Vapaus, July 13, 1965

              Sivii 2 Tiistaina, heinäk. 13 p. — Tuesday,, July 13, 1965
I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
r o r FINNISH C A N A D I A NS
EstabUshed Nov. 6, 1917
. MANAaER; C SUKSI
VAPAUS
( L I B E R T Y )
TELEPHONE- qrF4C> A^O EpiTfJRIAt 674.)42f 4
IhibUäied thrlce wee^Iy: Tuesdays,' Thuredays bnd säturda^s by Vapaus
Pilbllahbig Ck>. Limited, 100-1(9 Elm St. West,'Sudbury, Ontario, Canada.
aili^ai4p «diflres^ 1|BA.6»,^
Advertl8iag ratcs: tipoit «^];^|(^tloW tiämslaU^ of chatso.
Autborized as second class mailbyttaiöI*ost Office Department, Ottawa,
and ft>r paymjtntijOit 9^q>»|ls^,ia
eiMusa: l vk. «9.00, e kk. «4.TS ' mk:ss& l vk. «10.00, 6 kk. «5.25
3 kk. ^19 •BäaHttäa»: 1 vk; 10.50, 6 kk. 5.76
Leipävarran koh#a yhä
Viime viiköUa ticdoitettii!!*, '^ttä M i o ^
vae jatkuva nousu teki huiman hyi^kesäkuim aii^
ten nousu toukokuun indeksiin verraten yksi kokonainen pis­te,
eli suurin kuukausinousuviuneksikuluneeni kahden ja
|>uolen vuoden aikana. '.
Toisin sanoen tämä tarkqittaa, että leipävarras kohoaa
jat^vasti entistä korkeammalle — ja tämä Qlinkustannusten
noumi tapahtui kesäkuun aikana pääasiassa r^iökatavam koh-daJta,
mikä koskee kaikkein kipeämmin maan vähävaraisinta
väestönosaa, sillä köyhien varat menevät valtaosalta ruo­kaan,
jota vastoin varakkaiden tuloista menee suhteellisesti
. paljon pienempi osa ruokatarpeisiin,
tilastotoimiston keskiviikkona
: julkaisemien tietojen mukaan elinkustannusindeksi kohosi ke­säkuussa
139 pisteeseen, vMtaavanluviöi ollessa toukokuussa
: 138 pistettä. Verrattuna kesäfctnm tilastoihin vuosi sitten,
elinkustannusindeksimme on täinän vuoden aikana kohonnut
2.7-prosenttisesti. Onko sitten ihme, että vähävaraisten tulot
eivät tahdo^ mitenkään riittää välttämättömämpientarvik-keittensa
ostamiseen? Onko ihme että alipalkatut työläiset
ja köyhyystilassa elävät pikfcufarmarit valittavat entistä
kuuluvammin nyt vallitsevaa taloustiljmisetta?
. Tilastotoimiston tiedonannon mukaan elinkustannusin-deksimme
— jonka perustana on 100 vuonna 1949 — kohosi
"pääasiassa yhdysvaltalaisten hinnannousujen" johdosta.
Kasviksien hinnat kohosivat peräti 12-prosenttisesti ja tämän
sanotaan johtuvan miltei kokonaan yhdysvaltalaisista vai­kutteista
näin alkukesän aikana, jolloin ei ole vielä saatu
* canadalaisia vihanneksia ja kasviksia markkinoille.
Lihan hinta nousi 3.5-prosenttisesti, mutta ei siitä syystä,
että tänne olisi tuotu yhdysvaltalaista lihaa, vaan siksi kun
eanadalaisilla lihatuotteilla sanotaan olleen hyvän kysynnän
rajan eteläpuolella, mikä on aiheuttanut hintakilvoittelun
ja hintojen nousun täällä!
Me olemme siis kansakuntana siinä asemassa, että kulu­tustavarain
hinnat nousevat täällä,'jos joudumme niitä tuot-^
tamaan rajan takaa, ja ne nousevat silloinkin jos saamme
kulutustavaroitamme hyvin myydyksi Yhdysvaltoihin! Siis
suo siellä ja vetelä täällä, mikäli näihin meriselityksiin voi­daan
täydellisesti luottaa.
Epäilemättä edellämainituilla seik<Mlla on hetkellinen
vaikutus kulutustarvikkeittemme hintojen nousuun. Mutta
tosiasia on, että kansallinen elinkustannusindeksimme on ko­honnut
"jatkuvasti", "saavuttaen'' joka kuukausi uuden en­nätyskorkeuden
viime joulukuusta lähtien.
Tätä ei voida enää selittää millään muulla kuin sillä,
että inflatiosuunta on kehittymässä erittäin nopeasti, syöden
pientuloisten varat ja säästöt jotenkin samalla tavalla kuin
ruoste syö autopeltejä miltei huomaamatta. Tämä hintojen
• jatkuva nousu, mitä elinkustannusindeksin kohoaminen ku­vaa,
aiheuttaa sen, että pikkusäästöt tulevat entistä pienem­miksi
ja esimerkiksi eläketulot entfetä riittämättömimmiksi.
Mutta hallitusvalta näyttää olevan yhtä huoleton kuin
oli aikoinaan Nero, joka Rooman palaessa vain soitteli viu­luaan.
Myös OAS-maat f vikuroivat"
Kuten tiedetään^ Yhdysvaltain hallituspiirit ovat yrittä­neet
piiloittaa Dominikaanisen tasavallan sisäisiin asioihin
sekaantumisensa Amerikan valtojen järjestön (OAS:n) ka­pean
selän taakse.
Lähetettyään ilman mitään muodollisuuksia ja myös
OAS:n sääntöjä ja säädöksiä julkeasti loukaten asevoimansa
Dominikaaniseen tasavaltaan, missä jenkit saivat nostetuksi
jaloilleen jo maahan syöstyn diktaattorikomennon, Washing­ton
järjesti OAS-maiden konferenssin ja salkuin saikin siellä
nipin napin jyrätyksi kahden kolmasosan enemmistön pää­töksen
Amerikan Valtojen järjestön rauhanvoimien lähettä­misestä
Dominikaaniseen tasavaltaan. SälloiJti ja pantiin mer­kille
se tosiasia, että USAn kaikesta painostuksesta huoli­matta
neljä jäsenmaata äänesti Domiadkaanisen tasavallan
rauhanvoimien perustamista vastaan. Sen jälkeen on tilanne
edelleen pahentunut, sillä OAS.in mikään jäsenmaa, yhtä
"orpoä'Mukuunottamatta, ei halunnut panna edes tikkua ris­tiin
Wäshingtonin saneleman päätöksen toteuttamiseksi.
: Siitä huolimatta meille kerrottiin päivästä toiseen yhdys-yaltalaisuutisissa,
että elokuun 4 pnä Rio de Janeirossa ko-
.-koontuvassa OAS-maiden konferenssissa tullaan ottamaan
vielä askel pidemmälle ja muodostamaan Amerikan valtojen
järjestön "pysyväiset rauhanvoimat", mitkä voidaan tarpeen
'tullen lähettää minne tahansa mainitussa maanosassa.
Mutta viikko sitten tiistaina tuli Washingtonista uutis-tietö
» jossa kerrottiin Yhdysvaltain virkailijain päättäneen,
ettei mitään hyötyä ole siitä, jos painostetaan OAS:n jäsen­maita"
"pysy vien rauhanvoimien muodostamiseen.
Ja siinä yhteydessä annettiin totuudenraukainesi selitys
, siitä, miksi tästä puuhasta on päätetty luopuia sanomalla: "La­tinalaisen
Amerikan maiden pääkaupungeissa suoritetut tie­dustelut
ovat paljastaneet huomattavan vastarinnan pysy­väistä
rauhanvoimien nn^uodostamisajatukseen nähden ja
siitä asiasta järjestettävälle viralliselle keskusielullekin tä­nä
vuonna." Toisin sanoen. Latinalaisen Amerikan maiden
) (^>position vuoksi luovuttiin tästä kysymyksestä, josta piti
aikaisempien tiedcmantojen mukaan muodostua "tärkein kes­kustelun
aihe" Rio de Janeirossa elokuun 4 pnä kokoontu­vassa
OAS-maiden konferenssissa.
Latinalaisen Amerikan erään' maan suurlähettnään ker­rotaan
suorittaneen mielipidetutkimuksen kolleegojensa kes-
; kuudessa ja todenneen, että Brasiliaa ;ja Paraguayta lukuun­ottamatta
Latinalaisen A|ner|kaxikaik^ maat' vastustavat
Prt)f. von Bonsdorff:
konkreettisim
Helsinki. — "Tpkiiil|isfn kehi­tyksen
vuoksi sotaa ei/enää veida
pitää käyttökelpoisena politiikan
väUneena i a sUtä syystä raul^no-nia^
en rinnakkaiselo on muuttu-nitt
välttämä^jnyyd^I^i", totesi
SNS:n puheenjohtaja professori
Göran von l^onsdorff puhuessaan
Suomen Ja Neuvostoliiton ystä-vyyspiiivien
pääjuhlassa Maarian­haminassa
sunnuntaina.
- Eritellen lyhyesti kansainvälistä
tilannetta pros. von Bonsdorff' ky­syi,
"onko yleensä syytä tehdä ak
tiivisesti työtä rauhanomaisen rin­nakkaiselon
puolesta. Pieni kansa
ei kuitenkaan pysty vaikuttamaan
ihmiskunnan kehitykseen ja siitä
syystä meidän pitäisi tyytyä puolus­tamaan
omia etujamme", sekä jat­koi:
'•Voir.:me hyvin ymmärtää tällai
sen näkemyksen, koska taistelu rau­han
puolesta usein on aiheuttanut
sen edustajille suuria pettymyksiä,
mutta toisaalta tämän ajatussuun­nan
kannattajat eivät ole ottaneet
huomioon sitä, että ihmiskunta yhä
suuremmassa määrin on muodostu:
nut yhdeksi suureksi kokonaisuu­deksi.
Atomi- ja avaruusaikakau-den
suuri teknillinen kehitysproses^
si on vienyt siihen, että ihmiskun­nan
yleismaailmalliset edut ovat su
lautuneet yksityisten valtioidc*.
etuihin. Tämä on asia, jolle emme
voi mitään, mutta sitä vastoin
voimme vaikuttaa inhimillisen yh
teiskuntaclämän muovautumiseen
ajankohtana, jolloin olemassaolom­me
ulkomaiset edellytykset nopeas­ti
muuttuvat. On siis kysymys
eräänlaisesta yhteiskunnallisesta
mukautumisprosessista. johon voi­vat
vaikuttaa ensi sijassa sellaiset
tekijät kuin poliittinen johto, tie­teellinen
tutkimus ja yleinen mieli­pide".
"Rauhanomainen rinnakkaiselo
koskee tietenkin vuin erästä ihmis­kunnan
keslieisen ongelman sekto
ria, mutia tämän sektorin merkitys
on ratkaiseva mm. siitä syystä, että
kommunismin ja kapitalismin väli
nen ristiriita on lyönyt leimansa
koko toisen maailmansodan jälkei
selle maailmanpoliittiselle kehityk
selle. Jännityksen yleinen laukea
minen viimu vuosien aikana on sel­västi
osoittanut, että taistelu rau
han puolesta voi johtaa konkreetti­siin
tuloksiin, vaikka samanaikai­sesti
Jäljellä olevat, ratkaisematto­mat
ongelmat vaativat, että rinnak­kaiselon
kehittämiseen kiinnitetään
jatkuvaa huomiota".
i
Teidän ja meidän!
kotiveräjalfä i
P I T K Ä N M A T K AN
V I E R A I L I J O I T A
Anna Laine, Yhdysvaltain K a l i ­forniasta
ja vanha whitefishilainen,
Matti Lindala, joka on hetken aikaa
vieraillut "valtojen" puolella, ovat
nyt vierailema-ssa täällä tuttaviensa
luona. Saii-aalahoitoa etsivä Matti
Lindala on nyt A l i n a ja W; Eklundin
vieraana 188 .Mäki avenuella.
Olga Sula- Torontosta, saapui vii­kon
lopulla kesälomaansa viettä­mään
Sudburyn seudulle. Hän vie­railee
Sofia Pöntiön luona Pikku-
Penage järvellä. Toivotaan hyviä
lomailmoja sekä hauskoja kala- ja
kyläreisuja.
Washingtonin ehdotusta pysyvien
rauhanvoimien muodostamiseksi. J a
miksi? New Y o r k Timesin selityk
-senmukaan: "Yhtenä syynä on vai­keus
siitä, milloin ja miteni tällaisia
alueellisia voimia tulisi käyttää.
Toisena syynä on pelko, että niistä
rauhanvoimista tulisi salaamiskeino.
Y hdysväl ta in sekaan tu misille missä
tahansa tilanteessa näyttää uhkaa
valta vasemmiston valtaantulo."
Toisin sanoen. Latinalaisen Arne
rikan riiaTden hallitukset eivät halua
osallistua sellaisten "alueellisten
rauhanvoimien" perustamiseen, j o i -
tai voidaan AVashingtonin määräys­ten
mukaan lähettää mihin tahansa
maahan, jonka hallituksesta Yhdys­valtain
imperialismi ei syystä tai
toisesta pidä.
Järkevä ajatus sellaisenaan.
Tämä selittää myös sen miksi
Quebecissa kerrotaan ilmenevän
huolestuneisuutta siitä, että Wash­ington
voi lähettää sotajoukkojaan
myös Quebeciin, jos Quebec kehit­tyy
entistä enemmän autonomiseksi;
maakunnaksi ja "sattuu valitsemaan
jonkun sellaisen hallituksen, mistä.
Washington ei pidä.
Paras itsepuolustuskeino tässä yh­teydessä
on todellakin se, että puo­lustetaan
kaikkien pikkukansojen
itsemääräämisoikeuksia ja vaadi­taan
Yhdysvaltain asevoimia jättä­mään
niin Dominikaaninen taisa-valta
kuin Vietnamkin rauhaan.'
On selvää, että j kysymys Suomen
ja Neuvostoliiton välisistä suhteista
rauhanomaisen' rinnälckaiselon ko
konaisohjelman puitteissa on vain
eräs yksityiskohta, mutta tämä seik­ka
ei vähennä vastuutamme eikä
niiden tulosten„arvoa, jotka olemme
saavuttaneet. pohjpis-Eurooppa on
alue, jonka strateginen merkitys on
huomattava ja täällä vallitsevat
jännitystilat vaikuttavat] ^oko inaa.
^Iman tilanteeseen. Rauh^hpmai
sen- maailmanjärjestyksen luomista
koskevassa tieteellisessä keskuste­lussa
on kiinnitetty paljon huomiota
ns. rauhanomaisten suhteiden ydin­alueiden
muodostamiseen ja esi
merkkinä tällaisesta ydinalueesta
on m a i n i t t u mm. Pphjoismaat. OD
vaikeata, voisimme sanoa mahdo­tonta
kuvitella, että sellaisten vai
tiolden kuin Tanskan ja Norjan tai
Ruotsin ja Suomen välisissä suhteis­sa
syntyisi riitakysymyksiä, jotka
antaisivat aihetta väkivallan käyt-töön.
Pohjoismaiden välisten suhtei­den
taustana on historiallinen ke
hitys, yhteinen elämänkatsomus ja
yhteiskunnallinen järjestelmä sekä
monet muut seikat, mutta voimme
myös luoda uusia- rauhanomaisten
suhteiden.ydinalueita, joiden uiko
nai.set edellytykset ovat hiukan toi-senlaiaet.
Jos Suomi ja Neuvostoliitto voi­vat
luoda takeita j^ysyvlstä; rau­hanomaisista
suhteista ilman että
tämä vaikuttaa Suomen suhteisiin
muihin Pohjoismaihin, on itse a-slassa
syntynyt uusi kansainväli­nen
yhteisö ja askel on
otettu uuden -. kansainvälisen
rauijian ydinal^een muodosta­mista
kohti. Tämä ei suinkaan
merkitse sitä,,, että haluaisimme
antaa neuvoja muille kansoille —
me lausumme vain toivomuksen
siitä miten näiden pitäisi hoitaa
ulkopoliittisia suhteitaan, että
kaikki voisivat elää rauhassa kcs^
kenään. Mutta me haluamme tyy­dytyksellä
todeta, että olemme
saavuttaneet huomattavia tulok­sia
työssämme, että panoksemme
on kantanut rikkaita hedelmiä.
Siitä on osoituksena mm. tämä
arvokas juhla, johon kaikki e ri
yhteiskuntaryhmät osallistuvat.:
Kiittäen lopuksi Ahvenanmaan
väestöä ja viranomaisia avusta, jota
nämä ovat antaneet ystävyyspäivien
järjestämisessä, prof. von Bonsdorfl
lausui, että. perustavat kulttuuriar
vot ovat samat riippumatta .snlä mi­tä
kieltä me puhumme. Näihin pe­rustaviin
arvoihin kuuluvat rauha
ja kansainvälinen yhteisymmärrys
joille tämä Suomen ja Neuvostolii­ton
ystävyyden juhla on omistettu.
Olemme tänään liittäneet sanan
•'Maarianhamina'" Kolkan ja Mosko
van jälkeen siihen ystävyysjuhlien
ketjuun, jonka aiomino takoa niin
lujaksi että se varmasti kestää.
U Thant: v
Y K . New York. — Y K : n pää­sihteeri
U Thant'sanoi täällä maa­nantaina,
että teoUlsunsmaiden ja
kehitysmaiden: välinen kuilu on
viimevuosina pysynyt yhtä syvä­nä
kuin aikaisemminkin, ja että
1970-luyulla maapallolla on enem­män
työttömL^ j a nälkää näkeviä
kuin nykyään.
VKchltysmaid^ kurjuus on
progressiivista. Se uhkaa muo^
dostua entistä huonommaksi, tä­män
vuosikymmenen loppupuolel­l
a " , pääsihteeri sanoi Genevessä
koolla olevalle Y K : n talou»- Ja so­siaalineuvostolle
jättämässään
19601uvun kehitystä koskevassa
selonteossa.
Y K : n yleiskokouksen joulukuus­sa
vuonna 1961 hyväksymässä
suosituksessa vaadittiin toimenpi­teitä
teollisuusmaiden ja kebity»
maiden välisen kinlun kaventami-spksi,
"jotta estettäisiin siitä ai­heutuvat
vihamielisyydet". Suosi­tuksen
mukaan kehitysmaiden
vuotuinen taloudellinen kasvu oli­si
saatava kohoamaan viiteen pro­senttiin
vuoteen 1970 ipennessä.
Selontean mukaan kasvu oli vuo­sina
1955—60 4,5 prosenttia, mutta
SO laski vuosina 1960—63 neljään
pro.senttiin. Kuilu teollisuusmaiden
Ja keliilysmaiden henkilökohtaisen
tulon kohdalla on siten> selvästi l i ­sääntynyt,,
todettiin selonteossa.
Pääsihteeri totesi edelleen, että ke­hitysmaille
myönnettyjen kansain-vali.
stcn avustusten ja pääomalaino-
Aarne Saarinen:
Työväenpuolueilla suuri vastuu
rauhan säilymisestä pohjolassa
Kaksi yhteiskunnalliselta järjes­telmältään
erilaista saksalaista
valtiota on jo pitkän ajan oUut
reaalinen tosiasia. Kaikkien suun­nitelmien
eurooppalaisen turvalli-suusjärjestelnun
luomiseksi on
lähdettävä tästä tosiasiasta ja sen
, tunnustamisesta, totesi SEL:n pu­heenjohtaja
Aarne Saarinen itä­meren
vUkon^ typlälskonferenssis-sa
Jtostockissa pitämässään alus­tuksessa.
— Saksan yhdistyminen on ensi
sijassa saksalaisten oma asia, mut­ta
koko maailman on oltava kiin­nostunut
siitä, että se tapahtuu
rauhanomaisesti ja että toisen
maailmansodan jälkeen syntyneet
rajat tunnustetaan. Ensi tilassa oli­si
molempien Saksan valtioiden
kanssa solmittava rauhansopimus.
Toisaalta voisi ajatella, että Kcs-kl-
Enroopan muodostuminen y-dinaseettomaksi
vyöhykkeeksi Ra-packi-
suunnitelman tapaisesti voi­si
helpottaa rauhansopimuksen ai­kaansaamista.
Toisaalta, voi aja- :
telia, että rauhansopimus helpot-talsi
ydinaseettoman ja lisäksi
muutoinkin sotilaallisesti keven­netyn
vyöhykkeen muodostamista
Keskl-Enrooppaan käsittäen ensi
sijassa molemmat saksalaiset val­tiot.
Itsestään selvää olisi tällöin
tällaisen vyöhykkeen ulottaminen
Pohjoismaihin Jäämerelle saak­ka.
Useita teitä ja muotoja on olemas­sa"
ydinaseettomien vyöhykkeiden
perustamiseksi j a tehokkaan turval­lisuusjärjestelmän
luomiseksi Eu.
rooppaan.
Yhteenvetona eri malidollisuuksis
ta erillisinä tai yhdessä toteututetta-vaksi
voidaan •esitt"aä ainakin seu
raavat;
.1) Rauhansopimuksen solmiminen
molempien saksalaisten vailioitlen
kanssa, Saksan nykyisten rajojen
tunnustaminen ja Länsi-BiJiliinin ti
lanteen normalisoiminen;
2) ydinaseettoman ja sotilaallises­ti
kevennetyn vyöhykkeen muodo.s
lamintn Keski-Euroor'Paan;
3y ydinasoetloman vyöhykkeen
muodostaminen Pohjoismaihin Un
denin—Kekkosen suunnitelmiin inu
kaispsti:
4) hyökkhaniattömyyssopjmuksen
.solmiminen : .Miantin hiton ja Var
sovan liiton kesken ja
roopassa suuri vaikutusvalta ja
s(Mi vuoksi myös erittäin suuret
ina-lidollisuudet muuttaa tilanne
ja vaikuttaa positiivisesti euroop­palaisen
turvaUisuusjärjestelmän
luomiseen.
Mahdollisuudet ovat sitä suurem
niat kun kommunistit ja muut rau­hanvoimat
innokkaasti haluavat ja
voivat antaa hyvin merkittävän
tnen tällaisille pyrkimyks.Ue. Tä
män vuoksi Länsi-Euroopan sosiali­demokraattisella
työväenliikkeellä
.la ammattiliitoilla on hyvin suuri
vastuu. kuten aikaisemminkin.
.Multa nyi ydinasekaudella ja työ­väenliikkeen
yleisen vaikutusvallan
.Kasvun kaudella on vastuu erityi
sen suuri. Kaikki työväen ja rau­han
voimat on yhdistettävä ja mo­bilisoitava
toimintaan Euroopan ja
j e n , nettomäärä on v i i n ^ aikoina
pysynyt ennallaan. •
Suurimpana tehtävänä on nyt saa­da
hallitukset ja kansat vakuuttu­neiksi
siitä, että köyhyys voidaäh
torjua.: ."Vakavimpana asiana .on,
että juuri köyhimpien maiden taloi^-
dellinen kasvu on kaikkein hitaini^,.
Mutta nyt ei ole aikaa masenritdt-seen.
Vaikkakin teollisuusmaita ja
kehitysmaita erottava -kuilu näyttää
joskus ylipääsemättömältä, on kehi­tysmaiden
itse osoitettava, eittä ne
voivat ylittää tämän kuilun."
Selonteossaan pääiäihteeri sanoi
edelleen, että maailman poliittinen
ilmapiiri ei ole toistaiseksi suoranai­sesti
vaikuttanut Y K : n k e h i t y s o l i j e l -
miin, mutta se on "heikentänyt hy­vää
tahtoa ja luottamusta".
"Totuus on kuitenkin, että Y K : n
kehityöstyöllä on mitä tärkein mer­kitys
poliittisen hajanaisuuden vä­hentämisessä",
hän sanoi.
Selonteossaan U Thant suositteli
mm. pitkäaikaisten sijoitusten l i ­säämistä,
syntyvyyden säännöstele-mistä
ja kasvatus- ja opetustyön te­hostamista.
Hitler-upseeri
Bonnista braeliin
Bonn. -r- Israelin hallitus on
suostunut siihen, että entinen toi­sen
maailmansodan upseeri t r i Rolf
Pauls nimitetään Länsi-Saksan suur­lähettilääksi
Israeliin, ilmoitettiin
myöhään keskiviikkoiltana Bonnissa
Samalla ilmoitettiin liittopresi­dentti
Heinrich Lubken hyvältsy-neen
Israelin puolustusministeriön
entisen päällikön Ashar Ben-Natha-nin
nimitettäväksi Israelin edus­tuston
päälliköksi Bonniin.
Tiedot, joiden mukaan t r i Paul-sista
tulee Länsi-Saksan ensimmäi­nen
suurlähettiläs Israeliin, ovat
aiheuttaneet erimielisyylcsiä Israe­lissa.'.
Opposition perustana on hä­nen
toimintansa armeijan upseeri­na
Hitlerin aikana.
— Jos länsisaksalainen on ollut
sotilas ja tehnyt velvollisuutensa,
ei se ole syy syrjiä häntä, sanoi
liittokansleri Ludwig Erhard.
T r i Pauls on 50-vuotias. Hän on
Länsi-Saksan ulkoministeriössä ke­hitysmaiden
kauppaa hoitavan ala­osaston
päällikkö.
Bonn päätti solmia viime maalis­kuussa
diplomaattiset, suhteet Israe­l
i i n , ja tämä aiheutti kriisin Länsi-
Saksan ja arabimaailman välille.
5), Pohjoism,a i-d en ju,.l istautumin,en. .Pon, j.o l,a n rau,h an ,t urvaami. sek, si. . Mi - puolueettomnksi. ydina.seettomak.si;... .. , , .,_ ...
ja sotilaa'llise.«li Kcvennelyk.si vyö
hykkeeksi.
Joka tapauk-sessa on rauhan tur
vaamisen kannalla välttämätöntä-,
että Euroopan valtiot ja ni.don vas­tuunalaiset
poliitikot ryhtyvät te­koihin
Euroopan kansojen turvalli­suuden
lisäämiseksi ja varinistami
seksi.
Jotta tämä olisi niaiidoUista, on
välttäniätönlii, että työväenliike
kokonaisuudessaan kalkLssa Eu­roopan
maissa ryhtyy aktiivisiin
J a yhdensuuntaisiin toimenpitei­siin
pääniääräu saavuttamiseksi.
Sosialidemokraattisilla puolueilla
ja ammattiliitoilla on Länsi-Eu-kali
nain tehdään, ei ole epälystä
kaän, etteikö voida luoda uusi rau­hanomainen
ja turvallinen Euroop­pa,
Pohjoismaat käsittävät suhteelli
.sen laajan ja sotilaallisesti tärkeän
alueen. jossa"asuu noin 20 miljoonaa
ihmistä.
Jusnämä maat yhteisin sopimuk­sin
julistautuvat puolueettnmiksi
ja ydinaseettomiksi rauhan ja
mahdollisen sodan tilanteissa sekä
ryhtyisivät yksipuolisiin tolmenpi-tvisiin
aseistuksensa vähentämi­seen
ja hankkisivat näille toimen­piteille
kaikkien suurvaltojen tun-
(Jatkuu seuraavalla sivulla)
Lämmitysöljyyn väriä
Quebec. — Valtionvarainministeri
Eric Kierans ilmoitti tällä viikolla,
että Quebecin hallitus suunnittelee
.$400,000 menoerän käyttämistä maa­kunnassa
käytettävän lämmitysöl­jyn
värittämiseksi:
Hän sanoi, että jos tämä lämmi­tysöljy
väritettäisiin, niin siitä voi­si
koitua maakuntahallitukselle
niinkin paljon kuin $5,000,000 vuo­dessa
lisää verotuloja.
Mr Kierans selosti, että lämmi­tykseen
kä.ytetystä öljystä ei pe­ritä
mitään veroa j a hallitus jää
vaille $4—$5 miljoonan tuloja sii­tä
syystä, että tätä verottamatoi^a
öljyä käytetään myös dieselautojen
polttoaineena sen sijaan, että niissä
käytettäisifn verotuksen alaista die­selöljyä.
Hän sanoi, että lämmitysöljyn.vä­rittäminen
voisi pakoittaa dieselöl­jyä
tai-vitsevat henkilöt ja firmat
käyttämään verotuksen alaisena ole­vaa
dieselöljyä.
PÄIVÄN PAKINA
SÄNKARIFILMIN AIHE ILMAISEKSI
Suomalaisessa Kansan Ääni leh­dessä
sanoi nimimerkki "Vihtorin-poika"
pakinapalstallaan, että hän
on hiljakseltaan odotellut, mil­loin
täältä rapakon takaa alkaa
Suomeen virrata Vietnamin sodas­ta
samantapaisia snnkarifilmejä
kuin aikoinaan Korean kriisin ai­koihin.
"Tarmokkaat amerikkalaiset lii­kemiehet
tietävät, että taistelu va­pauden
puolesta vaatii paitsi mel­koisesti
dollareita myös mainon­taa,
jota ilman ei mikään tunnu
nykymaailmassa onnistuvan," hän
kirjoitti.
Rohkenemme kuitenkin epäillä,
että Suomessa ei ole aavistusta­kaan
siitä, miten perusteellisesti
amerikkalaiset asevoimat Koreas­sa
kunnostautuivat. Täällä Cana-dassa
jatkuvasti esitettävien T V -
filmien — "puolueettoman tai­teen"
mallimerkkien — kuvausten
mukaan nähdään ainakin kerran
viikossa, ja toisinaan joka iltakin
miten kourallinen amerikkalaisso­tilaita
voitti omin voimin koko Ko­rean
50dan. Niin-paljon ja perus­teellisia
"voittoja" on näissä Kore­an
sodan filmeissä täällä amerik­kalaisille
saatu j a hankittu, että
tuskin kukaan enää muistaa sitä
suurhäviötfi, kun edesmennyt ken­raali
McAitiiur — rauha hänen­kin
tomulleen — T joutui räkä uusil­la
liiveillä pötkimään pakoon Kii­nan
rajalle tekemällään hyökkäys-matkalta.
Mikäli "Vihtorinpoika" kuiten­kin
sellaisia "jenkkien voittofilme-jä
Vietnamista kaipaa, niin me
puolestamme o-sitämme. että ny­kyisenä
"tee-se-ilse'' aikakautena
voisivat suomalaiset ystävämme
valmistaa etukäteen jonkinlaisia
"korvikefilmejä" amerikkalaisten
Vietnam-sodan voitoista ja sanka­riteoista
yleensä. Kun niitä "voit-tofilinejä"
on kuitenkin valmistet­tava
tuhansien mailien pää.ssä var­sinaisista
tapahtumapaikoista.
Vietnamista, niin sama kai se on
loppujen lopuk.si kyhatäankd niitä
IIolly\voodissa tai llel.sinf;i.ssä?
Ja siltä varalta, jos ''Vihtorinpo:
jalla'- tai muilla asiaan kiintyneillä,
ei satu olemaan sopivaa ainehistoa
'Vietnam-sodan sankariiilmin tekoa
varten, me puolestamme luovu­tamme
aivan ilmaiseksi siihen joi­takin
tyyppimallejn.
Syy avokätisyyteeinme on siinä,
että mekin olemme saaneet ne i l ­maiseksi,
suomentamalla osan
New York Times Servicen kir­jeenvaihtajan
Jack Langguth:in
Saigonin kirjeestä, mikä julkais­tiin
täällä Canadassa heinäkuun
7 päivänä herran vuonna 1963. v
Puhuen siitä kuinka "Järjetön
. tappaminen ja raakuus lisääntyy
Vietnamin sodassa", kuten eräs
lehti mainitun uutiskirjeen otsi­koi.
mr.Langguth sanoo:
" . . . Phubonin taistelun aikana
viime viikolla ammuttiin ainakin
5 kommunistista vankia siksi, kun
(Saigonin) hallituksen sotilaista""
tuntui, että he eivät voi vahtia
vankcjaan asianmukaisella iavallar-
Toiselta paikkakunnalta eräs
länsimainen kirjeenvaihtaja i l ­moitti
seuraavana päivänä näh­neensä
miten (Saigonin) hallituk­sen
vartija astui varoittamatta^
eteenpäin ja hakkasi (beat) 15-
vuotiaan nuorukaisen jota- syytet­tiin
Vietkongin avustamisesta.
"Yhdysvaltain erään helikopte­rin
miehistön yksi mies palasi kes-ki-
ylängöllä sijaitsevalle tukiase­malle
viime viikolla ilman hänen
huostaansa jätettyä kiihkeätä
nuorta vankia (fierce young pri-soner.)
"Hänen kerrotaan sanoneen ys­tävilleen,
että nuorukainen rai­vostutti
hänet ja sen vuoksi hän
oli puskenut vangin ulos helkop-tcrista
noin 1000 jalan korkeudes- ,
ta. • • • - '
"Kun hänen ylcmpänsä väite­tään
varoittaneen mahdollisesta
sotaoikeuden vaarasta, niin hell-koptorimios
muutti juttunsa se­littäen,
että vanki . o l i hyökännyt
hänen kimppuunsa ja pudonnut
v"ährngos8a alas.
"Joitakin yhdysvaltalaiskomen-t!>
jia huolestuttaa kuitenkin enenv-män
kuin tällaiset erilliset tapäfi?'
tumat viimeksikuluneen kuuden
kuukauden aikana tehdyt päätök-^
set Etelä-Vietnamin alueiden ko­vasta
pommituksesta.
" 'Minä en tykkää iskeä kyttä'
sanoi eräs kaksissakymmenissä o-leva
lentäjä, joka on suorittanut
toistasataa pommitusmatkaa. Tie-
^dän iskeväni samalla naisia ja
lapsia. Mutta __tällaisessa tilan--
teessa on päätettävä, että tavoite
on ylevä,'ja että työ on tehtävä.'"
Siinä sitä on materiaalia "san-karinäytöksiä"
varten kerraksi.
Ja kuten sanottu^ samantekevää
on, missä . niitä sankarikuvauksia
valmistellaan, kun niitä ei kuiten­kaan
tehdä sen paremmin Vietna­missa
kuin Koreassakaan. Tosi­asia
nimittäin on, että Etelä-Kore­assakaan
ei ole jenkkien voittofil-mejä
tehty — ne on kaikki rus­tattu
Yhdysvalloissa.
Vastakohtana viimeksimainitul­le:
Canadassa ei ole tehty yhtään
sankarifilmiä t r i Bethunen'in elä­mäntyöstä
— mutta Kiinassa on
sellainen tehty.
Ero on ilmeinen, ja ero on sii­nä,
että kiinalaiset tuntevat ja tun­nustavat,
että tri Bethunen teki
todella suuria uhrauksia Kiinan
hyväksi — mutta niin ei ilmeisesti
aiattele Etelä-Korean väestö eikä
liioin Vietnamin kansa USAsta.—-
Känsäkoura.