Vapaus, May 6, 1952

              f
tflbliatied Kov;^ 6. 19i7. Aatborized
«a c m n d dass maU I9 tbe Post
OfBeo OQuirtmenV Ottava. 1^
amnodft]» a s d SaturdayB tgr Tapaus
PBTilliihhigCtonqanyLtd, a t 100^102
S t W , StuQmxy, Qzit^ Caxiada.
Advertisiog rates tipon appUcation.
Translatlon free cf chargft . -
Ybdmanolssa: 1 yk. 84)0 6 k k . 4^0
suomessa: ^ 1 v t . 8 ^ 8 kk. 4.75
. i
i i i
hi
;* ; • P siten
* saadaan totuuteen vivahtava leima väärennykselle. Esimerkiksi, jos
I ^ sakxtpolviea jälkeen sanottaisiin, että '-canadalai^t ovat tappaneet ,
I paljon saksalaisia", niin silloin on 'puolitotuuden" avulla tarkoitus
\ valoon. Tomasia tietysti on, että canar
\ dalatset sotHaat- tappoivat saksaJaisia^im; 5^i^
\ sälu^ sodassa, joka kaiken lisäksi o l i saksalaisten
I puhuen sotaa itsepuolustukseksi.
*
* Juuri ylläkUvatunlaista asiain vääristelyä esitti Toronton Vapaa
t Sana viime torstaisessa toimituskirjoitukses
näjän alle*'. Siinä esitellään joitakin tositietoja ja unhoitetaan muut
il .iJicasUti ninienom^^
' lähteisiin — todennäköisesti paiiamaineisen Poika-Tuominen-nimisen
' ^ s u u n ^ tietöihin viitaten V a j ^ Saria tietää nyt
^^ertMii etjä^^^^ tunkeUtuuv Suotuen talouselämään"
^Jtaitulei^
Iminen:^
"«laän . • . Venäläinen pääoma kontrolloi jo nyt Suomessa noin seit-
Iv > suomalaista teollisuusyhtiötä ja tämän lisäksi venä<
ia 3tm: h ^
'^KyQviys: ottaako baUitus ianUn
täkavarikkcKm jos Valmdr taalbee 69-^
vuotiaitten työkyvyttömyyseläkettä?
Fa rmilta ei ole ulospääsyä kun ei ole
tietä; eikä |armiata pic wtään.
kaah. — Xietba'haluava.'
: Västaaay Jo» ky#nijiosei^
farmi bn eläkettä' h koti, ei
«itä oteta millään täi alla t
koon sUlä:olI«i kerrassaan ^dihietön.
tä riistää eläkeläiseltä tai hänen mie
heltään hedäh yhteinen kotinsa, s ,
n l i i
> Ymmärrättekö yskän? Canadassa on nousemassa syväliinchhuö-y?
iestuneisuus siitä kun Yhdysvaltain suurpääoma tunketituu: joukko­mitassa
Canadan teollisuuteen ja kun C C F : n oikeistpjphdon linja^
fera uhkaavan tilan­teen
missä Canada menettää yhä määräysvaltansa otnantnäaiisa äst*^
oista, Vapaa Sana rientää oikein toimituspalstallaari vakuuttamaan,;
letta Venäjäseon tässäkin yhteydessä suurin syntinen, ja että tödellir
* nen vaara uhkaa Venäjältä, koska se kontrolloi jo niin montaa yhtiötä
Suomessa.
:k " ^^apaa Sana ei luonnollisesti puhu pahaa aavistamattomille luki-iS;
joilieeniim^ liikdaitoksia oh joutu-
Mtit joko. osittaiin tai kokonaan,Neuvostoliiton haltuun. Vai onko
kysymys lainkaan "suomalaisista" laitoksista? Tosiasia onkin, että
Vr-iodan jälkeen joutuivat saksalaisten Suomessa omistamat yhtiötjlair
I tokset ja osakkeet sotasaaliina Neuvöstpliiton käsiin. Vaikka sodan
; j ä i k ^ ^muodostettiin eräitä kansantaloudelliselta liannalta vähempi-
R o i s i a ns. v sekayhtiöitä, niin kysymys on kuitenkin' valtapsfltaaii
Hi
i^|^piwi^ic^ p i l^öida
- ö i i f t ä i e l i a id vöit^
r
mm
• I
mm
f:
mi •1.
mm
mm
93.
I . " N y t kun Siiömen sotakorvaukset Venäjäjll^jyi^yKii^^^
J * - - ^ u im suon viimeisetkin erä^oimitetaaj\;Miine jen
v^^Jlötaffi^^ siten
|[ ^-^jOSsee taloudellisesta otteesta erilleen . . ' ; Venäjä pn kiii-
VI 5 ^ k t e j ^ asettaessaan järjestellyt niin, että
S* -vSabmen talous on kytkettynä Venäjään, SIIJLÄ SUÖAII OLI PA-
^•iSiorciTU LISÄÄ
S^'"MAKSr to OLI XÖR^lAALiSESTr^YVNmiARk^
^ f -^JltKröl^ laivoille y^m;>Cäiri ollen mel-
J a^
jv^^^^^ft .0^ järjettömästä veriäläisvihasta joka
V^flläoleyastakin lainauksesta h se lyö pohjan kokonaan pois
»iUtä ''ruotsaiaiäU saduilta, että Neuvostoliitto muka pyrkii saa-t
väsymys pn. k että juuri Suomi tarvitsee N^^^
; f^^^iebtynättömiä ma^^ Samalla kertaa Cana-lausunto,
että Neuvostoliitto " P A k O T T I (Suomen)
LiSXXMÄ.^ k O X E T E O L L l S U i r i T A A N . . kumoaa kaikki
iifUöisalaisten tietojen" vihjailut, että Neuvostoliitto on verrattavissa
imperialistisiin maihin, jotka pyrkivätv omaksi edukseen kontrolloi-mpan
toisten maiden talo^uselämuä. *
•.'Katsotaanpa Kiinaan, Intiaan, Indonesiaan, Filippiineille tai
mihin tahansa imperialististen maiden kontrolloimiin maihin. Ovatko
imperialistiset maat '"pakoittanecl" niitä rakentamaan koneteollisuut­taan
?j Eipä tietenkään. Kaikki siirtomaat joutuvat kynsin hampain
tappelemaan "emämaan" rajoituksia vastaan oman taloutensa teol-
: listuttamisen suhteen. Canadassakin on ollut aika, jolloin käytiin
JMivasta taistelua laivakoneiden. rautatieveturien jms. rakentamis­oikeuksista.
Yksistään tekstiiliteollisuuden pystyttäminen kohtasi räi-
; ;keätä vastarintaa Britähniassai jossa haluttiin Canadaa pitää riippu-tekkiilituotteiden
suhteen. Tuotantorajoitukset tank-kiim
j poistettiin vasta äsken käytyjen so-
Näin historiallisessa menneisyydessä. \Mutta sama suunta vallit-sec^
l^ysvalloissä, mistä ci suink^^^ t^ollistut-
. iamista, vaan tehdään kaikki .mabdollinen sen hy\'äksi, että Cana-
, dasta voitaisiin ostaa halpaa raaka-ainetta, valmistaa.ne Yhdysvallois-sa
ja myydä sitt^ canadalaisille. Tämä selittää
m ^ Yhdysvaltain suuri raha vie .'\lbertanraakaölj\Ti rajan etelä-t>^<^
l6 jä thyy tänne gasoliihia. Tämä selittää miksi rikkaat rautä-m|
bnit vi^ääh pilkkahinnasta rajan yli ja myydään teräksenä ta-
; iu^in tänne, pimä selittää miksi Canadälla ei ole vieläkään yhtään •
aiitoatacanadalaista autotehdasta ja miksi Avhdysvallat pn tähän^ti
~-.4stan3rt Stv Lawrence-vesitiesuunnite toteuttamisen.
Mutta Neuvostoliitto ei ole mitenkä^ estää Suomen
r~ieollisuuden kehittymistä. Kun Canadan Uutiset yritti lyödä X e u -
1 yöstoliittoa pauhaiunalla siitä,, että se p n 'pakoittanut" Suomen ke-iuttämään
"koneteollisuuttaan", niin asiallisesti puhuen s e . a n t o i—
*; tosin «vastoin tahtoaan— suuren ja kauifekantoisen tunnustuksen,
2 cttf Sosialistinen NetiTO^ ei vain kieltäydy jarrutuksesta, vaan
«. auttaakin naapurimaansa koneteollisuuden kehittämistä.
y * pahaa "liiallisessa
- teollistamisessa" j f puhuu Suomen kOnetuotannon lisäämisestä ^nem-
Y i) • man initä on "normaalis^ti" myyntimarkkinoita;. Näillä "normaali-
^ Näilla^^^myyntima^^ tarkoittaa muuta kuin kotimaisia
l l ^ j n a i k ^ ^ ole,mahdollisuutta konetuotteitaan/
GÄESONI^ MAANJ^KTOS-BIKQSLAkn?/
Enemmän vasemmlstotoiset .Cana­dan
slvilllvapaukslen Järjestöt olivat
eräänä päivänä Ottawassa protestoi­massa
varsin voimakkaasti vuonna
1951 rikoslakiin tehtyjen muutosten
Johosta Ja — Jos totuus pitää sanoa
~ niyiä oli varsin hjrvät syyt siihen.
Saturday Night el,omaksunut mitään
Innostusta siiloin kuin nämä muutok­set
: esitcttUn mahdollisimman vähin
varoituksin Ja meillä ei ble sen enem­pää
innostusta niihin nyt. koska olem­me
vakuuttuneet siitä, että ne muo­dostavat
mahdollisen vaaran kansa­laisten
vapaudelle . ..
"Me viittasimme silloin siihen ää
rimmälscch epävarmuuteen Jä seka­vuuteen
mikä on näillä uusilla mää-rltelmlllä'maanpetokscsta(
mikä p n
kuolemalla rangaistava rikos),;mitkä
käsittävät e i ainoastaan "vihollisen
avustamisen mutta myöskin avunan­non
"mille aseclllssllle voimille tahan­sa,
jolta vastaan canädaläiset voimat
ovat vIhollisuusjBUhteissä, olipa- sota­tila
voimassa tai ei." Sotatila jä sen
Johdosta myöskin määritelty vihoUl-hen
tehdään' julistuksella kim kunin-gatar
sanoo canadalaisille alamaisil­leen
ketä he eivät voi avustaa ja m l l -
loln sellainen avustaminen tulee
maanpetokseksi. Mikään sellaineh vi­rallinen
teko ei ole nyt tarpeellirien
muuttamaan - laillisen, teon maanpe­tokseksi
koska siihen -riittää pelkäs­tään
Se, että- tekö ph eduksi niille'ase-volinillcUahänsä'
Jolta väst^^^
daläiset; sotavoimat^ bvat • viHollisaiis-suhteissä/
"'
'Ölvuriieniien^'sariöeii merkitsee " v i -
HbUisMiisSörii^eiäim" j a •"
sen ^röitUkseh poistaminen kaikkien;
miWj>>'i4ÖVaiak|f^ ^Rplstamisfca, jotka
övat^Ähit^eiet|vbos^tdj^^
sa- Ja' lug^uuäen thahtecn. Jöho" e l -
;vät^i»\Miu%iitkään sotaa ^^öskevat
lennalckof^to&5|jb <fä'• sophijukset,
tärVysymyksess&^breVät' cank^^^^
sotavoimat, olisi niä|rät^J^.ftoiraintaän
Cänadap , hällttutasöp-. 1^
perusteella siliä he,?'saatt^^^ joutua
silheiii illttölalsmftiden.;,tai muiden
malffeh armeijan komentajan tähden.
Siten voi olla maanpetosta sellaisten
asevoimien avustamineh, joiden . e i
edes Canadan hallitus tiedä .olevan
''vlhollteuussuhteissa? meidän sotavoi-iniamme
vastaan siliä_ m
koslaissa el sanota kerrassaan mitään
minkään halituksen tepn •tarpeellisuu­desta
moisessa tapaiiksessäj,
"Vanha Ja arvokas eroitus maan
poliisivoimien ja asevoimien välillä on
poistettu näillä ;muutofcsilla mitkä a -
settavat kuninkaallisen ratsupolllslri
saniaari asemaan kuin asevoimatkin,
muodostaen siltä yhtä raskaan rikokr
sen jos. neuvoo poliisia kieltäytymään
velvollisuudestaan kuin/tekisi sen so­tilaisiin
nähden. Kuninkaallinen r a t ­supoliisi
on siyiiiljoukko. Yksinään
siitä syystä ori ollut mahdollista, käyt­tää
sitä moniin sellaisiin tarkoituk­siin,
joihin sotavoimat eivät ole olleet
sopivia, järjestyksen ylläpitäminen l a ­koissa
mukaan luettuna. Jos sitä p i ­detään
tässä suhteessa sotavoimana
on sUtä muodostollävä Sotilaallinen
Joukko Ja se on poistettava poliisi
toiminnasta. '
"Nämä muutokset tehtiin varsin hä­täisesti
ja Yhdysvaltain kiihkeästi
pyynnöstä. Niitä ovat arvostelleet hy­vin
terävästi monet: parhaat määri
vapiaariilellset lakimiehet. Ne ori uu­delleen
körjattaya nykyisen istunto­kauden
aikana." — Saturday Night,
Toronto. . . i 'if'.-
a ^ t t s t a n i r i 29 päivänä iMäailman
R a u t i a i i i ^ is­tunnossa
KuoSXd-Jo^
Yhdysvaltojen käymästä rikollisesta
bakteriologisesta sodasta. ; K o h t a t u ­llee
k o l u n e f ^ k£^i vuotta; sänt^ Kiip
M<vjb, tam :amerikikalajset.,asresso-r
i t ovat käyneet 1 ^ : n Upun varjossa
ägressUvi^ä' sotaa:
taen siellä suunnattomia hävityksiä
j a .suorittaen joukkomurhla.^^^^;V
Vaikka soiilaanfatcn/ tappioittensa
;Ja;ffiaailman yleisen mlelipiteeh p a i -
.iipstukseD. vudksi amerikkalafeet a-gressorlt:
alkoivat Tlide&sän kuukaut­ta
sitten aseleiKmetni;^pttelut. et^^^h^^
ole ollut minkäänlaista halua saada
Koreaa selkkaus sovitetuksi rauhan­omaista
tietä. He käyttävät kaficen-laisla
periaatteettomia keinoja p i t -
klttääkseen aseleponeuvotteluja ja
saattaakseen ne unH)ikuJaan.
Ka&si ^ kuukautta sitten he; alkoi­vat
käyttää epäinhimillisesti «bakte-riolosista
asetta. Tämän vuoden tiaan-miiuun
28 päivästä lähtien amerik-kalaläet
agressorit ovat kylväneet
lakkaamatta lentokoneista suiiret
määrät hyönteisiä Ja erilaisia esineitä,
joita ovat saastuttaneet •kuolettavilla
bakterelEa, Korean tärkeimpiin kau­punkeihin
ja sotajoukkojen ihupltp-teille
rintamalle sekä selustaan Kae-songln
itäpuolelta alkaen Pukhaiigan-
Jokeen • asti. Helmikuun 28 päivästä
alkaen amerikaklaiset ovat kylväneet
lakkaamatta saastutettuja hyönteisiä
K p i l l i s - K i i n a n kuuteen maakuntaan
— Laodurilin, Laosiin, Suntsaniln, K i -
rlniin. Heilungklangiin Ja Zheheen.
He ovat kylväneet niitä myös Miik-deniin
Jä «3 muuhun kihlakuntakau-punkiln.
Tämän vuoden maaliskuun
6 ja 7 päivänä saastutettuja hyöntei­siä
pudotettiin Sangtungiri maakun­nan
Tslndaon: laitakaupunkiin.
Amerikkalaisten agressorlcn pudot­tamat
baktercilla saastutetut hyöntei-set
Ja erilaiset esineet ovat pääasias­sa
kärpäsiä, kirppuja, hyttysiä, täitä,
punkkeja, sääskiä, sirkkoja, mustia
kuoriaisia, heinäsirkkoja, hiiriä, va­riksia,
pilaantunutta lihaa j a kalaa,
pumpulia, puiden lehtiä, kanänsulkia
jm.; rvr- yhteensä; y l i ;35 riimöcettä.
Useita >näitä; hj-criteisiävei .<>ie:3iäUlä
paikkakuririiI]a;koskaan.':ollut eivätkä,
niiden toukat voi kuoriutua munasta
näiden , p a i k i a i i m t i en
l^akteriölogien j a ' lÄöl^^lerx, !t*iimitta-märi
•[tärka^{&seil' tiilös, on tod^tä-riut/
etta'suufi!jöu!tk^^^
l '^'S,'-'*. 'täi c
Bakteeripnmnl^ Jonka molemmat
inin pudotessa ja vapauttavat. tautien basilleilla Baastätetoi hjröii-
'telset...
vieri fteutVen''bakterä^^^^
Paljonko korean
Isötä meille maksaa^^^^^;
Tähän mennessä ovat canadalaisct
veronmaksajat saanet maksaa /^OQ,'-
000,000 sUtä. että ammonta on jat­kanut
Koreassa; osoittavat piiplusti^r
laitoksen raportit. Saurin osa ön men­nyt
wneljan itar,^Uukseeii^^V^
mliseen ja ylläpitooo^Jln^voimat ovat
tarvinneet S10,900,0(>p Ja laivasto $7,-
760.000.
SUtä. että 27; prilcaadi on pidetty
Saksassa, maksettiin jo tammikaan 30
päivään mennessä $15,000,000. Noin
$60,000,000 arvosta tykkejä ja ammuk­sia
on annetta poliJois-.4tIantin sopl-
I musvaOoille.
* !Rlri't1amällä'yihölliniJn^i^
•siriaan erikoisia ariimltkslä liäkteHen
levittämiseri- keirioniai.^ Mutta usdn»^
missa ••taipat&slssa ^käytetään tähän
tarkbltukseert leritpkbheita. ' ^
Koreassa*'Jä Kiinan-alueen osassa
on ' nyt •• alkanut - auuri •. työ näiden
(bakterieh f: .ituhoamlseksi; u ' "ratiän
kampanjaan ovat yhtyneet kalkki ^ —
lääklntätyöntek^ät. eläinlääkärit ja
agronomit. Laajat kansanjoukot:
miehet j a naiset, vanhukset ja lap­set
osallistuvat suurella suuttumuk­sella
amerikkalaisia kohtaan täh&n.
taisteluun bäiJrteriologIsta': sotaa vas­taan,
jotta, voitaisiin tarttuvien tau-,
tleii; leviämisen estämiseksi hävittää
nopeammin ämerackalaisten sota-
Joulokpjen kylvariiät hyönteiset ja
•bakterit.
tAmerikkalaisten agressorien epä-
Inhtmillinen riikos on tuntematon his-toriassa.
Toisen maailmansodan a i ­kana
Hitler j a Mussolini eivät käyt­täneet
bakteriologista asetta. Sitä
kaiuttivat. japanilaiset imperialistit
k i i n a n älueelia, mutta ei läheskään
niiri laajassa mitassa kuin amerikka-lälset
nyt käyttävät. Ellei rj-hdytä
heti teholdcalsiin toimeripltelsiin näi­den
rikolilsten tekojen lopetamise&si.
Joticä ilmenevät bakteriologisen aseen
käyttämisessä Ybdj-svaltbjen taholta,
niin seri käyttämisen imlttasuhteet
laajenevat., . fciertämättä. Onnetto­muus,
Jöjca on: lAillut tänään Korean
ja K i i n a n kansan osaksi, tulee huo­menna
kiertämät^ koko maailma,ri
rauhantahtoisten kansojen osaksi,
kirnioamattomasti tosiasioista htio-liriiatta
Yhdj^altojen viranomaisten
edustajat, kuten esimerkiksi Achespn
j a Rldgway koettavat vielä käiiriri
keinoin puolustella itseään ja välttää
västuunälaistiutta. Mutta tosiasiat
osoittavat, että Yhdjrsvaltojen halli-tus
on aikaisemminkin, eikä vain nyt,
käyttänyt bäkteriol(«lsta asetta., ' f V
. 4^^b vuoden 1941 lopulla Yhdysvaito-jeri
hailltus alkoi valmistautua bak­teriologiseen
sotaan. Tammikuun 4
päivänä 1946 Yhdysvaltojen sotami-nifiterlön
kemiallisen osaston "biolo­gisen
sodan komitean" entinen p u ­heenjohtaja-
George Mark julkaisi
Yhdysvaltojen hallituksen suostumuk-
£(»ta hyvin yksii^ertalsen selostuk­sen,
jossa selitti, kuinka laajassa,mi­tassa
Ylidysva^at toteuttavat bakter
riologlsen. sodan keinojjen järjestel­mällistä
tutkimista^ V .'7'''",
Yhd>"svaltoJen hallitus on Idässä
valmistautunut bakteriologiseen so­taan
jo hyvin kauan. Se valmistautui
siihen kiinteässä yhteistyössä ^japani-laisten
bakteriologisen sodan p u i s ­ten
ifcanssä; >jolllä jo oli sellaisten
konriäntöideri kokemusta. Vuorina
1946 McArthur valitsi jä lähetti 18
japanilaista bakteriologisen sodan
sj-yllistä työhöri bälcteriölogisen sodan
tukiasemalle Marylandin, Mississipin,
Utahin ym. valtioihin käyttääkseen
heidän rikollista kokemustaan. Huh­tikuun-
13 päivänä 1951 "New.York
Times" lehti kirjoitti, että Japanissa
on muodostettu balkterien tutkimis-asemia.
MeArthur aikanaan kaimat-tl
aktiivisesti japanilaisia 'bakterien
tutkimisessa ja viljelemisessä Ja nyt
sitä tekee hänen seuraajansa Ridg-
Saman-vuoden joulukuun ö päivänä
Telepressin tietotoimisto tiedoitti
Rängunista, että -kaksi amerikkalais­ta
viralUsta henkUöä, jotka eivät tah­toneet
sanoa, ketä he oKvat, sanoivat
Ridgwa>Ti lähettäneen japanilaiset
bakteriologisen sodan syylliset — J a ­panin
armeijan entiseri lääkärin ken­raaliluutnantti
Siro Isiin j a eläin­lääkärit
kenraalimajurit Dziro ,Vaka-matsun
j a Masadzö iCitanori, Jotka
oli\'at harien suojassaan, koreaan
suorittamaan; .vaiJmistautiHnista bj&-
teriblogiseen. sotaan.
; Bafkteriolögisen sodan tarkoitukse­na
on synnyttää vihollisen alueella
kulkutauteja' Ja saada ne leviämään
nim, että ne ttichoaisivat ihmisiä j o i & -
kcmitäss^. Mutta kulkutautien «^m-riyttämistä
väÄen ei liitä yksistään
•bakterien; ikj^lväminen. "On tiedet­tävä"
hyvin fysiologia j a ihmisen f y -
siplogisetobllniaisiiudet". (Japanilaisia
bakterioldgiseii sodan syyllisiä vas­taan
käydyn syytöäcirjan sivu 314).
Se onkin Juuri se rikoIUnen kokeinus,
jonka Siro lsii'sai,Kiinassa bakterio­logisen
sodarii tutkimisessa. Jonka t i m -
nusti Kwangtungin arineijän saniteet-tihaUumpri
päälUIäkö entisen sotilas-lääkäri
' keriraaliluutriantti Rytszi
Kadzitsuka .joUInkutissa 1949 Hqbaro-vskin
sotatribföiaalissa. Sen vuoksi
ennen ibakt^iplc^isen sodan käymis­tä
Yhdysvallat tutkivat yhdessä J a ­panilaisten
.tikkteriolt^isen sodan
syjiUisten kariäsa rikollisessa tarkoi­tuksessa
- k i i n a n Ja Korean kansan
fysiologisen ija fysiologiset ominai­suudet.;-.
3:
Maaliskuussa 1951 Vonsangln sata­maan
(koreassa) tidivat salavihkaa
Yhdyifvaltoöen,laivaston^ laiva Nro
;täänf vilsuriii vain sen ;vuöks'l kiin-i^e
•voivat p/Uhua Cariädässa Järjestettä-'
^>i&sä kok6rik&'ssa, n i i n minä pyydiäri.^
että' te • myöntäisitte 'viivyttelemättä
• d-sUrtplaisTtuloIir/an : 'Mm.e Isabelle
Bltimelle" kirjoitti- Canadan Rai^äri-
'körigressin ' sihteieri Mary Jerinison
•slu-tolalSminlisleri: Walter Harrisille ja
uikomlrilsteri Lester pearsonine/ .
' Miss Jeririison viittasi ylläriiainitus-iaikirjeessään
ulkommli5W^
aiahuorieeri istunnossa "antamaan l a u .
suntobri, että siirtolaisdepartmentti.ori
kieltänyt viisumin Mme iBlumeltä,
Belgian parlamentin jäseneltä sen
vuoksi kun hän ei yksinomaan puhui­si
Torontossa toukokuun 10 pnä ko­koontuvassa
rauhan, aseistuksen vä­hentämisen
ja kaupankäynnin konfe­renssissa,
vaan puhuisi seh lisäksi; u -
seissa muissa kokouksissa Canadassa.
"•Näiden tosiasiain valossa" sanoi mr.
Pearson, viisumia ei ole annettu.
"Me emme tiedä mitään lain säätä­mää
auktoriteettia, jonka mukaan
voidaan ihnrisiltä kieltää Viisömi-sen
vuoksi kun he voivat puhua canada-laisissa
kokouksissa*, sanoi miss J e n .
riison. "Tämä maa tyrmistyy: sellai­sesta
lausunnosta, j a sen paheellinen
ennakkopäätös on vältettävä.
iluhrijamatka bn" joud\itttf p^hiutta-"
maanv
''^Me -pyyääriime riyti ei;tä .Mmie" Blu-i"^
slssä räuhari, aseisti^ .vähentämi­sen
j a j^au^^
' rbnt.C!ssä.j^kija^ jb täpäräiiä;..me
esitäinmje,,^
läämme määrät^ti antamaan .tämä
viisumi yiiyyttele^ttä-. r*'- ;•
Tämän kirjeen kppip on lähetetty
Y k : n Ihmisoikeuksien komissionille.
Ottawa, - r -Mme Blumen viisumin
kiellon johdosta on hallitukselle t u l ­lut
protesteja eri puolelta maata. O n
tledoitettu, että protesteja on saapu­nut
United Mine Workers uniolta A l -
bertasta, M-^M uniolta Timmmslstä
Jne. Myös rajan eteläpuolelta. Yhdys­valloista*
on ^tiillUt, Siyiiliväpauksien
Kongressin kirje, missä pyydetään u l ­koministeri
'Pearsoma > myöntämään
tämä viisumi, r Tässä kirjeessä; k i i n ­nitetään
ulkbministerto huomiota s l i .
hen, ettei kysymys ole vain capada-lalsten
blkeukäien kieltäniisestä. y
myös-YK:ri-"iKiriwoikeukaieri jullsttik-sen
periaatteiden loukkaamisesta, i
1091 V— niin sanottu "ruttolaiva" —
Itldgwayn päämajan -terveydenhoi-to-
osaistdn'* silloisen päälUköri j i r i k a a -
tinkeriraalin Samseyn johdolia. S a ­taman.
Jähellä sijaitsevalla pienellä
saarella amerikkalaiset ottivat .yan-gäcsi;
kiinalaisia^ veivät heidät l a i ­vaan
Ja kokeilivat, kuinka ruttöbakte-r
i t vaikuttavat heihin, iramän tie­donannon
Julkaisi amerikkalatoen a i ­kakauslehti
"Newsweek" huhtikuun 9
päivänä 1951. Associated Pressiri tler
toix>imisto, tiedoitti Koczhedon saa­relta,
että sen Jä&een tämä "rutto-laiva"
saapui Koczhedoon, Jossa rut^
tobakterien vaikutusta kokeiltiin van­giksi
joutuneilla Korean kansanar­meijan
sotiiaiila.. Kansasm valtion
(Yhdysvallat), upseerikoulun amerik­kalainen
ikuukausijuikaisu "Military
review" julkaisi tästä tapauksesta
ir. 1951 hvöitikuussä kirjoituksen ot­sikolla
"Joka päivä 3. tuhatta kokei­lua".
Kirjoituksessa oli säripttii, et­tä
bakt^riplogmen sota ori yaaralUs-;
t a , sillä "baäcterl on tahdoton, se voi
vaikuttaa riiitäkin vastaan. Jotka sitä
•käyttävät".: Bakteriologisen sodan
imerikkaiaiset spesialistit tiesivät'sen
Jo aikbjä sitten. Sen vuoksi bakte­riologisen
sodan käsmiseksi täytyi en-s
l u . toteuttaa vatailstelutolmenpitei-tä
kulkutauteja urastaan, etteivät omat
sotajpukbt olisi joutuneet sen Aihrik-si.
Näitä valmistelutohnenpiteitä tb-teutettihi
hyvm huolellisesti. Vangik­si
-joutuneilta iamerikkalalsilta j a l i - ,
^ n m a n i l a i s i l t a sotilaita on löydetty
todistuksia, joista ön saatu selville,
että ameriakalalsille Ja lisynmanilai-siUe
sotilaille tehtUn istutuksia kelta­kuumetta,
ruttoa, koleeraa Ja muita
tarttuvia tauteja.vastaan. Keltakuu­me
on .Yhdysvaltojen kuuman vyöhykr
kcen tauti. Jollaista e i ole koskaan o l ­lut
Kiinassa j a Koreassa koko hisr
torian aikana. Korean historia el
tunne myöskään ruttoa. Vuoden 1947
ijälkeeri Pohjois-Koreassa ei. ollut
myöskään koleeraa, istutusten teke­minen
tällaisia tauteja vastasm m a l -
mtuilla^seuduilla ei kalpaa selitystä.
Bakteriologisen sodan käsymistä var­ten
on tehtävä myöskin moraalista
välriustauturiiistyötä.; - -Siinä jtutri i l -
meneekiri niiden epälnhimilli^s; jot­ka
käyvät bt^eriologista- sotaa ' j a
pudott^evatibakteriologlsla pommeja.
Tätä mbt-aalUsta 'valsrilstautumlstyötä
:Yhdysvaltbjött iiallitjus teki- erikblsiBn
•huolellisesti. Kesäkuun • 15 L päivänä
'I9äj' 'amerikkalainen aikakauslehti
"CbUiers*'*'- siteerasi 'Yhdysvaltojen
:arn{ei)|an kemialiisen anueljakutman
"^im&öa 'Ikiönrä J^Pliiten
haastattelua: "Minua el lainkaan
kiinnosta puheet minkään aselajin
humaariisuuäesta.^ <talk^-;^pähu
nisuudesta " V^^s
liripitäniä
— Paljonko maksaa kuoljnibn* 1
lebdessänne? ^ ™ ^ « |
— Dollarin tuumalta!
— Taivaan luoja! ajinun vefe-J
n a j ^ oli yU kuuden^alari;pit3
qr^o se^ ilmoittaminen todelTS
kallista hommaa? ^*
'•,-.•..;».,•, •/•.';.;•..:,;•;.••:;•'
OLI USKOLLINEN
Sanokaa Maijasta mitä tahrii
muttajninulla on todella u s kS
yaimp. Maija ei ole lähtenyTSS
malle muuta kiiin kolme kertaa, öa-l
tähän on jpka kerta palannutuä,j
lisesti takaisin. ;;• '
..•'•^•*. •
HYVEITTEN T l E I iX
V a i M a n Johtaja: Joko te taasoH-l
te täällä vaikka joku viikko ötteal
kun pääsitte pois täältä, sanoitte^
:leeime paljon paremmaksi. ; - |
VekseUn väärentäjä: Minä joudnin
tänne takaisin koska en ollmhaa!
tullut n i i n hyväksi kuin luulin.
Ilsen liiton komissiolle, joka teki tjä.
vlään Koreassa suuren palveluksenko,
ko iimHskunnaJle. SiUieri aikaan, kna
tämä komissio saapui Koreaan, aas
irikkaJaiset sotajoi&ot kävivät laktel
riologista sotaa. Näin ollen täaä
kcmissib ijoutui amerikkalaisten sati..
'joukkojeii rikosten sitaunn^jäfci
Amerikkalaiset agressorit ori yllätett?
r&ospäikaUa. ;•;/ '
Yhdysvaltojen halUtuksen epäinhi-milllset
rikokset; muodostavat kaä-keto
suurimman vaaran ihmisbnuiaa
turvallisuudelle >ja koko .maalimaa
rauhalle; ne pn tähdätty inhimiEisti
oikeudenmukaisuutta ja kaikkia kac.
salnvälisiä sopimuksia vastaan.
YlHjysvaltojen hallitus on rikkona
ibudelllseaVHät^bitiä^
teoriaiöi. •f^'^^
1952 Ylidysv4l|5<^ä*JSö^a^^^^^
lisen armeä^äkuniii^
päällikkö prikaatinkenraali Wmiam
Creeze sanoijpuheessaan TVashirigto-nissa,
että bakterit, kaasut jä. reak­tiiviset
aineet ovat kaikkein halvim­pia;
täisteluääeitä, Jotka tuhoavat v i -
hblliseri miesvoiman, mutta" eivät hä­vitä
sen omaisuutta.
Me, k i i n a n ja; Korean kansa, jat­koi
Kuo Mo-jo, teemme kaikkemme,
antaaksemme vastaiskun j a tehdäk­semme
iopUri amerikkalaisten rikok­sista.
Jos on pantava toimeen tut­kimuksia.
zUIn bn tutkittava amerik­kalaisten
rikollinen bakteriologisen
sodan käynti, eikä tutkittava yksin­omaan
kulkutauteja. Siinä suhtees­sa
me lausumme kiitoksemme pro­fessori
Bränäweinerln «johtamalle D e ­mokraattisten
lakimiesten kansainvä-
Rauhanpuoltajien maailmankongres­sissa
Varsovassa vuonna 1950 teiidr.
päätökset;, joissa on ilmaistu. Iväa
iluniskumian:. tahto bakteriol^isa,
kemiallisen ja kaikkien muiden jrak-kotuhbamisaseiden
kieltämisestä.
Sen vuoksi k i i n a n kansa kanajt-taa
yksimleiisestl kansan kcskushalll.
tuksen ulkoasiainministerin TslMoi
E n - l a l n lausimtoja helmikuun 24 päi-vältä
j a maaliskuun 8 päivältä 1352,
joissa hän syyttää koko maailma;
kansojen kuullen Yhdysi-altojen hal­litusta
' epäinhimillisistä rikcfcka.
Yhdesää kaikkien rauhantahtoista
kansojen karissa me olemme '^itä­neet
taistella' .loppuun asti ämerikkia-lafeten
agressorieri tällaisten t)k(&\e&
lopettamiseksi.' ' ' '
- • K i i n a n kansa kannattaa ''täyddli-sestl
Jollot-Curien /jiflistustai;; Meoll-siriune
iloisia. Jos <!lilaallmari 'Raiibas-
: neuvosta ottaisi aloitteen laajan kim.
sainvälisen komission muodostaanse-sa
puoiueettomista, rehellisistä %
riippumattomista ihmisistä pateria
jB!ppineiden j a liikkeeseemme osalHs-
"tumattomien; mutta vilpittömäit:
^^aiih^.jalhmnaänisuutta pudtarie j
Vl^baäfehj^ kömissiori, jonka
fehtäväii^."; biisi ;kerätä aindiisto»
nlistä(t ii^bmattomista tapauksin»,
jolloin amerikkalaiset so^joukot mi
rikkoneet Koreassa j a Kiinassa TOJ-
:den 1925 Geneven kansainvälistä so­pimusta
bakteriologisen aseen ebdo;-1
tomasta kieltämisestä.
Me kanriat/taisiirime myöskin IJaa-ikrian
.Rauhanneuvoston • aloite»;
Kansainvälisen kongressin kooEcittt-sumisessa
erilaisia näkökantoja jä
vakaumuksia edustavien ihmisten ja
Järjestöjen osanotolla, joka nostais
hyväntahdon Ihmisten äänen bak­teriologisen
aseen ehdottoman kiel­tämisen
puolesta ija l a n g e t a tao-mibnsa
amerikkalaisUle agressoreSs
heidän kieltäj'tymisestään vuoden
1925 Geneven .pöytäkirjan ratifioi-.^
misesta j a bakteriologisen aseen Q*-
inhimillisestä käyttämisestä Kmm
ja Kiinassa. : \
• Täinäi
oltlaantut
öiseen, jopj
kdija todeD
I todettavat
tSöD nähdei
, ninkidJsten.
hohteessa ta
Oppika
• JaapäivässJ
suomalaista
L.%US
! • 3toy I p f
(melaiprea
saanko esitti
fseai.--;'_
He has a
strong badi)
jauniis.
- He is tali
'lKg)'Bäo on
vsec Ws b
.teood sbould-
; ibaxtioitaap.
Notice öis
long lied) Hu
= 'Doyou like
jis felz) PidE
. .Wliat do-y
(vatduujuu.
fanot hänen
He has a fc
iia his.dun.
tshiiks änd-a)
•parta poskilla
-He has als(
oolsoä mostai
'Tlikset. .
? It is ön his
apör.lip) Se 01
He combs 1
jfeehead (hiil
•Jjisforbed) H£
'Jumolta t a fka
";—aiaaiknar
:& uskotaan jä
KEVÄTTEl
• • Mrs. Ann
Kifka haluaa päästä^^
On tuossakin kysymys. Kuka k u n -
nialUnen kansalainen nyt koirankop-piin
haluaisi?
Sipä silti, että; allekirjoittanut h a ­luaisi
hyvää koirankoppia halveerata.
Tosiasia nimittäin on, että koiranko-
••länsimaille'' myydä. Mutta siinä tapauksessa voitaisiin palj*on pa-
: remmin puhua Englannin. Yhdysvaltain, Saksan, Japanin ja Cana-dankin
'epänormaalisesta" teollisuustuotannosta.
Jos ei "suomalaisuuden''aatteena voida pitää "takaisin paimen­tolaisuuteen"
tunnuslausetta, minkä Canadan Uutiset on näköjään i t ­selleen
omaksunut, niin siinä'tapauksessa Suomen teollinen kehitys k u ­moaa
ratkaisevasti Vapaan Sanan taivastelun siitä, miten -Neuvosto­liitto
muka ön verrattavissa imperialistisiin pnaihin niiden suhteissa
heikompiin naapureihiiisa. - '
pitkin ovat tarpeellisia ja hyviä l a i ­toksia.
Inhimillinen käsitys vaatii,
että ulkona pidettäville ikoirUle v a l ­mistetaan
koppi iäateen Ja myrskyjen
suojaksi. ;;:.k;'iv •;•'•.•;;•.>?•,;..,•>,••:,:
•Mutta koirankopit ovat hyviä vain
koiria - varten, eivätkä ihmisille. Tätä
todistaa jo sekin ,etteivät k o i r a t ' r a.
kenna niitä ihmisiä yarteri.: vaan
päinvastoin. Samoin se, kun kansan
keskuudessa kuullaan puhuttavan s i i ­tä;
miten Jokin tilipäivääni lasitöis­sä
Juhlinut miekkonen on kotona jou­tunut
iMlrankoppiin.
'Kaikesta huolimatta on asia siten,
että torontolainen "Kansanvallan l i i t ­to"
pn pantu Vapaan Sanan isäntäin
koirankoppiin ja siihen taivaaseen
^ kutsutaan nyt muitakiri suomalxdsia
CMikäU voimme pikkulintujen viser­rykseen
luottaa, n i i n Vapaan Sanan
todelliset" Isäimät,: jotka eivät ole m i ­tään
kiihkoilijoita sosialisteiksi, päät­tivät
esiintyä jalönaielisinä isäntinä ja
varasivat lehtensä palstoilla eräänlai­sen
koirankopin Kansanvallan liiton
-uutiskirjeitä' varten. Tämä sellai­senaan
on tietenkin,parempi kuiri se,
että olisi Jätetty tykkänään sateiden
ja, tuulien plesj^väksi taivasalle.
iMutta .k(ämnkoppl on sitteiikin
va,ln koirankoppi, josta koirat nautti­vat,
mutta ihmiset kapinoivat j a t t m -
tevät .olonsa • tukalaksi.
Niinpä Canadan Suomalainen K a n ­sanvallan
I^ittokm valittelee touko­kuun
ensimiriälseriä päivänä kbirari-kopistaan:
-'-'^ -
"Tämän Uiton suhteen näytetään
vieläkin oltavan hyvin .epäröivällä
kannalla. Tämä epärömti ei.Ilmene
ainoastaan .hiljan Subme;^ta saapu­neissa,
.vaan ^tä esiintyy aikaisem
minkin saapuneiden keskuudessa.
Huolimatta siitä, että* liitto ön vaUan
itsenäinen Cariädässa laillistettu jär­jestö,
pyrkivät ris&t,j
tietämättään, väittiimään, että liitto
on olemassa ja; alkujaankin perustettu
joksikin kilpaiipaksi järjestöksi toi­sille
aikaiseriimln perustetuille kan­sallisille
Ja muille kulttuurisille seu­roille.
Tämä väite ei pidä hituista-kaan
paikkaansa...'•
A i . kuinka söpösti sanottu niille,
jotka ehkä pelkästä ihmisrakkaudes-;
ta suvaitsevat, että Kansanvallan l i i t ­to
saa olla koirankopissaan, edellyt.
taen, jotta "suutari pysyy lestissään"
eikä .sekaannu isoisten asioihin.
. .'kuinka. --.sääiittäyäänV", asemaan
Canadan ^"»^KROdemokniattista'' l i n ­jaa
seuraava Kansanvallan liitt-o on
joutunut — vaikka.se el kilpailekaan
minkään xiikaisemmin perustetun jär­jestön
C!). paitsi kommunististen jär­jestöjen
kanssa — se näkyy partiaiten
pienestä vertailusta. Rlimastakaam-mc
vaikkapaCanadan Suomalainen
Järjestö Ja k.o. Kansanvallan liitto.
C S J : n Jäsenet omistavat Ja kont­rolloivat
täydellisesti Vapauden. M i s ­tään
ei löydy sellaista voimaa, joka
panisi C S J : r i Jäsenet Ja orgaanit j o ­honkin
eristettyyn koirankoppiin V a .
jauden palstoilla. C S J : n jäsenten ja
orgaanien ei liioin tarvitse esittää m i ­tään
valitusvirsiä siitä, että Vapaus
\>n paimut ne koirankoppiin. :
Päinvastoin, jäsenistö Ja Järjestö
voi. millom tahansa enemmistö sitä
vaatii, tehdä täydellisiä muut<dcsia
^Vapauden dhjelmiari'. Ja johdon s u h -
' teen. Milloin tahansa C S J : n jäsenet
katsovat, että esim. ällemerkinneen
pakmoita ei enää julkaista, silloin
kielletään Canadan isiiomalaisllta o i ­keus
nauttia näistä hairvinaisen J»y-vistä
pakinoista, joiden kehumfseen
enome kuitenkaan ' vaatimattomuus-syistä^
ryhdy.
Toisin sanoen, Canadan Suomalal-^'
nen Järjestö ori isäntänä omassa "ta­lossaan
ja käyttää Vapautta välikap.
paleena eli työaseena yhteisten pyr­kimystensä
ja tavoitteidensa hyväksi.
Kansanvallan liitto ja sen jäsenis­tö.
on sen sijaan pantu Vapaa Sanan
palstoilla koirankoppiin, m i s s ä on
suuret raot seinissä j a vuotava katto,
sekä valitus Ja hammasten kiristys
yleisestä "väärinymmärryksestä*.
Ei siis ole ihme, vaikka "vattbat"
suomalaiset ovat pyqrtelleet käsivar­ren
ulottuman päässä sellaisesta "so­sialidemokratiasta'*.
Joka vie heidät
järjestöineen päivineen koirankoppiin.
'Me rohkenemme myös ennustaa.*-
tä "uudet'' suomalaiset menettelerät
samoin. •Perustelujako? Jos Kanan-vallan
liiton miehet lupaavat, etteiiJ*.
•he kerro asiasta: kenellekään ouHle,
miri mc kerromme pienen sailaiaffl-den:
:
Huolimatta lainkaan siitä, mitä »
sanottu tai sanomatta jätetty Suonea
"edistj-neisyj-destä" tai -takapajuisin
desta". tosiasiana pysyy, että polii^;
sesti; suomen kansa on kehityks»»
hyväri askeleen edellä Canadaa. TS*»»
johtuu^ että esim. sikäläiiien soäal-demokraattlnen
puolue, jota vaBit»-
van tUanteen ja mahdollisunks»
mukaan aivan oikein anostellaantf-kelstolaisuudestaan,
on kuitenkin
kän askeleen täkäläisestä OCP-Sp
vasemmalla. Tolsin sanoen, Suomo
sosialidemokraattiseen puolueeseen ta
sen kannattajapiiriin lukeutunf
"uudet" suomalaiset pitävät nilnKan.
sanvallan-liittoa kilin COF.kin vento­vieraina
porvari järjestöinä' ja U*'
vaitsevat • täällä vasemmistolaisi
joukkojärjestön roolia vievän Can*-
dari suomalaisen Järjestön olevan P9-
liittisesti melko lähellä sitä aatteel^
ta suuntaan, mihin he ovat sjrmJ^
maassaan oppineet. . .
auuri tämä poliittinen realit»»
aiheuttaa sen. ettei CSJm t a r ^
keinotekoisesti vikitellä eikä r l ag
telia sen paremmin "uusia"
"vanhojakaan- suomalaisia rrrtis»'
sä. sillä elämän koulu näyttää ^
nemmin tai myöhemmin, kuk» <?
ei kenien puolesta. oIe<^
• "Koirankoppisosialismi'
kein houkuttelevaa tänä b i s w ^
sena murroskautena jolloin vas^^,
mattomalla vplmalla tapahtuu sos^
lismin läpimurto. — Känsäkoura.^
AN
heiiäi
PenttlPe
Matti Per
Hilja ja E
Martta ja
Dorothy J
Kimmo, i
Lyyli ja E
EUen ja \
Milka Ja
Rauha ja
Tyyne ja
Anna ja i
Hilda ja I
Otto Pent
Mr, ja mr
Pauliina j
Mr. ja mi
Alma ja J
Mr. j a mr
Hanna ja
Hulda Ja i
Aino ja K
Venla, Wi
Albert, Es
Priita J a l
Maire, Ma
Alma ja Js
Helvi P u u
SUDBUI
Tahdor
«estä Joni
muistoksi
Kiitos ;
jotta elvj
Kiitos 1
pubelinso
Erittäli
Ainolle, E
Malineja
Vielä k<
343Habel
'^K;,:;^;;:.;;^;t;;;';;v'''''-l^i-ffd^ri^P-^^^^^