Vapaus, September 29, 1928

              Sbni2 Lauantaina, syyskniiri ^9 p;nä—Sat, Sept 29 No. 212 — 1928
VAPAUS
TAABA. B. A.
T O I K I T T A J A T «
TE3iHUSEJC.. H. SULA.
at l U PON <MQM D v a r t B O C . OtXnra. M Mcoad dm »ma.
ILMOTCSHI*(XAT VAPABDESSA:
•140 Uit», tiJ» kartu. — A*! SOe.
SOe. kert». OJO S lEtttas. — SyBtyminmotTftMt S1.W km», 7"
ArtMraODatajM ttJJO km«. lift» k « U koUs. — K£a<ÄIa»ttfcwt »IXQ }utu, — KsoIeanS^otak.
Mt «XA kota. See. CtZaikfa kiitori«»Jwrh« ts! «ni>co«inri<2- — HthiTfinriixInt J« f « « g a o ^ k » rt
H c - t e M . «UO kalx^kcrtu. - Ta«SI»itoowii«» & d»9tMii«eoH»ari«a en. wditt>f^JiTtft«n«tf
^ v ^ f . ^ ft. TOsakiia. Joit» «i « M X U nka. ai talb laittiiii». p«<t>i «»ffthrtfra. ieOU
TILAUSHDOTAT:
1 *k. 6 kk. «UO, 8 kk. »1-75 J« 1 kk. t l Ä - - YJuJyj^aJtoOu» J » SOOSM»- «aradlr
1 «k. fSJO ( kk. «JJO. S kk. «LOO J« 1 kk- ru».
VAPAUS (Ul>«rty) ^
Tke «oly OTOS FioslA Woiken ia Cuud*. Pntnihed i u l f «t Sodbanr, OatKio.
Ldbten >iarirt f W t i k « » pUii oU. koettori-* kello 4 lp. noatrnun^TJn «rkiplitui*.
V«p»n4ea urfnuteii Haonenito 207, SUeker BuiMin», 4 Dorb«n St. Puhelin S3<;W-V9
«adc« koBttodt libcnr BaiUing. Ö LOTB. St. PBheläi W38. P<>»elow*.^i Bes 6». Saantfy. Oat.
«MHsal aihetfieSsf f s t M TSe. per eoL Ind». Mialmna efedje for itscla isMrtios TSe. Tho V«p*Ba
Jaa acu aSloSa ubuia « M raiuuu eatimilifco tlijenacaaa, kir}otttkaa sadella
KiavUi: i. V. KANNASTO. liikkaeokolujj.
tiikkceakoiUisa
Loordi Melchett (sir Alfred Mond) ja
työläisten järje8t3m[ii8oikeu8
Brittiläisen imperialismin tyy-Tsen työnantajan kanssa, joka eh-pillisin
edustaja loordi Melchett, Icäisee työläistensä järjeslymispyrki-joka
tunnetaan parhaiden entisellä mykset. Sillä järjestöthän ovat kai-niniellään
sir Alfred Mond, on taa­sen
tarkastusmatkalla canadälaisilla
riistolaitoksillaan Sudburyn piiris­sä.
Viime aikoina on tämä saksa-lais-
juutalaisla perua oleva ja Eng­lannin
kuninkaan aateloima raha-
; ruhtinas ja leollisuuskapteeni tullut
huomatuksi harrastamastaan työn ja
pääoman välisestä yhteistoiminnas­ta,
josta käydään neuvotteluja työ­läisten
ja työnantajain edustajain
kesken, hänen alottecstaan. Siitä
syystä homma on saanut "mbndis-min"
nimen. ,
Tämän suurkapitalistin ja impe­rialistin
tarkolukspna on saada la­kot
ja kaikenlaatuiset työtaistelut
vältetyksi, kproitaa tuotantoa, alen­taa
palkkoja, parantaa Britannian
kapitalismin horjuvaa asemaa ja l i ­sätä
kapitalistien riistovoitloja. Mi­kään
muu ei saata olla kysymyk­sessä
» sillä kapitalistit eivät ryhdy
neuvottelemaan mistään asiasta o-maksi
tappiokseen. Tämänkin yh­teistoiminnan:
tarkotuksena on työ­läisten
riiston tehostaminen, kapi­talistien
voittojen lisääminen ja ka­pitalistisen
yhteiskunnan pönkittä­minen.
Siinä koko työn ja pää­oman
"yhleistoimmnan" ydin.
Kim emme saata edellämainituis­ta
syi9tä hyväksyä mondismia, iem-mekä
kannattaa moisien keskuste­lujen
käymistä, niin siksi viittaam:
me erääseen mielenkiintoiseen ja
törkeään, tekoon, johon Suurbritan*
nian ammattijärjestön taantumuk­selliset
johtajat ovat tehneet itsen­sä
syypäiksi näiden neuvottelujen
yhteydessä. He ovat nimittäin alen­tuneet
järjestyneen työväestön ni­messä
ja puolesta neuvottelemaan
"yhteistoiminnasta*' sellaisen kapita­listin
kanssa, joka — kuten loordi
Melchett tekee — kieltää canada-laisilta
työläisiltään järjestymisva-pauden
täkäläisillä kaivannoillaan
ja sulimoHaan. ^
Meidän' mielestämme ei mustim-mankaan
työväenliikkeen miehen pi­täisi
antautua neuvotteluihin sellai*
ken työläisten edustuksen a ja o.
Mutta sokeassa kapitalistisen yhteis­kunnan
pönkittämishalussaan eivät
brittiläiset työväestön harhaanjohta-jat
ja sosialidemokraatit valitse so­pimus-
ja ncuvottelukumppaneitaan,
vaan ryhtynyt neuvottelemaan "yh­teistoiminnasta"
sellaisen .miehen
kanssa, joka 'vastustaa niiden edel­lytysten
luomista, jotka ovat kaiken
neuvottelun ja yhteistoiminnan e
dellytyksenä ja pohjana.
Vaikkapa International Nickel
Co :n työläisten palkkoja ei tarvit
se kehua, niin tunnetaan loordi
Melchettin omistamat Mond Nickel
Corn kaivannot siinä ominaisuudes­sa,
että niissä maksetaan kaivostyö­läisille
Canadan alhaisimmat pohja­palkat.
Missään muissa canadalai-sissa
kaivannoissa ei tiedetä mak­settavan
työläisille niin alhaista
palkkaa kuin Mond Nickel Co:n
kaivannoissa, joissa alin palkka on
3.70 dollaria päivälle. Vaarallisis­sa
ja epäterveellisissä sekä raskais­sa
kaivostöissä ei makseta edes feen
vertaa päivässä kuin nykyään- saa
jo 'spkatöissäkin maankamaralla.
Alhaisissa palkoissa on se ' syy,
minkä vuoksi loordi^McIchett .eirsu-vaitse
työläistensä" järjestyä/ vaan
määrää kaikki canadalaiset piisku*
rinsa taistelemaan pienimpiäkin jär-jestymispyrkimyksiä
vastaan. Ja tä­mä
tapahtuu siitä huolimatta, että
Canadan hallitus on ollut hyväksy*
mässä Kansainliiton ^ työkonferens­sissa
kansainvälisen sopimuksen työ­läisten
järjestyraisoikeudesta.
Loordi Melchettin palkkaoiirjat
Froodissa, Levackissa. Conistonissa
ja Garsonissa! Ryhtykää toimenpi­teisiin
järjestyäksenne Canadan kai­vostyöläisten
liittoon. Työn ja pää­oman
yhteistoiminnasta ei teille ole
hyötyä, vaan vahinkoa. Ainoastaan
järjestöissä on työläisten voima. Si­tä
loordi-isäntännekin pelkää ja sen-vuoksi
pyrkii järjestymisen ehkäi­semään.
Kalle T^rä.
Kolme hopeaista
<7^kldt£^us syiEyisessä sald-lalssodassa
oli Frank Yalen ampu­minen
sunnuntaina kello 3 aikana
päivällä vilkasliikenteisellä Bro<&-
lynin kadulla. Viikon kuluessa on
neljä sakilaisjohtajaa ammuttu N.
Yorkin kaduilla, poliisien sekaantu­matta
asiaan" — Sanamalehtiim-
' tlnen.
Pyylevä Frank Yale oli tunnetuim­pia
tähtiä ei ainoastaan Nev Yorkin,
vaan myös Chicagon sakilalsxnaail-massa.
Oikeastaan on Chicago nyky­ään
edellä New Yorkista sakilaisso-
Mussolinin seuraaja
Fascistisesta vallankaappauksesta
saakka, mikä asetti Mussolinin, tuon
kerskailevan ^itsevaltiaan, ja hänen
mustapaitansa Italian hallituksen
kontrolliin, on valta Italiassa ollut
itsö asiassa fascislisen puolueen
suumeuvoston käsissä, joka on Ita­lian
suurten teollisuusporhojen ja
pankkiirien suoranainen etujen val­voja.
Kun tuo suurneuvosto ön
nyttemmin todennäköisesti kyllästy­nyt
tounimaan tuommoisena näky­mättömänä
voimana, niin sen takia
cn julkaistu säädös, minkä mukaan
suurneuvosto muodostuu hallituksen
suoranaiseksi Hosaksi, tulee osallb-tumaan
ministeristön kokouksiin ja
''antamaan neuvoja".
Tähän toimenpiteeseen sanotaan
ryhdytyn siksi, että suurneuvosto
voi päättää sen, että kuka tulee as­tumaan
Mussolinin tilalle silloin,
kun hän ei enää kykene toimimaan.
Tuo toimenpide tietysti tähtää sii­hen,
että fascistinen hallitus tulisi
pysymään jatkuvasti voimassa. Sillä
fascistinen hallitus, kuten kaikki
muutkin itsevaltiaat hallitukset, on
altis olettamaan, että se tulee pysy­mään
voimassa iaiikaiken.
Luulisi silli fascistienkin käsittä­vän,
etteivät yhteiskunnalliset järjes­telmät
pysy voimassa yksinomaan
sen takia, etta niiden tyrannius on ^sensa johtamiseen.
puettu lain termeihin, vaikka kaik­ki
hallitukset perustuvatkin etupääs-*
sä väkivaltaan ja voimaan. Fascis-mi,
kuten kaikki muutkin kapitalis­tisen
itse\'altiuden muodot, tulee py­symään
satulassa vain niin kauan
kun sen käytettävissä on riittävästi
voimaa, minkä avulla se voi pakot­taa
kansan enemmistön alistumaan
tahtonsa ja terrorinsa alaiseksi. Mut­ta
koettelemusten ja kärsimysten ta­kia
tulevat pohjajoukot ennemmin
tai myöhemmin kokoamaan itselleen
energiaa ja keskitettyä voimaa niin
paljo, että ne pystpät vallankumo­uksellisen
proletaarisen puolueen
johdon alaisina kukistamaan Musso>
linin ja hänen rosvojoukkajensa dik­tatuurin.
"
Suurneuvosto ehkä kykenee valit­semaan
seuraajan Mussolinille ^
dellyttäen, että tämä kuolee kyllin
pian, mutta fascismin seuraajan tu­lee,
ennemmin tai myöhemmin, va­litsemaan
Italian työväenluokka. Se
tulee näet väistämättömästi kohoa­maan/
fascismin raunioista: ja vain
tämä luokka pystyy ikuistuttamaan
hallituksensa. Multa ei t>Wnni-toimenpiteiden,
vaan demokraatti­sen
sentralismin, proletariaatin dik­tatuurin
kautta, minkä alaisena työ­läiset
ja työtätekevät farmarit suo­ranaisesti
osallistuvat oman hallituk-tien
sekä saavutuksissa että tekniikas­sa:
siellä on Jo kauan käytetty kuu-laruiskuja
ja lentokoneista pudotettu
pommeja vihollisen tuhoamiseksi, ja
jokseenkin säännöllisesti siellä tape-^
taan mies päivässä, simnimtaita lu­kuunottamatta.
Yalen miurhaajat vain
ajoivat tavallisella autolla Frankin
auton viereen ja vanhanaikaisilla pit­kulaisilla
hauHkonluodeilla ampuivat
niin auton kuin sen omistajan reikiä
täyteen.
Miten mutkaisia poUpja Frank Ya­len
elämänrata oli koukerrellut hänen
noustessaan Brooklynin köyhäinkortte-lien
liejusta Rak<Ta<smffanmnp kukku­loille,
on samanlaisen hämärän pei­tossa
kuin Astorin, Vanderbiltin, Rock-efellerin,
Morganin, Fordia ja monen
muun suurmiehen nousukauden ro­mantiikka.
Se on sitäpaitsi yhdente­kevä.
Pääasia on, että hän oli nyt r i ­kas
ja vaikutiisvaltalnen. Asui loiste­liaan
ympäristön hienoimmassa pa­latsissa
— vaikka poliisi ei häntä kos­kaan
"löytänyt", etsiessään häntä kuu-lustcl<;
avaksi selvittämättömäin rikos­juttujen
yhteydessä; hänen nimensä
lava, j(rile arkku koneen avuHa nos­tettiin.
Hautausmaalle tultua lasket­tiin
. arkku ' samaten koneella "hau­taan".
Joka oli rautabetooniseiniUä
varustettu kaivo; kun sitte myös suu­aukko
muurattiin umpeen rautabeto-nilla,
tuli siitä yhtä kestävä kuin kon­saan
Tutannkhamenin hautakammio.
Mutta Frank Yalen tarina ei luul­tavasti
pääty tähän. Prospect-puiston
alueella, znissä hänen sakilaisensa i -
Eännöivät, kuiskittiin että pikainen
kosto tulee saavuttamaan Frankin
murhaajat, Hautauspäivän iltaan
I»Lättyl aselepo Frankin sakin puolel­ta.
Sen tiesi koko New York, poliisei­neen
yhtä hyvästi kuin sakilaisineen-kln.
.
oli vuosikausia ollut "tavattaessa pi­dätettäväin"
henkilöitten luettelossa.
Frankin aiuto oli New Yorkin komeim­pia,
sillä hän vapaasti ajeli kaupun­gin
kaduilla; jokainen poliisi sen tim-sl
ja tiesi sen nunieron, mutta Fran­kia
ei tarvittaessa siinä "tavattu".
Nousukasmakunsa mukaisesti hän
hohti välkkyvistä timanteista; kuol­lessa
häneltä Jäi 50 käyttämätöntä
vaatekertaa Ja 25 paila uusia kenkiä.
Häneltä Jäi myös joukko harta^a
ystäviä. Nämä ystävät tiesivät, että
Frank oli toivonut saavansa siistit
hautajaiset. Ja he toimittivat hänelle
mahtavimmat hautajaiset mitä Brook­lynissä
ön ikinä nähty.
Murhapäivän iltana kerääntyi pie­neen
huoneeseen erään' ^Jäkadun
varreUa 15 ystävää. Pöydälle. Jonka
ympärillä he istuivat, heitti itsekukin
tuhannen dollarin setellk Sitte.men­tiin
miehissä erään lähellä asyivan
kauppiaan luo Ja hänet, sivullinen
henkilö, valittiin hautausmenojen toi­meenpanijaksi.
Ainoa ohje, mitä hä­nelle
annettiin, kuului: "Frankin mie­li
teki aina parasta Ja sitä hänen on
saatava Jos tämä raha ei riitä, tuo­daan
lisää."
Eihän se riittänyt kuin alkuun. Jo
ruumisarkku maksoi sen 15.000 dolla­ria.
Se olUdn puhdasta hopeaa, 1.300
naulan painoinen ja taiteellisilla kie-kiuroilla
koristettu.
Siinä lepäsi Frankia pullea raumis.
parhaimpiin vaatteisiinsa puettima,
rukousnauha käsien ympäri kääritty­nä.
Arkim pääpuolelle laitettu iso,
sähkövaloista säihyvä risti valaisi
niiden yli 5,000 hengen kasvot. Jotka
hitaasti kulkivat avatun arkun chi.
Jalkapuolella oli lipas, johon kaimes-sa
otevasta aukosta sai pisräa roponsa
kukkalaitteiden ostamista varten. Min­kä
verran Häitä "ropoja" karttui, sii­tä
ei ole julkaistu tilitystä, mutta kuk­kakauppoihin
atmetut tilaukset olivat
nousseet yhteensä 30.000 dollariiiL Se­kin
kuorma-auto, jolla ruumis vie­tiin
hautausmaalle, oli yltään kukka­laitteiden
peitossa.
Paarien ohi marssivassa juhlakulku­eessa
nähtiin nuoria sanomalehtipoi-kla.
kengänkiillöttajia Ja vanhoja uk­koja
jotka olivat olleet Frankin Isän
ystäviä. Monet heistä olivat saaneet
vastaanottaa Frankin lahjöttamia an­timia
Muutamia hän oU elättänyt tal­ven
yli, pitämällä huolta heidän ruo­ka-
ja lämmitjretarpei.'5taan. "
Jumalanpalvelus pidettiin Pyhän
Rosalian katoollsessa kirkossa. Jonka
seurakunnan jäsen Yale oli — eikä
ainoastaan nimellinen Jäsen, vaan hän
esiintyi hartaana kristittynä, ei tosin
sutmuntaikoulunopettajana. niinkuin
nuorempi Roskfeller, vaan suhletelli-sesti
yhtä runsaskätisenä lahjoittajana
kirkollisille armeliaisuuslaitoksille ym.
seurakunnallisiin tarkotuksiin. Viimek­si,
kuukausi takaperin, hän lahjotti
1,500 dollaria uuden semakunnallisen
koulun rakeimuskassaan ja hommasi
nyrkkeilynäytöksen, joka tuotti 5,000
doUarla^samaan tarkotukseen;
Sielumessun jälkeen ruumis taas a-sstettiin
nä3rtteille'Grazianon & Jan-nonen
hautaustoimistossa, jossa vai­naja
oli äänettömänä yhtiömiehenä.
Sen edustalla järjestäyt3?i 300, autoa
käsittävä ruimiissaattue.
. Hopea-arkussaan lepäävä Frankin
Kuka tappoi Frank Yalen? Ulkopuo­listen
on sitä vaikea arvata, Varma
vain on,/että sen teki joku kilpailija,
joka himoitsi hänen tulolähteitään
Ja valtaansa. Mutta ennenkuin siir­rymme
käsittelemään tämän asian
muita puolla, kerrottakoon lyhyesti
tuon
hopeaisen nramlsar&nn. tarina
Miksi piti Frank Yalen saada juuri
sellainen arkku? —^Sentähden, että
se oli tarkalleen samanlainen kuin se
ruumisarkku. Jossa aikoinaan oli hau­dattu
kuuluisa chicagolainen rosvo­päällikkö
Dion 0'BanIon, näennäiseltä
ammatiltaan kukkakauppias; se oli
kallishlntalsln ruumisarkku mitä Chi­cagossa
vielä oli nähty, ja hänen hau­tajaisissaan
käytetyt kukkalaitteet eh­kä
komeimmat mitä oli nähty koko
mantereella. Frankin ystävät tiesivät,
että vainajan salainen toivo oU ollut
saada yhtä mahtava hautaus kuin Q'-
Banion oU saanut. Siksi niin kallis
arkku Ja vielä kalliimmat kukkalait­teet.
Se oli tavallaan kilpailua maan kah­della
ensimäisellä sijalla olevain suur-kaupimkien
sakilaismaallmojen kes­ken.
Mutta siinä oli vähä muutakin.
amaaraa
Minkä tahansa sanomalehden tilaa-jamäärä
voi kuimiana kesäsydännä
laskea. Mutta nyt on taas kesä. joka j ollut,
sivumennen sanottuna ei ollut edes
kutunakaan, lopussa. Käsillä on kyl-män
viileä syksy, aika, jona ei aina-j®f ®^
m an kovin suuria ponnistuksia. Niin.linen päivälehti koko manteereUa ja
ei kuitenkaan ole asia viime aikoina
Eivätköhän sikäläiset toverit
voisi Vapauden levitystyötä nyt tässä
syksyn tullessa hiukan tehostaa. Jos
^ ole mahdollista täytyy sinne
^ n " ^ e " e S ' o ; 5 ^ 1 e h ; e ä I lähettää Helinin Tatu. tai j o k ^ t ^ en
teensä ja sitä lukemaan. On siis a i - i "huutamaksi vukoksx reutomaan teita.
van loogillista odottaa, että lehtiemme j Quebec on alue, jossa tuskin voidaan
tilaajamäärä ilman muuta kohoaa. \ g^jgg toivoa päästävän eteenpäin il-
Vapauden tilaajamäärä lasM kesän jj^^n, jos ei sinne tehdä erikoista "ris-ajalla
ja tähän mermessä se ei ole vie­siitä.
lä päässyt huomattavammin kohoa­maan.
On tosin paikkakimtia, joilla!
tiretkeä". Kysymys on vaan
mistä saada mies, joka tällaiseUe ret--
voi sen oniiellisesti
suorittaa. Quebecissa on tuhansia
suomalaisia jä Vapauden tilaajamää­rä
siellä on ainoastaan muutaman
sata tilaajaa. Muita puolueemme leh­tiä
sinne menee tuskin ollenkaan.
kelle lähtee ja
kohoaminen on ollut huomattavaa,
mutta toisilla p?sikk?^knpTi^^i?* on e-delleen
menty taaksepäin. Etenkin
keskl-Ontariossa on kulettu reippaasti
eteenpäin. Yksistään Sudburyssa on
Vapauden tilaajamäärä vimeisten viik-j jollakin puolueryhmällä taikka
kojen ajalla noussut lähes sadalla uu- yksityisellä toverilla sattuisi olemaan
Frank Yale oli ollut vangittuna O'-
Banionln murhasta Hänen oli kui­tenkin
oimistunut saada todistetuksi
olleensa miurhan aikana muualla ja
vapautua syytöksestä. Hyvin tietäen,
kulnica helposti sakllaisista saa todis­tajia
mihin suuntaan tahansa, pide­tään
Mntä siitä huolimatta sekä po­liisi-
että sakilaispilreissä vieläkin yh
tenä tämän murhan toimeenpanijoista.
15,000 doUaria on sievoinen maksu
ytidestä ruumisarkusta, mutta sitten-^
kin ne saatiin halvemmalla kuin mitä
ne olisivat tulleet maksamaan. Jos
ne olisi yksitellen teetetty. Useita vuo­sia
sitten eräs taiteilija läati Ihmeel­liset
niuihisarkun piirustukset erään
kansainvälisesti tunnetim amerllcka-laisen
rahamlehen i^rilUsten tilauk­sesta.
Arkku oli määrätty tehtäväksi
hopeasta. Päästäkseen vähemmillä
kustannuksilla se suurliike, jonka val­mistettavaksi
arkku annettiin, pani
niitä tekellle kolme yksin tein. Ensa-mälnen
tuli sille "kansainvälisesti tim-ruumista
vietäessä Pyhän Ristin hau­tausmaalle
ei käytetty hautaustoimis­ton
ruun^vaunuja, jotka ovat yhteistä
kansaa varten. Kukitetun kuorma-au­ton
katolle oli rakeimettu erityinen
netulle amerikkalaiselle rahamlehelle",
toinen meni CBanlonille Chicagoon,
ja viimeisen sai nyt Frank Yale.
Kaiketi vieroksuen sitä seuraa. Jo­hon
tuo "kansainvälisesti tunnettu ra­hamies"
täUä tavoin on joutxmut, ei­vät
porvarilliset lehdet nyt henno
mainita hänen nimeään. Luulevat y-lelsön
Jo. tmhottaneen niiden "maan­surusta"
värisevät kuvaukset Eiuro-pan-
matkalla kuolleen vanhemman
J . P. Morganin ruumiin tuomisesta
Amerikkaan, täältä lähetetyssä hopea-arkussa.
Jota vanha Eiirooppa ällistyk­sestä
tyrmistyneenä katseli. Onhan sil­tä
kulunut Jo 15 vuotta
Näistäkö el sovi puhua sainassa
yhteydessä? — näistä sakllaissanka-reista
ja tästä Morganista, joka pää­si
mlljoonamiesten joukkoon niin 1-
säimiaallisella tempulla että osti koko
varaston armeijan tarpeiksi hankittu­j
a mutta käyttökelvottomiksi tuomit­tuja
kiväärejä romuraudan hinnalla
ja kohta senjälkeen. Espanjan-sodan
sytt3ressä, möi ne takaisin hallituksel­le
täydestä arvosta, suimnattomalla
voitolla, liikuttamatta tuitä sillä vä­lin
mihinkään sirmeljan varastohuo­neista?
Tästä Morganista, joka oli
kirkkopyhlmys, niinkuin Frank Ya-lekin;
oli rakentanut itseään ja muu­tamia
kaltaisiaan varten oman kir­konkin
New Yorkiin ja .siihen palkan­nut
saarnaamaan oman pappinsa, jon­ka
saarnoja kapitalistilehtien sunnim-talhiuneroissa
levitettiin kautta maan
ja luettiin uskovaisten piireissä hurs­kaalla
hartaudella kuin ainaMn kerran
viikossa uudistuvaa pyhänhengen
della tilaajalla. Tästä tietystikin lan­keaa
suurin ansio tov. D. Helinille,
joka keski-Ontarion alueella- parin
kolmen viikon ajan teki levitystyötä.
Sudbury onkin nyt, ottamatta
sen sivukylää Copper Cliffiä lukuun,
paikkakunta, jonne menee Vapautta
huomattavasti enemmän kuin yhdel­lekään
toiselle palkkakuimalle Ca-nadassa.
Yleensä on Vapauden ti­laajamäärä
keski-Ontariossa huomat­tavan
suuri nykyään.
Pohjois-Ontariossa niinikään on ti­laajamäärä
korkealla. Siellä onkin
jo vuosien ajan ollut sääntönä, että
joltiselle työssäkäyvälle suomalaiselle
tulee joku puolue^nmie sanomalehdis­tä.
Pohjois-Ontariossa tuskin onlcaan
enää varaa saada Vapauden tilaaja-määrää
huomattavammin nousemaan.
Keskl-Ontariossa sensijaan nousemi­sen
varaa vielä ' on. Mutta kaikista
eniten < ^ varaa Port Arthiuin alu­eella
ja Quebecissa.
Port Arthurin alue on vanhaa suo­malaisten
järjestyneitten työläisten
sivistysaluetta. Näinollen voidaan o-dottaa,
että juuri tuolla alueella on
Vapauden tilaajamäärä ylhäällä. Ja
Port Arthurin alueella^ pitäisi tUaa-jamäärän
pysyä hyvässä kunnossa U-mielessään
mies, taikka nainen, jon­ka
kykyjen uskotaan olevan tarpeeksi
suuret Quebecin "vallotustyöhön", te­kisi
kiitettävän palveluksen lähettä­mällä
senlaatuisen henkilön nimen ja
osotteen VapaudeUe. Kirjjvaihdolla
taikka muuten voitaisiin sitten edel­leen
sovitella tuonnempana olevista
kysymyksistä. Olkaa siis hyvät ja tar­kistakaa
kaikkialla rivejä ja missä vaan
tuntuu olevan miehekäs mies taikka
tarmolias nainen, jolla on halua täl­laiselle
matkalle lähtemiseen, niin
pankaa asia alulle.
Lännen alue on senlaatuinen, että
kiertävää asiamiestä tuskin voidaan
mahdollisesti suhteellisesti halpahin­taisin
koko maailmassa. Vapauöen
toimittanuseen uhrataan nj*yään »i.
nakin kohtalaisesti varoja, joten sisäl­tö
on ensiluokkainen. Vapaus ssuraä
erikoisissa, hyvinjärjestetyissä osastois­sa
ei ainoastaan Canadan vaan kok?
Tnpgiiman tapahtumia. Siis jokaisen,
joka haluaa olla aikansa tasaUa. on
tilattava Vapauden Itselleen. On it­sestään
selvää, että työläisellä on yh­den
ja toisenlaatuisia menoja. Mutta
kyllä nykymaailmassa sentään pitäisi
cman äänenkannattajan • ti'aamiseu
asettaa etutilalle. Neljä dollaria vuo-des?
a on sentään vaan hiukan yli yh­den
sentin päivässä. Sen uhraami­sella
ei kuole nälkään, eikä sillä ko-yin
paljoa mitään m^u^afciaIl, .saa.
Sitäpaitsi, ihminen, et-ankin tvöläi.
nen, joka ei seuraa aliaansa, on pa­kostakin
eräänlainen tyhmeliim, joka
ei tiedä maailman asioista miliUin. ei
os^a puhua niistä mitään ja sentäh-den
kuluttaa aikansa huonoissa hu­veissa,
korttipelissä, juopottelussa ja
irstailussa., Katsokaapa vaan useimpia,
etenkin yksityisten omistamia "poilja-taloja,"
niin huomaatte mitan siellä
meidän "rakkaan kansamme" Cana-dassa
olevat edustjijat elävät. Siellä
puhutaan roskaa, eletään kuin "siat
vatukossa," esiinnjrtään humalassa ja
räitääh pitkin lattiaa niin että roikuu.
Tähän tietysti on tässä^'vapaassa maas­sa"
jokaisella oma oikeutensa. Mutta
jos mikään on taistelevaa työväen-siellä
vakituisesti pitää. Mutta näin luokkaa kohtaan verinen vääryj-s niin
joulun edelle pitäisi sinneldn/'saada on sitä ainakin tällainen elämä. Pal-jonkun
viikon kestävälle matkalle mie- joa parempi olisi tilata itsellensä sa-hen.
Läimen tovereita, osastoja sekä nomalehden, lukea sitä, mikäli työn
ryhmiä kehotetaan ottamaan tämän a-sian
esille mahdollisimman pian se­kä
lähettämään ehdotuksensa Va­pauteen.
Kaikilla alueilla pitäisi asia
saada pian järjestetyksi, sillä aika
ennen^ joulua on kalkista edullisin
kiertävän asiamiehen työskentelylle.
Vapanden tUaajamäärän täytyy ko­hota.
Sen eteen on nyi työskenneltävä.
Vapaus on halpahintaisin suomenMe-jälestä
jaksaa, oppia siitä luokkansa
tärkeitä kysjmiyksiä, valistua Ihraisek­si
ja silloin ilman vaikeudetta elää
kuin ihminen ja vaatia ihmiscikeuk-sla
itselleen, ts^rtymättä loppuikääns^
elämään jonkun likaisen "poikatalon"
kaikkien imhoittamana "setämlehe-nä".
Tilatkaa työväen sanomalehti
itsellenne.
Tov. Levitystähystäjä.
taan nimitti tuon maailmankapitaUs-mln
nykyisen pääkaupimglnr-
Nykyinen Morgan, nuorempi J. P.,
komensi Yhdysvallat sekaantumaan
maailmansotaan, koska hänen liittou­tuneille,
valloille väUttämänsä blljoo-hain
dollarien lainat olislvait' jääneet
takalslhmaksamatta. Jos -Ss&sär-ölisr
voittanut. Yhdysvaltain osuus maail­mansodassa
oli loistavin liikeyritys,
mliyn amerikkalainen kapitalismi
milloinkaan on rahoja sijoittanut. Sil­lä
isämnaalle tekemällään palveluksel­la
poika tuhatkertalsestl korvasi — el
tosin hallitukselle' eikä kansalle, vaan
hallitusta ohjaavalle saaUstaJasakUle
—sen pikkujutlnm, minkä isäaukkoä-kuvauhtla
ottalssaan oH sattunut te­kemään-
Kiitolliset "Wall-kadun .sakl-lalset
varmaan hautaavat poIka-Mor-miljoonan
dollarin oikeusjuttu muuta-main
osakkeenomistajien taholta, jot­ka
olivat auttaniöet Heikkiä pääse­mään
alkuun, mutta jotka Heikki sit­temmin
oli piiskanut ulos yhtiöstään,
vallatakseen koko höskän omiin ja
poikansa käsiin; on myös joku, ehkä
:Use^plakin, 2—3 miljoonan dollarin
vahingonkorvausjuttuja keksmnöistä,
joita Heikin väitetään varastaneen.
Ne ovat vain ansioita, jotka auttavat
miestä kiipeämään kaptlaUstlsen "kan­salaiskunnon"
korkeimmille asteille.
Niistä el miestä moitita eikä tässä
maassa tuomita; ainoastaan semmol-vuodatusta?
Tosin sama Morgan myös
oli rakennuttanut valkeasta-Tnarmo-ganln
kulta-ax^ussa.
Kulta-arkun myös ansaitsee van­hempi
J . D. Rockefeller, jahka tuossa
elävässä mmuniossa Joskus lakkaa
henki pihisemästä. Hänen monista
saavutuksistaan lienee huoniattavln
se. kim hän öljytrustla perustäissaan
•yhdellä vedolla nykäsl omilta yhtiötö^
verelltaan 600 miljoonaa dollaria. K im
sanaalla muistamme hänen ruhtinaal­liset,
lahjotuksensa yliopistoille — nii­den
pitämiseksi sekä oppilasten että
opettajien henkisinä vankiloina —
niin eipä oUsi liikaa vaikka momen
finansslnero saisi vielä; muutamia t l -
manttitähtiä kultaisen ruumisarkkunsa
kanteen.
Kolmannesta tilasta kilpailee parvi
pienempiä haukia: rautatiepohatoita,
jotka ovat alkaiieet jonkun rautatie­yhtiön
johtajina, rosvoimeet yhtiönsä
vararikkoon, lahjonneet lainlaatija-kurmat
laittamaan ne uudelleen kun­toon
yleisillä varoilla ja sitte hotkas-seet
ratavierkon toisensa perästä ah­naaseen
kitaansa; maanviljelyskoneil-la,
kiinnityslainoilla ja maan- tai
karjantuottellla keinottelijoita, jotka
ovat Vetäneet nieluunsa satojatuhan­sia
maatiloja vuodessa, ajaen niiden
oikeat omistajat, raivaajat ja viljelijät
perheineen mierontlelle; teollisuus- ja
kauppa-ruhtinaita eli trustiporhoja,
jotka viekkaudella tai väkivallalla o-vat
lakasseet pms tieltä ksTnmenet,
sadat pienemmät liikkeet, syytäneet
rahamarkkinoille tukuttain vesiosak-keita,
pistäneet niistä saadut rahat
taskuunsa ja niin turvotetxille pää­omalle
kiskovat suunnattomia voitto­ja
polkemalla työpalkkoja, kiristämäl-rista
verraten pienen, mutta hienontlä työvauhtia, korottamalla tuottei-
(vielä 20 vuotta takaperin, minun vii-iden hintoja ja -huonontamalla iaa-set
"yhteiskunnan hyljrt". Jotka näl­käänsä
varastavat leivän tai lapsil­leen
maitotllkan. Joutuvat armotta
vankilan seinien sisälle, miettimään
siellä kolkon tyrmän hiljaisessa yksi-n^
sjrydessä rikoksiensa kamaluutta.
Noiden jättilälsrosvouksien puolusta­miseksi
tietenkin vedotaan siihen, et-meksl
käydessäni New Yorkissa se
mielestäni oli ainoa todella aistikas
rakennus koko Broadwayllä) palatein
julkiselle jalkavaimolleen. Mutta se
ei hänen pyhimyskruunuansa himmen­tänyt,
vaikka samoihin päseinästä
Maksun Gorkij estettiin ' pääsemästä
tähän pyhään kaupunkiin, hänellä'
kun oli mukanaan vaimonsa johon
häntä ei ollut laillisesti vihitty. "Kel­taisen
pirun" — s. o. kullan juma-loinnin
— kaupimgiksi Gorkij puoles-tua;
valtion metsä-, öljy- yjn. mine­raalimaiden
varkaita, jotka joskus
kaappaavat sadankin miljoonan dol­larin
paisteja, vaikka yleisen hälsm
vaimentamiseksi välistä joutuvat hel­littämään
saaliistaan, kuitenkin i l ­man
sen pahempia seurauksia.
Näiden arvoasteista kilpailevain
sakkien keskuudesta lienee tällä het­kellä
ensitilalle asetettava työvauhdiri
maailmanmestari Henry Ford. Hän­täkin
vastaan on vireillä jotain 30
tä ne ovat
kapitalismin laonnollisia ja välttämät­tömiä
ilmiöitä
Niin ovat. Ja yhtenä sellaisena Il­miönä
ön nykyiselle asteelleen kehit­tynyt
sakilaisuuskin.
"Kaikkina historiallisina aikakau-sma,"
kirjoittaa ent.'professori Scott
Nearing, "ovat kyvykkäät miehet osal­listuneet
kiristykseen ja murhiin.
Muutamat heistä ovat antautuneet
valtiomies- tai sotilas-uralle, toisista
tullut seikkailijqita, jotka suorittavat
laittomia tekoja vaikutusvaltaisten lii­ke-
etujen palkoissa ollen."
Ennen, Amerik^ varhaisempana
uudlsasiitus-aikana muodostivat karja­varkaat,
maantierosvot ja pankkiros­vot
joukkioita, jotka piileskelivät etäi­sillä
seuduilla Ja tavantakaa hyökkäi-livät
liikepaikoille, väestö- ja yaralli-suuskeskuksiin.'
Nykyiset sakilalset toi­mivat
New Yorkissa, Chicagossa, Det­roitissa
yjn. maan suurimrnissa kau­pungeissa
ihan rockefellerien, morga-nien,
armomien, fordien käden ulot­tuvilla
voidakseen mahdollisimman
nopeasti toimittaa heidän asioitaan.
"Sakilaisuus kasvaa kapitalistis-impe-riallstisen
yhteiskimnan sydämessä",
sanoo tov. Nearing. "Amerikan rikka­uksien
ja vallan keskuksissa on tuot­tavampaa
olla mm-hajoukkion onnis-ttmeena
johtajana kuin kutojana, ku-mityöläisenä,
mekanikkona tai kai-vosmiehenä.
Kapitalistinen imperialis­mi
Yhdysvalloissa on saavuttanut ke­hitysasteen,
joss^ rikokset tuottavat
monin kerroin enemmän kuin lailliset
ja luvalliset elinkeinot, sentähden et­tä
amerikkalaisen talouselämän joh­tajat
maksavat enemmän whiskystä
ja murhatyöstä kuin kankurin, kumi-työläisen
tai kaivosmiehen työstä." Ja
hän on saanut selville, että nykya­jan
sakilaisten tulolähteinä
ovat etupäässä viinatrokaus, väkijuo-mavarkaudet.
tyttökauppa, huumaus­aineiden,
salakuljetus, kiristykset, pa-heenpesien
suojelus, palkkamurhat ja
kaikenlaiset muut rikokset. Nämä am­matit
ovat n i i n tuottavia, että kun'
tavallinen raskaan työn tekijä laskee
vuositulonsa muutamissa sadoissa
dollareissa lakimies, lääkäri, kilntei-mistokauppias
tai muu laillisen e-linkelnön-
harjoittaja jöissaldii tuhan^.
sissa, laskee menestyksellinen sakllais-johtaja
tulonsa sadoissatuhansissa
dollareissa. Samoin kuin suurrahak-kaat
keiiioja valitsematta koettavat
kukistaa kilpailijoitaan, samoin am­muskelevat
sakilaisjohtajat toisiaan
kuin luvallls;ta riistaa ainakin. PoU^
ei heitä häiritse tässä «enempää kuin
heidän muissakaan edesottamlsissaan,-
osaksl siltä syystä, että poliisi on kou­littu
suojelemaan kaikkia lois-eläjiä,
osaksi sentähden, että poliisit Itsekin
usein ovat samojen lois-anmiattien
harjottajla tahi ainakin saavat osan
voitoista. Poliisin tehtäväksi on an­nettu
räälcätä oloihinsa ts^jmiättömiä
työläisiä ja yhdessä pyssyhurtta-saki-lalsten
kanssa niitä ammuskella, jos
ne lakkoilevat rosvoparoonien om'ista-mllla
orjanpito-alueilla.
Sitäpaitsi, kuinka voisi vaatia, että
tavallinen ^poliisimies kykenisi erotta­maan
"laillisen" j a "laittoman" ros­von,
trustipomon j a sakilaissankarin:
autonko kiillosta vai timanttien välk­keestä?
Varsinkaan semmoisissa pesis­sä
kuin New Yorkissa, jota jo vuosi­kymmeniä,
on mielivaltaisesti hallin­nut
kukistumattoman mahtava Tam-many
Hallin roistojärjestö, tahi CM-caeossa,
jonka pormestarina istuu al­keellisintakaan
sivistystä saamaton,
mutta iso ja vahva sakilalsnousukas?
— Eihän noilla suiuniuksilla näy ent.
taloustieteen professorikaan muuta
eroa tietävän kuin että "laittomat" sa­kilaisten
murha-, ryöstö- yjn. rikos-koplat
vasta nauttivat, ainoastaan po­liisin
passuvista (pidättyvää) suoje­lusta,
kun taas "lailliset" finanssi- ja
teollisuusrosvot toimivat ylempienkin
hallintoelimien — oikeuslaitoksen ja
lyhyesti sanoen koko laisäädäntö- ja
toimeenpanovallan — aktiivisella (te­hokkaalla)
avustuksella. Yhdysvaltain
korkeimmasta valtaistuimesta kilpai­levat
parasfalkaa demokraattien lis­talla
Ai Smith, Tammänsm kasvatti,
ja reipublikaanien listalla Herbert
Hoover, joka saavutti kansainvälisen
maineen kukistamalla Unkarin neu­vostohallituksen;
hän, näet, aiheutti
siellä keinotekoisen nälänhädän, pi­dättämällä
neuvostohaUituksen osta­man
ja maksaman viljalähetyksen ja
luovuttamalla sen vastavallankumouk-sellisiHe.
Siisti teko ja tosiaankin
mailman mahtavimman kapitalisti-vallan
presidentinviraii arvoinen!
Kuitenkaan ei Yhdysvalloissa vielä,
olla saMlaisdiktatuurin ylimmällä as­teella,
ei ainakaan niin avoimesti kuin
muutamissa Europan m a i ^ : Unkaris­sa,
Italiassa, Espanjassa, Puolassa.
Bulgariassa Rumaniassä jne. Eihän
ascismi muuta ole* kuin julkeinta sa*
ätuuria, eivätkä Horthy, Mus-