Vapaus, April 12, 1960

              M Ä Ä » »
„ .feSsrftäKa . _
1 Sivu 2- Tiistaina, huhtik. 12 p. — Tuesday, April 12', 1960
"(LIBERTY) Independent' Labör.
Organ<'Of-'Finnish Canadians. Es-tabllshed-
Nov. 6,^ 1917. .Authorized
as s^önd ;class* mail by 'the: Post
-Office'?:* Department, >Ottawa;Pub-lishedj^
tlirire weekly: Tuesdays,
Thursdaysand Saturdaysby^V
Publishing Company Ltd., at 100-102
Elm 8f. W., Sudbury. Ont., Canada.
Telephones: Bus; Office OS. 4-4264;
Editorial OfficeOS. 4-4265. Manager
E. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing
address: Box ^ , Sudbury, Ontario.
Advertising rates-upon-application.
Translsftion vfree: of charge..
TILAUSHINNAT:
Canadassa: ^ 1 vk. 8.00 6 kk. 455
3 kk. 2.50
Yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00'6 kk. 4.80'
Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kk. 5.25
SYNTYMÄ- ^
PÄIVIÄ
[m
1
.'.Toiveet on tiu^hia vaikka...;
Kylmäri' sodan- hurmassa ja uuden verileikin syntymi­sen
.toiveissa, elävä Toronton Vapaa Sana kirjoitti viime tors­taina'
Neuvostoliiton., pääministeri Hrushtshevin Ranskan
jrierailusta noin nimeensä:
". . . Hänen (Hrushtshevin) . . . lähetysmatkansa Ränsr
kaari;'ei tainnut öllä erikoisen riemullinen . . . Kenraali de
Gaulle on siitä erikoinen herra . . . hän antoikin t^rvehtää-
Venäjän keisarin vierailua isolla paukulla Saharan hiekka-aavikolla
—. atomipommiräjähdyksellä. Jotta eipä tainnut
Nikitan leipoma ranskanpullan taikina ottaa oikein hyvin
kohotakseen." ' I
"Jokainen "uskollaan autuaaksi tulee" — ja jos ystäväm­me
Vapaa Sanan toimittajat tulevat "kylmän sodan" jatka-
" miseen uskomisesta autuaiksi, niin meillä ei ole mu,uta-sa­nottavaa-
kuin että "onneksi olkoon".
Että Vapaa Sanan toimitus uskoo ''kylmään sotaan" voi­makkaammin
kuin sen isä. edesmennyt John Foster Dulles,
joka sentään ennen kuolemaansa yritti sitäkin syntiä hieman
sovitella, se näkyy torontolaisten ystäviemme viime tiistai-^
na laatimasta toimituskirjoituksesta, mistä voidaan poimia
seuraavanlaista hengenruokaa.
"Mitään pysyvää rauhaa ei maailmaan ole tulossa puhut­tiinpa
siifä miten paljon hyvänsä." (Siis turhaa on rauhasta
puhua, sillä kun sota kumminkm tulee, niin parasta on huu­taa
"päin inhaa itää" ja lyödä päämme murskaksi kivisei­nää
vasten!) Ja edelleen: \
"On turha uskoa, että jännitys ja pinnanalainen taistelu
lakkaisi, sillä se tuiee jatkumaan . . . min kauan kuin Venä-
' jän valtakunta nykyisessä suuruudessaan on olemassa." (Siis,
Venäjä on tuhottava, julistaa mahtipontinen ja suuri Vapaa
Sana!)
Mutta Vapaa Sana haluaa jakaa viisaita neuvojaankin
lännen "narrattaville" valtiomiehille ja yleensä kaikille niil-,
le, jotka eivät silmät ummessa hyväksy tätä "hävittäkäämme
Neuvostoliitto" mielettömyyttä toimintansa ohjeeksi. Näin
kirjoitti Vapaa Sana:
' • ' " . . . Mutta yksi asia on käsittää vaara ja toinen ottaa
tarpeelliset askeleet tuon vaaran poistamiseksi . . ..Mutta
samaan aikaan on olemassa englantilaisen Bertrand Rus-sellin-
tapaisia 'filosofeja' (Nobel-palkinnon saanut mies, sir •
Bertrand' Russell on 'tässä peitotta vana), jotka ovat langen­neet
Venäjän p
uhreiksi ....... •^fäp^.siis^ osoittaa, kuinka 'rauhallisen rinnak-kaisöion*'
m^'ysil5^1i^e^^ on jo pehmittänyt, muu­tamia
aivoja iänsitnaissfj ja niitä se tulee tekemään, elleivät
länsini^aä^et^ihmisk osaa pttäa" — opiksi mitä Vapaa Sana
opettaa! , ' •
Kun rauhan säilyttämiseen ja vakiinnuttamiseen tähtää­vä
rauhallisen rinnakkaiselon periaate on "vaarallista myrk­kyä",
niiii me voimme vain kuvitella kuinka "ihanaa" kehto-
> tai rakkauslaulua bnkaäri Vapaa Sanan mielestä puheet uu­den
. sodan' aloittamisen tarpeellisuudesta,' välttämättömyy­destä
^a kiertämättömyydestä!
^'^Etole lainkaan'ihme, vaikka suurieleisen Vapaa Sanan
"nejivpt" ja "ohjeet" kaikuvat yhä enemmän kuuroiHekor-vTpeTniin
sen oman lukijakunnan kuin lännen valtio- ja
tiedemiestenkin keskuudessa! , ,
; « J: * '4
' Mutta palatkaamme Neuvostoliiton pääministeri Hrush­tshevin
Ranskan matkaan, sillä niin ihanaa kuinritsepetos
joskus voi ollakin, Canadan suomalaisilla ei ole kuitenkaan ,
m i t ä ä n hyötyä siitä jos omaksuttaisiin Vapaa Sanan "näke­mys"
tästä asiasta. Tämä on sanottava sittenkin, vaikka Va­paa
Sanan toimitus uskoisi tuollai-^esta kirjoittelustaan'saa-vMiiSa
ikuisen autuu^den sotaporvarin helmassa.
i Ottakaamme todistajaksi itse Hrushtshov, jota'sanotaan
maailman suorasanaisimmaksi ja avopuheisimmaksi nyky-h^
ken valtiomieheksi. Neuvotteluistaan presidentti de Gaul-led
kanssa Hrushtshov sanoi Pariisin näköradion välittämän
jäähyväispyheensa yhteydessä:
« - i "Olen tyytyväinen näihin keskusteluihin ja neuvottelui-hiö;
Luonnollisestikaan ei tällaisten, muutamien .keskustelu­jen
aikana, olivatpa ne miten pitkiä ja vilpittömiä hyvänsä,
kyjetä kerimään auki sitä monimutkaisten j a ristiriitaisten
ky^symysten vyyhteä, joka on kasautunut maailmaan j a Eu­rooppaan
kylmän sodan vuosina. Mutta merkitseekö tämä,
' fettä'olisi istuttava kädet^
vyyhdit selviävät itsestään? . . . " * ~
"^Lauantai-iltana'Elysee-palatsissa julkaistussa yhteisessä
julkilausumassaan presidentti de Gaulle ja pääministeri
Hrushtshov sanoivat olevansa "yksimielisiä siitä, että kaikki
ratkaisemattomat kansainväliset kysymykset; on selvitettävä
rauhallisella tavalla neuvotteluteitse j a että he olivat m y ös
y l K i m i e l i s i ä Saksan ja Berliinin ongelmasta sikäli, että niis- ^
tä^äikaansaatavalla sopimtiksella olisLsuuri merkitys rauhan
. ja?turvallisuuden säilymiselle.
X Jos meiUe-sanotaan, että nämä ovat vain "vierailijan ja
, isännän tavanmukaisia kohteliaisuuksia'', niin silloin on- syy­tä
fchkä palauttaa mieleemme myös se,'mitä^ esimerkiksi pää-mtiisteri
Hrushtshov sanoi kotiin tultuaan, Luznikir^. keskus-stadionilla
Moskovassa pidetyssä squressa tervetuliaiskokouk-sessa.
Hän selitti, että "useinihriissakäsittelemissämme kysy­myksissä
olinime läheliä toisiamme presidentti de Gaullen
kanissa, mutta aseistariisunnassa olimme t ä y s i n samalla kanr^s
nallä. Jo pelkästään tästä syystä matkaamme-voi « a n o a meTii^
nestykselliseksi . •. x , ,'
Viikko sitten, lauantaina antoi Hruishtshev lehdistökon­ferenssille
seuraavan tilannekuvan: " ^'
"Uskon,.että neuvotteluni presidentti de Gaullen kanssa
- . o v a t sujuneet hyvin. Emme ehkä ole onnistuneet ratkaise-s?
maön kaikkia ongelmia, mutta olemme työskennelleet h y v in
y h d e s s ä ja saaneet aikaan koko joukoti'— olemme' täysin
t y y t y v ä i s i ä . " . ' ^ ' , ,
' f Suorapuheinen ja-'teräväsanäihen Hrushtshev ei yar-
JOLftJLoo 0-0 P g P O O ° g g o g P g g g g
' Jalmar Kangas,. South Poreupine,
Ont., täytti tiistaina, huhtikuun 5
pnä 60 vuotta.
Vie Hänninen, Long Lake, Oot,
täyttää perjantaina,' huhtikuun 15
pnä 73 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
Natsien takia
Tanskanrliput
puolitangossa
Kööpenhamina. — Vuoden 1940
huhtikuun 9 päivän muistoksi Tqns-kassa
vietettävät juhlallisuudet ei­vät
tänä vuonna mainittavasti: eroa
aikaisemmista; vaikka ; kysymykses­sä
onkin 20-vuotispäivä. Ainoastaan
televisiossa osoitetaan tälle synkäl­le
muistolle erityisen- suurta huo
miota.
; Koko Tanskassa,; vedetään liput
lauantaiaamuna, puolitankoon;: Pe­rinteiden
mukaisesti on seppelten-lasku
kaatuneiden haudalle ja Kööv
penhaminassa pidetään Gestapo;
vankien muistojuhla Raatihuoneen
lorilla. Klo. 12 pysähtyy kaikki lii­kenne
kahden minuutin ajaksi, sa
moin -kaikki työnteko kaupungissa
Raatihuoneen kellojen soidessa.
Raffion • ja television; ohjelmalle
antaa 20-vuotismuisto leimansa.; :
Tanskan televisio käy iltapäiväl­lä
vnpausmuseossa ja kuvailee: il­lalla
miehitysaikaii ja vastarinta­liikettä
Lontoo. — Afrikan kansan pää­määränä'
nykyään ;on, poistaa paha­maineinen
passilaki^': jonka ..Etelä-:
Afrikan hallitus on pakoitianut
heille. ^
Huolimatta siitä, että orjuus vi­rallisesti
poistettiin 1834; niin pas­silaki
otti sen paikan.
Tämä on keskeisin kysymys siinä
taistelussa, jota nykyään käydään
Etelä-Afrikassa.
Afrikkalaiselle passikysymys poh­jautuu
hänen köyhyyteensä ja riis­toonsa;
' '
Se on hänen syrjintäkysymyk-sensä
kulmakivi.
Huolimatta- afrikkiUaisTen enem­mistön
vastustuksesta sitä toteute­taan
suurella teholla ja pakolla.
Jokainen vuosi 750 000 afrikkar
laista vangitaan "vastustuksen"
johdosta näitä koskevien lakien
nojalla—^tosiasiassa ei-:yksikään
afrikkalainen voi elää täydellistä
elämää etteikö häntä pidetä vanki­lassa,
• Ymmärtäkseen liikkumakys;^iyk-sen
kontrollin afrikkalaisen koh­dalta
;;täytyy> alkaa :maakysymyk-sestä.
V. 1913 hyväksytty maalaki ja­kaa
. maan v."alkuasukasreservaa-tioon"
ja "eurooppalaisten aluee­seen".
: .Tämän tarkoituksena on rajoit­taa
afrikkalaisten oikeuksia maa-:
omistukseen, ja: farmaamiseen;:
Tämän tuloksena on se, että
nom..700,000 valkoihoista omistaa
noin 250 TOiljoopa/T^eckkeriä maan-viljelysmaata
: samaan aikaan ki*in
kuusi miljoonaa afrikkalaista ;; on
ahdistettu ja paköitettu; 35 miljoo
nan eekkerinalalle.
KIRJ. IDRIX COX
, Suoraan sanoen; 85 prosenttia
maaseudun asukkaista omistaa 12
prosenttia maasta ja 15 prosenttia
omistaa' 88 prosenttia maasta.
Tämän tuloksena reseryaatioalu-eista
on tullut syvän kurjuuden
paikkoja vpakoittaen- afrikkalaisten
etsimään: työtä valkoihoisten alu­eilta
perheensä elättämiseksi.'
Tällä tavalla on luotu halpaa
afrikkalaista työvoimaa.
: Pakoittaakseen afrikkalaisetrriip-pumaanv.
halpapalkkäisesta. ::teolli-^
suustyöstä. valkoihoiset:ovat saatta­neet
voimaan passipakon.
Kaksi etuoikeutettua työalaa —
^kultakaivosteollisuus:.;ja maatalous
— riippuu halpahintaisesta ..työvoi-^
masta. ,
• ::Reservaatioalueilla: jokainen 16:
vuotta täyttänyt tarvitsee passin.
Hän saa paikan: ainoastaan työlau­takunnan
taholta ja tämä merkit­see,
että työpaikan saa kultakai­voksista
taikka, valkoijhoisten: maalr
ta.
Hän ei voi matkstaa ilman pas­sia/
\
Passi on kirja, jossa on valokuva,
peukalon jälki, nimi, veronmaksu-kuitti
ja passin •antaneen .virkaili­jan
nimi.
Hänen on kuljetettava tätä mu­kana
missä hyvänsä: h ä kulkee ja
antamaan: sen poliiseille .vaaditta­essa
— taikka valkoihoiselle —
milloin hyvänsä.
Ilman tätä: passia henkilö joutuu
vankilaan, hän ei pääse kaupun­kiin
eikä hän asa' työtä mistään.
Saadessaan työtä hänen: työnan­tajansa"—
valkoihoinen ihminen —
allekirjoittaa' passin: kerran '.kuu-;
kaudessa; -Jos valkoihoinenvhaluaa;
Kauhistuttavaa aineistoa
Oberländerin teoista NLssa , .........:;^:';
Bonnista ilmoitettiin viikon lo­pulla,
että maailman yleisen mie-iipiteen
ankaran tuomion koh­teeksi
julmista tekosistaan jou-,
tanut : suurnatsi,, Län.si-Saksan
hallituksen "p a k o Ipisministeri^^
Theodor Oberländdr on. lähtenyt'
"lomalle", mikä saattaa vSQsiaU-
: demokraattisen opposition . kä.si-tyskahiiimi
i^m^aaii ]V itouodo$taa
"pysyväksi lomaksi". ' '
Moskova. — Venäläiset ovat
lähempänä alkuihmistä kuin; sak?
salaiset ja siksi he kestävät pa­remmin
kidutusta ja kuolevat
rohkeammin kuin sakasalaiset,;
esitti professori nykyinen; iänsir-saksalainen:
s 11 rto laisministeri
Oberiänder:' vuonna .1942 Kislor
vodskissa teorioitaan;^ ..H
kuunneltiin; .olihan hän idän: ky­symysten
: "erikoistuntija", jota
natsi^S aksan sotaministeriö oli
käyttänyt .erikoistehtävissään . jo.
vuosia:'ennen ; sodan puhkeamisr;
tai Professori Oberländer,; silloin
erikoispataljoonanv Vuorimies"
komentaja Kaukasiassa, ;halu.si
vahvistaa teoriansa kokeellisesti
ja kehoitti vieraitaan seuraamaan
hän läheiseen Pjatlgorskiin, Siir­tyminen
Kislovodskin upseeri-juhlasta;
jota siihen osallistunut
kuvailija nimitti orgioiksi, Piati-gorskin
vankilaan oli jyrkkä.
Oberländer johdatti vieraansa
huoneeseen, jossa oli 15 vankla;v
Oberländer kääntyi ensimmäise­nä
venäläisen tytön —, tämä oli
nuori opettajatar — puoleen vaa­tien
tätä rii.suutumäan. Tyttö kiel­täytyi;;
^Oberländer; käski sotilaiden
riisua hänet, .mikä tapahtuikin.
Oberländer vaati tyttöä kertomaan
partisaaneista,' mutta..tyttö kieltäy­tyi.
Oberländer tehosti käskyään
ruoskaniskuilla ja jatkoi järje.stel-mällisellä,:
ruoskimisella,: mutta; ty­tön
huulilta kuului vain: Kirous
Sana yllämainituissa kirjoituk­sissaan
yrittää ' kaikista tosi­asioista:
piittaamatta v ^ ^ ^
uskottaa, rauhallisen rinnakr
kaiselonperiaatejsai nyt yhden
"uuden, huomattavan voitonr
•Totta on tietenkin, että tä-jnänkin
matkan perusteelli­sempi
arviointi jää lähitule­vaisuudelle::
Mutta tQukokuus-sa
pidettävässä huipputason
konferenssissa nähdään jo sel­västi,
missä määrin tämä vie-railumatka
lähensi näitä ' val-tiomiehiä
toisiinsa. He saivat
kuitenkin yhteyden keskenään
ja todellista hyötyä sillä on ih-:
miskunnalle vain silloin, jos se
vähentää sodan vaaraa ja pa­rantaa
rauhan säilymisen mah­dollisuuksia.
Sitä on toivotta­va
ja siihen on pyrittävä. Mei­dän
oma elämämme,'meidän
lastennme ja'-lastenlastemme
elämä, riippuu räuhalliseh'W- S'-,i'?''J'°lf oli.:tiIaisuude.ssa
1 i ' ' • 1 ' ' - i l . - ' .V 1 ',. ' • =i^l^^a^ 10 todistajaa. • ^ ;••>
saksalaisille! Oberländer ampui
tyttöä oikeanpuoleiseeni rintaan,
jota. hän:'ei heti kuolisi, .selitti:hän
viei\iilleen.; Tyttö ei puhunut, vaan
vaipui verissään lattialle, jossa hän
heitti henkensä. \
t Oberländer otti'.käsiteltäväkseen
loisen ;.vaneinK Tämä. oli.Venäjän
saksalaisia, joka heti saksalaisten
tultuai oli mennyt •Jiejdäflj^alvekiki^
.seensa. ' Hän oli kuitenkin' ikäyttäyi:
tynyt-ystävällisesti venäläisiä^ Sota-"
^vankeja kohtaan ja'joutunut sillä
tavom: itse vangiksi.: Oberländer
alkoi nyt uhkailla: saksalaista, joka
pyysi heti armoa. Raivosta suun­niltaan
Oberländer ampui hänet
.siihen paikkaan.
Oberländerin .vieraat saksalaiset
iImatorjuntaiipseerit: a 1 koivat kui-lenkin
- vähitellen tajuta: tilanteen,
johon he eivät olleet valmistautu­neet.
He kieltäytyivät katselemas­ta
enempää ja poistuivat. Myö­hemmin
he saivat, kuulla Oberlänr^^
derin:: ampuneen kaikki huoneessa,
olleet vangit.
Tämän todistuksen esitti ny-
. kyään ;:; Neuvostoliitossa::' - elävä
.Saksan armeijassa. Ilmatorjunta-upseerina"
palvellut : Hammer^
.Schmidt, joka oli kuulunut Kleis-tln/
Modellin^ja Schernerin;jouk­koihin
ja vuonna 1942 toimi Kau?;
kaslassa ilmatorjuntaupseerlna.: :
Hän on syntynyt Venäjän Sara-lovissa'vuonna
1918; joutunut ulko­maille
ja liittynyt Saksan armei­jaan,
jo.ssa hän palveli vuoteen
1945.-Kaukasissa, hänikohtasi:Ober­länderin,
joka oli siellä väestön
kurissapitämiseen tarkoitetun eri-koispataljoonan
"Vuorimies" ko­mentajana
Ja jonka luona myös
ilmatorjunnan upseerit joutohetki-nään.
kävivät huvittelemassa. So­dan
loputtua Hammerschmidt eli
vielä lännessä vuoteenvl956 saakka
palatakseen sitten syntymämaa-hansa^
^
/Hammerschmidt esitti todistuk-se
isa valtion erikoiskomltean,
jo la . tutkii saksalalsfasistlsten
miehittäjäin Neuvostoliiton alu­eella
tekemiä väkivallantekoja,
tiedoltustilaisuudessa; joka pidet-"^
tlln täällä. - - .
' Komitean puheenjohtaja on N.
Shvernik|Trjoka< kuitenkaan i el :ollut
läsnä. Miitta sen sijaan läsnä oli­vat
jäsenet akateemikko T. Lysen-ko,
j'oka toimT^'"ptihcenjohtajana,
metropoliitta Nikolai sekä .V.' Gri-sodubova
ja ' komitean sihteeri P.
Bogojavlenski.
Lysenko luki komitean kaikkien
jäsenten ^ralleklrjoittaman::: raportin;
jossa' selitettiin, ettlLuseat neuvos­tokansalaiset
olivat luettuaan Ich-:
distä ministeri Oberländerin asian
saamasta julkisuudesta kirjoitta-;
neet komitealle ja ilmoittaneet
;tuntevansa ^Oberländerin: tolniintaa:
Tämän johdosta komitea oli asian­omaisten'
valtion, elinten myötävai­kutuksella
järjestänyt jalkitutki-;
muksen, jonka, tuloksia raportissa^
selostettiin., Komitean kuulustele-.
:der, oli sodan aikana -komentanut
en si n • u k ra i na 1 a i s i s t a emigranteista
kokoonpantua e,r I k o 1 s pataljoona
"Nachtigall" ja myöhemmin kiiu-kaasialaisista—
sotiivangeista koot-luapataljooiiaa"
Vuorimies".
N'ä'mä pataljoonatoliyat Oberläii-deriiv
-johdolla syyllistyneet: sarjaan
iulmuuksia,-:-joista edelläoleva;von;
ivain. j k « niiiy^evj^ jj.oi
fen ole kuullut se*n jälkeen, kiin
neljä::kuukautta vuonna 1946 seu­rasin
Nurnbbrginvoikeudonkäynträ.
Oberländer oli johtanut: puolalaisen
sivistyneistön joukkomurhaa • Lvo-
.vissa.;;jossa. mm. menettivät.henken­sä
profes.soritBartel;,;Lömickiym;
"•Vuoriniies"-pataIjoona: oli erikois­laatuinen
sikäli;; ct ta sitä- pidettiin
kooss a.:.: e pä i n h i m 111 i s il I a: ra n ga i s-tuksilla
ja kuolemantuomioilla.
Toisaalta sitä käytettiin Pohjois-
Kaukasian väestön terrorisoi miseen'
kaikenlaisilla gangsteri teoilla,' jois­ta
esitetään esimerkkejä
Komitea viittaa Nurnbergin kan­sainvälisen;;
tuoniioistuiinen päätök­seen
'job.sn todettiin, että saksalais­ten
tarkoituk.sen.i Puolassa ja
Neuvostoliitossa ei ollut vain väes­tön
vastarinnan kukistaminen, vaan
väestön tuhoaminen ja :tihin: raivaa-;
minen saksalaisille. Komitea to­teaa,
että Oberländer oh sotilas-tehtävissään
eräs näiden.suunnitel­mien
toteuttajista.
hän voi^ kirjoittaa passiin sellaisen
maininnan,; että afrikkalainen :: ei
saa; työtä mistään muualta.
Tämä saattaa afrikkalaiset kiin­nostumaan
unioon. j a kysymään mi-;
tä palkkaa maksetaan ja minkälai­set
ovat työehdot..
Passi laki merkitsee j atku vaa; al­haista
palkkaa.
Valkoisten farmeilla on 2,500,-
000 afrikkalaista. Työsuhteet lä­hentelevät
orjuutta.
Työnantajaa koske^va laki (joka
on osa passijärjestelmästä) : tekee
afrikkalaisille laittomaksir^yöjnaan
jättämisen ilman- lupaa,
V. 1959 keskimääräinen ansio
dcäteiserrä taikka tavaroina) 6-7
henkilöä käsittävälle perheelle-oli
valkoihoisten farmeilla; $25- kuu­kaudessa.
Afrikkaliasten ansiot kaupun­geissa
oli keskimäärin $28 kuukaut.
dessa. y
Afrikkalaiset ovat pakoitettuja
asumaan: rajoitetuilla/ aliieilla ja
matkustamiskustannukset:: voivat
nousta 10 prosenttiin ansioista.
Joukkoköyhyys Afrikassa: on . poh­jaton.
V. 1944 arvioitiin, että afrikka­lainen,
työläinen täytyi saada elääkr
seen vähintäin $8:00 kuukaudessa.
Myöheipmi^n tämä kohosi $21 kuu­kaudessa
ja ; nykyään $28.00 - kuur
kaudessa.
Cato Manorin tovvnshjpissa —
jös.sa afrikkalaisen vaimon täytyy;
valmistaa viinaa elääkseen — 95
pi^senttia: ihmisistä elää .alapuo­lella
leipärajan. ,
Reefissä, joka on rikkain: teolli-suusseutu;
70 prosenttia afrikka­laisista
saa palkan, joka on alle
välttämättömän minimirajan; .:; ;
Todellibet syyt passilakiin ovat
seuraavat.
; 1) Saattaa Afrikka poliisivaltiok­si—-.
jokainen ihminen on merkit­ty
kirjaan, otettu ' sormenjälkiku-vat;
.saatettu harvain:: hallinnan
alaiseksi; ja paköitettu; tekemään
tyota: kaivosyhitöllle taikka valkoir
sille maanomistajille.
2,) Pitää yllä halpaa työvoimaa
--^ jokainen työläinen;' pelkää, me­nettävänsä
työmaansa ja passinsa
ja siksi on alistuttava halpapalk:
kaiseen työhön: Työläinen on: kon­trolloitu
eikä saa kuulua unioon.
\^) Se on tulolähde koska halli-tu.
s saa passeista rahaa, oikeuden
tuomitSitimia i^j^kkoja ja; tuhansia
dollareita kuukausittain" toimenhal-tijain
ja poliisien ylläpitämiseksi-
Kansainvälinen työtoimislo on
julistanut; että passipakon: kautta:
valtio on asemassa harjoittamaan
painostusta;:ja toteuttamaan ;pakkor
työjdijestelmän "
Väkivalta, murhat, katoamiset,
maanpakolaisuuteen : tuomitsema
nen ' j a .-''maanpetosoikeudenkäyn­nit"
ovat, kuten pääministeri Ver-
Avoerd julisti, "ajankohtaisia ilmiöi­tä"
Etela-Afrikassa.
Etclä-.^frlkan parlamentissa on
kiitelty poliiseja "rohkea.sta ja te­hokkaasta:
tilanteen : käsittelystä".
Kaikesta tästä huolimatta Afri­kan
ihmiscl taistelevat oikeutensa
ja vapautensa .puolesta ;huolimatta
valkoihoisten raakuudesta ja mur­hista
Sairaalahoidon
hinta nousi
$1.62 paivassa;
1, , 'i. .-1- ... ••.
, Ottawa.' — Sairaalahoidon hinta
Canadan-yleisissä sairaaloissa-V;'vi958
nousi $1.62 paivaä kohti.
Viikon loptilla julkaistujen viral­listen
-lilastoVn; mukaan-k^^
taineti ma'ksu v. 1958 kunkin poti-laanihoidosta
oli $18.39'päiv^ssä, vas-:
taavan:;summan oltua;$16.77 .vuonna
1957.
Tästä summasta meni viikko- ja
:kuukausipalkkolhin-: $11.03 :ja; i, vain
$1.56 ravintoon. '
852:n;;sairaalan yhteenlaskettu: tu­lo
oli".418.5-milj. dollaria, ollen nou­su:
12.5^prosenttinen: edelliseen, vuo­teen
verraten. Menot oliyal444,2milj:
dollaria edellisen vuoden menojen oi-:
tua $393.4 mllj.
OLI OLLUT KILTTI
Isä tulee kotiin ja; tuo mukanaan
suklaata-lapsllle.;Ennenkuin-hän an­taa
makeiset, hän kysyy: -
— Kuka on ollut tällä viikolla kilt­ti
ja :tehnyt kaiken,; minkä: äiti ,on
käskenyt?
Kulnyhdestä suusta kajahtaa vas-:
taus:
"Sinä, isa!"
JA
PAREMPI PALVELU
Lassinen ; saapui- ravintolaan, is­tuutui
pöytään'Ja'pyysi tarjoilijaa,
tuomaan hänelle lasin vettä. -Lasin
saatuaan Lassinen tyynesti kaivoi
taskustaan; eväspaketin ja: ryhtyi sil-:
minnähden tyytyväisenä nauttimaan:,
ateriaansa. • ' ^ .
Ravintolan omistaja katseli jon­kin
aikaa tätä touhua, meni; sitten
miehen luo ja hyvin tuimana val­miina
aloittamaan, kun-mies-kes­keytti
hänet kysymällä: ,
— Kuka te olette? ' '
— Tämän ravintolan omistaja.
— Juuri se~ mies, jota kaipasin.-
Miksi ei orkesteri soita? ^1
ONNISTUI
Eräs Englannin laivaston hävittä- -\
jä oli saanut kokeiltavaksi' uutta
naamioimismenetelmää, ja taistelu­harjoitusten
jälkeen se ajoi suure.i
taistelulaivan luo ja kysyi radiolla:
— Miltä naamiointimme teistä
näyttää? • ,
— Loistavalta? tuli vastaus, —
Mutta missä te olette?
UUSI VAIHE ALKAA
ALGERIAN SODASSA
— Lasi. porsliini ja maine sär­kyvät:
helposti;;eikä koskaan • voida
hyvin; paikata. '-^Benjamin Frank­lin.
: Kairo. ;—:Al£;erian sodassa; alkaa
muutamien viikkojen: kuluessa uu­si
vaihe: tuloksena niistä päs(«kv.;
sislä, jotka^on tehty äskettäin Tri-polikses!>
a alkaneessa Algerian vä-i
liaikaisen :: hallituksen;; kokouksessa,
;'^ ilmoittaa; Egyptin : valtion keski
idänuutistoimLsto; Joka sanoo saa­neensa
tiedot "hyvin arvovaltaises f'
ta lähteestä".
Neuvotteluihin,:,, joiden lasketaan
kestävän kymmenen: palvaa, osallisr
:tuu myös Algerian' kapinallisjoukkor:
jeiipaäesikunan .päällikkö:: Tämän
kaiken:' tarkoituksena . on •toteuttaa
sotilaallisten / suunnitelmin •täydelli­nen
- uudelleenjärjestely ja rajoittaa
jyrkästi.; kaikkia hallintokustannuk­sia,
jotta; voitaisiin huolehtia :vapau-=
tusarmeijan alati, kasvavasta;aseiden'
ja muiden tarvikkeiden tarpeesta.
Ensi sijassa tarvitaan:rahaa;, ja tässä •
tarkoituksessa aiotaan nyt lähettää
ministerivaltuuskunta: kaikkiin :ara-:
bimaihin ja muihin ystävällismieli-siin
valtioihin pyytämään niiltä l i - "
saa finanssiapua,
; Mitä tulee sotilaallisten suunnitel- -
mien ;:uudestijärjestelyyn,: sanotaan;:
niiden tähtäävän: laajapohjaisen; so-:- ^
tilastoiminnaÄ valmisteluun : vasta-' '
painona niille Ranskan mahdollisil- :
le toimenpiteille, joita de Gaulle piti
mahdollisina .lausunnoissaan, jotka
han:esitti• viimeksi: Algerissa: käydesr. :•
saan.
Naisia 70 maasta
Kööpenhaminan juhlille
- Kööpenhaminassa i huhtikuun^
: 21-^24 :.pnä pidettävään kansain­välisen
naistenpäivän 50-vuotis-juhlan
. aloltekomltean työvalio-r:
kunta on voinut todeta Kööpen-,'
haminassa pitämässään kokouk-
• scssa-ajatuksen, herättäneen suur-;
; ta vastakaikua eri puolilla: maail^
maa. , Yli 70 maassa suoritettavat -
valmistelut - ovat yhdistäneet :eri
yhteiskuntapiirien, uskonnollisten-
; ja .poliittisten suuntien; sekä nais-:;
järjestöjen; eturivin edustajia. ; .:
Kokousvalmisteluihin osallistuvat
mm: Kambodshan; naisten; keski-näisavun
liiton puheenjohtajavprin-;
sessa Rasmi:; Sobhana, afrikkalais
aasialaisen : solidaarisuuskomitean
puheenjohtaja:; Rameshwarr Nehru
Intiasta,-NKDLn puheenjohtaja Eur
gen ie> Cotton Ranskasta,: rva Anne
Eaton USAsta sekä naisjuristien
kansainvälisen liiton puheenjohtaja
Giovanna Pratilli Italiasta.
- Kokouksen : keskustelunaiheista
mainittakoon ; naisten: ::kansalaisoir
keudet, heidän osuutensa taloudelli-.V:
sessa ja:Julkisessa elämässä,: nais-,
ten vastuu sodan, nälän jaT tietä­mättömyyden
hävittämisessäi nais­järjestöjen
tehtävät kansainvälisen
jännityksen lieventämisen,; aseista-r
riisunnan ja kansojen välisen yh­teistyön
hyväksi. ^ Yleisistunnon
jälkeen; muodostetaan :.'kesfcustelu-
-ryhmiä, .joissa pohditaan eri alojen:;
ajankohtaisia kysymyksiä.
Ohjelmaan kuuluu lisäksi lukui­sia
näyttelyjä, joissa esitellään: mmi;
naisfcirjailijain ;ja tiedenaisten;töitä:
sekä naisten oikeuksia. Niiden
ohella:: on kokouksenj^osanottajille ;
tarjolla runsaasti taiteellista ohjelr;.
maa ja filmiesityksiä.
Kansainvälinen toimikunta on
tiedottanut, että ylläpitokustannuk-;
set Kööpenhaminassa ovat n. 8 5
dollariashenkilöä^kohden: ja:siihen :,
sisältyy hotellimajöitus, kolme äte-;
riaa päivässä -sekä Jculjetus kokous-,
paikkaan, .Urheiluhallille
ruokailuun.
PÄ/VÄN PAKINA
Miksei Adenauer katso omaa kuvaansa!
Viime viikolla kerrottiin vahvas­ti
propagandapitoisissa uutistic-doissa
siltä, että Länsi-Saksan van­ha
mutta sotainen kansleri, Ade­nauer,
oli lähettänyt Moskovaan
protestinootin - siitä kun Neuvosto
liiton pääministeri ;:Hrushtshev o!i
arvostellutihitlcrismm.nou.siia I,an-si':
Saksas.sa.
Vaikka sanotaankin^ etlä "kah­den
kauppa ja_. kolmannen korva
puustf ja vaikka koko maailma tie-tää,_
ettei~sanavalmis Nikita-taxyit-se
kenenkään apua propagandaso­dassa
tätä • vanhaa kaiisieria vas­taan,
meistä tuntuu kuitenkin paik­kansapitävältä,
qflä "se koira äläh­tää
mihin kalikka ^sattuu".
Tosiasia nimittäin on, että vaikka
se vähän harmittaisikin, niin pe­rätön
.syyttely tai panettelu ei vai
kuta ihmisiin juuri lainkaan. Pe­rättömät
syyttelyt *saavat meidät
ehkä: kohauttamaan olkapäitämme;
mutta sillä sii-sti. Se alentaa vain
"syyttäjän" arvoa Silmissämme.-
Muita annas olla, jos syytteistä
on perää ja pohjaa, niin silloin so
sattuu om^an minäämme kuin ki­ven
isku, 'koska mc ,itse tiedämme
.sen olevan totta!
Juuri tässä mielessä on vanha
kansleri Adenauer nyt närkästy-
Tosiasia nimittäin on, cttäsaksa-
.seikkailuista ja i;evanshihalusta,
kuin ::phäministcri -Hrushtshev;
Meidän pöydällämme on Saksan
Sosialistisen Yhtcnäi-syyspuolueen
ensimmäisen sihleeiin. Itä Saksan
hallituksen v a r a puheenjohtajan
:Walt'2r Ulbriclitinnuiutama viikko
sitten kansleri Adenaiierille lähet-äinän
kirjeen kopio, missä osoite
taan, _ot!ä Saksan revanshisodan
siiunnitlelijoilla .ei.fole^;^
nistiimison HnahdönisuilkSiav-paljas-
-tetaan Länsi-Saksan nykyiset sota­suunnitelmat
ja kehoitetaan Länsi-
Saksan hallitusta kääntymään rau
han tielle ennen kuin se on liian
myöhäisiä. 'dTässä erittäin;paljasta
vassa kirjeessä .sanotaan mm. seu­raavaa:
. . Kun Te (kansleri Ade-'
naucr—K.) kieltäydytte neuvotte-
Icinasta! Saksan Demokraattisen;
Tasavallan kanssa^ T& nienette-
Icttc siten pitäälisenne kätenne-vapaana
sotilaallisia hyökkäyksiä:'
varten, ja sc tarkoittaa sotaa. Me;
olemme tietoisia teidän sotami-:
: nistcriönnc vsuUnnUclmistavatömir
aseistuksen < nopcistuttamiscksi,
sala mahyökkäyksen järjestämi­seksi
Itä-Saksaa vastaan. ^
"Tc tiedätte yhtä hyvin kuin?
minäkhv että v:',1950 Länsl-Sak-i
sgssa pidetyt >manööverU ' suori''|
tettiin tätä seikkaa (salamahyök-1
kaysta Itaan — K.) siimalläpiri
tutattcr; huippukonferenssin;: val­misteluja
. . . "
, Palautettuaan: mieleen miten Hit^
Icr: valmistautui. sotaan .aseistumal-la
ensin muka rauhan nimissä, sit­ten
; hävittämällä :kaikkiv:hyökkäys-sotia
vastustavat järjestöt, järjes­tämällä
sitten ; voimakkaan-propa­gandan
:;sotamielialan nostamiseksi
mikä vei: kansan automaattisesti so­taan,
Ulbricht sanoo .kirjeessään
kansleri Adenauerille:
\ "Te myös puhuitte aluksi rau­hasta
. . . Sitä seurasi atomiase-varustelu
ja sen yhteydessä kom­munistipuolueen
kielto ja mui­den
::demokraattisten; järjestöjen
sorto.
"Käsi kädessä- tämän kanssa
rupesitte kehittämään revanshi-siPdan
henkeä valloitustarkoituk-scssa
. . . ' ,
"Mitä enemmän varusteluoh­jelmanne
on täyttymässä — Te
ivaruslauduttc,:'Siinä:mielessäi ^et­tä
vOlisittCAvalmllnasotaan vuoden :
1961 lopulla tai v. 1962 — sitä
enemmän teidän ''hallituksenne;;
lisää poliittista terroria rauhan^;:
puolustajia vastaan samalla kun
psykologinen: sötakiihotus voimis­tuu
. . .
''Luonnostaan, seuraa, että tel-'
dän s,otaohjelmaanne liittyy'. fa-/:i:
sistiaattciden, rotuvihan ja juu­talaisvainojen
kehittyminen . . .
"Jos me huomioimme tämän oh:
jelmanne, jota toteutetaan pääasi­assa'
niiden^ ihmisten johdolla,'joi­den
i alaisuudessa ,sitä toteutettiin
Hitlerinkin aikana,-silloin-tfcidän ei:
^vi ihmetellä jos Saksan Dcmo-
-kraattisen. Tasavallan kansalaiset,
ja4nonet.muut kansakunnat ja hai-
"Oletteko Te todella tietoinen
siitä, mitä te teette? . . . Sallikaa
minun olla suorapuheisen.' Se hyök-.
käävä;:imperialistinen ohjelma;:;ihi-tä
Te,' teidän hallituksenne ja tei­dän
yleisesikuntanne seuraaj;uhkaa:
koko:'.Saksan::kansaa kansakunta­na
. . .
"Olen jo sanonut,' että me olem­me
tietoisia teidän suunnitelmis­tanne,
ja että ei vain Saksan De­mokraattinen;
Tasavalta,: vaan myös:
sen liittolaiset-turvautuvat tarpeel­lisiin
:::. puolustautumistoimenpitei-siin
. . . Sallikaa minun esittää yh­den
neuvon: Heittäkää itäalueiden
valloittamiseen tähtäävät sotasuun-;
nitelmanne_roskakoriin.' Ajatelkaa
vakavasti: sitä: atomitulen: helvettiä
mikä uhkaa:; Länsi-Saksan .väestöä,;
teidän lapsianne; ja lastenlapsianne,
jos teidän ohjelmanne pannaan täy­täntöön.,
Älkää leikkikö atomiso-dalla;:;;
luopukaa:-atomiasevarustelun'
aikeista . . ."
Kuten tiedetään, Länsi-Saksän'
rauhanpuolustajat ovat esittäneet
samanlaisia syytöksiä Adenaueiin '
sotaseikkailuja vastaan. Länsi-Sak­sassa
on yritetty rauhanpuolusta­jain
suut tukkia poliittisen terro­rin
avulla, mutta me epäilemme pa­hasti,
ettei "rautainen, sotakansleri" ' ' i
voi muiden maiden rauhanpuolusta- , '
jien ääntä vaimentaa. ' ., .
Ja kuten sanottu, mikäli syytök-s
set Länsi-Saksan imperialismin uu- ^ .
sista . sotasuunnitelmista 'sattuvat ,
"kipeään paikkaan"; niin silloin oli. .v
si parasta, että kansleri Adenaycr
katsoisi kuvastimeen ga pitäisi nuh­desaarnoja^
siitä näHyvälle elSvälle V
niuumiblle, jdka^^sota-ohjelmalläan J'^
uhkaa^rkoko - maailmaa.'-muita 'eni-'^ '> , ^ ' '