Vapaus, June 14, 1952

              • ' \ ' - J B \ ' • ' u- •* .«-^ f , 'I ". r - a f tv ' t l i s t i i r t J j ' ' £- Mm « f c » -.14;? & I, . iAogm j J t ' jfej^* « S-^ - « ^4 y4'*t Z *• iSS " • • *, I i
im**
Sivu 2 Lauantaina, Icesäkuun 14 p. — Saturday, June 14,1952
tv
f
«
(EffiBVVI — IndQieiulent labor
OsEgaa of Ibmlfili C^madlano, E B -
CaUIsIied Hov. 6< 1017. Anthorlzed
03 eeeood^claaa mall ja»-voA
D2fXc9 2>ejar(kcsnt, ottava, ^ i b -
SUUBBdäjm end CiatnxtfajfB Vapaus
ffi±llalil08 Cänvaay Lfatr at 10O-XO3
C% »Wiv SnÄnny.cQot, Canaila.
Telepbones: Busfneas Qffl«e 4-4204.
Editorlal Office 4^4265. Masfiser
& SublU.'EditQr W,;EUuzid. Mailing
flddres» Bo» 1^9/ Sttdbicy; Ontatio,
Adrertising rates upon appllcation.
Ttaofflatlon^free c l cha^ge.
1 TIIJAUSHINNAT:
Canadaua:'^ 1 ^k/ 7jto 0 kk. 3.75
3 kk. 2^
TfadysraUolssa: 1 vk. SXM) 6 kk. 4.30
Suoxnesaa: 1 vk.'0.8O 6 kk. 4.7$
' J^}l}qfi3a& aSkana, jolloin hallituksen tilastot "todistayat" elin-
\ faiätasimjsb^^^^^ Ijerheenemännät ^ole sitä lain^
s kaadt ij^yitt8iahoissaan> huomanneet:, kiintyy^ huomia • ennen hyljitn
tyyn, paneteltuun Ja arvottomaksi tuomittuun perunaan. ~
Itanssaibmi.gfe"''"^ 1iyvf>ifä ffnnerikiiin vasfA kuoleman jälkeen. Näin
l^piali^' joskus tavallistenkin, ihmisten keskuudessa; joilta porva­rillinen,
hapatus, on.pilannut inhimilliset tunteet. Porvarien keskuu­dessa
se on aivan yleistä —^ esimerkkinä mainittakoon, että porvarien
erf-isättappoivat Ilkan, mutta nyt lie ovat muka juhliWnaan'häntä^^^
heitaj^i^t Aleksis Kiven - ~ ja väittävät nyt omaavansa yksityis-omi^
tusoilbeuden^ hänen tuotteisiin jne<
'Tähän samansuuntaiseen epäjohdonmukaisuuteen olemme me
^ pikkuihfflisetkin syyllistyneet vaatimattoman perunavainaian suhteen.'
iNyt Kim sadan paunan perunasäkin hinta on 14 dollaria — kun ra-
Vintolbitsijai ilmoittavat, että moka-annoksen hinta on indeksin las-loin
vuoksi alennettu ehkäpä puoleentoista dollariin, edellyttäen että
flffialtlltaat ^Watjnniflt pgriinflTiqa ~ ts. kun perunoita ei enää kan­nata
syödä muuta kuin juhannuksena,
*niin'vasWh3rt käsitämme kuinka suurta vääryyttä olemme ^t
kirotessa niitä nahkapäällisiäsilakkaperunoita,^s^^
sotkettuja perunoita. Nyt kelpaisivat jo vaikka nahkapäällisetkin —-
'«jil^^yb^an^l^IofttaisiEp^ lihottava voima, josta kansaa varo-ietaäur
npden toimesta, jot^ tarvitsevat norjia ja'nopsia työmuura­haisia
oflsan lihavan ruhonsa entisestään lihottamiseksi herkullisten
^ paistien^ ja makeiden viinaksien avulla — tarvitsematta lainkaan pe-nmoiia.
^ • _
Ja joka luulee, että perunafarmarit lihoavat tästä; niin hänen<^
sietää pysähtyä miettimään asiaa. Farmarit ovat myyneet perunansa:
'"i^I^nä^Ja saaneet niistä pilkkahinnan nykyisiin verraten. Tosiasias-
^^jmoiiet farmarit .jqutu^at"^nyt ostamaan hirmuhinnalla siemenperu- '
^n^o^a ^a Jä^ette^^^ ja muiden kuluttajain ^
.kanssa, ettänijgiä hitosta tulee niitä, kalliita perunoita kun hc' itse
saavat niistä niin vähän?
. ^Sanöt^, f_t^ on helpompi nähdä nälkääkin kuin yksin
ollen.*^Me voimme nyt. todeta, että canadalaisten työläisten ja far­marien,
lisäksi pn koko Yhdysvaltain tavallista kansaa kohdannut
'sama onnettomuus, t;s.; me voimme nyt kolmisin haikeasti muistella
''lUiiäihänia aikoja, jolloin työläisen ja farmarin kannatti syödä:arki-
^äna^^erunpita.
SQtä varalta, jps satuttaisiin erehtymään sellaiseen harhaluuloon,
että ijaeitä ^työtätekeviä (j^ työttömiä) halutaan rangaisk porvarien
paho^jia töistä tämän^ perunapulan kautta, meidän täytyy-< turvautua s
yhdysvaltalaisen veljeslehtemme^ Työmies-Eteenpäin: suorittamaan
tutkimukseen, joka todistaa pätevästi^ että perunain hintojen kohoa-
«' mhien % Johtuu itjhmisistä,.; joidenkin;^
mästävi^inot|elusta. r^Kuten muistetaan, vielä pari- vuotta sitten oli'
Yhdysvalloissa; ja Canadassa hirveä "pula" siitä kun perunoita oli .
JLIIA^^. J^ALJOS ja,hinnat meinaisivat väkisin laskea. Sen jä/keen
qn viisaiden hallitusherrain johdolla vähennetty tämän mantereen pe­runanviljelystä-^
vaikka maailmassa on miljoonia nälkäisiä suita jot­ka
eivät ole koskaan saaneet tarpeekseen edes perunoita — ja hiin ke­hittyi
tOanne,. että perunavarastot vähenivät'siinä määrin, että sydä­mettömät;
suurkeinottelijat saivat tilaisuuden "tehdä rahaa" vaati--
mattoman perunapoloisen avulla ja tietysti .tavallisen kansan kustan­nuksella.
'iMutta antakaamme suunvuoro Työmies-Eteenpäille:
V. i.Vtiodenl9Sl lokakuun IS ja vuoden 1952 tammikuun 15
» päivän naisena aikana perunakasvattajille maksetut hinnat nousivat
$UP:stä,?2.07:ään'busiielilta.;Vuoden ensimmäisen neljänneksen
aikana^vähittäishinnat olivat noin 7 senttiä pauna, kaksi kertaa enem­män
.^kuini^taavanav aikana edellisenä vuonna . . . Rajahinnaksi
uusille perunoille.Floridassa jä Texasissa asetettiin $5.60 sadalta pau­nalta
joulukuulla ja tammikuulla (Canadassa tai ainakin Sudburyssa
' vaaditaan nyt yhdysvaltalaisista uusista perunoista $14 sadalta pau-lialta
1- Vapaus!)
. . OPS ja maatalousdepartmentti sei ittävät hintojen nousun
johtuvan suuresta perunain 'puutteesta'. ICaksi vuotta sitten sanot­tiin
perunoita olevan liikaa — puhuttiin suuresta ylijäämästä ja lai-vanlastRtain
perunoita myytiin Frahcolle 20 sentillä tonni.
"Tosiseikkojen tutkiminen osoittaa, että vaikka perunoita ei-tä-nä
keväänä ollutkaan niin runsaasti kuin tavallista, niin selostukset
vakavasta perunapulasta ovat liioittelua.
" .vu^?."* maatalousdepartmentti suositteli, että farmarit
istuttaisivat vain' niin paljon perunaa, että 350 miljoonan bushelin
päämäärä saavutettaisiin. Kylvöt suoritettiin esitysten mukaan, mut-la
säästihtefden seurauksena sato jäi 326 miljoonaan busheliin:
r* tt^ip^ l^uolimatta maatalousdepartmentti selostaa . . . että 'peru-
«amÄi, .joka lltulkeutui siviiliväestölle jaattavaksi vuoden 1952 en-simmäiseii
neljänneksen aikana, oli yhtä suuri kuin samoina kuukau­sina
edellisenä vuonna.'
^'Perunavarastot vähenivät 50 miljoonalla bushelilla tammikuun
ja helmikutp aikana, siis 25 miljoonalla bushelilla kuukausittain, joka
edustaa normaalista kulutusta.
'(Maaliskuun 1 pnä oli perunoita varastoissa 46,260,000 bushelia
kylliksi maaliskuun ja huhtikuun ajaksi.
"Mutta uusia'perunoita alkoi saapua Texasista ja Floridasta
tammikuulla ja helmikuulla ja toukokuun lähetykset olivat suuria.
Kesäkuun aikana odotetaan saatavan niin paljon perunoita . . . että
se vastaa kulutusta.
"Täten siis tosiseikat osoittavat, että mitään todellista perunapu­laa
ei ole olemassa. Se on keksitty .tarkoituksella hyödyttää välittä­jiä,
joiden käsissä perunat ovat. Siten rosvotaan kuluttajilta miljoo­nia
dollareita."
^ Hyvin ja paikalleen sanottu! Varmaa myös on, että jos canada-
..-.laista "perahäpuTaä" ryhdytään tutkimaan, niin tulos on samanlai­seni
v(YIläoIeva muuten todistaa, että rikastumisen mahdollisuuksia on
Vidäkin, jos on vain kylliksi "ymmärrystä tarmoa", kuten sano*
: taan. Kaikki mitä esimerkiksi perunakeinottelussa tarvittiin oli tä
•••..__niar.•
' , ' .tTiedotvperunavarastojen vähenemisestä, paikat perunain säilyt­tämiseksi
syksystä kevättalveen ja sen verran "rohkeutta" riskipää-
.«man-sijoitukseen, että voitiin ostaa syksyn halvalla hinnalla perunat
' varasto» asti ja sitten silmät ummistaen nostaa
'^,^mnä!i niin k^^ vaatimaton perunavainaja olisi rohjennut
"ilta koskaan, u^^ Jos tässä tarvittiin muutamia kymmeniä
ijni^jopniaidoUärieita: rahaa, eläimeUistätunteettomu tavallisia ih-
;misia^^kohtaan ja äärinunäisen julkeata rikastumiskiihkoa, niin tämä
r|)nyain pieni sivuseikka, jolu)n ei kannata kiinnittää huomiota, sillä
Milä mmi sanovat
SIJOME.V FOnVABiSJOS"
KAssmuskNiBOMAMspva
'Snellmanin j y v ä n ä , joka on Jälr
leen huomenna <toukok. 12 pnä), on
i^ytä muistuttaa'; että porvarillisissa
puolueissa Ja lebdlssä Jatkuu kansalU.
nen romahdus ja Icansallisten arvojen
lialveksunta, joka niiUe kiihkokan­sallisen
kauden ''päättymisen Jälkeen
on :bllut luonteenomaista. V Sanoma­lehtien
amerikkalaistyylinen ' toimit
tustapa, puolue-elämän r:amerjkani-soifcuminen,
pelolttava halpahenkinen
amerikkalainen tuontitulya suuren
yleisön harrastamilla kulttuurialoil­la
ovat tästätod:stuksla. Räikeäm­min
tämä ulJEomaalalnen Ja, epäkan-sallinen
ajat'tciutapa tunkeutuu maa­hamme
sotapropagandan Ja sotahys­terian
muodoissa. rauhanliilckeen,siir-tomaakansojen
vapaustaistelun Ja y-leensä
en kansojen imperialisminvas-taisen
itsepuolustuksen parjaamisena
ja halveksimisena! (Popvaristö on to­tisesti
unohtanut Snellmaninsa > Mut­ta
tässä tilanteessa työväestö ei Im-nottaudu
ahtaasti. omiin asemiinsa,
vaan on valm.s parhaitten porvaril­listen
ainesten kanssa kansallisia ar'-.
VO ja puolustamaan, niin kultturitais-telussa
kuin rauhan kamppailussakin;^
Ja työväestä vetoaa ennenkaikkea si-.
I vistyneistöon ja sen kansallisiin teh­täviin,
talonpoikaistoon ja sen ter­veenä
säilyneeseen kansallistuntoon:
ulkomaalalsvaara on.torjuttava, kan^
sallinen kulttuuri ja kansallinen poli^
tilkka saatettava kunniaansa. Tämä
ei tietenkään merkitse kansainvälisen
yhteistiyön vähentämistä, «vaansen li­säämistä
yhteistoiminnassa maail­man
kaikkien rauhaa, kulttuuria ja
vapautta puolustavien kansojen kans­sa."
Siielitts viikko
gfipi hyviä
toiveita herättävästi
n • -
Helsinki. (VS) — Toista kertaa
vietettävä Sibelius-viikko alkoi ke.säk.
5 pna Helsingissa kaupungtnorkeste-rm
konsertilla, jossa maailmankuulu
vlulutaituri Bicardo Odnoposoff esit­ti
solistina mestarin; viulukonsertin;
Viikon aLkana esitetään, lukuisia Si-beliu:<
sen Ja eräiden muiden suoma­laisten
säveltäjien sävellyksiä, sellal-siaikin,
jolta ei varsin usein tapaa
ohjelmistoissa. .
— F.nnaikotjedoista päätellen on
yleisö suhtautunut' Sibelius-viikkoon
varsin innostuneesti, silla osa konser­teista
on jo nyt loppuunmyyty ja
«nuJhlnkin on .vain- enää pieneJjikd
erä lipuista myymättä/kertoi lehdel­lemme
*Ilen: SibeliuavHkott säätiön
ohjelmapäällikkö m. malst. N-E.
Blnsbcm. :• Varsin myönteisenä ilmiö­nä
ivoidaan pitää myös sitä. että
konserttiyleisö on melkoiseQta osal­taan
toista kuin talvikauden perjan­tai-
ja tiista&onserteissa. -Nyt on
huomattavia ••lippumääriä . myyty
maaseudulle, tjotapaitsi - ulkomailta­kin
on saapunut .vaiJaa satakunta
kuulijaa, heidän Joukossaan '10 sano-maJehtimlestä.
-
- (Eri maiden lehtien lukuisat lausun­not
kuvastavat sjtä suurta mielen­kiintoa.
Jonka maailman laajoissa yh­teiskuntapiireissä
ovat herättäneet
Neuvostohallituksen nootit^ toukokuun
24'päivältä .Yhdysvaltojen, Englan­nin
Ja Ranskan hallitukselle rauhan-iBopimnksen:.'.
'Solmimisesta:y Saksan
kanssa. , Neuvostohallituksen. ehdo-r
tuksen Saksan :rauhansopimu^n
solmimistaT" Saksan yhdistämistä jä
Yleissaksalaisen hallituksen muodos­tamista
koskevan kysymyksen pikai­sesta
käsittelemisestä, ovat.kaikki rau­hantahtoiset,
kansat ja koko edistynyt
ihmiskunta ottaneet vastaan suurella
tyydytyksellä. Se on arvostanut Neu­vostoliiton
ehdotuksen .uudeksi tärf
keäksi: lisäksi taisteluun Euroopan Jä
koko maailman rauhan puolesta. '
Kansat tietävät, että siltä, millä ta­valla
i Saksan kysymys rtulec ratkais­tuksi,
riippuu Euroopan tulevaisuus,
ettäx siliä' riippuu JEuroopan rauhan
tulö/aisuus., < Neuvostoliiton eh­dotusten
«voima onikin- juuri sii­nä,
että nojaten Potsdamin paatosten
periaatteisiin, ne avaavat Sa'csan
probleemin ratkaisemiseen; sellaisen
' tien. Joka Vastaa rauhan ja turvalli­suuden
etuja, ia, samalla ne takaavat
Oikeudenmukaisen' suhtautumisen
Saksan kansan laillisiin kansaUisiin
etuihin.'
Erikoisen suuren; vaikutuksen on
Neuvostoliiton nootti tehnyt Saksassa,
'^Nykyisenä jakavana hetkenä", kir­joitti
"Berliner Zeitung" lehti. "Sak­san
kansa on saanut uuden vahvis­tuksen
uskolleen, että^ sillä on luotet­tava
ja voimakas ystävä, sen ystävä
on Neuvostoliitto. "Yleissopimuksen"
allekirjoittamisen aattona Neuvosto­liitto
on asettunut tärkeällä nootil­laan
kansallisten oikeuksiensa puoles­ta
taistelevan Saksan kansan puolel­le.
^Neuvostohallitus noudattaa siinä
Järkkymättömästi rauhanpplitiik-'
kansa periaatetta. Ja tälläkin kertaa
se käyttää kaikkea, mikä suinkin voi
edistää rauhan säilyttämistä."
<Rauhantahtoiset kansat antavat
vielä suuremman merkityksen Neu-vösESKSmtOEsnrmiasnfmnMnTnnal^
sovittamattomassa ristir.idassa Eu­roopan
tulevan rauhanomaisen kehl.^:
tyksen kanssa",
f'Länsivaltojen tuollainen politiikka
synnyttää laillista tyytyxnattöms^ta
Saksan kansassa. Joka ei voi olla nä­kemättä,
että samaan aikaan kuin
iSals^n demokraatt£r]ten tasavalta ke­hittyy
Saksan kansalliselle jhdistymi-selJp;
yhtenäiseksi, «riippumattomaksi,
demokraattiseksi ja rauliantahtoisek-sl
valtioksi otollisissa olosuhteissa
Lansi-Saksaa' uhkaa amenkkalaisten
agressbrien oikeudettomaksi v satellii­tiksi''
lopullisen. inuuttumisen' vaara:
Saksan kansa asetetaan- i;ahsi-Sak-san
remilitarIsol'mtsen ja 'miehitysval­lan
ikulstasnisen tosiasian eteen. Hau-riansopimi^
sen solmimisen ia feaksan
yhdistämisen'tielle' imperialistit asefc;
tavat yha uusia esteitä.
Tällaista on länsivaltojen politiikka
ja tällainen on Bonnissa ja Pariisissa
allekirjoitettujen sopimusten sisältö,
'saksan.kansan on nyt pakko-etsiä
multa .keinoja rauhansopimuksen
saamiseksi Ja Saksan yhdistämiseksi
Tällaisissa oloissa Saksan kansan
pyrkimyksenä on ottaa kohtalonsa o-miin
kasiinsa Ja saada oikeudenmu­kainen
rauhansopimus, joka vastaa
rauhan etuja ja Saksan kansan kan-sallisia
pjTkimyksia.
Yhtyessäan salaliittoon saksalaisten
fasististen revanssistien kanssa ame­rikkalaiset
ja englantilaiset imperia­listit
tiesivät toimivansa vastoin Sak­san
kansan tahtoa. Separaattisen so-pimukscn
alleklrjo-ttamisen päivänä
Bonn ei- suotta nayttanjrt. saarretulta
kaupungilta, joka oli tulvillaan sot;j-joukkoja
ja poliiseja. Amerikkalaiset
ja - englantilaiset' imperialistit ~: sekä
he;dan satelUittinsa menettivät myos-kin-\
astoin omien maittensa kansojen
tahtoa. ' S i t ä ei voi salata länsivalto­jen
taantumukselUnenkaan lehdistö,
joka korostaa uusien agressiivisten te­kojen
järjestäjien epävarmuutta -ja
sita, kuinka vaikeata on asianomais­ten-
maiden parlamenttien • ratifioida
'Bonnissa ja Pariisissa solmitfuja so­pimuksia:
Saksan ,kan.san .valtaenemmistö pi­tää^
»Bonnissa ja Pariisissa allekirjoi­tettuja,
sopimuksia laillisten oikeuk­siensa
ja etujensa pilkkana ja koko
Saksan: kansan kunnian ja oman ar­von
loukltauksena. Ympäri maata,
mm Saksan demokraattisessa tasa val­lassa
kum myöskin Lansi-Saksassa on
noussut mahtavien vastalausemielen-osoitusten
aalto.
Gelsenkirchenin. monituhantinen.
kokous on hjrvaksj-nyt päätöslausel­man,
jossa on sanottu: rAdenauenn
allekirjoitus "yleissopimuksen^ alla ei
merkitse meille mitään.*Saksan kan­sa
ei ole valtuuttanut Adenaueria a l -
lekrjoittamaan tata häpeällistä sopi,
mus"ta. jonka tarkoituksena on pukea
Saksan nuoriso väkipakolla sotilaspal."
taan^ja muuttaa Saksa taistelutante­reeksi.
Me • vaadinvaie oikeudenmu­kaista
* rauhansopimusta . ja>: vastus­tamme,
"yleissopimusta". Me. vaa-
^dupme I :£ieljan; ...vallan • neuvotteluja
Neuvostoliiton ehdotusteuc^ mukaises­ti.;'
- ' , , . •
. Näinä Saksan-, kansalle vaikeina.
- pälvma - muiden - JEuroopan :• maiden
työtätekevät-ilmaisevat myötätunton­s
a iSaksan'demokraattisille i.Tfoimille.
^Valtava, mielenosoitus Pariisissa Ridg-wayn
.saapumista ivastaan kuvastaa
kirkkaasti Ranskan .työtätekevien
taistelua Atlantin liiton johtopukarien
agressiivisla politiikkaa vastaan.
Saksan kansan.puolella; joka tais­telee
Saksan yhdistämisen,'yleissak­salaisen
hallituksen muodostamisen ja
rauhansopimuksen pikaisen solmimi­sen
puolesta Saksan kanssa,, on kaik­kien
-rauhantahtoisten kansojen ja
kalkkien rauhanpuoltajien myötätun­to.
HILMER VVULFF;
— Voin kulutus vähentyi Cana­dassa-
vuonna .1951 keskimäärin 22.64
paunaa asukasta kohden, ollen 0.89
paunaa vahenunän kuin 1950.
Stalin ei ole antanut
mitään'haastattelua
olemattomalle lehdelle
Moskova. — France Presse-niml-nen
ranskalainen ''tietotoimisto'' on
levittänyt lansisaksalaiseen fasisti­seen
Der Sohl'ä3i'er-nimiseen lehtirie­puun
viitaten uutista. Jonka mukaan
Neuvostoliiton mirilsterineuvoston pu­heenjohtaja
J. V. Ötalin olisi muka
antanut Kurier •Warszawskin ja puo­lalaisen
sanomalehti toimiston . kir­jeenvaihtajille'
haastattelulausunnon
Oderin ja Neissen linjalle muodoste­tusta
Puolan Ja Saksan rajasta. TASS
on valtuutettu ' ilmoittamaan, että
Stalm ei ole antanut minkäänlaista
Puolan rajoija täi jotakin muuta' asiaa
koskevaa lausimtoa mainittujen puo­lalaisten
sanomalehtien kirjeenvaih­tajille
eikä kenellekään muillekaan,
ja etta France Pressen Julkaisema
uutinen on ilkeämlellen, valheellinen
keksintö. •.. . ""; ^
Myös .Puolan sanomalehtltoimlsto
on-kumonnut France Pressen levittä­män
uutisen, huomauttaen lisäksi,
että uutisessa mainittu sanomalehti
Kurier Warszajwskl ei ole enäd il­mestynyt
13 vuoteen.
Trygve, Lie tulee
olyinpiälaisiin
Helsinki. — (S;S) Uuden. Suomen
saaman tiedon mukaan YiIC:n pää-srtiteeri
Tii-gve (Lie, on ilmoittanut
selle aloitteelle s;ksl. että Yhdysvalto­jen..
Englannin ja (Ranskan hallitus
ovat näinä päivinä ottaneet uuden asf
keleen sodan valmistamisen : tiellä.
Kuten tunnettua toukokuun'26 päi­vänä
Bonmssa allekirjoitettiin sepa-raattlnen
sotilaall.nen sopimus yh^
delta puolen Yhdysvaltojen. :Englan-nin
j ^ Ranskan hallituksen taholta ja
toiselta puolen Adenauerin nukkehal­lituksen
taholta. Tämän sopimuksen
sisältä, jota sopimusta kansrih pettä­misen
tarkoituksessa sanotaäfi'"'<yleIs-sopImukseksi'\
el Jata mitaan epäi­lystä
siihen-, etteikö se olisi agressli-vlsen
Atlantin -liiton johtopukarien
sotilaallinen sopimus saksalaisten re­vanssistien
kanssa, jotka ovaf^kalkr
kein agressilvislmpla piirejä Euroor
passa. •
Toukokuun 27 päivänä Pariisissa al­lekirjoitettiin
sopimus niinsanotusta
'.•(Euroopan puolustusyhtelsöstä", Tä-'
mä "yhteisö", joka on välittömästi
I, yhteydessä Atlantin liittoon. - on pe­rustettu
"Euroopan armeijan" muo­dostamiseksi
hitlerilälsten lasistiken-raallen
johtamien lansisaksalalsten a-seellisten
voimien osanotolla. Talla
tavoin Lansi-Saksa yhdistetään itse­asiassa
Atlantin liittoon kuuluvien
agressiivisten maiden ryhmään ja
Länsi-Saksan F armeijalle' annetaan
Atlantin liiton tärkeimmän iskuvoi­man
osa.
•Amerikkalaisten ja englantilaisten
imperialistien agresslivisen .poUtilkan
uudet otteet, jotka: ovat saaneet il­maisumuotonsa
Bonnin separaattisesr
sa-sotilaallisessa sopimuksessa Ja; Pa­riisin
sopimuksessa "Euroopan puolus-tusyhteisösta'^
paljastavat länsivalto­jen
todelliset tarkoitukset.
Koko maailman silmien edessä ovat.
tulleet paljastetuiksi Yhdysvaltojen.
Englannin ja Ranskan hallitsevien,
piirien vaarat väitteet niiden halusta
muka edistää Sak^n kansan yhdistä-;
mistä ja rauhansopimuksen solmimis­ta
Saksan kanssa. . Todellisuudessa
amerikkalaiset ja englantilaiset Impe-rlalistlt
eivät vain tahdo estää Sak­san
yhdistämistä eivätkä vain saada
Saksaa jaetuksi lopullisesti, vaan vier
lapä tahtovat asettaa. Saksan yhden
osan toisen vastakohdaksi. Se mer­kitsee,
kuten Neuvostohallituksen
• Lainaamme kaunokirjallisen kat-keknan
Tanskan nuoren polven kir­jailijoihin
kuuluvan Hilmaa- Wulffin
pienoisromaanista Katmka, jossa
Kerrotaan eraan loolantilaisen kylän
heräämisestä kapmaari kreiivillistä
isäntavaltaa vastaan.
Paivatöo on aloitettu ja jo hyvässä
menossa. ORrmiand on jakanut yhta
suuret osuudet; j o k a miehelle ja raa­taa
voimamsa takaa kaivautuakseen
syvälle saveen. Han katsoo asiak­seen
saada ensimmäisenä osuutensa
nootissa on sanottu, sita, "ettei Y h ­dysvaltojen
hallitus ole kiinnostunut
Saksan yhdistämisestä etkä raubanso.^
pimuksen solmimisesta Saksan» kans-,
sa, vaan se on-kiinnostunut siitän että
voisi uusilla separaattlsilla sopimuk­silla
sitoa vielä lujemmin kuin tähän
asti''L&hsl-Sak8ah'fa Wn armeijan
Piorijöls-Atiktitk' Imtoon, ixiikä' on
valmiiksi.,- K a i k k i n a v a t ponnistella
kovasti (pysyäkseen .tahdissa j a ollak.^
seen .edes suimnllleen yhta pitkällä,
kun pehtori tulee taru<astamaaii. S i l ­lä
pehtoori marisee/kiitosta ga ylis­tystä
ensimmäisille, mutta heittää
samalla pari. sanaa, jotka vnttaavat
siihen, etta - h a n on sopinut pinm
kanssa ,siitä; etta: tä/nna> peru vlimei-
SEt.
Friimand raataa j a liiruettelee.' Nyt
he ovat telmeet tyota mpllcem tunnin
elka, kukaan ole ,^lelä' sanonut Ihanal­le:
sanaakaan. (Muulloin alkoivat ; i l -
klmykset nalkuttaa heti. k im .hän tu-;
h, mutta tanaan toverit heittävät hä­neen
syrjasilmajksia ja mutisevat
keskenään sanpjar^: joila Jian öi voi
kuulla mutta joö.<a, eivät' ainakaan
ole mitaan hyvaa. Fr-mandllla on
hamara, tunne silta, etta jokin Tuma^
Juoni on punoutumassa häntä. vas­taan,
ja se painostaa hanta niin,
etta han melkein 'pitaisi pareiapana
tavallisia kovaäänisiä pistelyjä. •
Tämä oh oikeaa hermosotaa tämä,
j a juuri tanaan se oli enemmän kuin
•Primand saattoi kestaa. Kun he oli­vat
tehneet työtä y l i kaksi tuntia eikä
kukaan vieläkään ollut sanonut hä­nelle
mitaan, loppui hänen karsiväl-lisyytensa.,
Han kiipesi ylos ojasta ja
astui pitkin työtätekevien miesten r i ­viä.
. E i muutoin ollut hänen tapais­taan
tarkastaa työn kulkua, hän oli
vain etumies -ja'jatti pehtoorUle. k i i ­tosten
j a moitteiden. jakamisen. Mut-ta
nyt han i näkee, ettei kukaan poru­kasta
ole ehtinyt k um puoleen siitä
mIta han itse, j a tuntee siita melkein
kuin helpotusta. Tammoista tässä
siis oli tekeillä, he olivat sopineet sii­t
ä .otta työskentelisivät hitaammin
No, silta hp saisivat kuulla, kun peh­toori
tuli. Mutta varoituksen heille
han saattoi fcylla itse antaa, p a n sa­naa,
jotta he ymmaartaisivat, että
han oli taalla porukan esimies eikä
sallinut" m i t ä vain — heidän tahol­taan.
Niinpä han r-yhdistaytyy, ha­kee
vahan sanoja ja koettaa saada
ne kuulostamaan kairs&ilta ikaskylta:
— Jos luulette tuolla tavoin hank­kivanne
leipänne niin laskette vaa-
KuCcaan: ei vastaa hänelle, kaikki
ovat kum £ivat h ä n t ä iiaikisikaan ja
•jat.cavat tyotaan, tasaisesti j a var­masti;
mutta hatailematta. Primand
seisoo paikoillaan het-kisen, katselee
epätietoisena taipuneita selKia ' ja
heiluvia käsivarsia. Mita tama mer­kitsee?
He ovat kuin.ei hanta olisi­kaan.
a?,'iian heiltä tavallisesti puutu
vastausta, itse pehroorillokin he saat--
tavat: heiUaa takaisin. .Hanestä.-ha-viua>;
taasii.se iiivenvarmuutta, jota
han oli tutitenut ipaastessaan selville
.«itta; etta he vain- olivat liittoutuneet
keskenään maai-atakseen tahdin.
Han. seisoo eika tieda mitä tehdä.
Pitäisikö.'mennä takaisin- j a pitaa
huolta, omasta-tyostaan j a jattaia ta­ma
juttu.pehtoorille, v a i ; . - Primand
seisoo: lyiha: eika ole .päättänyt, mitä
tehdä; k u n alcKia kuuluu kolme lyhyt,
ta lapion, kilahdusta kivea vasten.
Se oli selvästi sovittu merkki. Mie-hst
panevat pois 'fcyoxalut, oikaisevat
Helkaansa j a nojautuvat ojan laitaan.
Muutamat ottavat tyynesti tupakka-malhn.
r toiset täyttävät piipun, ja
Kaeren Jeippe avaa naarmuisen kel-lokotelonsa
ja katsoo kelloa. Kaikki
ovat aiiin rauhallisia kum maailmassa
ei olisikaan . sen kocmin marisevia
pehtooreja kuin usikollisia etuniiehia-kaan.:
.-He'juttelevat hiljakseen vähä­pätöisistä
'ja jokapäiväisistä asioista,
kuten ilmasta .tai suta mista saa par­haita
viborgilaisia tai maratrandilai-sia
lapiolta, joissa on messinxihelat
j a oksattomat varret. Mutta Fn-manaia
ei heille ilmeisesti. ole ole­massa.
; • ,
Silloin hänessä romahtaa ratkaise­vasti.
Kaikkina niina monina vuo-sina,
jolloin hänen vahva, kookas
vartalonsa on nöyrästi taipunut työn
•herrojen edessä; kaikkmaniina mo­nina
vuosina, joUom hänen työtove­rinsa
ovat halveksineet hanta, kun
han antoi ikayttaa itseaan hei ta vas­taan
etumiehena ga palkanpotkijana,
kaikkine nuna monina vuosma han
on ollut kuin hiljamen erakko, sillä
hänen anieltäan repivät kahtia toi­saalta
se opetus, jota hänen, isänsä
oli häneen juurruttanut: "Ka>yta kyn­siäsi
j a pidä itse puoliasi, toiset eivat
sinua auta", toisaalta h ä n e n sielunsa
syvj-yksista uinuva vetovoima yhteis-toimmtaan
ja- toveruuteen cfniensa
kanssa. Kaikkinar niinamonma vuo­sina
.oli.:-Primandista.ikerta toisensa
jalkeea tuntunut • .kum .han. seisoisi;
tienhaarassa.. • - - • ' •'•
. Jaselvmimin-.haJi oli'tuntenut sen
silloin Larsin aikana. Kun Lad^s oli
saanut • joitaikin. mukaansa .riisumaan
hevoset'; valjaista •mm, otta • .paastun
'ÄOiiin :ja saatiin hevoset • tallim kello
kuudeksi,; oh: Primand ollut ;se. joka
petti. K u n . toi.set. riisuivat, hevoset
aurojen ja karhien edestä kymme­nen
minuuttia^'tavallista aikaisem--
min, ei iian'/seurannut haita. Työn
paattj-minen kello 6 oli ama merkin­nyt
sitä, että hevoften paa.stottiin
valjaista kello 6; Se aika-mlnk^ he­vosten
kotiin viemmen. juottaminen
:ja tälliin panemmen 'vei; ei kuulunut
asiaan. Amoanauskollisena palveli­jana
Frimand noudatti vanhaa ta­paa,
tuli kotiin puoli tuntia toisten
jälkeen ja sai kehumista pehtoorilta.
Mutta seuraavana paivana oh Lars:
ajettu pois kai-tanosta, ja mm se
kapina päättyi.
Silloin ja muulloin Primand oli tai­punut
isansa häneen .piiskaamaan
oppun. Mutta kukaan muu kum hän
Itse ei tiennyt niista haavoista,, joita
se oh repin>it häneen. Haavoista,
joita kyllä lievittivät herrojen kiitok­set,
mutta jobka eirat kOiÄaan pa­rantuneet.
Haavoista, jotka^ jonakin
sopivana hetkenä saattoivat aueta
uudestaan n im pahasti, etta ne saal-toi
lääkitä vain aivan uusille kei­noilla.-
'
Momen vuosien salainen j a yksinäi­nen
tuska oli kasautunut Frimandm
Ä n ' ? " ^ ^ -
J i ^ i : (Pitkän haitinnan J
Jo. se on samantekevää teili, ^
mieluummm sellaisen apinaa'
eläintarhassa ^
ONKO HEXGISS.4 V.%1 Elj
>73-yuoti^lle Giuseane \ M
Milanosta, Umoltettiin £
t ä hansn on todistettava
elossa. .
Han katosi muutamia viifc,
ten. Loydettun vanhan
mis. ja Pirolan sukulaiset te'
etta rjumis oh Pirolan. ASI^
nen viranomamen antoi kM
tuksen. Kahdeksan p a n ' a äw
ten jälkeen Pirola ilmestyi ottt
sa parim ja kmoi joutuneeii,
raalaan. Ankara pahomvom-a o
tdnyt hanta kirjoittamasta.
Viranomaiset ovat maäräaii*
ta Pirolana haudatun ^anhaij^
mis on kaivettava haudastaT
senkin avulla voitaisun saada s,
fiiita, onko Giuseppe PifoIa'fin--
kuoUut. ^
mieleen. Hänen itsekunnioiti^
oli hitaasti ukahdutettu ]a
kerran jälkeen han. joutuessaan
haaraan, valitsi vastoin inont,
lahti.vaeltamaan yksinäisjTtea
tovereita ja yhteistoimintaa iitf'
i ei seuraa-maan sitä sisäistä vaj \
maa, joka yhä eli hänessä
Mutta ketju ei ole vahveaijii
sen heikoin rengas. Ja nyt tämä
.suuden ankarien opetusten!^
katkesi, syvaan juurrutettu kua
tus .herrain, vai taa, pehtoorin l
m i s i a . j a armollista kreiviyttä
taan, pelko ja noyräaiiellsyyä
murtui, silla han ei enää jaiJ
kantaa haavojaan ja lääkitys i I
oh. ama orastanut hänessä itses *
• Ihmismielen syvyydet ovat jo
käsittämättömiä Tässäkin j %
paikkansa, etta pieni korsi voi
taa suuren kuorman. Se kävi
nyt, kun. pehtoori pitkät saapfi
jalassa j a tamminen .keppi iädi
tuli ojankaivajia kohti. Ellä
olisi tullut juuri tällä hetkellä,
mahdollista, että Frunand olisi:
nyt takaisin työhönsä tai olisi toi
nut toisella tavalla. Mutta päitc
ilmestyessä juuri krutillisella iieli
täyttyi kauan valmistunut i;alk
mous FTionandm mielessä. Häi
ollut itsekään tay sm selvillä :
raiikä vouiiat hanta ajoivat, ni
han seurasi nuta kutea mu-at!<
nut vaistoaan.
Kun peihtoon on melkein pe
hyppaa Primand kaivantoon to:
jou/kkoon. T>'yne2ti-ja varmast
•f
kaivaa e.siin puppunsa, taytiaa \
sj-tyttaa, nojaten niinkuin toise \
ojan ' laitaan, ikaankum kaikki
järjestyksessä.
Sitten pehtooi-i tulee; Hän sijoi;
pitkät saappaansa ja tammiktsipi
pientareeseen, tuijottaa ihaiea
miehia ja puhkeaa puhumaan:
— Mitä täällä on teiejlla?
Väki odotti, että Jeppe vast
pehtoorille. Mutta kuten J^Pf
he nyt. kummissaan tuijottivat
mandim. Mitä tuo kitupiikki nyt
koi? Hämhan ei ka.yttai>-tynyt oi
kaan laskelmien mukaan. EkJ
kummastuksensa muuttui avosas
ällistykseksi, kun he kuulivat I
mandin äänen, hitaan mutta sel|
j a jokaista sanaa korostavan
— E l mitaan ole tekeiUä Me i
oikaisemme selkää ja vedamme
Pullisen tupakkaa.
Pehtoori' tuijottaa mitään
- (Jatkuu 3. sivulla)
PÄIVÄN PAKINA
Jänkif Canadaa valloittamassa
osallistuvansa turistina olymplaki-
«ofiiin;; (Hän aikoo viipyä Helsingis­sa
viikon päivät.
•'tarkoitus pyhittää keinot'^kapitalUt^sen keinottelun viidakossa,
Haikealla mielellä väärinymmärrettyä, mutta siltikin elintärkeätä^
perunaa muistellen me toteamrtfe,'et'ta'lähtiäjn'Etelä-A
liaanit viljelivät perunaa jo ennen Amerikan Ijöytöä; Eurooppaan'pe­runa
tuli, kahta tietä;.Irlantiin sen toi 1584 AV.Raleigh Virginiasta;
Espanjaan ja Italiaan se oli tullut j o . v ä l ^ aikaisemmin., Suomeen
peruna tuli ennakkoluuloista ja epäluuloista huolimatta kolmikym­menvuotisen
sodan ja katovuosien ansiosta. Elettyään vaatimatto^
masti ja monesti aiheettomasti parjattuna lähes neljäsataa vuotta,
peruna otti ja katosi kuin kuoleman kautta canadalaisten työläisien'
pöydältä herran ^vuonna 1952 ^ kiitos kaukonäköisille suurkeinotteli-;
joille, jotka nostivat perunain hinnat niin korkealle, ettei niitä todella-; •
kaan kannata syödä muulloin kuin juhannuksena; CSJ: n laulujuhlassa
Työn 'Puistossa ja tulevana JoulUnav' •^./^^r~:K:.^..t:.r_
Kepeät mulktluudaUesi, rakas, hyvvin h3rväperu^
John HaiTiman-nlmmen yhdysval­talainen
sanomalehtimies kirjoitti
,vilme maaliskuussa Wall Streetin im­perialismin
valloitustyosta Canadassa
mm. seuraavaan tapaan:
Valtaako yhdysvaUalainen pää­oma
Canadan teollisuuden? Ellei­vät
canadalaiset ole siitä huolisr
saan, pitäisi heidän olla, koska ine
oieimne kaataneet heidän maa­hansa
pääomia ennenkuulumatto-
<malla> ;-tavalla, olemme ostaneet;
omaisuuksia Ja arvopapereita niin
vasemmalla kuin; oikeallakin. Ca­nadassa
on nyt 2,500' yhdysvalta­laista
liikettä. Ja nämä yhdysval-
. talaiset' liikkeet . edustavat kaik­kiaan
25 pfosentlla canadalaisista
tehtaista. Kahden viime vuoden
aikana on noin kaksituhatta mil-
. Joonaa dollaria yhdysvaltalaista
pääomaa virrannut pohjoiseen, Ca­nadan
nykyisen nousukauden ra-
. heittämistä varten, saattaen mei­dän
sljoitnksemme tässä maassa
ennenkniilnmattomaan summaan,
.. kahdeksaan tuhanteen miljoonaan
dollariin,' mljiä edustaa noin 70
prosenttia Yhdysvaltain ulkomai-
: sista sijoituksista. .
•(<5.;.' .'j-^.:. . ' - i y i y . • ••jr-
. - Samaan; aikaan; kun' yhdysvaltalai­sen,
imperialismin sijoitukset ovat 11-
säkntyrföet'»^ Canadassa ^"valtavalla
vauhdilla, kerrassaan "er^enkutilu-
'mättomalla' tavalla", samaan aikaan
sijoi-aivan
on brittiläisen imperialismin
tuksun nähden; tapahtunut
päinvastoin — ne ovat vähentyneet
lahimam samassa suhteessa kum
Yhdysvaltain imperialismin ote Ca-nadaan
Ja sen luonnonrikkauksiin on
lisääntynyt.
Ennen ensimmäistä maailmansotaa
olivat brittiläisen imperialismin Sijoi­tukset-'
Canadassa valtavasti suurem­mat
kuin yhdysvaltalaisen. Mutta Jo
ensimmäisen maailmansodan jälkeen
olivat osat vaihtuneet — Wall; Street
oh kukkona tunkiolla Ja-Lontoon C i ­tyn
-pankkiirit saivat tyytyä, tqisen
viulun • soittamiseen, mikali. Canadan
riistäminen oli kysymyksessä.
•Näita asioita koskevat ensimmäiset
viralliset: tilastot ovat vuodelta 1926.
Ne osoittivat Wall Streetillä olleen
silloin 3,19S miljoonan dollarin kiin­nityksen
Canadaan, sen luonnonrik­kauksiin
ja kansaan ja Lontoon C i ­tyllä
oh vain 2,636 miljoonan dollarin
ote Canadaan nähden.
Vuoteen 1937 mennessä oli Wall
Streetm morkettl kohonnut 3,932 m i l ­joonaan
dollariin j a ifrittiläisten 2,684
miljoonaan dollariin. Yhdysvaltalais­ten
sijoitukset olivat lisääntyneet ;11
vuoden aikana 736 miljoonalla, mutta
brittiläisten ainoastaan 48 miljoonal­la
dollarilla.
Vuoden 1937 jälkeen on. Wall
Street lisännyt sijoituksiaan Cana­dassa
siinä määrin, että ne ovat
nyt yli kaksinkertaiset siihen näh­den
mita ne olivat 15 vuotta sitten.
Lontoon Cityn sijoitukset ovat ku­luneiden
IS^vuoden aikana vähen­tyneet
miltei puolella, ollen vuonna
1948 vain 1,593 miljoonaa dollaria
j a nykyään todennäköisesti ainoas­taan
noin 1,300 miljoonaa dollaria
- ^ v ä h e n t y e n siis puolella.
Olemme maininneet edellä olevat
Canadan vuosikirjasta lainatut viral­liset
luvut siita yksinkertaisesta syys­tä,
etta kukaan ei voi vaittaa meidän
puhuvan,palturia kun väitämme Wall
Streetin Yhdysvaltain imperialismin
olevan Canadaa valloittamassa. Sa­manaikaisesti
tapahtuu päinvastai­nen,
prosessi brittiläiseen imperialis-mhn-
nahdeui Se menetti ensimmäi­sen
maailmansodan seurauksena v a l ­ta-
asemansa maailman herrana, joh­tavana
iriiperialistisena valtiona kun
Yhdysvaltain imperialismi anasti sen
valta-aseman. n i i n Canadassa kuin
muuallakin-maailmassa.
' Joku saattaa kysyä, että mitä se
meille työläisille kuuluu kuka ön .her­rana
taalla Canadassa?. Onhan Ca­nada
ainakm vielä itsenäinen maa ja
onhan meillä vielä yhteinen kumn-gatarkin
muiden brittiläisten maiden
kanssa.
Kyllä sen asian pitäisi kiinnostaa
meitä kaikkia, niin nykyisyyden kuin
tulevaisuudenkin kannalta katsoen.
Asia on nähkäas siten, e t t ä isanta —
yhdysvaltalainen pääoma — pyrkii
sanelemaan meille, joko halhtuksen
kautta tai suoraan, miten meidän p i ­taa
oya. Ja.jETlaär-ja mttä meidän pitää
tehdä. ..Koska.,^Canadan nykymen
hallitus on alistunut Wall Streetm
kuuliaiseksi-käskyläiseksi.-saamme sen
Johdosta maksaa t ä n ä vuonna yli Icak-situhatta
-miUoonaa dollaria Wall
Streetin suunnittelemaa sotaa vai
Se on syynä siihen, että entuudes
korkeita veroja lisättiin sunä m
että saamme nyt maksaa .yksS
tuloveroina 575 miljoonaa
vuodessa enemmän kuin viime
ha. Mutta vieläkin pahempaa
että^ me canadalaiset saatamme
tua mukaan..Wall Streetmsotaaa
van samalla tavalla kum Canad»
osallisena Korean sodassa.
Kaiken lisäksi Wall Streetilu
sin maarataan miten paljon ö
saa maksaa palkkoina sillä, C£
raharulitinaat eivat ole sijoitta
pääomiaan Canadaan jalonuel«7
j a hyväntekeväisyyden merkeisoT
saadakseen täältä mahdolliry'
runsaat riistovoitot, jotka ovat.
runsaammat mitä alhaisenunat)
kat ovat: Vaikka canadalaisten^
laisten palkat ovat hyvm huoci.
vasti yhdysvaltalaisia palkkoA
haisemmat niin niitä ei saa
tapauksessa korottaa, ^ ^ ^^
Wall Streetiltä koska Wall w=
raharuhtinaat haluavat tiS^
rlistovapautensä canadalaisim ^
sun nähden. Wall Streetin^
mana Canadan työläisiin
Uniciden murskaaminen J»
polkemhieri sekä koko kansan^
minen sotaan Yhdysvaltam ^
lismm maailmanherruuden
Nam ollen Canadan itsenais^
puolustaminen koskee Mt»?.^
dalaisla. Canadan luonnonrt»»-
on kehitettävä Canadan kansaa
Wall Streetin etuja sOmaBä
Canada on pidettävä
Streetta sotapohthkasta ja 1"^
tion hamtus;on pakotetta»
Ohjelma
varten v£
foronto.—
jgn lyöneen
jnansaDon-l
aina talven i
täynnä oleva
toisilla hilj
Jäällä talven
Jaavat n j tl
sa Tarmolaa
jään kiueesti
massa jotam
neet. Tarmo]
jnättönuä ko
Ja on suoma]
•Tarmoiaan.
Yksi poikk
TI
AN
Mr.
(OS
Sunnunt
pnä 1952
Sairaala;
KI
Mr. Ja mn
cupinesta,
hen
MR. DC
ova
Aune
m
Kuoli ke
Elo tyhjä]
niin koiko
Sa poissa
sydän kai
Aiti nukki
sydän sah
Kirpos hu
tähtemme
Unhoittaa
smua muii
kyynel hil
Lapset Ms
Sutton Ba
Ikavoi
knoll piti
p:nä 195
syntynyt
Lahini
taalla, VI
messa ja
Et paljoi
ainoastaj
sitäkään
Nyt ei e
karsimyk
Lepasithj
kun päät
Syv
Tyynesti
hiljaa sa
Loppui t
saapui uj
Rauhaisa
kaipauks
Sydäm
Lempiä
kien runi
jllle ja k
laiseUe J
varten V2
lajille Ja
raskaalla
. Kiitos
kotona
aikana,
NI
41 Cathe