Vapaus, June 9, 1970

              ilill
Sivu 2 Tiistad, besäk. 9 p. — Tiiesday, June 9,1970
INDEPENDENT LABOROROAN
VAPAUS OF FINNISH CANADIANft
<LIBERTY) B^baliiUsbed Nov. 6.1917 ; \^
Hmat: W. EHLTJND ' ^ E. ÖOksT
PuMiiatoed twtoe troekly:
Oa. Lliölted. 100-loa
AdveoAialiDginiites upon
Seoond Olaas ISoda r«spIstnit)ioii NuDobear lOTQ
^ ix:. • . ^ , v , • • • • • ; : . : - A i•
TOiAirS^lNNATi
CainadaGSa: 1 vk. $10.00, 6Jck. f5.95
3 kk. &00
uaAtö: 1 vk. $U.OÖ, 6 kk.
Suomeeä: 1 v k . ^ 1 ^ 6 kk. $0.2S
Leivän ja "särpinrai" voirtidk
Kirjoitettu on, että iiuninert ei elä ytesdnään leiivfetö. Mut­ta
kuten Suaiiiessa äinalldn eniiki Vanhaan samottiih, leipäkin
on hyvää kun pannaan päljoai voita päälle.
Voita ja sen korviketta on tietettkin monta sorttia. Yksi
Itykkää ^'koititekoisegta", toinen '^ijcirivoista" ja fcoHinas
margariinisita.
Mutta jos "leivän päälle" levitetään voin asemesta annos
suurbusinesta ja hankitaan mausteeksi erinäisiä konglomeraa­tin
osia, selkä mainokseksi laimb annos rötusyrjinitSä ja kyl­män
sodan vouhotusta, niin silloin riqjeaa äiuriniko paistamaan
suuremmallekin synltiselle.
Käytännöllisenä esimerkikiniä tästä on canadalainen "lei-päkjiiningas",
George Weston Limited nimisein kotrporationiln
puheenjohtaja, W. Garfield Wieston,jälW Sanoo olw
peä canadalalsöudestaan", vaikka pitaälkin e^udliserapana astia
Irlannissa kuin Canadassa.
Hän on oUut mainitun yhtymän puheenjohtajana 48 piit-kää
vuotta, eli vuodesta 1928 jollodn hämen 'omaiBuutensa oli
"vain" $2,000,000 ja vutjBlvoittorisa yhtä vaaiUanaton, eli $168,-
000. Nyt hänen omaisuutensa on paisunut leipäitaikinan laiilla
yli $437 miljoonan arvoiseksi ija vuosivoitto $15.5 miljoonaan.
Paljas leipä ei ole tosin tätä suurta taädnanousua; tehnyt,
sillä George West0mn valtafcuminiasta on k^ttynyt todellinen
konglomera'ati (monenladsta liika- ja iteollisuusaiaa kontrolloi­va
laitos), jonka alaisi,mdessa <m Loblawn ketjukaupat USAssa
jai Canadassa; Power ketjuiiökkeet Englannissa ja erinäisissä
Euroopan,maissa; Weston Baöneries;' B.C. kadanpakkauätelolli-suiis,
Eddy Match (tulitiTdmyhtiö); pafj^ ja paiperipuu sekä
monta muuta yhtiöä.
Jokin aika sitten mr. Weston antoi virallisen siunauksen­sa
Etelä-Afrikan juimaile ja kaulita maailman tuomitulle
apartheid- eli rotusyTJintäohjtelmalle. ,
Viime viikolla Royal Yorkissa pidetyssä George W'esiton
Ltd:n osakkeenomistajien kokouksessa puhui "ite" W. Gar­field
Westan, joka oli sitä varten tuMut Irlannista lentoteit^
Torontoon. Ja kuten tavallista, hänen ptflieensÄ oli voimaflLls-ta
tekstiä.
Hän sanoi, että presid^itti "Nixonin oli tehtävä, mitä hän
teöd Kambodzhassa . . ." ja että "Yhdysvaltain kannettavana
on taakka suojeHlessaan meitä komnmnisnuilita kautta maail­man
ja myös omassa maassaan. Meidän kunnia-asiamme on
seisoa tämän suurmaan <USAn) takana."
Suosionosoituksia aiheutti kokioriiksessa mm. mr. Weston!in
tiedotus, että tavallisten osakkeiden voiitto-osinkoa jaetaan nyt
84 senttiä osaketta kolhtii vastaaivan summan oltua viime vuon­na
75 senttiä. (Sivumennen sanoenj Ontarion maakunibahalli-r
tuksen kerrotaan nyt ehdottavan, että yli 5--6-pit)senttiselle
palkankorotukselle määrärtitäisiin huikea, ehkä 100-prosentti-nen
vero. iWestonLtdm osakkeiden voiton nousu on yh 11-
prosenttinen, mutta kukaan ei piipahdakaan sen ntiaantieros-vousta
lähentelevän voittoilun lisäveriotukBesrtai!
Kaikesta huolimaitta mr. We9ton näyttää olevain sitä miel­tä,
että leivän päälle pitäisi saada vähän ryypättävääkin. Hän
haluaa ruokatavarakeltiuiileen Canadassa oikeuden oluen
myyntiin sanoen: "me myymme sitä jo USA:ssai, Englannissa
ja Saksassa . ; . Miksi ei myös Ganadassa?"
Kuka vielä sanoo, että ihminen ei elä leivästä — vansin-fcin
jos siihen lisätään erinäisiä ''särpiniiä"?
Tuleyaisuuäen suihkukone. Lockheed-yhtiö nimittää sitä y"globaaliseksi Unjuriksi". Se
on. tällä hetkellä ainqastaan piitustuslaudaUa; mutta kun ie valmistuu, niin sen sa­notaan
voivan kuljittaa 6Ö0- matkustajaa ä Mnen nopeudella ympäri maapallon pysäh­tymättä
polttoainetäydennystä varten. Ydinvoimalla varusiettuna se tulee olemaan
yksi vastaus : ainakin .yhteen hykymaailman vitsaukseen ^-^ ilman saastuneisuuteen.
Ääniieis^jän puilma Englännistsa:
MOLEMMAT VALTAPUOLUEET TUKEVAT
YHDYSVALTAIN SOTAISTA OHJELMAA
Lontoo. — Englannin parla­menttivaalit
pidetään noin vifjcon
kuluttua, eli torstaina, kesäkuun
18 päivänä. Viimeisimpien-tieto­jen
mukaan vanha torypuolue on
viimeaikoina tehostanut huomat­tavasti
kampanjaansa, mutta l a -
bouristit johtavat kuitenkin mie­lipidetutkimusten
perusteella
noin 5.5 prosentilla. Jos tämä
osoittautuu oikeaksi, silloin voi
nyt hallitsevana puolueena ole­va
Labour-poulue saada vaaleis-s
ehkä 65 paikan enemmistön.
VALINNAN MAHDOLLISUUS
ON LOPULTA HYVIN PIENI
Moskova. — Tavallisesti puo­lueiden
vaaliohjelmat käsittävät
niin sisä- kuin ulkopoliittisiakin
kysymyksiä. Mutta tänä vuonna
ovat Englannin molemmat pää­puolueet
kuin sopimuksesta siir­täneet
ulkopoliittiset kysymykset
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Leo Laine, Toronto, Ont., täyttää
maanantaina; kesäkuun 15 päivänä
70 vuotta.
Urho Tynjälä. Solntulay B. C. täyt­tää
keskiviikkona i kesäkuun 17 päi­vänä
71 vuotta.
Arvo Raasu, Sudbury, Ont., täyt­tää
keskiviikkona, kesäkuun 17 päi­vänä
72 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
taka-alalle, totesi Pravdan kir­jeenvaihtaja
Oleg OrestoV noin
viikko sitten lähettämässään t i ­lanne
kuvauksessa, missä hän
kommentoi Englannin konserva­tiivisen
j a työväenpuolueen vaa-
KIRJEITÄ
Luottamusauldco levenee yhä
Näyttää siilitä, että Yhdysvaltain hallitus on joutumassa
yhä enemmän huulenheittäjän asemaan, jonka puheille ei an­neta
mitään arvoa -ja merkitystä. Seuraavassa on pari vii­meisintä
esimerkkiä tämän luottamusaiikon edelleen levene­misestä:
Presidentti Nixon piti viime keskiviikklona etukäteen
suiu'esti mainostetun televisiopuheen Kambodzhiui sotaretken
kulusta. Ilman muiujta voidaan pitää selvänä, että Yhdysval­tain
senaatti o l i etukäftieen tietoinen tämän puheen sisällöstä
ja pääkohdista, sillä hallituksen siotaohjiölmaa kannattavat se­naattorit
yrittivät kynsin han^xäin vaJkurttaa niin, että senaat­ti
ei tekisi "hallituksen käsiä sitovaa" päätöstä nimenomaan
Kambodzhan sotaa fcosfcevisia asioista.
Mutta toisin fculterikin kävi. Mimtama tunti ennen pre-sidfentiöi
"suurta" puhetta, senaatti tedd hallitukselle epämie­luisen
pääöksen, minkä selvänä sanomana ion: Me (USAn)
' senaattorit emme u^ko presiden/tfai paihfeisdiäti ja hipaiilsiN
Asian ku!lku oli lyhyesti kePtoen seruraavai-USAn senaa­tin
käsdfteltävänä on sienaattorieft Jdhn Shefman CJooperin
(R.Ky) ja PVanto Churchin (D, Idaflto) ehdotus, mikä, jos se
tulisi hyväksytyksi, kieltäisi varojen myönltalmisen USAn so­tilaiden
y!lläpito'an'<siJs ^odaiT jatOklamdlseen) Kamhoddiaäsa
kesäkuun 30 päivän jälketen. Se eatäiai Yhdysvallat rahoitta­masta
minkään maan opettajain, neuvoöiantffitfjain ja Itaistelu-yksikköjen
ylläpitoa Kambodzhan halliituksen hyväksi. Se
kieltäisi myös Yhdysvaltain ilmaftuen antamiseen käytettä­vät
vafait Kambodzhassa.
HaUituksenisotaohjelntiaatidcevat piirit yrittivät "vesit­tää"
tätä muiutosehdoitusta nidn, ^ttei haUiitukdelita evättäisi
varoija (keöälkrufun jälkeen, pankaairtnte (m«nki^ IfcSytetfcälväk-si
K;ambod2ha!n sotaan. *'Tä!mä "Vesitysyritys" hyljättihi kes­kiviikkona
ääniin 54-36.
Sivumennen sairtoen, senaatti on toeskuätellut* tästä Coo-per-
T^uroh ehdotiiksesta lähes tauitojidesj Niuccmin halHibuk-öen
tehdessä kaikken^seti "vesitrtämiÄiksi" iftai äiiiakin hy-yäksyäntiisen
slirtämifeek^ jnjEUhdolHöfehnohain kauöted. EHkä suki-kaan
suotta, sillä vaikfloai häitt on imjatieen kesrtaJan viflciiiutta^
nut, että amerikkaloisijoaitooit vedertä^ (fcäääiiu^ 30 paiVääh
rnenhe^ pois Kambodzhaata, hiin iam^cikk^^ cpöileivät;
ettttr ainakin Yhdysvalltaiii( eärfelliitin, Saigcmin juntan ..BOta-voimat
jäävät sinne edeUeen ja tode^rmäköilsesti
amerikkalaisia ilmavoimia, neu
vonantaj ia ja sotavälineitä.
Toisena esimerkkinä voidaan
palauttaa mieleenune New
York Times Servicen Oakland­ista,
Kalif., myös viime keski­viikkona
lähettämä fieto,miinr
kä mukaan Yhdysvalloista lä-heitetään
kuukausittain noin
35,000 ver^esitä eli tuli-terä so­tilasta
Vietnamiin. Nixon on
tosin muutamalla tuhannella
miehellä vähentänyt asevoimi-laan
Etelä-Vietnamissa, mutta
se tosiasia, kun jatkuvasti lä­hetetään
touukaulsittain 35,000
verestä sotilasta sinne', ei suin­kaan
ole merkki) sotatoimien
vähentämisestä, tai suxmnitel-masta
sodan lopettamiseksi
vaan pareonminkin !sen tehosta­mista
hieman pienennetyllä
miesvoimaimäärällä.
Ei siis ole laikaan ihme vaik­ka
Oaklandin kansain/välisen
'/intokentän kaiuitta Vietnamiin
menevien amerikkalaissiotilai-den
kedkuiudeata on suurta epäi
lyä luvatusta "sotilaiden kotiut
tamisesta. "Miten he' (halitus-viranomadset),
"voivat puhiua
asevoimien tafcaiisin vetämises­tä
ktm kaikki Vietnamiin me­nevät
lentokoneet ovat täynnä
amerikkalaisia sotilailta/", ker­too
mainittu uurtislähde amerik­kalaissotilaiden
ihmettelevän.
. Nixonin edeltäjä, e^
presidentti Li. B. Johnson ajoi
itsensä katteettomilla puheil­laan
pois presidentin virasta.
Saa nähdä, miteh käy pnesi-dettttl
Nixonin? Selvää on kui­tenkin,
että amerikkalaiset y-
Jeensä noteeraavat jo hänen
"totuuOksiensa" arvon melko »1-
haisiksi.
UUTISISTA
Sudburyn kokouksessa eräs toi­selta
paikkakunnalta tullut edus
taja sanoi sattuvasti, että ei ole
olemassa hyviä tai huonoja uu­tisia,
vaan uutisia — joko pa­rempia
tai huonompia. Se oli oi­kein
sanottu.
.Uutinen on aina uutinen, vaik
ka se ei ehkä miellytäkään silla
hetkellä. Eikä niitä saa mennä
vääristelemään ja peukaloimaan
mieleisekseen. Kun meistä jokai­nen
kumminkin tietää, että maa­ilmassa
tapafittu kaikenlaisia
asioita, jotka eivät ole työläisten
näkökannan kanssa yhtäpitäviä,
niin johan työläisten äänenkan^
nattajat olisivat kuin päänsä pen
saaseen piilottava jänis, jos ne
eivät kaikkia asioita käsittelisi
uutisina. Lukijan on osattava otr
taa asiat lehdestään sellaisina
kuin ne ovat. Toimituspalstalla j a
muussa lehden: sisällössä saa vaik
kapa tällaisista uutisissa kerrot­tavia
vastenmielisiä asioita:ruos­kia
ja lukijan on siis seuratta­va
omasta äänenkannattajastaan
kuinka tällaisiin vähemmän toi­vottaviin
uutisiin suhtaudutaan
lehden taholta. Yleensä työväen
lehdissä ei mennä haihattelemaan
j a uutisnälkäisten porvarilehtien
käyttämien sensaatio juttu jen jäl­kiä
seuraamaan, joita niiden on
joskus suurentelun jälkeen mel­ko
huomaamattomassa tilassa ol­lut
pakko mainita perättömiksi.
Jos ette pidä jostakin uuti­sesta
tai asiasta, niin kirjoittakaa
siitä lyhyt vastalause Vapauden
yleisön osastoon. Siten täytätte
ainakin yhden edustajakokoukses
sa esitetyn toivomuksen;
Kokousvieras.
liohjelmia.
Huomioitsijat selittävät ulko­politiikan
jäämisen sivuun sillä,
että konservatiivien j a työväen­puolueen
johtajilla ei näissä ky­symyksissä
ole mistä kiistellä,
koska molemmat puolueet ovat
tasaveroisesti; osoittaneet lojaali­suutensa
Natolle j a Yhdysvalto­jen
ulkopoliittiselle suuntauksel­le.
Molemmat puolueet puolusta­vat
USA:n aggressiota Vietna­missa,
hakevat oikeutusta sen
hyökkäykselle Kambodzhaan, tu­kevat
suoraan tai välillisesti Is­raelin
aggressiivista toimintaa lä
hi-idässä, osoittavat suosiotaan
Naton ydinstrategialle ja ajavat
kiihkeästi Englannin - liittymistä
yhteismarkkinoiden jäseneksi, jat
kaa Orestov.
Tällä kertaa Englannin vaali­kampanja
keskittyy etupäässä s i ­säpoliittisiin
kysymyksiin, mutta
vaikka sekä konservatiivit että
työväenpuolue esiintyvät nyt kan
san ystävinä j a jakavat hymyjä
valitsijoille, ei äänestäjillä '.ole
paljon mistä valita. Molemmat
puolueet kannattavat kopitalistis-t
a järjestelmää ja pienten uudis­tusten
totetuttamista tämän jär­jestelmän
puitteissa.
Tässä on Englannin kaksipuo­luejärjestelmän
koko sisältö: kak
si kapitalismille uskollista puo­luetta
pitää lujasti valtaa hallus­saan
Englannissa estäen kaikkien
muiden voimien pääsyn parla­menttiin.
Näiden puolueiden ta­kana
on mahtava valtiokoneisto,
suuret rahat, valtava puolueko­neisto,
tiettyjen kansankerrosten
perinteinen lojaalisuus sekä leh­distön,
radion ja television tuki,
toteaa Orestov.
SUÖMM SiTNtirtiihTÖRtAA JA 20 PEkHETTÄ
Kun Jumala oli luonut taivaan ja maan ja saksalaisien avul­la
lyörij^t Suomen työläiset, jakoivat valkoiset Suomen sadan per^
iiifeh kesken. Miftta Jo alusta alkaen kävi ilmi, ettei jako vielä
ollut riitHvä.lilutipä perhee^^^^^^^
Ja P.YPin, alafifikiii ja alkoivat keskinäisen taistelun. Kun fitten
oli viimein päästy armon vuoteen 1970, oU jälellä enää noin 20
perhettä —^ ei sovussa keskenään mutta ei pahemmissa riidoissa­kaan
...
Jotta kukaan ei voisi syyttää vihjailusta, niin tässä ovat 'tiöin
20 • omisiajasuvun^,^^
perhe, Aaltonen—lUvekkään perhe^ Wsldeniri perhe, Herliinin per­he,
wihuri-\H^llbergin perhe; Haarlan perhe, Hackmanin perhe,
Fazerin perhe, Levohin perhe, Sumeliuksen perhe, WaUors!^Wreden
perhe, tVäiastfernk—ri)onhiri^ perhe, Serlathiukseh perhe, Sbhtima-nin
'perhe, BjÖrnebergin perhe, Rettingin perhe, For Strömin perhe
ja Askon perhe.
20 perhettä — satoja teollisuusyrityksiä^' ~" 7
Sen lisäksi että noin 20 perhettä hallitsee liikepankeillaan ja
vakuutuslaitoksillaan kaikkea talouselämää Suomessa; he myös
omistavat kaikki tärkeimmät suurteollisuusyritykset kuten esim,
Yhdistyneet paperitehtaat, Kajaani Oy, Rauma-Repola; Amer-tupakka,
Sanoma Oy, Haarlan selluloosa, Haarlan paperi. Ra ft
Haarla Oy Wihuri-yhtymät,KoneOy, Lokomo; Rotator, Nokian
kutomo. Sarvis, Aaltosen kenkä Oy, Wärtsilä, Tampella; Ström­berg,
Ahström, Serlachius, Schauman, Retting Oy, Paraisten kalkki,
Lohjan kalkki; Asko, Upo Kaukas, Kymi Oy; Fiskars, Vuoksen­niska;
Rosenlew, Suomen Sokeri, Fazer, Nokia, jne, jne.
20 perhettä omistaa käytännöllisesti katsoen koko Suomen.
Loput perheet, joita on noin parisen miljoonaa, saavat tehdä työtä,
että nuo noin 20 perhettä voisivat saada yhä lisää ja lisää voit­toja
.. — Soihtu 1/70,
Canada!^ apua
tiihtyalii!eellle
Ottawa. — Täällä ilmoitettiin
viikonlopulla, että Canada lähetti
kuusi lentokonetta j a niiden huol-totyöläisiä
auttamaan Perun hal­litusta
maanjäristysalueella, mis­sä
viikko sitten sunnuntaina
kuoli 50,000 ihmistä.
Kuuden Caribou-merkkisen kul­jetuskoneen
ilmoitettiin lentäneen
Trentonin lentotukikohdasta vii­konlopulla
Ligiaan, Peruun.
Jenkeillä suimni-tellina
kuuMrkosifca
Valetta, Malta. — Kaikki suun
nitelmat ovat valmiina ensimr
maisen kappelin rakentamiseksi
Kuuhun; ilmoitti amerikkalainen
kardinaali John Wright äskettäin
puhuessaan Valetassa järjestety-sa
kirkollisessa kokouksessa.
Hän sanoi, että varat kappelia
varten on jo myönnetty j a kap­pelin
pienoismalli on jo rakennet­tu.
TU-144 saavutti
nopeusennätyksen
Moskova. ; — Ääntä nopeampi
matkustajakone TU-144 kohosi
äskettäin jälleen koelennolle Mos­kovan
lähellä olevalta lentokentäl­tä
j a kehitti 2150 km matkano­peuden
tunnissa 16,300 m korkeu­della.
Koelennon suoritti Eduard
Jeljanin johtama miehistö.
Edellinen lento suoritettiin 11.
toukokuuta. TU-144 lensi 2010 km
tuntinopeudella 16,700 m korkeu­della.
Tällä kerralla mainittiin lento-tehtävässä,
että TUL-144:n ori
ylitettävä äänen nopeus kahdesti.
Yksikään matkustajakone maail­massa
ei vielä ole lentänyt tällai­sella
nopeudella.
Uuden ajan valloitus suoritet­tiin
pääsuunnittelija Andrei Tu­polevin
vahvistaman suunnitel­man
mukaisesti. *
Joitakin minuutteja TU-144
lensi 2150 km nopeudella. Koko
koelento kesti vähän yli tunnin
PÄÄMINISTERI PALME
El HÄLUÄ VAIETA
NL:n ja Romanian
aitomivoiniala-yhiteistyöhön
Moskova. — Neuvostoliiton ja
Romanian hallitukset allekirjoit­tivat
hiljaattain Moskovassa yh­teistyösopimuksen
atomivoimalan
rakentamisesta Romaniaan;
Washington, -r- Ruotsin pää­ministeri
Olof Palme sanoi täällä
sunnuntaina, että "linjoittumat-tomuusohjelma
ci ole tuominnut"
hänen maataan "äänettömyy­teen"
sellaisissa asioissa kuin In-do-
Kiinan sota.
"Linjoittumattomuus ei estä
meitä omaksumasta kantaa mei­tä
kaikkia huolestuttavasta asi­asta",
sanoi pääministeri Palme
NBC:n "Meet the Press" haas­tattelutilaisuudessa.
"Me olemme määritelleet kan­tamme,
vaan emme ole menneet
puolelle täi toiselle", hän lisäsi.
Ruotsista lähetetään maitoa ja
lääkkeitä Pohjois-Vietnamiin. Mo­net
amerikkalaiset sotakarkurit
ovat saaneet turvapaikan Ruot­sista.'
Kommentoiden satamatyöläis­ten
äskeistä Ruotsi-vastaista mie
lenosoitusta mr Palme sanoi, et­tä
"heillä, kuten kaikilla muilla­kin
on demokraattinen oikeus
mielipiteittensä esittämiseen."
Mr^Palme sanoi kuitenkin ole­vansa
pettynyt satamatyöläisistä
jotka olivat mielenosoituksella
hänen- puhuessEian lauantaina K e -
nyon Collegessa, Ohiossa ja sa­noivat,
että he eivät halua "kuul
la mitä Palme puhuu".
Noin 70 satamatyöläistä oli tul­lut
tai tuotu Toledosta j a Cleve­landista
mainitulle yliopistolle.
Heidän rakennusmies-mallisiin ko
viin päähineisiinsä oli kirjoitettu
"Minä rakastan Amerikkaa."
Puhuen leijonan pesässä —
Vietnamiin hyökänneessä Yhdys­valloissa
mr Palme sanoi;. että
95 prosenttia Ruotsin parlamen­tin
jäsenistä, vastustaa sitä kun
Yhdysvallat laajensi sotaoperaa­tiot
Kambodzhaan. Hän sanoi, et­tä
Vietnamin sodan selvittämisek
si olisi Saigonissa muodbstetta- .
va kokoomushallitus. Hän suosit­teli
myös Pohjois- j a Etelä-Viet­namin
uudelleenrakentamisen l aa
jakantoista avustusta heti sodan
päätyttyä.
PÄIVÄN PAKINA
TYYRIS VIERÄSPÄIKKÄ
Vierasrakennus on etupäässä
vieraiden käyttöön tarkoitettu,
varsinkin isohkon maalaistalon
rakennus.
Piioilla j a renkipojilla ei vie-rasrakennukseen
ole koskaan
ollut mitään asiaa, paitsi sii­voustöiden
tekoon.
Kestikievarista saa matkusta
ja tietenkin maksusta majapai­kan,
ruokaa jajnuuta palvelua.
Mutta vierasrakennuksessa kes­titetään
vain isoisia j a useim­miten
mitään välitöntä maksua
vaatimatta.
Sellainen vierasrakennus on
luonnollisesti täällä Canadassa-kin..'
Ilman muuta on selvää, että
valtiovalta saa silloin tällöin
korkeimpia silmäntekeviä, kutsu
' j a multa vieraita; ja että heitä
ei voida lähettää maantien var­rella
olevaan mihin tahansa mo­telliin,
hotelliin tai "ruoka- ja
asuntotaloon".
Mutta rajanöa oh kaikella sa­noi
Julini kuA Blkaa pussasi.
Tai ainakin pitäisi olla.
Ainakin eräitten lehtitietojen
mukaan tuntuu siltä, että Ot-täwas8a
sijaitseva känsaiUneh
Vieraiii^kenhufcBfemme on vähän
tyyrilm^l ttiikö sölpll nykylseön
inflaätlövafitelseeti hiukkuUBOh-jelMAaan,
jonka i[»Wiftteella »nel-dän
kaikkien pitäisi "aäästää';
ja pidättyä "liiallisilta" törsäi-lyiltä.
Lehtitietojen mukaan kenraa-likuvernöörimme
virallisen asun
non vieressä on tämä suuri har
maakivinen vierastalo, mikä tun
tuu olevan useimmiten tyhjänä.
—Canadan lOOiVuotispäivän
juhlinnan: yhteydessä saatiin,
tietää, että 65 njftata valmistaa
oman paviljonginsa Expo 67:n
yhteyteen. Se tarkoitti muun
ohella lyhyesti sanoen, että 65 :n
valtion päämiehiä oli virallisesti
kestitettävä sinä vuonna.
Siihen löytyi ratkaisu. Halli­tus
osti aikaisemmin hjrvin rik­kaiden
kapitalistlperheiden hal­lussa
olleen vanhan komean ra-kannuksen,
mistä maksettiin
$152,000.
Sen entlsöimen j a uudelleen
maalaaminen sekä muut kor­jaukset
maksoivat $91,544.72.
Rakennuksen laitteisiin, kalus­toon
ja kaunistamiseen merii
yielfi $90,594.76, kerrotUlU pa­risen
viikkoa sitten juIkaistUls-sä
lehtitiedoissa,
No, kun halvalla "alennus-myyhtihlnnalla"'
oötetaan vaik­kapa
vierasrakennus, niin sen
korjaamiseen, entisöimiseen,'
maalaamiseen jä korlstaralseen
tarvltuan luonnollisesti myös
erältä "pikkUBummia".
Canadan kohdalta vierasra-kennuksen
arvoksi tuli siis noin
$335,000. Siinä ei ole tosin mar
kuuhuoneita muuta kuin viidelle
vieraalle j a yksi ruokailupaikka
eli "dining room".
Expon mentyä vähenivät a r ­vovaltaiset
vieraatkin. Mutta y i
läpitomaksuista on huolehditta­va
edelleen j a niistäkin huoleh­ditaan
tietenkin veronmaksajain
rahoilla.
Vastauksena t r i P. B. Rynard-in
kyöymykseen alahuoneele tle-doitettiln
jokin aika Bitten, että
vierasrakennuksessa (7 Rideau
Gate) oli 1969 kaikkiaan 66 vie­rasta
kestitettävänä. Osa heistä
viipyi jÄviiht3ri siellä kauem­man
kuin yhden yön. Kaiken
kaikkiaan vuoden aikana oli a-vattava
ja valmistettava 137-
vuodetta.
Viisi virastohuonetta oli siis
vuoden kuluessa vieraitten käyr
tettäviss^ noin 7-prosenttisesti
(seitsemän päivää sadasta). Vie
rasrakennuksen emännöitsijän,
mrB. G. J . (Bubbles) Blairin
sanotaan saavan vuosipalkaksi
$10,873—eU $165 vierasta koh­ti;
Täydellä ajalla olevalle t a -
iouderihöitajalle maksetaan
$2.77 tunnilta, miespalvelijalle
(Btewarä) $3.67 t., kokille $3.42
t. yhteenläBkien n. $30,000 vuo-i^
essa j a esim. lakanain "vaih-tamisesta"
oli tämän kovan käy­tön,
jälkeen jpUduttu makaa-maan
$2,000!
Lisäksi on vakituiaeh hönki-lökuUnan
lisäksi ollut väliaikais­ta
työyoimaa vieraitten palve­lemiseksi,
puhumattakaan v i ­rallisten
lounaiden ja kukon-häntäkemujen
aiheuttamista
kustannuksista.
Eräs sanomalehtimies on suo­rittanut
laskuja näistä menoista
j a päätynyt siihen, että tämän
vierasrakennuksen suojissa ol­leista
valtion vieraista on t u l ­lut
kestitysmaksuja $587.59
vuorokautta j a vierailijaa koh­ti.
Hän huomioi ja ihmettelee,
että Ottawan kuuluisimman ja
hienoimman hotellin Chateau
Laurierin. hinnat ovat "vain"
$25.00 yöstä.
Mutta jukolauta poijaat, kon­kurssi
tulee j a sassiin, jos posti-j
a muille työläisille maksetaan
-nykyistä hinta-, vuokra- j a ve­rotasoa
vastaava palkka!
Meillä on tietenkin "oikeuden­mukainen
yhteiskunta", missä
me kalkin olemme ehdottomasti
tasa-arvoisia. Vika on vain sii­nä,
että jotkut harvat ovat
"enemmän tasa-arvoisia" kuin
me tavalliset Virtaset j a Smith- '
it. • ;;:;V,.V,,:-:,
Ja siunatuksi lopuksi. Pää­ministeri
Trudeau on monta ker
taa sanonnut, että meidän kaik­kien
tulisi seurata liittohalli­tuksen
"hyvää esimerkikä sääs­täväisyydessä".
Mutta kysjyä
kaiketi sopii, miten voidaan
"säästää" niin paljoa ,mistä on
esim. ylläoleyasäa puhe, jos ei [.
satu olemaan "värkeissä varaa",
kuten useimmilla moillä-öi ole­kaan?
-r-/Känsäkoura;
»1