1952-06-14-02 |
Previous | 2 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
• ' \ ' - J B \ ' • ' u- •* .«-^ f , 'I ". r - a f tv ' t l i s t i i r t J j ' ' £- Mm « f c » -.14;? & I, . iAogm j J t ' jfej^* « S-^ - « ^4 y4'*t Z *• iSS " • • *, I i im** Sivu 2 Lauantaina, Icesäkuun 14 p. — Saturday, June 14,1952 tv f « (EffiBVVI — IndQieiulent labor OsEgaa of Ibmlfili C^madlano, E B - CaUIsIied Hov. 6< 1017. Anthorlzed 03 eeeood^claaa mall ja»-voA D2fXc9 2>ejar(kcsnt, ottava, ^ i b - SUUBBdäjm end CiatnxtfajfB Vapaus ffi±llalil08 Cänvaay Lfatr at 10O-XO3 C% »Wiv SnÄnny.cQot, Canaila. Telepbones: Busfneas Qffl«e 4-4204. Editorlal Office 4^4265. Masfiser & SublU.'EditQr W,;EUuzid. Mailing flddres» Bo» 1^9/ Sttdbicy; Ontatio, Adrertising rates upon appllcation. Ttaofflatlon^free c l cha^ge. 1 TIIJAUSHINNAT: Canadaua:'^ 1 ^k/ 7jto 0 kk. 3.75 3 kk. 2^ TfadysraUolssa: 1 vk. SXM) 6 kk. 4.30 Suoxnesaa: 1 vk.'0.8O 6 kk. 4.7$ ' J^}l}qfi3a& aSkana, jolloin hallituksen tilastot "todistayat" elin- \ faiätasimjsb^^^^^ Ijerheenemännät ^ole sitä lain^ s kaadt ij^yitt8iahoissaan> huomanneet:, kiintyy^ huomia • ennen hyljitn tyyn, paneteltuun Ja arvottomaksi tuomittuun perunaan. ~ Itanssaibmi.gfe"''"^ 1iyvf>ifä ffnnerikiiin vasfA kuoleman jälkeen. Näin l^piali^' joskus tavallistenkin, ihmisten keskuudessa; joilta porvarillinen, hapatus, on.pilannut inhimilliset tunteet. Porvarien keskuudessa se on aivan yleistä —^ esimerkkinä mainittakoon, että porvarien erf-isättappoivat Ilkan, mutta nyt lie ovat muka juhliWnaan'häntä^^^ heitaj^i^t Aleksis Kiven - ~ ja väittävät nyt omaavansa yksityis-omi^ tusoilbeuden^ hänen tuotteisiin jne< 'Tähän samansuuntaiseen epäjohdonmukaisuuteen olemme me ^ pikkuihfflisetkin syyllistyneet vaatimattoman perunavainaian suhteen.' iNyt Kim sadan paunan perunasäkin hinta on 14 dollaria — kun ra- Vintolbitsijai ilmoittavat, että moka-annoksen hinta on indeksin las-loin vuoksi alennettu ehkäpä puoleentoista dollariin, edellyttäen että flffialtlltaat ^Watjnniflt pgriinflTiqa ~ ts. kun perunoita ei enää kannata syödä muuta kuin juhannuksena, *niin'vasWh3rt käsitämme kuinka suurta vääryyttä olemme ^t kirotessa niitä nahkapäällisiäsilakkaperunoita,^s^^ sotkettuja perunoita. Nyt kelpaisivat jo vaikka nahkapäällisetkin —- '«jil^^yb^an^l^IofttaisiEp^ lihottava voima, josta kansaa varo-ietaäur npden toimesta, jot^ tarvitsevat norjia ja'nopsia työmuurahaisia oflsan lihavan ruhonsa entisestään lihottamiseksi herkullisten ^ paistien^ ja makeiden viinaksien avulla — tarvitsematta lainkaan pe-nmoiia. ^ • _ Ja joka luulee, että perunafarmarit lihoavat tästä; niin hänen<^ sietää pysähtyä miettimään asiaa. Farmarit ovat myyneet perunansa: '"i^I^nä^Ja saaneet niistä pilkkahinnan nykyisiin verraten. Tosiasias- ^^jmoiiet farmarit .jqutu^at"^nyt ostamaan hirmuhinnalla siemenperu- ' ^n^o^a ^a Jä^ette^^^ ja muiden kuluttajain ^ .kanssa, ettänijgiä hitosta tulee niitä, kalliita perunoita kun hc' itse saavat niistä niin vähän? . ^Sanöt^, f_t^ on helpompi nähdä nälkääkin kuin yksin ollen.*^Me voimme nyt. todeta, että canadalaisten työläisten ja farmarien, lisäksi pn koko Yhdysvaltain tavallista kansaa kohdannut 'sama onnettomuus, t;s.; me voimme nyt kolmisin haikeasti muistella ''lUiiäihänia aikoja, jolloin työläisen ja farmarin kannatti syödä:arki- ^äna^^erunpita. SQtä varalta, jps satuttaisiin erehtymään sellaiseen harhaluuloon, että ijaeitä ^työtätekeviä (j^ työttömiä) halutaan rangaisk porvarien paho^jia töistä tämän^ perunapulan kautta, meidän täytyy-< turvautua s yhdysvaltalaisen veljeslehtemme^ Työmies-Eteenpäin: suorittamaan tutkimukseen, joka todistaa pätevästi^ että perunain hintojen kohoa- «' mhien % Johtuu itjhmisistä,.; joidenkin;^ mästävi^inot|elusta. r^Kuten muistetaan, vielä pari- vuotta sitten oli' Yhdysvalloissa; ja Canadassa hirveä "pula" siitä kun perunoita oli . JLIIA^^. J^ALJOS ja,hinnat meinaisivat väkisin laskea. Sen jä/keen qn viisaiden hallitusherrain johdolla vähennetty tämän mantereen perunanviljelystä-^ vaikka maailmassa on miljoonia nälkäisiä suita jotka eivät ole koskaan saaneet tarpeekseen edes perunoita — ja hiin kehittyi tOanne,. että perunavarastot vähenivät'siinä määrin, että sydämettömät; suurkeinottelijat saivat tilaisuuden "tehdä rahaa" vaati-- mattoman perunapoloisen avulla ja tietysti .tavallisen kansan kustannuksella. 'iMutta antakaamme suunvuoro Työmies-Eteenpäille: V. i.Vtiodenl9Sl lokakuun IS ja vuoden 1952 tammikuun 15 » päivän naisena aikana perunakasvattajille maksetut hinnat nousivat $UP:stä,?2.07:ään'busiielilta.;Vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana^vähittäishinnat olivat noin 7 senttiä pauna, kaksi kertaa enemmän .^kuini^taavanav aikana edellisenä vuonna . . . Rajahinnaksi uusille perunoille.Floridassa jä Texasissa asetettiin $5.60 sadalta paunalta joulukuulla ja tammikuulla (Canadassa tai ainakin Sudburyssa ' vaaditaan nyt yhdysvaltalaisista uusista perunoista $14 sadalta pau-lialta 1- Vapaus!) . . OPS ja maatalousdepartmentti sei ittävät hintojen nousun johtuvan suuresta perunain 'puutteesta'. ICaksi vuotta sitten sanottiin perunoita olevan liikaa — puhuttiin suuresta ylijäämästä ja lai-vanlastRtain perunoita myytiin Frahcolle 20 sentillä tonni. "Tosiseikkojen tutkiminen osoittaa, että vaikka perunoita ei-tä-nä keväänä ollutkaan niin runsaasti kuin tavallista, niin selostukset vakavasta perunapulasta ovat liioittelua. " .vu^?."* maatalousdepartmentti suositteli, että farmarit istuttaisivat vain' niin paljon perunaa, että 350 miljoonan bushelin päämäärä saavutettaisiin. Kylvöt suoritettiin esitysten mukaan, mut-la säästihtefden seurauksena sato jäi 326 miljoonaan busheliin: r* tt^ip^ l^uolimatta maatalousdepartmentti selostaa . . . että 'peru- «amÄi, .joka lltulkeutui siviiliväestölle jaattavaksi vuoden 1952 en-simmäiseii neljänneksen aikana, oli yhtä suuri kuin samoina kuukausina edellisenä vuonna.' ^'Perunavarastot vähenivät 50 miljoonalla bushelilla tammikuun ja helmikutp aikana, siis 25 miljoonalla bushelilla kuukausittain, joka edustaa normaalista kulutusta. '(Maaliskuun 1 pnä oli perunoita varastoissa 46,260,000 bushelia kylliksi maaliskuun ja huhtikuun ajaksi. "Mutta uusia'perunoita alkoi saapua Texasista ja Floridasta tammikuulla ja helmikuulla ja toukokuun lähetykset olivat suuria. Kesäkuun aikana odotetaan saatavan niin paljon perunoita . . . että se vastaa kulutusta. "Täten siis tosiseikat osoittavat, että mitään todellista perunapulaa ei ole olemassa. Se on keksitty .tarkoituksella hyödyttää välittäjiä, joiden käsissä perunat ovat. Siten rosvotaan kuluttajilta miljoonia dollareita." ^ Hyvin ja paikalleen sanottu! Varmaa myös on, että jos canada- ..-.laista "perahäpuTaä" ryhdytään tutkimaan, niin tulos on samanlaiseni v(YIläoIeva muuten todistaa, että rikastumisen mahdollisuuksia on Vidäkin, jos on vain kylliksi "ymmärrystä tarmoa", kuten sano* : taan. Kaikki mitä esimerkiksi perunakeinottelussa tarvittiin oli tä •••..__niar.• ' , ' .tTiedotvperunavarastojen vähenemisestä, paikat perunain säilyttämiseksi syksystä kevättalveen ja sen verran "rohkeutta" riskipää- .«man-sijoitukseen, että voitiin ostaa syksyn halvalla hinnalla perunat ' varasto» asti ja sitten silmät ummistaen nostaa '^,^mnä!i niin k^^ vaatimaton perunavainaja olisi rohjennut "ilta koskaan, u^^ Jos tässä tarvittiin muutamia kymmeniä ijni^jopniaidoUärieita: rahaa, eläimeUistätunteettomu tavallisia ih- ;misia^^kohtaan ja äärinunäisen julkeata rikastumiskiihkoa, niin tämä r|)nyain pieni sivuseikka, jolu)n ei kannata kiinnittää huomiota, sillä Milä mmi sanovat SIJOME.V FOnVABiSJOS" KAssmuskNiBOMAMspva 'Snellmanin j y v ä n ä , joka on Jälr leen huomenna <toukok. 12 pnä), on i^ytä muistuttaa'; että porvarillisissa puolueissa Ja lebdlssä Jatkuu kansalU. nen romahdus ja Icansallisten arvojen lialveksunta, joka niiUe kiihkokansallisen kauden ''päättymisen Jälkeen on :bllut luonteenomaista. V Sanomalehtien amerikkalaistyylinen ' toimit tustapa, puolue-elämän r:amerjkani-soifcuminen, pelolttava halpahenkinen amerikkalainen tuontitulya suuren yleisön harrastamilla kulttuurialoilla ovat tästätod:stuksla. Räikeämmin tämä ulJEomaalalnen Ja, epäkan-sallinen ajat'tciutapa tunkeutuu maahamme sotapropagandan Ja sotahysterian muodoissa. rauhanliilckeen,siir-tomaakansojen vapaustaistelun Ja y-leensä en kansojen imperialisminvas-taisen itsepuolustuksen parjaamisena ja halveksimisena! (Popvaristö on totisesti unohtanut Snellmaninsa > Mutta tässä tilanteessa työväestö ei Im-nottaudu ahtaasti. omiin asemiinsa, vaan on valm.s parhaitten porvarillisten ainesten kanssa kansallisia ar'-. VO ja puolustamaan, niin kultturitais-telussa kuin rauhan kamppailussakin;^ Ja työväestä vetoaa ennenkaikkea si-. I vistyneistöon ja sen kansallisiin tehtäviin, talonpoikaistoon ja sen terveenä säilyneeseen kansallistuntoon: ulkomaalalsvaara on.torjuttava, kan^ sallinen kulttuuri ja kansallinen poli^ tilkka saatettava kunniaansa. Tämä ei tietenkään merkitse kansainvälisen yhteistiyön vähentämistä, «vaansen lisäämistä yhteistoiminnassa maailman kaikkien rauhaa, kulttuuria ja vapautta puolustavien kansojen kanssa." Siielitts viikko gfipi hyviä toiveita herättävästi n • - Helsinki. (VS) — Toista kertaa vietettävä Sibelius-viikko alkoi ke.säk. 5 pna Helsingissa kaupungtnorkeste-rm konsertilla, jossa maailmankuulu vlulutaituri Bicardo Odnoposoff esitti solistina mestarin; viulukonsertin; Viikon aLkana esitetään, lukuisia Si-beliu:< sen Ja eräiden muiden suomalaisten säveltäjien sävellyksiä, sellal-siaikin, jolta ei varsin usein tapaa ohjelmistoissa. . — F.nnaikotjedoista päätellen on yleisö suhtautunut' Sibelius-viikkoon varsin innostuneesti, silla osa konserteista on jo nyt loppuunmyyty ja «nuJhlnkin on .vain- enää pieneJjikd erä lipuista myymättä/kertoi lehdellemme *Ilen: SibeliuavHkott säätiön ohjelmapäällikkö m. malst. N-E. Blnsbcm. :• Varsin myönteisenä ilmiönä ivoidaan pitää myös sitä. että konserttiyleisö on melkoiseQta osaltaan toista kuin talvikauden perjantai- ja tiista&onserteissa. -Nyt on huomattavia ••lippumääriä . myyty maaseudulle, tjotapaitsi - ulkomailtakin on saapunut .vaiJaa satakunta kuulijaa, heidän Joukossaan '10 sano-maJehtimlestä. - - (Eri maiden lehtien lukuisat lausunnot kuvastavat sjtä suurta mielenkiintoa. Jonka maailman laajoissa yhteiskuntapiireissä ovat herättäneet Neuvostohallituksen nootit^ toukokuun 24'päivältä .Yhdysvaltojen, Englannin Ja Ranskan hallitukselle rauhan-iBopimnksen:.'. 'Solmimisesta:y Saksan kanssa. , Neuvostohallituksen. ehdo-r tuksen Saksan :rauhansopimu^n solmimistaT" Saksan yhdistämistä jä Yleissaksalaisen hallituksen muodostamista koskevan kysymyksen pikaisesta käsittelemisestä, ovat.kaikki rauhantahtoiset, kansat ja koko edistynyt ihmiskunta ottaneet vastaan suurella tyydytyksellä. Se on arvostanut Neuvostoliiton ehdotuksen .uudeksi tärf keäksi: lisäksi taisteluun Euroopan Jä koko maailman rauhan puolesta. ' Kansat tietävät, että siltä, millä tavalla i Saksan kysymys rtulec ratkaistuksi, riippuu Euroopan tulevaisuus, ettäx siliä' riippuu JEuroopan rauhan tulö/aisuus., < Neuvostoliiton ehdotusten «voima onikin- juuri siinä, että nojaten Potsdamin paatosten periaatteisiin, ne avaavat Sa'csan probleemin ratkaisemiseen; sellaisen ' tien. Joka Vastaa rauhan ja turvallisuuden etuja, ia, samalla ne takaavat Oikeudenmukaisen' suhtautumisen Saksan kansan laillisiin kansaUisiin etuihin.' Erikoisen suuren; vaikutuksen on Neuvostoliiton nootti tehnyt Saksassa, '^Nykyisenä jakavana hetkenä", kirjoitti "Berliner Zeitung" lehti. "Saksan kansa on saanut uuden vahvistuksen uskolleen, että^ sillä on luotettava ja voimakas ystävä, sen ystävä on Neuvostoliitto. "Yleissopimuksen" allekirjoittamisen aattona Neuvostoliitto on asettunut tärkeällä nootillaan kansallisten oikeuksiensa puolesta taistelevan Saksan kansan puolelle. ^Neuvostohallitus noudattaa siinä Järkkymättömästi rauhanpplitiik-' kansa periaatetta. Ja tälläkin kertaa se käyttää kaikkea, mikä suinkin voi edistää rauhan säilyttämistä." <Rauhantahtoiset kansat antavat vielä suuremman merkityksen Neu-vösESKSmtOEsnrmiasnfmnMnTnnal^ sovittamattomassa ristir.idassa Euroopan tulevan rauhanomaisen kehl.^: tyksen kanssa", f'Länsivaltojen tuollainen politiikka synnyttää laillista tyytyxnattöms^ta Saksan kansassa. Joka ei voi olla näkemättä, että samaan aikaan kuin iSals^n demokraatt£r]ten tasavalta kehittyy Saksan kansalliselle jhdistymi-selJp; yhtenäiseksi, «riippumattomaksi, demokraattiseksi ja rauliantahtoisek-sl valtioksi otollisissa olosuhteissa Lansi-Saksaa' uhkaa amenkkalaisten agressbrien oikeudettomaksi v satelliitiksi'' lopullisen. inuuttumisen' vaara: Saksan kansa asetetaan- i;ahsi-Sak-san remilitarIsol'mtsen ja 'miehitysvallan ikulstasnisen tosiasian eteen. Hau-riansopimi^ sen solmimisen ia feaksan yhdistämisen'tielle' imperialistit asefc; tavat yha uusia esteitä. Tällaista on länsivaltojen politiikka ja tällainen on Bonnissa ja Pariisissa allekirjoitettujen sopimusten sisältö, 'saksan.kansan on nyt pakko-etsiä multa .keinoja rauhansopimuksen saamiseksi Ja Saksan yhdistämiseksi Tällaisissa oloissa Saksan kansan pyrkimyksenä on ottaa kohtalonsa o-miin kasiinsa Ja saada oikeudenmukainen rauhansopimus, joka vastaa rauhan etuja ja Saksan kansan kan-sallisia pjTkimyksia. Yhtyessäan salaliittoon saksalaisten fasististen revanssistien kanssa amerikkalaiset ja englantilaiset imperialistit tiesivät toimivansa vastoin Saksan kansan tahtoa. Separaattisen so-pimukscn alleklrjo-ttamisen päivänä Bonn ei- suotta nayttanjrt. saarretulta kaupungilta, joka oli tulvillaan sot;j-joukkoja ja poliiseja. Amerikkalaiset ja - englantilaiset' imperialistit ~: sekä he;dan satelUittinsa menettivät myos-kin-\ astoin omien maittensa kansojen tahtoa. ' S i t ä ei voi salata länsivaltojen taantumukselUnenkaan lehdistö, joka korostaa uusien agressiivisten tekojen järjestäjien epävarmuutta -ja sita, kuinka vaikeata on asianomaisten- maiden parlamenttien • ratifioida 'Bonnissa ja Pariisissa solmitfuja sopimuksia: Saksan ,kan.san .valtaenemmistö pitää^ »Bonnissa ja Pariisissa allekirjoitettuja, sopimuksia laillisten oikeuksiensa ja etujensa pilkkana ja koko Saksan: kansan kunnian ja oman arvon loukltauksena. Ympäri maata, mm Saksan demokraattisessa tasa vallassa kum myöskin Lansi-Saksassa on noussut mahtavien vastalausemielen-osoitusten aalto. Gelsenkirchenin. monituhantinen. kokous on hjrvaksj-nyt päätöslauselman, jossa on sanottu: rAdenauenn allekirjoitus "yleissopimuksen^ alla ei merkitse meille mitään.*Saksan kansa ei ole valtuuttanut Adenaueria a l - lekrjoittamaan tata häpeällistä sopi, mus"ta. jonka tarkoituksena on pukea Saksan nuoriso väkipakolla sotilaspal." taan^ja muuttaa Saksa taistelutantereeksi. Me • vaadinvaie oikeudenmukaista * rauhansopimusta . ja>: vastustamme, "yleissopimusta". Me. vaa- ^dupme I :£ieljan; ...vallan • neuvotteluja Neuvostoliiton ehdotusteuc^ mukaisesti.;' - ' , , . • . Näinä Saksan-, kansalle vaikeina. - pälvma - muiden - JEuroopan :• maiden työtätekevät-ilmaisevat myötätuntons a iSaksan'demokraattisille i.Tfoimille. ^Valtava, mielenosoitus Pariisissa Ridg-wayn .saapumista ivastaan kuvastaa kirkkaasti Ranskan .työtätekevien taistelua Atlantin liiton johtopukarien agressiivisla politiikkaa vastaan. Saksan kansan.puolella; joka taistelee Saksan yhdistämisen,'yleissaksalaisen hallituksen muodostamisen ja rauhansopimuksen pikaisen solmimisen puolesta Saksan kanssa,, on kaikkien -rauhantahtoisten kansojen ja kalkkien rauhanpuoltajien myötätunto. HILMER VVULFF; — Voin kulutus vähentyi Canadassa- vuonna .1951 keskimäärin 22.64 paunaa asukasta kohden, ollen 0.89 paunaa vahenunän kuin 1950. Stalin ei ole antanut mitään'haastattelua olemattomalle lehdelle Moskova. — France Presse-niml-nen ranskalainen ''tietotoimisto'' on levittänyt lansisaksalaiseen fasistiseen Der Sohl'ä3i'er-nimiseen lehtiriepuun viitaten uutista. Jonka mukaan Neuvostoliiton mirilsterineuvoston puheenjohtaja J. V. Ötalin olisi muka antanut Kurier •Warszawskin ja puolalaisen sanomalehti toimiston . kirjeenvaihtajille' haastattelulausunnon Oderin ja Neissen linjalle muodostetusta Puolan Ja Saksan rajasta. TASS on valtuutettu ' ilmoittamaan, että Stalm ei ole antanut minkäänlaista Puolan rajoija täi jotakin muuta' asiaa koskevaa lausimtoa mainittujen puolalaisten sanomalehtien kirjeenvaihtajille eikä kenellekään muillekaan, ja etta France Pressen Julkaisema uutinen on ilkeämlellen, valheellinen keksintö. •.. . ""; ^ Myös .Puolan sanomalehtltoimlsto on-kumonnut France Pressen levittämän uutisen, huomauttaen lisäksi, että uutisessa mainittu sanomalehti Kurier Warszajwskl ei ole enäd ilmestynyt 13 vuoteen. Trygve, Lie tulee olyinpiälaisiin Helsinki. — (S;S) Uuden. Suomen saaman tiedon mukaan YiIC:n pää-srtiteeri Tii-gve (Lie, on ilmoittanut selle aloitteelle s;ksl. että Yhdysvaltojen.. Englannin ja (Ranskan hallitus ovat näinä päivinä ottaneet uuden asf keleen sodan valmistamisen : tiellä. Kuten tunnettua toukokuun'26 päivänä Bonmssa allekirjoitettiin sepa-raattlnen sotilaall.nen sopimus yh^ delta puolen Yhdysvaltojen. :Englan-nin j ^ Ranskan hallituksen taholta ja toiselta puolen Adenauerin nukkehallituksen taholta. Tämän sopimuksen sisältä, jota sopimusta kansrih pettämisen tarkoituksessa sanotaäfi'"'<yleIs-sopImukseksi'\ el Jata mitaan epäilystä siihen-, etteikö se olisi agressli-vlsen Atlantin -liiton johtopukarien sotilaallinen sopimus saksalaisten revanssistien kanssa, jotka ovaf^kalkr kein agressilvislmpla piirejä Euroor passa. • Toukokuun 27 päivänä Pariisissa allekirjoitettiin sopimus niinsanotusta '.•(Euroopan puolustusyhtelsöstä", Tä-' mä "yhteisö", joka on välittömästi I, yhteydessä Atlantin liittoon. - on perustettu "Euroopan armeijan" muodostamiseksi hitlerilälsten lasistiken-raallen johtamien lansisaksalalsten a-seellisten voimien osanotolla. Talla tavoin Lansi-Saksa yhdistetään itseasiassa Atlantin liittoon kuuluvien agressiivisten maiden ryhmään ja Länsi-Saksan F armeijalle' annetaan Atlantin liiton tärkeimmän iskuvoiman osa. •Amerikkalaisten ja englantilaisten imperialistien agresslivisen .poUtilkan uudet otteet, jotka: ovat saaneet ilmaisumuotonsa Bonnin separaattisesr sa-sotilaallisessa sopimuksessa Ja; Pariisin sopimuksessa "Euroopan puolus-tusyhteisösta'^ paljastavat länsivaltojen todelliset tarkoitukset. Koko maailman silmien edessä ovat. tulleet paljastetuiksi Yhdysvaltojen. Englannin ja Ranskan hallitsevien, piirien vaarat väitteet niiden halusta muka edistää Sak^n kansan yhdistä-; mistä ja rauhansopimuksen solmimista Saksan kanssa. . Todellisuudessa amerikkalaiset ja englantilaiset Impe-rlalistlt eivät vain tahdo estää Saksan yhdistämistä eivätkä vain saada Saksaa jaetuksi lopullisesti, vaan vier lapä tahtovat asettaa. Saksan yhden osan toisen vastakohdaksi. Se merkitsee, kuten Neuvostohallituksen • Lainaamme kaunokirjallisen kat-keknan Tanskan nuoren polven kirjailijoihin kuuluvan Hilmaa- Wulffin pienoisromaanista Katmka, jossa Kerrotaan eraan loolantilaisen kylän heräämisestä kapmaari kreiivillistä isäntavaltaa vastaan. Paivatöo on aloitettu ja jo hyvässä menossa. ORrmiand on jakanut yhta suuret osuudet; j o k a miehelle ja raataa voimamsa takaa kaivautuakseen syvälle saveen. Han katsoo asiakseen saada ensimmäisenä osuutensa nootissa on sanottu, sita, "ettei Y h dysvaltojen hallitus ole kiinnostunut Saksan yhdistämisestä etkä raubanso.^ pimuksen solmimisesta Saksan» kans-, sa, vaan se on-kiinnostunut siitän että voisi uusilla separaattlsilla sopimuksilla sitoa vielä lujemmin kuin tähän asti''L&hsl-Sak8ah'fa Wn armeijan Piorijöls-Atiktitk' Imtoon, ixiikä' on valmiiksi.,- K a i k k i n a v a t ponnistella kovasti (pysyäkseen .tahdissa j a ollak.^ seen .edes suimnllleen yhta pitkällä, kun pehtori tulee taru<astamaaii. S i l lä pehtoori marisee/kiitosta ga ylistystä ensimmäisille, mutta heittää samalla pari. sanaa, jotka vnttaavat siihen, etta - h a n on sopinut pinm kanssa ,siitä; etta: tä/nna> peru vlimei- SEt. Friimand raataa j a liiruettelee.' Nyt he ovat telmeet tyota mpllcem tunnin elka, kukaan ole ,^lelä' sanonut Ihanalle: sanaakaan. (Muulloin alkoivat ; i l - klmykset nalkuttaa heti. k im .hän tu-; h, mutta tanaan toverit heittävät häneen syrjasilmajksia ja mutisevat keskenään sanpjar^: joila Jian öi voi kuulla mutta joö.<a, eivät' ainakaan ole mitaan hyvaa. Fr-mandllla on hamara, tunne silta, etta jokin Tuma^ Juoni on punoutumassa häntä. vastaan, ja se painostaa hanta niin, etta han melkein 'pitaisi pareiapana tavallisia kovaäänisiä pistelyjä. • Tämä oh oikeaa hermosotaa tämä, j a juuri tanaan se oli enemmän kuin •Primand saattoi kestaa. Kun he olivat tehneet työtä y l i kaksi tuntia eikä kukaan vieläkään ollut sanonut hänelle mitaan, loppui hänen karsiväl-lisyytensa., Han kiipesi ylos ojasta ja astui pitkin työtätekevien miesten r i viä. . E i muutoin ollut hänen tapaistaan tarkastaa työn kulkua, hän oli vain etumies -ja'jatti pehtoorUle. k i i tosten j a moitteiden. jakamisen. Mut-ta nyt han i näkee, ettei kukaan porukasta ole ehtinyt k um puoleen siitä mIta han itse, j a tuntee siita melkein kuin helpotusta. Tammoista tässä siis oli tekeillä, he olivat sopineet siit ä .otta työskentelisivät hitaammin No, silta hp saisivat kuulla, kun pehtoori tuli. Mutta varoituksen heille han saattoi fcylla itse antaa, p a n sanaa, jotta he ymmaartaisivat, että han oli taalla porukan esimies eikä sallinut" m i t ä vain — heidän taholtaan. Niinpä han r-yhdistaytyy, hakee vahan sanoja ja koettaa saada ne kuulostamaan kairs&ilta ikaskylta: — Jos luulette tuolla tavoin hankkivanne leipänne niin laskette vaa- KuCcaan: ei vastaa hänelle, kaikki ovat kum £ivat h ä n t ä iiaikisikaan ja •jat.cavat tyotaan, tasaisesti j a varmasti; mutta hatailematta. Primand seisoo paikoillaan het-kisen, katselee epätietoisena taipuneita selKia ' ja heiluvia käsivarsia. Mita tama merkitsee? He ovat kuin.ei hanta olisikaan. a?,'iian heiltä tavallisesti puutu vastausta, itse pehroorillokin he saat-- tavat: heiUaa takaisin. .Hanestä.-ha-viua>; taasii.se iiivenvarmuutta, jota han oli tutitenut ipaastessaan selville .«itta; etta he vain- olivat liittoutuneet keskenään maai-atakseen tahdin. Han. seisoo eika tieda mitä tehdä. Pitäisikö.'mennä takaisin- j a pitaa huolta, omasta-tyostaan j a jattaia tama juttu.pehtoorille, v a i ; . - Primand seisoo: lyiha: eika ole .päättänyt, mitä tehdä; k u n alcKia kuuluu kolme lyhyt, ta lapion, kilahdusta kivea vasten. Se oli selvästi sovittu merkki. Mie-hst panevat pois 'fcyoxalut, oikaisevat Helkaansa j a nojautuvat ojan laitaan. Muutamat ottavat tyynesti tupakka-malhn. r toiset täyttävät piipun, ja Kaeren Jeippe avaa naarmuisen kel-lokotelonsa ja katsoo kelloa. Kaikki ovat aiiin rauhallisia kum maailmassa ei olisikaan . sen kocmin marisevia pehtooreja kuin usikollisia etuniiehia-kaan.: .-He'juttelevat hiljakseen vähäpätöisistä 'ja jokapäiväisistä asioista, kuten ilmasta .tai suta mista saa parhaita viborgilaisia tai maratrandilai-sia lapiolta, joissa on messinxihelat j a oksattomat varret. Mutta Fn-manaia ei heille ilmeisesti. ole olemassa. ; • , Silloin hänessä romahtaa ratkaisevasti. Kaikkina niina monina vuo-sina, jolloin hänen vahva, kookas vartalonsa on nöyrästi taipunut työn •herrojen edessä; kaikkmaniina monina vuosina, joUom hänen työtoverinsa ovat halveksineet hanta, kun han antoi ikayttaa itseaan hei ta vastaan etumiehena ga palkanpotkijana, kaikkine nuna monina vuosma han on ollut kuin hiljamen erakko, sillä hänen anieltäan repivät kahtia toisaalta se opetus, jota hänen, isänsä oli häneen juurruttanut: "Ka>yta kynsiäsi j a pidä itse puoliasi, toiset eivat sinua auta", toisaalta h ä n e n sielunsa syvj-yksista uinuva vetovoima yhteis-toimmtaan ja- toveruuteen cfniensa kanssa. Kaikkinar niinamonma vuosina .oli.:-Primandista.ikerta toisensa jalkeea tuntunut • .kum .han. seisoisi; tienhaarassa.. • - - • ' •'• . Jaselvmimin-.haJi oli'tuntenut sen silloin Larsin aikana. Kun Lad^s oli saanut • joitaikin. mukaansa .riisumaan hevoset'; valjaista •mm, otta • .paastun 'ÄOiiin :ja saatiin hevoset • tallim kello kuudeksi,; oh: Primand ollut ;se. joka petti. K u n . toi.set. riisuivat, hevoset aurojen ja karhien edestä kymmenen minuuttia^'tavallista aikaisem-- min, ei iian'/seurannut haita. Työn paattj-minen kello 6 oli ama merkinnyt sitä, että hevoften paa.stottiin valjaista kello 6; Se aika-mlnk^ hevosten kotiin viemmen. juottaminen :ja tälliin panemmen 'vei; ei kuulunut asiaan. Amoanauskollisena palvelijana Frimand noudatti vanhaa tapaa, tuli kotiin puoli tuntia toisten jälkeen ja sai kehumista pehtoorilta. Mutta seuraavana paivana oh Lars: ajettu pois kai-tanosta, ja mm se kapina päättyi. Silloin ja muulloin Primand oli taipunut isansa häneen .piiskaamaan oppun. Mutta kukaan muu kum hän Itse ei tiennyt niista haavoista,, joita se oh repin>it häneen. Haavoista, joita kyllä lievittivät herrojen kiitokset, mutta jobka eirat kOiÄaan parantuneet. Haavoista, jotka^ jonakin sopivana hetkenä saattoivat aueta uudestaan n im pahasti, etta ne saal-toi lääkitä vain aivan uusille keinoilla.- ' Momen vuosien salainen j a yksinäinen tuska oli kasautunut Frimandm Ä n ' ? " ^ ^ - J i ^ i : (Pitkän haitinnan J Jo. se on samantekevää teili, ^ mieluummm sellaisen apinaa' eläintarhassa ^ ONKO HEXGISS.4 V.%1 Elj >73-yuoti^lle Giuseane \ M Milanosta, Umoltettiin £ t ä hansn on todistettava elossa. . Han katosi muutamia viifc, ten. Loydettun vanhan mis. ja Pirolan sukulaiset te' etta rjumis oh Pirolan. ASI^ nen viranomamen antoi kM tuksen. Kahdeksan p a n ' a äw ten jälkeen Pirola ilmestyi ottt sa parim ja kmoi joutuneeii, raalaan. Ankara pahomvom-a o tdnyt hanta kirjoittamasta. Viranomaiset ovat maäräaii* ta Pirolana haudatun ^anhaij^ mis on kaivettava haudastaT senkin avulla voitaisun saada s, fiiita, onko Giuseppe PifoIa'fin-- kuoUut. ^ mieleen. Hänen itsekunnioiti^ oli hitaasti ukahdutettu ]a kerran jälkeen han. joutuessaan haaraan, valitsi vastoin inont, lahti.vaeltamaan yksinäisjTtea tovereita ja yhteistoimintaa iitf' i ei seuraa-maan sitä sisäistä vaj \ maa, joka yhä eli hänessä Mutta ketju ei ole vahveaijii sen heikoin rengas. Ja nyt tämä .suuden ankarien opetusten!^ katkesi, syvaan juurrutettu kua tus .herrain, vai taa, pehtoorin l m i s i a . j a armollista kreiviyttä taan, pelko ja noyräaiiellsyyä murtui, silla han ei enää jaiJ kantaa haavojaan ja lääkitys i I oh. ama orastanut hänessä itses * • Ihmismielen syvyydet ovat jo käsittämättömiä Tässäkin j % paikkansa, etta pieni korsi voi taa suuren kuorman. Se kävi nyt, kun. pehtoori pitkät saapfi jalassa j a tamminen .keppi iädi tuli ojankaivajia kohti. Ellä olisi tullut juuri tällä hetkellä, mahdollista, että Frunand olisi: nyt takaisin työhönsä tai olisi toi nut toisella tavalla. Mutta päitc ilmestyessä juuri krutillisella iieli täyttyi kauan valmistunut i;alk mous FTionandm mielessä. Häi ollut itsekään tay sm selvillä : raiikä vouiiat hanta ajoivat, ni han seurasi nuta kutea mu-at!< nut vaistoaan. Kun peihtoon on melkein pe hyppaa Primand kaivantoon to: jou/kkoon. T>'yne2ti-ja varmast •f kaivaa e.siin puppunsa, taytiaa \ sj-tyttaa, nojaten niinkuin toise \ ojan ' laitaan, ikaankum kaikki järjestyksessä. Sitten pehtooi-i tulee; Hän sijoi; pitkät saappaansa ja tammiktsipi pientareeseen, tuijottaa ihaiea miehia ja puhkeaa puhumaan: — Mitä täällä on teiejlla? Väki odotti, että Jeppe vast pehtoorille. Mutta kuten J^Pf he nyt. kummissaan tuijottivat mandim. Mitä tuo kitupiikki nyt koi? Hämhan ei ka.yttai>-tynyt oi kaan laskelmien mukaan. EkJ kummastuksensa muuttui avosas ällistykseksi, kun he kuulivat I mandin äänen, hitaan mutta sel| j a jokaista sanaa korostavan — E l mitaan ole tekeiUä Me i oikaisemme selkää ja vedamme Pullisen tupakkaa. Pehtoori' tuijottaa mitään - (Jatkuu 3. sivulla) PÄIVÄN PAKINA Jänkif Canadaa valloittamassa osallistuvansa turistina olymplaki- «ofiiin;; (Hän aikoo viipyä Helsingissa viikon päivät. •'tarkoitus pyhittää keinot'^kapitalUt^sen keinottelun viidakossa, Haikealla mielellä väärinymmärrettyä, mutta siltikin elintärkeätä^ perunaa muistellen me toteamrtfe,'et'ta'lähtiäjn'Etelä-A liaanit viljelivät perunaa jo ennen Amerikan Ijöytöä; Eurooppaan'peruna tuli, kahta tietä;.Irlantiin sen toi 1584 AV.Raleigh Virginiasta; Espanjaan ja Italiaan se oli tullut j o . v ä l ^ aikaisemmin., Suomeen peruna tuli ennakkoluuloista ja epäluuloista huolimatta kolmikymmenvuotisen sodan ja katovuosien ansiosta. Elettyään vaatimatto^ masti ja monesti aiheettomasti parjattuna lähes neljäsataa vuotta, peruna otti ja katosi kuin kuoleman kautta canadalaisten työläisien' pöydältä herran ^vuonna 1952 ^ kiitos kaukonäköisille suurkeinotteli-; joille, jotka nostivat perunain hinnat niin korkealle, ettei niitä todella-; • kaan kannata syödä muulloin kuin juhannuksena; CSJ: n laulujuhlassa Työn 'Puistossa ja tulevana JoulUnav' •^./^^r~:K:.^..t:.r_ Kepeät mulktluudaUesi, rakas, hyvvin h3rväperu^ John HaiTiman-nlmmen yhdysvaltalainen sanomalehtimies kirjoitti ,vilme maaliskuussa Wall Streetin imperialismin valloitustyosta Canadassa mm. seuraavaan tapaan: Valtaako yhdysvaUalainen pääoma Canadan teollisuuden? Elleivät canadalaiset ole siitä huolisr saan, pitäisi heidän olla, koska ine oieimne kaataneet heidän maahansa pääomia ennenkuulumatto- <malla> ;-tavalla, olemme ostaneet; omaisuuksia Ja arvopapereita niin vasemmalla kuin; oikeallakin. Canadassa on nyt 2,500' yhdysvaltalaista liikettä. Ja nämä yhdysval- . talaiset' liikkeet . edustavat kaikkiaan 25 pfosentlla canadalaisista tehtaista. Kahden viime vuoden aikana on noin kaksituhatta mil- . Joonaa dollaria yhdysvaltalaista pääomaa virrannut pohjoiseen, Canadan nykyisen nousukauden ra- . heittämistä varten, saattaen meidän sljoitnksemme tässä maassa ennenkniilnmattomaan summaan, .. kahdeksaan tuhanteen miljoonaan dollariin,' mljiä edustaa noin 70 prosenttia Yhdysvaltain ulkomai- : sista sijoituksista. . •(<5.;.' .'j-^.:. . ' - i y i y . • ••jr- . - Samaan; aikaan; kun' yhdysvaltalaisen, imperialismin sijoitukset ovat 11- säkntyrföet'»^ Canadassa ^"valtavalla vauhdilla, kerrassaan "er^enkutilu- 'mättomalla' tavalla", samaan aikaan sijoi-aivan on brittiläisen imperialismin tuksun nähden; tapahtunut päinvastoin — ne ovat vähentyneet lahimam samassa suhteessa kum Yhdysvaltain imperialismin ote Ca-nadaan Ja sen luonnonrikkauksiin on lisääntynyt. Ennen ensimmäistä maailmansotaa olivat brittiläisen imperialismin Sijoitukset-' Canadassa valtavasti suuremmat kuin yhdysvaltalaisen. Mutta Jo ensimmäisen maailmansodan jälkeen olivat osat vaihtuneet — Wall; Street oh kukkona tunkiolla Ja-Lontoon C i tyn -pankkiirit saivat tyytyä, tqisen viulun • soittamiseen, mikali. Canadan riistäminen oli kysymyksessä. •Näita asioita koskevat ensimmäiset viralliset: tilastot ovat vuodelta 1926. Ne osoittivat Wall Streetillä olleen silloin 3,19S miljoonan dollarin kiinnityksen Canadaan, sen luonnonrikkauksiin ja kansaan ja Lontoon C i tyllä oh vain 2,636 miljoonan dollarin ote Canadaan nähden. Vuoteen 1937 mennessä oli Wall Streetm morkettl kohonnut 3,932 m i l joonaan dollariin j a ifrittiläisten 2,684 miljoonaan dollariin. Yhdysvaltalaisten sijoitukset olivat lisääntyneet ;11 vuoden aikana 736 miljoonalla, mutta brittiläisten ainoastaan 48 miljoonalla dollarilla. Vuoden 1937 jälkeen on. Wall Street lisännyt sijoituksiaan Canadassa siinä määrin, että ne ovat nyt yli kaksinkertaiset siihen nähden mita ne olivat 15 vuotta sitten. Lontoon Cityn sijoitukset ovat kuluneiden IS^vuoden aikana vähentyneet miltei puolella, ollen vuonna 1948 vain 1,593 miljoonaa dollaria j a nykyään todennäköisesti ainoastaan noin 1,300 miljoonaa dollaria - ^ v ä h e n t y e n siis puolella. Olemme maininneet edellä olevat Canadan vuosikirjasta lainatut viralliset luvut siita yksinkertaisesta syystä, etta kukaan ei voi vaittaa meidän puhuvan,palturia kun väitämme Wall Streetin Yhdysvaltain imperialismin olevan Canadaa valloittamassa. Samanaikaisesti tapahtuu päinvastainen, prosessi brittiläiseen imperialis-mhn- nahdeui Se menetti ensimmäisen maailmansodan seurauksena v a l ta- asemansa maailman herrana, johtavana iriiperialistisena valtiona kun Yhdysvaltain imperialismi anasti sen valta-aseman. n i i n Canadassa kuin muuallakin-maailmassa. ' Joku saattaa kysyä, että mitä se meille työläisille kuuluu kuka ön .herrana taalla Canadassa?. Onhan Canada ainakm vielä itsenäinen maa ja onhan meillä vielä yhteinen kumn-gatarkin muiden brittiläisten maiden kanssa. Kyllä sen asian pitäisi kiinnostaa meitä kaikkia, niin nykyisyyden kuin tulevaisuudenkin kannalta katsoen. Asia on nähkäas siten, e t t ä isanta — yhdysvaltalainen pääoma — pyrkii sanelemaan meille, joko halhtuksen kautta tai suoraan, miten meidän p i taa oya. Ja.jETlaär-ja mttä meidän pitää tehdä. ..Koska.,^Canadan nykymen hallitus on alistunut Wall Streetm kuuliaiseksi-käskyläiseksi.-saamme sen Johdosta maksaa t ä n ä vuonna yli Icak-situhatta -miUoonaa dollaria Wall Streetin suunnittelemaa sotaa vai Se on syynä siihen, että entuudes korkeita veroja lisättiin sunä m että saamme nyt maksaa .yksS tuloveroina 575 miljoonaa vuodessa enemmän kuin viime ha. Mutta vieläkin pahempaa että^ me canadalaiset saatamme tua mukaan..Wall Streetmsotaaa van samalla tavalla kum Canad» osallisena Korean sodassa. Kaiken lisäksi Wall Streetilu sin maarataan miten paljon ö saa maksaa palkkoina sillä, C£ raharulitinaat eivat ole sijoitta pääomiaan Canadaan jalonuel«7 j a hyväntekeväisyyden merkeisoT saadakseen täältä mahdolliry' runsaat riistovoitot, jotka ovat. runsaammat mitä alhaisenunat) kat ovat: Vaikka canadalaisten^ laisten palkat ovat hyvm huoci. vasti yhdysvaltalaisia palkkoA haisemmat niin niitä ei saa tapauksessa korottaa, ^ ^ ^^ Wall Streetiltä koska Wall w= raharuhtinaat haluavat tiS^ rlistovapautensä canadalaisim ^ sun nähden. Wall Streetin^ mana Canadan työläisiin Uniciden murskaaminen J» polkemhieri sekä koko kansan^ minen sotaan Yhdysvaltam ^ lismm maailmanherruuden Nam ollen Canadan itsenais^ puolustaminen koskee Mt»?.^ dalaisla. Canadan luonnonrt»»- on kehitettävä Canadan kansaa Wall Streetin etuja sOmaBä Canada on pidettävä Streetta sotapohthkasta ja 1"^ tion hamtus;on pakotetta» Ohjelma varten v£ foronto.— jgn lyöneen jnansaDon-l aina talven i täynnä oleva toisilla hilj Jäällä talven Jaavat n j tl sa Tarmolaa jään kiueesti massa jotam neet. Tarmo] jnättönuä ko Ja on suoma] •Tarmoiaan. Yksi poikk TI AN Mr. (OS Sunnunt pnä 1952 Sairaala; KI Mr. Ja mn cupinesta, hen MR. DC ova Aune m Kuoli ke Elo tyhjä] niin koiko Sa poissa sydän kai Aiti nukki sydän sah Kirpos hu tähtemme Unhoittaa smua muii kyynel hil Lapset Ms Sutton Ba Ikavoi knoll piti p:nä 195 syntynyt Lahini taalla, VI messa ja Et paljoi ainoastaj sitäkään Nyt ei e karsimyk Lepasithj kun päät Syv Tyynesti hiljaa sa Loppui t saapui uj Rauhaisa kaipauks Sydäm Lempiä kien runi jllle ja k laiseUe J varten V2 lajille Ja raskaalla . Kiitos kotona aikana, NI 41 Cathe
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, June 14, 1952 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1952-06-14 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus520614 |
Description
Title | 1952-06-14-02 |
OCR text |
• ' \ ' - J B \ ' • ' u- •* .«-^ f , 'I ". r - a f tv ' t l i s t i i r t J j ' ' £- Mm « f c » -.14;? & I, . iAogm j J t ' jfej^* « S-^ - « ^4 y4'*t Z *• iSS " • • *, I i
im**
Sivu 2 Lauantaina, Icesäkuun 14 p. — Saturday, June 14,1952
tv
f
«
(EffiBVVI — IndQieiulent labor
OsEgaa of Ibmlfili C^madlano, E B -
CaUIsIied Hov. 6< 1017. Anthorlzed
03 eeeood^claaa mall ja»-voA
D2fXc9 2>ejar(kcsnt, ottava, ^ i b -
SUUBBdäjm end CiatnxtfajfB Vapaus
ffi±llalil08 Cänvaay Lfatr at 10O-XO3
C% »Wiv SnÄnny.cQot, Canaila.
Telepbones: Busfneas Qffl«e 4-4204.
Editorlal Office 4^4265. Masfiser
& SublU.'EditQr W,;EUuzid. Mailing
flddres» Bo» 1^9/ Sttdbicy; Ontatio,
Adrertising rates upon appllcation.
Ttaofflatlon^free c l cha^ge.
1 TIIJAUSHINNAT:
Canadaua:'^ 1 ^k/ 7jto 0 kk. 3.75
3 kk. 2^
TfadysraUolssa: 1 vk. SXM) 6 kk. 4.30
Suoxnesaa: 1 vk.'0.8O 6 kk. 4.7$
' J^}l}qfi3a& aSkana, jolloin hallituksen tilastot "todistayat" elin-
\ faiätasimjsb^^^^^ Ijerheenemännät ^ole sitä lain^
s kaadt ij^yitt8iahoissaan> huomanneet:, kiintyy^ huomia • ennen hyljitn
tyyn, paneteltuun Ja arvottomaksi tuomittuun perunaan. ~
Itanssaibmi.gfe"''"^ 1iyvf>ifä ffnnerikiiin vasfA kuoleman jälkeen. Näin
l^piali^' joskus tavallistenkin, ihmisten keskuudessa; joilta porvarillinen,
hapatus, on.pilannut inhimilliset tunteet. Porvarien keskuudessa
se on aivan yleistä —^ esimerkkinä mainittakoon, että porvarien
erf-isättappoivat Ilkan, mutta nyt lie ovat muka juhliWnaan'häntä^^^
heitaj^i^t Aleksis Kiven - ~ ja väittävät nyt omaavansa yksityis-omi^
tusoilbeuden^ hänen tuotteisiin jne<
'Tähän samansuuntaiseen epäjohdonmukaisuuteen olemme me
^ pikkuihfflisetkin syyllistyneet vaatimattoman perunavainaian suhteen.'
iNyt Kim sadan paunan perunasäkin hinta on 14 dollaria — kun ra-
Vintolbitsijai ilmoittavat, että moka-annoksen hinta on indeksin las-loin
vuoksi alennettu ehkäpä puoleentoista dollariin, edellyttäen että
flffialtlltaat ^Watjnniflt pgriinflTiqa ~ ts. kun perunoita ei enää kannata
syödä muuta kuin juhannuksena,
*niin'vasWh3rt käsitämme kuinka suurta vääryyttä olemme ^t
kirotessa niitä nahkapäällisiäsilakkaperunoita,^s^^
sotkettuja perunoita. Nyt kelpaisivat jo vaikka nahkapäällisetkin —-
'«jil^^yb^an^l^IofttaisiEp^ lihottava voima, josta kansaa varo-ietaäur
npden toimesta, jot^ tarvitsevat norjia ja'nopsia työmuurahaisia
oflsan lihavan ruhonsa entisestään lihottamiseksi herkullisten
^ paistien^ ja makeiden viinaksien avulla — tarvitsematta lainkaan pe-nmoiia.
^ • _
Ja joka luulee, että perunafarmarit lihoavat tästä; niin hänen<^
sietää pysähtyä miettimään asiaa. Farmarit ovat myyneet perunansa:
'"i^I^nä^Ja saaneet niistä pilkkahinnan nykyisiin verraten. Tosiasias-
^^jmoiiet farmarit .jqutu^at"^nyt ostamaan hirmuhinnalla siemenperu- '
^n^o^a ^a Jä^ette^^^ ja muiden kuluttajain ^
.kanssa, ettänijgiä hitosta tulee niitä, kalliita perunoita kun hc' itse
saavat niistä niin vähän?
. ^Sanöt^, f_t^ on helpompi nähdä nälkääkin kuin yksin
ollen.*^Me voimme nyt. todeta, että canadalaisten työläisten ja farmarien,
lisäksi pn koko Yhdysvaltain tavallista kansaa kohdannut
'sama onnettomuus, t;s.; me voimme nyt kolmisin haikeasti muistella
''lUiiäihänia aikoja, jolloin työläisen ja farmarin kannatti syödä:arki-
^äna^^erunpita.
SQtä varalta, jps satuttaisiin erehtymään sellaiseen harhaluuloon,
että ijaeitä ^työtätekeviä (j^ työttömiä) halutaan rangaisk porvarien
paho^jia töistä tämän^ perunapulan kautta, meidän täytyy-< turvautua s
yhdysvaltalaisen veljeslehtemme^ Työmies-Eteenpäin: suorittamaan
tutkimukseen, joka todistaa pätevästi^ että perunain hintojen kohoa-
«' mhien % Johtuu itjhmisistä,.; joidenkin;^
mästävi^inot|elusta. r^Kuten muistetaan, vielä pari- vuotta sitten oli'
Yhdysvalloissa; ja Canadassa hirveä "pula" siitä kun perunoita oli .
JLIIA^^. J^ALJOS ja,hinnat meinaisivat väkisin laskea. Sen jä/keen
qn viisaiden hallitusherrain johdolla vähennetty tämän mantereen perunanviljelystä-^
vaikka maailmassa on miljoonia nälkäisiä suita jotka
eivät ole koskaan saaneet tarpeekseen edes perunoita — ja hiin kehittyi
tOanne,. että perunavarastot vähenivät'siinä määrin, että sydämettömät;
suurkeinottelijat saivat tilaisuuden "tehdä rahaa" vaati--
mattoman perunapoloisen avulla ja tietysti .tavallisen kansan kustannuksella.
'iMutta antakaamme suunvuoro Työmies-Eteenpäille:
V. i.Vtiodenl9Sl lokakuun IS ja vuoden 1952 tammikuun 15
» päivän naisena aikana perunakasvattajille maksetut hinnat nousivat
$UP:stä,?2.07:ään'busiielilta.;Vuoden ensimmäisen neljänneksen
aikana^vähittäishinnat olivat noin 7 senttiä pauna, kaksi kertaa enemmän
.^kuini^taavanav aikana edellisenä vuonna . . . Rajahinnaksi
uusille perunoille.Floridassa jä Texasissa asetettiin $5.60 sadalta paunalta
joulukuulla ja tammikuulla (Canadassa tai ainakin Sudburyssa
' vaaditaan nyt yhdysvaltalaisista uusista perunoista $14 sadalta pau-lialta
1- Vapaus!)
. . OPS ja maatalousdepartmentti sei ittävät hintojen nousun
johtuvan suuresta perunain 'puutteesta'. ICaksi vuotta sitten sanottiin
perunoita olevan liikaa — puhuttiin suuresta ylijäämästä ja lai-vanlastRtain
perunoita myytiin Frahcolle 20 sentillä tonni.
"Tosiseikkojen tutkiminen osoittaa, että vaikka perunoita ei-tä-nä
keväänä ollutkaan niin runsaasti kuin tavallista, niin selostukset
vakavasta perunapulasta ovat liioittelua.
" .vu^?."* maatalousdepartmentti suositteli, että farmarit
istuttaisivat vain' niin paljon perunaa, että 350 miljoonan bushelin
päämäärä saavutettaisiin. Kylvöt suoritettiin esitysten mukaan, mut-la
säästihtefden seurauksena sato jäi 326 miljoonaan busheliin:
r* tt^ip^ l^uolimatta maatalousdepartmentti selostaa . . . että 'peru-
«amÄi, .joka lltulkeutui siviiliväestölle jaattavaksi vuoden 1952 en-simmäiseii
neljänneksen aikana, oli yhtä suuri kuin samoina kuukausina
edellisenä vuonna.'
^'Perunavarastot vähenivät 50 miljoonalla bushelilla tammikuun
ja helmikutp aikana, siis 25 miljoonalla bushelilla kuukausittain, joka
edustaa normaalista kulutusta.
'(Maaliskuun 1 pnä oli perunoita varastoissa 46,260,000 bushelia
kylliksi maaliskuun ja huhtikuun ajaksi.
"Mutta uusia'perunoita alkoi saapua Texasista ja Floridasta
tammikuulla ja helmikuulla ja toukokuun lähetykset olivat suuria.
Kesäkuun aikana odotetaan saatavan niin paljon perunoita . . . että
se vastaa kulutusta.
"Täten siis tosiseikat osoittavat, että mitään todellista perunapulaa
ei ole olemassa. Se on keksitty .tarkoituksella hyödyttää välittäjiä,
joiden käsissä perunat ovat. Siten rosvotaan kuluttajilta miljoonia
dollareita."
^ Hyvin ja paikalleen sanottu! Varmaa myös on, että jos canada-
..-.laista "perahäpuTaä" ryhdytään tutkimaan, niin tulos on samanlaiseni
v(YIläoIeva muuten todistaa, että rikastumisen mahdollisuuksia on
Vidäkin, jos on vain kylliksi "ymmärrystä tarmoa", kuten sano*
: taan. Kaikki mitä esimerkiksi perunakeinottelussa tarvittiin oli tä
•••..__niar.•
' , ' .tTiedotvperunavarastojen vähenemisestä, paikat perunain säilyttämiseksi
syksystä kevättalveen ja sen verran "rohkeutta" riskipää-
.«man-sijoitukseen, että voitiin ostaa syksyn halvalla hinnalla perunat
' varasto» asti ja sitten silmät ummistaen nostaa
'^,^mnä!i niin k^^ vaatimaton perunavainaja olisi rohjennut
"ilta koskaan, u^^ Jos tässä tarvittiin muutamia kymmeniä
ijni^jopniaidoUärieita: rahaa, eläimeUistätunteettomu tavallisia ih-
;misia^^kohtaan ja äärinunäisen julkeata rikastumiskiihkoa, niin tämä
r|)nyain pieni sivuseikka, jolu)n ei kannata kiinnittää huomiota, sillä
Milä mmi sanovat
SIJOME.V FOnVABiSJOS"
KAssmuskNiBOMAMspva
'Snellmanin j y v ä n ä , joka on Jälr
leen huomenna |
Tags
Comments
Post a Comment for 1952-06-14-02