan itsenäisyyden
puolesta.
• Tämä tehtävä ei siedä viivyttelyä.
Siitä o n h y v i n k i r k k a a n a osoituksena
se selkään iskemistoimenpide. Joka on
nyt ' k o h d i s t e t t u t e k s t l i l l l a k k o l a l s i i n,
samoin k u i n se h a j o l t u s t o l m i n t a Jota
B a r o n , R o b i s o n y j n . ovat tehneet
C C L : n tekstilliuniossa.: Y k s i n p a j o t ­kut
k a p l t a l : s t l l e h d e t km ovat katso
neet vaikeaksi niellä s e l l a i s t a petostoi-menpidett
», Jonka ne myöntävät v e r -
t o j a a n -vailla u>levaksi t e k s t i i l i t e o l l i ­suuden
historiassa. M u t t a t i e t e n k in
se hyödyttää t e k s t i i l i t e o l l i s u u d en työn
a n t a j i a ! (He'ovat sen t a k a n a j a h y -
rallevat Ilosta. Mikään el. isovellu
h e i l l e sen p a r e m m i n k u i n hajanaisuus
Eb im i.iuurt:;ikulkeml6ta he:dän t i e ­tään,
J c ^ k a h e tämän i U S A : s t a i n s p i ­r
o i d u n . m e n e t t e l y n kautta toivovat
saavansa a i k a a n ' k u r j a n sopimuksen,
j o k a i jDiiai..n3jeckki .työzikiihdytykselle
k a u t t a linjixt Mikään el i i e i l l e o l i si
p a r e m p i - k o i n se, että^aekstiihlyölals-ten:
uniorakenne- saa täisiin; l i e i k e n t y -
maan.
S U U N T . l O ^ , SELVÄ
Työläisille'suunta pitäisi o l l a selvä.
He tarvitsevat mahdolltsimman l u j an
yhtenäisyyden voidakseen menestyk­sellisesti
torjua USA-Iaiset vi^taajat;
j o t k a pitävät, C a n a d a a alusmaana ja
canadalaisi lusmaalaisma. Joiden m i e -
canadalaisla alusmaalaisma, Joiden
mielraiteestä ei t a r v i t s e <välittaä R a ­k
e n t a m a l l a tällaista yhteänisyyttä he
samalla raikenta-vat (perustaa yhtenäi­selle
Ja Itsenäiselle, k a i k k i tekstiiUte-ollisuudessa
- työskentelevät työläiset
käsittävälle umoUe.
Samaten pitäisi suunnan oUa s e l ­vän
koko työväenliikkeelle. Se mer­kitsee
kaiken mahdollisen avun a n - !
tamlsta : sankarillisesti taisteleville
Quebecin tekstillityöläisiUe, että n ä ­mä
voittaisivat vaatimuksensa Ja s a ­m
a l l a kertaa voisivat torjua myös
A F L : n reittaajat, j o i d e n tarkoitukse­na;
on h a j o t t a a C C L : n tekstlilltyöläis-t
en unio.
On tullut päättävän t o i m i n n a n a i ­k
a . Baron Ja- hänen säkkinsä on h e i ­tettävä
takaisin. Yhtenäisyyttä on
l u j i t e t t a v a tekstiilityölaisten t u r v a a ­miseksi
j a C a n a d a n unionistisen l i i k ­keen
itsemääräämisoikeuden J a r i i p ­pumattomuuden
takaamiseksi.
PUHEENJOHTAJAKSI' >'
Knopiossa :fk;:7.'pnä pidetyssä Suo­men
PienviljeUjaih-I^ton 20. lliitbko-kouksessa
väUttUn liiton i^nheenjofata^
jaksi yfcalmiellseäti uudeUrän 'pääjoh­taja'
-Mauno Pekkala. V Liiton jäsen­määrä
on lisääntynyt sitten vuoden
1950 yli 12 tnhannella, ollen nyt
54,312. Kokouksessa oli edustajia a i ­na
Sallaa myöten.
H i l j a k k o i n Vieraili m a a s s a ^ J
A : n Olympiakcautean p u ^ S
Ja Aver>- Bnmdage. Tämä S
tutustua Helsingin kaupungm
-h-yyksiin ja-^aakserSi^S:
i ' »^ k a u p u i ^ j o h t a j a a ja
m u i t a herroja. Mentun EduS?
talolle. Erenpkeir esitteur^^'
- Tama on meidän parIaaiaiUi.l
talcmsne. (Pieni ga v a a t a n a t^^f
b n verrattuna Amenkan olnZl
Siellä-han teillä on mm suuna S
- N i m on, vastasi aaerikka]?
nen. Pieni ja vaataiaton tämä eni
Kyllä meillä acneriioissa on' seaii^l
s u u r a n p i a :
M e n t i m Stadionm torniin jiruJt
IPrenckell selosti: " " ^ f
—: T a m a on se meidän Stadionäj.
me. Piem j a vaatimatonhan täoal
on. verrattuna nuhin amerikkalaisia.
— N i i n on. Pieni ja vaatinjatai
on, sanoi^ ameri.*a]ainen. g j^
osoittamaan vastahakoisiUe ihmisille, „,eilla amerikoissa on s e n L ^ i
etta l a i n a a o l i o t e t t a ^ ; M o n i e n j u o - Jon suurempia M
OLE RASMUSSEN: manner
vastaan
Fordin työläiset
uskovat sasvemsa
avustusta
fWInd»on — F o r d - y h t i ö n d l ^ K ) työ­l
a i s t a . Jotka eivät .-menneet p i k e t t i l i n -
Jan l a p t töihin toukokuun :23 Ja 30
pälvienvällsenä aikana* vetoavat työt-
, tomyysvakuutusviraston . päätöksestä.
Jonka mukaan he eivät saa työttö­myysavustusta
tältä ^kaudelta.
• U A W : n :osasto . 200 .puheenjohtaja
J a c k T a y l o r sanoi, että -hän o n v a -
kuutunut .|;yolaisten, saavan tältä
a j a l t a työttömyysvakuutuksen - k u n
a s i a j o u t u u valityskomissionin päätet­täväksi.
Menneisyydessä komissioni . on
myöntänyt ;.työttomyysvakuutukäen
sellaisille työläisille, j o t k a ovat olleet
pois tyosta sen t a k i a että eivät ole
halunneet mennä p i k e t t i l i n J a n läpi.
Kirjoittakaa
Can. senaatin
komitealle
C a n a d i a n Tnbune-lehdessä j u l k a i s ­t
i i n t a l l a v l i k o l l a . s e u r a a v a vetoomus:«
K a i k k i e n lasten vanhempien, k a l k ­k
i e n järjestöjen Jotka ovat kiintyneitä
Canadan lasten henkiseen t i l a a n , t u -
Isi tehdä Jotakin Yhdysvalloista t u ­levan
rikollisuuteen k l l h o l t t a v a n co-n
l c - j a m u u n ^ s k a k i f j a l l i s u u d en
u i v a n pysähdyttämiseksl. Tähän on
nahdollisuus k i r j o i t t a m a l l a osoltteel-a:
T h e Senate SpecialCömmlttee on
5alaclous LIteratiire.;Otta-wa, Ont. '
Voitte Osoittaa''kirjeenne senaatin
comltean puheenjohtajalle senaattori
Ooonelle. mutta .liittäkää .mukaan
eikkelcitä todistukseksi minkälaisia
läpeallisia yhdysvaltalaisia »Julkaisu­ja
myydään, cniltel J o k a nurkassa.
Taimä o n asla m i h i n rikoslain t u -
Isi k o h d i s t a a terävät hamiVaansa —
tulistaa vakavaksi . r i k o k s e k s i p a i n a t -
>aa,. t u o t t a a m a a h a n t a i my^-dä j u l ­kaisuja,
jotkajnyrkyttäATät C a n a d an
lasten henkisen elaimän. ISmä ros­ka
tulee pidättää r a j a l l a.
Panos laukesi ja
poika loukkaantui
Cooksville. - ^ U l k o n a tetotyyn t u ­leen
heitetty kivaäxipanos laukesi Ja
l u o t i tunkeutui 8-(vuotlaan C o l i n N e -
t h e r c u t l n rintaan. - L o u k k a a n t u n ut
k u l j e t e l t i i n s a i r a a l a a n . Josta i l m o i t e ­t
a a n , , e t t a : h a a on vakavassa t i l a s ­sa.
^Onnettomuus tapahtui l a u a n t a i ­na.
'
P o l i i s i t tubkh-at mistä pojat olivat
saanet ikäsiinsä panoksia.
Heindknun 21. 1952 oli jqrnkkä
päivä Amerikan diplomatian: l i l s -
toriassa.Se oU päivä, jolloin eräs;
. Amerikan -vasallivaltioista kieltäy­tyi
sotilassopimuksesta USA: n
kanssa, vieläpä maa, Joka niin s a ­noaksemme
elää U S A : n suurval­lan
varjossa. S e oli MekslkkOi
H e l m i k u u n alussa U S A o l i a l o i t t a ­nut
neuvottelut sotilassoplmu^esta
M e k s i k o n kanssa. , Amerikkal&ineni
v a l t u u s k u n t a vaati; -'että Meksikon
pitäisi, a n t a a s o t i l a i t a , strategisia f a a - :
k a - a l n e i t a j a t u k i k o h t i a U S A : n käyt­töön,
-Ja että amerikkalaiset t a r k k a i l i ­j
a t ; valvoisivat ' k a l k k i a M e k s l k o h a -
seeilisia Joukkoja samalla k u n ! U S A : 1 -
l a o h s l t a y d e l l m e n v a l v o n t a v a l t a M e k ­s
i k o n ulkomaankaupassa. Demok­raattiset
puolueet k e h o l t t i v a t ; k a n s aa
nousemaan vastarintaa^ tätä M^ksi-^
k o n Itsenäisyyttä i t l i k a a v a a hyokl^ysr
t a v a s t a a n . . j a vastalauseita a l k o i ' v i rr
r a t a h a l l i t u k s e l l e , J o k a 10 päivän k u ­l
u t t u a näki olevansa pakotettu kes­keyttämään
neuvottelut.. M i t a e r i l a i ­s
i m p i a katsomuksia edustavat näek-sikkolalset
äärimmäisestä oikeistosta
äärimmäiseen vasemmistoon saakka
i l m a i s i v a t ilonsa amerikkalaisten t o r ­jumisesta.
M e k s i k k o l a i s i l l a o l i hyvät syyt r y h ­tyä
n i i n voimakkaaseen j a vilpymat-;
tömäan vastarintaan A m e r i k a n " a -
p u a " vastaan. Heillä on k a t k e r i a k o -
vkemuksia A m e r i k a n unperlalismista.
t;äA:N VARJO MEKSIKON
•HISTORIASSA
•Espanjan 300rvuotisen sorron Jäl­keen
Meksikkö itsenäistyi v. '1821.
M u t t a uusi valtio sai p i a n puolus-;
.tautua u u s i a s o r t a j i a vastaan. V . 1846
U S A Wökkäsi m a a h a n Ja ryösti m e l ­k
e i n puolet sen alueesta, sen alueen.
Jolla n y t ovat A m e r i k a n valtiot Texas,
U u s i Mekslkko, Colorado, Idaho, U -
tah, INevada j a K a l i f o r n i a .
Seuraavan kerran amerikkalaiset
suoranaisesti sekaantuivat Meksikon
a s i o i h i n ensimmäisen maailmansodan
vuosina. Suuri amerikkalainen ö l j y - .
yhtiö tstandard O U yksinkertaisesti
lietsoi maassa k a p i n a n Ja asetti uuden
miehen presidentin istuimelle. P r e s i ­d
e n t t i D i a z i n a i k a n a olivat a m e r i k k a ­laiset
öljykapitalistit tosiasiallisesti
h a l l i n n e e t M e k s i k o n öljymarkkmolta,
m u t t a vähitellen o l i v a t englantilaiset'
saaneet j a l a n s i j a a presidentin a v u l l a.
J o l l o i n amerikkalaiset päättivät, että
D i a z o l i poistettava. He avustivat t a ­loudellisesti
M a d e r o n Johtamaa k a p i ­naliikettä,
j a k i i t o s d o l l a r i e n t u l i M a -
derosta presidentti.
KtUcsI vuotta myöhemmin E n g l a n ­n
i n öljymlehet ryhtyivät vastaiskuun.
Heidän suosikkinsa (Hyerta syrjäytti
Maderon päästen itse valtaan. H u e r -
ta oli vahvasti englantilaismielinen,
j a S t a n d a r d O i l p a a t t i jälleen väki­v
a l l o i n poistaa M e k s i k o n presidentin
p a l k a l t a a n . U S A : n presidentti W o o d -
r ow W i l s o n o t t i S t a n d a r d O i l i n asian
omakseen. (Kuten n i i n monta kertaa
sitä t e n n e n -ja sen jälkeen käytettiin
U S A : n v a l t i o v a l t a a amerikkalaisten
k a p i t a l i s t i e n etujen puolustamiseen.
W i l s o n kieltäytyi tunnustamasta H u -
ertaa j a sanoi amerikkalaiselle väki-v
a l t a p o l i t i i k a U a - tyypillisellä t a v a l l a:
'^Aion opettaa Etelä-Amerikan v a l ­t
i o i t a v a l i t s e m a a n k u n n o n ihmisiä.'''
K y s y m y s 'öljystä o l i todellisuudessa
taustana W i l s o n i n sotasuunnltehnille
M e k s l k k o a vastaan^ mutta k u n a m e -
r l k k a l a i s U l e sotilaUle e i o i k e i n käynyt
sanominen: "Teidän on lähdettävä
taistelemaan M r . R o c k e f e l l e rm j a h ä ­n
e n . S t a n d a r d - O . l - m i l j o o n l e n s a puo­l
e s t a " , k e k s i t t i i n tekosyitä sodan a -
loittamiseen; nimittäin j o i d e n k i n a -
m e r i k k a l a i s t e n raerisotilaltten pidät­täminen
eräässä; M«ks:kon; satamas­sa
sekä'muita p i k k u a s i o i t a . . i : .
. E r a a n a - h u h t i k u u n päivänä il914
r a , . C r u zm satamaan j a : p a h a m a i n e i -
: s en amerikkalaisen-merivaen:: osastot,
ryhtyivät miehittämään kaupunkia.
K o k o vaesto, miehet, naiset j a l a p ­s
e t k i n asettuivat v a s t a r i n t a a n , mutta
se. t u k a h u t e t t i i a kovakouraisesti.
P r e s i d e n t t i Huertan, j o n k a saman-a
i k a i s e s t l i p i t l . k a y d a kamppailua C a r - .
ranzau: (johtamia kapmallisia va$-:
taan, oli luovuteava taistelusta, • j a
C a r r a n z a s t a t u l i presidentti. V i r a l l i ­nen:
amerikkalafnenrtutkimus p a l j a s ti
•vuonna 1919, että C a r r a n z a o l i saanut
r a h a a Standard O i l i l t a . A m e r i k k a ­laiset
merisotilaat ja: a m e r i k k a l a i n en
dljypaaoma olivat yhdessä asettaneet
Meksikoll e uuden presidentin.
RINNAKKAISTAPAUS
VENEZUELASSA. • \ > •
S t a n d a r d O l i sekaantuu vielä tänä­k
i n paiväna muiden maiden asioiihin.
Tämän vuoden h e l m i k u u n 8. p n a k e r ­toi
uutissähke Venezuelasta, etta
Creole P e t r o l e um Corporation. Stan-n
l e n jälkeen Wäshingtori onnistui
tunkemaan lainansa maahan, j a ne
myönsi Äverel' «arrimanin 'pankki
B r o w n Brothers «Sc C o . sekä - e r ^ töi­n
e n New Y o r k i n p a n k k i , Vastineena,
nc' saivat pantiksi m a a n k a l k k i alko­h
o l i n myynnistä j a t u l l e i s t a kert3^ät
tulot, k a i k k i rautatiet j a höyrylaivä-
Unjab!
L i b e r a a l i e n j o h d o n a ; n o u s i väestö
seuraavana vuonna k a p i n a a n j a v a l ­tasi
osan rautateistä j a höyrylaivois­t
a seka monia " t u l l i k a m a r e j a . " A m e ­r
i k k a l a i s e t pankkimiehet, j o t k a . ovat
jsijöittäheelt pääomaa N i c a r a g u a n r a u ­t
a t e i h i n Ja höyrylalvällnjoihin maah
rahataloudellisen hädän lieventämi-iseksi
tehdyn suunnitelman m u k a i ­sesti,
ovat pyytäneet suojelusta,'* j u -
l i s t i U S A : n ulkomiiiisterlö.
A h h i l h , kilttämättöniyyis ön m a a i l -
mah p a l k k a . iMaäta auttamaan t u l - ,
leet amerikkalaiset p a r i k k i i r i t . j o u t u i ­vat
sitten pyytämään'^ U S A i n sota­v
o i m i a suojelemaan heitä väestöltä,
j o t a he tahtoivat äuttää! Aiherikän
" a p u ' -ei Ilmeisesti siUoinkaän ollut
k o v i n toisenlaista k u i n n y k y i s i n.
K a h d e k s a n amerikkalaista sotalai­vaa
j a t u h a n s i a m e r i s o t i l a i t a lähetet-t
i i h opettamaan '..yäestölie t^^
pistim^h;, etteivät,'!^ laivat ja
t u i i i k a i r i a r i t k u u l m i e e t . h e i l l e ul­k
o m a a l a i s i l l e p a r i k k i l r e i l l e : .
.'. Vuonna 1933 ihäähantunfc^u^^
i h e r i k k a l a i s i a joiikkojä : sekaantuen
kerta toisensa jälkeen maan sisäisiin
a s i o i h i n ; Partlsaanijohtaja Sandmo
paapman Meksikossa käymän verisen | öli vuodesta 1927 lähtien käynyt v i i -
^ I p a l l u n h i s t o r i a . , ^
IIARRIMANNIN LAINAPOLITIIK­KAA
NICARAGUASSA
Pienessä N i c a r a g u a n valtiossa J o h -
'^tavat amerikkalaiset nykyään v a l t i o n ­p
a n k k i a j a rautateitä, j a l a i v a s t o t u k i -
kohtiensa a v u l l a U S A h a l l i t s e e maa­ta
sotilaallisesti, N i c a r a g u a n m u u t t u -
mmen Amerikan v a s a l l i v a l t i o k s i on
k y y n i l l m e n tarina., j o n k a päähenki­löitä
ovat amerikkalaiset merisotilaat
ja.eräs amerikkalainen, p a n k k i . Jonka
o m i s t a j i i n k u u l u u T r u m a n m n y k y i s in
n i i n tunnettu- neuvonantaja Averell
H a r r i m a n . •
J o i t a k i n vuosia ennen ensimmäistä
maailmansotaa huomasi i U S A : n u l k o ­ministeriö,
että Nicaragua t a r v i t s i si
j o i t a k i n l a i n o j a , j o t k a olisi myönnet­tävä
e n t t am k o v i l l a ehdoilla. ' N i c a r a ­guan
väestö uhkasi nousta kapinaan,'
j o l l o i n U S A r n lähettiläs näki sopivak­s
i lähettää t a i s t e l u v a l m lm sotalaivan
dard O i l i n tytäryhtiö, valmistelee a -
seelllsta kaappausta v Venezuelassa.
Yhtiön laivat kuljettavat aseita maan
pohjoisrannikolle hallituksen vastus­tajille.
A m e r i k k a l a i n e n oijy-yhtlö h a ­luaa
kaataa hallituksen sen vuoksi,
etta se on myöntänyt englantilaiselle
R o y a l O u t c h Shell-yhtiölle l u v a n t e h ­dä
öljynporauksia. Tässä t o i s t u u e n g -
M e n t i m KalastajatorpaUe mässn.
maan. Kaupunginjohtaja «ittöi; 1
— Tama on eras meidän suosittiimi
m i s t a ravintoloistamme, piaij
vaatimatonhan tama on vertattma
amerikkalaisiin.
— N i i n on. Pieni ja ^aatimaJoal
t a a i a on, sanoi amerikkalainen Kvl.
l a meillä Amerifkassa on paljon siis.'
reanpia ravintoloita. '
. . VaiLska suomalaiset herrat mieiei-l
a a n palvelevatkin amerikkaldsia
herroja, n i m heitä kuitenkin hleniaj
h a r m i t t i se, että amerikkalainen oli
a i n a -vetänyt pidemmän koiiea
Lähdettiin pois. ravintolasta. Tio
p o i k k i juoksi suuri j a piikkinen m.
— Mösa tuo on, kysyi ameräij.
lainen.
— Se on suomalamen täi, vastasi
F r e n c k e l l ivahoissaan. .
Sen jälkeen e i ameriJöcalainen Täit.
tanyt, että 'Amerikassa on sutireo^ii
p u r j e h t r a m e r i k k a j a i n e n sotalaiva V e - • l a n t i l a i s e n ja amerikkalaisen öljy-!
lälsmiellstä hallitusta vastaan. Maa-I
l i s k u u n 24 piiä tänä; vuonna saapui 1
tieto, että Guatemalan puolustusvoi- [
mat oli p a n t u liikekannalle amerikka.|
l a i s t en •maassa aiheuttamien levolto-l
muukisien takia.
TUKlkplITIA PANAMASSA
M c k s i k k o , on noussut kapinaan Ä-l
m e r i k a n y l i v a l t a a vastaan.- Myös ites. 1
k i - a m e r l k k a l a i n e h Panaman tasaval-1
t a on ryhtynyt vastarintaan.ClSaä 1
i h a a ön ohut Amerikah väsalliTaitio 1
vUpd(5sta 1903 lähtien, jolloin se Arne-j
r i k a n sotalaivojen sekaantumisen joli-l
dakosta kasin, k a t k e r a a kamppailua, ryöstä joutui eroon Colombiasta
A m e r i k a n miehitysvoimia j a N i c a r a ­guan
amerikkalaismlelistä h a l l i t u s ta
vastaan. (Hänet m u r h a t t i i n raa'asti
aseleponeuvottelussa.
A v e r e l l H a r r i m a n sai r u n s a a s t i k o ­kemusta
s i i t a , miten l a i n a a myöntä­mällä
riistetään j o n k i n m a a n Itsenäi­syys.
K u n hänestä v. 1948 t u l i M a r ­shall-
järjestön johtaja s a i h a n t i l a i ­suuden
soveltaa nicaragualaisia koke­muksiaan
käytäntöön lansi-Euroo-passa.
I I E D E L M A K A U P P O J A
G U A T E M A L A S S A
V i i m e vuoden joulukuun 13. p na
k e r t o i eras uutissähke, etta amerik­k
a l a i n e n hedelmätrustl U n i t e d F r u :t
Company,. j o k a hallitsee K c s k i - a m e -
r i k k a l a i s e n Guatemalan t a l o u t t a , y r i t ­t
i aiheuttaa maassa k r i i s i n tukemalla
k a p i n a l l i s i a piirejä, j o t k a ^ a u t o - v at
kaappausaikelta demokraattista, tyo-
Toim.)
Maailmansodan aikana saivat ame­r
i k k a l a i s e t Panamassa 134 tukilcohtaa,
mutta samoinkuin Grönlannissa, be
r i k k o i v a t lupauksensa eivatka poistu­neetkaan
tukikohdista sodan päätyt­tyä.
He .vaativat oikeutta useiden
t u k i k o h t i e n säilyttämiseen Panaman
maaperällä vastaisuudessakm. Pana­m
a n hallitus suostui siihen kovan pai­nostuksen
alaisena, mutta nyt rylitp
kansa toimimaan. Pidettiin suuna
mielenosoituksia Amerikan mieliral-t
a a . j a hallituksen myontyväisj/yttä
vastaan, j a ilmaisten kansan^ yiite-näistä
tahtoa kansalliskokous joulu­k
u u n 22. pnä 1947 yksimielisesti hjl-kasi
sopimuksen USA :n kanssa. Pa­nama
.vajaine 500,000 asukkaineen oli
asettunut vastustamaan mahtavia
U S A : ta.
(Jatkuu 3. sivulla)
PÄIVÄN PAKINA
Isäinpäivästä ja moraalin höltymisestä
Tämänpäiväisestä tekstistämme t a i ­taa
tulla siunattuun a l k u u n päästy­ämme
oikeata sekahedelmakeittoa
missä o n y h t a jos t o i s t a k i n .
Syy tähän, k u t e n m u i h i n k i n m a h d o t ­t
o m i l t a näyttäviin tapahtumiin, on
h y v i n y k s i n k e r t a m e n 'ja helposti käsi­tettävä,
k u n h a n v am s a a d a a n o:keas-ta
johtolangasta' k i i n n i.
. Myönnettäköön suoraan, etta alle­k
i r j o i t t a n u t ei ole erikoisemmin k i i n ­nostunut
isampälvan viettoon. M u t ta
kaikesta h u o l i m a t t a se luonnoton päi­vä
lähestyy nyt uhkaavan nopeasti
meita i s a n p u o l i s i a.
Isalnpaivääel voida mitenkään ver­r
a t a esimerkiksi äitienpäivään. Kaik­k
i tietävät, että' tassä "isainpuoleis-t
e n " maailmassa missä "äitlenpuolel-set"
ovat kahdesti sorretussa j a alas-painetussa
asemassa, on oikeus jä
kohtuus, ettäryhtenä vuoden päivänä
vietetään- l i i a n usem- p a l j o n k a r s i n e i ­den
j a vlela: useimmin unhoitettujen
sekä vässmnattä r a a t a v i e n äitien . p a l ­vaa,
J o l l o i n voidaan, el v a m i l a h d u t ­t
a a äitejä, ~vaän myös keskustella äi­t
i e n aseman yleisestä parantamisesta
M u t t a isienpäivä! Katsokaa m i n ­kälaiseen
sekamelskaan tämä isam-puoleisten
hallitsema maailma on
ajautunut. Uuniskunta o n • isalnpuo-leisten
hallitessa ajautunut sodista
s o t im j a o n n y t k i n u h k a a v a n sodar
edessä v a i k k a v a n h o i s t a k i n sodista on
Jo m i n suuret velkataakat, ettei vielä
meidänkään Jälkeemme tuleva suku -
polvi pysty niitä maksamaan.
Eipä s i l t i etteikö työlais-isaln h a r -
mad jokapäiväisyys • k a l p a a ' vaihtelua.
Selvää myös 'ön-' e t t e i työläisiä- voida
pitää välittömästi *de55vastuussa sUtä
yleismaailmallisesta kurjuudesta, m i ­h
i n möhömahaiset porvari-isät ovat
maailman isällisessä viisaudessaan
j o h t a n e e t - K e r n a a s t i siis suomme
tyola:s-isille ylimääräisen juhlahet­ken,
viettäkööt he sen s i t t en a s i a l l i ­sella
tavalla-Tjerheensä parissa t a i
! ' k y l a n heittiön" osaa näytellen l a s i -
toissa.
M u t t a tana korkeitten h i n t o j e n ja
a l h a i s t e n palkkojen sotaviUityksen
a i k a n a me voimme käsittää n i i d en
isien pelon j a huolen, j o i l l a o n p u o l lr
sen tusinaa lasta^ Jotka k a i k k i h a l u a ­vat
isanrakkautensa osoittamiseksi
rahaa Jotta voivat, kuten Isäinpäivän
järjestäjät: ovat suunnitelleet, ostaa
t a v a l l i s t a ' k a l l i i m m i l l a h i n n o i l l a l a h ­joja.
Jos tällaiset Isat sanovat, että
jätetään n y t 'isänpäivän vietto a i k a an
a r e m p a a n jä ostetaan niilläkin r a ­h
o i l l a seitsemän- t a i kahdeksan d o l ­l
a r i a maksava, perunasäkki, n i i n v a i ­kea
on heitä syyttää timteettomiksi
julmureiksi.
S a l l i k a a meidän siis esittää y h t e i ­sen
kansan puolesta, että isäinpalvää
vietettäisiin v a i n tavallisena s u n n u n ­t
a i n a ! . - •
J o i d e n k i n . ' ^ m o r a l i s t i e n pauhattua
7uoslk}wneniä siitä, miten soslalls-mi-
Ja kommunismi mi|ka h a r i t t aa
•jerheen pyhyyden, " s o s i a l i s o i " naisen
Ine, A P : n > k i r j e e n v a i h t a j a Eddy G i l -
-nore lähetti Moskovasta äskettäin
-lutistiedon, missä kerrotaan neuvos­tokansan
korkeasta moraalitasosta,
^oka el perustu mltdnkään u l k o k u l -
';aiseen pakko-muodollisuuteen, vaan
sosialismin maan miesten' j a naisten
tasa-arvoisuuteen, molemmin puoli­seen
arvon antoon j a toinen toisesta'
riippumattomuuteen. v r
PorvarlUiskristilliscssä maailman-osassa
v o i m i e s o l l a v a i k k a minkälai­nen
huorapukki Ja s i i t a huolimatta
" k u n n i a l l i n e n k a n s a l a i n e n " , m u t t a jos
yksinäinen n a i n e n nähdään - t u l e v an
pois yksinäisen miehen asunnosta —
h u o l i m a t t a l a i n k a a n s l i t a k u i n k a täh­dellisellä
a s i a l l a ^ ä n l i i k k u u — hänet
leimataan Ilman muuta, jos ei v a l l an
katunaiseksi jonka kanssa kukaan, e l
h a l u a o l l a missään tekemisissä m u u l ­l
o i n k u i n pimeässä, n u n a i n a k i n " h u o ­n
o k s i " Ihmiseksi, jolta VOI odottaa
m i t a tahansa.
Eddy G i l m o r e t i c d o i t t a a k u i t e n k in
yksivakaasti Moskovasta, etta siellä
käytetään yhtä j a samaa mittapuuta
n i i n m i e h i i n k u i n n a i s i i n k i n nähden
sukupuoliasioissa. "Naiset voivat v a ­paasti
v i e r a i l l a miesten asunnoissa ja
päinvastoin.. M u t t a tama ei t a r k o i t a,
että löysää moraalia s a l l i t a a n . Se on
nopea keino miten mies t a i nainen
menettää jäsenyytensä kommunisti­puolueessa.
" A v i o l i i t t o a j a pcrhe-elamää roh­k
a i s t a a n taall|, paljon, m u t t a jos avio­t
o n n a i n e n saa lapsen,, n i i n , ei)hantä
eikä l i a n e n lastaan :halveli§ita,- Tosi­asiassa
sellainen. ;läpsl on^yhtävläilli-nen
k u i n m i k a t&hansa m u u 'l^p^si ja
Isan täytyy maksaa^ liäneiC noudos­t
a a n . . . " , '.' " ' . - ' / i i lerilälseltä sorrolta ja
Ylläolevan jälkeen m r . G i l d i o r e se- delta. Amerikkalaiset tyoJfiset J» *
l i tLtfaiiaä,. eftttt^ää af,vvilooiililtti.tnt.<o;sperrPeTmnhonnilfatft- . novvaat.t «märit khlstlvät suoUvyotaaD j»
y k s i n k e r t a i s i a j a helppoja. " A v i o l i i t ­toon
mennessä nuoripari vierailee
h a l l i t u k s e n virastossa, vastaa m u u t a ­maan
asialliseen kysjrmykseen j a a l ­l
e k i r j o i t t a a erältä papereita Ja, n lm
on avioliitto kivuttomasti valmis.
Nuorikko v o i , jos se n i m h a l u a a , m e n ­nä
k i r k o l l i s e n k i n seremonian läpi . ja
k i r k k o j a on paljon, selittää mr^ G i l -
more.- • ,
M u t t a avioeron saanti on paljon
vaikeampaa ja monimutkaisempaa,
sillä t o i s i n k u i n porvarit ovat meille
selittäneet, sosialismin n^aassa el s a l ­l
i t a m o r a a l i t t o m u u t t a , ' v a a n rohkais­tui^
.,perbe.r|lämää.;:.. A v i o e r o n ^.voi
saada '!^umpi-' t a h a h s k . ' m u t t a sitä - e i
^ Sivumennen sanoen mr. Gilmore
selittää,'että Neuvostolhton väkllufci
lisääntyy kolmella mUjoonalla hen­gellä
vuodessa.
; Täniä rUttäköön sosialistisen per­heen
moraalista.
M u t i a niille moraalinsaamaajÄ
jotka näkevät n i i n paljon vaivaa so­sialistien
"moraalin höltymisestä',
v o i t a i s i i n palauttaa mieleen vanha.;»
hyvä sanonta, että "näkee rikan toi-1
sen silmässä vaikkei malkaa omasa
Siimassaan."
;,jTässä yhteydessä me voimme ii^-^
taa esunerkkia kapitalistisen m»»*
man johtajamaata — siis pyhistä5'
hempää. Jättäkäämme t J * ' ^
huomioonottamatta ^Ikäläisten g
t i l k k o j e n minkkiturkit j a
v i r k a i l i j a i n nykyiset lisätulot. Jo»,
v o i t a l s u n vyöryttää taanfumuis^
sen sotavarusteluohjelman tilille. W
takaamme niiden asemesta viime?-
d a h a i k a i n e n esimerkki. AmerfflB'
laiset sotilaat kaatuivat, baavoit»>
vat j a näkivät kurjuutta taistehn»
tamaUa sen hyväksi, että hef»
maansa j a koko mailma pelasUiia^
niädäniufcff-anneta
j o n k im mielijohteen tai pää­hänpiston
perusteella.
täytyivät patrioottisista syistä moP»-
l a i s i s t a mukavuuksista v o i d a t e^
t e n nopeistuttaa hitlerlsmin 1 » ^ ^
M u t t a amerikkalainen suurpaafl»
näin kertoo meille A P : n washtog«^
l a i n e n uutistieto kesäkuun O l M ^ ^
vältä, kiskoi ahneudessaan
m i n taskusta, tarkoittaa
s i l t a veronmaksajilta. $500,000,000 53
maksun taskuihinsa. ^
Jos suuret menettelevät n ä i n ^
j a saavat rikastumlsestaaa^ff^
arvokkaamman aseman y * » * * " ' ' ^!
sa, min mikä ihme on a " ® . ' ] ^
moraaU höltyy heidän 1 » ! ^ " * ^
, heidän kaltaistensa k e s k u o d ^
Nb, eiköhän 'tässä olekin
moraaUst.i Ja moraalista.
__ Kansakunn­in
la t Tl
jjjenuoied
jnus:c lest
in Sudbui
articie is
tborough <
At least
ladies.and
and a lar
nien and
making up
tbeprogra
Itisexpe
from ali o)
. the southe
come to t h
at Työn P i
One of
. ditions dur
outdoor p i
velJesU" b
of Fmnish
shown in t l
saroe placc
vfhen over
tended and
forcefull pr
of Uving an
oipbaned 1
Story and i
very cornei
and literati
Thefestn
day night
T^ön Puistc
Työn Puu
open aiT C
presented b
and contmi
The Festiva
huge concer
Empire The
High-ligh
presentatior
Patb of M a
Lausui
vehtunai
Sudbury;
arvokasti
nyt palje
Kiitos
joita toit
kojsesti k
vat, jotkj
vat saira
Ottaka
331 E v a /
Kiitoks
paivamm
joukolla.-
: Erikoin
mika oli
Kiitos I
. Taitolle, •
Tama c
toveruus
Tonkokui
Helen
. M r . ja
NiUo j
Mr. ja
Elsie j
Tilda j
Mr. ja
Nancy
Saima
Anni j
Helen
Wilma
Aune .
Irene j
Dagnu
Laila J
George
Ellen
Elizab<
Taimi
John,
Ensio
O. ja
Vieno
Kauno
Toukc