Vapaus, November 16, 1928

              iti
''MM
f Naisten osasto
Yk^ktsaos naisten toitmntaaD jib^Ksaniies^
pniKsa
Tehnyt "VapPo ^ärvl ryhmäsifateaien A- Tannerin,-
Wmiln avustamana
H. /smanpäan ja A.
Moa SDomalaBtei pyrpmä Vancoarer-saardb
Soorinunat suomalaisten asntoskes'
loikset Vancouverin saarella, ovat La-dysmith,
Chase River Ja Ck)b-tree, Joel­l
a suomalaista kansallisuutta on si­vuosina
1923 ja 1924 alkoivat työ­läisnaiset
suurempEfnkiiisesti Bikeh-tiä.
Niinpä tuo innostus tartttii B. C:n
naisiinkin- Tunnettiin välttämätöntä
tarvetta siirtyä toimintaan puoluerin-tamalle.
Ottaa osaa yhteiskunnalli-
Esen ja poliittiseen elämään. Se tarve
oli jo ollut kauan olemassa, mutta
oltiin tottumattomia toimintaan. Nyt
ilmaantui tilaisuus toimintatapojen o-piskeluun
naisjaostoissa.
Niinpä jo' v. 1923 Sointulan naiset,
työväenpuolueen osaston auttamana
perustivat naisjaoston 10:llä Jäsenellä.
Heillä oli ollut olemassa jonkinlaista
toimintaa ennemminkin ompeluseu­ran
nimellä. Muta nyt kohdistettiin
toiminta enemmän tarkoitustaan vas­taavammaksi
ja ajan hengen mukai-seksL
Sointulan naiset ovatkin toimi­neet
kUtettävästL Vieneet aineellista
- ja henkistä toimintaa rinnan, jossa
heitä on auttanut paljon heidän eris­tetty
asemansa' muusta maailmasta.
Esimerkikä Vancouverissa on tilanne
aivan toinen, jossa on kaikenlaista
menoa naislUa ja imorisolla.
Bomtiilan naiset ovat alustaneet
monta tätkäA Ja tulevaisuuteen täh­täävää
kysymystä, kuten korkeakou­lun
perustamista palkkakimnalle. Joka
Jo on osittain toteutiputkin. Horn-'
mäumeet tq;iettdjain Ja vanhempain
S^Mistsstä. Joka kuitenkhi epäonnls-ttä.
ITuotemmat Sidit eivät voineet
nähdä, eU ymniärtää sen välttämättö­myyttä,
Joilka'he kuitenkin luultavasti
huomaavat Ja korjaavat ensi tilaisuu­den
sattuessa. 'Sinä nuorison kasva­tuksessa
on opettajain ja vanhempain
nili3ipit«lden vtLlhtoihan välttämätön.
Osihistoiniinnassa ovat hei myös ol­leet
mukana. Ifdtdjaoston taholta v.
192B ^hdotettim tBuukaupau; kokouk­selle,
öttäöllsi tilattava Joka jäse­nelle
Työmiehen osuustolmlntanume-roa,
Jdta Äittemmto- tllattlinkln. Nyt
ontoiltenkin-vdlhtoebto, saa tilata jo^
' ko Työnliestä täi englanntaklelistä
lehteä "Co-operator". Toveritarta o-
^ vat muistaneet avustuksilla Ja levi­tyksellä.
Samoin engflanninkiellstä
nalstenlehteä, rvyoman Workerla. sen
nnx^tynliseäta asti. /Auttaneet lakko-talsteluita
rahalllsesU, kuin myös mui-ta|
dn. yhteiskunnallisesti parannusta
tarvitsevia -aäöita koettanut viedä e-
•V teenpäin. Eähnefklkäl koettaneet jär-
Jjpstsa :gSIlyketyölät«<Ä. Avustaneet sai-
' raalolta -^ai.^.
. ; Itsekasvatuksen eteez} on siellä myös
, tofaidti^ oauuctane^ tOtoUntatapöja
.milloin vapaaehtoisiksi, -milloin taas
pakolhslksf, — mikä vain parhaiten
olUt luottanut tuiokiila. Terustanect
nyrkldlEihilen »v. 1926 -niniellä "Yritys".
Jtika on ^dna sen Jälkeen Ihnestynyt
naisten msnilin. Htfineet öhjelnmtlta-mla,
Jotissa liitäneet -puheita ja esit­täneet
snouta Icasnattavaa 'Ohjelmaa,
y. I92ff Vancouverissa pidettyyn
siitä nuolemasta tullut mitään Ja niin
tuli i»ivä. jolloin edustajat saapuivat.
Me olimme valinneet edustajan ja
luulimme pääsevämme kokouksesta
kuin koira veräjästä. Tämän kirjoitta­jakin
oli rannassa joukkonsa-kanssa.
Kun tulin illalla kotiUi, oU sielS vas­tassa
kirjelappu, jossa c"v»t kiukkui­set,
paljon puhuvat sanat: "Oltava
haalilla kello...." Se ei ollut kutsu,
vaan määräys, jota oU toteltava. Kii­ruhdin
haalille. jossa luulin saavani
vähintäin selkääni, muttamitä vielä.
Minulle tuupattiin käteen Sointulan
roteltuna siellä täällä s^päri saarta.
Eritoten metsätöissä on suuri prosent­ti
suomalaista kansallisuutta njs. liik­kuvana
väestönä. Tämä saari sijaitsee
Tyynessä valtameressä ja on pinta-alaltaan
270 znaHa pitkä, 50 mailla
leveä, on noin 40 mailia mannermaas­ta.
Suomalaisten väkilukua yllämaini­tuilla
paikkakunnilla en tarkalleen
voi sanoa, vaan en nsko ainakaan
keeh niitä on riittänytkin, aina Ka­levan
ritaieihin, valkoisten puoltajiin.
Ja XW.W:llä ratsastaviin saakka.
Onhan sitä syrjässä pysyttdemäHä
niin helitpo vaan arvostella ja etsiä
vikoja sOna toiminnassa mukana, ole­vien
toverien edesottamisIsta„ ei ra­kentavassa,
vaan hajottavassa mieles­sä.
Virheiden korjaaminen ja oikOTni-nen
rakentavassa mielessä on tunnus­tettava
aina ja kaikkialla kimndn to­verien
tolminnaksL
Suomalaista kansallisuutta työsken-liiottelevani
jos sanon noin ehkä yli! telee täällä saarella monella eri alal-
300, lapset ja nuoriso mukaan luettu­na.
Suomalaisia on asustanut saarella
noin lo vuotta, ollen vieläkin elossa
useita, jota- ovat siilien aikaan tänne
saaptmeet.
nJm. on oHut öinä onnellisessa ase­massa,
että on henki riepunsa säilyt­tänyt
ruhossa ruumiissaan. Sanoin
kuvaamattoman suuri on se kärsimys­ten
mitta ja lukumäärä, jonka tä­mänkin
saaren teollisuusmurhat ovat
vieneet viimeisen 40 vuoden aikana
työn raskaan raatajia uhraamaan
henkensä moolokin uhrialttarilla työn
. Ensimälset suomalaisten yhteispyrin-nöt
ovat olleet täällä, kuten yleensä
tällä mantereella muuallakin, kirkko.
alustukset ja tehtiin paremman Pu^t- Lg^j,^^^^ raittiusseura. Josta to-teessa
heidän edustajansa. Tämän ko- Lusteena täälläkin seisoo vielä käyttö-kouksen
tarkoitus oU tiivistää toimin- kuntolsena kansalaisten omistama
taamme ja valittiin sihteeri, joka lioi- Uj^j^jjo ^anaimon kaupungissa. Sitä he
taa Mrjevaihdon Ja_^muut ^asiamme. Lj^j kuitenkaan ole käyttäneet min,
VaUtuksi tuli K Myri:tte. Kokouksesi tarkoituksitasa lähes pa-keskusteltiin
monista tärkeistä asiols-l^in kymmeneen vuoteen, Jolfohi vii­ta
ja muodostui kokous lopulta oikein Ujeksl «en alttarin taulun vieressä oU
lämpimäksi. PäätettUn myös yhtyä tomelUut silloisen suomalaisen sosia
la, suurin prosentti kuitenkin hiili­kaivos-
ja metsätöissä, joilla aloilla
taloiidellinen järjestyminen on oHut
heikkoa kautta aikain. Yllämainituilla
aloilla ovat suurimmalta osaltaan kan-sälaisetkin
tuon pitkän ajanjakson,
lähelle puoUvuosisataa, olleet kokoa­massa
kultaa ja hyvinvointia, enti-
C.TJjin ja, kuten toiminnasta näkyy, Hgtiojaston lupakirja. Nykyään lai-toteuttivat
naisjaostot neuvottelukoko- tosta vuokraa maan varstoataen
uksensa päätökan- Niin l ^ u l end-kag^ jumalanpalvelustarkoituksltosa.
mainen, vaiherlkkato, mutta Icgyilta A<irai«A»nT»iie»A \tars«i\^M,^ ^hti&isps'
kuitenkto lämphxUn_kokouks^ en voi Ihan tarkalleen asiain
fiftst^nkln täyteläisiin omistavan luo­kan
kassahdveihin. Ja mitä siitä o-vat
saaneet nuo hyvinvoixmln luojat
omaksi palkkiokseen? Kangistuneet
uhrina kaatuesfäan. Onpa se piirtä­nyt
hyvin veristä Jälkeä sillä ajalla
kansalaistenkin elämän historiaan. Se
on piirtänyt sinne äitien ja lasten it­kua,
yahtusta ja kurjuutta, isien ja
poikien muodottomiksi ruhjoutuneita
ruumilta, murskaantuneita päitä, kat­kenneita
käsiä ja jalkoja. Orpoja, a-vuttomiksi
jääneitä lapsukaisia yjn.
Ne ovat antimia, mitä nykyinen Jär­jestelmä
tarjoo palkkioksi oman hy­vinvointinsa
luojille — työläisille. O-vatko
nämä palkkiot tulleet otettua o-piksi
Ja ojennukseksi tämän saaren
suomalaisiinkin työläisiin näiiden sa­notulla
ajanjaksolla on toinen asia.
Ovatko ne olleet kannustamassa meitä
jokaista yksilöä liittymään työväen­luokan
yhteispyrinnöiiiin, niin talou­delliselle
kuin poliittisellakin aree-;
nalla, muodostamaan niitten avulla
sellainen työväenluokan yhteisö ja
lötoiffluinasta
Corneima,
rintamaketju, joka järjestettynä kurin
alaisena joukkovoimana v»i muuttaa
tällaisen yhteiskuntajärjestelmän pa-
Jäykät jäsenet, raihnainen rumnls, jos remmille perusteille. — F. Kivelä.
Toimmiasta CImse RiveriM^ British Cohimbiassa
to Pidettiln^S päivä heinäkuuta 1926 tuntemattomana kertoa, vaan kuule-
^JfJ^ ^55: ' « .«« u i-.-» man^ mukaan nllnUn alkaisin kuta
Näihin alkottito oli melllä^kMkuste.L„onna 1902, Sotatula yrityksen epä-
Jälkeen, on Nanalmon
^ J ? ^ iär- kaupungissa vuokiapalnossa Umcsty-
Jestettä^ Ja päätlnune odottaa^ nyt suomalainen sanomalehti nimeltä
Joulukuussa samaa vuotta kesku8te-l«^yjca" jtottl Kurikan toimittamana.
Itaune puhujan saamisesta palktokun- jnnkMalsen hengen IfipituiJkemana
neuvottäukxftoukseen lähettivät alus-otukset
» nrnvta ^ edustajaa;. Syyskuulla
sainaa vuotta tnflnititlta VXLUttoon
yhtymisestä, mutta «H ^ d t a ^tlelä yh-dyity
» 93tte «etnaavttn rvuoden alussa
vyhiyivftt Ja muttttiVat lilmen; Siltä
oU' seuraus, että Säsennffiätä"' nousi
huomattavasO. : On dllut '33 Jä­sentäkin,
misiai l£äy rukouksissa nota
14-^. 0am«lhtai sSkdUän ^tylvftt
CJCP:hen Ja CliS:hen. JfilUmälseen
kuuluvat myös yUitySshtt jäseninä;
' V. 1927 lähettäneet ^yhden oppilaan
pUrIn ke^äkämidUle, Jofto ^ o l n -pidet­tiin
Ottmotei. OSall 'maatA «ivat
.lähettäneet oppilasta ollenkaan. A i ­kovat'
saada nuortsokurssSt omalle
palkkakunnaHe. Jos vain saavst t»pet-!
tajat
Vancouverissa, alkoi tohxdata liyvlh-
Valkelssa oloissa v, 1925 «atikuUlla. K .
kokouksessa tehtiin kysymys asiaa;
harrastavien taholta, että j^toiSs^'
Jaostoa olisi tarpeellista perustaa, In-i
noktotanmat naiset Burbiyat kuin «m
plaiset yhtaikaa, ettA eellalneiihan
tässä olisi aikomus. Samassa kmflUt
miehen ääni yU kokou^oneen
"Pannaan vatoseakkato asia vlc^Kkfn
nallemme, selvittämään ulkopuolIslUe jehti palveU smolsta lukijakuntaansa,
C.T.L:n tärkeyttä Ja opastamaan mel- U voi myöskään sanoa, vaan sellalse-tä
toiminnassa. Seuraavana vuoniia Uaan se oli kuIt^iUn whalnen edls-maallskuullÄ
saatlta^vaima tieto Sa^- tysaskel, vastaten luonnollisesti sen a-nan
tulosta Ja alettItapiWtoImIk.jan vaatimuksia Ja tyydyttäen luMJa-kanssa
Järjestämään Sannan matkaa, kuntansa hengen ravtotoa. (Katso Ai-
Puhuja MerteU pUrlssämme ympäri Uaighteeh nähden A. Kotilan klrjol-
Ja selosti naisten työn tärkeyttä. Sai- Uijit^n, .?MuistehnIa menneisyydestä",
pa hän palvelustytötkta innostumaan, ajjnjpuolta. J - Tohnitus)
Oli myös yleisessä neuvottelukokouk-l . \.. .
sessamme. johtaen sitä. TSssä kokouk- SIttenunto on poliittisesti valveutu-sessa
lastettlta laajempi perusta toi- f f ^ ^ ^ ^ f , ^ < > « « f "^^^ ^P^^^
mhmallemme Ja katsottiinTettä sih-l^^*5* joukkotolmintaa yllä edellä
teeri on ykstaään vohnaton sen työn f ^ * " ? ? * , P ^ " * ° ^ " » suomalals-edessä
joka tästä toUntanasta kol-^^f
tuu. Valittito kolinehenklnen sihteeris- 1*^ f'^^'i^"^
tö. joukossa ollen englanninkieltä t a l - h ^ On kuuluttu ja otettu o-,
tava, joto tekee kielisen kirjeenvato- f \ J ° J ° ^ ?^°J°f
don^ ja käännöstyön. ' joukkoina kalkkito ' edesmennelsUn
V.' 1927 heinäkuulla yhdyimme C.
L.P:hen. Palvelijattaria olemme koet­taneet
myös auttaa. Henkisesti ja ai­neellisesti.
Aineellisena ajnmaansalt-
Canadan työväen pyrlhnölhln. On
koetettu pysyä aina mahdollisimman
tarkpta oikealla tiellä ja seurata
Canadan vasemmisto työväenliikkeen
see mainitsemista palkkain yäutys, " " ^ ^
jossa muutamat toverittaret ovat hy- M* ^P^**" ^ ^ ^ ' ' s t o a on totaerivasla.
vlnkta paljon uhrautuneet. Henklsesti^^^ yleensä kaikkialla muual-olemme)
koettianeet vakaannuttaa hei- ensiksi rakennettu. haaleja ja
täi vettoiällä heitä Jäseneksi C T L:ntahssittuiillssä, näytelty kappaleita
Ja O.KJ»:n. Vastapalvelukseksi olemme sellalslakto kulh "Uskovia Aaseja-saaneet
heiltä muutamilta aulista a- y-"- Onpa' fpultu Joskuf nyrkkläkto
pua kaikessa yhteistyössä. [«m topItalIsmiUe(\ vaan sen Ihnrat^^^
NyrkkUehteä "Naisen ääni" koe- hiukankaan n^yvlln muodossa
tamme toimittaa itsekasvatustarkol- tai toisessa Juostu taas taajemman
tuksessa. Sanomalehtiä on avustettu [Pensaan taakse plllobn.;"Näta
Ja levitetty. Ttoveritar Ja womanI<>Ievtaaan kovia pucfluemlehiä ja-hal-
Worker oUen etutllälla. Piirin kesä- sla. Kuitenkin kasvatukselllseUe ja va-kämppäystä
on autettu piirin jujsten "stukselllseUe JärJestötoImlnnaUe^^ o
yhteisillä varoilla Ja yksityisesti n^
V. 1928 tolmtata on ollut kokolaina;P'**'? sitä, matk^ varrella varissut
samanlaista kulir^edelllsen vuoden toi- paljon hOTJuvaa, atoesta polädn, men-tnit)
t^Mt^ Jäsenmäärämme korkeim- omUn lelreihlhsä, oisa Jääddi toi­millaan
ollessa oli 38. Nykyista 27. niettomiksl aidalla IstuJlksL "Syynä
Leväperälsyyttä on ollut havaittavissa Nhen ovat oUeet yksUöyritte^^^^^
Jäsenistön keskuudessa, mutta se el toteltu'hyvtavotatI.suuntariIdat,yjn.
ole kuitenkaan tarttunut toimivaan I montamtkalset puolustusketoot. Kalk-joukköon.
Otetaan ataa käytäntöön
uusia kehltyaalnelta Ja sitkeällä töl-I^ÖAerla tilaavat 10 kiflj^^^^^^J^^^^
päästään eteenpäin. - myyvät ja jatovat Umalseksi agltatsi-
Ryhmä 2:sta sihteeri selostaa myös oonIt»rkoltuksella englanntakleltä pu-aivan
alusta naisten tolmtataa. Lady- huvan väestön keskuudessa.
5mith'ta nafejaosto perustettita v. jouiuonnentolvotukslen tilalle otta-
1923 19:sta Jäsenellä. Tohntata oULget Vappu-onnentolvotukset. C.TX.
alussa heikkoa. Vlrkallljato vlrka-aikaa yhtyneet molemmat osastot marras-mUlolA
p l d ^ t t l t a . mlllota taas ly- ja Joulukuun vataellla v. 1925. Y ^^
hennettta Koetettlta mikä olisi paineet ryhmänä Canadan Labbr Paftyyn.
Pucdueen toimtata täällä Chase Ri-verilläkta
on jaoteltuna eri ryimiita
ja alaosastidhin. joiden ylta orgaani
on toupimki-keskuskomitea, mikä on
yhteinen Ladysmithin, Cob Treen ja
Chase Rlyerin paikkakuntien to­vereiden
kanssa, yhtenäisen ja tiivihn-män
toiminnan tehostamiseksi tääl­lä
saarelaisten keskuudessa.
Tulevaisuutta silmällä pitäen ja vas-tapataoksl
porvarilliselle agitatslonllle
sen kaikissa eri muodoissaan, syksylsta
aletaan sunnuntaikoulu lapsille. Siellä
koetamme parhaimman kykymme jäl­keen
antaa heille ne tiedot Joita kl»"-
JalUsuuden ja kokemuksiemme kautta
oienune mahdolliset heille antamaan»
välttääksienisä Joutumasta porvarillisen
kiihkolsänmaalllsuuden alaiset, Joka
tunkeutuu ja'sallitaan vaikuttaa mo­nissa
työläiskodeissakta, puhumatta­kaan
kodta ulkopuolelta. Lapset näyt­tävät
käyyäii tässä koulussa mielellään
ja vaikka osittataen ujouskta näyttäy­tyy,
antavat he ohjelmaa, yhteis- ja
yksityishumeroitakta, toimeenpannuis­sa
jnUisto- Ja jiihlatilaisuukslsisa. Sun­nuntaikoulun
yhteydessä tavallisesti
on harjoitukset ja valmistelut. Ja vie­lä
eräs asia:, he oppivat suomen kiel­tä,,
joka muuten iiseassa tapauksessa
olisi nUn Ja näin. >
NUorisolilttokta on hengissä ' pysy­nyt,
tosta tekohengityksen avulla,
mutta on kuitei^Jdn. Näyttää siltä kuta
olisi nuoriso yleensä Joutunut <kodta
ulkopuolella olevien vaikutteiden alai­seksi,
että on t^röläislapsi, eikä saa
kaikkea mitä mieli tekee Ja hävettää
käydään suhteellisesti hyvin. Vastuima-lalsimmat
tehtävät kuitenkta rajoittuu
samojen henkilöiden tehtäväksi EL
tahdota ottaa minkäänlaista totata
•^voisiksi", ja onhan sfe paljon hel-pompaakta
olla jouten kuta tehdä
jotata palkatonta työtä.
Puolueen alaisia ovat: Canadan
Työläisten Puolustusliiton osasto, jonto
kokoukset pidetään joka kuukauden
viimeinen sunnuntai. "Lukurengas"
kokoontuu joka sunnuntai-ilta, jol-lota
opetellaan englantia, luetaan hy­viä
kh-Joja ja käsitellään esilletuota-vlsta
kysymyksistä sekä puolue- että
unionistisessa elämässä tapahtuvista
asioista yjn. Aikaa seurataan lukemal­la
työväen kirjallisuutta ja puolueen
santanalehtiä. Kuinka hyvin tai huor
nosti ja kuinka vakavassa tarkoituk­sessa,
sen tietää jokataen parhaiten
itse. . Yleensä tahtoopa sitä vaan j p -
dä toimitus- sekä puoluetta koskevat
pitemmät, ja samalla myös parhaim­mat
ja opettavimmat kirjoituksk lu­kematta;
Vähän yU käydään, "oo, se
on niin pitkä Ja ataa vaan samaa",
vaikka ei tiedetä mitään kirjoituksen
sisällösfö, tuskta aina otsikkoakaan
luetaan kokonaan. ..,
TäJnä luokkataistelu on vata aina
samaa, yhtämittaista taistelua parem-kielisten
aikana pttaUakaah vanhempi-:
ensa kanssa,^ eikä siksi ttmhustaa, ja
nlmenikta on sellainen ettei kielinen
osaa sitä sanoakaan. Tällaista vaikka
kuinka plUcäUe. Se on todellakin pul-malilnen
kohtalo. Oltaisiin mitä ei ol­la,
eikä oltaisi ihitä ollaan. Muutakaan
lääkettä el taida olla siihen tautiin
kuta [ rehe^Ilihen ömah luokkansa tun-nustamtaeh
Ja hyvftk'ylP'^^^^^ j^*^ • r"o-lustus-
Ja talstehitav^^ iool^ ovat
katsottu parhaimmiksi uuden, työ­läisten
tuleyaisuuden luomiselcsl.
Eri ryhmäta kokoukset pidetään
kuutousittata, kyläsolun ensimälnen
sunnuntel kuukaudesta. - Kokouksissa
penkto aUe.» Ähän se olketa In-
V nostavalta kuulunut.' mutta aslaia el
pantu penkta alle. vaan valltttta par
näistä viemään asiaa eteexq^Un. Ko^
us kutsuttlta koolle, mutta mitäs ol-
_ lakaan -— naiset eivät tulleetkaan.
EI Jätetty alettua asiaa sUhen, vata
Umotettlta uudestaan Ja säatlto kuta
saatltakta perustava kokous elok. 30
päivä. JTotantaenkllöiden innostus oU
suuri Ja saivat he nUtäkta tanostu-maan.
Jotka olivat vastustavalla kan­nalla.
Muutamia harvoja lukuuotta-mtta,
jotka ovat vieläkta taipuvaisia
-puhumaan enemmän asiaa vastaan,
i kuin sen puolesta. Mutta eteeniÄto
pn menty ulkonaisista ja sisäisistä
vaikeuksista huolimatta.
Ensta tolmittlta K. p:n alaseurana,
irrallisina toisita naisjaostoihta näh-
«len. mutta sitten alkoi ilmetä mielipi­teitä;
että olisi tarpeellista kutsUa ym­päristön
naisjaostot yhteiseen neuvot­telukokoukseen.
Tässä metaasi nousta
tie pys^Toi. MiestovMlen taholta teh-tita
pilaa; koko hommasta. Sitkeyttä
riitti Ja rohkeus voitti esteet Oli Jö
päästy nita pitkälle, että oli päiväkta
määrätty. Nyt-tuli pahin, naisjaoston
oiganiseeraaja kokouksessa ehdotti l^smspstj^ tappamista. ~ Muttö el
^J!^J^^^^L. ^P"^** otettlta ovat myös avustaneet Suomen vasem-käytäntöön
kohne kuukautta kerral- mt^«>hHfe «it^H^iarfna rq>i.>iah}Mnft
laMi ja se on näyttänyt parhaam- j i y j k k ^ Julkaisee Ladysmlthta
" " « i * * osasto nimellä ^Klplnä•^ Ilmestyy aina
, 3 ^ * ^ naisjaosto perustet- utamatilalsuUksiin. Toveritarta a^
tita V, 1925 elokuun 30 päivä. SUs ^al- vustayat Ja levittävät. Toimineet kah-vanr
samana päivänä kuta Vancouve-Uet hyvta onnistuneet kesäjuhlat kcfto
JS?** ^ui^^^ *<»»«nlalslssa o- ryhmän kesken. Ryhmäneuvottel^^^
SS!: fi^'^?^, kirjoittaa, että nais- kouksensa pitävät ataa säännölllsesU
jaosto perustettita miestoverien läsnä- 3 kuutouden lÄästä. keskusteUen nlls-perinpohjaisesti
se- Uä ataa ajan tärkeimmät kysymykset,
mtten naisten tolmtataa. miten tärke-K Jäsenmäärä ryhmä 2:ssa on 42,
aa se on ylelsmaaUmalllsestl. Perusta- jakaantuen eri osastolhta seuraavasti:
cS^^Sf* ^ Ladysmlth 19, Cob T ^ 7 Ja Chase
sentä. Säännöllisyys ollen jo alkujaan River 16. <Cob Ttee Ladysmlthta ala-perustana.
K<*oukset ataa kahden osasto).
vUkon perästä. Ohjehnakokoukslssaan webster's Cornerin naisilla ori ol-
OTOtluteneet arvokkaita työväen'Mr-iut Jonktalaista tolmtataa alkalsem-
^ £ £ W °^"tta oU se Jo melketa sammu-
S^°^7^ vuosittata nut V. 1927 kun Sanna kierteli tääl-
VfS5!^v'*^°^°^^^*^* Lenta ja lä. herätti eU sytytti Jo melketa sam-laebknecht
Juhlia kaikkia tarkoitus^ muneen toiminnan. Touk<*uun 5 p.
taan vastaavalla ohjehnalla, Molem- perustivat C T i . osaston Ja Jo samas-imssa^
Hitto-osastoissa Ihnenee sama sa kuussa oUvat edustettuina yleises-a^
anhMTMtus. neuvottelukokouksessa Vancou-
Chase Rlverta muutenkta keskinäfaen verissä.
suhtau^umtoen hyvä, joka ohkta me- Kokouksensa pitäneet siitä lähtien
nestymlsen enslehto. säännöllisesti. _
Molemmista osastoista on myös lä- Samana kesänä pidettita naisten tol-hetetty
protesteja Canadan liittohalU- mesta kesäjuhla.- Yleisö ymmärsi nals-tukselle
luokkasotavankien vapautta- työn tarpeellisuuden (ja antoi hyvän
miseksi: Neuvostomton kauppasopi- kannatuksensa. Joista tuloista heti
miÄsen rikkomisessa ja vanhuuden luovuttivat kaunita summan
eläkelain liian korkean ikärajan pois- kämppäykseeh.
temiseksi. Myös Turun hovioikeudeUe Seuraava huomatuimiö tilaisuus oU
Suomen ammattijärjestön ja K. P:n yhtetaen ryhmäneuvottelukrftous Cor-jasenten
vangitsemisesta ja vataosta. nerin haalilla, joita on sen jälkeeh
Lähettäneet yhden oppUaan kesä- pidetty" säännölllsesU fajimen kuun
kunhdsta toimtateia, mutta turhaan.
Sanotussa kylässä asuvat. suomalaiset
kaukana tolsiistaan Ja* muuteid^ o-mi
»vat eri mielipiteitä Ja tplda hait­taa
vanhuus. Ei ole kuta muutama
huort nainen Ja hddäntiita pienenä
Joukkona on mahldcton saada mitään
aikaan. Antavat alhlii kannatuksensa
Cornerin naisille.
cornerissä ilmestg^ ni-taeltä
'Talonsäde^ Seinälehtlkta on
Ihnestyhyt hyvtakta sIsältiBrlkkaana.
Naistenpäivää vliettävät. Lakkolaina
avustavat. Myösön avustaneet yksi­tyisiä
palkkalnmnan^^ ft^ jotka
sairauden sattuessjk ovat Joutuneet ti­lapäiseen
pulaan. Yhteisiä Utamia Ja
yhdet yhteiset kesäjulilat pidetty Van­couverin
nalslUtto-osaston kanssa.
Labor Partyyn yhtyneet. Paikkakun­nalla
tolmU myös 4ialsten yolmlstelu-seura.
Klrjevalhtokerho myös jierus-tettu.
RalttiusvUkkp pidetään vastaa­valla
ohjelmalla.
Port Moody koettaa parhaansa idäs­tä
jälleen tolmtataan. plenllukulsnu-tensa
Ja harvan asutuksensa.takia on
alUä edessä monta vaikeutta. Mutta
pien ölosuhteiteh puolesta, vaikka toi­sinaan
tuntuq, ettei tässä mitään
luokkia eikä taistelua olisikaan. . Sil-lota
kun on* raidiallisempaa, ei jakseta
pysyä mukana eikä kiinteästi. seurata
kehitystä eikä huomata eroa rtatamil-la.
Kuitenkta se on vata samaa luok­kataistelua,
tounekä myöskään ijmi-märrä
nata "rauhallisemman" ajan ol­lessa
koota varustuksia s.6. tietoni it-seUemme
siltä Varalta, Inm tarvitaan
tositarmoa Ja , maltillisuutta täyttä­mään
niitä päätöksiä, joita ehkä el
Maksaakohan se vaivan? Olin
Kuullut, kenties jo kymmenennen
kerran samana iltana ylläolevan ky­symyksen.
Muijani toisteli . sitä
kaikkein vaikuttavimmilla ääni- ja
tunnekeinoilla varmana voitostaan.
Mutta tällä kertaa olimme kuuro
kaikille kodin ja sulottaremme, hou­kutuksille-
Ja voiman oikeudella j y ­räytimme,
että sittenhän sen tietää
kun käy j a kokee. Ja niin läksimme
kumminkin Websterin nurkkakuntaa
sekä haalilla esitettävää kappaletta
katsomaan.
Mutta olihan se sittenkin tapahtu­nut
vasten valtiattaremme tahtoa.
Aavistelin olevan synkät pilvet ko­hoamassa
20-vuotisen aviollisen elä­mämme
taivaalle. Siis lähenevää
myrskyä! Näissä oloissa meistä mies­paroista
sukeutuu pakosta jonkun­moisia
diplomaatteja. Aivan kuin
valtiollisessakin elämässä. Päätin
siis hädän tullen tehdä auliisti myon-r/
tyksiä, toivossa paremman sään
tullessa vähitellen ne nykiä huo-maamatta
takaisin, jotta lopussa py.
sylsimme arvoon nähdän tapapainös.
sa, niin naiset kuin miehetkin.
Niin, myrsky. Nopeasti se saa-puikta.
Ensiksi hämmästyin miDä
perinpohjaisuudella haukuttiin tiet,
yleisten töiden ministeriö, kuin myös
miehet yleensä yksin tein. Koska
tänä onnettomana sUmänräpäyksenä
Fordimme toinen silmä putosi tielk,
katsoin heticen tulleen. Tokasin rä­minän
lomassa, että miksi ette sit­ten
täällä B. G:ssa bta tuota koko
hallitusvaltaa sievempiin käsiin. Tä­mä
jalo myönnytys tyynnytti myrs-
Iqrp Jo hyväksi tuuleksi niinkdn
sitä merimies sanoisi. Kohtapa sit­ten
jo periUekm päästiin.
Webster's Cpmers, vaikkakin van­himpia
lännen suomalaiskeskuksia,
ei ole vielä erittäin suuri väkiltnrul-taan.
Onpahan sitaä j a siinä kan­nattaako
taloudellisesti haali- ja
osuustominta- Tästä huolimatta' la-kuisia
alotteita eri toiminnan haa-enään
muistetaankaaix ja Joita ehkä
natettua ajatellen: ei~ suinkaan niitä
nattettua ajatellen: ei suinkaan niitä
tai näitä päätökisia koskaan tarvitse
noudattaa kriitlliisen hetken tullen,
sitten saattaen eturivien parhaimmat
kärsimään siitä hyvästä., että enän on
kaiken aikansa, mitä jokapäiväiseltä
työn teolta yli Jää, uhrannikt kaikkien
hyväksi. Sitä kuulee sanottavan näln-kta:
"En yhtsi yhtyä mthlnkäfin. ha­luan
oUa^ kalkkien kanssa sovussa,"
"Ja el suinkaan minua siellä tarvita,
olen. sellataen Ja sellataen", tai, "jään
pois kaikesta, eihän siitä mitään hyö­tyä
ole ollut ja ksdlä taas tulen ja sitä
kannatan, jos tarvitaan." Samaa kuin
tuixllvifal kääntyy minne vaan,
puhaltanee idästä tai lännestä, tai
gramafopni soittaa mitä Vaan, ktm le­vyä
dUe yatataa. ; Kyllä se önkta
hauskaa oUa kaikkien kanssa hyvissä
väleissä. Puhetta tulee enempi kuta
ajattelemaan kerkiää ja kahviakta saa
vaikto kosto ja m ^ kylässä kävi­s
i . . . \ . -\
:. Luoktotaistelu on jatkuvaa, samaa,
kunnes voitamme, ja on väta kaksi
puolta: työväenluokto ja topitalisti-luokto.
Ja toiseen vata voi kuulua.
Tietoisena, yhteiskunnallisen aseman­sa
tuntien on helppo'sanoa Inunpaan-ko.
Ja on aito tehdä rivit' selviksi
tälläkta puolen barrikaadla. Epäröl-
The Söintula Co-Operative Store, Ltd.
SOINTULA B. C.
en
mättä paikoilleen Jöto znles Ja nainen,
nita sillota voitcm varmana,yli maall-h3rvällä
tahdolla saadaan paljon a i ­kaan.
Riittäköön vata tanostusta!
kämpälle, (Ladysmlth'istä) muutenkta päästä. Webstert Cornerin naiset o-avustaneet
sanottua kämppää. WomanIvat koettaneet saada Alhlonlta jon-
Salmon Armta osasto toimii myös.
kuten sanomalehdistä näkyy, mutta
ovat kai kllrelssSSn» ettelv&t Jouda ra-porteeraamaan
sihteerlstsne.
Kuten ynäolevasta käy Ilmi, ei nais­ten
työ ole turhaa tuulen huminaa.
Toistasataa naista kun plirtefamme
puhaltaa yhteen hiileen, nita sehän
on kumma, jos ei siitä syty suuri palo.
Paljon on kyllä vielä eimakkoluuloja
ja sinisiä valkeuksia voitettavana.
Mutta kun vata asetamme itse a^an
kaiken yläpuolelle! nita pikkumaisuu­temme
la oma minämme häviää ole­man
kaikuu:
"Voittoon punalippu vlel"
Hannes MäkL
josta erikoisemmin huomautamme
paikallisille ja ohikulkeville kala^^
jille-
Kalastiispiikimista>
ensimäisesta pääkäppaleesta jalkoi-
"hin-asti;-.'
Samoin metsätyÖläisille.
Metsästäjät ja träppärit saavat
myös tulisimman tarpeensa tyydy­tettyä.
Uistelijoille välineitä kaikesta laa­dusta.
25 POIKASTA VARASJOPK-
' KUEESSA
The Fas, MuL, marrask: 13.
Täällä on saatu äävine, että 8—16
vuotiaista poikasista muodostuneet ja
25 jäsentä käsittäneet varasjoukku-eet
ovat syylMset paikkatamnalia ta-pahtuneisita
hikuisita varkauksita.
Erään joukkueen johtajana on tohnl-nut
kahdeksan vuotias poikanen, joto
on .ottanut kaiken vastuun kannetta­vakseen.
, ^
Ftdkanen sai kahden vuoden ehdol­lisen
tucanion.
tnattomlln.
Monet' läiipimät' terveiset kalkiHe
B. C:n järjestyneille tyolätefflelKU-tos
myös piiri 9:nnen lyhmäsihteerellle
yhteistyöstä. — V. J .
UUDISTAKAA
mUKSENNE!
Maanmuoiikausväliiieitä
*—'
Rauta-ja laatalavaraä
Ruokatavara-Osasto
on lajittelunsa puolesta täydellisin
ja ajanmukainen mitä tältä ranni­kolta
voi löytää. Jäähdytysläitos pi­tää
tarvikkeet tuoreina. — Varasto-patterinne
.täytetään.
0LJYASEMAMIIIE
varaa Shell-yhtymä ja löytyy seinä-öljyä
polttoa ja voitelua varten aina
lentokoneesta pöytälamppuun astL
— Tuoreen veden tarpeenne saatte
myös samalla tyydytettyä siitä ppt-kesta,
josta sitä vuotaa.
Liike välittää tilauksia kaikilk ta­varoille
mitä ei ole varastossa epäi­lyttävän
kysynnän vuoksi. Samoin
koetetaan hankkia mahdollisimman
edullisia markkinoita tuotteille. Ky­selyihin
vastataan. *
I
I
I
I
I
I
I
I
I
mm