Vapaus, May 19, 1928

              8ivu2
h • - . Lanantaina, tonkok. 19 p;nä—Sat, May 19 No. 100 ~-
VAPAUS •kia
T O I M I T T A J A T :
8, C lOnt. T. N . CABtSOM. B. A . TENHDNES.
Baitearad M tha FOM OfOca D^ M i t a c a t , Octm. «ccooil CUM m u t a .
VAPAUS (Iil>«ftr)
Th* oBly'orcui of Fionjih Worken in C«n«d«- Pablidbed dailr *t Sudbcry, OnUrio.
l U l O T U S R I N N A T VAPAUDESSA: •
l U f s t i l a o t a k iM IIJM Icafta. ,12X0 tikä kcrtu. — ATioEin*<.a««noilioot»iM» 50c. p i l a u n i — i • —
in—iiT<ftt>iinilniiH»fact SOe. k«rt«. $U)0 3 k « m » . — STntirmiiIj»c«a»« « i » k « t « . ''^^r
A s f o m Z k a n d M t 12X0 iau, »3X0 l u f a l kotss. — KiitotAmoxnktt UM k«m. — KooJeaamlaiotak-
Wt ISbl ktttf. S»«. U £ a « k « i k i i U M b a t e e l u ui m u l a t o r i n i U i - — a«loU«oiieAi» J« ctol^j^tJuet
M f c ^ a m . flJM kalaa k a r i u . — ta^ÄSttBoctajlen ja UfaotnogmttBoriCT on. »«aiittaeM^ muMtuti
1imat£Rai* enUtacs. — ra»»k»U. joSa eJ «esiaa raha. ci t a E . lihetOBuäa. paltal »tiintiirMm. joOU
t a k a a k M t . '
TILAUSHINNAT:
I Tk. « 5 0 . 6 kk. VtM. a kk. 11.75 ja 1 kk. »1X0. — Thdyaraltoikia }a &
A o a a n i a : 1 *k. »6X0. 6 k k . tiJSO. S kk. »3X0 | a 1 kk. »1.00.
Laitteen aicKai Omotakaet pitiä oUa konlu>ri»M kaJIo 12 JtoeatrmlapiUTia edaUJamii «rkipiiiÄaä.
Vapaodea toiathaai LOxttjr BoUdiaj. 33 Loro» Street. Pokella 536W.
Tapaadaa k « M o r i i L i U r t y Boildln». 3$ Lome St. Puhelin 1038. FoeUoeoto» Box 69; Sadbofy. Oat.
Ccacral adTaRUnf ratea TSc. per c o l . ineh. MinlmBni eharge iot «UsU Inaertioo 75c. Tha Vapana
l i tta* a<Ke«i!Bf ajadinm amoo» Hi FinaUh Paopfe la Canada.
Jaa e t u DiUoin tahanaa «aa »itauiU «nalmäiaeen klrjeeaeenna. kixjottakaa ondelleen Ulkkeenhoiujaa
pW»jiininiaalla'Blaalli: J. V . ItANNASTQ. liikkectholtala _
Mihin on joutunut toveri Azario?
Yksi Italian vallankumouksellisen
ammattiliittoliikkeen johtajista, rau­tatieläinen
Isidoro Azario, vangittiin
vuoden 1927 alussa Panamassa.
Huolimalta siitä, että hän oli vain
matkustamassa tuon "tasavallan"
läpi, , vangittiin hänet Panamassa
Italian fascislihallituksen vaatimuk­sesta
ja Yhdysvaltain hallituksen
ystävällisellä avustuksella. Pitkän
aikaa- oli mahdoton saada mitään
tietoa siitä, miksi toveri Azario oli
vangittu, kuinka kauan häntä tul­taisiin
pitämään vankilassa, tulisiko
hän oikeuden kuulusteltavaksi ja
niin edespäin. Nyt me löydämjoö
Argentiinan kommunistipuolueen'
äänenkannattaja "La Intemationa-lessa",
maaliskuun 17 p:ltä, pana­malaisen
lakimielien lausunnon,
jonka mukaan Azario on aikoja sit­ten
lähtenyt Panamasta, koska hä­net
oli luovutettti Italian hallituki
selle "pian vangitsemisensa jäl­keen".
Tästä nousee joukko erittäin
tärkeitä kysymyksiä:
1) Miksi tämä Yhdysvaltain hal­lituksen
"ystävällinen palvelus" Ita­lian
hallitukselle pidettiin niin tar­kasti
salassa kokonaisen vuoden
ajan?
2) Miksi ja millä perusteilla tä­mä
poliittinen siirtolainen luovutet­tiin
fascistisiile murhaajille?
3) Vihdoin, kaikkein tärkein ky­symys,
mihin joutui toveri Isidoro
Azario sen jälkeen, kun hänet luo­vutettiin
Mussolinin hallitukselle?
Viimeinen kysymys on sitä tär­keämpi,
koska kukaan Italiassa ei
tiedä missä Azario nykyään on. Jos
hänet olisi tuotu Italiaan ja teljet­ty
vankilaan tai karkotettu jollekin
saarelle, niin tämä olisi tullut po­liittisten
vankitn tietoon. Italian
kommiinirjlipuolue. Italian vallan­kumouksellinen
työväenliitto ja po-liitiisiet
vangit eivät tiedä mitään
toveri Azarion kohtalosta. Näin ol­len,
toveri Azarioa, joka vuoden
1927 alussa luovuteltiin Italian fas-cistiselle
hallitukselle, ei tuotu Ita­liaan.
Jos hänet tuotiin, niin missä
hän sitten on? Mihin hän on jou­tunut?
Mitä ovat fascistiset mur­haajat
tehneet uhrille, joka on jou­tunut
heidän käsiinsä? Azario on
kadonnut matkalla Panamasta Ita­liaan.
Koska Azario luovutettiin Ita­lian
hallituksen edustajille, niin on
ilmeistä, että he ovat järjestäneet
hänen salaperäisen katoamisensa.
Me tiedämme kylliksi fascististen
rosvojen tempuista käsittääksemme,
että tässä on tapahtunut' ennakolta
harkittu murha. Tätä salaperäistä
asiaa pitäisi kaikella tavalla valais­ta,
täytyy saada hinnalla millä ta­hansa
vastaus kysymykseen, milloin
ja kuinka toveri Azario on kadon­nut?
Vaatikaa f ascistiset murhaajat ti­lille.
— A. Losovski.
Ford riistän3rt Canadanldn työläisiä
menestyksellisesti
Viime päivinä julkisuuteen pääs­syt
canadalaisen Ford Motor-yhtiön
tihasema viime yuoden lopussa osol-taa,
että työläisten suurriistäjä Hen­ry
Ford saattaa olla erittäin tyyty­väinen
canadalaisen yhtiönsä tulok­selliseen
toimintaan työläisten työ­voiman
riistämisessä. Selityksessä
valitetaan kyllä sitä seikkaa, että
tuo riistäminen ei saattanut olla
erittäin perusteellista sen vuoksi, et­tä
tuotanto piti osittain keskeyttää
vanhojen automallien markkinoilla
laskemisen lopettamisen vuoksi.
Mainittu tiliasema osottaa, että
poistojen ja varausten jälkeen oli
osakkaille jaettavissa oleva ylijää­mä
lähes 28 miljoonaa dollaria.
Kun tiedämme yhtiön pääoman ole­van
7 miljoonaa dollaria, mistä
summasta suurin osa on vesitettyä,
niin nousee osiakkaiden voitto lähes
400 prosenttiin pääomalle, ja mah­dollisesti
tuhansiin: prosentteihin,
jos otettaisiin huomioon vain alku­peräiset
sijotukset.
Henry Ford saattaa- olla tyyty­väinen
onnistuttuaan näpistämään
kunkiii työläisensä päiväpalkasta
huomattavan osan. Ja kun Fordin
tehtaiden työläiset eivät ainakaan
vielä ole seuranneet General Mo-tors-
yhtiön autotyöläislen esimerk­kiä
ja järjestyneet, niin on ilmeistä,
että hän saa edelleenkin yhtä suu­ren,
ellei suuremmankin riistovoi-tpn
työläistensä työn tuloksista.
Se ^^i^usi sosialismi^^ Yhdysvalloissa
' "Me tulemme sovittelemaan
*uuden tatnmanyn* rinnalle
Norman Thomasin *uuden so­sialismin'
— Louis Waldman
sosialistipuolueen nimityskon-ventsioniss&
pitämässään pu­heessa.
Ne ovat ottaneet luokkataistelun
;pois jäsenhakemuksistaan. Ne ovat
ripustaneet imperialismin lipun
Randkoulun harjalle tunnuslauseen
kanssa "Terve tuloa edustajat". Ne
ovat kiskoneet alas kansainvälisen
solidaarisuuden punaisen lipim ja
kiskoneet sen tilalle Wall kadun
puna-valko-sini lipun. Mitähän hei­dän
toukok. 1 päivänsä muistutta-neekaan
oli kysymys, minkä itsel­leni
tein toukok. 1 päivänä.
Vastaus on tuohon kysytnykseen.
tullut useista kaupimgeista. Useim­mat
niistä raportteeraavat seuraa­vaa:
"Sosialistipuolue ei pitänyt
mitään toiikbk 1 p. kokousta tääl­lä".
Olin Pittsburghissa toukok. 1-p.
Tapasin siellä Labor Lyceumissa
pienen ilmotuksen: "Ypsel May
Maj Party Sunday night". Se on
Sosialistipuolueen nuorten kemut
sunnuntaina illalla- Ja ohjelmaksi
ilmotettiin: **Treasure Islarid" kir-jottanut
Louis Stevenson! — Se sa­nottakoon
sosialistipuolueen nuoris­ta.
Itse ohjelma piuhuu siitä puo
lestaan kylliksi.
Ja sosialistipuolue sitten. Se "juh
li" syömiskemuilla. Joukkokokouk­sen
jälkeen, jonka puolueemme,
Workers (Kommunisti) puolue oli
pitänyt kaivosmiesten ankaran tais­telun
merkeissä hiiliparooneja, rau-taliekorporatsiooneja,
hallitusta ja
Le\v'isiä vastaan, käväisin katsomas­sa
niitä vappusyöminkejä, joita piti
se puolue, joka ohjelmastaan on
poistanut luokkataistelun.
Siellä oli kourallinen vanhaa vä­keä,
enimmäkseen narikkapuotien
omistajia —^ ja joitakin nuoria lap­sia.
Pitojen jätteitten joukossa lau­loivat
lapset koululauluja, "Glory
Hallelujah'ia", sitten erästä juuta­laista
"Lilany ParodyV — "Karl
Marx is einer; Zwei is Lenin —
Trotsky, etc." (Karl Marx pn yksi,
numero kaksi on Lenin, sitten tu­lee
Trotsky, j.n.e.) Mitenkä Karl
Marx, Lenin ja Trotsky tuohon seu­raan
sattuivat pääsemään on ulkoi-puölella
minun käsityskjkyni. Rap­peutunutta
pikkuporvarillista nurk­kakuntaisuutta!
Mitä. luokkataiste­luun
tulee -r- jättäkää se kommu­nisteille.
Ja punalippu myöskin.
Sellainen on sosialistipuolue Pittsr
burghissa, Pennsylvaniassa, joka on
keskellä mitä kiivainta luokkataiste­lun
pyörrettä parhaillaan.
~ Sitten on olemassa myöskin Mil-waukee.
Milwaukeessa on sosialis­tipuolue
hallituksessa. Se kontrol­loi
siellä ammattiunioitten sisäistä
koneistoa. Se voittaa siellä puolel­leen
silkkisukkapiirin ja menettää
proletaariset alueet. Mutta edelleen
sillä on siellä kuitenkin päivälehti
— ja majuri ja ammattiunioitten
aparaatti — varmastikin saatamme
olettaa, että täällä on suuri vappu-mielenosotus.
Pidettiinhän sellai­nen
siellä viime vuonna.
Milwaukeen työväenliikkeen sosia­listiset
johtajat kokoontuvat. Ne
keskustelevat toukok. 1 päivän val­mistuksista,
''amerikanismbta" ja
ilmoista. Sitten ne juhlalliset te­kevät
päätöksen:
1) llmastosuhteet ovat epäedulli­set
piknekkien ja katumielenosotuk-sien
pitoa varten tällä alueella tou­kok.
1 päivänä.
2) Koko muu osa Amerikan työ­väenliikkeestä
viettää työnpäivää
syyskuussa.
Sen jälkeen he yhtä juhlallisesti
päättävät, että ilmastosuhtcec ovat
poistaneet kansainvälisen proletari­aatin
solidaarisuuden päivän ja et­tä
luokkataistelun päivästä on luo­vuttava
luokkasovinnon ja isäntien
syyskuun työnpäivän hyväksi.
New Yorkissa o^i sosialistipuolu­een
vielä teeskennehävä siksi, että
neula-ammattien tvöläi^ten keskuu­dessa
ovat toukok, 1 päivän tradit-sioonit
vielä voimakkaat. Muita
Pittsburgh ja Mihvaukee osotlaval
mikä on sosialistipuoUi3 ja antavat
todellisen kuvan siitä mikä se on
tänä päivänä.
Pastori Thomas on Debsin tilal­la
(Debs oli kylläkin epäselvä pe­riaatteissa,
mutta siltä aina taisteli­ja).
Wali Streetin lippu ön tullut
työväenluokan lipun tilalle. Luok­kataistelu
on poistettu ohjelmasta.
Mahdollinen huono ilma kelpaa ve­rukkeeksi
rikkuriuteen silloin kun
tulisi juhlia ja osottaa mieltään pro­letariaatin
kansainvälisen solidaa­risuuden
merkeissä toukok- 1 päi­vällä,
kumouksellisen proletariaatin
traditsiooqien mukaan. Työnanta­jien
työnpäivä asetetaan työläisien
työnpäivän tilalle. Työväenliikkeen
militantteja vastaan taistellaan sen
sijaan, että tulisi taistella kapita­listeja
vastaan. Unioita pirstotaan.
Neuvostoliittoa vastaan hyökätään,
jotta imperialsiteille kävisi helpom­maksi
alottaa sota sitä vastaan. Ly­hyesti:
sosialistipuoiueesta on tul­lut
haiseva raato. Ja on aika, että
jokainen työväenluokan jäsen, jol­la
vielä siihen on hitunenkin uskoa,
näkisi tämän sosialistipuolueen vi-heliäisyyden,
sen todellisen luon­teen,
käänäisi sille päättäväisesti
selkänsä, sillä hänen paikkansa ei
enää ole tuossa pikkuporvariston
puolueessa ja liittyisi sen sijaan
Workers (Kommunisti) puolueeseen.
Ja toiseksi on aika, että ne pikku-liikemiesten
jätteet, jotka tällä ker­taa
pääasiallisesti sosialistipuoluee-seen
kuuluvat, yhtyvät Rotary klu-piin,
sillä ne järjestävät paljon pa­rempia
syömäkemuja ja ovat paK
joa rennompia "amerikanismissaan-kin".
Entäs sitten Sigmanit, Schlessin-geril,
Heldsit, Hillmanit ja kump­panit?
-— Antakaamme heidän liit­tyä
Mathew Wollin National Civic
Federationiin. Sinne- ne kuitenkin
kuuluvat. Ja mitä Norman Thoma­siin
tulee, joka haluaa maailmaan
rauhaa taistelematta asian puolesta
— ilman vallankumouksellista tais-me.
että Canada on tarpeeksi suuri
maa tarvitakseen erikoisen ja itse­näisen
työväen järjestötoiminnan, et­tä
löytyy tarpeeksi riittävillä kyvyillä
varustettuja miehiä johtamaan sitä,
että työläiset ovat tarpeeksi luokka-tietoisia
kannattaakseen sitä saamatta
taloudellista tukea maan rajojen ulko­puolelta
ja erikoisesti, joutumatta ra­jantakaisen
kontroUtn alaiseksL Tä­män
ei sUti tarvitse estää muiden
telua kapitalismia vastaan, niin an­takaamme
hänen yhtyä kveekarei-hin
tai antakaamme hänen avata
kirkko itselleen oikein omasta ta­kaa.
Louis Waldman on oikeassa.
"Uusi Tammany" sopii hyvin "uu­den
sosialismin" rinnalle. Se on
täydelleen sen veroinen.
Bertram D. Wolffe.
> liike
Saattavatko ammatilliset keskusjärjestömme
The Canadian Rallroad Employees'
Monthly klrjottaa tästä, tämän maan
ammatillisesti järjestyneelle työväes­tölle
mielenkiintoisesta asiasta seuraa­vaan
tapaan:
Nyt All-Canadiau Congress of La-bour'iin
(Yleiscanadalaihen työväen­järjestö)
liittyneenä on veljeskuntam­me
(Canadan rautatietyölälsten) jo
meimelden 20 vuoden ajan ollut kan­sallisten
ja teollisuuslinjan mukaisesti
järjestettyjen järjestöjen pääasialli­sena
kannattajana. Se ei ole kos­kaan
herennyt protesteeraamasta sen
kansallisen^ itseluottamuksen puutteen
johdosta, mitä enemmistö Canadan
työläisiä osottaa kuuluessaan amerik­kalaisten
järjestöjen osastoihin, omaa­matta
mitään vaikutusvaltaista kont­rollia
Canadan työväenliikkeeseen.
Se on osottanut jokaisessa tilaisuudes­sa,
että Trades and Labour Congress
(Canadan ammattijärjestö) el ole ko­konaisuudessaan
Canadsin työläisten
mielipiteiden ja hengen edustaja,
koska se saa ohjeensa ja määräyksensä
paikallisilta osastoilta, mitkä taasen
saavat ohjeensa rajantakaisilta emä-!
järjestöUtä.
Todettuaan tämän; ei veljeskuntam­me
saata olla valittamatta siitä, että
Canadan työläiset eivät voi löytää kei­noja
heidän voimiensa yhdistämiseksi
kaikille yhteisien tarkotusten edistä­miseksi.
Sillä veljeskuntamme ei ole
milloinkaan ollut separatistinen
eristäytymään pyrkivä järjestö. Se
perustettiin edustamaan niitä työläi­siä,
jotka eivät vielä silloin oUeet
Cänadässa järjestetyt, ja sillä on
niinollen erittäin hyvin perusteltu oi­keus
etutilaan myöhemmin Canadaan
toimintansa ulottaneisiin yhdysvalta­laisiin
järjestöihin, kuten esim. rauta­tie-
ja hö3n7laiyakirjurien yjn. vel­jeskuntaan
nähden. Järjestömme liit­tyi
ammattijärjestöön 1917 ja saattai­si
melko todennäköisesti vieläkin kuu­lua
siihen, ellei sitä oUsi amerikka­laisen
unipn Canadaan tunkeutumisen
hetkellä heitetty ulos. ,mrjestömme
olisi saattanut yhdistää voimansa tuo­hon
kilpailevaan järjestöön, ellei se
olisi tahtonut niellä sitä ja hävittää
koko canadalaisen järjestön. Lisäksi
me olimme kaikin mahdollisin keinoin
yhteistoiminnassa toisten rautatie-työläisten
veljeskuntien edustajien
kanssa. Montrealissa 1922 pidetyssä
yhdistämiskonferenssissa.
Työ\-äenliikkeen jäsenten kaikkial­la
Canadassa, pitäisi erittäin hyvin
tietää, että veljeskuntamme uskoo voi­vansa
edustaa Canadan rautatietyö-läisiä
tehokkaammin kuin miväfl,p muu
järjestö. Sen tarkotuksena on toimia
järjestämistyössä niin kauan kuin
sata prosenttia työläisistä on jär­jestetty,
tai kun se on tullut vakuute­tuksi
saa\'uttaneensa mahdollisuuksien
rajan. Lisäksi haluaa veljeskimtam-me
tiedottaa kaikille asiaa harrasta­ville,
että se ennen kaikkea harrastaa
ja toimii kaikin järkevin keinoin Ca­nadan
työläisten hyväksi. Kun JOL-rempi
järjestö Ilmestyy, niin ei vel­jeskunta
epäröi ryhtyä yhteistoimin­taan
sen kanssa, liittyä Siihen, tai
ryhtyä toimenpiteisiin saavuttaakseen
hyötyä etukädessä jäsenilleen, sitten
sen ulkopuolella oleville rautatietyö-läisille
Ja lopuksi koko Canadan työ-läisUle.
• - i ,
Veljeskunta on myöskin valmis yh­teistoimintaan
minkä? rautatietyöläls­ten
järjestön kerä taliansa, pyrkimyk­sissä
palkkojen korottamiseksi, työsuh­teiden
parantamiseksi, lainlaadinnan
edistämiseksi, tai ryhtyäkseen muihin
toimenpiteisiin, joista päästään sovin­toon.
Veljeskuntamme on perustettu
täsmälleen määritellyille periaatteil­le,
joista yhtenä on yhteistoiminta.
Se haluaisi nähdä, että yhdysvaltalais­ten
järjestöjen canadalaiset osastot
saavuttaisivat itsenäisj^ytensä, koska
se on varma siitä, että nykyinen
tilanne on canadalaiselle toiminnalle
ja työläisille haitallinen. Me väitäm-maiden
työläisiin liittymistä oikeuden­mukaisuuden
pohjalla.
Canadan ammattijärjestö selittää,
että sitä >,el kontrolleerata Yhdysval­loista.
Jos se on totta, ja jos se to­della
harrastaa Canadan työläisten
parasta, niin miksi se ei ole halukas
yhteistoimintaan Yleiscanadalaisen
työväenjärjestön kanssa lähetystöis­sään
liitto- ja maakuntahallituksien
luokse, asioissa, joissa ollaan yksimie­lisiä,
kuten esimerkiksi vanhuuden-eläkekysymyksessä?
Ja miksi se ei
myöskään pyj'dä yhteistoimintaan ka­tolilaisten
kansallista järjestöä, ku­ten
nyt tekevät Yhdysvaltain rauta­tietyölälsten
veljeskimtien lainlaadin-taedustajat
samassa tarkotuksessa?
Veljeskimtamme on täydelleen tie­toinen
niistä pohjimmaisista periaat­teellisista
eroavaisuuksista, mitkä eh­käisevät
kaiken näiden järjestöjen
yhteenliittymisen . mahdollisuuden,
mutta se esittää eräänlaisen liittoneu­voston
luomista, missä näiden jär­jestöjen
edustajat saattaisivat koh­data
toisensa yhtäläisellä pohjalla ja
ystävällisesti neuvotella siitä, mitä
voitaisiin tehdä yhdessä esiintyen hal­lituksiin
ja työnantajiin nähden, seto
sijaan, että jatkuvasti märehditään
asioita, jotka pitävät ne erossa.
Kysymys on siitä, mihin on kiin­nitettävä
tärkein huomio, järjestöön­kö,
vaiko työläisiin yleensä? Jos jär­jestö,
virkailijansa pelätessä Joutuvan­sa
takaisin tehtaaseen tai työpaikal­lensa,
kuluttaa aikansa Ja; työläisten
rahat yksinomaan pysyäkseen hen­gissä,
niin on se menettänsrt ainoan­kin
oikeutuksensa olemassaoloonsa.
Moinen erään työväen johtajain ryh­män
kanta, ei ole ainoastaan kun­niaton,
vaan se on myöskin Järjetön.
Jos Canadan työläiset olisivat Jär­jestetyt
siinä laajuudessa kuin pitäisi,
niin olisi olemassa paljon suurempi
virkailijoiden tarve, kuin nyt on työ­väenliikkeen
palveluksessa. Eikä min­kään
järjestön pitäisi taistella ole­massaolostaan,
menetettyään tarpeel­lisuutensa.
Kun tarkastelee miten hjrvin työn­antajat
ovat Järjestyneet, niin sil-määnplstävän
ja vaUtettavan ihnei-seksi
tulee Canadali työläisten yhte­näisyyden
puute. Kuinka monta "Ca­nadan
tehtailijayhdlstystä" on ole­massa?
Kuinka monta "Canadan
pankkiiriyhdistystä" j.n.e.? Vain yksi!
Ne tietävät, mitä he haluavat, joten
nfö yleensä saavat F^yjrteensä to­teutetuiksi.
Huolimatta erittäin kiuk­kuisesta
kilpailusta liiketoiminnassa,
saavat jonkim kaupungin vähittäis-kaupplaat
Canadan vähittäiskauppi-aiden
liiton paikallisen osasten kaut­ta
aikaan heille otollisia kimhallisla
asetuksia, luovat yhdenmukaisia me­netelmiä
palvelus- ja liiketapoihin,
sopiva- liikkeiden sulkemisesta erikoi­sina
juhlapäivinä ja samaan aikaan
iltasin j.n.e., sekä panevat yhteisiä
vastalauseita myj^tiverojen. tai joi­denkin
muiden epämieluisten asiain
johdosta. Ja heidän menestyksensä
johtuu heidän yhteisistä ponnistuk­sistaan.
Ovatko työläisten järjestöt liian yl­peitä
tai ennakkoluuloisia ottaakseen
heidän esimerkistään vaarin?
Mikäli kuukausijulkaisumme on ky-ssmiyksessä,
niin se iiskoo; esittävänsä
veljeskunnan jäsenistön käsityksen
sanoessaan, että Canadan työväenjoh-tajat
ovat älyttömiä Ja epärehellisiä
Jäsenistöä kohtaan niin kauan, kuin
he kleltäjrt3rvät lyöttäsrtymästä yhteen,
esiintyäkseen yhteisellä rintamalla a-sioissa,
joissa ei ole mitään erimieli­syyttä.
Ja vaikkapa joku tapaisi toi­sen,
joUa olisi periaatteisiin nähden
suorastaan vastakkaiset ajatukset o-mHnga
r ä h r i P T i , niin eivätkö he saat­taisi
sopia selvällä ja ystävällisellä
pohjalla? Jos kummatkin ovat vilpit­tömiä
ja kunniallisesti yrittävät tehdä
parhaansa niiden työläisten hsrväksi.
jotka ovat antaneet vallan heidän kä­siinsä,
niin heidän tulee tunnustaa.
että yhteistoiminnaa ja neuvottelemi­sen
kautta heillä on kaikki voitetta­vissa,
eikä mitään menetettävissä.
Saattavatko sitten ammatilliset
keskusjärjestömme yhtyä?
Periaatteiden pohjalla ja nykyisel­leen
järjestettyinä, ei! Mutta vissien
lainlaadinnallisten ja yhteisten har-r
On kevät
H. TAMMI.
rastusten edistämisessä se saattaa ta­pahtua.
Eikä ole mitään ilmeistä syy­tä,
miksi ei yhdistämistä voitaisi a-janoloon
suorittaa, jos asiaa käsitel­täisiin
kummallakin puolella arvok­kaasti
ja ymmärtäen, sen asemasta.
että nyt käydään kuolettavaa sotaa
toisen heikentämiseksi, mikä saattaa
päättyä jomman kumman kuolemaan.
Ja tätä tehdessä ovat työläiset riittä­mättömästi
suojatut saaliinhimoisten
ja sydämettömien korporatsionien e-päoikeutettua
ja mielivaltaista koh­telua
vastaan.
OSUUSTOIMINTA
Osuustoimintanaiset
rauhan puolesta
Kansainvälinen Osuustoiminnallinen
Naisten Liitto on päättänsrt lähettää
lähetystönsä Kansainliiton aseista-riisumiskonferenssin
valmistelevan ko-missionin
luokse, tarkotuksella puo­lustaa
Neuvostoliiton ehdotusta ; täy­dellisen
aseistariisuutumisen puolesta
Ja kehottaa komissionia ottamaan eh­dotus
mitä tarkimman ja huolellisim-man
harkinnan alaiseksi.
Lähetystölle varattuun asiakirjaan
ovat näiden vaatimusten kannattajina
merkinneet nimensä lukuisat erilaa­tuiset
järjestöt 15 eri maassa, ollen nii­den
joukossa muiden munassa osuus­toiminnallisia
järjestöjä, amma,ttiyh-distyksiä,
naisliittoja ja -rauhanyhdis-tykslä.
Näiden järjestöjen edustamien
Joukkojen lukumäärä nousee miljo-naan
henkeen.
Asiakirjassa sanotaan muun munas­sa
seuraavaan tapaan:
"Ollen vakuutettuja, että nämä eh­dotukset
edustavat joka maan suur­ten
Joukkojen tahtoa, jotka ovat päät­täneet
lopettaa sodan, ja, että löytyy
keinoja toteuttamiseksi, vaadimme
kaikella voimallamme, että kpmlsslo-nin
jäsenet tutkisivat Neuvostoliiton
ehdotuksia mitä suuremmalla huolella
ja päättäväisesti esittäisivät kansain­väliselle
aselstarilsumiskonferenssllle
sen kokoontuessa varman suunnitel­man
täydelliseksi maailman aseista
riisumiseksi määrätjm ajan kuluessa."
On kevät, luonto karkeloi —
Ihminen vain yksin itkee...
Leppoisana kevättuuli soi .
ihminen vain murheen sarkaa
kitkee...
Meluten rientää purot keväiset
kohden vapauttaan — valtamerta.
Kevät katkonut on kahleet jäiset -~
mutt' sydän ihmispolon itkee verta.
Ihminen, miks' kannat murheen
hintaa
hetkellä kun luonto ilakoiden
laulaa?
Kevät sytyttäähän riemun rintaan,
pitäis' ihmisenkin silloin nauraa.
Kun piinasi talvi, saapui kevät
luonto sen toi.
Luotu kevät on jälkeen talven
tuskien —
sen luonto loi.
Ihminen, kevät on sinun — ota ja
nauti!
Suoihen työväesi vallankumoiis v. 1918
(Jatkoa)
20. Hirveällä terrorilla kosti voit­tanut
porvaristo työväelle. Jo sodan
alkupäivistä saakka olivat lahtarit
ampuneet käsiinsä saamiaan punaisia,
tappaen ilman muuta päälliköt Ja
naiset, sairaanhoitajattaretkin, niin
myös suurimman osan vangiksi an­tautuneista
venäläisistä. Curman sai
moni mitä reformistisinkin sosiali­demokraatti,
jopa ammuttiin monia
sellaisiakin, jotka millään tavalla ei­vät
olleet osallistuneet vallankumouk­seen.
Taistel^ijen tauottua oli lahtarien
vankina noin 100,000 työläistä. Ne
suljettiin vankileireihin, joissa nälkään
ja kurjuuteen menehtyi n. 15 tuh.
Lähes sama määrä surmattiin ilman
muilta tai ns. valtiorikosoikeuksien
tuomiolla. Vasta kun vankilakiurjuus
ja hillitön terrori alkoivat herättää
pahkeksuvaa huomiota Ulkomaillakin,
ja kun porvaristo huomasi jäävänsä
ilman työvoimaa, alettiin /^unikeita"
vapauttaa "armahduksilla". Kuiten­kin
virui vankiloissa ksrmmeniä tu­hansia,
vuosien kuluttua vielä tuhan­sia,
ja Txyt 10 vuoden kuluttua on
vielä punasia taistelijoita lahtarien
vankiloissa kidutettavana.
21. Punasten tappioon oli yhtenä
oleellisena sjrynä punakaartien soti­laallinen
heikkous. On muistettava,
että Suomen kansa oli ollut 15 vuotta
aseista riisuttuna, joten vain anihar­vat
työläiset olivat saaneet edes min­käänlaista
sotilasopetusta. Punasen
johdon laiminlyönnit ennen kansa­laissotaa
aiheuttivat sen, että aseis­tus
ja harjottelu olivat huonot. Tätä
kaikkea oli vaikea korjata enää tais­telun
alettua, jolloin värvätyt joukot
täytyi viipsmättä .heittää rintamille.
Venäläisiä upseereja, aliupseereja, ja
sotilaita kyllä^ käytettiin opettajina,
mutta hankaluutena oli kielitaidon
puute sekä epäluottamus venäläisiä,
varsinkin upseereja kohtaan. Viime­mainittujen
Joukossa oli kyllä petturei-takin,
mutta monet täj^tivät tehtä­vänsä
kunnollisesti. Ei osattu asetaa
niille Varsinaisia komissareja. Puna­kaartien
. yhdistäminen sumremmiksi
joukko-osastoiksi oli vaikea, osaksi
sotiiastiedon puutteen, mutta pääasias­sa
kä3rt;ännöllisten syiden vuoksi;
komppanioita läheteltiin rintamille
tarpeen mukaan; niillä oli useilla
vankka kotiseudun tunne ja halusivat
he pysyä sitä lähellä. Palkkain suori­tus
kulki pitkän aikaa pffitrk^lrnpnan
kautta jne. Paljon on puhuttu liias­ta
demokratiasta punakaartien kes­kuudessa.
On kuitenkin muistettava,
että se on aivan luonnollinen sillä
kehityksen asteella, josta lähdettiin
Ne olivat vapaaehtoisia joukkoja ja
olivat niiden Jäsenet Järjestyneinä
työläisinä tottuneet proletaariseen de­mokratiaan.
Ne valitsivat itse pääl­likkönsä.
Pian o^jetti niitä kuitenkin
käytäntö pyytämään kouluutettuja
päälliköitä, niissä taistelutoiminta ei
joukkojen omasta keskuudesta kehit­tänyt
johtokykylsiä komentajia. Rin­tamalla
jouduttiin itse asian luonnon
mukaan nimittämään jäälliköitä. Su-hen
että nopeammin ei saatu luo­duksi
sotilaskuria, on luonnollisesti
syynä koko vallankumoustaistelun
pääheikkous: luottamuksen ja bolshe-vikkipuolueen
puute.
Suomen luokkasodassa oli kylläkin
asiantimtijain avulla valmistettuja
strategisia suunnitelmia sekä rintama-liikkeitä
että perääntymistä varten,
mutta ei niitä voitu täysin kehittää
edellä ^mainituista syistä. Armeija-
CANADÄN OSUUSTOIMINTALnTON
EDUSTAJAKOKOUS
CanadanOsuustolmintaliiton edus­tajakokous
tullaan pitämään toden­näköisesti
kesäkuim viimeisellä vii­kolla
Lloydminsterissa, Sask.
Asia ei ole kuitenkaan vielä varmas­ti
päätetty, sillä Saskatcheviranin maa­kunnan
osuustoiminnallisten järjestö­jen
edustajakokoukset tullaan sovit­tamaan
pidettäväksi samoihin aikoi­hin.
Lisäksi ovat maakunnan osuus-järjestöt
valittaneet, että Lloydmins-ter
on liian etäällä ja esittävät kes­keisimpiä
paikkoja kokousta varten.
Ehdolla ovat Davison ja Yoxmg ni­miset
seudut.
Liittoon kuulumattomia osuuskuntia,
Jotka haluavat asioihin tuttistumista
varten lähettää veljesedustajan ko­koukseen,
kehotetaan lähettämään sii-tä
tiedon liiton virastoon, jotta siel-järjestystä
kohti kävi kyllä kehitys,
mutta liian hitaasti. Lahtareilla se
kävi nopeammin, heillä kim oli run­saasti
upseereita käytettävänä ja kun
he alkoivat aikaisemmin Järjestely­tehtävät.
Varusteluihin nähden ol­tiin
alussa hyvin alkeellisella kan­nalla,
mutta vähitellen paranivat olot
siinä suhteessa. Kysymykseen, oUsi
vatko lahtarit voittaneet, jos Saksan
imperialismi ei olisi tullut niille avuk­si,
on vaikeata vastata, varsinkaan
sitovasti. Lahtareilla oli kyllä edellä­mainitut
edut, mutta kevään tulo
oUsi "lisännyt punakaartin puolustus-mahdollisuuksia
ja olisi siinä tapauk­sessa
kehitys, varmasti tehnyt tehtä­vänsä.
Myöskin olisi ollut mahdollis­ta,
että vallankumouksen johdossa
oikea bolshevistinen kanta olisi saa­nut
jalansijaa, mikä olisi tuonut pe­riaatteellista
selvyyttä ja vallanku­mouksellista
kestävyyttä ja lujuutta,
niin että taistelu olisi joka tapaukses­sa
läynyt pitkäaikaiseksi ja sitkeäksi.
Tuhoisinta kaikesta oli se. että lah­tarit
pääsivät katkasemaan peräänty­mistien
Neuvosto-Venäjälle, jonka
kautta tuhoutui kymmeniä • tuhansia
taistelukuntoisia työläisiä, joiden mer­kitys
taistelussa Suomen ja kansain­välisiä
lahtareita vastaan juuri sa­manaikaisissa
oloissa olisi ollut hyvin
ttmtuva.
Tappion seuraukset.
22. Punasten tappiosta oli seurauk­sena
että kansainvälisen vallankumo­uksen
rintama Suomen kohdalta siirtyi
itäänpäin ja vallankumouksen kehto.
Pietari, joutui läheisen uhkan alai­seksi.
Suomeen merkitsi Valkosten voitto
kuiti myöskin masentavasti Skandina­vian
vasemmistolaisiin työväenliikkei­siin,
vaikka se toiselta puolen aiheut­tikin
niiden keskuudessa herätystä ja
teoreettista selventämistä.
Suomen merkitsi Valkosten voitto
fa*'^ssa suhteissa taantumusta ja tap-tä
voidaan lähettää tarpeelliset valta-kirjalomakkeet.
Osote: The Co-cpe-rative
Union of Canada, Brantford
Ont. '
Kansainväliset Osuustoimintaliiton
sihteeri vieraaksi
Brantfordiln saapuneen sähkösano­man
mukaan tulee Canadan Osuus­toimintaliiton
edustajakokoukseen Kan­sainvälisen
Osuustoimintaliiton edus­tajaksi
ja vieraaksi sen sihteeri her-ra
Henry J. May. Hänestä ei liene
täkäläiselle osuustoimintaliikkeelle
suurtakaan iloa ja hyötyä, sillä iiän
lukeutuu niihin osuustoimintämiehiin,
jotka haluaisivat pitää osuustoimin­nan
erossa kalkista muista harrastuk­sista,
. paitsi kaupankäjmnistä.
South Porcupine, Ont.
VIERAILUNÄYTÄNTÖ
Timminsin osaston näyttelijät esit­tävät
vastavierailunäytäntönä South
Porcupinen suomalaisella haälilla sun­nuntaina
t.k. 27 päivänä, kuuluisan
historiallisen naurhenäytelmän "Har-vialan
tarina".
Mainittu näytelmä , esitettiin Tim-minsissä
jokii viikko sitten Ja sai se
yleisen suosion osakseen niin näytel­män
kuin esityksenkin puolesta. Ja
hsrvää erikoista näytelmää katselee u-seammankin
kerran. Niinpä tarjou-tuukin
nyt tilaisuus nähdä se uudel­leen.
Hman kehoittamattakin mene­vät
sitä,katsomaan ne kaikki, jotka
eivät ole sitä olleet tilaisuudessa en­nemmin
näkemään- Näytelmä ei ole
pilattu liiallisella pituudellakaan, vaan
loppuu se hyvissä ajoin. Esitys ale­taan
kello 8. Siis terve näkemiin!
Connau^ht Sta., Ont.
TILITYS
Olemme vastaanottaneet keräyslis­toilla
kerättyjä rahoja seuraavasti:
Lauri Salo, Mclntosh Spring. Ont. 2J0
5.65
7i5
18.20
3.00
3.50
3.00
19.60
2i0
9.25
Urho Aalto, Larder Lake, Ont.
K. Kuoppala, Rosegrdve, Ont.
K. Sorjonen, Levack, Ont.
I. Matson, Nakina, Ont.
E. Walli5tp, Shaunovan, Sask.
Jacob Rämö, Vancouver, B. C.
J. Oksanen, Kirkland L.. Ont.
Hj. Manninen, Quarts, Ont.
Cobaltin S. J. osasto, Ont.
piotai Suomgn talous on niin monil­la
siteillä kytketty Venäjän talouteen,
että yhteyden katkeaminen ailieutti
Suomessa suuria taloudellisia häiriöi­tä
ja on jatkuvasti ehkäisynä sen ke­hitykselle.
Venäjältä tarvitsee Suomi
raaka-aineita ja olisi Venäjällä mark­kinoita
Suomen teollisuuden tuotteille.
Valkoisten voitto merkitsi poliitti­sesti
hillitöntä taantumusta. Perus­tuslain
vastaisesti päätti tynkäedus-kimta,
josta sosdem. ryhmä, 91 edus­tajaa
200 :sta oU poissa, kutsua Suo­meen
kuninkaaksi saksalaisen prinssin,
mikä homma Saksan vallankumouk­sen
ja Suomen kansan, työväen ja
talonpoikaisjoukkojen vastuksen kaut­ta
raukesi. Työväenjärjestöt aluksi
tuhottiin ja sitten annettiin sosiali-petturien.
jotka olivat olleet vallan­kumoustaisteluista
kokonaan syrjässä
puolueettomina tai lahtarien salaisina
ystävinä, vallata käsiinsä useimmat
Suomen työväen lehdet ja työväenta­lot,
samoin animatillisen ja inuun työ­väenliikkeen
johdon, sikäli kun sc
pääsi valkoisen terrorin alta nouse­maan.
Ja siitä saakka on Suomi ollut tyy­pillinen
Valkosen terrorin maa seka
imperialistien, ensin Saksan, sitten
Englamiin, astinlauta. Neuvostoliit­toa
kohtaan on sen politiikka oUut vi­hamielinen.
Tosin kyllä Tarton rau­hassa
lokak. 14 pnä 1920 solmittiin
diplornaattiset suhteet ja on Suomi
tehnyt kauppaa Neuvostoliiton kans^
mutta oii se kaiken aikaa ollut Venä­jän-
vastaisissa vehkeissä mukana.
23. Suomen työväenliikkeelle mer­kitsi
vallankumouksen tappio ensi
aluksi tuhoai: lehdet olivat lakkautetut,
järjesöt hajotetut, työväentalot^^ lah­tarien
majapaikkoina, järje^jen jä­senet
joko surmattuina taiJvankeina.
Mutta kun Suomen työv»nliiks tä­män
tuhon alta nousi, <KäRautai, että
se oli voittanut jotain, ^ K ä sillä d
enneqf ollut: aatteellisia selvyyttä-