Vapaus, February 16, 1928

              Si¥a2 Torsfama, helmOM 16 pinä—Thor., Feb. 16 No. 33 — 1928
mm VAPAUS t i l a ö i M i . Icaikt«UU«M. tsr«s!a* pcrjasttims.
T O I M I T T A J A T J
a, C* OTtt. T- K. CASLSOX, B. A. TEMHCM3I. a- FEHKOSEC
VAPAUS lUbatT)
tt FiasIA WotUn ia Cauda. pBbCifccd ia Ssdtrary. O s C arcry liaaiaj.
ILMOTCäHIXNAT VAPAUDESSA: ' -r
' . Itaiauihaotakaet f l X O kota. S2.M kaksi kertaa. — ATioCitMoanieseilaKKaksct SOc. palsUUiuaa. —
JOMPsasttonmotskaM SOe. kota. tlXO. 3 kertaa. — Syn:yB>faao«ak.«t IIXO kerta. «2-«> * T"
AfiMKoaBiMskact « 4 0 kan». $ 3 J » kakai kertaa. - ltiit<ml«»wkae« n M kexx*. - Knoleiaanitootuk-
«af IZA. kana. SOc. UOaakaa kiiUMUueclU u i ataatotinjlti. — Haiata«ot>e4.K )a atotciU(>ottik«rt
MK^ karta. $IA> koina kata*. Tilapil*TBio«lajie» ja Oatoto-lBBUaBnea oo. vudittMoa*. abeteiurt
ttaaCBtbiaU «takätecs. Ttlaakaia. J«ita ci acnna raka. ci t«IU UkettäaiUa, pattai a a u a u c a t » . joiUa
. «M ttkaskaat. • '
, - TILAUSHIXNAT:
1 »k. UJSO. 6 kk. » J O . S kk. «1.7S ja I kk. » I J » . — Tadjnraltoikia ia Saameem «eki isaaaU*
1 rk. $6X0. 6 kk. 13^0. S kk. S2J» ia I kk. tLOO.
liCkMca aiMat iloMtakaet p U i J oUa boattoiiM» keila 12 amtnjauflina «J«Uiae»a « r k i p ä i ^,
Vapaadaa toiatitBai tikcity BaiMiaf. SS Loraa Suact, Poiiatia S36V.
•«f«a<iaa kaattori: Ubetty BaUdisf. 35 Von» St. Pabelia 1038. Po*tio«iU: Box 4». Sadtmrr. Out,
Caaeal adrenlalac ntaa Ttc. per eol. laek. HJniamm e&arja lot aiafle ia»ertic« tSc. Tht Vapaa»
Ja Cba bcit adrotiaiac nediaai tmong tka Fiaalah Pc«p»« ia Caaada. •
Jaa «tta BilUaia takanaa aaa nttuatu «oaiaaiMea klrjeeaacaae. kirjottakaa oadelleca liikkefsoboiiajaa
fMaaatOiaena BlaMlBi I. V . KANNASTO. tUkkecakoitaJa.
Laseilla paiHcaknnmlla on puo*'^
lueemme ottanut osaa knnnallisiin
ja maaknnnallisiin vaalitaistelailiin.
Winnipegissä voitti puolneemme it­senäisesti
toimien ensimaisen edus­tajansa
kauptmginvaltuustoon, seka
Järjestön asiat
tyvälle Itsenäiselle työväenpuolueel­le,
elta vallankumouksellinen kanta
Vapauden muuttokysymys
osoitti yhteisestä rintamasta Jäeltäy-jg^t jj^^^ g. J. Osastoa No- 5 lansunto Vapaaden undeUeen
saa todellisen taistelevan työväestön
kannatuksen.
Kommunistipuolueen suorittama
valistustyö
Puolueemme valistustyö ei lieten-kään
kohdistu vain ammattiliitoissa
Gana^ kommnmsfiBen paolse — tyÖFäen-lookan
puolae
m
i i
i
mci
mm
m
m
VuosijuMa helmikuun 22, 23 ja 2i
päivinä
Kommunistisen puolueen toimin-
* ta alkoi Canadassa v. 1920'työväen
liikkeen vasemmistoainesten nostat
tamana. V. 1918 hallinnollisten'
, pannalakien seurauksena laittomak
. si julistetun sosialidemokraattisen
puolueen vasemmistolaisia, i.w.w :läi
sia vasemmistolaisia. Itsenäisen työ­väenpuolueen
vasemmistolaisia y.m.
vallankumouksellisia ''kasvaf usryh-mia'*
löysivät yhteistoiminnan poh­jan
'vallankumoukselliselle työsken­telylle
Yhdysvaltain puolel 1 a muo­dostettujen
Kommunistisen puolu­een
Ja Kommunistisen työväenpuo­lueen-
avustamana ja kehittyi V /
.1921 valussa itsenäiseksi Komnumis'
iisen ^kansainvälisen canadalaiseksi
/ao5/oA;5i. Julkisuudessa ilmeni nii-,
den toiminta pääasiassa teollisuus­keskuksissa
toimivina marxilaisuu­den
kasviatusryhminä, sekä yksilö-
Jäsenten toimintana ammattiunioissa
y^OlvJoukkojärjestöissä. Tämän vuo­den
. ajalla järjestettiin puolueryh<
mat suomalaiseenkin keskuudessa yli
'; l^Mara
edustavana'' esiintyi samanaikaisesti
: ;vielä iCanadan sosialistipuolue, mut­ta
oli äc jatkuvasti unhoittanut
:'Klitimlaisuuden^>^^^^^ to­tuttamisen
joukkotoimintanaja va­jonnut
«dogmaattiseen saivarteluun,
huolimatta siitä, että vallankumo­ukselliset
Ja kxmsainvälinen vallan­kumouksellinen
liika kutsui toimin-
'taon ja viitoitti sille (ien. Lopulta
se hukkui pitkäaikaisesti käynnissä
olleisiin "keskusteluihin" ICbounu-nistiseen
kansainväliseen 1^^
ehdfoista.
Puolueen kehittyminen
^^^^^^^^ . :K^ puolueen voimien
i yhtenäistyessä ja lujittuessa, Neu-vostiPVcnajän
selviytyessä voittoisa-
^ca' vastavallankumouksen kansain­välisestä
hyökkäyksestä ja Canadan
työväenliikkeessä tilanteen varmen­tuessa,
Nova Scbtian, Alhertan y.m.
^ työläisten liikehtimisen rohkaistes­sa,
nostatettiin puoluetoiminta jul-
Mkisuuteen Workers-puolueen nimel­lä,
alustavasti joulukuussa 1921;
mutta virallinen perustava konvent-sioni
pidettiin vasta helmikuussa
1922. Tähän puolueeseen liittyi so-
/ sialistipuolueen vasemmistolaisia
yksilöitä ja oikeistolaiset menivät
'-porvarillisten puolueitten suoranai­siksi
kannattajiksi. Suomalainen so-siälistijärjesto
liittyi kc^onaisuu-dessaan,
sillä äarimäiset oikeisto­laiset
olivat siitä jo karsiutuneet
ennen pois. Workers-puolue oli
Kommunistisen kansainvälisen vel­jespuolueena
ensin aluksi ja edel­leen
virallisejaa Kominternin jaos-
.tona toimi maanalainen Kommunis­tinen
puolue.' V. 1924 keväällä pi­detyssä
Woik konvent-sionissa
päätettiin nimi muuttaa
V Kommunistisekäi puolueeksi ja ju
listettiin' virallinen yhteys Komin
paikkakunnalla on vain yksikkö,
joissa ei ole katsottu edulliseksi
useampiin soluihin jaottelua tois­taiseksi.
Kommunistinen puolue on siis
voinut kehittää toimintansa 81 paik
5!M
terniin, jolloin maanalainen puolue-
. koneisto lakkcj^i.
: Kommunistipuolueessa jäi kuiten
^ kin voimaan entinen organis^oori'
nen perusta, kunnes sitten v. 1925
pidetyssä - puolueen konventsionissa
päätettiin puolae Järjestää työmaa
ja asuntosolujen pohjalle perustu-
^ vaksi. Tämä oli katsottu välttämät­tömänä
kaikkiin Kominternin puo-lueihin
nähden, ollakseen leninisti­sen
(käytännöllisen mandlaisno-den)
pyrkimyksen ^ omaavia prole­taarisen
taistelun puolueita. Ko>m-munistipuolue
jakaantuu nyt 9 piin-rjaiqestöön
ja 32 kaupunki- ja k^^
jSrfestöalueeseen, joissa on 187
•Cfi^ pnolueyksakkoä — solua, seka, 49
mm
kokunnalla ja lujittunut yli maan
vaikuttavaksi keskittymäksi suurten
joukkojen voittamiseksi vallanku
mouksellisen liikkeen seuraajaksi.
Puolue taistelujen ja järjestäytymi­sen
johtajana taloudellisella ^
alalla
Näitten vuosien kuluessa on puo­lueemme
joutunut suoranaisesti joh­tamaan
Nova Scotian kivihiilenkai-vajain
ja terästyöläisten taisteluita
(w, 1921—1924), Albertan kivi-liilenkaivajien
taisteluissa ja jär-estöUisestä
- sekasorrosta pelastami­sessa
suorittaen puolueemme johta­vaa
osaa useita kertoj a. Monissa
neuloma- ja kenkätyöläisten taiste-uissa
samoin. Puolueenune kohotti
pirsti^leiksi hajonneen puutavaratyö-äisten
järjestäytymisen yudelleen,
antaen apuaan ja pannen yleisjär-jestäjänsä,
puhujonsa ja erikois-työskenteli
jät voimoperäiseen työ­hön
asian edistämiseksi, samanaikai­sesti
avustaen useita eri lakkotais-teluita
metsätyöläisten vaatimusten
ja taistelukunnon elvyttämiseksi.
Näin on Ontarion ja Quebecin Met­sätyöläisten
valistunein aines omak­sunut
tehtäväkseen pitää Canadan
puutavaratyöläisten teollisuusliiton
työ-, palkka- y.m. olojensa paranta­misen
välttämättömänä välineenä.
Metsätyöläisten järjestynyt taistele­vin
aines kuuluu Konununistisen
puol^ieen jäsenyyteen ja omaksuu
siten vallankumouksellisen pyrki­myksen
ja tietoisen innostuksen Ca­nadan
puutavaratyöläisten teolli­suusliiton
yhä edelleen kehittämi­seksi
Ja lujittamiseksi.
Samalla kuin puolueemme jäse­nistön
tehtävänä kaikissa ammatti-ja
teollisuusjärjestöissä on puolue­hengen
mukainen valistustyö, toi
minnan ohjaaminen ja kehittäminen
taisteluliikkecnä yhä tehokkaammin
työnontaj ia vastaan, tekevät puolue­jäsenet
järjestymättömäin järjestä-mistyötä
monilla eri aloilla. • Ai
van muutoma kuukausi sitten alet
tiin työskentely union järjestämi­seksi
Vancouver-saaren kivihiilen-kaivajain
keskuudessa. Tähän men^
nessä on järjestäminen saatu alulle
ja kyetty paljastamaan kaivanto-yhtiöitten
ja heidän apuriensa työs
kentely kaivostyöläisten kohlehtiml
seksi ja elämäntason polkemiseksi;
Vallankumouksellinen työ polätti'
sella alalla
Poliittisella alalla on puolueem
me käynyt voimaperäisesti taistelua
brittiläistä ja amerikalaista impenä
lismia vastaan. Vv. 1925 ja 1926
Dominion parlamenttivaalien yhtey­dessä
erikoisesti joutui puolueemme
kohottamaan Canadan itsenäisyys
kysymyksen, nykyisen perustuslain
kumoamisen ja työläisten ja talon
poikain hallitulräen perustamisen
tunnuksen, sekä voittamaan laajat
työväen ja talonpoikain kerrokset
omaksumaan tämän kannan. Monis­sa
porvarillisissa edistysmielisissä
piireissäkin herätettiin imperialisti­sista
siteistä täydelliseen itsenäisyy­teen
pyrkimyksen aalto, joka tyyn-tyäkseen
on pakoittanut liittohalli
tuksen ja imperialistisen elaämaan
päämiesten jatkuvan vierailun, sa­manaikaisesti
kuin puheissa ja lu­pauksissa
on pyritty valtakunnan
suhteita reformeeraamaan näennäi­sesti
valtakunnan osien itsenäisen
ulkopolitiikan ja edustuksen kehit­tämisellä
y.^
työskentelyyn ja niiden lujittami­seen,
eikä myöskään vaalitaistelui-hin
osanottoon, tieninbmin kä)rtän-nöllisenä
työväenliikkeenä edistämi­nen
merkitsee, että puolueemme seu­raa
kaikkea työväen ja talonpoikain
liikehtimistä, ohjaa niitä ja käyttää
jokaisen tilaisuuden luoldcataistelu-kannan
kristalloimiseen työväen-puolustuksen,
osuustoimiiman, ur­heilun
ja kulttuurityön y.m. aloilla.
Tässä toiminnassaan käyttää puolue
lentolehtisiä, sanomalehtiä, järjes­täjiä
y.in. Tällä hetkellä on puo­lueellamme
viidellä kielellä omat
äänenkannattajansa. Englanninkie­liseen
lehdistöön nähden on työ suo­ritettu
viimeisen kuuden vuoden
ajalla ja nyt ovat "Worker", "Ca^
nadian Xabonr Monthly", "Young
Worker", "Young Comrade" suo­ranaisia
valistusvälineitä työläisten
luokkanäköl^nnan omaavina äänen
kannattajina,^sekä puolueemme oh
jauksen alaisena maanviljelijäin leh<
ti "The Furrovv" ja työläisnaisten
lehti "The Woman Worker". Rans­kan
kielellä suoritettu työ on vielä
hyvin heikkoa. Viimeisen vuoden
ajalla on kuitenkin voitu saada toi­mintaan
pieniä ryhmiä, jotka -pää­asiassa
keskittäytyvät ranskankieli
sen puoluelehden,"The L'Ouvier
ilanadien",- ympärille. Vallankumo­uksen
isten kasvatustyössä, ei ole vä
iäiseksi arvioitava nuorison oppi­kursseja,
joita puolueemme on jär
estänyt kommunistisen nuorisoliiton
nuoren canadalaissyntyisen jäsenis-ön
kehittämiseksi, opastanut heitä
marxilais-leniniläisissä opeissa. Tu
levaa kesää varten on jo suunni
teltu ainakin kuudet tällaiset kurs
sit.
Puolueemme leniniläinen joukkqfjen
puolue
Puolueemme muodostuminen ei
siis ollut vain vallankumouksellis­ten
ryhmien yhdistämistä, mutta
esiintoi se marxilaisten teoriain ko­koomuksen
vallankumouksellisena
käytännöllisyytenä. Milloin ja mis­sä
muodossa tahansa kansainvälisen
vallankumousliikkeen toiminta ilme-ncekään,
j outuu puolueemme Ca
nadassa käytännöllisesti kosketuk­siin.
Venäjän vallankumouksen tun
netuksi tekeminen ja sosialismin ra­kentamisen
selventäminen maailman
vallankumouksellisen liikkeen keski-pisteenä,
on porvariston raivon nos­tattanut
monta kertaa puoluettam­me
vastaan. Viimeksi Neuvostoliiton
ja Englannin diplomaattisten suh
teitten katkeamisen yhteydessä koh
distettiin koko porvarillisen sano­malehdistön
hyökkäys puolueen toi­minnan
ehkäisemisvaatimuksdcsi
Kiinan taistelujen yhteydessä jär
jesti puolueemme yhteisen rintaman
neuvostot ja Joutui porvariston hyök­käyksen
keskipisteeksi. Sacco-Van-zettijutun
vaiheissa oli puolueem
me ainoa militanttinen liikehtimisen
järjestäjä ja paljasti kapitalistisen
oikeusmurhan lenkkinä imperialis­min
.hyökkäyksestä työväenluokkaa
vastaan. Edelläolevan lisäksi on
puolueemme suorittanut laajan yh-teisen
rintaman joukkqpuolueen ra­kentamisen,
jossa olemme voittaneet
paljon ystäviä työväenliikkeen poh
jajoukoista, mutta samalla myös­kin
vihollisia työväen ommättiunio-byrokratian
puolelta. Tätä kysy
mystä käsittelen erikseen seuraavas­sa
kirjoituksessani.
Lopuksi voimme kysyä itseltäm­me,
mitä olisikaan työväen luokka
järjestämisestä, sen kotipaikeuta, nndesta koneistosta,
talon hankinnasta, laajentamisesta y.m.
taistelulitkkeen tulevaisuus Canadas­sa,
ellei näitten vuosien ajalla olisi
ollut kommunistista puoluetta, joka
asettaa työväenluokan kokonaisedut
yläpuolelle kaiken ja sen vallanku­mouksellisen
vapantidcsen päämää
rää silmällä pitäen viitoittaa tietä
kaikille jokapäiväisille taisteluilla
Kys3rmykseen vastaaminen selvittää
meille edelleen, että kommunistipuo­lueen
suuri pyrkimys velvoittaa re­hellisen
vapaustaistelijan tuomitse­maan
yksilöllisyyden ja työskentele^
mään vilpittömyydellä kommunisti­puolueen
edislämis^i.
A. T. Hiu
Tämän kysymyksen herättämisestä
tällä kertaa pidämme liian aikaise­na,
syystä että ei ole vielä kyllin
kauan kokeiltu Vapaudella viisipäi­väisenä;
jäsenistöllä ei ole tietoa
kuinka Vapaus on kannattanut itsen­sä
kun se on ilmestynyt viisipäiväi­senä.
Olisi ollut terveellisempää,
että kysymyksen käsittely olisi siir­retty,
edes kuusi kuukautta eteen­päin,
silloin meillä olisi ollut jo jon­kun
verran kokemusta takanamme
liikkeen kannattavaisuudesta. Oli­simme
saaneet nähdä Vapauden puo-livuosi-
tilipäätöksen ja nähdä kuin­ka
se on mennjrt eteenpäin ja tämän
perusteella olisimme olleet perus­teellisemman
pätevämpiä ja varmem­pia
päättämään asiasta kuin nyt.
Nyt sitävastoin me joudumme teke­mään
päätöksemme ainoastaan toi­meenpanevan
komitean kiertokirjeen
perusteella, tarkoitamme siinä esi­tettyjen
asioiden suhteen, joten
meidän mielestämme ei oje kyllin
paljon näitä asioita selostettu.
Kirjeessä tehdään ainoastaan ylimal-
Icainen vetoomus järjestön jäsenis­töön
Toronton etuisuuden puolesta
jcotipaikaksi Vapaudelle. Talon ra­kennuksesta,
lehden laajentamises­ta,
painokoneen hinnasta ja muut­tokustannuksista
Sudbnrysta Toron­toon
ei kirjeessä mainita tarkasti
numeroilla ollenkaan (mahdollisesti
ei ole laskettukaan). Tjrydytään
ainoastaan sanomaan, että Vapauden
liikkeellä olevat varat riittävät sii­hen
ja jää vielä "rapiat pääUe",
maksakeon vaikka kuinka paljon
tahansa.
Tällaista asioiden esittelyä jä­senistölle
näin tärkeässä kysymyk­sessä
kuin meillä nyt on, pidämme
rikollisena menettelynä toimeenpa-ntevan
komitean puolesta. Sitten
kirjeessä on monta sellaista kohtaa,
jotka eivät näytä pitävän paikkaan­sa,
mutta niistä alempana. Vaikka
pidämmekin kysymyksen herättämi­sen
tällä kertaa. liian aikaisena, suo­rastaan
virheenä ja paheksumme
sitä, niin olkoon kysymyksestä silti­kin
sanottu seuraava kantamme:
Järjestön osastojen
huomioon
Vapauden laajentamista, talonhan-kintaa
ja kotipaikkaa
"koskevana postitettiin osastoille ää­nestyslistat
jo viime viikon ajalla.
Kuitenkin olisi toivottavaa että osas­tot
jättäisivät äänestyksen suoritta­misen
tämän kuun loppupuolelle.
Aikaa on vielä riittävästL Myöskin
tulee ensi viikon alussa julkaista­vaksi
tp. komitean selostus erinäi­siin
keskustelun ajalla erheellisesti
tulkittuihin asioihin nähden, kuin
myöslrin ääntenlaskua koskevana.
Viimemainitun seikan suhteen on
parin osaston "kirjeenvaihtajat ehti­neet
jo lausua toivomuksen että iasia
selostettaisiin. Jäsenistö ei saä, eikä
tarvitse olla epätietoinen ensimaisen
toisen,ja kolmannen tilan merkityk­sestä.'
Toverillisesti,
A. T. HILL, sihteeri.
Kotipaikka
Olemme olleet aina viime vuosiin
asti Vapauden kotipaikaksi Port
Arthurin kannalla. Mutta nyt suo­malaisen
asutuksen lisääntyessä
Keski- ja Pohjois-Ontariossa sekä
Quebecin valtiossa useilla tuhansilla,
jota vastain Port Arthurin 3rmpäris-töineen
ei sanottavasti suomalaiseen
asutukseen nähden ole kohonnut eikä
näytä ainakaan lähitulevaisuudessa
olevan mitään suurempia mahdolli­suuksia
suomalaisen asutuksen- ko­hoamiseen,
niin: olemme sitä mieltä
että Port Arthurista ei ole kysymys­täkään
Vapauden kotipaikaksi ny­kyään.
Siis jää' valittavaksi koti­paikaksi
Vapaudelle Sudbury eli
Toronto. Ja näistä kahdesta mei­dän
täytyy asettaa ensi tilalle Sud-l)
ury, sillä Sudbury on tällä kertaa
suomalaisen asutuksen keskus pa­remmin
Jcuin mikään muu kaupunki
Canadassa. Ei tosin Sudburyn kau­pungissa
itsessään ole suomalaisia
niin paljon, vaan ympäristöllä lyr
hyiden matkojen päässä asuu tuhan­sia
suomalaisia. Sudburyn ympä­ristöllä
on noin kymmenkunta suom-järjeston
osastoa. Torontossa kyl-muodostun
suomalainen väestö suu­reksi
tekijäksi liike-elämässä (ostos-
^ pääasiassa). Esimerkiksi Sault
Ste. Marje, jossa on* noin kaksikym­mentä
prosenttia asukasluvusta suo­malaisia,
se edellyttää 20 prosent­tia
kaupungin liikkeestä. Siellä sil­loin
on mahdollisuus saada ilmotuk-sia._
Port -Arthuri mikäli tiedämnie
On samalla suhteella kuin Sookin.
Muttei Sudbury, ympäristöt lukuun-ottaen,
on edellä tässä suhteessa
kaikista muista paikkakunnista sillä
Sudburyn ympäristöllä On paljon
suomalaisia, jotka tekevät paljon
liikettä Sudburyssa. Yksi puoli vielä
lisäksi, joka meidän täytyy huomioon
ottaa on, että Vapauden työkuntaan
kuuluu huomattava joukko kj-kene-viä
järjestötoimitsijoita ja tuota
joukkoa osastdt ovat aina tottuneet
käyttämään puolueen palveluksessa,
osastojen järjestämissä juhlatilai­suuksissa
puhujina y.m. Puhujista
"on ollut? aina puute, mutta Vapau­den
toimitus joukko on ollut se jouk­ko
josta on aina saatu puhujia lä-hiosastoihin.
Keski-Ontariossa on
noin kymmenkunta S. J. osastoa ja
heidän . vaikutuspiirissään tuhansia
'^suomalaisia, niin tuon joukon kes­kuudessa
meidän mielestämme pi­täisi
pysyttää Vapauden toimitsija-joukko,
eikä kerätä Torontoon kaik­kia
puolueemme ja järjestömme toi­mitsijoita,
sillä onhan' edullisempaa
järjestötoiminnalle, että toimitsijat
on laajalla alueella ja voivat työs^
kenneliä laajempien joukkojen "kes­kuudessa.
Kun näinollen Vapauden
toimitsija joukko siirtsrisi Torontoon,
niin olisi silloin kaikkien tä­män
Keski-Ontarion ja ympäris­töjen
osastojen hommattava puhu­jat
y.m. kaikki Torontosta ja kusta-nukset
siis tulisivat kalliinmiksi.
Kaikki seikat huomioon ottaen, olem­me
siinä varmassa vakaumuksessa,
että Vapauden liikkeen ja järjes­tömme
hjrvinvoinille on rikos siir­tää
Vapaus Torontoon. Pidettäköön
«e Sudburyssa.
TmnninsiD kaivosi inen
Lehden laajentaminen jä toimitus
Lehden laajentaminen on mieles­tämme
kjreymys, missä taas olisi
läkin on huomattava määrä suoma- pitänyt olla jäsenistöllä tarkka-tieto
laisia, mutta siltä puuttuu ympäris-i kannattavaisuudesta ennenkuin me-tö
mikä on Sudburyssa. Toimeen­paneva
komitea -kiertokirjeessään
erikoisesti -puustaa Torontoa vkoti-paikaksi,
perustana pitäen liutisten
tuoreuden ja lehden saapumisen
lukijoille. iEi näy olevan mitään
suurempia muutoksia Torontossa­kaan,
ei ainakaan siinä määräsi,
että sen tähden kannattaisi lähteä
lehteä muuttamaan. Uutisiin nähden
taasen on Toronto tällä kertaa edel­lä
Sudburya huomattavasti ja Icai-ceti
tulee olemaan edelleenkin, mutta
ei. tulevaisuudessa niin huomatta­vasti
kuin nyt, silla muutaman vuo­den
sisällä meillä tulee olemaan i l -
mapostiliikenne kautta maan. Sii­hen
ainakin postihallituksella on
pyrkimys ja toiseksi, radio näytte­lee
nyt jo huomattavaa osaa uutis­ten
tiedotuksessa ja tulee nähtä­västi
huomattavasti vielä kehitty­mään
tällä alaUa, joten Sudbury-kaan
ei tule olemaan mikään huono
paikka uutisten saannille tulevaisuu-dessoi
Ilmoituksiin nähden toimeen­paneva
komitea asettaa Port Art­hurin
ja Toronton edelle Sudburya.
Tässä yksi väite, joka ei meidän
mielestämme pidä paikkaansa aina­kaan
Torontoon nähden, emme ole
varmoja Port Arthurista. Mutta'
Toronto on sellainen paikka mistä
Vapaudelle ei meidän näkökantamme
mukaan saada paljonkaan ilmotuksia;
bhtuen siitä, että Toronto on snuT-caupunki,
jossa on satoja tuhansia
asukkaita ja suomalaisia, asuu tuos­sa
kaupungissa ainoastaan pieni mur­to-
osa asukaslukuun verrattuna, r i ­poteltuna
jrmpari laajan alueen, ja
näinollen ei muodosta miksikään
suuremmaksi tekijäksi kaupungin
iike-elämässä siinä määrässä, et^
iikemiesten kannattaisi lähteä kil­voittelemaan
suomalaisen väestön
:ekemästä liikkeestä. Sillä ainoas­taan
voiton' tarkoituksessa' lukemie-let
ilmoittavat, saadakseen enempi
kundeja, eikä mistään humaanisista
myötätunnoista. Pienillä paikkakun­nilla,
missä on suuret suomalaiset
asutukset, on suhdö toinen. Niissä
nee päättämään kysymyksestä. Toi­meenpaneva
komitea laskee lehden
laajentamisen tilaa jäin nousun perus­teella,
sanoen että tilaajamäärä on
kohonnut melkein tuhannella ja tun­tuu
siltä kuin toimeenpaneva komitea
pitäisi tuon tilaajamääran pysyväi­senä.
Meidän ajatuksemme on se,
että on ollut hyvin epämääräistä läh­teä
laajeariuspuuhiin viimeisen tilaa­jamääran
nousulla. Sillä tuo tilaaja-määrä
ei ole yksistään noussut sen
tähd en,että Vapaus tuli viisipäiväi­seksi,
vaikkakin se oli suurena teki­jänä,
vaan Vapauden tilaajamäärä
on viime vuosien varrella aina nou­sut
syksy- ja alkutalvella ja taasen
laskenut keväisin ja kesäisin, jos­kaan
ei niin suuressa määrin kuin
so on noussut, johtuen siitä että suo­malaisia
työskentelee tuhansittain
metsätöissä, menevät kämpille syk­syllä,
ovat talvensa siellä' ja he ti­laavat
Vapauden sinne talveksi ja
kaupunkiin tultua osa tuosta tilaa-jamäärästä
ei uudista tilaustaan ja
niinollen 1 se aina jonkun verran
laskee. Nyt ^rtokirjeessä mainit­tuun
tilaajamääran nousuun on ollut
vaikuttamassa edellä sanottu vai­kutin
suuressa inäärin, eikä, kuten
toimeenpaneva komitea selittää, että
se on kaikki johtunut siitä että Va-paxis
tuli viisipäiväiseksi. Mutta
4mme silti tahdo tapella kunsipäi-yäisenä
ilmestymistä vastaan, jos
sillä on edellytyksiä siihen että
Iditl' kannattaa itsensä ilman jä­senten
anoranaista avustusta.
\ Kiertokir jeeiBsa mainitaan että leh­delle.
nyt viisipäiväisenä ollen täy-
^ hankkia^ yksi toimittaja lisää.
Meidän ajatuksemme mukaan Va­paus
tuossa koossaan pitäisi' tnllä
toimitettua neljällä- toimittajalla ja
«ieläkin' sitten vaikka se ^ laajennet-taisin
knusipäiraisela^ niin neljää
Näitä rivejä kirjoitettaessa viete^än Timminsin kaivoskaupun­gissa
sydäntäldrvelt^vää surujaUaa. Kolmekymmentäy&deksäa kai.
•osmiestä ovat kamalan ja draa^illisen kuoleman kantta siirtyneet
pois joukostamme. He orat joutuneet antamaan henkensä kapi­talistisen
järjestelmän uhrialttarille.
Tällainen tapaus koskee erikoisen raskaasti niihin perheisiin,
vaimoihin, lapsiin ja kaikkiin omaisiin, joiden perheenjäseniä jou­tui
mainitun kaivosmurhan uhreiksL Samoin on tuo tapaus kova
isku kaikille työtovereille, jotka ovat työskennelleet samalla työ­maalla.
Se on ankara isku koko työväenluokalle.
Useimmat surmaantuneista työläisistä olivat allekirjoittaneel­lekin
persoonallisesti tunnettuja työtovereita, jopa monet läheisiä
tovereita järjestöissämme. Tuntuu vieläkin ikäänkuin uskomatto­malta,
että nuo monet nuoruutta, elämänhilpeyttä Ja elinvoimaa
uhkuvat toverimme ovat kamalan teollisuusmurhan kautta joukos­tamme
pois joutuneet. ^ '
Erikoisesti olivat työväenjärjestöissä tunnettuja toimitsijoita
.useat suomalaiset. toverit. MAUNO VALO, suomalaisen osaston
toimivimpia tovereita; näyttelijä, soittaja ja , "iänlaja,levittäen
reippautta ja iloisuutta kaikkialla toimiessaan. Monta kerta^ kai­voksen
syvyydessä istuimme päivällistunnilla, nelä muutama kuu-;
kausi sitten, jutellen asioista. Emme silloin osanneet lärrati^ että
näin pian tulemme toisistamme iäksi eroamaan.
AUGUST AHO, nuori ja voimakas tyoläisnriieilija, ollen hil­jaisen
ja toverillisen käytoksensä vuoksi paljon pidetty toveri­piirissä.
— WALTER AALTONEN, jo verrattain i ä ^ kaivosmies,
työskennellen samoin kuin Ahokin kirvesmiehenä Hollingerin kai­vannossa;
oli jäsenenä järjestöissä. Lonkkasi räme , kesänä sor­mensa
pahoin, sairastaen sitä useite viikkoja.—- ALFRED KUM­PULA,
oli hyvin tunnettu järjestötoiminnassa ja hänen nimensä on
hyvin yleisesti tunnettu tässä maassa, etenkin ikämiesten' hiihto»
mestarina. — O. AHVENKOSKI, jääden häneltä vaimo ja viisi
lasta Suomeen: JOHAN KANGASNIEMI, PEKKA HEDENIEMI ja^
CHAS. MAKI CMnstonen), olivat muut suomalaisista kaivosmie-histä,
joita en ehtinyt persoonallisesti tulla tuntemaan niisi lähei­sesti
kuin ensinmainittuja. ' Kaikki surmaantuneet suomalaiset oli-;
vat perheellisiä.
' Muihin kansallisuuksiin lukeutuvista surmaantuneista työtove­reistani
oli lähinnä CHAS. JOHNSON, jonka kanssa työskentelim­me
yhdessä useiden kuukausien ajan, sekä vanha, harmaai^apsinen
kaivosveteraani MARTIN STEVENS, joka toimi työnjohtajana
niissä työpaikoissa, missä muutamia kuukausia sitten työskente­limme.
Hän oli tunnustuksen saanut työläisten !puoIesta senvuoksi,
että häneltä ei kuullut pahaa sanaa. Häneen oli kaivoksen synkät
onkalot ja jokapäiväisen kuolemanvaaran alaisena olo Iyonyt\vuosi­kymmenien
aikana erikoisen leiipansa.
Kun toverimme, ystävämme ja työkumppanimme ovat lasketut
haudan poveen, älkoon mielestämme koskaan nnohtulco tämän hir­vittävän
katastrofin tuottamat seuraukset. Taistelkaamme työ­väenluokan
olosuhteiden korjaamiseksi työmaalla, ^kotona^ ja,': kaik­kialla.
' Asiantuntijain lausuntoje,n perusteella olisi näistäkin uh-«
reistä ehkä suuri enemmistö voitu pelastaa, jos työläisten turvalli­suudesta
olisi huolehdittu paremmin: komppanian taholta. . Jopa;
tällaista onnettomuutta ei saattaisi tapahtuakaan, jos kaivoksen
onkalot pidettäisiin puhtaina, ettei tulenvaaraa olisi.
Näillä muutamilla riveillä haluan lausua vilpittömän osanottoni
siihen suureen'sumun, mitä kaikkein eniten tunnetaan' juuri 'Vai­najien
omaisten ja' läheisten toverien piirissä. Kepeät mullat kai­vosmurhan
uhrien haudalle. Lohduttavat sanat: vainajien per­heille,
että vain työväenluokan taistelun kautta voidaan tebllisnui-,
murhat vähentää ja niiden tuottamat haavat paräntaiBu^^^^^^^^^^^^'\'"\
Suurimmalla toverillisella kaipauksella:
T. N. CARLSON..
mittajaa sekä;joitain avustajia, niin
kyllä Vapauden pitäisi neljällä toi-
•nittajalla tulla ulos. Vaan meillä
on ajatus että Vapaiudessa ei ole
kunnollisia toimittajia vaan toimitus-kokelaita.
Siksi me ehdotamme, että
Vapaudelle ei oteta lisää toimittajia,
vaan että, Vapauteen hankitaan yksi
kunnollinen, ammattitaitoinen toi-iniltaja
jonkun nykyisen toimittajan
tilaUe.
Koneiston lisääminen
Tässä kysymyksessä joudumme ih­mettelemään
sitä tapaa, millä meil­le
jäsenistölle asioita esitetään. Vii­me
keväänä meille, kuin Vapauden
laajentaminen oli kysjrmyksessä vii­sipäiväiseksi,
hiin silloin jäsenistölle
nskoteltiin Vapauden johtokunnan
ia toimeenpanevan komitean taholta,
<ittä nykjriseljä painokoneella tullaan
toimeen, vaikka hyvin tiesivät ett^
se on mahdottomuus. Nyt ei ole
kulunut Vapiauden laajentamisesta
kuin neljä kuukiautta kuin on kysy­mys
uuden koneen hankkimisesta.
Me paheksumme tällaista asioiden
esittelyä, että jäsenistöllä tahdotaan
teettää päätös valheellisten selostus­ten
perusteelta. Toimittakoon tule­vaisuudessa
paremmin^ esitettäköön
ii'senistölle asiat kaikessa alasto­muudessaan.
- Painokoneen hankin­taan
nähden olemme sitä mieltä, että
koska se on välttämätöntä niin han­kittakoon
se.
Uuden talon hankinta
Ensin teemme kysymyksen, jos­ko
nykyinen Liberty-haali Sudburys­sa
on rakennettu sille perustalle
että sitä voitaisiin laajeWa? Jos
näin on, niin olemme sitä mieltä
että nykyistä Liberty-haalia laajen-taisiin
niin paljon, että Vapauden
painokoneet voitaisiin sijottaa haalin
töunittajan sen pitäisi kyetä toimit­taa.
Jos vertailemme m^ lehtiä,
esimerkiksi Työmiestä, sillä on kutisi
toimittajaa ja Iditäamestyy kuusi, lemme, jos nykyinen l i b e r l y i ä^
^alakertaan - ja Sudburyn osastolle
jäisi yläkerta Ja joitain huoneita
alakerrassa, tuilea samalla vielä
isompi haali heille käytettäväkseen
kuin ^heillä nykyään on. Kun Liber-ty-
haialia laajennettaisiin ja muuten
tehtäisin korjauksia^ tulisi se paljon
halvemmaksi kuin uuden talon ra­kentaminen
Vapaudelle erikseen.
Uuden talon ylläpitoon, heroissa,
lämmityksessä ja korjauksissa menisi
vuosittain vähintäin v $600.00. Va­pauden
talon rakennus tulisi maksa­maan
; noin $13,000.00. Jos sum­ma
lainattaiän 6 prosentin korolla
järjestön osastoille, siitä saisi Va­paus
tuloja $780.00 vuosittain ja sa­malla
autettaisin yhteistä asiaa. Niin
eikö ole edullisempaa koko järjestöl-kahdeksan
jopa kaksitoista ^sivui-j laajennettaisin." Jos 'kiiitenön se
senakin ja sen- toimittaa kuusi toi-1 on mahdottomuus, niin rakennetta^
koori uusi talo. Yksi seikka, jonka
haluamme huomauttaa, että miksi
toimeenpaneva komitea ottaa Va­pauden
huoneiston vuokran koko­naan
porvarilliselta kannata? Tie­dämme
hyvin,' että iLibertyiiäali ön
suom. järjestöön kuuluva haali ja
Vapaus maksaa sille vuokransa^ noin
toista tuhatta, vuodessa, niin eikö
se tule silloin tavallaan järjestölle;
takaisin, kuri joku järjestöömme kuu­luva
osasto saa yllämainitun sum-.
man rahaa vuokrassa. Toista olisi
silloin kun Vapaudellia; olisi oma _
talo, niin menisi osa summasta sil­loin
veroina porvarilliselle laitok­selle..
•• .
Lopuksi, sanottakoon että pidettä­köön
Vapaus edelleenkin Sudburys­sa!
,
Toimittakoon tnlevaiänudessa" re-hellisemmin
Vapauden laajennuksis­sa,
koneiston hankinnassa y.m.
Vetoamme kaikkiin : Canadan suo­malaisen
järjestön osastoille, että
harkitsevat tätä kysjmiystä koko
järjestömme ja työväenliikkeen edun
kannalta, eikä antaa minkään, ryh­mä-
tai päikkakuntalaisuuden joh­taa
harhaan järjestömme jä Vapau­den
hjrvinvointia.
: "Yllä oleva on luettu ja hyyäk^rt-ty
suom. järjestön osaston no. 5
kokouksessa Sault Ste. Mariessa.
Evert Erkkilä, Wm. Lehtinen,
puheenjohtaja. kirjuri.
TYÖVÄEN URHEILU
Urheiliikuulumisia So*
Porcupinesta
. Täälläkin on v.- ja u.- seura oEut '
jo useampia vuoda, vaikka se on ol«
lut vähän hiljaiset toiminnassa^ :
toisinaan nukkua ja 'virkoaa koin "
kukkanen. Sillä talvella t^dn seu^
lamme ^on aivan-toimetonnaj kesäk­si
se 'virkoaa toimintaaUii^-Sekin on
parempi kuin ei ollenkaan.^ ^
^ Mutta ikun katselee paikkakuntaa
täällä, niin mielestäni pitäisi seoran
Iqrllä jttlla paremmassa toiminnassa,
sUlä täällähän on paljon nuoria nu&>
hiä, j o t ^ kyllä pystyiavät urhei­lemaan
jos •vain viitsisivät .
- Mutta näyttää nuort&n^' miesten
aika menevän ränä, kun työstä t u l -'
laan, mennään asuntoihinsa Ja u-seinkin
keskustellaan, että miten se
työ meni tänään, oliko' minimrann--
tini lähtenyt hyvin ja näistä keskus- .
teHessa on taas ilta mennyt, ei tnfo —
edes ulos lähdettyä. O l i ^ m mainia •
mm