Vapaus, July 25, 1963

              2 Torstaina, heinäk. 25 p.vp- Thursday,July 25, 1963
VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) • Establlsbed Nov. 6. 19ir^
Bäiior: W- Efelurid ' Manager: &. Saksi
Telephone; Office 674-4264 — Editorial 674-4265
PublJahed thrice v,'oekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaua
^Publishing Co. Ltd., 100-102 E lm St. West, Sudbury, Ontario, Canada.
; Mailing address: Box 69
Advertislng rsites upon/äpplication, translations free of charge.
Authorized as second class mail by the Post Office Department, Ottawa,
: and for.p^yment of postage in- caah.
• • TILAUSHIBJNAT
danadassa: 1 vk. $9.00, 6 kk. $4.75 USArssa.
; . . . v - 3 kk. 2.75 Suomessa:
1 vk. $10.00 6 kk. $5.25
1 vk. $10.50 6 kk. 5.75
NeCANADIANllÄNGUÄGE-PRESS
f Syiinyttääkö vuori hiiren?
I Huhtikuussa suoritettujen alahuoneen vaalien edellä luvattu, ja
jfuusunväriseksi suuruudistukseksi -kuvattu "maksullinen vanhuuden-ilaitejärjestelmä"
näyttää kuivuvan kuin lasareetin suurus, ellei oppo­sitioryhmien
j a kansakunnan yleisen mielipiteen painostuksella saada
yjime viikolla julkaistuihin esityksiin huomattavia parannuksia.
I Selvää tietenkin on, että nykyinen eläkejärjestelmämme on aivan
<jriittämätön. Siihen tarvitaan j a halutaan pikaista korjausta.
' Mutta terveysministeri Judy LaMarshin viikko sitten torstaina
blahuoneen istunnolle esittämä suunnitelma maksullisen eläkejärjes^
telmän toteuttamiseksi jättää äärettömän paljon toivomisen varaa.
V Ensinnäkin on suorastaan vanhempien kansalaistemme piinaa-inista
se, kun pikaisena toimenpiteenä vaalien edellä luvattua $10.00
^löljpkorötusta ei saadakaan ennenkuin vasta ensi vuonna. Kymme-heg,
dollarin korotus ori nykyhintojen vallitessa aivan riittämätön,
mutta tilannetta pahentaa äärettömän paljon se, kun hyvissä toiveissa
eläneille eläkeläisille sanotaan, että sitäkään murua ei tule vielä pit­kään
aikaan. _
MITÄ UUSI ELÄKEJÄRJESTELMÄ L U P AA
i . - - K u t e n on 1^^ kerrottu, edellämainittu $10
korotus on asiallisesti. ensimmäinen korvaus nyt suunnitellusta mak-suHtfiesta
eläkkeestä;
, "Maassamme jäisi edelleen voimaan nyt käytännössä oleva eläke,
[joka rahoitetaan vissinlaisen verotuksen muodossa niin, että kaikille
J70 vuotta täyttäneille voidaan varata määrätyt kuukausieläkkeet ja
tettä tätä eläkettä voidaan antaa köyhyyden j a työkyvyttömyystodistuk-sen
perusteella 65vuotiaasta lukien. Yllämainittujen lisäksi tulee nyt
Sceskustelun alaisena oleva "maksullinen eläke", joka asiallisesti pu-
Ihuen yhdistetään aikaisemman eläkejärjestelmän kanssa. Tämä " y h -
Jdistäminen" aiheuttaa sen, että maksullisen eläkejärjestelmän perus­teella
voidaan ensi vuonna kohottaa eläkkeitä kymmenellä dollarilla,
/ja sen, että eläkkeiden lisämaksu, tosin kovin pieni, alkaa tammi­kuussa
1966 r— tietysti vain niille, jotka ovat säännöllisesti maksaneet
eläkekassaan.
Hallitus ryhtyy ensi vuoden lokakuusta lähtien keräämään mak­suja
työnantajilta ja työläisiltä tähän eläkekassaan niin, että työnan­taja
maksaa yhden prosentin kunkin työläisen tuloista ja työläinen
osaltaan myös yhden prosentin tuloistaan, edellyttäen se kummaltar
k i n $3.30 kuukausimaksua sellaiselta työläiseltä jonka vuositulot ovat
$4,000.
• Jos eläkeläinen on jatkuvasti työssä $4,000 vuosipalkalla ja jää
."vaarinpäiville" vasta 70 vuotta täytettyään, hänen eläkemaksunsa
Voi tämän järjestelmän perusteella olla $175.00 kuukaudessa. Mutta
jos hän jää syystä tai toisesta eläkkeelle 65-vuotiaana, hänen kuukausi-eläkkeensä
on silloin ainoastaan $118.00.
SUUNNITELMAN PERUSHEIKKOUKSIA
; Kuten ylläolevasta näkyy, tämä suunnitelma edellyttää — mikäli
^hintataso pysyisi nykyisellään, mikä ei ole tietenkään t o t t a— kohta-
Jaista eläkettä 70 vuotta täytettyään sellaisille työläisille, jotka ovat
"jatkuvasti työssä, jotka eivät joudu olemaan työttöminä eivätkä
sairaina. Mutta työttömyyden, sairauden tai jonkun muun takia mak-
>sukyvyttömiksi joutuvat kansalaiset, jotka vanhuudenpäivinään suu-j
i n t a huolta kaipaisivat, jäävät paljon huonommille oksille, ja heitä
on maassamme tällä kertaa satojatuhansia.
; Tämän maksullisen eläkejärjestelmän yksi perusheikkous onkin
;siinä, että siitä koituva talouskuorma jää liian paljon vähäosaisen kan-
>sanosan maksettavaksi. Paljon oikeudenmukaisempi menetelmä olisi
fse, että vanhuudeneläkömenot perittäisiin t u l o - j a yhtiöverojen yhtey­dessä
kunkin kansalaisen ja laitoksen maksukyvyn perusteella,
i Tässä "maksullisessa" eläkejärjestelmässä on vielä se vika, että
Ituhannet ja tuhannet kansalaiset jäävät sen turvan ulkopuolelle. Meil-
Hle sanotaan, että yksilökansalaisille ja varsinkin ns. vapaitten ammat­t
i en harjoittajille varataan mahdollisuus liittyä siihen. Mutta entäs
kymmenet tuhannet pikkufarmarit? Miten voidaan odottaa, että he
voisivat suuremmassa mittakaavassa päästä osalliseksi tämän lain
etuisuuksista? Ei mitenkään. Sama pitää paikkansa, perheenemän-
.tien, perhepalvelijain ja monen muun kansalaisryhmän kohdalta.
' Kolmas heikkous nyt keskusteltavana olevassa esityksessä on se,
Jsttä eläkemaksut alkavat aivan liian myöhään ja ne ovat kerrassaan
riittämättömät. Nykyaikana pidetään jo 40-vuotiasta henkilöä, joka
syystä tai toisesta joutuu työttömäksi, " l i i a n vanhana" työhön otetta­essa.
Tässä tilanteessa vaaditaan, että eläkeraja määriteltäisiin 60
imoFeen tai korkeintaan 65:een vuoteen. Mikäli he haluaisivat olla
yielä jonkun vuoden työs?ä — se olisi kunkin yksilöasia, mutta siten
parattaisiin kuitenkin elämisen mahdollisuus vanhemmille kansalaisil­le
j a samalla varattaisiin varmaan monta työpaikkaa niille jotka joutu­vat
olemaan tekniikan kehityksen vuoksi työttöminä joko Ijrhempiä
tai pitempiä aikoja.
i Toisaalta, jos eläkemaksut korotetaan säädylliseen tasoon, sillä
^eoUa saadaan osaltaan "rahaa liikkeelle"; kun eläkeläiset voisivat
fienkensä ylläpitämisen lisäksi ostaa vaatteita,"asua säädyllisissä pai­koissa,
ja osaltaan huvitellakin, ni^in se tarkoittaisi sitä, että tavaraa
kävisi enemmän-kaupaksi. .Siitä tulisi myös osaltaian lisää työmahdol­lisuuksia
samalla kun vanhemmille kansalaisillemme varattaisiin
tieteen ja tekniikan edistystä.vastaava säädyllinen elämän ehtoo.
! Katsottakoon siis tätä eläke-ehdotusta miltä puolelta tahansa, se
(fn sekä riittämätön että osaltaan virheellinenkin. Se on riittämätön
Siksi, että se antaisi vain osalle kansasta maksullisen eläketurvan
^a se eläketurva tulisi aivan liian myöhään ja liian pienissä "tipois­sa".
Se on virheellinen esitys sikäli, että se sälyttää eläkkeestä koi­tuvat
kustannukset liian suuressa määrässä vähävaraisen kansanosan
kannettavaksi, jota vastoin asteettaisen verotusperustelman puitteissa
voitaisiin taloustaakka siirtää suuremmalta osalta niiden piirien kan­nettavaksi,
joilla on siihen paremmat mahdollisuudet. V
I Me siis liitymme niihin canadalaisiin jotka toivovat, että oppositio­puolueet
tekisivät kaiken voitavansa tämän eläkesuunnitelman paran­tamiseksi
niin ettei vuori synnyttäisi pientä karvatonta hiirtä, kuten
nyt näyttäii tapahtuvan.
Kirjeitä
"SKID ROAD' VANCOUVERISSA
Meille tavataan sanoa että olette
halpa-arvpisia . ihmisiä,; olette "skid
roadilta" tuiieita ja sinne kuulutte,
sillä sehän on muka meidän paik
kamme. Kuinka meille tällä aika;
kaudella enää voidaan sanoa näin?
Kuka voi sanoa että kuka meistä
on "hyvä" ja kuka "huono-? Olen
seurannut / väliaikaisesti "skid
.jroadilla" liikkuvaa massajoukkoa ja
tehnyt sen huomion, että se on suu­rimmalta'
osalta työväen riveihin
kuuluvaa joukkoa, naisia ja miehiä
jotka ovat valmiita puolustamaan
ihmisoikeuksia. Näitten asukkaiden
joukko on monivärinen, monista
kymmenistä eri kansallisuuksistg
koostuva, tämänkin joukon keskuu
dessa elää syvä rakkaus; kanssaih­misiä
ja elämää kohtaan, samalla
myöskin siellä elää. viha niitä koh­taan
jotka kieltävät heiltä nämä
mahdollisuudet.
" S k i d Roadilla" on myöskin kau­nistakin
katseltavaa. Siellä on ko­meita
liiketaloja, rihkamakauppoja,
konttoreita, ruokaloita j a emme saa
unohtaa, että siellä on myöskin
työnvälitystoimistot. "Skid roadilla"
on myöskin halpoja asuntotaloja
siellä on kapakat ja hallituksen vii­nakaupat
mistä' saa sitä myrkkyä
joka tekee meistä naisista j a mie­histä
näitä " s k i d roadin" asukkaita:
Tällä alhaisuuden tiellä elää myös
rikollisuus täydessä kukoistukses­saan,
sieltä on parasta pysyä pois
pimeän jälkeen, sillä siellä liikus­kelee
pienrikoUisesta aina murha^
miehiin asti. "Skid, roadilla" työs
kentelee lääkäreitä, lakimiehiä ja
kaikenlaisien ammattien harjoitta­jia,
kun kuljet tätä tietä, et voi sa­noa
että kuka vastaantulevista on
kunnon kansalainen ja kuka rikol­linen."
Tällä "skid roadilla" myy
dään j a poljetaan kaunista ja toivo
rikasta elämää pilkkahinnalla
" S k i d roadin" ihmiset ovat tulleet
itsestään välinpitämättömiksi sillä
kun jotain henkilöä aletaan polkea
niin hän lopulta lannistuu jos ei ole
oikein kova luonne.
Siis me, jotka emme ole antaneet
itsemme mennä tämän pohja joukon
mukaan^ olemme velvolliset omassa
mielessämme heitä auttamaan pois
tältä tieltä. Meidän parempitietois-ten
olisi kauniisti koetettava heith
neuvoa ja auttaa heitä näkem'ään
elämän kauniita puolia, emme saisi
missään nimessä heitä; painaa ,sillä
ei niin pahaa lienkilöa oXe että ei
hänestä hyvääkin löytyisi, jos se
halutaan kauniisti ulos hakea.
" S k i d roadilla" vieraissa käynyt;
R:T.L., Vancouver.
KESKI-AFRIKAN KARTTA MUUTTUU
Kuuba esittää
neuvottelutietä
Yhdysvalloille
Havanna. — Kuuba julkaisi sun­nuntaina
U S A : n hallitukselle lähet­tämänsä
nootin, jossa ilmaistaan
toivomus USA:n ja Kuuban välisten
kiistojen ratkaisemisesta neuvotte,
luilla.
Nootissa, jonka • Kuuba toimitti
USArlle Tshekkoslovakian Washing-tonin
suurlähetystön kautta, esitet­tiin
myös vastalause kuubalaisten
koneiden takavarikoimisen johdos­ta.
Nootissa torjuttiin käsitys, jonka
mukaan Kuuba olisi Neuvostoliiton
satelliitti, mutta siinä vakuutettiin
Kuuban hallituksen sosialistista
luonnetta ja ystävällisiä suhteita
Neuvostoliittoon.
Afrikan mahtavien ViVtöria^pu-tousten
äärellä päättyi heinäkuun
alussa konferenssi; jonka tulokse­na
Keski-Afrikassa vuosikymme­nen
elänyt Rhodesian ja Njassa-maan
liittovaltio julistettiin ha­jonneeksi.
Näin katoaa kartalta
vuoden loppuun mennessä~aikoi­naan
täysin keinotekoisesti luotu
valtioliitto, jonka lyhyt historia
on täynnä osavaltioiden keskinäi­siä
riitoja, alku^su^sväestön tais­telua
j a valkoihoisten sotilaallista'
jrallankäyttöa, valtiolitto, jonka
tarkoituksena oli turvata alueen
maaperärikkauksien säilyminen
vakaasti valkoisissa käsissä ja taa-,
ta halvan njassamaalaisen värilli­sen
työvoiman saanti Etelä- ja
Pohjois-Rhodesian kuparikaivok­sille.
Jo alusta alkaen oli Etelä-
Rhodesialle annettu tässä kolmen
vallan liitossa kärkeistyön suorit­taminen
"järjestyksen" ylläpitä­miseksi
ja tätä tehtävää on valtion
y l i 200-tuhantinen valkoinen väes­tö
synkän kuuluisan rotusorron
edustajan sir Roy Welenskyn joh­dolla
uskollisesti suorittanut aina
siihen asti, kunnes kehitys kussa­k
i n osavaltiossa tosiasiallisesti s i ­sältäpäin
hajotti liittovaltioraken-nelman.
Victoria Fallsin sopimuksen mu­kaan
saavat Njassamaa (Malawi)
ja Pohjois-Rhodesia (Zanmbia) täy­dellisen
itsenäisyyden, mutta sen s i ­jaan
Etelä-Rhodesian siteet Englan­t
i i n : säilyvät ainakin toistaiseksi.
Liittovaltion näin julistettu purka­minen
ei suinkaan tapahdu siirto­maaisäntien
vapaaehtoisena perään­tymisenä,
vaan sitä on edeltänyt tap­pioiden
sarja liittovaltion puolusta­jille.
.
ENSIMMÄINEN I S K U • • .
ENSIMMÄISEN I S K U N liittovalr
ilo sai Njassamaan taholta, joka on
väestökokoonpanonsa suhteen eri­koisasemassa
verrattuna liiton mui-*
hin osiin. Kun kaikkien osavaltioin
clen väkiluku liikkuu 2,5—3.1 mil­joonan
välillä, on valkoisen väestön
osuuksissa paljon huomattavampi
ero: Etelä-Rhodesiassa valkoisia on
220,000, Pohjois-Rhodesiassakinvie^-;
Vä 75,000, mutta Njassamaan valkois­ten
määrä supistuu 8.600:een. J
VÄHÄLUKUISTA valkoista Va-*
fistöä ja sen edustamaa liittovaltiota
vastaan on Njassamaassa syntynyt
jatkuvasti liikkeitä, jotka ovat laa­jentuneet
verisesti kukistetuiksi
mielenosoitusliikkeiksi. Mutta Maj-lawin
kongressipuolueen johtama
vapausliike ei alistunut ja, niin oli
brittien vihdoin suostuttava neuvot­teluihin,
joiden huomattavin njassär
maalainen, hahmo oli kongressipuo­lueen
tunnettu johtaja tri Hastings
Banda. ,
V I I M E V U O D E N marraskuussa
sian suunnalta. Siellä suoritettiin
viime vuoden lopulla osavaltion
lainsäädäntöneuvoston vaalit. Vaik­ka
Lontoo o l i vaalioikeutta määritel­täessä
yrittänyt tehdä kaiken mah­dollisen
afrikkalaisväestön vaiku­tuksen
j a voiton estämiseksi, muo­dostui
tulos alkuasukasväestön voi­toksi.
Kenneth Kaundan johtaman
Yhdistyneen kansallisen riippumat-tomuuspuolueen
-edustajat saivat
haltuunsa 14 paikkaa ja- Harry
Nkumbulan Afrikkalaisen kansalli­sen
kongressipuolueen edustajat 7.
Siirtomaapoliitikot näkivät paljon
vaivaa saadakseen aikaan epäsopua
ja riitaa näiden afrikkalaispuoluei-den
välillä, mutta yritykset epäon­nistuivat
ja afrikkalaiset muodosti­vat
yhtenäisen rintaman, jonka; pe­rusvaatimuksena
o l i olemassaolevan
perustuslain tarkistus sekä eroamis-vaatimus
federaatiosta. Lakiasäätä­vässä
neuvostossa yhtenäisrintamal-la
o l i 2 1 paikkaa 37 paikasta — neu­voston
jäsenmäärä on kaikkiaan 45,
mutta vaaleissa ei 8 p i i r i n ehdok­kaista
ainoakaan saanut vaadittavaa
äänimäärää. Neuvoston loput 16
paikkaa, siis selvä vähemmistö on
eurooppalaisten siirtomaaisäntien
muodostaman Yhdistyneen federaa-tiopuolueen
hallussa.
V A A L I T U L O S T E N jälkeen Lon-
Uusi voitto
rotutaistelussa
Baltimore; — Baltimorelaisen hu-vipuisfon,
jossa äskettäiii pidätettiin
suuret määrät rotumielenosoittajia,
on nyt poistettava rotuesteensä.
Myöhään viikon lopulla päästiin
sopimukseen, jossa Gwynn Oakin
huvipuiston omistajat lupaavat lo­pettaa
rotusyrjinnän elokuun 28
päivästä alkaen ja luopua syytteistä
aikaisemmin tässä kuussa sattuneis­sa
mellakoissa pidätettyjä 380 hen­kilöä
vastaan.
, Näiden-pidätettyjen joukossa on
lukuisia huomattavia virkamiehiä,
juutalaisia, protestantteja ja- katoli-sia.--
Sopiinus saatiin aikaan puistossa
käydyn 11 päivää kestäneen rotu-l
i s t a n jälkeen. Sopimus on suulli­nen
j a viranomaiset toimivat välit­täjinä
mielenosoitusten johtajien ja
huvipuiston omistajain; James, Da­vid
ja Arthur Prieen kesken.
E S I T Y S HOLLYWOODILLE
Hollywood. — Neekeri johtajat
vaativat Hollywoodissa perjantai-il-tana,
että jokaisessa amerikkalaises­sa
tv-sarjassa on oltava osa yhdelle
neekerinäyttelijälle.
He myös sanoivat, että tv-esityk-sissä,
joissa neekerit esiintyvät sel­laisissa
ammateissa kuin ovenvarti-
Lontoossa käydyissä neuvotteluissa joina, autonkuljettajina ja palveli-
Englannin oli pakko suostua sisäi­sen
itsehallinnon myöntämiseen
Njassamtralle ja sen ' mukaisesti
muodostettiin Njassamaassa tämän
vuoden helmikuun 1. päivänä Has­tings
Bandan johtama afrikkalais-hallitus.
Njassamaalle myönnetty itsehal­linto
ei titenkään merkinnyt samaa
kuin itsenäisyys, mutta kuitenkin se
oli ensimmäinen luja isku valkoista
federatiota vastaan Keski-Afrikassa.
TOINEN ISKU
T O I N E N I S K U t u l i Pohjois-Rhode-
• M i
joina, tulee esittää neekereitä myös
sellaisissa tehtävissä kuin lääkärei­nä,
lakimiehinä ja pankkiireina.
Värillisten asiaa • ajava kansallis­liitto
N A A G P esitti nämä vaatimuk­set.
Liitto neuvottelee parhaillaan
Yhdysvaltain elokuva- ja tv-teoUi-suuden
kanssa maan 20 miljoonai­sen
neekeriväestön esittämisestä uu­denlaisessa
valossa.
N A A C P vaatii, että kaupallisessa
tvrssä tulisi olla yksi neekerivirkai-lija
yhdeksää valkoista kohti sekä
esiintyjien että teknillisen henkilö­kunnan
keskuudessa.
—, Me vaadimme, ettei filmeissä
kuvata neekereitä pelkästään alem­piarvoisissa
tehtävissä, vaan myös
sellaisissa tehtävissä, joilla on mer­kitystä
Yhdysvalloille ja koko maa­ilmalle,
sanoi N A A C P : n toiminnan­johtaja
lehdistökonferenssissa Höl­ly
woodissa;
toon oli" alistutfaVä- afrilckalaishallt-tuksen
muodostamiseen.. Sen jäse­net
esittivät edelleen yhä voimistu­via
erpamisvaatimuksia federaatios­ta.
Niinpä paikallishallinnon minis­teriksi'
nimitetty Kenneth Kaunda
julisti,- että-Njassamaan- erottua fe­deraatiosta
"mikään ei voi enää liit­tää
Pohjois-Rhodesiaakaan siihen".
Opetusministeriksi nimetty Harry
Nkumbula puolestaan selitti, että
Pohjois-Rhodesia eroaa federaatios­ta
"lähimmän kujuden kuukauden
kuluessa".
Afrikkalaishallitufcsen nimeämi­nen
ei kuitenkaan merkinnyt täyltä
itsenäisyyttä PohjoisRhodesialle-kaan,
siitä päätettiin vasta Victoria
Fallsissa; Pohjois-Rhodesian vaalien
ja afrikkalaishallituksen vaikutus
Victoria -Fallsin päätöksiin o l i kui­tenkin
kiistaton.
KOLMAS I S KU
KOLMAS I S K U federaatiota vas­taan
annettiin itse Etelä-Rhodesias­sa,
jota oli totuttu pitämään fede­raation
sydämenä ja jossa toimi fe­deraation
kiivain esitaistelija, sen
pääministeri sir R o y Welensky.
ETELÄ-RHODESIASSA Suoritet­tiin
lakiasäätävän elimen vaalit jou­lukuussa
1962. N i i h i n otti käytän­nöllisesti
katsoen osaa vain euroop­palainen
väestö. Osavaltion 2,9 mil­joonasta
-afrikkalaisesta oli äänioi­keus
vain 10,000 henkilöllä. Hie­man
ennen vaaleja siirtomaavaltiaat
kielsivät ja julistivat laittomaksi
afrikkalaisten ; joukkopuolueen,
Zimbadwen afrikkalaisväestön lii­ton,
jonka johtaja Joshua Nkomo lä­hetettiin
maanpakoon syrjäiseen
maankolkkaan.
Federaation pääkaupungin Salis-buryn,
Bulawayon ja muiden kau­punkien
kaduilla hallitsivat poliisit
ja sotilaspartiot vaalien edellä ja
niiden aikana ja lisäksi suoritettiin
joukkovangitsemisia afrikkalaisten
keskuudessa. Tilanne meni niin
pitkälle, että Etelä-Rhodesian osa­valtion
silloinen pääministeri, sir
Edgar V/hitehead antoi jopa yksityi­sille
henkilöille oikeuden pidättää
afrikkalaisia.
Vaalitaistelu käytiin pääasiassa
kahden . rotusortopuolueen kesken
— Welenskyn johtaman Yhdisty­neen
federaatiopuplueen. ja -,Rho-.
desialaisrintaman 'välillä. Tärkein
ero niiden välillä koski erimieli­syyksiä
maan vastaisesta suuntauk­sesta
— Rhodesialaisrintama o l i ero­tukseksi
Welenskyn puolueesta sitä
mieltä, että Etelä-Rhodesiankin on
hylättävä federaatio ja ryhdyttävä
yhteistyöhön ellei suorastaan liityt­tävä
yhteen Etelä-Afrikan tasaval­lan
kanssa.
M s TCQMCTN V A A L E I S S A sai fe-deraatioajatus
iskun: voiton peri
.Ltiiouesiaiaisrintama ja maan uudek­si
pääministeriksi nimettiin rikas
maanomistaja Winston Field. Hä­nen
hallituksensa muodostui äärim-mäisoikeistoläisista
aineksista, joi­den
pyrkimyksenä on valkoisten yli­vallan
säilyttäminen hinnalla millä
hyvänsä.
L I I T T O V A L T I O N R A U N I O I L LA
NÄIN O L I V A T SIIS kaikki kol­me
federaation osapuolta hyljänneet
liittovaltioajatuksen ja s i r Roy We-lensky
jäi yksin federaationsa rau­nioille.
Tilanne olikin varsin mer­k
i l l i n e n : liittovaltion johdossa o li
Yhdistyneen; federaatiopuolueen
hallitus, joka ei enää edustanut ke­tään
kärsittyään tappion kolmissa
vaaleissa.
Tällaisen tilanteen vallitessa oli
Victoria Fallsissa tehty päätös fede­raation
hajoittamisesta vuoden lop­puun
mennessä ainoa mahdollinen
ratkaisu. Kuitenkin yrittää entinen
emämaa toteuttaa tämänkin ratkai­sun
niin itselleen edullisesti kuin
suinkin ja sen vuoksi lopullinen liitT
tovaltion hautaaminen oh / lykätty
vuoden loppuun. Käsillä olevaa
puolen vuoden kaiitta i<yritääii nyt
— näin antoi ymmärtää Victoria
F a l l s i n kokouksessa Ehgläritia edus­tanut
sisäministeri Butler' — löytä­mään
j o k i n uusi 'yhteistyön muo­to"
keskiafrikkalaisten maiden ja
Englannin kesken. Miten Englanti
yrityksissään onnistuu, se nähdään
lähikuukausina.
Toinen ongelma koskee Etelä-
Rhodesian lopullista asemaa, sillä
myös tämä valtio vaatii liitto-osa-kumppaneidensa
tavoin täyttä itse­näisyyttä,
mihin britit eivät ole
suinkaan olleet suostuvaisia,
P A L J O N S E K A V A A jäi siis Kes-ki-
Afrikkaan siitä huolimatta, että
muodoton ja kaikkien tuomitsema
liittovaltiorakennelma romutettiin
Victoria Fallsilla. — H. S.
N-liitto elidottaa
ydrnaseettomia
vyöhyl(keitä
Y K . New York. — Neuvostoliit­to
on ehdottanut viikko sitten
lauantaina YK:ssa julkaistussa
kirjeessään ydinaseettomien vyö-hykkcilten
perustamista Keski- ja
Pohjois-Eurooppaan, Välimeren-maihiny
Balkanille ja muualle
maailmaan.
Ehdotus tehtiin Neuvostoliiton,
ulkoministeri Andrei Gromykon
kirjeessä^ Y K : n pääsihteerille U
Thantille. Kirjeen jätti pääsihtee­r
i l l e maanantaina Neuvostoliiton
Y K : n valtuutettu Nikolas Fede-renko.
Vastatessaan Y K : n pääsihteerin
ehdotukseen, joka koski Y K : n 20-
vuotispäivän viettoa vuonna 1965,
Gromyko ehdotti, että vuonna
1S65 prdettäisin Y K : i i yleiskoko­uksen
juhlaistunto valtionpää­miestasolla,
Vastatessaan pääsihteerin vetoo­mukseen,
että vuosi 1965 omistettai­siin
kansainväliselle yhteistyölle.
Grbmyko ehdotti, että tuo vuosi tu­lisi
merkitsemään kolonialismin täy­dellistä
häviämistä ja riippumatto­muutta
kaikille siirtomaavallan alai­sina
.olleille kansoille.
Gromyko ehdotti lisäksi ydina­seettomien
vyöhykkeitten perusta­mista
NATO:n j a Varsovan sopimus­ten
välisiin kohtiin: Pohjois- ja Kes^
ki-Eurooppaan, Välimeren maihin,
Balkanille ja muualle maailmaan.
Lopuksi hän ehdotti kaupan nor­malisoimista
kaikkien alueitten ja
kaikkien kansojen kesken keskinäi­sen
tasa-arvoisuuden ja yhtä­läisten
etujen pohjalla sekä kaik­kien
'keinotekoisten diskriminointi-ajojen
poistamista.
annissa
Lontoo, -r-^ Englannin.hallitus ja
oppositio joutuvat maanantaina k i i -~
vaaseen kiistaan aduntolailtsä^dän-nöstä
jallämäh keskustelu» yhteys
dessä tulee taas julkisuuteen Chris­tine
Keelerin j a M a r i l y n Rice-Davie-sin
rikas ja salaperäinen puolalai-.
nen ystävä Peter Rachmari;
Rachihän oli Puolan juutalainen
pakolainen, jolle Englahnin hallitus
ei antanut_ Eri^lanhin kansalaisuut­ta.
RacHman.kuoli Lontoossa viime
marraskijuis^V,
Rachnian käytti hyväkseen, asun-tovaikeuksia
ja länsi-intialaisia^ jol­la
alkoi virrata satoja tuhansia Eng­lantiin
kuusi tai seitsemän vuotta
sitten.
HJJn osti slummikiinteistöjä eri
yhtiöitten ' välityksellä ja vuokrasi
niitä sitten korkeaan hintaan epätoi­voisessa
asemassa oleville värillisil­le
häätäen pois vuokralaiset; joita
vuokralaijt näennäisesti suojelivat
kiskomista j a häätöjä vastaan.
Labourin jäsen Ben P a r k i n sanoi
perjantaina\ alahuoneessa, että hä­nellä
on todisteita petoksesta sopi­muksessa,
jonka Rachman teki kah­deksan
päivää ennen kuolemaansa.
Parkin hätkähdytti alahuonetta äs­kettäin
sanomalla, että Rachman
saattaa vielä olla elossa;
Labourin oppositio on ehdottanut
epäluottamuslausetta hallitukselle
vuoden 1957 asuntolain seurausten
johdosta. Juuri tämä laki antoi
mahdollisuudet Rachmanin kaltair
s i l l e slummikeinottelijoille.
Asiasta tullaan keskustelemaan
maanantaina. 'Epäluottamuslause-ehdotuksessa
sanotaan vuoden 1957
lain aiheuttaneen sietämätöntä nyl­kemistä
ja keinottelua. Siinä vaadi­taan
nopeita toimenpiteitä uhanaiai-
-sessa asemassa .olevien vuokralais­ten
turvallisuuden palauttamiseksi.
Paavi toiveikas
Vatikaani. — Paavi Paavali V I sa­noi
sunnuntaina puhuessaan n. 20,-
000 pyhiinvaeltajalle, että maail­massa
on suurempaa toivoa kuin a i ­kaisemmin.
Paavi puhui Vatikaanin palatsinsa
toisen kerroksen ikkunasta.
Ilmeisesti viitaten Moskovan ydin-koekieltoneuvotteluihin
Vatikaanin
radio sanoi myöhemmin, että jokin
uusi on syttynyt horisontissa yritet­täessä
poistaa atomikuoleman paina­jaista.
Paavi halusi puheessaan korostaa
tätä seikkaa uskovaisille, jotka oli­vat
kokoontuneet Pietarin kirkon
aukiolle, jatkoi radio. .
Pääm. Mactnillan
vierailee Suomessa
alekuun 6 pnä
Helsinki. — Kuten on aikaise­min
ilmoitettu suorittavat päämi:
nisteri ja lady Dorothy Macmillan
virallisen, vierailun Suomeen elo­kuussa
196^. He saapuvat Helsin­gin
lentoasemalle elokuun 6 pnä
munanaan ulkoministeri, lordi ja
lady Home, pääministerin sihteeri
J. O. Wright, •pääministerin ieh-distösihteeri
"S: H. Evans, päämi­nisterin
lääkäri Sir John Richard­son
ja C. A. Thompson ulkomi­nisteriöstä.
•
Pääpalkinto
Fellinille NLn
filmijidililla
Moskova. — Italialaisen Frederi-co
Fellinin, filmi '-Kahdeksan ja
p u o l i " voitti sunnuntaina ensimmäi­sen
palkinnon Moskovan kansainvä­lisillä
filmijuhlilla.
F e l l i n i sai Grand Prix-palkinnon
erinomaisesta luovasta ohjauksesta,
joka heijastaa taiteilijan sisäistä
kamppailua totuuden etsimisessä.
Toinen palkinto meni Tshekkoslo­vakiaan
elokuvasta "Sillä me emme
voi unohtaa". Kolmannen palkin­non
sai Jugoslavian 'Kozara" ja nel­jännen
Japanin "Pahamaineinen tyt­tö".
Hopeisen Grand Prix-palkinnon
sai Neuvostoliiton "Tyhjä matka"
toisen hopeapalkinnon mennessä
Puolaan ('Mustat siivet") ja U n :
kari sai kolmannen palkinnon elo­kuvallaan
"Tarina junassa".
Muut palkinnot olivat:
Paras tuotanto —"Alastomana
susien joukossa" (Itä-Saksa), paras
miesosan suoritus — " S u u r i Pako"
(Eve McQueen,'Usa), paras nalöosa
— "HääsOTmus" (Suhitre Sen I n ,
Intia).
PÄIVÄN PAKINA
Helteistä Itesää ja jufilatunnelmaa
Helteistä kesää on ollut täällä ihanammilta meistä pohjolan asuk
Kolmetoista osainen ohjelmasarja "Canada at war" (Canada
sodassa) nähdään, kesäkuukausien aikana CBC:n televisiossa
lauantaisin. Ohjelma palauttaa mieliin Canadalle merkitykselli­sen
kymmenvuotiskauden vv. 1936—46, Filmisarjassa kuvataan
Canadan osuutta Spitzbergenissa, Dieppessa, Sisiliassa, Italiassa,
Normandyssa> Hollannissa ja Saksassa. "^
Sudburyssa kuten muuallakin Onta
riossa. Kun lämpömittaiTn elohopea
pysyttelee öisinkin 60 asteen (F)
yläpuolella ja nousee päivisin mel­koisesti
80 asteen paremmalle puo­len,
niin me kaksijalkaiset luoma­kunnan
kruunut voimme ehkä hel­pommin
käsittää miltä tuntuu sika-possun
elämä talvipakkasilla, mikä
l i pätee sanonta että "hiottaa kuin
sikaa pakkasella". ••
Eipä silti, ei meillä pohjolan
asukkailla ole mitään valittamisen
syytä tästä helleaallosta jos muis­tamme
pitkän talven kovat pakka­set,
syksyn pimeät j a myrskyiset
päivät sekä pitkäveteisesti edisty­vän
kolean kevätkauden.
"Eihän teillä ole muuta kuin pari
kuukautta vähä'huonompaa rekike­liä",,
.yakuutti meille päivänä muu­tamana
eräs entinen Sudburyn seu-dun*^
asukas, joka pitää nykyään
Floridaa olinpaikkanaan j a on täällä
nyt vain turistina vierailemassa.
Mahdollisesti niinkin! Mutta sitäi
kaista tuntuvat nämä. hellepäivät
kin. ''Kunhan niitä riittäisi ainakin
jouluun asti ja sitten tapahtuisi sel­lainen
muutos, että ilmat lämpeni­sivät
edelleen", huomautti hyvä ys­tävämme.
L i e k i n "Vanhapoika", vai
olisikohan ollut hänen mielitiettyn­sä
(?) jonka tapasimme sattumoi­sin
pikkulaulu!juhlassa Työn Puis-tossa
viime pyhänä.
Sen lisäksi, että tämän kesän jat­kuva
kuivuus j a kuumuus on ai­heuttanut
Ontarion farmareille suu­ria
huolia satonsa. mahdollisuuksis­ta,
me tavallisesti kerran vuodessa
mustikassa käyvät luonnontuottei
den ystävät olemme saaneet myös
ikäväksemme huomata, että paijOi?
on sellaisia marjakallioita. -missä
mustikat ovat miltei palaneet kar­relle.
Kun esimerkiksi allekirjoittanut
oli viikko sitten lauantaina Vanhoil­la
mustikkamailla misuksen kanssa
pie- eli piirakkamarjoja hakemassa,
n i i n "hakea" niitä todella piU,
alkaen kun se
suuhunsa 'ottaa;
Mahdollisesti tämä ei entään pidä
kutiaan, sillä kyllä niitä mustikoita
oli melko paljon, mutta ne ovat niin
pieniä ja käpristyneitä, ettei piimäl­lä
ja ruispuurolla kasvatetun mie
hen kourat niitä hyppysissä tunte^^
neet.
Jokatapauksessa kävi niin onjiel
lisesti; että reilusti tuli piirakka
marjat ja jäikin niitä, vaikka alle­kirjoittaneen
_ marjakorissa oli
enemmän lehtiä, neulasia ja muuta
roskaa kuin marjoja.
Mutta sittenkin, vaikka emme yh­tään
mustikkaa tänä vuonna näkisi,
me pidämme kiinni siitä, ettei pohr
j o l a n lyhyen kesän hellepäivistä
kannata valittaa — sen kun nau­timme
vain niistä. Varsinkin toimes­sa
ollessa tuntuu mukavalta kun
vesi virtaa pitkin selkää tosin vä­hän
hitaammin kuin Niagaran pu­touksessa
ja aamulla herätessä tun­tuu
kuin olisi vahingossa nukahta­nut
jonkun uima-altaaseen. '
Näillä mätäkuun kesähelteillä on
vielä se hyvä puoli, että ne sopi
vat juhla-ajaksi kuin tilauksesta.
Mtistikat ovat, kuten sanottu,
joitakin "salaisia paikkoja" lukuun­ottamatta
niin käpristyneitä, ettei
niitä kannata mennä poimimaan.
- Sunnuntaikalastus kävisi kaiketi
laatuun muuten, mutta kala pahe­nee
näin kuumalla säällä jo siittt missä. Känsäkoura.
matoisen kdukun
~ Kotona on kuin huoneen ilma'ah­distaisi,
j a : naapureissakin istutaan
mieluimmin kotipihan nurmikolla
tai porstuan porraspäissä, suloisesti
porisevan kahvipannun ääressä.
Mikä otollinen aika nyt-onkaan
hypätä vanhaan- lissuun sekä naut­tia
vauhdin synnyttämästä ilmavir­rasta
ja sen Viileydestä Torontoon
suurjuhlille.meritäessä.
Siellä perillä tiedämme taas ole
van kaunista poutaa ja auringon­paistetta
siinä' määrin, ettei vanha
reumatautikaan kolota, puhumatta­kaan
nyt Siitäy että saamme nauttia
Liitto-, laulu- ja soittojuhlan mai­niosta
ohjelmistosta sekä ystävien,
tuttavien'jä sukulaisten tapaamises­ta
ja uusien^ystävyyssuhteiden sol­mimisesta.'.
Ja kun kaikki se hyvyys on kuul­tu,
nähty ja nautittu, sitten voim­me
kääntää taas lissumme kotikon­tuja
kohti ja varustautua arkiseen
työntekoon. Onneksi, aivan oikein,
onneksi, kesä ei lopu vielä siihen
ja kuten sanottu, mitä pitempään
näitä hellepouUa riittää, sitä niiika-vammalta
se tuntuu luissa ja y t i -