Vapaus, August 1, 1961

              Sivu 2 Tiistaina, elok l p . — Tuesday, August 1,: 1961
(UBEBTT) — Independent Labor
Organ of Finnish Canadians. Ea-
MUUtied NOT. 6. 1917. Authorlzed,
aa seoäpd class mail by the Post
Office-I^artmeAt, Ottawa. Pi|b-
U«he(|^> tKrlc? weeUy: - Tuesdaya,
niuiSdaya and Saturdaysby Vapaus
Päbliluing Company Ltd., at 100-103
EUaSt W.. Sudbury, Ont., Canada.
Telephones: Bus. Office OS. 4-4264;
Editörlal Office OS. 4-4265. Manageir
E; Suksi. £ditor W. EMund. Mailing
address: Box 69. Sudbury, Ontario.
Advertising rates upon application.
Translatiqq free of charge.
TILAUSHINNAT:
Canadassa: I vk. 8.^0 6 kk. 4.25
3 kk. 2.50
«idysvalloissa: 1 vk. 0.00 6 kk. 4.80
Suomessa: 1 Tk. 8.$Q 4 kk-
Ränskan-Algeriem neuyptleliiista
Viime tiistaina tiedoitettiin ranskalaispiireistä, että
Ranskan ja Algerian väliaiHaisep ^^Utuksen edustajain kes­ken
on päästy vihdoin viimeinl?in sopimukseen siitä, miten
neuvotellaan yli kuusi vuotta kestäneen "likaisen. sodan" lo­pettamisesta
Algeriassa; Tämä oli tervetullut tieto, varsinkin
siltä kaniialta katsoen kun vielä maanantaina puhuttiin koko
neuvottelujen karille ajautumisesta.
Uiitistiedoissa kerrottiin näiden hallitusten välillä pääs­tyn
'sopimukseen siitä, millä tavalla neuvotellaan tämän so­dan;
Ippettamisesta. Yhtenä peruskiistana on viimeaikoina
ollut-kyysmys Algerian alueellisen ja kansallisten yhtenäi­syyteni
tunnustamisesta. Ranska on jo asiallisesti tunnusta­nut
hävinneensä sodan Algerian kansallista vapausliikettä
vastaan, mutta siitä huolimatta se yrittää taivuttaa Algerian
h3rväksymään Pariisin saneluehdot varsinkin Saharan koh­dalta.
Kuten tiedetään, on Ranska aivan viimeaikoihin väittä­nyt,
että Algeria on erottamaton osa Ranskasta —- ja että
Sahara kuuluu Algeriaan yhtä sauniattomasti kuin Pariisi
Ranskaan. Ranskalaiset kartat, sekä koulu- ja muut kirjat
ovat aina pitäneet itsestään selvänä asiana, että Sahara on
osa Algeriasta.
Mutta nyt selitetään Pariisista, että Sahara ei kuulukaan
Algeriaan, ja että vaikka Ranska joutuisikin tunnustamaan
Algerian itsenäisyyden, niin Saharaa ei Ranska missään ta­pauksessa
"luovuta" Algerialle!
• • •
Jäistä sitten johtuu tällainen kannanmuutos? Yksinker­taisesti
siitän että Sahara ei ole lähestulkoonkaan niin "kui­va"
erämaa kuin on pinnallisesti katson luultu. Viimevuo­sina
on todettu että Saharan erämaan kuivan ja kuuman
hiekan alla ön valtavan suuria öljymeriä ja muita resurs­seja.
Hassi- ja Ecljelee-alueilla suoritettujen tutkimusten pe­rusteella
on siellä todettu olevan 2,000 miljoonaa tonnia öl­jyä!
Sen lisäksi Saharan erämaan uumenissa on todettu ole­van
myös luonnonkaasua. Viime vuonna tuottivat ranskalai­set
yhtymät Saharan öljykaivot 8 miljoonaa tonnia öljyä •—
ja vuoteen 1965 mennessä on tarkoitus kohottaa niiden öljy-tuotanto
50 miljoonaan tonniin vuodessa!
' Tämä selittää sen, njiksi vuodesta 1957 lähtien ruvettiin
Pariisissa puhumaan yhä äänekkäämmin siitä.^että Sahara
^ i muka olekaan ?/tlgeriaan kuuluva. Samalla on selitetty,
että Sahara on miika erotettava Algeriasta.
s * * *
Voidakseen pitää Algeriaan kuuluvan Saharan öljypo-hattpjensa
riistoalueena, Ranska on turvautunut viimeaikoi-ija
imperialistien vanhaan kepposeen, hajoita ja hallitse oh­jelmaan.
Samalla kun on väitetty, että Sahara ei kuulukaan
Algeriaani, on Pariisista propagoitu myös toisten afrikkalais-maiden
"oikeuksien" puolesta? On selitetty, että lähiseudun
Marokolla, Libyalla;, Tunisialla, Mauritanialla, Nigerialla ja
Malilla on omat "oikeutensa" Saharaan — ja suurena "hy-
. väntekijänä" Ranskan kuihtuvan imperialismin täytyy puo­lustaa
myös niitä "oikeuksia"! Tarkoitus on ilmeisen selvä:
Saada afrikkalaismaat riitelemään ja torailemaan keskenään
niistä "Saharan oikeuksista", jotta ulkomaalaiset öljypoha-tat
voisivat mielin määrin kahmia voittoja Saharan öljystä.
Algerian sanomalehdet ja hallituksen jäsenet ovat tuo­minneet
nämä ha joitusyritykset ja varoittaneet sisarmaita,
etteivät tarttuisi tähän riitasyöttiin, sillä Saharan ongelma
on) ratkaistava afrikkalaismaiden kesken kokonaan, ilman
Ranskan vaikutusta.
Merkillepantavaa myös on, että ko. afrikkalaismaat
pitävät Ranskan Saharan ohjelmaa "Afrikan sydämeen täh­dättynä
pistoolina". Marokon kuningas Hassab sanoi Casa­blancassa
heinäkuun 5 pnä pidetyssä suuressa kokouksessa
Saiarasta puhuen, että se vaatii "solidaarisuutta loppuun
saakka" Algerian kanssa. Libya, Mali, Sudan, Yhdistynyt
Arabitasavalta ja Ghana ovat myös ilmaisseet kannatuksen­sa
Algerian alueelliselle koskemattomuudelle.
Tämä. viittaa siis siihen, että Ranskan yritykset saada
nuoret afrikkalaismaat riitelemään keskenään tulevat epä­onnistumaan
yhtä surekasti kuin ovat epäonnistuneet sen
sotilaalliset yritykset Algerian kansallisen vapausliikkeen
murskaamiseksi!
Viimeaikaiset tapahtumat ovat osoittaneet, että Rans­kalla
ei ole tarjottavana algerialaisille muuta kuin pieksä-jäisiä
ja pyssynluoteja. Kun algerialaiset järjestivät lakon -
heinäkuun 5 pnä — "kunnioittaakseen" sitä päivää jolloin
Ranska valtasi Algerian v. 1830 — ja protestoidakseen Rans­kan
suunnitelmaa Algerian alueellista jakamista varten —
Ranskan imperialistit avasivat tulen algerialaisia vastaan
sm:maten sata algerialaista ja haavoittaen 300, naisia ja^ap-sia;
niiesten mukana. Mutta siitä päivästä tuli kuitenkiiv uusi
osoitus Algerian ^;sa3:ikarillisen kansan lannistumattomasta,
itsenäisjrystahdosta.
Algerian väliaikainen hallitus, joka nauttii algerialaisten
jakamatonta kannatusta ja tukea, on moneen kertaan julis­tanut,
että se on valmiina rauhaan ja rauhanomaiseen ratkai­suun.
Mutta kun Ranskan hallitus ei ole voinut poliisiterrorin
ja julman sodankäynnin avulla kukistaa Algerian kansallista
vapausliikettä, niin turhaa on Pariisin yrittää, "niskan pääl­le"
pääsyä neuvottelujen nimissä! Algerian kansa ei.tule il­meisestikään
suostumaan maansa paloi ttelemiseen, mihin
Ranska on viimeaikoina pyrkinyt.
Algerian väliaikainen hallitus tulee ilmeisesti pitäniään
kiinrii maansa ja kansansa itsemääräämisoikeudesta ja alu­eellisesta
koskemattomuudesta. Siinä se tulee saamaan kaik­kien
afrikkalaismaiden jakamattoman kannatuksen ja tuen
— eikä vain afrikkalaismaiden. Sosialistinen maailmanosa
tukee kaikkien kansojen, mukaanlukien Algerian kansan it­semääräämisoikeutta.
Sitäpaitsi on muistettava, että YK:n
Yleiskokous hyväksyi päätöslauselman yhtään ainoata vas­tustavaa
ääntä rekisteröimättä, kaikkien siirtotnaa-asemassa
olevien kansojen pikaisen itsenäistymisen puolesta. Tämä
viimeksimainittu seikka tarkoittaa käytännölliseltä kannal­ta
katsoen sitä, että maailman yleinen mielipide on niin yli­voimaisesti
kurjan siirtomaakomennon lopettamisen ja kaik-
' Mr^, Ellv Saari Vancouverista
täyttää elokuun 6 pnä 75 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja ystä­vien
onnitteluihin!
Algerialaiset ovat
tyytyväisiä neuvot­telun
jatkamisesta
Alger. — Ilmoitus Ranskan ja
Algeria]! ; välisten rauhanneuvot-ielujfin
jatkamisesta torstaina sai
suurta suosiota osakseen Algerian
^muhamettilaisten keskuudessa,
kun sen sijaan maassa olevat eu­rooppalaiset
tuntuivat suhtautu­van
; välinpitämättömästi asiaan.
Muhamettilaiset eivät kuitenkaan
salanneet levottomuuttaan sen joh­dosta,
" että neuvottelut saattavat
jällöen rau«ta tuloksettomina. Eu­rooppalaiset
tuntuivat toivovan kes^
kUstetlujen päättyvän, mahdolli­simman
pian, jotta he saisivat tie^
tää, mitä heille tapahtuu.
OIKEISTOTERRORI JATKUU
Pommiterrori Algerissa ja Alge­rian
muissa suurkaupungeissa jat­kuu
vähentymättömällä voimalla.
Tiistain vastaisena yönä kohdis­tettiin
Algerissa peräti 12 pommi-altentaattia
muhamettilaisten omis­tamia
taloja vastaan. Kolme henki­löä
sai vammoja pommin räjäh­dettyä
Pins-Maritimesin kylpylä-paikkakunnalla
kymmenisen kilo­metriä
länteen Algerista.
Orania tärisytti yön kuluessa
kuusi pomminräjähdystä, joista yk­si
tapahtui hyvin vartioidun polii­siaseman
lähistöllä. Suuret poliisi­voimat
saartoivat useita kortteleita
kaupungin keskustassa. Autot tut­kittiin
ja kuljettajilta vaadittiin
henkilöllisyystodistus..
Uusi puolue
E^Vietnamissa
Hanoi. — Etetlä-Vietnamissa
on perustettu radikaalisosialisti-nen
puolue yhdistämään isän­maallisen
sivistyneistön, kerhoa
tietotoimisto Vapaus.
Puolue on valinnut keskuskomi­tean
ja pääsihteerikseen profes-sori
Nguen Van Jen.
Puolue on julkaissut ohjelmansa,
jonka 'sisäpoliittisena tavoitteena
oh Ngö Dinh Diemin diktatuurin
kukistaminen, . kansallisen demo­kraattisen
kokoomushallituksen
'muodostaminen sekä maan yhdis­täminen
rauhanomaisin keinoin.
Ulkopolitiikassa puolue tul^e
noudattamaan rauhan - ja puolueet­tomuuden
politiikkaa sekä tuke­maan
koko maailman kansallisia
vapausliikkeitä.
Puolue on julistanut liittyvänsä
Etelä-Vietnamin kansalliseen va-pausrintamaan.
Radikaalisosialistinen puolue on
vedonnut koko maailman sivisty­neistöön
sekä sosialististen puoluei­den
jäseniin, kertoo tietotoimisto
VIA, ja pyytänyt tukemaan Etelä-
Vietnamin kansan vapausliikettä,
Sanoo oikeusministerin
puhetta tunteiluksi
Victoria. — British Columbian
maakuntahallituksen prokuraattori,
Robert Bonner arvosteli torstaina
oikeusministeri Davie Fultonia tun­nepitoisen
ja provokaattorisen pu­heen
pidosta Columbia-joen voima-sopimuksesta.
Mr. Bonner sanoi, että oikeusmi­nisteri
Fultonin puheen sävy sano-malehtimiehille
haastattelua anta­essaan
Vancouverissa oli vahingok­si
niille yksityisluontoisille neuvot­teluille
mitä on asiasta käyty BGn
pääministeri W. A. C Bennettin ja
finanssiministeri Donald Flemingin
kanssa. .
kien kansojen itsemääräämisr
oikeuden puolella, etteivät im­perialistitkaan
rohjenneet Y-Kssa
äänestää siirtomaakanso-jen
vapaustaistelua tukevaa
päätöslauselmaa vastaan!
Kun katselemme tältä poh­jalta
Lugrinista' tiistaina tul­lutta
uutistie^tpai että Algerian
ja Ranskan välillä on sovittelu
rauhanneuvottelujen menette­lymuodoista,
niin silloin voi­daan
toivoa-edistystä rauhan­omaista
ratkaisua kohti sitten­kin
vaikka tiedetään, että
Ranskan monopolistit ja hei­dän
poliitikkonsa tulevat kyn­sin
hampain vastustamaan Al­gerian
todellista itsenäisyyttä
ja Algerian alueellista koske­mattomuutta.
Oikeus on kuitenkin näissä
kysymyksissä kojkonaan Alge­rian
puolella^ se on kaikkien
kansojen itsemääräämisoikeus
ja mikään mahti maailmassa
ei voi sitä oikeutta Algerialta­kaan
kieltää!
Mikä on Neuvostoliiton kanta Ber­liinin
ja Saksan ikysymyksen ratkai.
sussa V. 1961 puolivälissä, eli melkein
täsmälleen kolme vuotta senjälkeen
kun se ensimmäisen kerran ehdotti
Länsi-Berliinille vapaan kaupungin
.oikeuksia? .
Onko Neuvostoliiton kanta muut­tunut?
,
Onko se ehdottanut joitain uusia
jyrkkiä toimenpiteitä, jotka merkit-nsivät
uhkaa länsivalloille, kuten on
oletettu?
^Loukkaako se Berliinin miehitys­valtojen
— Yhdysvaltain, Britannian
ia Ranskan— nykyisiä.oikeuksia?
Länsivaltain syytöksiin vastatkoon
itse päämipipteri Hrushtsbev.
Puhuessaan Kremlissä sotilasaka­temian
päätöstilaisuudessa heinä­kuun
8i pnä Hrushtshev esitti seu­raavaa:
.,
"Länsi-Berliini ön Saksan Demo_
kraattisen Tasavallan sisällä oleva
saari, jossa ön säilytetty kapitalisti­nen
järjestelmä. Me emme halua se­kaantua
kaupungin asukkaiden ko­toisiin
asioihin* taikka loukata Yh­dysvaltain,
Britannian ja Ranskan
kunniaa.
"Onko mahdollista löytää ratkaisu,
joka tyydyttäisi kaikkia niitä maita,
jotka taistelivat Saksaa vastaan ja
loka ei häiritsisi Länsi-Berliinin ny­kyistä
elämä^?
"Kyllä, sellainen mahdollisuus on
ja me ehdotamme sellaista ratkaisua
— myönnettäköön Länsi-Berliinille
vapaan kaupungin oikeudet, , annet_
takoon sille takeet neljän suurvallan
— Yhdysvaltain, Yhdistyneen Ku­ningaskunnan,
Ranskan ja Neuvos-:
toliiton taholta — taikka puolueet­tomien
maiden taikka Y K :n taholta;
Jos länsivallat haluavat parempia
takeita, niin esittäkööt sellaisia.
Kuitenkaan ei. saa unohtaa, että
mitä hyvänsä päätöksiä tehdään täy­tyy
ottaa huomioon se tosiasia, että
se on suvereenisen valtion sydämes­sä
ja yhteyksien Länsi-Berliinistä
ulkomaailmaan täytyy kulkea Itä-
Saksan alueen läpi. '
"Hyväksyttyjen kansainvälisten
suhteiden sääntöjen mukaan pääsy
yhdestä maasta toiseen maahan kol­mannen
maan" kautta vaatii sbpi.
musta viimeksi mainitun vallan
kanssa. : .
"Esimerkiksi Neuvostoliiton ja Bri­tannian
hallitukset ovat sopineet
säännöllisestä lentoliikenteestä Mos­kovan
ja Lontoon välillä. Liikenne
kulkee Kööpenhaminan kautta. Mei­dän
ei olisi sallittu lentää Kööpen­haminan
kautta ellemme me olisi
päässeet siitä sopimukseen Tanskan
hallituksen kanssa. Tämä on nor­maalista
ja laillista eikä kukaan ih­mettele
sitä.
"Kuinka silloin voisi olla muunlai­sia
sääntöjä Saksan Demokraattisen
Tasavallan alueen yli lennossa taik­ka
sen teiden ja rautatieluijojen
käytösösä. ;
Ehdottaessa mme rauhansopimuk.
sen tekemistä Saksan kanssa jä täl­lä
perustalla Länsi-Berliinin ongel-1
man ratkaisua, emme uhkaa ketään;
Me emme ole vaatineet muuttamaan
sodanjälkeistä yhteiskunnallista eikä
poliittista tilannetta toisessa valtios­sa
emmekä- uusien rajojen määritte­lyä.
Neuvostoliitto ei pyri hyötymään
rauhan saamisessa emmekä me pyri
nöyryyttämään ketään emmekä
loukkaamaan kenenkään etuja.
"Sosialistiset maat eivät estä Län­si-
Berliinin asukkailta oikeutta va.
paasti päättää millaisen yhteiskun­nallisen
jä taloudellisen järjestyksen
puitteissa he haluavat elää. Kukaan
ei pyri estämään ketään matkusta­masta
Länsi-Berliiniin. Se voij^irjes-tää
ja ylläpitää yhteyksiään mjnkä
valtion kanssa hyvänsä, mikä olisi
sille hyöödöyllisintä.
."Neuvostohallitus hyväksyy presi­dentti
Kennedyn äskettäin antaman
lausunnon, että . Länsi-Berliinin
ratkaisu ei saa saattaa vaaranalai­seksi
tämän kaupungin asukkaiden
vapautta itsenäiseen vapaaseen va_
lintaan. Meidän ehdotuksemme ovat
täydellisesti tämän vaatimuksen mu­kaisia.
"Neuvostohallitus on valmis anta­maan
pitkälle, menevät takeet suh­teissaan
Länsi-Berliiniin. Olen use­amman
kuin kerran maininnut eri­laisista
takeiden muodoista, mutta
NATO -n maat, jotka lietsovat vihaa
Länsi-Berliinin avulla, jatkuvasti se-k_
öittavat mei^n tekemämme ehdöT
tukset.
"Kapitalistinen 'vapaa lehdistö'
vaistoaa länsivaltain heikon aseman
ja siksi huutaa, että Neuvostoliitto
haluaa kaapata LänsirBerliinin, hyö­tyä
toisten kustannuksella. Tällais­ten
tekosyiden tarkoituksena on sa­lata
yleisöltä Neuvostoliiton ehdotuk­sen
luonne.
"Me emme pyri anastamaan Län­si-
Berliiniä ja riistämään asukkailta
vapautta. Me kannatamme Länsi-
Berliinin vapautta vapauden perus,
talla :^mmekä miehityksen perustal­la.
Me emme halua mitään muuta
kuiri likvidoida toisen maailmanso­dan
jälkiseuraukset ja parantaa Eu­roopan
ilmapiirin. Tämä oh juuri se
syy, miksi Neuvostoliitto haluaa
päästä . rauhansopimukseen Saksan
kanssa. ,
"Tervettä järkeä ja ennenkaikkea
tervettä järkeä - sitä me tarvitsem­me
ennenkaikkea tällä hetkellä. Tä­män
täytyy löytää ilmaisukeinonsa
rauhallisilla toimenpiteillä Ja pyrki­myksellä
iskeä jännitystilan juuriin.
Nykypäivinä ei mikään askel ole rau­hanomaisempi
kuin rauhansopimuk­seen
pääsy ja yiime sodan jätteiden
likvidoiminen. .
"Me ehdotamme rauhaa, me halu.
amme, että järkevästi käsitellään
kahden maan suhteita ja me halu-amtne
rauhallista rirmatöaiseloa ja
kilpailua siitä mikä järjestelmä voi
taata suurempia, taloudellisia ja
kulttuurellisia arvoja asukkailleen.
Ihmisten .on itse päätettävä mikä
järjestelmä palvelee parhaiten hei­dän
etujaan: kommunistinenko vai­ko
kapitalistinen?
"Ehdottaessaan rauhansopimusta
neuvostohallitus ei halua, että jotkut
hyötyvät ja toiset kärsivät tappion.
Ottakaamme huomioon menneisyys
Rauhansopimus Saksan kanssa ei
loukkaa, kenenkään suvereenisuutta.
'Sotilaallista kostoa hautovat pii­rit
Länsi-Saksassa eivät luonnollises­ti
tyydy rauhansopimukseen. Sellai­nen
sitoisi heidän kätensä ja tekisi
valkeammaksi koota voimia uusia
seikkailuja varten.
"Mutta se on juuri rauhansopimus
jcka pysäyttää Länsi-Saksan koston,
hautojat, -jotka käyttävät hyväkäseen
Euroopan epävakaisuutta ja suurten
.valtain vastakohtaisuuksia.
"Jos koko Saksan hallituksen puut­tuminen
on todellisena esteenä rau­hansopimuksen
saamiseksi niin län-sviallat
ja läaksan Liittotasavalta voi­vat
hyväksyä Neuvostoliiton nyt te­kemän
ehdotuksen ja sopia,siitä, et­tä
saksalaiset neuvottelisivat ennen
allekirjoitusta ja Järjestäisivät yhtei­set
ehdot rauhallisesta ratkaisusta
ja maan yhdistämisestä.
"Saksalaisten asia on palauttaa
Saksaan kansallinen yhtenäisysrs; p
millään vallalla ole oikeutta sekaan,
tua tähän asiaan, koska kukaan
muu ei voi sitä sopia paitsi saksalai­set
itse. •
"Meillä ole aikomustakaan p i ­tää
mitään neuvottelua tästä kysy­myksestä.
Tehkööt Saksan Liittota^
savalta ja Saksaa , Demokraattinen
Tasavalta sopimuksen tässä kysy-myksessä_
ja me tulemme. hyväksy­mään
niiden päätöksen.
"Mutta jos jollakulla on aikomuk­sena
likvidoida sosialistinen järjes­telmä
Saksan Demokraattisessa T a .
savaiiassa meidän käaUlämme,; nUu
he elävät harhakuvien maailmassa.
Neuvostoliitto on Saksan Demo^-
kraattisen Tasavallan luotettava .ys­tävä.
'
"Saksassa on monta ratkaisema­tonta
ongelmaa. Ilmeisestikin tämä
on kaikille selvää ja siitä on tultava
loogilliseen päätökseen •— meidän
täytyy ratkaista nämä aaiat eikä
odottaa siksi kun. ne johtuivat yh­teentörmäykseen.
Kansanväliset on­gelmat
täytyy ratkaista niid,en oi­keassa
järjestyksessä. Saksan sisäi­set
ongelmat täytyy saksalaisten it­sensä
ratkaista. . : ,-
"Neuvostohallitus valittaa syvästi
jos ykstidn mei(j|än entinen liittolaL
semme kieltäytyy n^eidän kanssam­me
alle^joittaipasta Saksan rau­hansopimusta
Ja jos Länsi-Saksa
kieltäsrtyy siitä sovinnon kädestä,
Jonka; sosialistiset valtiot sille tar­joavat.
"Mutta, me_gmme salli tämän on­gelman
ratkaisemisen, jok^' on niin
elintärkeä monille valtioille Ja ihmi-aille,
pitkistyä vielä vuosflcausia kos­ka
viESit pihit haluavat pidättää t i ­laisuuden
kostoon -Ja pitidttää edeL
ieenkin miehitysjoukkojen oloa Sak­san
alueella. Neuvostoliiton edessä
on tarve päästä. Saksan Demokraat­tisen
Tasa vallan, sekä'toisten valto­jen
kanssa rauhensopbnukseen rau­haa
rakastavan Saksan valtion kans-
"Rauhansopunus alleku-joitetaan
Saksan Demokraattisen Tasavallan
kanssa tiiäcasti kansainvälisten tapo­jen
Ja sääntöjen mukaisesti.
"Kun sopimus on allekhrjoitettu on
Neuvostoliitto vapaa kaikista niistä
yhteyslinjoista, jotka tähän saakka
ovat oUeet sen käsissä. Lyhyesti sa­noen
Saksan Demokraattinen Tasa­valta
on yhtä täydellisesti yapaa
nauttimaan suvereenisuudesta omaL
la alueellaan kuin mikä hyvänsä
muu itsenäinen valtio."
»
Kuirbaii vapausliike alkoi
Kuuba on jo kauan ollut latuialai-sen
amerikan mielenkiintoisin maa.
Se on iLänsi-Intian suurin saari, pin.i
ta-alaltaan 114,625 neliökilometriä.
Se on pitkä ja kapea muodoltaan,
itaisimmästä pisteestä läntisimpään
on matkaa 1,200 km, kun taas saa-'
ren levein.kohta on 202 km, keskile-veyden
ollessa 97 km. Se. sijaitsee
vain 145 km päässä Yhdysvaltojen
Key Westin saaresta. Eteläpuolella
taas on lähimpänä mantereena Mek­sikon
Yycatan niemimaa.
Vaikka sen väkiluku kohoaakin
vain 7 miljoonaan, on saari jo vuo­sikymmenien
ajan ollut Yhdysval­loille
tärkeä raaka-aineen tuottaja,
markkina_alue ja sotilaallinen tuki­kohta.
. Sokeri on Kuuban tärkein
vientitavara ja se käsittääkin lähes
90 pros. saaren tuotannosta. Sen jäl­keen
tulevat tupakka, kahvi, riisi,
puuvilla, viljatuotteet Ja hedelmät
tärkeysjärjestyksesdiän.
Aina siltä saakka kun Kristoffer
Kolumbus valloitti Kuulaan sunnun­taipäivänä
28. lokakuuta 1492, se oli
pientä välikautta lukuunottamatta
Espanjan siu-tomaana vuoteen 1901.
Mutta kun vuosisadan vaihteessa
jenkit olivat heittäneet vanhentu­neena
romukoppaan Monroe-opln,
Joka kehotti pidättäytymään Yhdys­valtojen
ulkopuoleUe suuntautuvista
valtauksista, amerikkalaiset Theodor
Rooseveltin Johdolla "vapauttivat"
saaren Ja sanelivat sille omat eh-tonsa:,
;
1. Kuuba ei saa tehdä sitoumuk­sia
minkään ulkovallan kanssa ilman
Yhdysvaltojen hallituksen suostu­musta.-'
2. Kuuballa ei ole oikeutta ilman
Yhdysvaltojen suostumusta tehdä
kauppasopimuksia.
3. USA tulee valvomaan Ja kehit­tämään
Kuuban sivistyksen nousua
ja auttamaan taloudellisen tuotan­non
suuntaamisessa terveille urillei.
Tämä tapahtuu molemminpuolisten
neuvottelujen perusteella.
4. USA.-n sotilaslääkintöhaUitus ke­hittää
Kuuban sairaalaoloja.
5. Kuuban on taattava USA:lIe
'tarpeellinen maa-alue hiilestystä Ja
laivastotukikohtaa varten. .
Tämä valtiosopimus Jätti Kuuballe
vain hyvin ahtaan autonomisen ase­man
Ja näin saaresta itse asiassa tu­li
USA :n nousevan imperialismin en­simmäinen
siirtomaa.
Vuoteen 1933 saakka Kuubaa hallit­sivat
amerikkalaisten monopolien
nostamat Ja tukemat hirmuvaltiaat
Välillä maa oU "kuningaskuntana"
välillä "tasavaltana", miten kulloin­kin
oli sopivinta. Kunnes samoihhi
New Brunsioickhsa pidetyillä perunajestivaaleilla valittiin
Sandra Contois tämän vuoden permakuningattareksi.: Yltä
Iris TJtruzvell asettamassa kruunua vastavalitun perunakunin^
gattaren päähän.
aikoihin, jolloin Franklin D. Roose.
veit aloitti oman aikakautensa Val­koisessa
talossa, tuli Kuuban johtoon
Jose Martin. Hänen ailaisuudessaan
maa ensi kertaa muuttui poliittisel­ta;
järjestelmältään demokraattiseksi
Ja ihmisoikeudet pääsivät arvoon.
Martm ei kuitenkaan kyennyt oh^
jaamaan maata irti Yhdysvaltojen
holhouksesta ja monopolien painos­tuksesta
hänen tasavaltalainen halli­tusmuotonsa
kukistettiin. Myöhem­min
suurkapitaalin valitsema Fulgen-cio
Batista asetettiin hallinnon Joh­toon
ja maa alkoi jälleen luisua koh.
ti entistä mielivaltahallintoa. Batista
pystytti sen lopullisesti vuonna 1952
vallankaappauksen avulla. Hän oli
alusta saakka ollut kansan vihaama,
mutta nyt syntyi suoranainen avohi
kapinaliike häntä vastaan. Armeijan
Timminsissä
kiirettä Suurjuhlille
Timmins. — Viimeinen ^ja kiiftj-»
Unen hälyytys Sydburyn Suurjyhlj,!^
Ie lähtijöUle. Pitäkää kiirettä, jofr,
tot, bussit, junat ja lentokopeet
vartoo, kaikilla niillä pääsee tSäl^'-
sinne eikä vielä ole myöhästä. Ei^
muuta kun parta pois ja kiharat
tukkaan, hyppää ajoneuvoon niin;
pian olet Suurjuhlan pyörteissä.-
Täältä kulta-alueelta tosin lähtee jo
perjantaiaamuna pitkä karavaani
autoja ja toisia perjantai-illalla,
vieläpä lauantaiaamuna, joten tiet
on täynnä täältä pohiolan perukal­ta
tulevia autoja Sudburya kohden.
Elä epäile, lyöttäydy joukkoon.
• • » .
Kaupungin_iavustustoimisto~^ tul­laan
muuttamaan~Eäupungin keila-'
rista postitoimiston yläkertaan.
* • »
KIUSA SATTUI OMAAN
NILKKAAN
Kun eräs talonomistaja ajoi ki- '
viä Toke- ja Palrocia-katujen välif" "
kadulle niin virkavalta määräsi Jd-vet
poisteltavaksi tahi joutuu mak­samaan
kulut kun ne poistetaan
kaupungin puolesta. Taistelu tie-tapäturmia
vastaan tullaan tehos­tamaan
ensi viikon alusta virkakun­nan
puolesta täydellä tarmolla.
Kaupungin isät suunnittelevat r
yleisen isomman puiston järjestä­mistä
noin 4 mailia pohjoiseen Sancl.,..;-.
Claims tien varteen Charlebois-jär-.
ven rantaan. On kuulema hyvä ui-''
maranta vaan ei ole parkkauspail;-,.
koja tarpeeksi.
Kesävieraita on Eteläj-Okitarios*
ta vieraillut täällä. St. Cathariaes-ista
kotoisin oleva Fiina Terho on
tullut tänne tapaamaan sisartaan <"
Lahja Mäkeä. Mrs. Linna on poi­kansa
ja miniänsä kanssa tullut
Wellandista kyläilemään tänne en­tiselle
kotipaikkakunnalleen. Viral­lisesti
on tiedoitettu, että heinä­kuun
aikana Timminsissä on vierail-.
lut 14,000 henkilöä.
Ei tässä jouda enempää kirjoit-"
tamaan kun täytyy ruveta laitta­maan'
Pontia" kuntoon, että se jak-'"
saa juosta rapsutella sinne Suurjuh-»"
Iille. Terve taas, sielläpäin tava­taan.
— O. L.
ja poliism voimaa lisättiin, teloltuk-^
set olivat jokapäiväisiä, mutta Ba­tista
ei vohiut luottaa kehenkääh.
jopa hänen henkikaartinsa napisi.i
Kaikki oppositiossa olevat puor,
lueet kiellettiin ja samoin pyrittiin
ammattiyhdisliysliike halvaannutta­maan
täysin. Vapausrintama vobnlft^ '
tui kaikesta huolimatta Jatkuvasti^
Suurimpina . vainon kaushiakin 50-
luvun puolivälissä kuului mm. kom­munistiseen
puolueeseen yU 20,000
jäsentä. Näinä päivinä kuultiin niin
ikään ensi kertaa nimi Fidel Castro
julkisuudessa hänen kehottaessaan-ylioppilastovereitaan
yhtymään tais­teluun
USA:n- tukemaa tyrannia
vastaan vapauden ja ihmisarvon
puolesta.
Fidel Castro oli näihin aikoihin.^,
varsin nuori mies. Hän oli syntjmyt
vuonna 1926. Ensi kerran hän vuon.
na 1953 keräsi opiskelijaryhmän, jo­ka
aloitti "toiminnan vallankumouk­sen
toteuttamiseksi" kuten heidän
yhteisessä julistuksessaan sanottiin.
Heinäkuun 26. päivänä tasan 8 vuot­ta
sitten ryhmä teki epäonnistuneen
valloitusyrityksen Santiagon Monca-dan
varuskuntaan. Taistelussa kaatui
useita nuorukaisia ja Castro itse van­gittiin.
Hän toimi oikeudessa itsensä
ja koko ryhmänsä asianajajana Ja
saavutti sellaista kuuluisuutta, että
(Jatkuu sivulla 3)
PÄIVÄN PAKINA
Oi sinua "vapaus"I
Mukaistaan mullikkakin nuolee
sanottiin ainakin ennenvanhaan isi­emme
tuhaatjärvien maassa ja se
näyttää pätevän vielä nykyisenä
atomivoiman ja avaruuslentojen ai­kakautenakin.
^" —-
Ottakaamme~e'slmerkiksi kysymys
pikkukansojen itsemääräämisoikeu­desta,
kansallisesta olemassaolo-oi­keudesta.
J:
Vaikka 'kapitalistinen maailman-osa
pyrkii monopolisoimaan, yksin­omaan
itselleen kuuluvana "omai­suutena"
itse vapauskäsitteenkin
sanomalla itseään "vapaaksi maailr
maksi", niin tällä "vapaudella" tar­koitetaan
useimmiten väkevämmän
"vapautta" ryöstää ja riistää hei­kompia.
Katsokaa Kongoa. Belgian im­perialismi
olisi vihdoin viimein
suostunut "vapaaehtoisesti" muo­dollisen
itsemäärä.ämisoikeuden
myöntämiseen Kongolle — mutta
gun Konkon kansa vaati Patrice Lu-mumban
johdolla todellista - itse-määräämisvaltaa'oman
maansa ta­loudellisissakin
asioissa, niin sil­loin
heitettiin "vapauSkäsittect"
roskakoriin.
Kuvaan kuuluu vielä se, että muut
imperialistiset vallat, vaikka nii­den
diplomaatit pitävät illallistilai-suuksissa
kauniita puheita kansojen
vapaudesta ja itsemääräämisoikeu­desta,
asettuivat Kongossa joka
käänteessä Belgian ja Yhdysvaltain
imperialismin puolelle, Kongon
kansaa ja sen itsemääräämisoikeut­ta
vastaan.
Samoin tapahtui nyt Tunisiassa.
Ranskan julkea hyökkäys Bizertes-sa
tunisilaisia vastaan oli sellainen
rikos, että se oli lopetettava. Mutta
sen pitemmälle vissit "vapauden"
sankarit. eivät 'menneet, sillä kuten
sanottu, mukaistaan mullikkakin
nuolee.
Yhdistyneen Arabitasavallan p^-
mies Nasser on tunnetusti siinä
määrin kommunistivastainen henki­lö,
että hänen valtansii alaisuudessa
ei ole työväenliikkeellä, juuri mi-^
tään laillisia oikeuksia — mutta kun
Britannian ja Ranskan imperialis­mi
yritti opettaa hänelle Sueziin
hyökkäämällä herran kuria ja nuh­detta,
niin "vapaan maailman" leh­distö
leimasi Nasserin yhdeksi pa­himmaksi
"kommuinistiksi" voidak­seen
tämän poliittisen väärinpeluun
avulla antaa taktillisen tukensa
Sueziin hyökänneille mukaisilleen
mulleille.
Nyt meille kerrotaan kahdeltakin
suunnalta minkälaista ristivetoa täl­lainen
vapaudenvastaineh ohjelma
aiheuttaa"vapaan maailman'* esim.
johtamaassa, USA-.ssa.
YK:n päämajasta heinäk. 27 pnä
lähetetyssä AP:n uutistiedossa ker­rottiin,
että Turvallisuusneuvosto
käsittelee uudelleen Bizerten kysy­mystä
sen vuoksi kun Ranskan im­perialismi
ei ole noudattanut Tur­vallisuusneuvoston
päätöstä sikäli,
että olisi vetänyt sotajoukkonsa Tu­nisiassa
takaisin niille asemille,
missä ne olivat —ennen Ranskan
hyökkäyksen alkamista.
'Vapauden vartijamaalla" ei luu­lisi
olevan tässä yhteydessä mitään
vaikeuksia, semminkin kun muiste­taan,
että Tunisiakin lukeutuu por­varillisena
maana ns. länsiystSväl-lisiin
maihin.
Mutta mitä enemmän asia pitkit­tyy,
si«ä enemmän se. myös mutkis­tuu.
Mainitussa AP:n uutistiedossa
kerrottiin.
". . . Yhdysvaltain asema näyttää
tulevan entistä vaikeammaksi. Yh­deksän
muun jäsenvallan kanssa
äänesti (turvallisuusneuvostossa —
K) päätöslauselman puolesta lau­antaina.
Ranska ei osallistunut
äänestykseen.
"Yhdysvallat ei halua loukata
presidentti de Gaullea ja samalla
kertaa se ei halua om^ua epäys­tävällistä
asennetta Tunisiaa koh­taan,
joka on afrikkalaismaiden
joukossa kauan tukenut länsimai­ta
Tmiaisia ••risUriitoja'' kehittyy
vain silloin kun oikeudelle, mukaan­lukien
.kansojen itsemaS^fimlflOi-keiidelle
annetaan huutia nuolemal­la
niuUin lailla mukaisiaanimperia-listeJa.*
y'•'^^-
Kun veri on vettä voimakkaam­paa
niin nyt nähdään, että Wash-ingtonin
ratkottavaksi kehittyy —
kiitos omalle ohjelmalleen — yllä-kuvatunlaisia
"vaikeuksia" vähän
siellä ja täällä.
Tämä pätee erikoisesti Etelä-Ko- »^
reaan, missä oli Yhdysvalloilla eh­dottomasti
ystävälluien hallitus —
mutta kun taanumtsvuoimat eiv2t
enää luottaneet sen hallituskykyyu
— niin ne suorittivat kenraaliansa
avulla vallankaappauksen, vaikka,
maa on asilalisesti puhuen yhdys­valtalaisten
miehityksen alaisena.^
Jos olisivat asiat, kuten ne ovat
olleet ennen, niin mitäpä tuosta.
Kun "Mauri on työnsä tehnyt
Mauri saisi mennä" sanottaisiin kyl­mästi.
, «
Mutta asiat eivät ole^enää ennal-' ;
laan! Esim. muut Yhdysvalloille •
'ystävälliset" satelliittihallitukset '
voivat hiljaisena hetkenään nyt ap- ^
rikoida, että käyköhän niillekin sa- !
maila tavalla kuin kävi Etelä-Ko- - .-^
rean hallitukselle joka yritti voinr
tinsa mukaan palvella ja tyydyttää •
Washingtonia? ;-
Tämän tilanteen sanotaan aiheut" |;
taneen Yhdysvalloille myös kovan > >
palan purtavaksi, mutta kun todet-' *
tiin, että ainoastaan kenraalien
avoin diktatuuri voi enää pitää nah­kansa
Etelä-Koreassa, niin Yhdyti* |
valtain hallitus päätti heittää aikai- ,
semman suojakkinsa sikojen ruoak* '
si ja'antaa tukensa kenraalijuntiil'*^ J
le! . •
Oi sinua "vapaus", mitS kaikkea ^
konnuuksia sinun mineesi nyt te&<'^ ;
dSiinkSän! — Känsäkoura;