Vapaus, October 28, 1958

              Sivu 2 Tiistaina, lokak. 28 p. — Tuesday, Oct. 28, 1958
V A P A U S
( L I B E R T Y ) — Independent Labor
Organ of F i n n i s h Canadians. K s -
tablished Nov. 6, 1917. Authorized
as second class mail by the Post
Office Department, Ottawa. P u b -
lished thrice weekly: Tuesdays,
Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Company Ltd., at 100-102
E lm St. W., Sudbury, Ont., Canada.
Telephones: Bus. Office OS. 4-4264;
Editorial Office OS. 4-4265. Manager
E. Suksi. Editor W. E k l u n d . M a i l i ng
address: Box 69, Sudbury, Ontario.
Advertislng rates upon applicatlon.
Translatlon free of charge.
T I L A U S H I N N A T :
Canadassa: 1 vk. 7.00 6 k k . 3.75
3 k k 2.25
Yhdysvalloissa: 1 vk. 8.00 6 k k ! A30
Suomessa: 1 vk. 8.50 6 k k . 4.75
Huimasti "huviveroa" USA:han
Mitähän sanoisivat canadalaiset yleensä, jos heille ilmoi­tettaisiin,
että meidän velvollisuutemme on maksaa keski­määrin
yli $120 vuodessa eli $10 kuukaudessa perhettä kohti
jonkinlaista lahjaa, "huviveroa" tai maasua amerikkalaisille
rahamiehille?
Vastaus tähän suoraan kysymykseen olisi epäilemättä
selvä ja päättävä: "Kiitos e i !"
Tämä ei kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa, että juuri täl­laista
"huviveroa" me kansakuntana yhdysvaltalaisille raha­miehille
nyt maksamme — ja tämä "huvivero" kohoaa jat­kuvasti.
Ero on vain siinä, että asian todellista tilaa ei vielä
oivalleta laajemmissa kansalaispiireissä, vaikka canadalais-ten
nuriseminen onkin kehittynyt jo siihen pisteeseen, että
Yhdysvaltain hallituksen aloitteesta on järjestetty sikäläisen
kongressin ia meidän parlamenttimme jäsenten "tutustumis­vierailuja"
puolin ja toisin, kuten yhdysvaltalainen senaat­tori
George D. Aikeh .viime viikolla selitti "goodwillin" ke­hittämiseksi
ainakin yhteiskuntamme korkeimmalla por­taalla.
Viralliset tilastotiedot — niin väsyttäviä kuin ne ehkä
yleispiirtein ovatkin — antavat selvän ja samalla lohdutto­man
kuvan siitä, missä määrin olemme kansankuntana vel­kaantumassa
suurelle naapurimaallemme.
Ottavvasta viime viikolla tulleessa CP:n uutistiedossa
kerrotaan liittovaltion tilastotoimiston tiedonantoihin noja­ten,
että "Canadan nettovelka ulkomaalaisille sijoittajille on
noussut ennätystasoon, eli 11 miljardiin dollariin!
Olettaen, että nämä ulkomaalaiset sijoittajat ovat "koh­tuuden
miehiä", voittojensa suhteen — mitä he eivät tiet­tävästi
ole — me oletamme argum,entin vuoksi, että tästä
yhdentoista miljardin dollarin sijoituksesta peritään Cana-dasta
keskimäärin 5 prosentin korko,'mistä koituu Canadalle
$550,000,000 vuosimenot! Ja kun meitä canadalaisia on noin
17,000,000 ja keskimäärin 4 henkeä perheessä, niin tämä tar­koittaa,
että me maksamme ulkomaalaisille suurrikkaille
•pääoman sijoittajille "huviveroa" $32 henkeä kohti vuodessa
eli yli $120 vuodessa ja $10 kuukaudessa jokaista canada-laista
perhettä kohti.
Kukaan ei tietenkään halua kieltää porvarilehtiemme
väitettä siitä, että ulkomaalainen pääoman sijoitus on sodan
jälkeen nopeistuttanut Canadan ekonomian kehitystä ja si­ten
osaltaan vaikuttanut siihen suhteelliseen "hyvään ai­kaan"
minkä läpi olemme juuri kulkeneet. Mutta tämä on
vain mitalin toinen puoli. Meidän porvarilehtemme ja po­liitikkomme
painavat Villasella tai piiloittavat kokonaan ve­ran
alle epäedulliset ja eräissä tapauksissa kovin vaaralliset
seuraamukset, mitkä tähän kysymykseen liittyvät: Maas­tamme
on kehitt\'mässä pääasiassa Yhdysvaltain teollisuu­delle
raaka-aineita tuottava siirtomaa; teollisuuslaitoksem­me
ovat entistä tiukemmin riippuvaisuussuhteissa rajanta­kaisista
isännistä ja taloudellisen tunkeutumisen kannoilla
ja rinnoilla seuraa ulkomainen (yhdysvaltalainen) poliitti­nen
ja sotilaallinen tunkeutuminen maahamme.
Ymmärtääksemme oikein, miksi yhdysvaltalainen "elä­mäntapa"
saa jatkuvasti suurempaa sananvaltaa maassam­me,
meidän tulee pilää mielessämme se kumoamaton tosi­asia,
että yhteiskuntaelämän perustana ovat talouskysymyk­set,
joskin siihen vaikuttavat o.saltaan myös muut seikat.
Tilastotoimistomme tiedonantojen mukaan yhdysvalta­laisten
pääomasijoitusten määrä nousi Canadassa viime vuo­den
loppuun mennessä 12,900 miljoonaan dollariin! Toisin
sanoen, Canadacn sijoitetusta ulkomaisesta pääomasta on 76
prosenttia amerikkalaista ja vain pieni murto-osa englanti-
Uajsta pääomaa Kaiken kaikkiaan oli mainittuna.ajankoh­tana
Canadaan sijoitettu $17,100.000,000 ulkomaista pääomaa,
eli keskimäärin tuhat dollaria jokaista canadalaista miestä,
naista ja lasta kohti. Tämä pääomasijoitus edustaa 10 prosen­tin
nousua jos sitä verrataan vuotta aikaisempiin tilastotie­toihin.
Mutta kun canadalaista pääomaa on sijoitettu ulko­maille
noin $7.600,000.000, niin tämä tarkoittaa kirjanpidol-
. lisesti, että Canadan velka sijoituspääomista on yllämainittu
$11,000,000,000.
Näiden samojen tietojen mukaan vuoden 1957 lopulla ca-nadalaisiin
tehtaisiin ja laitoksiin oli kiinnitetty noin $10,-
000,000,000 ulkomaista pääomaa, joten nämä laitokset ovat
maamme rajojen ulkopuolella asuvien ihmisten kontrollissa!
. X.isäksi kansallista velkataakkaamme lisää noin miljar­din
dollarin vuotuinen kauppatappio Yhdysvaltain kanssa
viimeksimainitun ostaessa Canadasta näin paljon vähem­män
mitä me kansakuntana ostamme rajan eteläpuolelta.
Selvästikin tämä kehityssuunta on kaikkea muuta, muttei
terve eikä mi.ssään tapauksessa oman maamme etujen mu­kainen.
Teollisuusmiesten varoitus
Puolustusteollisuuden ja -laitoksen ko-ordinointi eli yh-denmukaistuttaminen
Canadan ja Yhdysvaltain kesken ei
saa johtaa tämän maan ponnistelujen tai kykyjen alistami­seen,
.sanoi Canadian Industrial Preparedness Associationin
presidentti J . G. Morrow viikon lopulla Montrealissa.
Korostaen maamme itsenäisyyden osuutta tässä yhtey­dessä
ja viitaten selvästi siihen, kun "yhteisen puolustuk­sen"
nimissä on olemassa vaara, että esim. Canadan lento­koneteollisuus
romuutetaan, ja eitä canadalaisten lentoko­neiden
tilalle tuotetaan rajan eteläpuolella valmistettuja
ohjuksia, mr. Morrow sanoi, että Canada on teollisuutensa
ja tekniikkansa suhteen kehittynyt siinä määrin, ettei mei­dän
tarvit.se kansakuntana jäädä tällaiseen alistettuun ase­maan.
Nimenomaan ohjuksista ja niiden valmistamisesta
hän mainitsi:
"Ohjukset eivät ole pelkkää elektroonista mystiikkaa.
Niissä on moottoreita, kuori, räjähtävä osa, venttiilejä, put­kia
ja kaikenlaisia mekaanisia välineitä, joita voitanee hy­vinkin
tuottaa meidän laitoksissamme . . . "
Viitaten edelleen väitökseen, että tämäntapaisten vekot-timien
tuotanto tulisi Canadassa kalliimmaksi kuin Yhdys-
YLEISÖN
KIRJE
P I T Ä I S I " S I I S T I Ä O M IA
PORRASPÄITA" TYÖTTÖ­MYYDESTÄ
A L K A EN
Olen pitemmän ajan seurannut
I n d u s t r i a l i s t i n kantaa Venäjän val­lankumoukseen
nähden ja olen
huomannut että siellä seurataan ka­p
i t a l i s t i e n näkökantaa.
Olen monta kertaa, j o u t u n u t ajat­telemaan,
että onko tuo yhtäpitävä
p e r i a a t e j u l i s t u k s e n kanssa, jossa
sanotaan, että työväenluokalla ja
o m i s t a j a l u o k a l l a ei o l e mitään y h ­teistä?
M i t e n ne sopivat niin mainiosti
yhteen k u n t u l e e kysymys Venäjän
asioista? Kummassakin puhutaan
Venäjän v a l t i o k a p i t a l i s m i s t a . Halu­a
i s i n kysyyä, että jos täällä A m e r i ­kassa
joskus valta muuttuisi työ­läisten
käsiin, n i i n mikä olisi en­simmäinen
siirto sen eteenpäin
viennissä. Eikö j u u r i yksityisomai­suus
olisi muutettava v a l t i o l l e , k u ­ten
ulkomaakauppa ja luottolai­tokset?
S i t t e n se 4iktatuuri? Millä l a i l la
I n d u s t r i a l i s t i n toimittajat aikovat
saada sanokaamme edes suomalais­ten
asiat järjestykseen ilman jon­k
i n l a i s t a " d i k t a t u u r i a "?
O l i h a n Venäjä ensimmäinen maa
joss työläiset ottivat v a l l a n käsiin­sä
j a nyt suorittavat teollista val­lankumousta,
jossa ovatkin hyvin
onnistuneet olosuhteisiin nähden.
Sen joutuvat jo p o r v a r i t k i n tun­nustamaan.
Sillä (Venäjällä) on o l l u t s u u r ia
vastoinkäymisiä n i i n sisäisesti kuin
u l k o n a i s e s t i k i n . Olihan sen kansa
yksi takapajuisin j a lisäksi vuosi­satainen
perinnöllinen tottumus
v a i k u t t i v a t siihen, että k a i k k i a uu­d
i s t u k s i a kohtasi vastustus. Näiden
vastaanhangoittelujen johdosta on
varmasti kohdattu monta erehdystä
j a pettymystä, mutta s i l t i k i n on
Venäjä mennyt eteenpäin n i i n ettei
tuo maailmanmahtava sotilasvalta­kaan
pystynyt sitä tuhoamaan. On
h y v i n ymmärrettävää, että kansan
elintaso on pysynyt alhaisena sillä
se on j o u t u n u t tuon raskaan työn
suorittamaan oman kansan suoli-vyötä
kiristämällä, sillä se e i o le
saanut u l k o p u o l i s t a apua enempää
työläisiltä kuin porvareiltakaan.
Mutta jos n y t s i t t en katsomme
mitä me olemme saaneet aikaan
täällä rikkaassa Amerikassa sillä
" S u u r e l l a U n i o l l a " jä k a i k i l l a muil­l
a k i n u n i o i l l a ; me olemme saaneet
u n i o i d e n jäsenyyteen yhden kol­manneksen
työläisistä ja niiden
eräille j o h t a j i l l e suuret palkat ja
nyt vissit ammattiuniot yrittävät
estää u n i o o n k i n l i i t t y m i s e n korkeit­ten
sisäänkirjoitusmaksujen avulla,
j a jopa kokonaan kieltäytyen hy­väksymästä
uusia jäseniä, kuten
Suomen tilanne naapurimaasta katsottuna
Tämän mantereen Suuren Rahan
lehdet ja uutistoimistot ovat viime­aikoina
osoittaneet lisääntyvää
kiinnostusta Suomen "synkldiän
tilanteeseen", mistä toivotaan oi­kein
hartiavoimalla "pelastusta"
siten, että Suomi saadaan lopulta­kin
sidotuksi, talouspulalla ja - k r i i ­sillä
ja kanppavaikeuksilla armoi­tettuihin
länsimarkknoihin.
Neuvostoliittolainen F. Rysakov
on myös kirjoittanut laajan artik­kelin,
missä tarkkaillaan Suomessa
vaalien jälkeen tapahtunutta tilan-nekehitystä.
Julkaisemme seuraa­vassa
muutamia tärkeimpiä kohtia
tästä suurta huomiota herättäness-tä
kirjoituksesta, JUrjoitta ja pysäh­tyy
aluksi eduskuntavaalien tulok­seen
ja toteaa:
Suomen eduskuntavaalit merkit­sivät
suurta voittoa SKDLlle, se sai
suurimman äänimäärän ja sen ryh­mästä
tuli eduskunnan suurin.
Kansan Uutisten mukaan kaupun­kien
ja maaseudun työtätekevien
puolueiden edustajilla on lähes kol­me
neljännestä koko nykyisen
eduskunnan edustajamäärästä, var­sinaisilla
porvarillisilla vain hie­man
yli neljännes.
Edustajapaikkojen jakautuminen
täten osoittaa vakuttavasti. että Suo­maan.
Sopimalla asiasta sosialidemo­kraattisen
puolueen oikeistojohdon
kanssa avoim.°t taantumusvoimat es­tivät
vaUtsijoiden eduskuntavaaleissa
ilmaisemaa tahtoa vastaavan h a l l i ­tuksen
muodostamisen Suomessa.
Johtoaseman uudessa hallituksessa
ottivat oikeistososialidemokraatit ja
niiden kanssa hallitusvastuuseen t u ­livat
kokoomuspuolueen sekä ruotsa-laisan
ja suomalaisen porvarillisen
kansanpuolueen edustajat. Mitä tulee
maalaisliittoon, n i i n se todellisuudes­sa
on menettänyt entisen vaikutus­valtansa
hallituksessa. Muodostunut­ta
tilannetta arvioidessaan Päivän
Sanomat totesi, että eduskuntavaa­l
i en tuloksena Suomi sai vasemmisto-enemmistöisen
eduskunnan, mutta
hallituksessa on kuitenkin johtava
osa äärimmäisen oikeiston edusta-
I jiUa.
j Tämän jälkeen kirjoittaja siirtyy
! tarkastelemaan niitä vaikutusilmiöi-
I tä. joita oikeistohallituksen muodos­taminen
on aiheuttanut Suomen po-
I lijttisessa elämässä. j
i Hän toteaa ensimmäisenä tnantu-musainesten
yleisen aktivisoitumisen
ja Neuvostoliiton vastaisen hyök­käyksen
voimistumisen. Eräänä osoi- j
tuksena tästä kirjoittaja sanoo ole- j
van sen, että "eduskunnan uiko- i
asiainvaliokuntaan valitaan sellaisia '
men kansa antaa tukensa niille y h - henkilöitä kuin Tanner ja provokaat-teiskunnallisille
ryhmille ja voimille,
jotka ajavat demokraattista suun­tausta
ja sitä ulkopoliittista linjaa,
joka tunnetaan "Paasikiven hnjan"
nimellä. Saattoi odottaa, että Suomen
uutta hallitusta muodostettaessa oli­si
noudatettu tätä samaa linjaa.
Nuo toiveet eivät kuitenkaan to­teutuneet.-
Eduskuntavaalien jälkeen
Suomen tapahtumat ovat murskan­neet
kaikki aikaisemmat käsitykset
maan hallitsevien piirien suhtautu­misesta
parlamentaariseen järjestel-tori
Tuominen, joka äskettäin on j u l ­kaissut
sepustamansa halpamaisen.
Neuvostoliitolle vihamielisen vääris­telyn.
Oikeistopiirien edustajat suo­rittavat
yhä vilkkaammassa tahdis­sa
matkoja USAhan sekä muihin
:änsimaihin ja amerikkalaiset agen­tit
puolestaan Suomeen."
Rysakov kiinnittää huomiota myös
USAn taantumuslehdistön kasvanee­seen
•'mielenkiintoon" Suomea koh­taan
j a Associated Pressin erääseen
äskettäiseen katsaukseen, jossa ylly­t
e t t i in vähentämään kauppasuhteita
Neuvostoliiton kanssa. Todettuaan
iämän kirjoittaja jatkaa:
Amerikkalaisen tietotoimiston esiin­tyminen
lyö y k s i i n taantusmusaines-joten
ei ole aihetta lisätä suomalais­ten
tavarain vientiä Neuvostoliittoon.
Todisteeksi osoitetaan numerotie­doin,
että suomalaisten tavaroiden
vienti Neuvostoliittoon on suurempi
k u i n tuonti Suomeen. Tässä kuiten­k
i n määrätietoisesti vaietaan siitä,
että tietyt piirit Suomessa hyväksi­käyttäen
äskettäin poistettua ulko­maankaupan
säännöselyä ovat ryhty­neet
tahallisesti supistamaan tava-ranostoja
Neuvostoliitosta.
Taantumuspiirien hyökkäilyt Neu­vostoliiton—
Suomen kauppaa vastaan
merkitsevät hyökkäilyä näiden mai­den
ystävyyden ja yhteistoiminnan
taloudellista perustaa vastaan. Tä­män
johdosta edistykselliset piirit,
kaikki tervejärkiset ajattelevat suo-,
malaiset päättävästi korostavat, ettei
taantumuksen tavoitteet kaupan
alalla millään tavoin kuvasta valtion
politiikkaa.
Samalla ei pidä kuitenkaan sulkea
silmiään siltä tosiseikalta, että eräät
i tunnetut suomalaiset piittaamatta
maansa eduista, koettavat saada
maan liikemies- ja teollisuuspiirejä
kehittämään yksipuolisesti kauppa-
-suhteita länteen ja supistamaan niitä
itään päin. Tässä voidaan viitata
mm. Suomen kauppa- j a teollisuus­ministeriön
kauppaosaston päällikön
Korhosen julkiseen esiintymiseen.
Kirjoituksessa kajotaan myös T a n ­nerin
esiintymiseen metalliteollisuu­den
kehittämistä vastaan j a todetaan
hänen asenteensa yhdenmukaisuus
amerikkalaisten yllyttäjien kanssa
siitä huolimatta, että juuri tämän
alan tuotteiden vienti Neuvostoliit­toon
antaa työtä suurelle määrälle
suomalaisia. Tähän Tannerin pyrki­mykseen
kirjoittaja yhdistää lopuksi
myös oikeistososialidemokraattien ta­holta
tapahtuvan S A K n hajoittami-sen
ja uuden keskusjärjestön perus­tamisen.
(SIB>
USA ja Puola sopineet
konsulaattien avaamisesta
Washington. — Täällä tiedoitet-t
i i n viime v i i k o l l a , että Yhdysval­t
a i n ja P u o l a n välillä on päästy
sopimukseen, jonka mukaan Yhdys­v
a l l a t avaa konsulaatin Poznanissa,
Puolassa j a P u o l a avaa konsulaatin
Chicagossa.
Y h d y s v a l t a i n taholta ruvettiin
vaatimaan Yhdysvalloissa olevien
P u o l a n konsulaattien sulkemista
heti k u n kylmä sota alkoi 1946 ja
P u o l a vastasi samalla tavalla Y h ­d
y s v a l t a in toimenpiteisiin.
SITÄ
JA
TÄTÄ
Canadan suurimmat
kaivosonnetto-t
e k i metsätyöläisten järjestö täällä
Canadassa.
J a entäs sitten se p o l i i t t i n en
p u o l i mikä on n i i n paljon mennyt
( v a r s i n k i n Yhdysvalloissa) taak.se-i it.=e Suomessa suorittaman hyök-päin
että ihmiset pelkäävät lausua ! '^äyksen kanssa S N T L n ja Suomen
mielipiteitään j u l k i s e s t i ? Eikö se ] ^'ä»stä kauppaa kohtaan. Tämä ilme-
Venäjän järsiminen työväenjohta-1 "^e ensisijassa pyrkimyksenä todis-j
a i n toimesta ole o l l u t siinä suu-1 Neuvostoliitolla muka ole
rena apuna vallassaolevalle luo 1 mitään, mitä voisi tuoda Suomeen,
k a l l e ? |~ '
Eiköhän sitä olisi k y l l i k s i työtä
tehtäväksi täällä omassa maassa
ettei t a r v i t s i s i lähteä toisten uunia j
lämmittämään s i l l o i n k u i n omakin
on vielä kylmä?
Me saavutimme sitä hyvinvointia
sodan ansiosta k u n saimme o l l a r i n ­taman
selkäpuolella maailmanlaa­j
u i s i l l a m a r k k i n o i l l a . Mutta nyt
meitä uhkaa suuri työttömyys, jota |
emme ole pystyneet lopettamaan — i
eikä se varmasti lopukaan Venäjän •
o l o j a märehtimällä, pikemminkin •
päinvastoin. — I. S., P o r t A r t h u r.
Ontario. '
Kulutustarvikkeiden
tuotantoa lisätään
Varsova. — Puolan
vät jääkaappien, pesukoneiden, tele-visiovasiaanottimien
sekä muiden
kulutus! arvikkeiden tuotantoa kulu­van
vuoden aikana, tiedoitti Trybuna
Ludu-niminen lehti viime viikon l o ­pulla.
Springhillissa, Nova Scotiassa, h a u ­tautui
viime viikon torstaina 93 k a i ­vostyöläistä
kivihiilikaivokseen ja us­kotaan
heidän saaneen surmansa.
Useita kuolleita on jo saatu pois k a i ­voksesta
ja toisten etsiminen jatkuu.
V. 1956 marraskuun 1 päivänä kuo­l
i Springhillissa hiilikaivoksessa sat­tuneessa
räjähdyksessä 39 kaivostyö­läistä
j a 1891 siellä sai surmansa 125
kaivosmiestä.
K a i k k e i n pahin kaivosonnettomuus
Canadassa tapahtui Hill-Crestissa,
Albertassa v. 1914, j o l l o in kaasurä-jähdyksessä
193 kaivostyöläistä sai
surmansa.
Muut suurimmat Canadassa sattu­neet
kaivosonnettomuudet vaativat
seuraavat uhrit:
1952 — 19 kaivostyöläistä sai s u r ­mansa
Stellartonissa, N. S.
1930 — 45 sai surmansa Blakebur-nis.
sa, B. C.
1918 — 88 sai surmansa Stellarto­nissa.
1917 — 65 sai surmansa New W a -
terfordissa. N. S.
1903 — 125 sai surmansa kaasurä-jähoyksessä
Coal Creekissa, B. C,
1889 — 60 sai surmansa kaasurä-tehtaat
lisää- | jähdykses.sä Wellingtonissa, B. C.
1887 — 147 sai surmansa Nanai-mossa
B. C.
1880 — 44 s a i surmansa Albion k a i ­voksessa
Stellartonis.sa.
1873 — 60 sai surmansa Drummon-dissa,
N. S.
Penicillinin käyttö vaatii
vissejä suojelutoimenpiteitä
Geneva. — P e n i c i l l i n i a on kutsut­tu
" r o h t o j e n k u n i n g a t t a r e k s i " , mut­ta
voidaanko tämän nimityksen
käyttämistä jatkaa kun huomioi­daan
rohdon aiheuttamat lisäänty­vät
vakavat seuraukset j a kuole­mantapauksetkin,
joista kerrotaan
lääkeyhdistyksien asiakirjoissa?
M a a i l m a n terveysjärjestö esittää
kysymyksessä viimeisessä j u l k a i s u s ­saan
j a tulee myönteiseen päätök­seen.
K i r j o i t u k s e s s a selostetaan, että
p e n i c i l l i n i tuli yleiseen käyttöön
vuonna 1943, m u t t a ensimmäisestä
rohdon aiheuttamasta kuolemanta­pauksesta
k e r r o t t i i n vasta vuonna
1946. S i t t e n k u l u i kolme vuotta en­n
e n k u i n sattui seuraava rodon a i ­heuttama
kuolemantapaus.
M u l t a k u l u n e e n 10 vuoden aikana
rohdon aiheuttamat vakavat iseu-raukset
j a kuolemantapaukset ovat
hälyyttävästi lisääntyneet. Vuoteen
1956 mennessä o l i tiedossa 560 pe­n
i c i l l i n i n aiheuttamaa vakavaa sai­r
a u t t a j a 81 k u o l i . Vuoteen 1957
mehnersä arvioitiin, että yksino­maan
Y h d y s v a l l o i s s a p e n i c i l l i n i o l i
aiheuttanut n. 1,000 kuolemantapa­usta.
Maailman terveysjärjestön k i r j o i ­tuksessa—
k u i t e n k i n huomautetaan
että t o d e l l i s en kuvan saavuttamisek­si
on huomioitava kuinka paljon
tämän rohdon käyttäminen on l i ­sääntynyt
k u l u n e e n 15 >iioden aika­na.
Vuonna 1943, j o l l o i n p e n i c i l l i ni
valloista ostettuna, mr. Mor-row
korosti, että kotimaassa
tuotettuna hinnasta voidaan
vähentää se osa, minkä valtio
perii veroina takaisin. Sitä­paitsi
hän selitti, että kaikkia
asioita ei voida käsitellä puh­taasti
dollarien ja senttien pe­rusteella.
Mr. Morrow puhui tietenkin
ensikädessä canadalaisten so-tatarviketehtailijain
pussiin —-
mutta hänen puheeseensa liit­tyy
kuitenkin-laajemmallakin
tähtäimellä vakava varoitus,
jota sietää harkita Ottavvassa.
t u l i ensi k e r r a n käyttöön. USArssa
v a l m i s t e t t i i n vain 29 paunaa puh­distamatonta
penicillinia, mutta
vuoteen 1955 o l i sen v a l m i s t a m i n en
kohonnut siinä määrin, etlä kautta
maailman sitä t u o t e t t i i n y l i 500 ton­n
i a vuodessa. Tämä r i i t t i n. 250.-
000,000 hoitoannokseen.
Näin ollen, v a i k k a viime vuosien
aikana on t o d e t tu p e n i c i l l i n i n tur­m
i o l l i s e n vaikutuksen lisääntyneen,
n i i n se j o h t u u etupäässä siitä, että
sitä käytetään paljon laajemmin,
todetaan kirjoituksessa.
Tosiasia on, todetaan kirjoituk­sessa,
että j u u r i sen johdosta k un
rohto ei alkuvaiheessa aiheuttanut
vakavia seurauksia, sen käyttö l i ­sääntyi
hyvin nopeasti.
" V a l i t e t t a v a a on v a i n se. että se
on myös aiheuttanut sen l i i a n yleis-^
tä aiheetonta käyttöä, todetaan kir­joituksessa.
P e n i c i l l i n i a on laajasti käytetty
k a i k e n l a i s i a pieniä tartuntoja vas­taan
j a s e l l a i s i a k i n vastaan, jossa se
ei ole tehonnut tai e i sen parempi
k u i n j o k u toinen rohto. Koska sitä
on lupa ostaa ilman lääkärin mää­räystä,
monet käyttävät sitä koti-hoidorsa.
M a a i l m a n terveysjärjestön k i r j o i ­tuksessa
osoitetaan, että tähän
mennessä on todetttu " p e n i c i l l i n in
aiheuttamia vakavia seurauksia vain
s e l l a i s i s s a tapauksissa, missä poti­l
a s on a i k a i s e m m i n käyttänyt peni­c
i l l i n i a j a menettänyt vastustusky­kynsä
tätä rohtoa vastaan. On myös
todettu, että lukuisat kuolemanta­paukset
ovat johtuneet siitä k un
p o t i l a a l l e on t a r k o i t u k s e n mukai­sesti
annettu p e n i c i l l i n i a . vaikka
hän o l i s i aikaisemmin käyttänyt s i ­tä
hyödyttömästi.
P e n i c i l l i n i n aiheuttamat vakavat
seuraukset voidaan helposti vähen­tää
seuraamalla eräitä yksinkertai­s
ia ohjeita, todetaan kirjoituksessa.
Siinä ollaan samalla sitä mieltä, et­lä
kuolemantapaukset v o i t a i s i i n mel­k
e i n täydellisesti välttää, jos roh­toa
antavalla lääkärillä on käytettä­vissään
tarpeelliset vastarohdot.
E n n e n p e n i c i l l i n i n käyttöä poti­l
a a l t a olisi tarkasti tiedusteltava,
koska hän on tätä rohtoa aikaisem­m
i n käyttänyt j a minkälaiset ovat
olleet sen käytön oireet sekä hä­nessä
että hänen perheessään.
8£LOW
V A R M . \ TODISTUS
Eräs Savon ukko oli hevosensa
kanssa kaupalla. Siltä k u l k i ohi v a i ­moihminen,
joka pysähtyi ja k y s y i:
" E i suinkaan tuo s i n u n hevosesi
pure?"
" E n min oo hänen lannastaan vie­lä
ihmisen luita löytännä."
E I O L L U T SYYTÄ I T K EA
K a r s i k a i s e n A n t t i on lähdössä A -
merikkaan ja_^hänen morsiamensa
T i i n a vuodattaa kyyneleitä eronhet-kellä,
mutta A n t t i lohduttelee:
— Älä m i n u n takiani i t k e T i i n a,
sillä tottahan tällainen mies A m e r i ­k
a s t a k i n heilan löytää.
Terästehdaskilpaa
käydään Intiassa
Intiassa rakennetaan parhaillaan
kolmea jättiläismäistä terästehdasta
ja kireässä rakennuskilvassa ovat
mukana Neuvostoliitto, Länsi-Saksa
ja Englanti, kertoo intialainen " L i n k "
lehti katsauksessaan "Teräs j a k a n ­sa".
B h i l a i n terästehdas nousee neuvos-oliittolaisten
koneiden ja insinöö-vien
varassa. Länsisaksalaiset Krupp,
Demag ym. rakentavat Rourkelan t e ­rästehdasta.
Englantilaisten teräsyh-tymien
vastuulla on Durgapurin te­rästehdas.
Neuvostoliitto astui viimeisenä
"kentälle", mutat tällä hetkellä se
•ohtaa ylivoimaisesti rakennuskilpaa.
Tämänhetkisten arvioiden mukaan
Neuvostoliiton vastuulla oleva B h i ­lain
terästehdas .saadaan täysin val­miiksi
joulukuussa 1959, eli vuotta a i -
'caisemmin kuin Rourkelan terästeh­das,
mainitaan " L i n k " lehden kat­sauksessa.
Kenraalit kertaus-liarjoituksissa
Kiinassa
Hongkong. —- K i i n a l a i s e t kenraa­lit
ovat menneet kuukaudeksi ker­t
a u s h a r j o i t u k s i i n r i v i jäseniensä
kanssa tutustuakseen paremmin so­t
i l a i t t en asemaan, t i e d o i t e t t i in tääl­lä
v i i m e v i i k o n l o p u l l a.
P e k i n g i n radiotiedonannossa sa­notaan,
että 70 k e n r a a l i a j a 10,000
upseeria osallistuu kuukauden kes­tävään
kertausharjoitukseen.
Yhdysvaltain säätietotoimiston ennustuksien mukaan ainoastaan kummankin ranni­kon
asukkaat Canadassa voivat valittaa seuraavan kahden viikon aikana vallitsevan
sään johdosta. Kuten karttamme osoittaa, rannikoilla tulee olemaan tavallista kyl­mempi
sää, mutta kaikkialla muualla vallitsee lähes normaali sää.
syyrialaiset lehdet
lääsevät Libanoniin
B e i r u t . — L i b a n o n i n h a l l i t u s tie­d
o i t t i viime v i i k o l l a , että s y y r i a l a i ­sia
lehtiä voi lähettää L i b a n o n i i n.
S y y r i a l a i s t e n lehtien pääsy Libano­n
i i n o l i k i e l l e t t y lähes vuoden a i ­kana
sen jälkeen kun n e ottivat ar­vostelevan
kannan s i i h e n k u n L i b a ­nonin
entinen presidentti Camille
Chamoun ryhtyi kannattamaan pre­sidentti
Eisenhowerin periaatetta.
Matka kuuhun on vain
ajan kysymys
Lontoo. — Venäläiset tiedemie­het
sanoivat viime viikon l o p u l l a,
että Neuvostoliitossa on saavutettu
s u u r t a menestystä ydintieteen alal­l
a j a että siellä käytetään p i a n ylei­sesti
atomipolttoainetta lämmitys-aineena.
N e u v o s t o l i i t o n T i e d e akatemian
S i p e r i a n alueen johtaja prof. M i k -
hail Lavrentjev sanoi: "Lentäminen
kuuhun j a m a r s s i i n ovat vain ajan
kysymyksiä."
PÄ/V-ÄN ?AKmk
niista smiverisista . . r r
S i u n a t t u u n alkuun päästyämme,
emme vOi mitenkään jättää puoli­t
i e h en juttua "siniverisistä".
K u t e n vanhemmat lukijat muis­tavat
j a tietävät, tänä syksynä tuli
k u l u n e e k s i 40 v u o t t a Suomen " k u -
n i n k a a n v a a l e i s t a " .
Mutta vaikka kokoomus j a muut
taantumusherrat olivat s i l l o i n ko­v
i n innoissaan "kuninkaanteosta",
ne ovat nyt j o s t a k i n syystä unhoit­taneet"
koko vuosipäivän — n i in
hanakasti kuin porvarit muistavat­k
i n k a i k k i a heidän sydäntään lähel­lä
olevia vuosipäiviä.
V a r s i n a i n e n "vaalipäivä" on jo
o h i , mutta Suuren Rahan suomalai­set
lehdet j a puolueet ovat vieläkin
asiasta mahdollisimman hiljaa ja
vaatimattomia!
J o t t a n i i n tärkeä asia, k u i n Suo­men
kuninkaan valinnan vuosipäi­vä,
ei jäisi huomaamattomuudes.sa
kokonaan unholaan, saksimme siis
helsinkiläisestä Kansan Uutiset-leh­destä
allaolevat lausunnot, jotka
m a i n i t t u lehti on puolestaan poimi­nut
Uusi Päivä-nimisen helsinkiläi­sen
p o r v a r i l e h d c n 17. 9. j a 15. 10.
1918 j u l k a i s e m i s t a numeroista. Ne
kelpaisivat epäilemättä .sellaisenaan
p o r v a r i l e h t i e n uudelleen lämmitet­täviksi.
Kas näin k i r j o i t e l t i i n ja
p u h u t t i i n Suomen kuninkaasta 40
vuotta sitten:
; m o k r a t i a s t a " mm: " H u o n o n demo-
I k r a t i a n , roskaväen hirmuhallituk­sen
vuoksi o l i Suomen kansa äsket­täin
joutua kokonaan perikatoon:
moiset d e m o k r a t i a n kasvannaiset on
; poltettava. Mutta kansan terve de-mokratinen
luonne on pysytettävä
Tämä oikea demokratia tulee vä
hemmin näkyviin valtion y k s i t yl
I sissä laitoksissa j a muodoissa kuin
I hengessä, j o k a on tunkeutunut y h -
i l e i s k u n n a n läpi. Suomi o l i demo-
' k r a t i n e n jo—säätyeduskunnan aika­na,
joka oli a s i a l l i s e s t i parempi
I Suomen kansassa asuvan järjen ja
i hyväntahdon ilmaisija k u i n nykyi-
; n en demokratinen yksikamarinen
' eduskunta. Suomi tarvitsee ajan-mukaisesti
ajattelevan, valistuneen
ruhtinaan, joka osaa järjestää ja
' johtaa maan voimat."
S U O M E N K U N I N K A A L LA
" P E I T E T T Y Ä Ä N I"
Henkilötietoja prinssi F r i e d r i ch
\ K a r l i s t a . — " T u l e v a kuningas on
' v a r t a l o l t a an pitkä j a solakka, hä-
I neliä on pienet viikset j a hieman
; harvennut tukka. Asento on soti-
; laallir^en, k u i t e n k i n hieman etuku­mara.
Ääni on p e i t e t t y , mutta saa
se. kun t a r v e vaatii, k a i k u a j a vä-
. riä. Kerta kaikkiaan on p r i n s si
hienosti sivistynyt, monipuolisesti
oppinut mies, j o l l a on r i k k a a t k i r -
i j a l l i s e t harrastukset."
" S U O M E N D E M O K R A T I A " J S I S Ä P O L I I T T I N E N K Y S Y M YS
B e r l i n e r Lokalanzcigcri.s.sa k i r - j Professori Söderhjelmiä on haas-j
o i t t a a tohtori L a u r i l a " S u o m e n de- tateltu kuninkaanvaalin johdosta.
P r o L S. l a u s u i mm. seuraavaa: " M i ­tä
tulee asian poliittiseen merki­tykseen
on k u n i n k a a n v a a l i etusijas­sa
sisäpoliittinen kysymys, jota ei
ole pidettävä u l k o p o l i t i i k k a a n kuu­luvana.
Itse olen vanha tasavalta­l
a i n e n , mutta olen alistunut välttä­mättömyyden
pakon a l l e ."
N Ä K E M I I N — K E N T I ES
HELSINGISSÄ!
"Eräs Suomen nainen, rouva I da
J u s l i n , kertoo käynnistään prinssi
F r e d r i k K a r l i n perheessää Frank­f
u r t i s s a mm.:
— (Asunnossa) oli k a i k e n yllä
kuvaamaton r u h t i n a a l l i n e n , kuiten­k
i n yksinkertainen perheharmo-n
i a n puoleensavetävyys. Yhtäkkiä
h i l j a a aukeni ovi j a K u n i n k a a l l i n en
K o r k e u s rouva prinsessa — j a vielä
.suuremmaksi i l o i s e k s i yllätyksekse­ni
— myös Hänen Korkeutensa
Hessenin prinssi F r i e d r i c h Karl
seisoivat edessäni!! Prinssi j a hä­nen
puolisonsa olivat niin tyynen
herttaisia, yksinkertaise n rakastet­t
a v i a j a että meidän n i i n kovasti
k o e t e l l u n kansan menestys tulis^
hänelle sydämen asiaksi, sen osoitti
hänen mielenkiintonsa maahan ja
kansaan — i l m a n erotusta! Syvällä,
sydämellisellä kiitoksella erosin.
P r i n s s i n viimeiset sanat soivat m i ­n
u l l a aina j a t o i v e i k k a i n a sydä­messä:
"Näkemiin — kenties Hel­singissä!"
K A N S A L L E ISÄNTÄ!
Muut lehdel-osasto 15. 10. 1918:
Uusimaa: Oli todella jo aika
päästä ulos siitä järjettömyydestä
j a puoluekeinottelusta, joka meillä
on vallinnut ja tehnyt kansamme
suorastaan henkisesti sairaaksi. Mo­nien
puoluepukarien sijaan, jotka
ovat meillä viime vuosina hallin^
neet j a yrittäneet viedä kehittymät­tömän
kansamme valtiolliseen ja
s i v e e l l i s e en haaksirikkoon, on m e i l ­lä
nyt t o i vo saada yksi todellinen
h a l l i t s i j a , j o n k a sydämellä on k o ko
kansan paras ja johon me k a i k k i
n i i n köyhät kuin r i k k a a t k i n , voim­me
katsoa k u i n isään, j o k a on a l t is
huolehtimaan meidän k a i k k i e n y h - '
teisestä onnestamme. Tämä seikka,
kuten toivomme merkitsee terveem-män
elämän palaamista kansamme
keskuuteen; kaikenlaiset puolue-k
i i h k o i l i j a t , maailmanparantajat ja
haaveksijat, jotka meillä ovat n i in
suuressa mahdissa olleet j a kansaa
vallinneet, saavat luvan tästä läh­t
i en elää siivommalla. On v a l i t tu
isäntä taloon!
Satakunnan kansa: Kan.sallises.sa
kuninkuudessa näkevät Suomen
kansan kan.^iallisesli j a , valtiolli.sesti
täysin valveutuneet ainekset toteu­tuneina
yhden kansamme suuriar-voisimmista
kansallis-valtiollisista
pyrkimyksistä.
K a l e v a : Pohjanmaan kansa s.v-vimpiä
rivejään myöten kaipaa
p u o l u e r i i t o j e n ja valtataisteluidon
monasti niin rumia ja ala-arvoisia
muotoja noudattaneista temmellyk­sistä.
, S e kaipaa hyvää h a l l i t u k s en
menoa j a tarmokasta johtoa virka­koneistoon.
Syvien r i v i e n ikuinen
kunnioitus seuraa miestä joka us­kaltaa
j a onnistuu.
K o k k o l a : Tälle ilsenäi.selle kan­sakunnalle
kohoaa valtaistuin sen
ylimmäksi huipuksi! Itsenäinen
kMningaskunta!
Raahe: Eläköön Suomen kunin­gaskunta
j a kuningas!
K a j a a n i n K a i k u : T i e a u k i kunin­k
a a l l e ! Kunnia k u n i n k a a l l e!
Mitähän ajattelevat nyt k u n i n -
gashommassa s i l l o i n riehuneet suu­ret
herrat? — Känsäkoura.